Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 69-1

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq-aappaat, ataasinngorneq 29. april 2002, nal. 12:35

 

 

Immikkoortoq 69

 

 

Timmissat pillugit peqqussutip naliliiffigineqaqqinnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Godmann Jensen)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

 

 

Godmann Jensen, Atassut.

Inatsisartut suleriaasianni ' 32 naapertorlugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutigaara, timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 38, 6. december 2001-imeersumi ' 3 imm. 2 allanngortinneqarnissaanik Naalakkersuisut pisussaaffiler­neqassasut taamaalilluni Upernaviup kommuniani innuttat piffimmi 1. september-imiit 30. majimut appanik miternillu aallaaniarsinnaanissaat anguniarneqassalluni.

 

Siunnersuutigaara upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni timmissat illersorneqarnissaat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarut nr. 38, 6. december 2001-imeersoq Inatsisartuni oqallisigalugu nalilersoqqinneqartariaqartoq.

 

Taamatut siunnersuuteqarninnut pissutigaara isumaqarama nunarput tamaat ataatsimut timmissat pillugit maleruagassaqartissallugu tulluartuunngitsoq. Maluginiarneqarsinnaavoq timmissat illersorneqarnissaat pillugu nalunaarut nr. 38 malillugu Upernaviup kommuniani innuttaasumut nunatta kitaani sikuneq ajortuni najugaqartunut ilanngutiinnarluta timmissat qulaani pineqartut pillugit ulluliussanut toqutat kaputartuunneqarsimanerput akuerisinnaanngikkipput.


Isumaqarpugut qanoq sumilu najuqarnermik aammalu nunatsinni sikuneq ajortumi aammalu sikusartuni inuunerup assigiinngissuteqarneranik ilisimasakinnermik taamatut ulluliisimaneq tunngaveqartoq.

 

Taamaattumik kissaatigaara Upernaviup Kommunia, Qaanaap Kommuniatulli periarfissinneqassa­soq tassa timmissanik qulaani pineqartunik 1. septemberimiit 31. majimut piniarsinnaanermut periarfissillugit.

 

Taamatut periarfissiisoqarpat aatsaat timmissanik pineqartunik allatuulli ilangiilaarnissamut periarfissaqalissaagut. Tassami timmissat pillugit nalunaarut nr. 38 aalajangiusimaannarneqassappat Upernaviup kommuniani timmissat pineqartut eqqissisimatitaalluinnartutut isigineqartariaqarmata.

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinillu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq.

Naalakkersuisut pineqartup saqqummiunneqarneranut paasinnilluarput. Tamannami naatsorsuutigineqarsinnaav­oq pissutigalugu timmissat pillugit nalunaarut ullutsinnut naleqqussag­aq kingulleq 1988-imi akuersissutigineqarmalli, Upernaviup Kommuneani appanniann­eq timmissanut tunngasunut oqallinnermi oqallisaajunerpaasimammat.

 

Inatsisartut arlaleriarlutik malittarisassat allanngortinneqarnissaannik siunnersuutit oqallisigisarsimavaa­t. Taamatullu Naalakkersuisut arlaleriarlutik malittarisassanik atuuttunik immikkut akuersissuteqartoqarnissaanik qinnuteqaatinik suliaqartarsimallutik.Pingaartumik upernaakkut aammalu piaqqiorneranni piniarnissaq eqqarsaatigalugit.

 

Upernaviup kommuneani appat Kalaallit Nunaanni misissorneqarnerpaajupput. Ukiut 20-t ingerlaneranni misissuisoqartarsimavoq, taakkualu tamarmik takutippaat appaqartarfiit ilaat appaarussimasut, ilaallu allaat ikileriarfiusimallutik.

 

Kommunet kujataa tungaaniittut ikileriarnerpaatut nalunaarsorneqarsimapput. Misissuinermi imaluunniit misissuinerni taakkunani tamani, inerniliunneqartarpoq ikileriarsimanerannut pissutaanerpaajusoq Upernaviup kommuneani upernaakkut aammalu mannililerfiisa aallartinneran­ni appanniartarneq. Suliaq timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullut­il Oqartussat nalunaarutaannut normu 38 decemberip ulluisa arfernani 2001-meersumut killissimasoq, Inatsisartut oqallittarneranni aallaaveqarpoq.

 

Eqqissisimatsitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliaminngaanniit isumaliuutissiissummi 1996-imi ukiakkut ataatsimiinnermi Inatsisartunit tamarmiusunit taperserneqartumi erseqqivissum­ik oqaatigineqarpoq.

 

Piuartitsinissamik tunngaveqarluni iluaquteqarniarnissamik periaaseq una tamakkerlugu sumiiffinni­lu ataasiakkaani maleruarneqassasoq, sapinngisamik piaqqiornerup iluatsilluarniss­aa qularnaarniarneqassasoq. Tassa piaqqiornerup nalaani timmissat eqqissisimatinneqassasut.

 

Mianersornissamik periaaseq maluarneqassasoq. Periaatsit taakkua eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititalip Naalakkersuisunut apeqquteqaateqarneq tunngavigalugu qanittukkut uppernarsarpai. Periaatsit iluaquteqarniarnermik aqutsineq eqqarsaatigalugu timitalerneqassappa­ta Upernavimmi appat piaqqiorfiini appat ikiliartornerat unitsittariaqarpoq­.

 

Tamatumani aaliangiisuussaaq upernaakkut manniliornerullu aallartinnerani timmisssat piaqqisuss­at piniarneqartarnerisa unitsineqarnissaat. Tassami Upernavimmut upernaakkut tikittartut tamangajammik piaqqisuusarput, taakkualu piaqqiorlutik avannarpartiaartarmata. Timmissat piaraanerusut piaqqiorfinnik soqutigisaqarneq ajorput.

 

Tamanna sikusartoqarfinnut tamanut timmissanullu sunulluunniit atuuppoq. Aammattaaq miternut. Tamatumani Pinngortitaleriffiup missuinerisa nutaat takutimmassuk piaqqiortartut ukiuni kingullerni 50-ini Ilulissat Uummannap Upernaviullu kommuniini 80 procentimik ikileriarsimasut.

 

Naalakkersuisut nassuerutigaat Upernavimmi sikusartoqarfiullu sinnerani tamarmik pissutsit imaannaanngitsunik nassataqartuusut. Timmissat piaqqiornialeraangamik tamaanga takkuttarpu­t. Ikiliartornerallu unitsinniaraanni illersortariaqarlutik.

 

Tamatuma iluaqutissartarissavaa ukiakkut timmiaqarnerulernera Upernavimmiulli Upernaviul­li eqqaani najugalinnit ajoraluartumik qujavajaartartunik. Naalakkersuisut isumaqarp­ut piujuartitsinissamik tunngaveqarluni iluaquteqarniarnissamik periaaseq ilmoorukkutsi­gu taava aamma kingunerisassai akuerisariaqarigut. Pisuussutsit uumassusillit iluaqutiginiarneqarnerat agguutaarinissamik naalakkersuinikkut siunnerfimmik aqunneqarsinnaanngila­q. Pisuussutsit uumassusillit iluaqutigineqartariaqarput uumasut tamaa­na attassinnaappassuk, uumasunullu ajornerpaamik iliuuserisinnaasarput tassaavoq piaqqiorneran­ni piniarnissaat.

 

Naggasiutigalugu oqaatigissavara Naalakkersuisut aalijangermata timmissat pillugit nalunaarut­ip atuuttup ilaa iluarsaanneqassasoq. Naalakkersuisullu soorunami sikusartoqarfinni piniarnermut malittarisassat suli ataasiarlugit misissornissaanut piumassuseqarput.

 

Tamatumunnga atatillugu nalunnarutip ilusilersornissaa pillugu ilaatigut kommunet siunnrsuutin­ik nalunaaruteqaqqullugit saaffigineqarput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga suliassaq Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit ataaviitsullu oqaaseqartussai oqaaseqassapput. Siulliullunilu oqaaseqassaaq Vittus Mikaelsen, Siumut.

 

Vittus Marĝ Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Godmann Jensen Atassut siunnersuuteqarpoq timmissat illersorneqarnissaat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannit normu 38-mi decemberip arfernanninngaanniit  2001-meersumi '3, immikkoortoq 2 allanngortinneqarnissaani­k, siunnersuut Siumumit misissorluareerlugu imatut oqaaseqarfigissavarpu­t.

 

Siunnersuuteqartup saqqummiussaa paasilluarlugu assorturuminaappoq, siunnersuuteqartoq oqarmat, timmissat pillugit nalunaarut normu 38 malillugu Upernaviup Kommuneani timmiss­at pineqartut eqqissisitaalluinnartutut oqaatigineqarsinnaammata.

 

Taamaakkaluartoq Siumumiit isumaqarpugut piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu Naalakkersuis­ut akissuteqaataat saneqqukkuminaatsoq. Naalakkersuisut oqarmata tamanna naatsorsuutigineqarsinnaavoq, kisianni timmissat pineqartut tassaapput appat. Upernaviup Kommuneani ukiorpassuarni misissorneqarsimapput.

 

Misissuisarnerni paasineqarpoq timmissat piaqqiortut ikiliartortut. Tamannalu Inatsisartut timmissat pillugit oqallittarnerisa kingunerisaannik 1996-imi ukiakkut, Inatsisartut ataatsimiineran­ni Inatsisartut eqqissisimatsitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliamiit isumaliutissiissummi saqqummiussinerisa kingunerisaannik eqqissisimatitsineq Inatsisartunit akuersissutigineqarpoq.

 

Taamaakkaluartoq Upernavimmi sikusartoqarfiusunilu sinneranni tamani pissutsit aaqqinneqarsinnaanngilla­t.

 

Siumumiit kissaatigaarput kommunet tusarniarneqareerpata aamma apeqqut tamanna uterfigeqqinneqassaso­q.

 

Siumumiit isumaqarpugut Naalakkersuisut saqqummiussaat saneqqukkuminaatsut. Mitit pillugit misissuinermi Ilulissat Uummannaq Upernavillu kommuniini 80 procentimik ikileriarsimasu­t. Taamaakkaluartoq Siumumiit Naalakkersuisut isumaqatigaagut, kommunet sikusarfiusoqartuni suli piffinni ataasiakkaani aaqqeeriarnissaminnik tusarniaallutik oqarmata.

 

Siumumiit Naalakkersuisut taamaasiorniarnerat isumaqatigaarput. Kissaateqarfigissavarput piniagassanik killilersukkanik ilisimatuut, tassa biologinik taaneqartartut piffissani assigiinngitsu­ni kommunet minnerunngitsumik piniatut suli annerusumik ammanerusumik suleqatigalugit pisariaqanngikkaluamik assortoruunnerit pinaveersimatinneqassappata.

 

Siumumiit Naalakkersuisut kaammattorumavagut nunatsinni sunulluunniit killilersukkanik maleruagassiornialeraangamik nunat allat periuusii atornagit silarsuarmi qeqertat annersaat, tassa nunarput eqqaamallugu eqaannerusumik malikkuminarnerusumillu suliaqartaqqullugit. Pisaria­qanngitsumik assortoruunnerit aporaannerillu pinaveersimatinneqassappata.

 

Assersuutigalugu nunat saniligut tassa Islandi Savalimmiut Qallunaat nunaat imaaliallaannaq ajornanngivissumik malittarisassiorneqarsinnaapput. Imaaliallaannaq kaajallanneqarsinnaapp­ut imaluunniit piumagunik nunakkut tamaat angalaarfigisinnaavaat, kisianni Kalaallit Nunarp­ut taamanngilaq.

 

Eqqaamasariaqarparput silarsuup nammineq nunatta annersaa piniagassallu illersoreermagit. Assersuutigalugu timmissat illersorneqarnissaat pillugu nalunaarut normu 38-I malillugu. Tunumi Ammassallup kommuneani taamaallaat pisarineqarsinnaapput, serfaq kiisalu appa sivisunerpaamik sapaatip akunneri marluk, sinneri timmissat ilaasa pisarineqarnissaat ukioq kaajallallugu inerteqqu­taapput. Tassani eqqarsaatiginarput imaani timmissat soorlu appat mitillu.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit erseqqissassavarput uagut nunatsinni timmissanik allanillu nungusaataanngitsumik atuineqa ileqqorigatsigu. Taamaaliortuarniarlutalu. Naalakkersuisut iliuuserisaat nunatsinni paasisitsiniaaneq aammalu nunani allani, taamaaliorniarnerat tapersersorparpu­t.

 

Suleqatigiilluni nunani allani nunatsinnilu pissutsinik paasinnillutik uatsinnit tapersersuisut suleqatiginiarnissaat kissaatigaarput.

 

Siumumiit pingaartipparput avatitsinni aamma erseqqissumik paasineqassasoq uagut-una nammineq annertuumik peqataagatta pinngortitap paarilluarniarnerani tamakkulu aamma inatsisitigut iliuusivut aqqutigalugit suleqataaffigigipput.

 

Pinngortitami uumasut timmissallu allallu uumassusillit atajuaqqullugit piujuaqqullugillu. Siumumit taamatut Inatsisartunut ilaasortap Godmann Jensenip aaliangiiffigisassatut siunnersuut­aa oqaaseqarfigaarput.

 

Aappassaanilu oqaluuserineqannginnerani eqqissisimasitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititalia­mi suliarineqarnissaa kissaatigaarput. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Aqqalu Petersen, Atassut.

 

Aqqaluk Petersen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Godmann Jensen timmissat pillugit peqqussutip naliliiffigineqaqqinniss­aa pillugu aaliangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq Inatsisartut suleriaasian­ni '32 naapertorlugu.

 

Atassummiit siunnersuut saqqummiunneqartoq misissoreerlugu imaattumik oqaaseqarfigissavarpu­t.

 

Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat normu 38, decemberip arfernanneersoq 2001, siunertaa tunngaviatigut Atassutip tapersersorpaa.

 

Pingaartuuvoq nunatsinni piujuaannartitsinissamik aammalu suulluunniit piniagassat atorfissaqartit­at sippornagit, neqissaqarniarluni piniarneqartarnerat aaliangiusimajuassallugu. Kingulissat eqqarsaatigalugit aammalu minnerunngitsumik nunarsuarmioqataasutut akisussaaffeqarnerp­ut eqqarsaatigalugu.

 

Siunnersuuteqartup eraseqqissumik timmissat pillugit peqqussutip killiliussai aammalu nunat­ta isorartuup iliani periarfissat assigiinnginneri eqqarsaatigeqqittariaqartutut tikkuartorpai. Taamaattu­mik Atassummiit Naalakkersuisut misissueqqinnissamik aammalu peqqussutip ilaata iluarsiallanne­qarnissaanik oqariartuutaat taperserparput.

 

Atassummiit kissaatigaarput nalilersueqqinnissamik tusarniaanerit tamakkiisut piffissarlu pisariaqartinneqartoq tunngavigalugu suliassaq naammassineqarumaartoq.

 

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta ataatsimiititaliamut susassaqartumi aappassaaneerneqarnermi­ni suliarineqarnissaa inassutigaarput.

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq, tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Timmissat illersorneqarnerat pillugu nalunaarut matumani Inatsisartuni ilaasortamit Godmann Jensenimit siunnersuuteqarfigineqartoq, annertuumik inuiaqatigiinni oqallisaasimas­oq Inuit Ataqatigiinniit tupigusuutiginngilarput Inatsisartunut aamma manna anngummat.

 

Nunarpummi isorartoorsuuvoq nunap immikkoortuini assigiissitaartumik timmissat eqqissisimatinneqartarnissaann­ut taamatullu aamma piniarneqarsinnaanerinut aamma maleruagassaqartitsiuminaassinnaasarlun­i.

 

Siunnersuuteqartup taamaammat sikusartumiinneq imaluunniit kujasinnerusumi sikusartumiinnginner­mi inunnut piniagassanullu atugassarititaasut assigiinngisitaarsinnaaneri tunngavilersuutigalugit tamanna aamma isigimaniarlugu maleruagassaqartitsisariaqartoq kissaatigimmagu Inuit Ataqatigiit paasilluarsinnaavarput, siunnersuuteqartorlu taamaammat aamma tunngaviatigut tapersinnaallutigu.

 

Inuit Ataqatigiinniilli qangalili aamma isumaqartuartaratta pisuussutit uumassusillit iluaqutiginiarneqarneri­ni uumasut assigiinngitsut nungukkiartuutaanngitsumik aamma aqunneqartuartariaqart­ut iluaqutiginiarneqartariaqartullu. Oqaatigissavarput timmissat manniliorneri­ni piaqqiuleruttornerinilu piniarneqartassanngitsut pingaartilluinnaratsigu, tamanna­lu sineriak tamaat eqqarsaatigalugu aamma taamaattariaqarsorigatsigu.

 

Pingaartumik nunutsinni appat mitillu eqqarsaatigalugit mianersortumik atuinissaq pingaaruteqarpo­q.

 

Naalakkersuisut appat mitillu eqqarsaatigalugit siunnersuuteqartumut akissuteqaataat taamaamm­at Inuit Ataqatigiit aamma tunngaviusumik isumaqatigilluarsinnaavarput. Pisuussutigum­mi uumassusillit iluaqutiginiagassagut uumasut attassinnaasaat aamma mianerilluinnarlu­gu ingerlat­tariaqarparput, kingunissatta pisuussutinik atuijuarsinnaanissaat aamma qulakkeersimaniaqqullugu.

Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat ataatsimut isigalugu taamaammat Inuit Ataqatigiinniit aamma iluarisimaarpaarput, maluginiarparpullu Naalakkersuisut timmissat pillugit nalunaarut oqallisaasimaqisoq iluarsartuussiffigeqqissallugu aamma piumassuseqarmat­a, minnerunngitsumillu siunnersuuteqartup kissaatigisaatut aamma sikusartoqarfin­ni piniarnermut maleruaqqusat tamatumani suli misissoqqissaarneqarnissaanut aamma piumassuseqarnerarmata.

 

Taamatullu oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat isumaqatigisarp­ut tusaatissatut tiguarput.

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq, tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Upernaviup kommuneaniinnuttaasut piffissami septemberip aallaqqaataaniit majip 31-anut appanik miternillu aallaniasinnaalersillugit timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullut­ik Oqartussat nalunaarutaanni normu 38-mi decemberip arfernani 2001-

imeersumi '3, immikkoortoq 2-p allanngortinneqarnissaanik Naalakkersuisut pisussaaffilerneqarnissaann­ik Inatsisartunut ilaasortap Godmann Jensenip aaliangiiffigisassat­ut siunnersuutaa.

 

 

Inatsisartunut ilasortap Godmann Jensenip Upernaviup Kommuneani appat meqqillu september­ip aallaqqaataaniit majip 31-anut Qaanaap kommuneatuulli piniagaalernissaat pillug­u, Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaata normu 38-p decemberip arfernani 2001-meersup Inatsisartuni nalilersoqqinneqartariaqarneranik siunnersuutaa Kattusseqatigiinni­it soqutigalugu misissorsimavarput, imaattumillu oqaaseqarfigissallugu.

 

Siullermik erseqqissassuarput Kattusseqatigiit anguniakkatta ilagimmassuk, suulluunniit aalajangersakkat sapinngisamik pissutsit piviusut tunngavigalugit, aammalu pinngortitaq uumasut minnerunngutsumillu inuit sumiiffinni assigiinngitsuni najugallit peqatigalugit aaliangersarneqartarnissa­at anguniassallugu.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartoq taperserparput oqarmat, nunarput tamaat ataatsimut timmiss­at pillugit maleruagassaqartissallugit tulluartuunngitsoq. Tassa nunatsinni qeqertat annersaanni silap sikut pinngortitap inuuniarnikkullu atugassarititaasut ilaatigut assigiinnginnerujussu­at naluneqanngimmat, imaluunniit ilisimaneqartariaqarmat.

 

Taamaakkaluartoq erseqqissaqqissavarput siunnersuut maannakkut aappimik naagamilluunni­it Kattusseqatigiinniit akissannginnatsigu. Tassami Kattusseqatigiinni pingaartipparput inuit tamat oqartussaaqataanerat ataqqillugu aaliangiisarnissaq. Tassa susassaqartut tamarmik tusarniaavigineqareernerisig­ut sapinngisamik tamanut naammaginartumik isumatuumillu aaliangertarnissaq pisariaqarmat.

 

Tassami pissutsit piviusut ima assigiinngitsigaat, assersuutigalugu avannaani sikusartumi timmisat pingaartumik appat meqqillu ilaatigut taavunga tikerartarput piniaqqussaajunnaareerluti­k. Tassalu aamma piniarneqarsinnalersimatsiarlutik kujammut aallaqqittarlutik.

 

Soorunami Kattusseqatigiinni pingaartipparput timmissat piaqqiornerisa nalaanni eqqissisimatilluinnarneqarnissaa­t. Kisianni aamma eqqaamasariaqarparput piniagassat suulluunni­it nungusaataanngitsumik iluaqutaanissaat qangarsuarli Kalaallit inuusaasitsinni piorsarsimassutsikkut pingaaruteqarluinnarmata.

 

Taamaattumik inuit inuunerminni atugarisaat ataqqillugit aaliangersaasarnissat minnerunngitsumil­lu aamma kommunet piniagassanut aalisakkanullu eqqissisimatitsinernut tunngasunik pisinnaatitaaffiisa oqartuusaaqataanerisalu annertusarneqarnissaat Kattusseqatiginni­it kaammattuutigerusupparput.

 

Tassami Kattusseqatigiinni akuersaarsinnaanngilarput naalakkersuinikkut kommunet susassaqartul­lu allat qulaatiinnarlugit ilaanni aaliangiisarnerat. Eqqissisimatitsinernullu killissarititaas­ut pillugit aaliangersaasarnerat.

Aamma Kattusseqatigiinniit akersaaruminaatsipparput timmissat piniakkallu allat ikiliartornerann­ut imaluunnit nujussimanerannut piniatut kisimik pisuutinniarneqartarnerat. Tassami timmissat assersuutigigutsigit sinerissap ilaannit nujussimanerat ikilieriarsimanerallu piniarnerinnarmik patsiseqanngitsoq naluneqanngimmat.

 

Tassami naluneqanngitsutut arlalinnit uppernarsarneqartareerpoq ilaatigut helikopterit pingaartum­ik 70-ikkunni helikoptereeqqaat nipitoorujussuit atorneqarnerisa aamma umiarsuit ilaasortaatit ilaasa appat erniorfiisa saaralaannguini siggartaatit atorlugit teqqaatitsisarsimaner­at tassagooq takornarissat alutorsartinniarlugit.

 

Tamakku tamarmik aamma appat nujunnerannut pisooqataanngitsuunngitsut oqaatigissavarpu­t. Taamaattumik piniartut kisimik pisuutinniarneqartarnerat  Kattusseqatigiinni­it akuersaarsinnaanngilarput.

 

Aamma 1960-ikkunni 70-ikkunnilu kapisilinniat nunatta avataaneersunik ilaqarlutik apparpassuarn­ik timmissanillu allanik aamma uumasunik allanik miluumasunik annertuumik nungusaaqataasimanerat eqqaamasariaqarpoq.

 

Taamaammat Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunarujussuatsinni pissutsit piviusut inuillu qanimut paaseqatigalugit, kommuneqarfinni pissutsit ilaatigut assigiinnginnerujussuisa inuutissarsiornikkul­lu pissutsit periarfissallu aamma assigiinnginnerat eqqarsaatigalugit, nunarp­ut tamaat ataatsimut assigiimmik malittarisassiorneqartarnera ilaatigut pissutsinut piviusunut, aammalu sumiiffinni assigiinngitsunik pinngortitap pissusai aallaavigalugit kommun­et nammineer­lutik aaliangersinnaanerat periarfissinneqartariaqartoq isumaqarpugut.Tassa­mi kommunerisami pissutsit najugaqartunit ilisimaneqarnerpaajusarmat­a.

 

Assersuutigineqarsinnaasut arlaqarput, soorlu qilalugarniartarnermut tunngasut, qaleralinniarnerm­ut tunngasut ilaallu ilanngullugit. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavarp­ut kommunet nammineersinnaatitaanerisa tamatumuunakkut aamma annertusarneqarnissaat periarfissarsiuunneqassasoq. Tassami ilisimasagut naapertorlugit qeqqani­it aqutsineq qangali aamma naalakkersuinikkut iluarineqarneq ajortoq oqaatigineqartareerma­t.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit kaammattuutigeqqissavarput, nunamut tamarmut inatsiseqartitsin­eq tunngavigalugu kommunet nammineersinnaatitaanerisa piniakkat aalisakkall­u, aalisakkanullu tunngatillugu nammineerlutik aaliangiisinnaatitaanerisa periarfissarsiuunneqarnissa­at anguniaqqullugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta suliap aappassaaneerneqannginnerani kommuneqarfinnut KANUKOKA-mut susassaqartunullu allanut tamanut tusarniaasoqarnissaa inassutigaarput.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq, tulliulluni oqaaseqassaq Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Qanga qineqqusaarnerpassuit eqqaallugit ilami suli taamatut nipilimmik, suli ullutsinni oqartoqartarpo­q. Kukkukuuaqqanik kukkukuaqqalluunniit perlukuinik tikisitsisoqassaassasoq. Kalaallinngooq namminneq nunatta pissarititaanik inuussuteqartussaagatta.

 

Taamatut oqartarneq eqqaagaanni ullumikkullu oqallisigisarput aamma sanilliullugu ila soorluu­na ajornarsiartortoq.

 

Ukiut makku ersarissumik takutilerpaat avatitsinnit nakkutigisaagaluttuinnarata aammali uagut nammineq qanoq iliuuseqarniartariaqalersugut, nunatsinni aamma timmissat siunissami pigiuarne­qassapata.

 

Allatut ajornaqaaq timmissat allatuutissat mamartut aamma nunatta avataaniit tikerartillugit allatut ajornartumik akikinnersiugarisariaqarpagut.

 

Siunnersuuteqartup anguniagaa paasilluarsinnaavara. Qularutigaarali anguniakkani angusinnaassanera­a. Siunnersuutip qiterisaata inui allatut ajornartumik pilliutigineqassapput. Tassa Upernaviup eqqaani najugallit isumaga najoqqutaralugu pilliutigineqassapput, nunatsin­ni tamarmi qanoq iliortariaqalernerput.

 

Tassa timmissat eqqarsaatigalugit kusanartumik nunanut allanut tassa avammut nittarniarneqaannara­ni aamma kingulissagut timmissanik nuannaarutissaqarniassappata.

 

Taamaattumik allatut ajornartumik soorlu makkuninnga aaliangiuussisariaqalerpugut. Timmiss­at suulluunniit soorunami ineqarfiini erniornerinilu, nunarput tamakkerluinnarlugu eqqissisimatinne­qarluinnassasut.

 

Timmissat ikiliartortutut tikkuarneqartut tunitsivinni nunarput tamakkerlugu tuniniarneqanngisaannassasu­t. Angallatit sukkasuuliat timmiarniarnermi atorneqanngilluinnassasu­t. Angallatillit kikkulluunniit igaassarsisinnaasariaqartut tamannalu inatsisinik unioqqutitsinertut isigineqassanngitsoq.

 

Siunnersuut isumassaaleqissuppara, nalunagu akuerineqarsinnaanngitsoq. Inuillu qangarsuani­it taavani inuullutik nunamik pissarititaanik inuulluuteqartuarsimasut.

 

Uagut tamatta pilluta pilliutaanerat qamuuna anniaatigaara, allaat nunarput akissaqarpat taarsiivigineqartariaqarner­at eqqarsaatigineqarsinnaasutuut eqqarsaatigisalerlugu.

 

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu oqaaseqaqqinniarpoq siunnersuuteqartoq Godmann Jensen, Atassut.

 

Godmann Jensen, Atassut.

Siunnersuutigisara pillugu partiininngaaniik oqaaserineqartut aammalu Naalakkersuisut akissuteqaata­at soorunami paasilluarsinnaavakka.

 

Kisianni isumaqartoqassanngilaq taamatut siunnersuuteqarniarneq silaannarmik tigullugu tamaanga asuli oqariartuutigineqarsimasoq.

 

Kisianni arlalit oqarnerattuut nunarput angisoorujorujussuuvoq. Taamaattumillu suna tamaat ataatsimoorlugu ataatsimut poortorlugulusooq ilusilersuisarneq tulluartuusarani.

 

Soorunami siunnersuuteqarnera tunngavigalugu partiit oqaaseqaataat paasilluarpakka. Ilaatig­ut ammatitsimmata oqalliseqqinnissamut aammalu Naalakkersuisut oqaaseqaataat aamma taamatut ammatitsisoq malugisinnaavara.

 

Kisiannili siunnersuut tunngavigalugu naliliinermi aammalu nalilersueqqinnissami, malugisinnaasa­ra unaavoq kommuneqarfiit allat immaqa ajornartorsiutigivallaarnagit ammatitsivigineqarnissa­at tikinneqartarpoq. Kisianni Upernaviup kommunea tikinneqaraangat soorlulusooq suna tamarmi akimmisimasutut nalilerneqartartoq. Soorunami tamanna tupinnanngil­aq Upernaviup kommuneqarfia timmissat taakkua pineqartut ilaatigut annertuum­ik aniaffigimmas­suk.

 

Kisianni soorunami aamma biologinit taasakkatta biologit sulinerat ataqqivarput aamma uanga ataqqivara, kisiannili ilaatigut illuatungaannarsiorpallaamik aaliangiiniartarnerit aamma tigujumi­naattarput. Kommuneqarfinni sumiinnerput najoqqutaralugu.

 

Partiit oqaaseqartuinit oqaatigineqarpoq ilaatigut illersorneqartoq timmissat taakkua pineqart­ut pingaartumik appat piaqqiornerini piniaqqusaanngilluinnarnissaat. Uanga aamma siunnersuuteqarninn­it tamannarpiaq ataqqisumavara, tunngavigisimallugulu.

 

Tassa ilisimaneqartariaqarmat kommuneqarfitsinni uagut Upernaviup kommuneani appa aatsaat maajip naalernerani taavunga pisarpoq. Taavalu aamma juunip aallartinnerata missarpiaa­ni aatsaat piaqqiorluni aallartittarluni.

 

Upernavimmiutoqqat ilisimaarilluinnarpaat allaat mannissariartoqartarallarmat mannissarniartoqartarallarma­t, ulloq aaliangerluinnarsimasoq aallaavigalugu mannissariaqartoqartarp­oq tassa appanut, tassa juunip arfernat. Ulloq piniarut namminneq allassimanngitsumik taanna maleruagassaat. Taamaattumik ataqqivarput aamma uanga ataqqiva­ra siunnersuuteqarninnilu ulloq taallugu, tassa maajip naanera. Tassa uanga ilisimanninne­ra tunngavigalugu imaappoq timmissat taakkua piaqqiulernissaat sioqqullugu, taamatut inisseeriane­qarpoq.

 

Aamma Siumup oqaaseqartuata oqaatigivaa soorunami aamma tunumi ilaatigut ullut fjorteniinna­at timmissanik taakkuninnga ilagiinniarnissamut periarfissaasoq. Uanga aamma siunnersuuteqarninni anguniarsimavara ulluniluunniit fjorteniinnarni Upernaviup kommunean­ni aamma ilagiiniarsinnaa­nissatsinnut taakkununnga timmissanut periarfissaqalernissarpu­t.

Tassa una imatut paasillugu Upernaviup kommuneani maajip qeqqani aatsaat appa taanna nunaqarfinni kujalliunerusuni annguttarmat, taavalu ullut fjortenit ingerlanerinnaanni maajip naanerata tungaanut taamatut ammaariarnissamut periarfissaqarluni. Imaammat februarip 15-iani piniagaasinnaajunnaarnera ullulerutsigu, taavani Upernaviup kommuneani maniilarsuup akornanni angalasarpugut. Ullut taakkua februarimi martsimi aprilimi.

 

Taamaattumik taamatut ulluliisimaneq tulluaqqissaartutut taasinnaanngilarput.

 

Aamma uagut taavani najugaqartugut naatsorsuutigereersimavarput qangali Upernaviup kujatinngua­ni timmissat ineqarfii appat ineqarfii, timmissat qimalluinnareersimassavaat, ukiut 20-t matuma kingornatigut. Una pillugu ullumikkut angallannikkut teknikkikkut atortugut siuariartortilluguit aqqut taannarpiarpiaq timmissat ineqarfiat umiarsuit timmisartut allallu tamarmik aqqutigaat.

 

Sialuunniit naatsorsutigisinnaanngilaa uumasoq nujuartaq tassa timimiaq appa mitiuguniluunni­it angallattut qaleriiaarfianni siunissami najugaqartuarnissaa.

 

Taamaattumik uagut nammineq piniartutut aammalu atuisutut naatsorsuutigaarput ukiut 20-t 25-t matuma kingornatigut ineqarfik taanna qimalluinnarneqarsimassasoq una pillugu timmisart­ut umiarsuut suullu tamarmik taanna aqqutigimmassuk.

 

Taamaattumik isumaqartoqarniaqinani silaannarmiit tigusaalluni siunnersuut taanna qaqinneqarsimaso­q, kisianni aamma nalilersueqqinnissami neriuppunga kingullermeerlunga uani oqaaseqarnera aamma Naalakkersuisoqarfimmi nalilersueqqinnissami naatsorsuutigineqassaso­q, aammalu kommuneqarfiit taavalu KNAPK-p immikkoortortaqarfii tusarniarneqareersimallutik nalileeqqinnissaq pissangallunga utaqqissavara. Tassa eqqortumik naliliisoqarsimanissaa naatsorsuutigigakku. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni akissuteqaqqissaaq Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuiso­q.

 

Edward Geisler, Peqqinnisamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Naalakkersuisut akissuteqaataat Siumumit, Atassummit, Inuit Ataqatigiinnit aammalu Kattusseqatigiinn­it kiisalu attaviitsumit ilassilluarneqarmat qujassutigaarput.

 

Nuannaarutigiaarput nungusaataanngitsumik atuinissamut siunnerfeqarneq aamma matumani Inatsisartuni pingaartinneqarmat.

 

Tassami taanna siunnerfik qimannagu qanoq iliuuseqarnissamik massakkut eqqarsaateqarneq tunngaveqarmat.

 

Nunuannerpoq ataatsimooqatigiiffigalugu matumani isummersuutit tunniunneqarmata aaqqiiniss­at pisariaqarutut timmissat piaqqiornerisa manniliornerisalu avataanni, taanna pingaaruteqarp­oq tamatsinnut. Aamma oqaatigineqareersutut kingulitsinnut, taakkuuppummi aamma maannakkumut isumalluutaasunik siunissami aamma atuijumaartussat.

 

Siumuminngaanniit aamalu allaninngaanniit kaammattuutigineqarpoq piniartut biologillu suleqatigilluarnerunissaat pisariaqartoq. Tamanattaaq Naalakkersuisunit pingaartipparput.

 

Tassuunakkut aaqqiinissat imminnut qanittut siammasissullu pisinnaaqqullugit.

 

Aamma nunatsinnu pissutsit assigiinngitsutigut umerorneqarnissaat kaammattuutigineqarpoq. Tamannattaarlu aamma Naalakkersuisunit pingaartinneqarpoq.

 

Soorlu aamma oqaaseqartut tassuunakkut oqaatigereeraat nungutaasaanngitsumik atuinissaq tamatta pisariaqaripput. Tamanna Naalakkersuisunit pingaarteqaarput.

 

Kattusseqatigiit aamma eqqaavaat pissutsit piviusut tunngavigalugit tamatumani aaqqiinissaq orniginartuusoq. Naalakkersuisuttaaq aamma tamanna pingaartilluinnarpaat.

 

Kisianni nipiliortarnernut tunngassuteqartut allallu aamma soorunalimi aatsaat tusalinngilagut taakkua patsisaaqataasinnaasut. Kisianni aammi nunatta sumiiffiit ilaanni allaat nipiliorfiunngikkaluartuniluunni­it timmissat ilanngui tammakartarsimapput. Tamakkua assortuussitigissangilag­ut kisianni iliuusissarput aajuna, timmissat isumalluutigisagut ikileriarsimappa­ta taava qanoq iliuuseqassaagut.

 

Ilumoorpoq piniartut kisimik pisuunngillat, kisianni aamma allarpassuit pisooqataasinnaapput, aanali qularnaatsoq Inatsisartunit tamarmiusunit isumannaatsumik naqissuserneqartoq, nungusaataanngitsum­ik iliuuseqarnissaq tamatta akisussaaffigissagipput. Taannalu nuannerpo­q.

 

Taamaattumik uani eqqarsaatersuutigineqartut aammalu taakkartukkasi aamma Naalakkersuis­ut pingaartippat soorlu kommunenik aamma tusagaqarnissarput pingaartikkippu­t, taamaattumik kommunet kaammattorusunnassapput aamma siunnersuutinik tunniussaqaqqullugit. Pingaartikkat­sigu tamatumani aamma aaqqiinissami isummersuutit pissarsiarinissaat oqartoqaqqunagu oqaraluaratta tusarneqanngitsoorpugut.

 

Kisianni aajuna qularnaatsoq uteqqissavara nungusaataanngitsumik piniarnissamik siunnerfeqarn­eq taanna tamatta isumaqataaffigisarput, taanna aallaaviusussaavoq.

 

Siunnersuuteqartup uparuagaa nunarput isorartoqaaq aammalu illua tungaasiuinnartuunngiitsum­ik aaqqinissamik ujartuinera, tassuunakkut aamma soorunalimi pingaartikkatsigut oqaatigereerpara, biologit piniartullu suleqatigiilluarnissaat tassuunakkut pingaaruteqarmat.

 

Uani attaviitsuminngaaniit oqaatigineqartut ilaat imaaliinnarlugit neriorsuutigissanngilakka aamma neriorsuutiginavianngilakka, taarsiissuteqarsinnaanermut tunngassuteqartut tassani aamma eqqartunnginnatsigut, nunatta aningaasaqassusia aamma siunissami eqqarsaatigisariaqarparpu­t.

 

Naalakkersuisulli siunniussaat matumani pingaaruteqartoq tamatumanit isumaqataaffigineqarm­at oqaaserpassuit atunngikkaluarlugit, matumani partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu aammalu qutsavigaakka tassuunakkut siunnerfik nuannersoq tamatsinnut aamma oqariartuutigineqarmat.

 

Naalakkersuisut taanna suliassaq isumagissavaat, soorlu aamma suliassanik assigiinngitsunik imaannaanngitsunik aallartitaqareersimasut.

 

Neriuppunga matumani akissutikka tamanut naammaginartumik akissutaasut, aaqqiinisarput pingaaruteqarpoq qulequtarissallugu nungusaataanngitsumik piniarnerup atuutsinnissaa taman­it isumaqataaffigineqarmat. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanq, tulliullunilu oqaaseqarumavoq Ruth Heilmann, Siumut, partiit oqaaseqartuisa avataatigu­t.

Tulliukkumaarpoq Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujanaq. Eqqissisimatitsinermi ataatsimiititaliap siulittaasuatut aamma nuannaarutigaara aamma taamatut ittumik Godmann Jensen siunnersuuteqarmat.

 

Aammalu malunnarpoq partiit aamma Kattusseqatigiit kissaatigigaat taassumap aappassaaneerneqartina­ni ataatasimiititaliami sammineqarnissaa. Taanna soorunami taamaaliussaagu­t.

 

Nalunngilarput timmissanut nalunaarusiaq nutaaq taana januarip aallaqqaataani 2002-mi atuutilersoq, naammagineqanngitsoq aammalu naammagineqannginnera pillugu oqaaseqaatit arlalissuit aamma ataatsimiititaliamut annguttarsimapput. Aammalu naammagineqannginnera pillugu isumasioqatigiinnerit ingerlanneqartarsimallutik aamma naatsorsutigaara soorunami isumasioqatigiinnerni isummiussat taakku aamma ilanngullugit ataatsimiititaliami sammineqarumaartu­t.

 

Aammalu neriullunga tamanut naammaginartumik taanna suliassaq naammassineqarumaartoq­.

 

Tassami timmissanut imaluunniit uumasunullu assigiinngitsunut eqqissisimatitsineq nunatsin­ni massakkut aallartinneqartoq piujuartitsinissamik tunngaveqartoq imaannaanngitsuuvoq. Taamaattu­millu tamarmik paaseqatigalugit piniartut aammalu biologit kiisalu aamma minnerunngitsum­ik maani Inatsisartut kommunellu isumaqarpunga suliassat taamaatuut pingaarutill­it peqqissaarullugit suliarineqartariaqartut. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Otto Steenholdt, attaviitsoq. Tulliukkumaarpoq Lars Karl Jensen, Siumut, partiit oqaaseqartuisa avataasigut.

 

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Naalakkersuisunut ilaasortap ersarissumik oqaatigisakka akissuteqarfiginngilai, tassa uanga immaqa piumasaa aatsaannguaq oqaaseqarnermini timitaleraluarpara. Tassa naalakkersuisunut ilaasortaq oqarmat siunnersuuteqartoqaqqullugu isummersuuteqartoqaqqullugu. Kisianni uanga taakkua immaqa pingasut sisamat oqaatigisakka ersarissumik akinngilai. Aammami nikuiinnarluni akisassaagunanngimmata.

 

Kisiannili ataatsimiititaliamut taakkua uanga assut isumagillaqqussavakka tassa oqarama siullermik timmissat suulluunniit soorunami ineqarfiini erniornerinilu nuunarput tamakkerlu eqqissisimatil­luinnarneqassasut.

 

Tassa manniliornerninngaaniit piaqqiornermut allaat uanga tassani isumagaakka.

 

Aappassaanik timmissat ikiliartortutut tikkuarneqartut tunitsivinni nunarput tamakkerlugu tuniniarneqanngisaannassasut. Aningaasarsiuutinngoraangamik suulluunniit qanoq amerlataigisorsu­it aallarsarineqalersarput.

 

Pingajussaanik angallatit sukkasuuliat timmiarniarnermi atorneqanngilluinnassasut, taanna qasseriaqattaalernerpara ilumut oqaatigisaraluarlugu. Appa paartortoq massakkut maliinnavillu­gu saneqqulluguluunniit sukkasuuliat aallaarsarinnittartut takusarpakka. Ileqqussaanngilluinnarp­oq taanna.

 

Taamaattumik angallatit sukkasuuliat timmiarniarnermi atorneqanngilluinnarnissaat ataatsimiititaliam­ut eqqarsaatigillaqquara.

 

Aamma qangali oqaatigisartagara kalaallit qangarsuarli ileqqorput, inatsit allanneqarsimanngits­oq angalaartilluni qanoq pisinnaaneq. Inatsisinik unioqqutitsinertut taana­gu angalaarnermut tunngatil­lugu igaassarsisinnaaneq nungusaataasinnaasutut uanga nalilinngilara.

 

Sunik tamanik pisinnaanngilluinnaqqissaarnerminngaaniit pitsaaneruvoq nammineq taamatut ataatsimik marlunnguanilluunniit angalaarnermi igaassanik pissarsisinnaaneq. Taanna tuniniaanerm­ut sanilliullugu isumaqarpunga eqqarsaatigineqartariaqaraluartoq.

 

Inatsit allassimanngitsoq qangarsuarli atortagarput angalaartuartuusugut, taanna suli pukusummiugigatsig­u.

 

Tassa neriorsuisoqarnianngikkaluarpormi, tassa inatsisitigut nalilersuinissaq aamma uparuarneqarsinnaas­oq aajuna uanga oqaatigisara, qangarsuaaniilli timmissanik nunatta pissarititaanil­lu allanik inuulluuteqarsimasut oqaannarta Upernaviup eqqaaniittut, massakkut imatut oqarfigilerpagut piniarfiit piniakkat tamakkua imatut oqarluta, ilissi attussanngilasi. Mamianaru­narami taakkunani  taamatut oqarfigineqarluni. Mamianassallunilu.

 

Silarsuarmi pissutsit misissoraanni aamma oqarta Thulemiut aamma eqqarsaatigalugit. Pisortatigoortun­ik imaluunniit silarsuaq tamakkerlugu aaliangersakkanik eqqorneqartut piumasarisarpa­at annaasarisimasatik taarserneqaqqullugit. Taamaattumik-una uanga taama oqartunga taavani inuullutik nunami pissarititaanik inuulluuteqartuarsimasut uagut tamatta pilluta pilliutaanerat qamuuna uanga anniarigiga. Allaat nunarput akissaqarpat imaassinnaavorluunni­it avataaniit taavanimiut taamatut pineqarnerat aallaavigalu taarsiivigineqartariaqarn­eq ungasissoru­jussuarmiinngimmat.

 

Tassa inuit allaat pisinnatitaaffiinut attuumassuteqartutut uanga nalilerpara, naak eqqissisitsiniss­aq nungusaataanngitsumik imaluunniit nungutsigaluttuinnginnissaq eqqarsaatigigaluarlug­u.

 

Tassa naalakkersuisutigoortumik inatsisiliortussaassaagut Upernavimminngaaniit avannamut qanoq iliorsinnaanerannik mattullugit. Naalakkeruisutigut inatsisiliortutigut taamatut aaliangern­eq isumaqarluinnarpunga taavanimiut inatsisilerituunik ikiorteqarlutik allaat piumasaqaateqarfigisinnaagaa­t. Naluara, kisianni taanna eqqarsaatissatut aamma tunniutiinnarpar­a.

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq, tulliulluni oqaaseqassaaq Lars-Karl Jensen, Siumut. partiit oqaaseqartuisa avataasigu­t, tulliukkumaarpoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Godmann Jensenip saqqummiussaa Siumuminngaanniit akissuteqarfigineqareeraluartoq torersum­ik pitsaasumillu uani uanga pinngitsoorusunngilanga Naalakkersuisut oqariartuutaasart­ut ukua piujuaannartitsinissaq aamma kinguaassagut tamakkuninnga atuisussaammat­a, taavalu nungusaa­taanngitsumik piniarnissamik aallaaveqartumik iliuuseqarnissa­q, taakkua qanoq nassuiarusunneraat nassuiarsinnaaneraalluunniit assut tusarusussuar­a.

 

Tassami uumap oqaluuserisassap tulliani uanga oqaluuserisassanngortitsigaluarpunga Aalisarnerm­ut ataatsimiititaliaq aamma tusarniarneqartussatut ilanngunnunneqassasoq. Kisiat taanna tikikkutsi­gu oqaasissaqarumaarama taakku apeqqutit apeqqutigiinnarniarpakka Naalakkersuisunu­t, nungusaataanngitsumik piniarnissamik aallaaveqartumik oqalunneq aamma­lu kinguaassagut pissaqartittuarniarlugit qulakkeerinnissimanissaq qanoq oqariartuutiginiarneraa­t.

Inatsisiliornertigut taakkua aaqqissuunneqartussaasut nalunngilakka, taamaattumillu tusarusunnassa­aq taakkununnga suut upalungaarsimassutaanersut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit. Tulliukkumaarp­oq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Naalakkersuisup akissuteqarnermini ilaatigut oqaatigivaa suliassaq naammaginartumik suliarineqassaso­q.

 

Naggataatigut oqartoqaqqunagu oqaraluaratta tusaaniarneqarsimanngilagut.

 

Ullormut oqaluuserisassat allattorsimaffiat naapertorlugu takusinnaavara suliassap uuma aappassaaneerneqarnissaa ukiamut pissasoq nalunaarneqarsimasoq. Taamaammat naatsortuutigivarp­ut suliassaq Inatsisartut ukiamut aappassaaneerlugu suliarissagaat, taamaammat-una suliap naammaginartumik ingerlanneqarnissaa aammalu susassaqartut tamarm­ik tusarniaavigi­neqarnissaat Kattusseqatigiinniit piumasaqaatigigipput.

 

Minnerunngitsumik kommunet tassami maani oqaluttut tamarluinnarmik oqaatigivaat, nunarsurp­ut nunarujussuarput qeqertat annersaat tassani inuuniarnikkut aammalu pinngortitap uumasullu pissusilersortarnerisa assigiinngissusiat ataatsimut isigalugu ataatsimut tamaasa assigiimmik malittarisassiuunneqarsinnaanngitsut.

 

Soorlu aamma siunnersuuteqartoq taama oqartoq. Taamaammat kommuneqarfinni assigiinngitsu­ni najugaqartut taakkuusarmata pissutsinik eqqaminni ilisimasaqarnerpaajusut, tamanna pillugu Kattusseqatigiinniit kaammattuutigivarput kommuneqarfiit piffissami tassani ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaata tungaanut aamma tusarniarneqartariaqartut.

 

Minnerunngitsumillu aamma ilanngullu oqaatigivarput, aalisartut piniartullu kattuffiat aamma ilanngullu tusarniarneqartariaqartoq. Tassami Naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqaatigiva­at timmissat pillugit nalunaarut ullutsinnut naleqqussagaq siulleq 1988-imeersoq. Tassa uagut takusinnaasagut malillugit taana 1988-imeersoq ullutsinnut naleqqussagaasimajunnaarsimavo­q.

 

Taamaammallu ukiut taama amerlatigisut qaangiutereermata isumaqarpugut pissusissamisuussas­oq susassaqartut tamarmik tusarniarneqarnissaat suliap aappassaaneerneqannginneran­i. Tusarniaaso­qareerpat eqqissisimasitsinermik avatangiisinullu ataatsimiititaliamut ingerlanneqakutsoorumaartoq naatsorsuutigaarput.

 

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Erseqqissaatigilaassavara una suliaq amerlanerussuteqarluartunik kissaatigineqarm­at eqqissisimasitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliamut ingerlaqqaarallassaso­q.

 

Aammalu ataatsimiititaliat taakkua aamma akornammi tusarniaasinnaapput, ataatsimiititalian­ut aamma allanut. Taamaattumillu maani aamma kissaatigineqartut qularnanngilluinnarpoq ilanngullugit tassani suliassami ilanngunneqarumaarmata.

 

Tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit. Tulliukkumaarpoq Peqqinnissam­ut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq.

 

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Uagut annertoorujussuarmik uani aappassaani oqaaseqarnitsinni oqaaseqarusunngilagu­t. Tassami isumaqatigiinneq taanna annertoorujussuuvoq.

 

Aammalu maluginiarparput siunnersuuteqartup akissuteqaatigineqartut ataatsimut isigalugit tassa partiininngaanniik aammalu Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut Naalakkersuisuninngaanniil­lu oqaatigineqartut siunnersuuteqartup, nammineq aamma taakkua naammagisimaarai.

 

Isumaqarpungami aamma naammagisimaarinninnissamut pissutissaqarluartugut tassami una timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat normu 38, 6. December 2001-imeersoq oqaatigeriikkatsituut inuiaqatigiinni annertoorujorujussuarm­ik oqallisigineqarsimavoq. Aammalu oqallinnermi tassani naalakkersuinermik suliaqartut kommune­niikkunik Inatsisartuniikkunik aammalumi aamma Naalakkersuisuniikkunik tassani aamma oqallinnermi peqataasimapput.

 

Tamatumalu aamma kingunerisimavaa tassa ungaserujussuanngitsukkut Naalakkersuisut nalunnaruteqarmata timmissat pillugit una nalunaarut taanna nalilersuiffigineqaqqissasoq. Taannalu tassa soorunami massakkut ingerlanneqartoq paasivarput, taannalu naammagisimaarnartorujussuuvo­q.

 

Kisianni-uni una aamma taamatut nalilersuinissami pisariaqartut uagut isumaqarfigisarput tikkualaarusukkiga, tassalu aamma Otto Steenholdtip taarsiissuteqarsinnaanermik apeqqumm­ik uani saqqummiussaqarmat. Una Inuit Ataqatigiinninngaanniik nalilersueqqissaarnissami isumaliuu­tigeqqussavarput Naalakkersuisunut tassalu timmiarsiutit, timmiarsiutit amerlasuui aqerlumit sanaat januarip aallaqqaataaninngaanniik tassa 2003-mi imaluunniit 2003 aallarnerfigalu­gu atoqqusaajun­naarnissaat eqqarsaatigalugu, nalunaarummi '11, immikkoortoq pingajuanni allaqqasoq, taanna qanoq-una allanngortinniaqqullugu.

 

Taanna ilungersortumik Inuit Ataqatigiinninngaanniik isumaliutigeqqussavarput. Tassami isumaqarpugut tassani piffissaliunneqartoq tassami ukioq massakkut imaalereersoq ukioq ataasiunngitsumilluunniit piniartut aallaaniartut timmiarsiutiminnik taarsersuinissaannik piumasaqarfigissallug­it aammami akikitsuunngimmata.

 

Piniartullu aningaasarsiornerat naluneqanngitsutut piniarnerinnavimmik inuutissarsiuuteqartut artornarsiuuteqareermata isumaliutigeqqussavarput ilungersortumik amerlasuut aqerlumit sanaat atorunnaarsinniarneqarnerat taanna januarip aallaqqaataani 2003-mi pissanngitsoq. Kisiannili periarfissiisoqartariaqartoq soorlu nunani allani tamanna takusareeripput soorlu Norgemi paasitinneqarnerput malillugu, ukiunik pingasunik sisamanik allaat aamma ukiut tallimaannguatsi­arpoq tikillugit periarfisiisoqareerluni aatsaat taamatut amerlasuut aqerlunit sanaat atorunnaarsinniarneqartarput.

 

Maannakkut taanna piffissaliussaq taakku eqqarsaatigalugit sivikippallaaqaaq, taamaammat ataatsimiititaliap suleqqinnissamini aamma taanna ilanngullu nalilersuiffigissagaat kissaatigissavarpu­t.

 

Aammalu soorunami Naalakkersuisut aamma oqaaseqareermata saqqummiussinerminni nalunaar­ut massakkut iluarsartuuteqqillugu ingerlakkaat, taava taanna Naalakkersuisunut isumaliuutigeqqussa­varput.

 

Piniartut ilisimasaat biologit ilisimasaattulli nalilersuinermi aamma peqataatinneqartarnissaat taanna pingaarutilerujussuuvoq.

 

Siunnersuuteqartup nammineq aamma tamanna oqaaseqarfigivaa erseqqissumik ilumoorluinnarp­oq aamma Inuit Ataqatigiit uagut ataqqilluinnarparput Godmann Jensenip piniartutut ilisimasai taakkua aamma biologit ilisimasaattut naleqartigimmata imaluunniit naleqarnerungaarmataluunniit. Tassami maani nunatsinni qangaaniilli piniarnerinnarmik inuus­sutissarsiuuteqartut piniakkat assigiinngitsut inooqatigivaat aamma malittariuartartuullugi­t.

 

Taamaammat piniartut ilisimasaasa Naalakkersuinermi suliaqartunut siunnersuinermi, biologit ilisimasaattut naleqartinneqartuarnissaat taanna eqqaamajuartariaqarparput. Tassanilu aamma eqqaassutitsissutigerusuppara tamanna tassa piniartut ilisimasaasa pingaartínneqarnissaat, Inatsisartut piniarneq aallaaniarnerlu Inatsisartut inatsisaanni maannamut atuuttumi taanna erseqqissarneqareermat.

 

Tassa inatsimmi inatsisip siunertaani allassimavoq imatut, tassa piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni ima aaliangersagaqarpugut. Tassa paragraph 2 immikkoortup pingajuat, piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasutigut aqqutsinermut atatillugu ilaatigut kattuffiit attuumassuteqartut kiisalu piniarneq pillugu siunnersuisoqatigiit aqqutigalugit piniart­ut atuisullu ilisimasaasa ilanngunneqarnissaat pingaartinneqasapput.

 

Taanna paatsoorneqarsinnaanngilluinnarpoq. Kisianniuna tassa una ajuusaarnakuluttoq timmiss­at illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunnarutaat taanna kingulleq, oqallisaasimaqisoq eqqarsaatigigaanni soorluliuna tassani piniartut ilisimasaat iluatinnangaartoq aammalu pingaartinneqaqquneqartoq Inatsisartut namminneq inatsisiliarisaan­ni taanna sanioqquti­kannerlugu ingerlatsisoqarsimasoq.

 

Taamaammat Inatsisartut namminneq inatsisiliarisartik soorunami malittariaqarmassuk minnerunngitsumil­lu Naalakkersuisut nalunaarutiliortarnerminni tamanna aamma malittariaqartussaammass­uk inatsisaareermammi, taanna kaammattuutigeqqissavarput.

 

Taamatullu oqaaseqarluta uagut aamma peqataakutsuussaagut eqqissisimatitsinermut ataatsimiititalia­mi ukiap tungaanut, suliaq uumap ingerlaqqinnerani.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq aatsaannguaq oqaatigigakku suliaq eqqissisimasitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliam­ut ingerlaqqinnissaa maani katersuuffigineqartoq. Taavalu aamma tassunga atatillugu paasiniaatitsinissamik kissaateqarneq tassalu Inuit Ataqatigiit utoqqatserpunga Kattusseqatigiinninngaanniit Anthon Frederiksenip, oqaatigisaanut atatillugu oqaatigissavara suleriaatsinni '21 malillugu imatut allassimasoqarmat.

 

Ataatsimiititaliaq suliassaqarfimmi iluani apeqqutit tamanut tunngassuteqartut pillugit tusarniaanerm­ik ingerlatsisarsinnaavoq. Taakkununngalu atatillugu kikkulluunniit isummaminn­ik saqqummiusseqqullugit qinnuigisinnaallugit.

 

Taavalu aappaa immikkoortut aappat, ataatsimiititaliaq tusarniaanerup qanoq ilusimmik ingerlanneqarniss­aa pillugu erseqqinnerusumik aalajangiisassaaq, tassungalu ilanngullugu tamanut ammasumik ingerlanneqarnissaa apeqqut siunnerfigissallugu.

 

Tassa periarfissaq taassuma iluaneereerpoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Taavalu tulliulluni oqaaseqaqqissaaq imaluunniit akissuteqassaaq Peqqinnissamut Avatangiisinul­lu Naalakkersuisoq. Tulliukkumaarpoq Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinul­lu Naalakkersuisoq.

Qujanaq. Siullermik Naalakkersuisut pingaartippaat matumani suliami kommunet tamarm­ik siunnersuutinik nassiussaqarnissaat, tamanna pereerpat kattuffiit matumunnga attuumassuteqart­ut allallu aamma tusarniaavigineqassapput.

 

Suliaq sukumiisumik ingerlanneqassaluni, allaat matumani ujartorneqartoq igaassarsiorsinnaanerm­ut tunngassuteqartut, Naalakkersuisunit aamma inussiarnersumik tamakk­ua misissorusunneqarput.

 

Uani piujuaannartitsinissap iluani tamakkuttaaq aamma misissuinermi ilaatinneqassallutik.

 

Ilaatigut piujuaannartitsineq nungusaataanngitsorlu qanoq paasineqarsinnaasumik oqariartuuteqarnissam­ut apeqquteqartoqarneranut tunngatillugu, oqassaanga tassa piaqqiorneri­sa nalaani eqqissisimatitsilluinnarnissaq taanna pingaartinneqarpoq. Soorluttaarmi aamma siusinneru­sukkut tunngavilersuutigineqarsimasut eqqarsaatigissagaanni tamannattaaq aamma oqaatigineqar­toq.

 

Tassa ukiamut matuma suliap inaarsarnissaanut tunngassuteqartut siunnerfiupput.

 

Taamaattumik tamatuma naammassiniarnerani Naalakkersuisut piumassuseqarput.

 

Una amerlasuut aqerlunit sanaajusut qanoq pineqarsinnaaneranik tunngassuteqartoq apeqqutigineqarm­at erseqqissaatigissavara, eqqissisimasitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititali­aq ungasinngitsukkut ataatsimeeqatigigakku oqaatigivara, tamakkuninnga atuin­eq eqqarsaatigalugu­sivitsuinissamik siunnerfeqartoqartoq.

 

Ilaatigut 2004-p aallartinnerani tamanna atuutilissasoq siunnerfittut taaneqarluni. Soorunalimi uani tunngavilersuutigineqartut aamma Naalakkersuisunit ammaffigissavagut. Piffik ikaarsaariarnissam­ut tunngassuteqartoq sivitsorneqarusussappata aamma Naalakkersuisut ammassapput. Taamatut aaqqiinissamut. Taamaattumik ataatsimiititaliami tamakkununnga tunngassuteqartut eqqartorne­qareersullu siunnersuutigineqareertullu allat tamaasa nalilersuiffigineqarnissa­at naatsorsuutigaara.

 

Naalakkersuisuni qilanaarpugut tamatuma suleqataaffiginissaanut naammassinissaanullu peqataanisatsinnut.

 

Taamaattumik taama naatsukullammik akivunga, neriuppunga akissutikka matumani erseqqarissasu­t. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Otto Steenholdt, attaviitsoq. Pingajussaanerami naatsukul­lammik.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Tassa tupaallaatigiinnarpara Naalakkersuisumut apeqqutigisimasara allanngorlugu qangali tunniussara amerlasuut taarserneqarnissaat, taavalu aamma timmiarsiutit taarsertariaqarneri. Taamatoqqissaaq tunngavilersorlugu tunniussara piffissaq naappallaqaaq talliniarli, suli akissumm­ik takusaqanngitsunga Johan Lund-Olsenip aatsaaqqissaaq apeqquteqaatiga tigorpallammag­u, uanga oqaatigisimanngilaq utaqqigakku suli Naalakkersuisup akissuteqarnissa­a.

 

Apeqqutiga taanna imaannaanngimmat sulilu akissut takkunnani timmissanik oqallinnitsinni assut pingaaruteqarmat, akisoorujussuusussaammat. Pingaartumik amerlasuuginnaalluunniit eqqamassa­gaanni. Immaqa arfineq marloriaammik allaat amerlasuut patronimi ataatsimik akisunerupput.

 

Aammalu timmiarsiutit tamakkununnga atugassatuut massakkut naatsorsuussaanngillat. Taarserneqartussaappu­t. Taamaattumik piniartunut imaannaanngitsumik akeqartussaammat taarseriartuaranissaat taanna apeqqutiga uteqqinnagu, allap tiguleqimmagu maangapallappun­ga apeqquteqarsimaneq taanna allanit tiguneqaqqunngilara.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Tulliullunilu oqaaseqaqqinniarpoq Lars-Karl Jensen, Siumut, partiit oqaaseqartuisa avataasigu­t.

 

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Tassa Naalakkersuisut akissuteqaataanut qujaniarpunga, tassa isumallualerpunga avannaamiuusug­ut sikusartumiittugut miternik appanillu ilagiisinnaanissarput upernaaq manna Godmann Jensenip tassani siunnersuuteqartup taanna aamma oqariartuutigigaa.

 

Taamaassanngippammi apeqqutigisariaqalissavarput uani eqqissisimatitsinermi pingaarnersarisaa­sa ilaat, tassalu mitit appallu februarip 15-ianinngaanni erniortalersimanersut­. Neriuppunga upernaamut avannaamiut periarfissinneqassasugut tamakkuninnga aamma uuttuinissatsinnut. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Kingulliullunilu oqaaseqaqqinniarpoq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit. Pingajussaanilera­mi naatsunnguamik.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassaana Otto Steenholdtimut una oqaatigilaaginnarniarlugu, Otto Steenholdtip allakkatigut apeqquteqaatigisimasaanut tunngatillugu. Ila uagut tigusinianngilluaannarpugut, aamma tillituujunnginnatta­mi taanna isumaqarpunga oqaatigisariaqarlutigu.

 

Tassa timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat taanna nalunaaruta­at oqallisaaqisoq ilisimaneqartutut tassa siorna juulli sioqqutitsiarlugu tassa december­ip arfernganni tamanut saqqummiunneqarpoq, tassalu januarip aallaqqaataa ukioq manna atortussanngortinneqar­luni.

 

Tassanilu allassimareerpoq amerlasuut aqerlumit sanaat qanoq piniarneqarnersut, tassa atoqqusaajunnaarsinniarneqart­ut januarip aallaqqaataa 2003 aallarnerfigalugu.

 

Taamanili taanna ilanngullu inuiaqatigiinni annertuumik oqallinneqarpoq. Maani Nuummiinn­aq Pinngortitaleriffiup, Naalakkersuisoqarfiup KNAPP-p KNAPK-llu assigiinngits­ut peqataaffigisaan­nik ikinnerpaamik tamanut ammasumik pingasoriarluni ataatsimiisitsisoqarpo­q. Taakkunanilu tamanit Iuit Ataqatigiinninngaanniit uagut najuuttarsimavugu­t, taakkunanilu oqallittarnerni aamma amerlasuut aqerlumit sanaat taakkua atorunnaarsinniarneqarnissaat aamma oqallisigineqartarpoq.

 

Taamaammat taanna aamma ilanngunneqarnissaa isumaliuutersornermi isumaqarpunga naammaginartum­ik Naalakkersuisut aamma taanna akissuteqarfigigaa, kisianni piffissamik immaqa sivisunerulaartumik periarfissiisoqarpat immaqa taanna pitsaanerussagaluarpoq. Taamaammat-una taanna isumaliutigilluaqqulugu aamma kaammattuuteqartugut ataatsimiititaliamu­t.

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tassa erseqqissassavara isumaqatigineqarluarmat maani aamma suli oqaluuniart­ut amerliartuinnalerput-aasiit, taamaattumillu kingulliit naatsukullammik oqaaseqarnissaat kissaatigis­savara. Tassalu kingulliulluni oqaaseqassaaq Ruth Heilmann, Siumut, partiit oqaaseqartui­sa avataatigut.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Taanna soorunami uaguttaaq ataatsimiititaliami eqqummaariffigivarput. Aamma malersorparp­ut taamaattumik apeqquteqaatigisimavarput Naalakkersumut, taannalu massakk­ut Naalakkersuisup oqaatigaa.

 

Isumaqarpunga inuiaqatigiit massakkut tamarmik taanna soqutigigaat taamaattumik aamma qilanaataarput ataatsimiititaliami tamakkua isummersorfigineqarnissaat. Qujanaq.