Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 67-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq sisamaat, tallimanngorneq majip 3-at 2002, 12:34

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 67

 

 

Takornariaqanngiffiani timmisartuni inissat atorneqanngitsut akikillerujussuarneqarnerisi­gut timmisartuussinermi inissanik tamakkiisumik atuinissamik imaqartumik kiffartuussinis­samik isumaqatigiissutini piumasaqaammik ilanngussisoqarnissaa pillugu aalajangiiffigisas­satut siunnersuut.

(Per Berthelsen)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

 

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Uggornaraluartumik ilisimaneqarpoq Grønlandsflyp ilaasorisartagaasa amerlanerpaartaat timmisartornermut billitsinut sulisitsisuminnit akiliunneqartartut. Siusinnerusukkut naatsorsuutit malillugit taakku 85-90%-it missaannik annertussuseqarput.

 

Ullumikkut taamatut amerlassuseqarsimanissaat ilimanaateqarpoq. Taakku inuit Kalaallit Nunaanni timmisartornermi billetit akiisa qaffasinnerujussuat ernumatigisanngilaat, billitsinummi akiliutitit­taramik, inuillu taakkuugajupput angalakulasut billitsinullu akiliutitittartut. Tupigusuutigissanngi­lara inuit taakkuttaaq qaffasinnerpaanik isertitaqartut akornanniittuuppata. Allatut oqaatigalugu Grønlandsflymi ilaasartut tassaagujunnerusarput siuttut ikittunnguit.

 

Kalaallit amerlarnerpaartaat timmisartornermi billitsinut akisoqisunut akissaqarnatillu suliffitsil­luunnit aqqutigalugu timmisartornissamut periarfissaqanngillat, ajornartorsiut unaavoq Kalaallit Nunaanni innuttaasut taamak amerlatigisut Kalaallit Nunaanni angalanissamut aningaasatigut periarfissaqannginnerat.

 

Pingaartumik takusinnaallugu timmisartut aallartarnerisa ilaanni atorneqanngitsunik inissaqaraluar­toq. Isorliunerusullu eqqarsaatigalugit tamanna annertungaatsiartuusoq maluginiarsimavara. Taamaattumik siunnersuutigissavara timmisartuni inissat atorneqanngitsut immikkorluinnaq pilerinartumik akeqartillugit neqeroorutigineqartassasut immikkut ittumik piumasaqaaatitalerlugit, aki innuttaasut akiliisinnaassuseqarnerannut naapertuuttoq.

 

Siunnersuut aningaasaqarneq aallaavigalugu qimerlooraanni Grønlandsfly-imut annikitsuinnarmik aningaasartuuteqarfiussaaq. Timmisartoq ulikkaarniarlugu aningaasartuuteqalernerulernissat killeqareerput, matumani pineqartut tassaapput aningaasartuutit billitsinik inniminniinermit nassatanik tunniussinermit, kaffisornermit suliffissuaqarfimmeersunillu kaageerartornermit pilersussat il.il.

 

Allatut oqaatigalugu ilaasussat tamatigut ataatsimik ilaneqaraangata nikerartumik aningaasartuutit Grønlandsflymi akilineqartartussat pineqarput. Timmisartuussisarnermi aningaasartuutit amerlaner­saat ilisimaneqartutuut aalajangersimasuupput, ilisarnaateqartullu qanorluunniit ilaasussat amerlassusseqaraluarpata akilerneqartussaallutik.

 

Taamaalilluni Grønlandsflyp nikerartumik aningaartuutai akinik aalajangersaanermi aallaavigine­qarsinnaapput.

 

Soorunami aaqqissuussinerup piviusunngortinniarnerani sianigisassat eqqarsaatigilluinnartariaqar­put, assersuutigalugu Arctic Umiaq Line-ip naapertuutinngitsunik unammillerneqalernissaa pinngitsoortinneqartariaqarpoq, taamatuttaaq timmisartuussisarnermi billitsit akikitsut sinersortaatit angallaviini tuniniarnaveersaartariaqarput. Pingaartuuvoq ersississallugu aaqqissuussinerup aallaavigimmagu inuiaat kalaallit angalaniarnerminni ikiorserneqarnissaat, taamaammat takornaria­qarnerup nalaani aaqqissuussineq atuuttassanngilaq.

 

Piffissarmi taanna Grønlandsflyp ulapaarfigisarpaa, taamaalillunilu ajornartorsiut annertunani. Naatsorsuutigineqartut marluk naammassineqarsimappata billitsinik akikitsunik aaqqissuussineq pineqartoq akornutissartaqanngitsumik atuutsilerneqarsinnaavoq.

 

Qularutiginngilara aaqqissuussineq tamanna inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqutaalluarumaartoq, ullumikkummi nunatsinni innuttaasut ilarpassui illoqarfimminnut nunaqarfimminnulluunniit qilersorneqarsimasutut illutik inuusarput, aaqqissuussineq qulaani pineqartoq atuutilersinneqarpat illoqarfinnik nunaqarfinnillu allanik najoqarfiginngisanik takunninnissinnaaneq periarfissinneqas­saaq.

 

Tamatumunnga atatillugu eqqaanngitsoorneqarsinnaanngilaq ilaquttanik ikinngutinillu nammineq illoqarfigisamiinngitsunut nunaqarfigisamiinngitsunulluunniit tikeraarsinnaalerneq periarfissaalis­sammat.

 

Taamatuttaaq qularutiginngilara aaqqissuussinerup kingunerisaanik tamanna inuuniarnikkut peqqissuttikkullu atugarisatigut ajunngitsunik sunniuteqarumaartoq.

 

Avatangiisit sungiusimasat qimallugit piffissap ilaani aallarsinnaanerup tamatumalu kingorna uteqqissinnaanerup piviusunngortinneqarsinnaaneranut periarfissaqarneq nalunagu inummut peqqinnartuummat.

 

Neriuutigissavara Inatsisartut siunnersuut ilassilluarumaaraat, pineqartumillu eqqartuilluartoqarnis­saa qilanaaraara inuiaqatigiinnummi kalaallinut annertuumik sunniuteqartussaassammat.

 

Tamakku toqqammavigalugit siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut Inatsisartunit peqquneqassa­sut suliniutigeqqullugu siunissami Grønlandsflyimik sullissinermik isumaqatigiissutit isumaqatigin­ninniutigineranut atatillugu immikkut aalajangersagalioqqullugit, timmisartuni inissat atorneqann­gitsut ilaasussanut immikkorluinnaq pilerinartumik akeqartillugit neqeroorutigineqartassasut, immikkut ittumik piumasaqaatit naammassineqarsimappata.

 

Oqaatigilaralu tassa taamatut aaqqissuineq takornartaanngilluinnarmat unalu isumassarsiaq pinngornikuummat Spaniami angalatillunga. Spaniami aamma siammasissorujussuarnik innuttaqar­poq, Atlantikup avataarnarsuani qeqertaateqarluni, aammalu taamaalilluni tassa angallannerni eqaalluinnartumik aaqqissuinikkut nunami najugaqavissut taamatut akikillisaarujussuartumik timmisartut issiavittaat atorneqanngikkaangata immersorniarlugit neqereerfigineqartarlutik.

 

Taamatut iliornikkut aamma qularinngilara nunatsinni sulisut eqaannerusumik nuttarlutillu inuiaqatigiit iluini suleqataalersinnaanerat ajornannginnerusumik ammaakkiartorneqarsinnaassasoq, taamaalillunilu aamma politikkikkut annertuumik siunnerfiusut iluini taamatut eqaallisaanikkut kaammattuineq annertunerusoq sunniuteqanngitsoorsinnaanani.

 

Kisianni tassa taamatut saqqummiussaqarlunga neriutigaara una siunnersuutinnguaq tikilluaqqullu­arneqassasoq minnerpaamillu pimoorullugu oqallissutigiumaneqassasoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat tullia, Siumut.

Qujanaq, Maannalu Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq akissuteqas­saaq.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Per Berthelsen siunnersuuteqarpoq siunissami kiffartuunneqar­nissamik isumaqatigiissusiornissani sulissutigineqassasoq, timmisartuni inissat atorneqanngitsut iluaqutiginiarneqartarnissaat.

 

Air Greenlandip inissaqarneratigut piffissaq kingulleq atorlugu billitsit akikinaarlugit tuniniartakkat ataasiaannanngeqaluni misilittagaqarfigai, naallu ajornatorsiutitaqanngitsutut isumaqarfiginarsin­naagaluartoq ajornartorsiutitaqanngitsuunngilaq.

 

Angalaniaq aatsaat inissaqaruni timmisartumut ilaasinnaanerminik ilisimatinneqareeraluarluni isumallualereersimasarpoq pinngitsoorani ilaanissaminut. Tassani ilaqutariit pineqarpata apeqqutaalersarpoq taakku qanoq agguataassanersut, meeqqammi kisimiillutik angalatinneqarsin­naanngillat. Qanorlu iliortoqassava ilaanissamut akuerineqareeraluarluni tamakkiisumik akiliilluni ilaasussaq minuttinik tallimanik inortuilluni takkuppat? Misilittakkalumi aamma takutippaat ilaasut ilaasa billitsit taamaattut iluanaarniutigisaraat, tassa tamakkiisumik akilik inniminneeriarlugu akilerlugu, taava timmisartup aallalivinnissaa utaqqillugu inissaqarpallu billitsimik aallalivinnermi pisiarineqarsinnaasumik akikitsumik piseriarluni akisuneq kingornagut utertittarlugu.

 

Qanorluunniit pisoqaraluarpat pissutsit equngalersarput Air Greenland A/S-illu tamanna aqqutini tapiiffigineqarneq ajortuni atorneqaleqqunngeqaa, inissammi atorneqanngitsut ingerlatseqatigiiffiup billitsinut TAKUSS=-inut Timersoqatigiiffiit Kattuffiannut, angalanianut tapiissutinut, bilittinullu akikitsunut allanut atorumaneruvai. Kiffartuunneqarnissamik isumaqatigissuteqarfiusut sumiiffiit eqqarsaatigalugit Namminersornerullutik Oqartussat soorunami nammineq aalajangersinnaavaat, inissat atorneqanngitsut aallalivinnermi pisiarineqartartunut billetsinut atussanerlugit.

 

Inatsisartullu ilisimasariaqarpaat tamatuma aningaasartuutitigut Namminersornerullutik Oqartussa­nut kinguneqarlussinnaanera.

 

Aamma sumiiffinni kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissuteqarfiusartuni ataasiakkaani ilaasoqarsinnaassuseq siusinnerusukkut pisariaqartitat angalaniuttullu amerlassuserisaat naapertor­luinnarlugit inissinniarneqartarpoq.

 

Naalakkersuisulli innattuaasut timmisartukkut angalanissaminnut periarfissaqarnerunissaat isumaqatigilluinnarpaat. Isumalu malersoqqikkusullugu, immaqa inerneqanniliussisinnaaneq ilaatigut nakkutigisamik tunngavilik aammalu ilaatigut ullumikkut sumiiffinni kiffartuunneqarnis­samik isumaqatigiissuteqarfiusimasuni inissat atorneqartanngitsutut uppernarsineqarsimasut tunngavigalugit.

 

Naalakkersuisut aammattaaq misissulersaarpaat taamaattoqassappat taamak aaqqissuussineq qaqugu atorneqalersinnaanersoq, taamaammat Naalakkersuisut siunnersuummi siunertarineqartu­mut tapersersuipput, taamaattorli tamannarpiaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuutip oqaasertai taaseqataaffigisinnaanagit.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussai oqaaseqassapput, siulliulluni oqaaseqassaaq

 

Tommy Marø, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortap Per Berthelsenip siunnersuutaa tassalu Nunatta iluani silaannakkut timmisartuussilluni angalanermi inissat atorneqanngitsoortartut inuiaqatigiinni angallanikkut atorluarsinnaanerulernissaanik ujartuilluni Naalakkersuisut Inatsisartunit suliniuteqaqqullugit peqquneqarnissaanik aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa Siumumiit oqaluuserilluareerlugu imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuutaa Siumumiit ilassilluarparput, tassami Inatsisartut upernaakkut 2000-imi ataatsimiinnerisa nalaani Siumumiit apeqqut taannarpiaq pillugu Naalakkersuisunut kaammattuutigalugu tikkuarsimagatsigu.

 

Nunatsinni silaannakkut ilaasunik angallassinerup ukiup qanoq isinerani issiavinnik inoqanngitsu­nik atorluaasinnaaneq Timmisartuutileqatigiiffiit ilisimanerummatigit annertunerusumik oqaaseqas­sanngilagut. Taamaattorli Siumumiit siunnersuuteqartoq isumaqatigaarput silaannakkut ilaasunik angallassinerup akisoqisullu atorluaanikkut ullumikkut periarfissat saniatigut nutaaliorsinnaaneq tapersersoratsigu.

 

Taamaattorli Siumumiit mianersoqqussutigissavarput suliffeqarfiit niuernikkut namminneq ingerlasut toqqaannartumik akuleruffiginaveersaarnissaat oqaatigisariaqaratsigu.

 

Ullumikkut imaatigut silaannakkullu angallassinermut Namminersornerullutik Oqartussat annertungaatsiartumik aningaasatigut tapiissuteqartarput. Ukiunilu kingulliunerusuni sumiiffinni assigiinngitsuni kiffartuussinernut isumaqatigiissuteqartarnikkut ilaasunik angallassinerit aaqqiiffigineqartalersimallutik.

 

Siumumiillu qilanaraarput Inatsisartut ukiamut ataatsimiinerisa nalaani siunissami angalannikkut ataqatigiissaarinissap sumut qanorlu tikkuussisumik Naalakkersuisut oqariartuuteqarnissaat qilanaaralugu utaqqissagatsigu.

 

Siumumiit upperaarput silaannakkut ilaasunik ullumernit annertunerusumik atuinerulernitsigut akitigut pitsaanerusumik unammillernarnerusumillu innuttaasut periarfissinneqarpata atorluaaneru­lersinnaanerat.

 

Taamaattumik Siumumiit Naalakkersuisut innuttaasunik silaannakkut angallassinerup ullumernit annertunerusumik periarfissiniuunnerat tamakkiisumik taperserniarparput.

 

Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqataat tamakkiisumik Siumumiit taperserparput, nuannaarutigaarpullu Naalakkersuisut piumassuseqarmata aaqqissuusinissaq taamaattoq qaqugu atorneqarlersinnaanera pillugu misissuilersaarmata.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartup Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutaa pillugu oqaaseqarfigaarput. Naalakkersuisullu aalajangiiffigisassatut siunnersuutip oqaasertai pillugit akuerinninnginnissamik tikkuussinerat ilalerlutigu.

 

Godmand Rasmusen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartuni Ilaasortap Per Berthelsenip siunnersuutaanut Atassummiit imatut oqaaseqaateqassaa­gut.

 

Siunnersuuteqartup tunngavilersuutai ersaripput atuutsinneqalissagunillu atuisunut arlalissuit iluatinnartunik ilaqarlutik. Oqaatigisaatut Grønlandsflyp ilaasorisartagi 85-90% missaat annertutigi­sut pisortatigoortumik imal. suliffeqarnermut attuumassuteqarneri uparuarsimavai, ajuusaarnartu­mimmi pissutsit taamaapput.

 

Eqqaamasariaqarpormi nunarput taamak inukitsigitillugu piffiit ilaanni pingaartumillu isorliuneru­sut eqqarsaatigissagutsigik silaannakkut angallanneq killeqartuassammat.

 

Inuimmi namminneerlutik angalasartut sulinngiffeqarnermi nalaani pisarput, sulinngiffeqarnerillu qaangiukkaangat nunatta inuisa angalanerat eqqarsaatigalugu angalaniartut killeqalereersarput, nunatta inuttoorsuunnginnerata tamanna killilereertarmagu.

 

Naalakkersuisut akissuteqaammini misiliineq pineqartoq nutaatut nalilinngilaat. Siunnersuuteqar­tulli tikkuussissutai ininik tamakkiisunik atuinissamut atorluaanissamullu iluatsinnaateqartutuut Atassummit oqaatigissavagut.

 

Atassummiit taamak oqaaseqarluta pineqartoq sukumiisumik misissorluarneqaqquarput, susassa­qartunullu ingerlaqqinnissaa innersuussutigalutigu.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartuni ilaasortaq Per Berthelsen siunnersuuteqarpoq timmisartumi inissat atorneqanngitsut atorluarneqarnissaat siunertaralugu immikkorluinnaq akilersillugit tuniniarneqartarnissaannut atatillugu Grønlandsflymi sullissinermi isumaqatigiinniartarnermi atatillugu Naalakkersuisut immikkut aalajangersagalioqqullugit.

 

Ullumikkut timmisartuni angalaniarnermi pilersaarusiorluarluni angalanissamut periarfissaatitaap­put aappalaartumik, Takuss=-imilluunniit billitsisisinnaaneq, taassumalu saniatiguttaaq periarfis­saalluni angalanissamut akunnermik ataatsimik sioqqutsilluni qorsummik billitsisisinnaaneq. Periarfissat pineqartut namminermini pitsaasooreerpoq.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuummigut anguniarpaa aallalivinnermi timmisartumi inissat atorne­qanngitsuulersut immikkorluinnaq pilerinartumik akeqartillugit neqeroorutigineqartassasut, immikkut ittumik piumasaqaateqarnikkut.

 

Inuit Ataqatigiit paasiniaanitsigut paasivarput periuseq tamanna Grønlandsflyp maannakkut tassa Air Greenlandinngortup 1980-ikkut naalerneranni misilittarsimagaluaraa, assigiinngitsunilli ajornartorsiuteqarfiusarsimammat 1990-ikkut aallartilaartoq aaqqissuussinerusimagaluaq tamanna atorunnaarsinneqarsimavoq.

 

Inuit Ataqatigiit soqutiginartipparput aaqqissuussinermik assingusumik eqaannerusumillu atuisunullu paasinartumik akimik naleqquttumik aamma amerlanernik nammanneqarsinnaasumik kiisalu aallalivinnermi billitsisisinnaanermik tunngavilimmik Air Greenland ujartuinissaminut taamaalilluni tunngavissaliinissaminut qanoq iliorluni anguniagaqarusussinnaanersoq paasissalluti­gu.

 

Tamatumanilu Naalakkersuisut innuttaasut timmisartukkut angalanissaminnut periarfissaqarneru­nissaat anguniarlugu inerniliussaasinnaasunik anguniagaqarnerat matumuunakkut taperserparput.

 

Inuit Ataqatigiit ilisimavarput ullumikkut timmisartukkut angalaniarnermi akigitinneqartut qanoq qaffasitsigineri, aammalu nalinginnaasumik angalanissamut innuttaasut ilaannut akit qanoq tamakku nammakkuminaatsigineri.

 

Taamaaattumik Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqartoq tunngaviatigut isumaqatigigaluarlugu isumaqarpugut angalanermi akit inuiaqatigiinnut amerlanernit inuuniarnermi pissutsinut ajorseriaa­taanngikkaluamik tunngaviliisinnaasutigut allatigut ujartorneqartariaqartut.

 

Taamaammat aamma Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut kaammattorusuppaat qanoq iliornikkut angallannermi akinik inuiaqatigiit tamarmik nammaqataaffigisinnaasaannik nalimmassaataasinnaa­sunik ujartueqqullugit. Tamatumunnga ilanngullugit piffissaq kingullerpaaq atorlugu angalariataar­sinnaanermik periarfissat eqaallisarneqarnissaat sutigut Air Greenland-imut isumaqatigiinniutigine­qarsinnaanerat.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartup tunngaviatigut tapersersoraluarlugu aalajangiiffigisassa­tut siunnersuutaa Inuit Ataqatigiit itigartipparput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Soqutiginaateqarpoq aalajangiiffigisassatut siunnersuut, tassami ullumikkut ilaatigut takusaratsigu timmisartut imaluunniit qulimiguullit inissanik sinneqartooruteqartartut, tassalu issiaviit ilaat inuttaqarneq ajormata, tamannalu innuttaasunik ilaatigut qisuariarfigineqartarpoq.

 

Ullumikkummi eqqaamavarput ukiorpassuunngitsut matuma siornatigut Grønlandsfly massakkut Air Greenlandip atornikuusaa tassalu Tuukkaq aqqutigalugu angalasarneq, innuttaasuniit annertuumik atorluarneqarluarnikuummat iluarineqaqisorlu, tassalu akeq aalajangersimasoq atorlugu angalasarneq aalajangersimasunillu piumasaqaateqartunik atortaraat.

 

Ullumikkullu soqutiginaateqarpoq Air Greenlandip billetit akikitsut atorlugit qanoq siunissami pilersaaruteqarsinnaanersoq, aammattaaq Naalakkersuisuniit oqaatigineqarpoq sullissinissami isumaqatigiissutit aqqutigalugit arlaatigut aaqqiisoqarsinnaanissaa ujartorneqarsinnaasoq.

 

Tamanna Kattusseqatigiinniit innersuussutigissavarput anguniaqqullugu, immaqami sullissinissami isumaqatigiissutit iluaniissinnaavoq akikitsunik angallasisinnaanissap aaqqiivigineqarsinnaanissaa.

 

Taamaammat nuannaarutigaarut Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuummut oqariartuuteqarmata ammallutik aaqqiiniarsinnaanissamut. Ullumikkummi nalunngilarput pisortanit imaluunniit suliffeqarfinniit akiliutitillutik angalasartut annertuupilussuusut. Tamannalu siunner­suuteqartup ilanngullugu taakkartorpaa, taamaattorli nunatta sineriaani innuttaasut amerlanerit silaannakkut angalanissamut akissaqarpianngillat, silaannakkut angallannerup akitigut akisuneru­jussua pissutigalugu.

 

Soorunami ullumikkut atuutsinneqartut saniatigut aaqqiisoqarsinnaanissaa ujartortariaqarparput, innuttaasut tamat silaannakkut angalasinnaanissaat eqqarsaatigalugu. Soorunami immakkut angallannermut unammilleqatigiinneq ullumikkut tamatta nalunngilarput, unammilleqatigiinneq aammattaaq iluaquteqarsinnaanera takusinnaasarparput.

 

Naalakkersuisuniit ukiuni kingulliit qulit iluanni oqariartuuteqartarput silaannakkut angallanneq annertunerusoq akikinnerusorlu mittarfiliornikkut anguneqarsinnaalissasoq, taamaattorli ullumikkut nalunngilarput akit apparsimanngitsut, innuttaasullu tamarmik silaannakkut angalasinnaanatik.

 

Taamaattumik aalajangiiffigisassatut siunnersuut tamakkiisumik taperserusupparput, pissangatiga­lugulu Naalakkersuisut piaartumik aaqqiiniarnermik iliuuseqarnissaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta oqallinnissamut ilaanissarput Kattusseqatigiinniit nalunaarutigissavarput. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Takisoorujussuarnik oqaaseqassanngilanga. Periuseq tamanna Danmarkimi atugaalluartarpoq pingaartumik takornariat kujammukarnialillaraangamik tamakkuninnga akikitsorsiortartut nalunngilagut.

 

Kisianniuna uanga soorlu nalunngikkissi maani Landstingimi ilaasortaqataasusi, selskab-inut ingerlaniartunut naalakkersuinikkut akuliunniartarneq uanga iluarisarinngikkiga. Grønlandsfly-ip nammineq ingerlalliuk Naalakkersuisunit akuliuffigineqarani, nammineerluni suna iluanaarnartoq aammalu aqqutissaqartoq Inatsisartunut nalunaarutigiliuk, oqaluttuulluta aajuna imak-iliussaagut akuerisinnaagussiuk. Tassa sarfaa uanga utaqqerusunneruara selskabiminngaanniit Inatsisartunut, kisianni illuatungaanut saatinnagu, Royal Greenlandimut pissutsit eqqaallattaakkakka aamma eqqaassutigissavakka.

 

Selskabit ingerlaneranut akuliunniarnersuaq taamatittariaqarpoq, nammineq taassuma ingerlalliuk suna iluanaarnartoq aammalu suna iluanaarnanngitsoq, tassa utaqqisassarput, kisianni paasinarpoq inissat atunngitsuugassat soorlu bestilerneqarsimasut aamma ilaatigut Naalakkersuisugut tassaniikkunarput. Taamaattoqassatillugu piaartumik nalunaarfiginnittarneq immaqa iluaqutaa­nerussaaq, issiaviit inussaqanngitsut kingusinaartumik takkunnatik siusinaartumik takkussimasuup­pata selskabit periarfissaqarluassagaluarpoq taakkua aamma issiasussaannik soorunami akilimmik inuttaliissalluni.

 

Kisianni misissuinerit oqaatigineqartut ajunngilaq ingerlallit taanna tunaartarissavara, kisianni oqaqqillanga selskabinut Naalakkersuisutigut akuliuttarnersuaq akuliunniartarnerlu unitsilluinnar­tariaqarpoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Siunnersuuteqartoq Per Berthelsen.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Uani saqqummiunneqartut ataasiakkaarlugit annikitsumik qisuariaateqarfigilaassavakka. Tulleriinneri maliinnassavakka.

 

Tassani Naalakkersuisut saqqummiussaqarnerani qeqqani oqaatigisai nuannaarutigaakka, tassani ilaatigut aallarniutaasumik imaluunniit inussiarnersumik tiguseriarluni inussiarnerunnaarnera taanna eqqumiigilaarpara, tassami uani tunngavissaqartutut isiginngilluinnarakku inassuteqarnissaq siunnersuutigineqartumi malinninnginnissamik. Tassami uani aallaaviusoq tassaavoq naak Otto Steenholdt, attaviitsoq, oqaraluartoq Naalakkersuisut taanna piffissaatinnagu piginneqatigiiffinnut akuliuttarnera taanna isumaqatiginngilluinnarlugu, kisianni una allatorujorujussuaq siunertaqarpoq.

 

Tassami uani kissaatigineqarpoq misissuinissaq inuiaqatigiinni nunatsinni angalanissamut periarfissalunnerusut pitsaanerusumik atugaqartitaalersinnaanissaat periarfiisat piusut atorlugit atorluaanikkut, tassa annertusaanikkut arlaatigut misissuinissaq tamatuma ammaassinnaanissaanik. Taamaattumik tassani tupigusuutiginngitsuunngilara Siumut, Inuit Ataqatigiillu innuttaasut immaqa atugarliornerusut tapersersorneqarnerunissaanik oqalugajuttut, taamatut marloqiusamik oqaqarlutik oqalunnerat. Naatsorsuutigisimagaluarparami minnerunngitsumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit uummammit taperserneqarnissara uani, tassanimi annertuumik anguniarakku Inuit Ataqatigiit siulittaasuaninngaanniit erseqqissumik taaneqarnikuusoq aammalu taaneqartartoq tassalu atorluaaneq. Tassani taanna siunertaammat, taamaattumik paatsuungasorujorujussuuvunga Inuit Ataqatigiit minnerunngitsumik taamatut tunuarsimaarpaluttumik oqaaseqarneranut.

 

Uanimi sumilluunniit piginneqatigiiffimmut pinngitsaaliilluni akuliunniarnissaq anguniarneqanngi­laq, sumilluunniit piginneqatigiiffik isornartorsiorlugu pisoqanngilaq, kisiaanili taamaallaat oqaatigineqarluni ataqqillugu piginneqatigiiffittut nammineq imminut aquttussaalluni oqartussaas­suseqarmat, taava kaammattuutigalugu sullissineranut atatillugu isumaqatigiissusiorniarneri Naalakkersuisut una anersaaq aallaavigalugu ammaassiniarnermi suleqataasinnaanissaat.

 

Tuppalliutigaara Atassutip tassani alianaatsumik ersarilluinnartumik marloqiusaanngitsumik oqaaseqarluni tapersiinera, tassanilu aamma nuannaarutigeqaara Kattusseqatigiit aamma ersarissu­mik tapersersuinerat.

Tassami taannarpiaq-una pisariaqartinneqartoq. Inuiaqatigiinni ingerlariaqqinnissarput ilaatigut sanngiillisartarparput, pineqartoq piunnaarugu avaqqutaarinersuatsigut, taamaattumik pisariaqarti­taq tassaavoq toqqaannartumik ajornartorsiut uniffittut taanagu ajornartorsiutitulli qaangerniagassa­tut taallugu sorsunneqarnissaa. Aatsaat taamaaliornikkut inuiaqatigiit isumaqarpunga pitsaasumik kiffartuunniarsinnaagigut tassanilu inuiaqatigiit aningaasalersuiffigisaat atorluarlugit innuttaasunut iluaqutaanerusumik atorneqalersinnaanissaat ammaassinnaagipput.

 

Kingusinnerusukkut una uterfiginngeqqitsoornavianngilara tassa ilaatigut eqqarsaatersuutigereerak­ku qulannanngitsumik ukiumut siunnersuuteqarnissara, tassalu nunatsinni angallassinerup nukittorsarnissaa. Tassani ilaatigut eqqarsaatigineqarsinnaammat periarfissaasinnaasoq timmisar­tuussisoqatigiit nunatsinni ataasiinnaap nukittuulli atorneqarnissaa aammalu eqqarsaatigineqarsin­naammat qularnanngitsumik inuiaqatigiinni angalanerup iluani sullissineq nukittorsarumallugu, maanna silaannakkut angallassinerup aammalu immakkut angallassinerup ataatsimoortinneqarsin­naanissaa tassa selskabimut ataatsimut ingerlanneqartussanngorlugu, tassani ataqatigiissaarineq periarfissanillu piusunik atuilluarneq pitsaanerusumik anguneqarsinnaasunngorsarlugu.

 

Kisianni tassa oqaatigissavara uaniaasiit imatut misiginarmat, sammineqartoq salliutippallaarnagu saqqummiussisoq aallaavigalugu isummertoqarluni, taannartaa annerilaarpara peqqutigalugu uanga nammineq iluaqutiginiannginnakku una kisiannili innuttaasut uannik atugarliornerusut periarfissaat anguniarakku.

Qujanaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq, maannalu akissuteqaqqissaaq

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Isumaqarpunga siunnersuuteqartoq arlaannaatigulluunniit pissutissaqanngitsoq paatsiveerussaanias­salluni. Maluginiaqqussavara oqaaseqartut Partiit, Kattusseqatigiit, Attaviitsullu oqaaseqartui oqaaseqarmata tunngaviatigut siunnersuutigineqartoq taperserlugu, aamma Naalakkersuisut taamatut oqariartuuteqarpugut.

Naalakkkersuisuniit nuanaarutigaarput Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartut Naalakkersuisut itigartitsinissamik oqariartuuteqarnerat tapersermassuk. Una pissutigalugu nassuiassavara, siunnersuuteqartup siunnersuuteqarnermini imatut siunnersuutini naggaserpaa issuarsinnaagukku:

 

ATamakku toqqammavigalugit siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisuit Inatsisartunit peqquneqas­sasut suliniutigeqqullugu siunissami Grønlandsflyimik sullissinermik isumaqatigiissutip isumaqati­giinniutigineranut atatillugu immikkut aalajangersagalioqqullugit@.

 

Siunissami isumaqatigiinniarnissani ilannguteqqullugu. Naalakkersuisut tassani oqariartuuterput unaavoq misissorusupparput aamma qaqugu taamaaliortoqarsinnaanersoq, qaqugu atuutilersitsiso­qarsinnaanersoq ilanngullugu misissorusupparput. Taanna imatut paasisassaavoq kiffartuussinermi isumaqatigiissutit ilai aatsaat 2005 naanerani isumaqatigiinniutigineqaqqissapput, taamaattumiuna Naalakkersuisut oqartugut, peqqusineq una maleqqissaarneqassappat taava imaassinnaavoq sivisoorujorujussuarmik utaqqeqqaartariaqassagipput taamaaliornissaq. Uagulli piviusorsiorneq tunngavigalugu misissuisinnarluta periarfissaappat taava pilertornerusumik ilanngunneqarnissaa isumaqatigiissutinut pioreersunut taanna pivarput.

 

Aamma uani itigartitsinissamik siunnersuuteqarnitsinni tunngavigisarput tassaavoq pituttorneqann­ginnissarput, kisiannili pissutsit piviusut misissuilluarnerillu tunngavigalugit aalajangiisoqarumaar­nissaa. Taamaattumik uteqqissavara Naalakkersuisut tunngaviatigut tapersiipput, misissuilluarneril­li aqqutigalugit qaqugu tamanna eqqunneqarsinnaanersoq pituttorneqanngitsumik misissornissaanut periarfissaqarusuppugut.

 

Taannalu Inatsisartuni amerlanerussuteqartuni Naalakkersuisut oqariartuuteqarnerat taperserneqar­tutut uanga paasivara, taannalu qujassutigerusuppara.

Qujanaq.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Siullermik isumaqarpunga Per Berthelseni inissilaartariaqarlugu, Inuit Ataqatigiit sakkortuumik pissakinnerusunik sullissiniartuunerata ugguunakkoortinniarneranik tapersersorneqannginnermik tutsitsiniarnera pissusissamisuunngimmat.

Inuiaqatigiit amerlanerpaat ullumikkut ilisimalereerpaat Inuit Ataqatigiit pissakinnerusunik sukkoqquussillutik kiffartuussiniarsarinersut, taamaammat oqassanngilaq Per Berthelsen nammineq siunnersuutini atorlugu inuiaqatigiinnut pissakinnerusunut Inuit Ataqatigiit tapersersuinertik ersinniarniaraa. Inuit Ataqatigiinni uagut pingaarnerutipparput pissakinnerusut ataatsimoorussaa­nerusumik immikkoortualukkuutaarnagit sullinneqarnissaat.

 

Siullermik oqaatigissavara una suliassaq Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutaa Per Berthelsenip tunngaviatigut taperseratsigu aamma ersarissumik oqaatigereeratsigu, taamaammat taanna soqutigigatsigu Grønlandsflyusimasumut paasiniaasimavugut. Taannarpiarlu tunngavigalugu akineqarsimalluta periuseq taanna misilinneqartarsimagaluartoq assigiinngitsunilli pissuteqarluni iluatsissinnaangitsutut isigineqarmat ingerlakkumaneerussimasoq.

 

Ilaatigut Grønlandsflymi oqaatigineqarpoq inuit misigissusaannut allaat attuisarsimammat, inuit ilai aallarusullutik piffissaq kingullerpaaq utaqqillutik, utaqqisimagaluariarlutik inortuilluni takkuttoq billitsisereernikuummat tunniunneqartariaqarmat tassunga, taava inuk taanna oqarfigine­qarsimagaluartoq immaqa inissaqartumik isumaqalersimasartoq inissaqartoq, taavalu taanna inissaqarsorilersimasoq aallanngitsooraangami allaat ajornartorsiutinik assigiinngitsunik sulisunut kinguneqartarsimavoq.

 

Isumaqarpunga taanna immaqa aamma periuseq inuiaqatigiinni uagut assigiinngitsutigut qaam­marsaanerunitsigut ajunnginnerusumik periarfissaqartilerutsigu atorluarneqarsinnaasoq - assortunngilarput, kisianni pissakinnerusunik illersuinerannut Inuit Ataqatigiit Per Berthelsen sangutinniassanngilaa, suleqataaffigerusupparput pitsaasumik inuiaqatigiinnut akikitsumik sullinissaq aqqutissiuunneqassasoq.

 

 

Tommy Marø, Siumut.

Qujanaq. Uangattaaq-una aamma misigisimalersimallunga aappassaanik oqaaseqarnissannut, tassani Inuit Ataqatigiikkut uangattaaq misigisimagama siunnersuuteqartup sakkortungaatsiartumik akissuteqartunut appiussinermini oqaatsit sakkortuut atorniagai pillugit oqaaseqarfigilaassallugu.

 

Uani aallaqqaasiinitsinni oqaatigisagut innersuussutigerusuppagut, tassanimi siunnersuuteqartup siunnersuutaa Siumumiit ilassilluaratsigu aammalu oqaaseqarnitsinni taamatut siunnersuuteqartup siunnersuutaata qitia tassani taperserparput, kisiannili uagut tunuarsimaarfigivarput uani pineqarmat aamma selskabi nammineq niuernikkut ingerlaniartussaq, tassani aalajangiiffigisassatut una siunnersuutaammat Inatsisartut pituttorneqannginnissaat Siumumiit kissaatigigatsigu, kisiannili Naalakkersuisut siunnersuuteqartup siunnersuutaata qitia aqqutissiuunnissaanut sulerusullutik piumassuseqarnerat taanna malikkusullugu Siumumiit oqaatigigatsigu.

 

Siunnersuuteqartup oqaasii kingulliit uanga anniareqaakka, siusinnerusukkummi ataasialinngimmat inuttut malersorneqartutut maani oqaluttarfik atorlugu sakkortungaatsiartumik Inatsisartoqatiminut pasilliisarnera. Neriuppunga inuttaata maani atornaveersaassagaa uagut siunertarinngilarput inunnik ataasiakkaanik ilaasortaqatitsinnik siunnersuutaanik taamak ajunngitsigisumik siunnersuuteqartoq inuttaagooq pillugu taamatut allatut isummertugut.

 

Neriuppunga taanna inuttaata siunissami atornaveersaassagaa. Soorunami aamma isumaqarpunga siunnersuuteqartup aamma ataqqisariaqassagaa uani partiimi partii aallartinniagaa demokratinik taaguutilik aamma isumaqarmat amerlanerussuteqartunik ataqqinninnissamik.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Oqallinneq allamut aallarteqqunagu oqaatigissavara inassuteqaatigissavara Inatsisartunut ilaasortanut suliaq pineqartoq taanna sammineroqqullugu, imminnut kimmaannerit pinaveersaaq­qullugit aammalu oqariartuutissat avammut sammisut imaluunniit inuiaqatigiinnut sammisut taakku oqaaseriniaqqullugit.

 

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Uagut tungitsinninngaannit taanna nuannaarutigaarput Naalakkersuisut taamatut akissuteqarnermini taakkartugaanut. Aamma Otto Steenholdtip oqaatigisai tassa selskabinut pituttorpallaarani aamma taanna soorunami Inatsisartuninngaannit akulerunnissaq mianerisariaqar­parput, kisianni neriuutigissavarput uagut tungitsinninngaanniit neriuutigissavarput Naalakkersuisut aamma aallartitaqarmata Grønlandsflymi siulersuisuni siulittaasuutitaqarlutik. Ukiumullu millionit arlalipparujussuit nalilinnik sullissisuusarlutik arlaatigut inuiaqatigiinnut taamatut aaqqiisoqarsin­naanissaanut ammaasinnaanissaat uagut taanna assut neriuutigaarput Grønlandsflyp ammaffigisin­naanissaa.

 

Siornatigummi nalunngilluinnagarput tassa Tuukkaq, tassa Tuukkaq atorlugu angalasinnaaneq inuiaqatigiinnit iluarineqarnikorujussuaq maannakkut atorunnaartinneqarnikuummat kisiannili maannakkullu aamma atorneqalerlutik billitsisiniaraanni billitsit qalipaataat assigiinngitsut toqqammavigalugit ingerlariaaseq atorneqarluni.

 

Taamaattumik taamatut uagut tungitsinninngaanniit neriuutigissavarput Grønlandsflyminngaanniit aamma eqqumaffigineqassasoq aamma Naalakkersuisininngaanniit imaluunniit Inatsisartuninn­gaanniit aamma oqariartuuteqartoqartoq taamatut inissat ilaatigut tamakkerneqarneq ajortut arlaatigut qanoq inuiaqatigiinnut pitsaanerusumik atorneqarsinnaanissaat eqqumaffigiumaaraat.

 

Taamaattumik annertunerusumik oqaaseqaaterata oqassaagut aap Naalakkersuisup ersarissumik oqaatigivaa misissuisoqarsinnaanissaa taamatut arlaatigut ammaffigimmassuk, aammalu neriuuti­gissavarput aammalu Air Greenlandiminngaanniit immaqa eqqumaffigineqarumaartoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Maaniaasiit oqallinnermi periarfissalunnerusut, aningaasaatikinnerusut eqqartorneqalermata isumaqarpunga timmisartuutileqatigiiffiup periarfissalunnerusut akissaatikkinnerusullu assartussa­gunerit siunissami ataannarnavianngitsoq. Ingerlalluaatissai tassaapput akiliilluarsinnaasut, taamaattumik oqaatigissavara Amerikami pisimasoq suunngitsutut isigineqarsinnaagaluartut timmisartuutileqatigiinni qanoq amerlalluinnartigisut akissaarullutik unittoortut.

 

Timmisartuutileqatigiit ingerlalluaatitik ingerlalluaataat tassaaginnarpoq ilaasut akiliilluarsinnaasut taamaattumik issiaviit inoqanngitsut akeqanngiusartunik immerlugit siunissami eqqarsaatigissagut­sigit taanna tulluaanngilluinnarpoq.

 

Per Berthelsen-ip ukiamut saqqummiutissamaagaa angallassinerup nukittorsarneqarnissaa taasa utaqqissavara, aamma uanga kisianni kissaatigissavara timmisartuutileqatigiiffiit akissaqarluartunik ilaasoqartassasut issiaviilli inoqarnissaa piinnarlugu akeqanngiusartunik tuniniaassaguni taanna siunissaqarunanngilaq.

 

Uangattaaq tusangiatsappunga siunnersuuteqartoq taamak oqarmat, siunnersuutiga tunngaviatigut tapersersorniarsiuk avaqqutaarinanasi, avaqqutaarinersuaq peerlugu - uanga tusagaqannginnama avaqqutaarisumik, taamaattumik aamma Tommy Marø isumaqatigaara, ilaanniuna sakkortusaarpal­laarluni utertoorfiginartartoq.

 

Uanga assut iluarisimaassavara misissuisoqarusummat, kisianni oqarfigalugit kingumunaasiit selskabe politikkikkut akuliuffigeqinagu.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Aap, naatsuarannguamik tassa taaginnassavara soorunami oqaatigineqartut maani tusaatissatut tigugakkit ilaatigut immaqa isumaqatigivinngikkaluarlugit. Naalakkersuisut pituttorneqarumanngit­sumik oqalunnerat taanna ippigilaarpara, tassami Inatsisartut tamanna aalajangertussaassammassuk, ilaatigut inatsisiliornikkut assigiinngitsutigullu pituttuinerit pinngitsoorsinnaagunanngitsigit.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniik oqaaseqartup oqaatigisai tusaatissatut tiguakka, tassanilu taaginnassallu­gu pissakinnerusut ataatsimoornerusumik aaqqiiffiginiarnerat taanna ataqilluinnarakk­u, kisiannili aamma oqaatigissallugu tamanna angujuminaakkaangat, immaqa aggulukkaluartumik aaqqiinissaq aamma aaqqiisarnissarlu aqqutitsialassuusinnaammat.

 

Siumut oqaaseqartuata uparuarpaa sakkortuumik oqaaseqarneq. Taamaassinnaavoq kisianni tassa uanga nammineq oqaaseqartutut isumaqarpunga erseqqissuliornerusoq. Taamatut toqqaannartumik oqaaseqarneq, kisianni tassani aamma paatsuungaqaqatigiissinnaavugut,.

 

Oqaaseq demokrati taagakku naqqiuteqalaassaanga tassani illuinnaasiorpallaartumik atorneqartuarmat, tassalu amerlanerussuteqartut kisiiviisa aallaavigalugit. Demokrati aamma iluaniikkami ikinnerussuteqartut naalaarnissaat aammalu periarfissaqarnissaat. Taamaattumik isumaqarpunga taamatut illua tungeriimmik marlunnik isumalerlugu saqqummiukkutsigu naapertuunnerusoq.

Taavalu attaviitsoqatima tassa massakkut assigiinngitsutigut isumaqatigiinngittarnerput erseriartortoq aallaavigalugu tassa oqaannassaanga, qanorluunniit oqalukkaluarutta akissaqarluartut angallanneqarnissaanik. Tamanna isumaqarpunga angerluinnarsinnaassagaluarlugu angallassisuu­soq nammineq privatiulluinnarluni ingerlagaluarpat, kisianni uani pineqartoq tassaavoq piginneqati­giiffik  annertuumik Namminersornerullutik Oqartussanit piginneqataaffigineqartoq.

 

Taamaakkamilu siulersuisuni ilaasortat aqqutigalugit inuiaqatigiinnut sullissinermut atatillugu politikkikkut kajungerineqarsinnaasunik sangusaasinnaanermut sunnerniarneqarsinnaasoq.

 

Taamaattumik suli ammatikkumavara taamatut aamma akissaqarluartut kisiisa pinnagit, kisiannili aamma Nunatsinni akissakinnerusut nunaminni angalasinnaanerannik pitsaanerusumik periarfissii­nissami sulinissap ingerlajuarnissaa anguniassagipput.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq, tulliulluni akissuteqassaaq Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq,

Siumut.

Malunannarpoq siunnersuuteqartup akissuteqarnerput paasilluarsimagaa, kisianni ataaseq oqaaseqarfigilaarusuppara tassalu pituttorneqannginnissamik oqariartuuterput imatut paasineqartussaavoq, Naalakkersuisut kissaatiginngilaat misissuilluarnerit tunngaviginagit Inatsisartut aningaasanut naleqariataarsinnaasunik pituttorneqareernissaat. Taanna perusunngilarput, misissorluarusupparput taava periarfissaqarpat taava atuutilersikkusupparput.

 

Otto Steenholdtip uteqattaagaanut tunngatillugu tassa selskabi akuliuffigineqarnissaat, taanna uani Naalakkersuisuniit pinngilarput, aamma siunnersuteqartup siunnersuutaa taamatut paasinngilara.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuutaa imatut paasivara, kiffartuussinermik isumaqatigiiffissuteqarfiusuni tassa imaappoq kiffartuussinermut pisigaangatta pisiniarnitsinnut atatillugu taanna piumasaqaat ilanngunneqartalernissaa.

Per Berthelseni ukiaru siunnersuuteqarniarpoq ajunngilluinnarpoq taanna aamma taanna tikilluaqquneqassaaq, kisianni eqqaasikkusuppakka Inatsisartut aamma siusinnerusukkut angallanneq pillugu oqallikkatta, Naalakkersuisunut annertungaatsiartumik piumasaqaateqarmata Inatsisartut. Ukiaru saqqummiunneqartussamik nalunaarummik suliaqarnissatsinnut, tamatumanilu aamma angallannermut tunngasuteqartut assigiinngitsorpassuit sammineqarnissaat uaguttaaq qilanaaralugu Naalakkersuisuniit suliarerusupparput.

 

Naggataatigullu oqaatigerusuppara matumuuna maluginiaqqussagakku taamaalilluni sammineqartoq pillugu Inatsisartut aaliangiimmata siunnersuuteqartup kinaanera apeqqutaatinnagu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tassa taamaalilluni ullumikkuut oqaluuserisassat immikkoortoq 67, tassalu takornariaqanngiffiani timmisartumi inissat atorneqanngitsut akikillerujussuarneqarnerisigut timmisartuussinermi inissanik tamakkiisumik atuinissamik imaqartumik kiffartuussinissamik isumaqatigiissutini piumasaqaammik ilanngussisoqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut siullermeerneqarnera naammassivoq.

 

Oqaatigissavaralu amerlanerussuteqarluartut Naalakkersuisut akissuteqaataat, tassalu misissuilluaq­qaarnikkut suliaq aamma uterfigineqaqqissasoq, aammalu oqaatigissavara aappassaaneerneqarnissaa ukiaru pisussaammat.

 

Tassungalu atatillugu ilaatigut aamma ilimasaarutigineqarpoq angallannermut tunngasuni ukiaru saqqummiussisoqassasoq, taamaalilluni aamma qularutissaanngitsumik tamakku ilanngullugit saqqummiunneqarumaarput.

 

Taavalu apeqqutigissavara ingerlaqqitsinnata, immikkoortut tulliuttut tassalu immikkoortoq 37 tassalu ilinniarfinni assigiinngitsuni ilinniartut ilinniarnerminnit taamaatiinnartartut amerliartuin­narnerisa ikinnerpaaffimmiitinniarneqarnissaat pillugu '35 naapertorlugu apeqquteqaat aallaaviga­lugu aqallinnissamik siunnersuut, kiisalu immikkoortoq 48, tassa imminnut taakkua atuumalluin­narmata. Ilinniartiinersiutit allanngortinneqarnissaat pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut. Taakku ataatsimoortillugit maani suliarineqarsinnaanersut, imaluun­niit suliarineqarnissaat akuerineqarsinnaanersoq Inatsisartuninngaaniit.

 

Anngaasoqarpoq, qujanarujussuaq. Taamaalillugit taava immikkoortut taakkua tassani siunnersuuteqartut siulliullugit saqqummiuteriarlugit oqaaseqarfigineqarumaarput.

 

Siulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen immikkoortoq 37-mik siunnersuuteqartoq.