Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Ullut ataatsimiiffiusut pingajuat, pingasunngorneq aprilip 10-at 2002, nal		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut pingajuat, pingasunngorneq aprilip 10-at 2002, nal. 13:10

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 73

 

 

Siunissami angallassinerup aaqqissuussaanissaa pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut.

(Ruth Heilmann)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujanaq. Kalaallit Nunaanni angallannikkut pissutsit qanoq iliornikkut eqaannerulersinneqarnissaat pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissamik siunnersuuteqarpunga.

 

Nunatta iluani silaannakkut imaatigullu minnerunngitsumillu Atlantikoq ikaarlugu silaannakkut angallannikkut pissutsit aaqqissuussaanerisa pitsaanerulernissaat siunertaralugu Inatsisartut aalajangersimasumik siunnersuuteqarnissaat pisariaqalerpoq. Tassa angallannikkut politikkikkut ersarissoq eqaatsorlu saqqummertariaqalerpoq.

 

Tassami takornariaqarnerup siuarsarniarnera kommunini arlaqartuni ajoraluartumik arlalitsigut angallannikkut pissuteqartumik kinguarsarneqarlunilu ilungersornartorsiortitsivoq. Aammalu innuttaasut peqatigiiffiit eqqarsaatigalugit timersoqatigiiffiit minnerunngitsumillu ilaqutariit inuillumi ataasiakkaat angalaniarnerminnik ajornartorsiortitaasut tusartuartarpagut tamannalumiaasiit aasariartornera ilutigalugu suli annerusumik ilungersornartorsiortitsinissaa ilimagereersinnaavarput.

 

Taamaattumik eqaallisaanissaq siunertaralugu piffissaq qaninnerusoq ungasinnerusorlu isigalugit qanoruna alloriartoqarniartoq aamma iliortoqarniartoq.

 

Taamatut Inatsisartuni ilaasortaasutut saaffigineqartarpunga. Isumaqarpungalu tamanna pillugu arlaatigut angallannikkut pissutsit maanna ukiuni kingullerni ajorseriaateqartumik oqaatigineqartarnera tusaanngitsuusaaginnartariaqanngitsoq.

 

Taamatut ajorseriaateqartumik tamakkiisumik oqarnissaq nangaanartoqartaraluarpoq mittarfiimmi arlaqartut pilersinneqarnikuupput Ilulissani, Nuummi Sisimiunilu takornariaqarnikkut siuariartoqarsimanera taakkunani ersarissuuvoq aamma. Taavami nunatta sinnera qanoruna aaqqiiffiginiaripput.

 

Arlalitsigut angallannikkut uparuaassuteqartarpugut aamma Inatsisartutigut, kisiannili angallannikkut ingerlatsiviit tikinneqaraangamik pissutsit piviusut aallaaviusussat qimanneqariataartarput allatorujussuaq ilaatigut inerniliisoqartarluni. Soormitaavaana taamatut ittoqarpa?

 

Takornarissanik tikisitsiniarlutik oqaloqatigiittarnerit aamma aningaasarpassuarnik naleqareersut aaqqissuussamillu isumaqatigiissuteqartoqareertillugu pilersaarutit aaqqereersullu arlaatigut pisoqartarpoq. Tassalu angallannermut ingerlatsisut sinerissap iluani pissutsinik allanngortitseriataartarmata.

 

Soorlu Grønlandsfly SAS aamma taamatut misigisaqartitsisarlutik. Aammalu isumaqatigiissuteqarnikkut timmisartut attartukkat ilaatigut ukiuni tallimani isumaqatigiissuteqarfigineqarsimasut Air Alfa taamatut allanngoriataartoqartarnera aamma Greenland Healing Skiingip aamma Greenland Adventure Sport ApS-ip aamma nuanniitsumik misilittagaqarfigaa. Taannalu aamma allakkami bilagitut ilanngunneqarpoq.

 

Aammalumi tamanna Qeqertarsuarmi, Upernavimmi, Uummannami, Tasiilami aamma allani kujataani maluginiarneqartarpoq. Tassami tusartarpugut aamma kujataamioqatigiinni ataatsimiinnerni tamanna ilungersunartuulluinnarlunilu aamma oqaluuserineqartarpoq Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ingerlateqqikkumasaminnik. Tassa kujataamioqatigiit ataatsimiinneranni aamma upernaap ingerlanerani pisumi tamanna uani oqaatiginiarsarivara.

 

Taamaattumik suliassaq ilungersunartutut isumaqarfigisariaqarpoq. Avannaamioqatigiit januarimi Oslomi tassa Nordisk Rådi ataatsimeeqatigiinneranni aamma qulequttat pingaarutillit ilagaat tassa angallanneq. Nunat avannaamioqatigiit susassareqatigiillutik qanimut imminnut tikisarlutik suleqatigiinnerulernissaannik isuma tamanna aamma Vestnordisk Rådip ataatsimiinnissaani junimi savalimmiuni pisussami pimoorullugu ataatsimiissutigineqartussaavoq. Aamma taanna qulequtaritinneqarluni. Tassa angallannerup nunat avannaamioqatigiinni aaqqissuussaanera.

 

Uagullu nunatsinnit aallartitaasugut isumaqarpugut angallannikkut pissutsit eqarpallaartut akisuallaartut aammalu ataqatigiissaarneqartariaqartut. Taamaattumillu nunat sanilerisatta aamma sanilerisavut saaffigaavut pissutsinik aaqqiiniaqataaqqullugit.

 

Apeqqutigisariaqarporlu taavami qanoq aaqqissuussisoqassava. Ullumikkut ulluvut piumasaqartorujusussuupput. Piffissaq tamarmi aningaasanik naleqartarmat ulapaarfiup nalaani tamatta piffissaq atorluarusuttaqaarput. Angalarusuttarlutalu eqaatsumik orninniagaq sukkanerpaamik tikikkusuttarlutigu. Aamma angerlamut taamatut apuukkusuttarpugut.

 

Nunaqarfiit aamma naammagittaaliuuteqartuartuupput. Angallannikkut aamma timmisartutigut periarfissaqanngillat aammalu ullorpassuit utaqqisariaqartarput angalanissaminnut. Taamaattumillu aamma takornariaqarnikkut aaqqissuussiniarnissaminnut periarfissaaruttaannarput. Naak periarfissaqaraluartik neqerooruteqartarnissaminnut.

 

Aamma inuutissarsiortut namminersortut taamatut ingerlatserusuttuupput. Eqqaaginnarsinnaavagummi aalisariutaatillit atortumik aalajangersimasumik amigaateqaraangamik utaqqisinneqaleraangamik qanoq inuttanut aalisariutaateqartunullu annaasaqaataatigisarnera aamma tassuunakkut eqqaaginnarsinnaavarputtaaq.

 

Taamatut oqallisigisassamik allagaqarpunga neriuutigalugu oqalliseqarnitsigut arlaatigut angusaqarumaarluta, pitsanngoriaataasinnaasunik aamma nassataqartunik. Qujanaq.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Naalakkersuisut angallannermut tunngatillugu Naalakkersuinikkut anguniagaraat nunatsinni atuisunut timmisartutigut angallassinerup pitsanngorsartuarnissaa. Angasunut aamma Namminersornerullutik Oqartussanut sapinngisamik aningaasartuutikinnarnerpaamik.

 

Naalakkersuisut erseqqissumik kissaatigaat timmisartutigut angallassinerup pitsanngorsarneqarnissaa pisariillisaavigineqarnissaalu. Taannami inuiaqatigiinni kalaallini attaveqarnermi pingaarnerpaat ilagimmassuk. Anguniagaajuarpoq ataqatigiissaakkamik angallasseriaaseqalernissaq nunatsinni inuussutissarsiutinut inuiaqatigiinnullu tunngatillugu ineriartortitsinermik qulakkeerisumik.

 

Angallannerup ataqatigiissaarneqarneratigut ataatsimut sunniutaasussat sapinngisamik annertunerpaamik iluaqutiginiarsinnaasariaqarpagut.

 

Suliassallu tamakku ajornaatsuinnaanngillat. Kalaallit Nunaat nunarput nuna angisoorsuuvoq. Nunap pissusia pissutigalugu attaveqarniarneq ajornakusoortuulluni. Inuiaqatigiiuvugut ikittuinnaat illoqarfippaalussuarnut nunaqarfippaalussuarnullu aggulussimalluta. Tamannarpiaavorlu unammillerniagassarput.

 

Taamaammat Naalakkersuisut aammattaaq angallannermut tunngatillugu Naalakkersuinikkut anguniagaqarpugut ilaatigut kinguneqartussanik aningaasaliissutinut killiliussat tassa Inatsisartut aalajangersartagaasa iluanni ukununnga attaveqartarnerup sulissutigissallugu sapinngisamik amerlanerpaanut sapinngisamik akulikinnerpaamik sapinngisamillu akikinnerpaamik.

 

Taamaakkaluartorli anguniakkani taakkuni imminut naapertuutinngitsoqarpoq tassami inuit ikittuuneri killiliisuummata.

 

Taamaammat timmissartuussinermut aningaasaqarnermullu tunngatillugu oqimaaqatigiissaarisariaqarpugut. Qanorluunniit aalajangiisoqassagaluarpat naammagittaallioqqajaasoqartuassaaq, aalajangiinermi oqimaaqatigiissaarineq allaanerulaartoq kissaatiginerullugu.

 

Tassanissaaq annertuunik unammilligassaqarpugut. Naalakkersuisut sulissutigiuarniarpaat nukissat killeqareersut pitsaanerpaamik atorneqarnissaat. Eqqortumik aalajangiinissamut tunngavissat oqartariaqarpugut maannakkutut pitsaatigisimanngisaannarput. Timmisartuussinerup sinneqartoorfiusup amigartoorfiusartullu avissaartinnerisigut amigartoorutigalugu timmisartuussinerup isumaqatigiissuteqarfigineratigut pisortat tapiissutaasa qanoq atorneqartarnissaat ersarissivoq paasinarsillunilu.

 

Siunertaavoq kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutip annertujartuinnartumik sakkutigineqalissasut angallannermut tunngassuteqartuni Naalakkersuinikkut tulleriaarinermut ilusilersuinermullu. Taamaalilluni angallannermut tunngatillugu Naalakkersuinermi anguniakkat ukununnga tunngatillugu aalajangersarneqarsinnaasammata qanoq annertussusiliinissamut angallassinerup qanoq ittuunissaanut aamma taakku akornanni ataqatigiissaarinerusinnaasunut nunamut siammaanissamut kiisalu atuisunut akigititat annertussusissaannut.

 

Kiffartuussinissat annertussusissaat ukiunut tulliuttunut kiffartuunneqarnissami isumaqatigiissuteqarfioreersunut aalajangersarneqareerput, kisiannilu 2001-imut paasissutissanik sukumiisumik peqareerpugut nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni timmisartuussinerup siunissami allatut aaqqissuussiginissaanut periarfissiisunik.

 

Maannakkuuttaaq nalunngilarput sumiiffinni ataasiakkaanut ilaasunut ataasiakkaanut Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutinik qanoq annertutigisumik akiliuteqartarnersut.

 

Oqaatigisinnaavara nunatta ilaani bilitsit akiviisa 90%-ii sinnerlugit tapiissuteqarfigineqartarmata. Tassa ilaasut nammineq timmisartuunneqarnerinut aningaasartuutaasut nammineerluni akilissagaluarpagit tamanna eqqarsaatigalugu.

 

Ataatsimut isigalugu Namminersornerullutik Oqartussat kiffartuussinermi isumaqatigiissuteqarfiusuni 2001-ip ingerlanerani billitsit tamarmik agguaqatigiissillugu akiviisa 60,3%-iannut tapiissuteqartarsimammata.

 

2001-imi Kalaallit Nunaanni siunissami timmisartuussinerup ilusiligaanissaa pillugu misissuisoqarsimavoq imarpik qulaallugu maanilu nunatsinni timmisartuussinermut tunngatillugu. Misissuinerup inerneri pingaarnerit oqallisissianngorlugit imaluunniit angallanneq pillugu nassuiaatinngorlugit 2001-imi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni agguaanneqarput.

 

Naalakkersuisut qulakkiissallugu pingaartilluinnarpaat siunissami timmisartuussinermut aningaasaliissutaasarumaartussat inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut tunngatillugu illersorneqarsinnasumik aalajangiinernik tunngaveqarnissaat.

 

Taamaammat angallannikkut attaveqaqatigiinnerup tamarmiusup ataatsimoortillugu naliliivigineqarneratigut aalajangiisoqartassaaq.

 

Tamatuma ilagisaatut timmisartortitseqatigiiffiit mittarfeqarfiit allallu tamatumani soqutigisallit oqallinnermut peqataatinneqarput. Inatsisartut attaveqarnermut pilersuinermullu aamma ineqarnermut ataatsimiititaliaat taamatuttaaq annertuumik peqataasimavoq. Tamatumuuna qulakkeerneqassammat aningaasaliinissani aalajangiinerit najukkani ataasiakkaani Naalakkersuinikkut immikkut soqutigisat aallaavigalugit pisassanngitsut.

 

Pingasunngornermi marts-ip ulluisa arfernanni 2002-mi Nuummi Kalaallit Nunaanni siunissami timmersartuussinerup ilusiligaanissaa qulequtaralugu angallanneq pillugu isumasioqatigiinnermi inerniliineq pingaarutilik tassaavoq Nuummi Ilulissanilu mittarfiit 1199 meterinngorlugit tallineqassasut.

 

Taamatuttaaq Qaqortumi mittarfimmik 1199 meterinik takissusilimmik sanasoqarnissaa tassa Narsarsuaq taamaatillugu inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu isumatuumik isumassarsiaasutut isumaqarfiginarpoq.

 

Narsarsuarmi annertuumik iluarsaassisoqartussaavoq. Taannalu matuneqarsinnaassappat ukiuni tulliuttuni 25-ni milliuuninik utritilinnik sipaartoqarsinnaassaaq. Taamatuma peqatigissaanik mittarfeqarfiit ingerlatsinerminnut ukiumut annertuunik atuinikinnerulissapput.

 

Qaqortumi mittarfiliornikkut taamatuttaaq kujataani qulimiguulinnik timmisartuussineq annikillisinneqassaaq akikillisinneqarlunilu, kisianni aalajangiivittoqartinnagu soorunami aningaasaliissutissat inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniutissaat erseqqinnerusumik nalilersorlugit misissorneqaqqaassapput.

 

Grønlandsfly A/S-ip isertorsimanngisaannarpaa timmisartut DASH 7-it atorneqaannassappata timmisartuni billitsit akii qaffariartuinnassasut naatsorsuutigineqartariaqartoq. Tamatumunnga pissutaapput kingoraartissanut aningaasartuutit nalinginnaasumillu aserfallatsaaliinermut aningaasartuutit qaffariartupiloorneri.

 

Taamaammat nukinginnarsigaluttuinnarpoq angallassinermut atortulersussalluni timmisartut DASH 7-it pisoqalisut timmisartuni anginerusuni taarsersortussanngorlugit qulakkeerlugu taamaalilluni timmisartuussinermi akit qaffariartuinnartut appartissinnaajumallugit.

 

Tamakku eqqartortillugit puigussanngilarput ullumikkut timmisartuussinermi kaaviiaartitaasartut ilarpassui aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutitigut pissarsiarineqartarmata. Billetit akitsornerisa ataatsimut isigalugu kingunerisinnaavaat aningaasaliissutinik amerlarnerusunik atorfissaqartitsisoqalernera.                                                           

 

Ilulissani, Nuummi Qaqortumilu 1199 meterinik takissusilinnik mittarfiliortoqassagaluarpat imatut naliliisoqarallarpoq maani nunatsinni timmisartortitseqatigiiffipput timmisartunik nutaanik pisinissaminnut aalajangiinissaminnut periarfissarissaarnerulissasoq.

 

Kangerlussuup nunanit allaniit pingaarnertut isaavigissallugu nalinginnaasumik isumaqatigiissutigineqarnerata saniatigut nutaamik ilusiliineq angallannerup ineriartorteqqinneqarnissaanut periarfissiissaaq inuussutissarsiornerup takornarianerullu ineriartortinneqarnerannut.

 

Soorunami Grønlandsfly aalajangiijartuaarneq tamakkerlugu suleqataatinneqassaaq. Ingerlatseqatigiffiup susassaqartullu allat. Namminersornerullutik Oqartussanut uppernarsartariaqarpaat attaveqarnermi annertuuni aningaasaliineq sullissinerup pitsaanerulersinneqarneratigut taamatullu billitsit akikinnerulersinneratigut inuiaqatigiinnut nuannaarutissanngussammata.

 

Neriuppunga Naalakkersuisut ullumikkut oqallinneq aqqutigalugu Inatsisartunik ilaasortanit pitsaasunik isummersorneqassasugut. Taamaalilluni angallannermi ineriartortitsineq pillugu siunissami aalajangiisarnissat sapinngisamik isumaqatigiilluarnikkut aalajangiiffigineqartarlutik. Taamatut oqaaseqarlunga pitsaasumik angusaqarluarnartumillu oqallinnissamut qilanaarpunga.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisup akissuteqaataanut qujavugut. Maannakkut partiit oqaaseqartuinut pissaagut.

 

Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Siumumi Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmannip apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnermut siunnersuutaa imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuuteqartoq malunnaatilimmik angallannikkut aaqqinneqartariaqartunik arlalinnik peqarnera isumaqatigaarput.

 

Siumumiit aallarniuteqarnitsinni una oqallisissiaq pingaaruteqartoq aammalu angallannermut tunngasuni oqallinnermut tunngaviulluarsinnaasutut Siumumit isigaarput. Taaqqaalaassavarpul­li nunatsinni angallannermi aaqqiiniarnerit pisortat tungaaniit aalajangiiniarner­mi qitiulluinnartussaammat innuttaasut toqqammavigalugit aallaavigalugillu angallannermik aaqqiiniartoqarnissa.

 

Angallannermik aallaaveqartumik oqallinnerit nutaajunngillat. Taamaattumik oqartariaqarpug­ut oqallinnerit peqatigiilluta timitaqartinneqarnerunissaat suliarissagipput Siumumiit neriuuutigigatsigu. Ilaatigut tamanna tunngavigalugu siornaak angallannermut tunngassuteqartuni oqallinnerup kingunerisaanik Inatsisartut innersuussinerat 2 million koruuninil­lu aningaasaliinerit aallaavigalugit Naalakkersuisut misissuisitsipput nalunaarusia­mi oqallissaarutaasumik kingunilimmik.

 

Taannalu nalunaarusiaq siorna ukiariartoraa naammassineqarluni Inatsisartunut agguaanneqarpo­q. Siumumiit nalunaarusiaq tunngavigalugu isumasioqatigiittoqarmat aamma peqataavugut. Naatsorsuutigaarpullu tamatumap kingunerisaanik Inatsisartuni Naalakkersuisun­ut tikkuussinermik ilaqartumik nassuiaateqarumaartut. Oqallinnertalimmik angallannermi aaqqiiniarnermi toqqammaviusussamik.

 

Taamatullu Naalakkersuisut ersarissumik saqqummiussaqarnissaat pisariaqarluinnartutut isigigatsigu kaammattuutigissavarput ukiamut Inatsisartut ataatsimiinneranni taamak ittumik saqqummiusseqqullugit.

 

Taamatut saqqummiussaqarnermi aaqqiivigineqartariaqartutut Siumumiit isigisavut makku ilanngullugit nalilersorneqarnissat kissaatigissavarput. Siulleq maanna tikillugu mittarfiit arfineq marluk sinerissami sanaartorneqarnikuupput. Inatsisartut aningaasaliisimanera aallaavigalu­gu taamaasiornerullu siunertarisimasaasa ilagaat nunatsinni angalanerup akisuallaarujussuarnera­ta akikinnerulersinnissaa.

 

Ajoraluartumilli tamanna nassuerutigisariaqarparput suli tamanna malunnaatilimmik anguneqarsimanngitso­q. Tamanna siunertamut naapertuutinngilaq. Tassami innuttaasuni pissutsit atugassarititaasut angallannikkut ilusiliisimanerup suli aamma eqarpallaaneranik pissuteqarmat pitsanngorsartariaqarlunilu.

 

Tamatumani Siumumi ilisimallugu nassuerutigissavarput mittarfeqarfinni tapiissutinik Inatsisartu­ni piiaasimanerput ilanngulluni akitsorsaaqataasimasoq. Taamaattumik tamatumap nutaamik naliliiffigineqarsinnaangorlugu ukiamut uterfigineqarnissaa kissaatigaarput.

 

Timmisartut mittarfii sanaartornikuupput aningaasarpassuit atorlugit. Taamaattumik tamakku atorluarneqarnerulernissaat aqqutissiuuttariaqarpoq. Isumaalliornerusutummi isigaarput mittarfi­it aningaasarpassuit atorlugit pilersitat sapaatip akunneranut taamak akuttutigisumik akisutigisumillu atortassallugit.

 

Taamattumik Naalakkersuisut tamatumani qanoq aaqqiisoqarsinnaanera ilanngullugu misissussaga­at kissaatigaarput tassani ammasumik unammilleqatigiiffiusuni sineriatsinni timmisartuussineq allatut ilaasunik iluaqutaanerusumik aaqqiivigineqarsinnaannginnersoq ilanngullugu.

 

Ullumikkummi oqaatigineqartarmat silaannakkut angallannermi assiliaq ilumoortoq imaattoq inuiaqatigiit ikinnerussuteqartuni tassalu 15%-iisa taamaallaat silaannakkut angalanissamin-n­ut nammineq akilikkaminnik angalanissamut akissaqaramik. 85%-iilu akissaqaratik akiliunneqanngikkuni­k.

 

Angallannermi aaqqiiniarnermi tigussaanerusumik ataqatigiinnerusumillu qanoq aaqqiisoqarniss­aa nalunaarusiassami ilaatinneqartariaqartutut isumaqarfigaarput. Tassunga ilanngullugit Ruth Heilmannip ujartugai aamma ilanngullugit qanoq iluarsiivigineqarsinnaanersu­t.

 

Uani ilaatigut aamma takornariaqarneq eqqartorneqarmat Naalakkersuisuni Inatsisartuni paasissutissiissutigineqartariaqart­oq qanoq avammut attaveqarniarnermi ataqatigiissaakkamik aaqqiiniartoqarnersoq.

 

Ilanngullugu aamma kissaatigaarput Naalakkersuisut ukiamut saqqummiussami sinersortaatin­ik angallassinerup siunissami aaqqiissuteqarnissaanik siunnersuuteqarniarnerlu-t­ik saqqummiuttariaqarpaat.

 

Siumumimi arajutsisimanngilarput sinersortaatit ilaat ukiut ingerlanerani sivisuumik kisaqqaannartarnera­t. Kiisalu kissaatigissallutigu ingerlaarfinni kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfiusu­ni angallassinerit nalilersorneqarnissaat. Tassani minnerunngitsumik Qeqertarsuup tunuani tunumilu naammagittaalliornerpassuit tunngavigalugit qulaajaasoqarnissa­a.

 

Naggataatigut kissaatigissavarput ukiamut saqqummiunneqartussami siunnerfigineqartussatut siunnersuutiginiarneqartut tamarmik inuiaqatigiit ataatsimut aningaasaqarnerannut iluaqutaassaners­ut ilanngullugu misissorneqassasut.

 

Apeqqutit arlallit siunnersuuteqartup qaffakaatitai paasilluarlugit Siumumit taperserpagut naatsorsuutigalugu piaartumik qulaajaaffigineqarumaartut. Pissutsit ilorraap tungaanut ingerlassappa­ta ilumoormat eqaallisaanerunikkut inerniliisoqartariaqarnera soorlu Naalakkersuis­up akissutaa aamma taamatut takutitsisoq.

 

Pissutsit piviusorsiortut tunngavigalugit siunissami angallannikkut aaqqiinissarput Siumumiit kissaatigaarput. Taamaattumillu ukiamut saqqummiussaqarnissami Naalakkersuisut ersarissum­ik kaammattoqqissavagut qulaani ujartukkagut akissuteqarfigalugillu aaqqiissutissan­ik siunnersuuteqarnissaat.

 

Siumumi oqallinnissarput maanna qilanaarisimavarput neriuutigaarpullu kinguneqarluartumik peqatigiilluta siunnerfiusussamik nassaartoqatigiiffigiumaaripput. Qularutigissannginnatsigu­mi peqatigiilluni suleqatigiillunilu siunnerfeqaraanni siunnerfigisaq angujuminarnerusarmat. Qujanaq.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Kalaallit Nunaani angallannikkut pissutsit qanoq iliorluni eqaannerulersinneqarnissaanut Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmannip oqallisissiaanut Atassummiit imatut oqaatigissavarpu­t.

 

Eqqartorneqartoq inimi maani nukippassuarnik siusinnerusukkulli pisarsimanera. Naluneqanngilar­mi illoqarfinni arlaqalersuni timmisartunut suluusalinnut mittarfinnik sanaartorn­eq ingerlanneqarsimavoq. Tamannalu alloriarnerusimavoq kusanartoq.

 

Nassuerutigisariaqarparpulli akit tungaat isummersuutaasimasullu siunertaannut ajoraluartu-m­ik tamakkiisumik sunniutaa killeqarsimaqaluni. Tassami atuisut eqqarsaatigalugit. Naalakkersuis­ut akissuteqaataat ersarippoq. Arlalitsigullu isumaqatiginarluni. Angallannikkullu­mi siunnerfeqartumik ataatsimiinnerit arlaqartut pisarsimapput. Soorlu marts­ip arfinani tamanna Nuummi pisimasoq. Ajuusaarnartumillu tassa angallannermi ataatsimiititali­aq tamakkiisumik peqataasimanngilaq. Piffissallu arlaatigut ilaasortanut kipusoortitsiner­at pissutaallutik.

 

Maannamullu imaqarniliaq suli ataatsimiititaliamut anngussimanani. Siunnersuuteqartut oqariartuuta­at ilisarnartut arlaqarput. Eqqaasimasaasalu illoqarfiit ilaanni aalisartut motorimin­ni kingoraartissanik utaqqisarnerminni annaasaqartarnerat akuersaarneqarsinnaanngila­q. Tamannami piffissamik asiutitsinermik kinguneqartarmat.

 

Naalakkersuisut akissuteqaamminni angallannermilu akikinnerpaamik aningaasartuutikinnerpaamil­lu angallannerup atugaalernissaat oqaatigaat. Aammalumi nunatta isorartunerujussua pisooqataasoq oqaatigineqarluni. Naluneqanngilarmi atuisut kikkunnit tamanit akit akueriuminaatsinneqaqimmata.

 

Angallannerulli ilaani nunatsinni ilaasukinnerpaaffiusartumi amigartoorutit annertusaqalutik. Naak piffiit ilaanni allatut isikkoqartaraluartut. Oqaatigineqarpormi piffiit ilaanni 90%-ii tikillu­gu tapiissuteqartariaqartarneq.

 

Tassuunakkut takuneqarsinnaalerpoq ingerlaaseq taamak ittoq ingerlaannarsinnaanngitsoq. Allatulli eqqarsartoqartariaqalersoq.

 

Atassummiit Naalakkersuisut akissuteqaamminni oqaaseq atugaat isumaqatigaarput tassami angallannermi akit appasinnerpaaffissaat oqaatigineqarmat anguniagaasoq. Eqqarsarnartoqartillugu­li Narsarsuup siunissami matuneqarnissaani siunniussaq. Nunatsinni­mi pioreersunik matooraassagutta isumatuumik naliliinertuut nalilerneqarsinnaanngitsutuut Atassummiit isumaqaratta.

 

Oqaaseqaammi Qaqortup mittarfilerneqarnissaa 1199 meterinik takissusilimmik eqqaaneqarpo­q. Ukiut ungasinnerusut kungulissagullu eqqarsaatigissagutsigit nalilersuilluar-n­eq isumatuumillu eqqarsarneq avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Saqqummiussaq una ukiut ungasinnerusut eqqarsaatigissagutsigit kujataanilu inerisaassagutta suna inuiaqatigiinnut pitsaanerpaassava? Nunap qanoq issusia soorlu umiarsualiveqarneq inerisaanissaq illuliornernik annertuumik inerisaaneq, silap qanoq ittuunera, mittarfinnilu sanaartornerup pitsaanerpaaffissai.

 

Taamaattumik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigissagutsigu kujataani ineriartorneq peqqissaarussam­ik misilluilluartoqarnissaa pisariaqarpoq. Kiisalu avannaani mittarfimmik talliliinisaq aammalu Ilulissat siunniunneqarneri Atassummiit isumatuumik naliliinertut oqaatigerusupparpu­t.

 

Nalunaarummi Grønlandsflyp isertuunnagu oqaatigisimasaa ullumi angallannermi timmisartut atugaaginnassappata akit qaffariartuinnarnissaanik oqaatigineqartoq Atassummiit paasilluarparpu­t. Soorlu aallaqqaasiinermi oqareersugut pissutsit ullumi atukkagut nalilersorluartariaqarpagu­t. Taamaaliornertigummi atuisut akikinnerusumik angalasalernissaat anguartuaarneqassammat.

 

Pitsaasuunngilarmi silaannakkut immakkullu akinik qaffaanerit nunatta karsianut tutsinneqartuaannartarner­i. Atuisullu piumasaqaataat annertusiartuinnartut. Taamattumik isummanik nutaanik puttallartuartoqartassaaq. Killissaanillu aaqqiinerup tungaanut pitsaanerpaaffia­ta anguneqarnissaanut Atassut suleqataanissaminut tunuarsimaarnianngilaq.

 

Siunnersuuteqartulli isummiussaa Atassummiit ilassilluarparput. Oqallinnerullu ilorraap tungaan­ut alloriartitsinissaa kisaatigalutigu.

 

Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Tassa Inuit Ataqatigiinniit nunatsinni angallannikkut pissutsit ullumikkut killiffiusut qanoq iliuuseqarnikkut eqaannerulersinneqarnissaannut aqqutaasinnaasunik ujartuilluni manna oqallinnissaq pingaaruteqartutut isigaarput.

Nunatsinni silaannakkut imaatigullu angallannerup ilusilersorneqarneranut suliniarnermi Inuit Ataqatigiit annertuumik akisussaaqataanermikkut suleqataaffigisarsimavaat. Oqallisissiamik saqqummiussaqartup apeqqutit arlaqartut saqqummiuppai. Pingaartumillu ullumikkut angalaniarnikk­ut aaqqissuussinermi kinguussaasutut taaneqarsinnaasut qanoq iliuuseqarfigineqarnissa­at ujartorlugu.

 

Minnerunngitsumik nunatsinni inuussutissarsiutaalersut pingaaruteqartut ilaat takornariartitsinikk­ut angallannikkut pissutsinik kigaallassaarisunngunnginnissaa pingaartillug­u.

 

Inuit Ataqatigiinniit pingaartipparput nunatsinni angallannikkut ataqatigiissaarineq inuussutissarsiut­it ineriartortinneqarnerannut inuiaqatigiillu aaqqissugaanerannut sapinngisam­ik naleqqussagaasariaqartoq.

 

Oqallisissiami aammalumi Naalakkersuisup akissutaani erserpoq siunertarineqartutut sapinngisam­ik piffinnut amerlanerpaanut sapinngisamik akulikinnerpaamik sapinngisamillu akikinnerpaamik anguniakkat imminnut naapertuutinngitsut. Tassami pissutsit piviusut pisariaqalersippa­at silaannakkut angallassineq eqqarsaatigalugu siullermik mittarfiit pioreersut naammattumik takissuseqannginnerisa isummerfigineqarnissaat. Minnerunngitsumillu innuttaas­ut akuttunngitsumik attaveqartoqartarnissaa kissaatigaat kiisalu angallassinermi pilersuinermilu namminersortut innuttaasulluunniit pisariaqartitsinerannut naleqqussaajuarniss­aq pisariaqartinneqarluni.

 

Inuit Ataqatigiinniit oqaatigisariaqarparput naliligassat oqimaatsut ilagilluinnarmassuk suluusalinn­ik angallassinerup annertusarneqarnissaa siunertaralugu ingerlaqqinnissamut inuiaqatigi­it aningaasaliissutigiumaagassaat qanoq annertutigissanersut. Aamma ukiuni qassin­ut aningaasaliissutaajumaartussat siammarneqarsinnaasanersut.

 

Angallanneq pillugu isumasioqatigiinnerit nunatta kujataani qeqqani avannaanilu aamma ataasiakkaani kommunini pisarsimapput. Kingullermillu martsi aallartisimalersoq Nuummi taamaaliortoqarluni.

 

Soorunami isumasioqatigiinnernit pisarsimasunit inassuteqaatit arlaqartut Inuit Ataqatigiinniit malittaraagut. Inerniliinerit inassuteqaatillu nunatta suatungaanut tunngasuunerinik pissutsit aallaaveqakkajupput. Malunnarporli inassuteqaatigineqartut tamakkerlugit malinneqassappata nunatta karsiata suli aningaasarpassuit tamatumunnga atortariaqassagai.

 

Taamaattumik matuma kingorna pingaarnersiuinerup tulleriaarinermilu tunngavissat tamakkiinerus­ut pisariaqartinneqartussaapput. Annertuumillu Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannutta­aq attuumassuteqarlutik.

 

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput Inatsisartut ataatsimiinnissaann­ut atatillugu sinaakkutissanik erseqqinnerusunik ataatsimoortumillu saqqummiussaqaqqullugi­t. Manna apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnerummat aalajangiiffiusussaanngil­aq pissutsinilli qulaajaanerulluni.

 

Tunngaviusumik kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutit annertunerusumik angallannerm­ut tunngassuteqartuni Naalakkersuinikkut tulleriiaarinermut ilusilersuinermullu sakkugineqartarnissa­at Inuit Ataqatigiit isumaqatigaat. Tassalu qanoq annertussusiliinissamut angallassinerup qanoq ittuunissaanut nunamut siammaanissamut kiisalu atuisunut akigititat annertussusissaannut.

 

Oqallisissiamik saqqummiussaqartup ilanngullugu tikippaa ukioq manna junimi nunat avannarli­it killiit siunnersuisoqatigiiffiata angallanneq qulequtaralugu ataatsimeersuartitsinissa­a. Qujanartumik siunnersuisoqatigiiffimmit tamarmiusumik isumaqatigiissutigineqarsimav­oq pisariaqavissoq Kalaallit Nunaata, Islandip Savalimmiullu akornanni angallannerup siunissami oqilisaassiffiginiarnissaa pisariillisarneqarnissaalu.

 

Pissanganassaaq nunat taakku pingasut akornanni angallannikkut aaqqissuussinerup pisariinnerulersinneqarnissaan­ut aqqutissaasinnaasunik sunik saqqummiussaqassanersut. Oqaatigineqartariaqarpoq nunani avannarlerni angalarusussuseq annetugaluaqimmat akigitital­li assigiinnginnerujussuisa pingaartumillu nunatsinni akit qaffasinnerujussuisa inuppassu­it takornariarusukkaluit killilertarpaat.

 

Taamaattumik pisariaqarpoq nunat taakku akornanni naalakkersuinikkut isumaqatigiissuteqartarniss­aq siunertarineqarsinnasut ilagimmassuk akigititatigut nalimmassaaniarniss­aq timmisartutileqatigiit amerlanerusut unammilleqatigiilersinnaanerat il.il.

 

Naalakkersuisup akissuteqaammini ilanngullugu eqqaasissutigaa 2002-mi martsip arfinani siunissami timmisartuussinerup ilusiligaanissaa pillugu isumasioqatigiit inassuteqaataat. Inassutigineqart­ut ilagaat Nuummi Ilulissanilu mittarfiit 1199-inngorlugit tallineqassasut. Taamatullu Qaqortumi mittarfimmik 1199 meterimissaaq takissusilimmik sanasoqassasoq.

 

2001-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni siunissami timmisartuussinerup ilusiligaaniss­aa pillugu misissuisimanernit saqqummiunneqarsimasunut sanilliussissagaanni ullumikkut saqummiunneqartut allaassuteqarput. Tassami qitiusumik Atlantikoq qulaallugu mittarfissatut siunissami Keflavik Islandimiittoq Kangerlussuarmut taarsiullugu atorneqalissas­oq aamma tikkuartorneqartarsimagaluarmat.

 

Misissuinermut atatillugu nunatsinni timmisartuutileqatigiiffik Grønlandsfly A/S annerusumik tusarniaavigineqarsimanngilaq. Aatsaallu isumasioqatigiinnermi qanittumi pisumi isummamin­ik saqqummiussaqarsinnaasimalluni.

 

Grønlandsflyp saqqummiussamini piffissamik annertunerusumik sukumiinerusumillu misissuisimanerm­ut uppernarsaatinik paasissutissanillu tutsuviginarnerusunik pisariaqartitsi-n­eq aamma piumasaralugu kissaatigaa.

 

Inuit Ataqatigiinniit kissaatigisaq tamanna isumaqatiginartipparput. Tassami suliaq taamak annertutigisumik inuiaqatigiinnut attuisussaq erseqqissumik tutsuiginarnerusumillu tunngavissaqarlu­ni ingerlanneqartariaqarpoq. Taamatullu inuiaqatigiinni suli oqallisigineqarnerusariaqarlun­i.

 

Tamanna ilaatigut tunuliaqutaralugu maannangaaq tulluassanngilaq atlantikoq qulaallugu nunatsinni isaaviusup Kangerlussuup mittarfiata allanngortinneqarnissaa. Maannamullu paasissutiss­at pineqareersut naapertorlugit Nuummi mittarfiup tallineqartariaqarnera saneqqunneqarsinnaassanan­i.

 

Misissuinerilli allat nunatta sinneranut tunngasut tamatuma ataani Ilulissat Qaqortoq immaqa­lu Aasiaat mittarfiisa tallineqarnissaannut apequtit qulaajaalluaqqereernikkut isummerfigineqartariaqart­ut Inuit Ataqatigiit isumaqarfigaat.

 

Soorunami nunatta sinneranut silaannakkut angallannermi ineriartorneq ukiunut arlalinnut pingaarnersiuvilluni sinaakkusersorneqartariaqarpoq. Illoqarfiit ataasiakkaat qanimut suleqatigalug­it piorsaaneq ingerlasariaqarpoq.

 

Timmisartut atukkagut ukiuni arlalissuarni atorsinnaasariaqarpagut. Aamma taakkua kingoraartissaqartuartariaqarpu­t.

 

Timmisartumi inissat annertunerpaamik atorneqartarnissaat aamma anguniarneqartariaqarpoq. Inissat atorneqanngitsoortut akikillisaanikkut neqerooruteqarnikkulluunniit atorluarneqarnerusinnaasariaqarpu­t.

 

Naalakkersuisup akissumminissaaq aningaasaliinissamik aalajangiinerit najukkani ataasiakkaa­ni Naalakkersuinikkut immikkut soqutigisat aallaavigalugit pisannginnginnissaann­ik qulakkeerinnikkumammat isumaqatigiinnarsinnaavarput.

 

Aamma maannamut naliliinerit suli pisariaqalersinneruvaat aningaasaliissutaajumaartussat ilumut ungasinnerusoq isigalugu nunatsinnut tamarmut kinguneqarluartumik aningaasaliissutaanissaann­ik qulakkeerinninniarnissaq.

 

Taamattumik Inuit Ataqatigiit illoqarfiit taaneqartut saniatigut illoqarfiit minnerusut naannerusunil­lu mittarfiliorfigineqarsinnaasut ilanngullugit ukiamut aalajangivittoqartinnagu isummersorfigineqarnissaat pisariaqarluinnartutut isigaat.

 

Isumasioqatigiittarnerit naammattumik tunngaveqarluni pissusiviusunik ersersitsinersut qulakkeerniartariaqarpu­t.

Silaannakkut angallassinerup saniatigut usernartorsiornaraluartoq imaatigut angallassinerup nioqqutissanik inuussutissarsiornermillu sammivilimmik aaqqissuulluagaanerunissaa Inuit Ataqatigiinni ilanngullugu eqqaanngitsoorusunngilarput.

 

Imaatigut angallanneq nunatta kujataani ukioq kaajallallugu ingerlanneqarsinnaasarput. Avannaani­li ukiup ilangaatsiaa matoqqatinneqartariaqartarluni.

 

Pissutsit taamaatsillugit pinngitsoorneqarsinnaanngilaq angallannikkut pilersuinerup tungaatig­ut pitsanngorsaaniarnissaq. Inuit Ataqatigiillu qilanaarpugut ukiamut tamatumap aamma annertunerusumik sammineqarnissaanut periarfissaqassagatta.

 

Taamatut oqaaseqarluta apeqquteqaat aallavigalugu oqallisissiaq oqaaseqarfigaarput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Aallaqqaammut oqaatigissavara saqqummiussassakka erniinnaarannguaq takkutissammatigit ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu.

 

Ruth Heilmannip saqqummiussai ilisarnartorujussuupput. Tassami ullumikkut silaannakkut angallanneq qissimissagutsigu takusinnaavarput qanoq politikkikkut pilersaarusiorneq erloqinartigisoq ulloq manna tikillugu.

 

Kusanartunik anguniagaqartoqartaraluarpoq taamaattorli anguniakkat pitsaasumik piviusun-ngortinniarneri ajornarnerusarmata. Nalunngilarpummi Naalakkersuisuusarsimasut 1990-ikkut qeqqaniit anguniarsimagaluaraat nunatsinni innuttaasut tamarmik silaannakkut angallanneqalissasut.

 

***atortorissaarutinik ajutoorneq, piaartumik aaqqinneqassaaq

 

Sinerissami umiarsuaaqqat... bånd nr 11 uani naavoq.

 

(Bånd nr. 12-p (Mogens Kleist) nanginnera, Båndit immiunneqarnerini oqaluttup oqaasii overlappertinneqarsimanngillat, taamaattumik oqaluttup oqaasii amigaateqarput)

Ymiit ullumikkut silaannakkut angalasinnaanngillat. Silaannakkut akit akisungaarmata. Siornatigut akinut tunngasut eqqartortareernikuugatsigit annertunerusumik iserfigissanngilagut. Taamaattorli Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput silaannakkut angallassinermi akit naleqqunnerusut apeqquserusullugit.

 

Aammalu apeqquserusupparput siunissaq ungasinnerusoq isigalugu arlaatigut aaqqiisoqassanersoq Naalakkersuisut tungaanninngaanniit. Ullumikkut aperisariaqarpugut kikkut silaannakkut angalasarnersut.

 

Taamaattorli nalunngilarput pisortani sulisut annertuumik angalasartut, tassa 15%-it angullugit. Inuiaqatigiilli ilaannaat silaannakkut angalanissaminnut akissaqarput tassalu 85%-ii.

 

Politikkikkut anguniakkat ilagigaluarpaat takornarissat amerlaqisut nunatsinnut tikittalernissaat. Taamaattorli suli anguniakkat anguneqarsimanngillat silaannakkut akit pisooqataasunut ilaammata.

 

Taakku saniatigut nunatta iluani angallannikkut ajornartorsiutit imaannaanngitsuupput. Ullumikkut illoqarfiit arlalissuit silaannakkut angallannermut ajornartorsiuteqartuupput. Taakkartorneqarsinnaasut arlaliupput soorlu saqqummiisup taakkartugaasa ilagaat takornariaqartitsiniarnermi ajornartorsiutit.

 

Illoqarfik Maniitsoq kisimi taamatut ajornartorsiuteqanngilaq illoqarfiilli sinerissamiittut arlalissuit silaannakkut angallannikkut ajornartorsiuteqarput. Taasinnaasat ilagaat Paamiut kommuniat silaannakkut angallannermi aammattaaq ajornartorsiuteqartoq suli manna tikillugu annertuumik.

 

Kujataaniit Danmarkimut angalaniartut annertuumik ukioq manna eqqorneqartussaapput. Tassami Grønlandsflyp Danmarkimiit kujataanut timmisartorsuata siuartinneqarmat kujataaniit Danmarkiliartussat pinngitsaalisaallutik Grønlandsflyp qulimiguuanut ilaasariaqalissammata angummanniarunik.

 

Siornatigut Najaaraq Ittuk atorlugu aammalu akikinnerusoq atorlugu angalasarnerit kiputinneqarput. Taamatut Grønlandsflyp angallannikkut allannguineratigut. Kujataamiut pinngitsaalineqarlutik angalanissaat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilluinnarparput. Nalunngilarpummi kujataani kommunit ajornartorsiut aaqqiiviginiassallugu taakkartuisaraluartut taamaattorli ulloq manna tikillugu soorlusooq tusarniarneqarsimanngitsutut ittut.

 

Ruth Heilmannip taakkartugaasa takutiinnarpaat nunatsinni silaannakkut angalanerup qanoq erloqinassusia. Allaanngiivippormi Maniitsoq mattunneqartutut isikkoqartoq.

 

Assorujussuaq paaserusunnarpoq Grønlandsflyp maannakkut pilersaarusioraangami illoqarfiit qanimut qanoq suleqatigisarnerai. Malunnarmammi taamatut isikkoqanngitsoq. Namminerli aningaasatigut iluanaarsinnaanissaq anguniarlugu pilersaarusiortartoq taamatut iliuuseqarluni.

 

Takornariaqarnerit eqqarsaatigissagutsigit aperisariaqarpugut Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat qanoq qanimut imminnut suleqatigiinnersut pitsaanerpaamik sullissinissaq anguniarlugu.

 

Takornariartitsivimmi Namminersornerullutik Oqartussat pigisaraat. Taamaattorli anguniagaat ullumikkut sumut killissimanersut assorujussuaq paaserusunnarmat. Aammalu qanoq nalimmassaasoqarsimanersoq apeqqutigerusunnarluni.

 

Politikkikkut anguniakkat naammassiniaraanni taava pingaaruteqarluinnarpoq unilaarluni naliliinissaq. Ullumikkut takornarissat nunatsinnut tikittartut anguniakkat toqqammavigalugit qanoq inissisimappat. Anguniakkat anguniaraanni suut aaqqiivigisariaqarpat. Angallannerit qanoq nalimmassarneqassappat silaannakkut imaatigullu.

 

Aap apeqqutit imaanaanngitsut qulaajarneqartariaqarput anguniakkat qanimut malinnaaffiginiaraanni. Angallanneq ullumikkut nutaamik naliliffigisariaqarparput. Ajornartorsiutimmi illoqarfinniiginnanngillat aammattaaq nunaqarfinni silaannakkut tikinneqartarneri assigiinngitsut ajornartorsiutaasarput.

 

Ilanngullugu Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput sooq suli silaannakkut nunatsinni qallunaat nunaannut angalanerit suli taamak akisutiginersut.

 

Aammalu taamaaginnassanersoq taamalu taamaaginnassanersut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu. Sooruna taamak angalaneq akisutigisoq nunat allat qissimissagutsigit tupinnaqaaq akigititaat takullugit allaanerussusii.

 

Inuussutissarsiutinik siuarsaaniarutta aammattaaq nunatsinni suliffeqarfiit takornariartitsiviit qanimut suleqatigisariaqarpagut. Aatsaat taamatut isiornikkut atorluaaneq anguneqarsinnaammat. Ruth Heilmannip ilanngussatut ikkussimasaani ersarissumik taakkartorneqarput qanoq erloqinartigisoq suliffiit siuarsarniaraluarlugit aporfissat suunersut. Oqartariaqarpugummi takornarissat amerlarnerusut nunatsinnut tikisittalerniarutsigit taava pinngitsoorata takornarissanut sullissisut qanimorluinnaq aammattaaq suleqatiginissaat anguniartariaqarmata.

 

Taamatut iliunngikkutta anguniakkat takornarissat tungaannut anguneqarnavianngillat. Ullumikkut aperisariaqarpugut Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat Greenland Tourism A/S, Grønlandsfly A/S Arctic Umiaq Linelu qanimut imminnut qanoq suleqatigiinnersut angallannerup tungaatigut.

 

Ukiut marluk matuma siornatigut Naalakkersuisuusumut taamanikkut Naalakkersuisuusumut ersarilluinnartunik apeqquteqaateqarnikuuvugut silaannakkut angallannermut tunngasunik. Apeqquteqaatigisimavarput Grønlandsflyp timmisartuni DASH 7-it qanoq ililluni taarsersorniarnerai. Tassami timmisartut taakku ullumikkut sananeqarunnaarnikuupput. Aammattaaq pilersaarutit qanoq isikkoqarnersut Kattusseqatigiinniit assorujussuaq paaserusuppagut.

 

Eqqaamalluinnarparpummi Naalakkersuisuusimasut 2000-imi annertunerusumik akissuteqaateqannginnera oqaatigaluguli Grønlandsfly A/S aktieselskabiummat Naalakkersuisuniit annertunerusumik ulluinnarni ingerlatsineranut tunngasunik iserfigisinnaanngimmatigit. Aap, taamanikkut paasisinnaakutsoorparput taamaattorli ukiut kingulliit Grønlandsflyp imaluunniit Grønlandsflymiit oqaatigineqartarpoq DASH 7-it taarserneqassappata taava mittarfiit tamarmik tallineqassasut.

 

Ullumikkut Naalakkersuisup akissuteqaateqarnermini taasaasa ilaat paasisinnaakutsoorpagut. Taamaattorli aperisariaqarpugut Naalakkersuisut nalunnginneraat qaqugu Grønlandsflyp timmisartuni taarsersulissagai nalimmassaaneq eqqarsaatigalugu.

 

Paasisinnaavarput inuiaqatigiinnut akikinnerpaamik silaannakkut angallassiniaraanni periuseq pitsaasoq ujassallugu. Tamanna tamatta anguniartariaqarparput inuiaqatigiit iluanni Qaqortumi mittarfiliornissaq Naalakkersuisup oqaatigisaa Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqaateqarfigissavarput.

 

Narsarsuarmi mittarfiup suna ajoqutigigamiuk? Taamatut annertuumik aaqqissuinissamut aammalu matuneqarsinnaanissaanut suunuku millionit untritillit sipaarfiusussatut taakkartoritit. Saqqummiussami allaqqannginnami ukiut 25-t tulliuttut.

 

Oqaatigisariaqarparput ullumikkut nunatta aningaasaqarnera eqqarsaatigissagutsigu qaqortumi mittarfiliornissaq akissaqartinngilarput.

 

Taamatut mittarfiliorniarutta allatut ajornaqaaq aningaasanik avataaniit aatsaat atoqqaarluta sanaartorsinnaassagatta. Aammattaaq oqaatigerusupparput nunatta ilaani aalisarnermut tunngasut aaqqiivigeriarlugit Qaqortumi mittarfiliornissaq eqqarsaatigisariaqaraat Naalakkersuisut.

 

Uani assersuutigisinnaavarput avannaani qaleralinniarluni aalisarnerit qanoq erloqinartigisut. Tassami taamatut aningasanik kaaviiaartitsilerutta avannaaniit taava aningaasat skattimut isertut toqqammavigalugit aaqqissuinissat angusinnaagatsigit.

 

Siornatigut oqallinnermi Kattusseqatigiinniit oqaatigisarsimavarput ullumikkut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tassalu ukiut 10-15-it maannakkumiit pilersaarusiortariaqartugut angallannikkut qanoq anguniagassaqassanerluta.

 

Taamatummi iliunngikkutta siornatigut pilersaarutaasarsimagaluit maliinnassavagut tassalu kukkussutit inuiaqatigiinnut akisoqisut atoqqissallugit. Assersuutissat arlaliupput.

 

Taamaammat ataatsimoorluta ersarissumik pilersaarusiorniarta taava pilersaarusiornerit nutaamik nutartertariaqarpagut.

 

Naalakkersuisut oqaatigisaasa ilagaat Grønlandsflyp qanimut suleqatiginerani akit akikinnerusut silannakkut angallannermi pilersinneqarsinnaasut. Taakuunnginnerput Naalakkersuisuusarsimasut siornatigut neriorsuutigiuartagaat sulilu piviusunngortinneqanngitsut uteqqiinnarlugit.

 

Aperisariaqarpugummi qanoruna Naalakkersuisut iliuuseqarniartut taassumap tungaatigut. Ullumikkut nunatta iluani akigititaasut qissimissagutsigit tupinnaannartumik akit qaffasittuupput atorneqarlutillu.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput ullumikkut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu oqaatigeeriikkatigut pilersaarusiorniarta tassalu ukiut 10-15-it maannakkumiit ataatsimoorluta silaannakkut angallanneq inuiaqatigiinnut pitsaanerpaaq kingunissaa anguniarutsigu.

 

Taamatut oqaaseqarluta oqallinnissamut ilaanissarput kattusseqatigiinniit ammaffigaarput. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortat ilaata Ruth Heilmannip Kalaallit Nunaanni angallannikkut pissutsit qanoq iliornikkut eqaannerulersinneqarnissaat pillugu apeqquteqaat maanga eqqussimavaa. Maani oqaaseqarnissanni Naalakkersuisut akissutaat samminerussavakka.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuutaa paasinarluarmata. Naalakkersuisoq saqqummiussanni quppernerit pingajuanni imanna oqarputit issuakkannik @isumasioqatigiinnermi inerniliineq@ issuagara tassunga naavara. Taakku inerniliisimasut inuulluaqqutinniarigit oqarfigalugillu Inatsisartunngooq kiserluinnarmik inerniliillutillu oqallinnermik matumannga aalajangiisussaapput.

Nunatsinni mittarfeqarneq ukiorpanngortuni uteqattaartuarlugu maani oqallisigisarparput. Pimoorussamillu qangaaniilli nammineq isummersimanerit misissorlugit aaqqeeriarfigineqarsinnasut eqqarsaatigeqqinneqartarput. Massakkullu uanga aamma taamaaliorpunga.

 

Uteqattaarinissaq piumananngikkaluaqaaq. Isummalli allanngortissimanngikkaanni allatut oqaatigineq ajornaqaat. Timmisartunut mittarfissat EF-ersuarli taamanikkut nalaanili sananiarneqalermata sakkortuumik Inatsisartuni inassutigisimavara taamani EF-imit tapiissutit annertoqisut timmisartunut mittarfinnut takisuunut allaat internationaliusunut taaneqartartunut uuttuutaat malillugu sanasoqaqqullugu.

 

Uagut akiligassarinnginnatsigit avatitsinninngaaniit tilskudetut ilillugit sanaartornialermatigit. Tamanna malikkumaneqarsimanngilaq. Aamma taamanikkut partiit Naalakkersuisuutitaqartup EF-imullu akerlioqisup inuiaat isaasa saavanni taamak akerlerisap aningaasaataanik atuilluarniss­aq pitinnagu kingorna oqallisaalerumaartut tassalu ullumikkut mittarfiit skakbrættet­ut atsigisut tallinissaat namminneq Kalaallit Nunatsinnut akisussaqisoq namminer­lu akilersornialugassat siunnersuutigiumaaramikkit.

 

Mittarfiit naatsuararsuit ulloq manna tikillugu sanaartorneqarniarsaripput, naak nalunngikkaluarlu­gu saqqummiuttuarlugulu Naalakkersuisut timmisartut ukiuni makkunani atukkavut pisoqalilersut kingoraartissallu akitsoriartuinnartut billitsit akiinut tuniluukkaluttuinnartumi­k.

 

Timmisartut siunissami atugassat mittarfinnik takisuunik atorfissaqartitsipput. Ilami sinerissa­mi timmisartorsuarmik sineriak atuarlugu timmisartussamik neriuutit aatsaat ukioq manna takkuteriataaraluarput. Naluneqanngitsumik uanga aamma taamanikkut eqqarsaat manna qangarsuarli inimi maani timmisartunut mittarfiit takinerusut sanaartorneqaqqullugit ilungersuuteqarnin­ni inassutigisimagaluarpakka.

 

Maanna ukiut ima amerlatigisut qaangiutillartullu piukkutiummerneqartaleraluarpummi. Massa nalunagu mittarfiit suli ullumi sanaartorumasat timmisartunit taamaattunit miffigineqarsinnaanngitsu­t.

Qangali ilungersuullugu inassutigisartagara uteqqillara, utoqqatseraluarlunga imaattoq. Timmisartun­ut mittarfeeraliornersuaq unitsilluinnarneqarniarli. Minnerpaamik nunatta kitaani mittarfik timmisartorsuarnit miffiusinnaasoq tassa Narsarsuup aappariligassaa kisiat siunniunneqarl­i.

 

Toqqarneqarli piffik piukkunnartoq aammalu akikinnerusumik sanaffiusinnaasoq. Taakku oqaatigiinnaraanni naluneqanngilaq uanga Aasiaat toqqartuarikka. Saqqummiussami oqaatigineqannguaruj­oq aalajangiinerinngooq najukkani ataasiakkaani Naalakkersuinikkut immikkut soqutigisat aallaavigalugit pisassanngillat.

 

Ilulissat imaasiallaannarlu Qaqortoq pilersaarusiorfigineqalersutut takkuteriataarmata oqaatsit taamatut aninneqartut tangeeruttutut oqaatigisariaqarsoraakka. Taamannak oqarpunga oqallisinnguasaarnit­ta ilaanni erseqqissarneqarmat Ilulissat mittarfiat tallineqarsinnaanngitsoq allamulli sammivilimmik aatsaat nutaamik sanasoqarsinnaasoq.

 

Aap, mittarfiit pioreersut marluk tallineqarsinnaasullu illoqarfinni sanileriingajanniipput. Aasian­ni Ilulissanilu ataasiarunnaarluta tusartarparput Aasiaat mittarfiata tallineqarsinnaanera sinerissami mittarfinnit tamanit tallineqartussaattut aamma naatsorsuunneqarsinnaasunit akikinnerpaam­ik tallineqarsinnaasoq.

 

Taanna Naalakkersuisunut apeqqutigissavara taamatut nassuiaasimaneq suli attanneqarnersoq. Sooq akikinneq ukiut aningaasassaaleqiffiusut nalaanni alarterneqarpa?

 

Tamanna aningaasassaaleqinermik oqalunnermut tulluarpa? Taamattumik Naalakkersuisunut ersarissumik paatsuugassaanngilluinnartumillu Inatsisartunit suaarutigineqarli manna timmisartun­ut mittarfeeqqagut pioreersut akikitsumik tallineqarsinnaasut siulliullugit talliortorneqarli­t.

 

Qaqortumik mittarfiliorumallerneq assuaralugu oqaatigeerakku Inatsisartunut ilaasortanut allakiaq ersarissoq Nanortalimmeersorlu innersuukkusuppara. Allakkiaq allaat ima ersaritsigisum­ik oqartoq, issuarpara AQaqortumi timmisartunut mittarfiliornissaq siunniunneqarsimassapp­at upperisinnaanngilarput. Taamalu oqarneq kujataani kommunit angallanneq pillugu isumaqatigiissutaannik aamma Qaqortumi borgmesteriusup isumaqataallu­ni allakkioqataaffigisimasaanik tunuliaqutaqartoq paasivara.

 

Kingumut saqqummiussami oqaatigisaq tassalu najukkani immikkut soqutigisat tunaartarineqannginnissaann­ik oqalunneq sanioqqunneqannginnerpa?

 

Ungasissorsuunngitsukkut timmisartut atorlugit siunissami angalasarnissaq ataatsimeersuaatigineqannguarujo­q. Ataatsimeersuarneq taanna, naak Naalakkersuisunit ilaasort­ap isumassarsiffigilluarsimallugu oqaatigigaluaraa isertussanngilara tusarnaarlugu ilaatigut ileqimisaarnartoqaqimmat.

 

Ilami allaat Reykjavik nunatsinni avammut timmisartuussisarnermi siunissami mittarfittut qitiulersinnaasutut oqaatigineqarpallammat.

 

Inatsisartut manna aalajangiunniarlissuk, aningasarissaanngeqaagut timmisartunut mittarfigut naappallaarnertik pillugu siunissami atorsinnaangitsut sanaartorneri unitsinneqarniarlik. Tulleriaarilluarn­eq aallaavigalugu timmisartut Atlantikoq qulaallugu timmisartut nunatta kitaani mittarfeqalernissaat tulliullugu siunniunneqarniarli. Taavalu mittarfeeqqat tulleriiaarlug­it eqqarsaatigilluakkamik talliortorlugit.

 

Takuat timmisartunut mittarfiit takisuut siunniuppagut. Nammineq akilersugassagut. Milliardin­ik ikittuunngitsunik akeqartussat. Sumillu aningaasat tamakku nanissanerlugit nalusatsinn­ik akeqartussat. Naalakkersuisut ilaanneeriarlutik oqarta tallimik illua qullarlugu pilersaarutiminnik imannaannaq akeqartussanik suaarutiginnittarput.

 

Maanna Royal Greenlandimi, Puisimi allanilu pisimasut naassaanngitsumut pukusummiorisariaqalikkav­ut uterfiginngikkaluarlugit taamatut pissusilersortarneri allamut assersuunneq ajorpakka ila soorlu lottomik eqquiniarlutik immersukkaminnik tunniussisimasu­t. Ajungaanissaminnillu qulanngingaaramik pilersaarutitik imaaliallaannaq utertinneqarsinnaanngitsut kingornali akiitsutut inuiaqatigiinni naalliunnartumik ersunneqartuarlut­ik akilersorniagassat aalajangiutiinnartarlugit.

 

Mittarfitta pioreersut siulliullugit tallineqarnissat iluarsaanneqarnissaallu siunniutsigu. Taamaasiorner­it siunissami iluanaarutinngorlutik aningaasat taakkua isertitaat mittarfiliassa- n­ut timmisartunullu anginerusunut pisiniarnissatsinnut atussagatsigit.

 

Akissaqartinngisagut ataatsimeersuaatigiunnaarlugit pigeriikkatta iluarsarneqarlutik atorluarneqarnerulernissa­at aningaasatigullu isaatitsillualernissaat peqqaakkunnaarlugu ataatsimeersuaatigikutsoortarniarlutigi­t.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Uani oqallisaasoq qularnanngitsumik uagut inuutilluta oqallisaajuassaaq. Aaqqikkuminaatsuuv­oq kisianni sumilluunniit taanna uniffiussanngilaq maannamit pitsaanerusum­ik eqqarsarlutalu aaqqiiniarnissatsinnut.

 

Saqqummiunneqartorlu paasilluarpara. Ilami uparuartugassat imaannaanngitsut tassaniipput. Taamaattumik nuannaarutigeqaara aamma una uani Siumuminngaanniit Ruth Heilmann-iminngaani­it qaqinneqarmat. Tassami aamma uanga siunnersuuteqarpunga qaammatip uuma naannginnerani oqallissaasussamik. Tassalu nunatsinni silaannakkut angallassissutit pioreer- s­ut atorluarnerunerisigut akinik apparsaaniarnermik imaqartoq.

 

Nerioqaangalu misilittakkat siusinnerusut tassani uteqqinneqassanngitsut. Tassalu imarisaasoq piunnaarlugu inuttarsiuineq aallaavigalugu siunnersuutinik tusaajumannginneq. Neriuppunga taanna aporfigissanngikkipput oqaluuserisassaq tanna tikikkutsigu.

 

Tassanimi Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua, Ole Lyngep, ilumoorluinnarpoq piusut maani atorneqartut atorluarnerisig­ut innuttaasut pitsaanerusumik kiffartuunniarnissaat anguniartariaqarparput.

 

Tassami aamma oqaatigineqartutut peqqissimineq siulliunngisaannarpoq. Taamaattumillu uani pingaartuuvoq inuiaqatigiinni uagut aalajang.. ukua aallavigalugit ingerlatsinermi kukkuner­it assigiinngitsut nassuerutigisarnissaat.

 

Taamaattumik Siumup oqaaseqartuaninngaaniit saqqummiunneqartoq nuannaarutigaara. Tassalu nalilersoqqittariaqarunartoq soorlu mittarfeqarfiit siornatigut tapiiffigineqartarlutik ingerlatsisut massakkut namminersoriartuaartitaasut taamaaliorneq maanna eqqortuunersoq.

 

Qularnanngimmammi ilaatigut tamanna nipilersoqataasoq nunatsinni angalaniarnermi minnerunngitsum­ik silaannakkut angallanneq eqqarsaatigalugu taamatorujussuaq innuttaasunnguakkulu­it sumiiffinnut pituttorlugit angalasinnaajunnaartillugillu ingerlanitsinni.

 

Aamma tassani qularnanngitsumik eqqarsaatigisariaqarluinnarpoq pineqartup iluani unammilleqatigiitsitsin­eq aqqutissaanersoq. Tassami nassuerutigineqarpoq aammalu nassuerutigisariaqarlu­ni nunatsinni niuerfigissallugu tunuliaqutaasoq killilerujussuusoq. Taamaammal­lu ingerlatsivimmi taamatut akisutigisumi unammilleqatigiissitsinikkut akinik apparsaasinnaaneq sinnattuarnerinnaannginnersoq.

 

Isumaqarpungami aamma uanga Inuit Ataqatigiit oqaatigisaattut pioreersut atorluarnerisigut innuttaasunik sullissineq pitsaaninngorsartariaqarsinnaagaluartoq. Aammalu taamannak ingerlasariaqaraluarto­q. Aamma allakkatigut poortukkatigullu assartuineq eqqarsaatigalugu nalilersortariaqarpoq ilumut nunatsinni agguluinerujussuaq taamaattoq ingerlanneqassanersoq.

 

Uanimi pineqartut tamarmik Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit arlaatigut pigineqartuuppu­t. Taamaattumillu taakku iluini unammillertitsisutullusooq ililluni ingerlatsi-n­eq apersuusigassaavoq sakkortoorujussuarmik.

 

Uanga nammineerlunga maannarpiaq oqassaguma taava isumaqarpunga siunissami silaannakk­ut angallassineq annertunerusumik eqqarsaatigalugu tassani pisariaqartoq akuerissallu­gu niuerfik ima killeqartigaaq, nunap ingerlanniarnera imatut oqimaatsigaaq, akisutigaaq tassani unammilleqatigiissitisinikkut aaqqiisinnaaniarneq piviusorsiortumik eqqarsaraan­ni angujuminaatsuujuassalluni.

 

Mittarfiit pioreersut iluamik silatuumik tulleriiaarinikkut soorlu attaviitsoqatima Otto Steenholdtip oqaatigigaa iluamik isumatuumik pioreersut iluamik naammaginartumik aaqqiiviginerisig­ut tamanna aaqqunniartariaqarpoq. Tassami nunatsinni akissaqanngilagut eqqaassutissiassutut napasussat salliutillugit sanaartornissamut nunami maani ajornartorsiuti-v­ut isumatuumik tulleriaatinikkut tulleriaakkanillu iluamik aallussinikkut sangoqattaarnata aatsaat aaqqikkiartorsinnaassavagut.

 

Aamma tamanna atuuppoq mittarfiit eqqarsaatigalugit. Taakkartorneqarpoq ilaatigut mittarfiit ilaasa 1200 meter baaninngorlugit, tassa 1.199 meterinngorlugit tallilerneqarnissaat taanna isumaqatigilluinarpar­a, kisianni maannangaaq isumaqarpunga tunngavissaqanngippallaartoq aalajangiutissallugu soorlu Narsarsuup matusinnaanissaa. Iluamik tamuaarisariaqarpoq. Tassami uteqqissavara pioreersunik atuilluarnikkut akilersinnaasumik ingerlatsinissaq taanna ujartorneqartariaqarma­t. Tuniniaaviusut killearnerujussuat peqqutigalugu.

 

Kisiannili taamak oqaraluarlunga pingaartippara takornariaqarneq aamma uani ilanngunneqarm­at illoqarfiit piorsagassat mittarfeqarneq eqqarsaatigalugu tassani salliutittariaqassamma­ta aningaasarsiorfiusinnaasut.

 

Tassami illoqarfiit mittarfiit aallaavigiinnarlugit ingerlanneqartut napatinniarneri akisuupilorujussuuppu­t. Qanorluunniit ilioraluarutta tamakku amigaateqarput. Taamaattumik ernumanaatsumik aamma takornariat toqqissisimassutigisinnaasaannik aaqqissuissagutta aammalu takornariat aningaasarsiorfiginissaat pitsaanerpaaq anguniarlugit ingerlaniassagutta. Taava illoqarfiviit qanigisaanni mittarfeqarnissaq isumaqarpunga isumatuujullunilu silatuujussaso­q.

 

Tallilerinikkut aamma mittarfinnik periarfissaq nutaaq suli allanit taaneqanngitsoq tassaavoq nioqqutissianik nillataartunik nunanut allanut toqqaannartumik ingerlatsisinnaaneq. Isumaqarpun­ga taanna uani eqqarsaatiginngippallaaripput.

 

Medi international lufthavnit, tassa mittarfiit 1.200 meteriusut aallaavigalugit periafissaqalissaag­ut soorlu Canadami illoqarfissuarnut toqqaannartumik timmisartukkut ingerlasinnaalernissamut. Tamassuma Qeqertarsuup Tunuani iluatinnaateqassusia. Tamanna maani illoqarfiit pingaarnersaanni Nuummi iluatinnassusia. Tamanna kujataani iluatinnassusia.­

 

Taamaalilluta immaqa aamma avammut tuniniaaneq uummarsarsinnaassagaluaratsigu. Taamaalilluta­lu aamma uagut nunarsuup sinneranut ammassuserput allisarsinnaassagaluaratsig­u.

 

Siunissarlu eqqarsaatigalugu nammineerlunga upperilluinnarpara siunissami sullissinissamik isumaqatigiissutit piumasaqaatitallit siunnerfiillu aamma ersarissumik tikkussinilersorlugit ilusilikkat siunissami atorneqarnerusariaqartut. Tassa inuiaqatigiinni aningaasat killeqaqisut iluini aningaasaliisarutta aamma anguniagassanik siunnerfeqartariaqarpugut malersorneqarsinnaasuni­k.

 

Aatsaammi taamatut iliornikkut kukkuluttuutit ataannarunnaarsillugit piffissaatillugu iluarsiniarsinnaaner­at ammaassinnaagatsigu. Taamaattumik resultatkontraktit imaluunniit servicekontraktit iluamik immersugaasut siunnerfilerlugit piumasaqaatitalerlugillu atorneqarnissa­at siunissami iluamik ingerlanniartariaqassavagut.

 

Anguniagassaq tassaassaaq sapinngisamik ingerlanneqartut iluani nammineq napasinnaanis-saq annerpaaq piginiarsaralugu ingerlanissaq. Taanna tamanut atuuttariaqarpoq. Taamaattum­ik eqqarsaatigilluartariaqarpoq unammilleqatigiissitsineq taanna arlaatigut killilersortariaqannginners­oq maanna nunatsinni timmisartuussisoqarpugut, kisianni iserniartarp­ut allallu aamma ilaatigut isereerlutik, kisianni apeqquterujussuuvoq maannamum­mi akitigut apparsaatinik iluaqutaasutut tamakkua takussaannginnerat aallaavigalu­gu ilumut eqqortumik iliornerluta.

 

Uanga tassa tunginninngaanniit oqaatigissavara isumaqataalluinnarpunga eqqarsartunut piusut isumatuumik inerisaqqinnerisigut pitsaanerpaamik angusaqarsinnaaneq aallaavigalugu ingerlatsiniss­aq uani pineqartariaqartoq. Tamanna ersarilluinnartumik aalajangiusimasamillu tulleriiaarinermik imaqartariaqarpoq.

 

Neriuppungalu tamanna anersaaralugu aamma oqaluuserisassat allat qaqinneqarumaartut ilaatigut uanga nammineq oqaluuserisassatut qaqitara taanna isummersorfigineqarumaartoq. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Per Berthelsenimut qujavugut. Ingerlariaqqitsinnata eqqaasitsissutigissavara apeqquteqartoq minutsit qulit sivisunerpaamik tulliani oqalussinnaatitaammat. Partiit allallu oqaaseqartut 10 minutit. Kiisalu allat soorlu partiit avataatigut oqaaseqartut sivisunerpaamik minutit tallima­t.

Mannakkut oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujanaq. Tassa nuannaarutigaara angallannikkut nunatsinni ersarissumik aamma eqaallisaasoqarnissaan­ik oqallisissiama partiinit tamanit Kattusseqatigiinnit aamma Attaviitsun­it tigulluarneqarnera. Aammalu minnerunngitsumik Naalakkersuisup akissuteqarnermi­ni taagorneqartut aaqqiiniuteqarnerminilu aamma tunngaviusoq ersarissoq aamma saqqummiummagu. Taavalu aamma ilaatigut siunissamut ungasinnerusumi eqqarsaatimin­ik aamma ersarissaanera tassuunakkut aamma saqqummiullugu.

 

Erseqqissaatigissavara una eqaallisaanissamik kissaat tassa martsimi angallannikkut isumasioqatigiinniss­aq sioqqullugu oqaluuserisassanngortitarigakku. Isumaqarpungalu aamma isumasioqatigeereernerup kingorna aamma uanga nammineq isumasioqatigiinneq sinniisussa-t­ut ilaallunga peqataaffigaara.

 

Aammalu isumaqarlunga isumasioqatigiinneq aamma soqutinartorujussusoq. Taamaattumik una oqaluuserisassaq isumaqarpunga pisariaqartoq aamma massakkut Inatsisartuni oqaluuserissallug­u. Tassa angallannikkut Inatsisartuni oqalliseqarnissaq pingaaruteqarpoq. Aamma soorlu Atassut oqaaseqarnermini taamatut oqarpoq. Pissutsit ullumi atukkagut aamma uterfigeqqittariaqarpagut pitsaanerusorlu anguniarlugu aamma alloriartariaqartarluta.

 

Tamanna pingaaruteqarpoq. Aamma inuit oqaluuserisaqaat angallannerup akisunerujussua allaat oqaatigineqartarluni nunarsuarmigooq nunatsinni angalaneq akisunerpaartaasoq. Taman­na Inatsisartuni ilaasortatut aamma pisussaaffigaarput akisussaaqataaffigaarput iluarsissallu­gu sapinngisamik soorlu Naalakkersuisup oqaatsit taakku atugai sapinngisamik amerlanerusut angalanissaat eqqarsaatigalugu. Kisianni aamma imatut oqartoqartariaqarsorinarp­oq pinngitsoorani taakku amerlanerpaat eqqarsaatigineqartariaqar-toq. Aamma sapinngisamik akulikinnerpaamik aammalu sapinngisamik akikinnerpaamik.

Taakku oqaatsit atorneri isumaqatigilluinnarpakka. Aap, nalunngilarput nunarput isorartoqisoq aammalu aningaasarpassuit atorlugit angallannikkut aningaasaliisoqartartoq. Taamaallaat aamma aningasaliinikkut annertuunik angallannikkut aaqqissuussineq ingerlassinaavarput.

 

Aamma tamanna Siumumiit Naalakkersuinikkullu anguniarlugu annertuunik aamma iliuuseqartoqartarpo­q. Soorlu aamma mittarfiit arfineq marluk pilersinneqarnikuupput. Taman­na nassuerutigeqqittariaqarparput. Immaqa tapiissutip ikilisarneqarsimaneri immaqa naapertuussimanngilaq. Tassuunakkut annertuumik billitsitigut eqquisoqarpoq akitsuisoqarlunil­u.

Tamanna eqqarsaatigeqqittariaqarparput.

 

Tassa aatsaat innuttaasut imminut qaninnerusumik ammalu susassareqatigiinneq eqqartortuagarp­ut Inatsisartuni anguneqarsinnaappat tamanna tamatta atuisullu pisariaqartikkatsi­gu aamma isumaqarpunga pilliuteqartarnissaq tamatta akuersaarsinnaagip-pu­t.

 

Inuit nunatsinni siammarsimapput ilinniagaqartut angalasariaqartarput ilaqutariit aamma sooruna­mi meeqqatik ilagalugit aammalu ilatik tikeraarlugit soorlu nalliuttuni allanilu. Aamma ilaatigut tusartarpagut ukiorpassuit imminnut takunatik aatsaat takusut ilaatigut angallanner­up akisunerujussua tassuunakkut aporfiusarsimasoq nalunngilarput.

 

Taamaattumik amerlanerpaat angalanissaannik periarfissiinissaq siunnerfigineqartariaqarpoq. Minnerunngitsumik takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqalernitsinni aamma tamanna pingaaruteqaqaaq angallannerup eqaatsumik aaqqiiffigineqarnissaa. Tamaana takornariaqartun­ik angallassiniartut ingerlatsisullu peqatigalugit soorlu aamma Kattusseqatigi­it tamanna pingaartikkaat. Taakku qanimut suleqatigalugit aamma angallannikkut aaqqissuussin­eq pilersaarusioqatigiinnerlu taanna pisariaqarpoq.

 

Tamanna aamma neriorsuutigineqarpoq martsimi isumasioqatigiinnermi. Taakku qanimut suleqatiginerullugit allaat ukiut affakkaartumik imminnut qanimut tikittarlugit aamma piorsaanissart­ik aamma aaqqiiffiginiaraat. Tamanna neriulluarnartutut isigisariaqarpoq.

Aamma martsimi isumasioqatigiinnermi peqataaffigisatsinni aamma eqqaavarput Inatsisartuninngaani­it Lorithap eqqaavaa aamma ilaqutariit qitornaqartut akikillisaaviginearnissaa­t. Soorlu Tommy Marøp siunnersuutiginikuuvaa aamma aqqaneq marlunnik ukiullit inersimasutut akiliuteqartarnerat tanna pissusissamisoortuunngitsoq. Tamanna­lu tamatta isumaqataaffigigunarparput.

 

Taamattumik tamakku tamaasa ilaatillugit Naalakkersuisup ukiamut saqqummiinissamini eqqarsaatigisassatut tigusariaqarai isumaqarpunga.

 

Aammalu junimi Vestnordisk Rådemi angallanneq pillugu eqqartuinissami pisussami massak-k­ut immersorneqaatigaarput maannakkut oqallinneq. Taanna assorujussuaq iluarpoq. Taamaattum­ik Vestnordisk Rådemi oqallinnissami naatsorsuutigatsigumi Naalakkersuisup peqataanissaa. Tassa aamma qularnanngitsumik nunat killerni avannarlernilu saqqummiutassaqassapp­ut aamma uagutsinnut iluatinnateqarsinnaasunik.

 

Tamakku tamaasa ilanngullugit ukiamut saqqummiinissaq tassani assorujussuaq pissanganassoo­q. Aammalu ataatsimiititaliami eqqaaneqartut ilagivaat Canadamut illuatungitsinn­ut aamma angalanerup qanoq periarfissaqartiginera aammalu qanoq aaqqissuunneqarne­ra uagut immaqa ilisimanngisarput aamma annertunerusumik paasisaqarfiginissa­at taanna pisariaqartikkipput.

 

Tassami angalaarneq inuuneruvoq. Tamatta aamma taanna nalunngilarput taannalu atorluarneqartariaqarlu­ni inuusuttunit allarpassuarnillu. Taamaattumik periarfissat tassuunak-k­ut annertusartuarneqarnissaat pisariaqarpoq.

 

Otto Steenholdt neriuppunga, manna oqallinneq mittarfilerngusaannermut sangutinneqassanngitsoq. Tassa­mi uanga oqallisissiara ullumikkut periarfissarititaasut aallaavigalugit oqallisissiaavoq aammalu ullumikkut soorlu Per Berthelseni oqarpoq ullumikkut periarfissaasut aallaavigalugit eqaallisaanissaq pisariaqarpoq. Aamma isumaqarpunga periarfissaqartoq taamaaliussalluni.

 

Taamaattumik tassuunakkut angusaqarluarnissaq assut neriuutigivara. Qujanaq.

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Siullermik Inatsisartuni partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu sinnerlugit oqaaseqartut tamaasa qujassuteqarfigerusuppakka. Oqallinneq maani siunnersuutigineqartoq una tunngavigalugu pilersitarsi isumaga naapertorlugu siunnerfigissaarluni ingerlanneqarpoq. Tamanna qujanar-po­q.

 

Oqaaseqartut ataasiakkaarlugit oqaaseqarfigerusuppara imaluunniit akissuteqarfiginiarsarissavakk­a. Siullermik Siumup oqaaseqartua, Per Rosing-Peterseni, maluginiarpa­ra Naalakkersuisut nalunaarusiornissaat ukiamut ujartorneqartoq isummerfigineqarsinnaasum­ik aammalu naliliiffigineqarsinnaasumik kiisalu assigiinngitsunik imaqartinneqartumik.

 

Taanna Naalakkersuisut tungaanninngaaniit suliarisinnaavarput taamaalilluta ukiamut naliliffigineqarsinnaasum­ik angallanneq pillugu ataatsimut isiginnilluni nalilersuinissaq aamma minnerunngitsumik aningaasaqarnermut inatsisissap suliarineqarnissaanut tunngatillu­gu atorluarneqarsinnaasumik suliaqarnissarput neriorsuutigissavara.

 

Maluginiarpara aamma Siumut tungaaninngaaniit mittarfeqarfinnut tapiissutit appartinneqarsimane­ri nutaamik isummerfigineqarsinnasutut isigineqartoq soorunami nalilersuilluarnikku­t.

 

Ilumoornerassavara Per Rosing-Petersenip oqaatigimmagu tapiissutip piiarneqarnikuusut. Ukiumi 2000-imi finanslovimi ingerlatsinermi kontot marluk assigiinngitsut tapiissutaat ataatsim­ut katiteraanni mittarfeqarfinnut tunniunneqarsimasut aningaasat 65,6 millionkroniupp­ut 2001-imi tunniunneqartut taakkunani kontoni katillugit 25 millioniupput. Tassa appariaat 40 millionit sinnerlugit ukiumiit ukiumut.

 

Mittarfiit ingerlanneqartussaammata taava aningaasartuutissat matussutissaat allaminngaaniit aaneqarput. Aaneqarput ilaasut akiutigisartagaanninngaanniit. Taamaattumik ullumikkut mittarfinnik atuinerput akeqartipparput.

 

Nuummiit Maniitsuliartoqarpat Maniitsumut minneq 225 kroneqarpoq. Narsarsuarmiit helikoptererlu­ni Qaqortup heliportianukartoqarpat heliportimut minneq ilaasumut ataatsimut 135 kroneqarpoq.

 

Københavnimiit Kangerlussuarmut minneq 275 kroneqartipparput ilaasumut ataatsimut. Taamattum­ik tassani takuneqarsinnaapput soorlu Nuummiit Maniitsumut uterlugulu mittarfiit atornerinnaannut ilaasup ataatsip minnerpaamik 450 kronet akiliutigisarpai.

 

Taamaattumik tassaniipput nalilersugassagut. Aammalu aningaasat atorneqarnissaanut tunngatillu­gu pingaarnersiuilerutta tulleriaarileruttalu aamma nalilersugassagut, kisianni nalunaarusiassamut aamma ilannguneqarsinnaasut ilaattut tikkuartorneqarmat tamanna neriorsuutigissavar­a.

 

Siumumiit mittarfeqarfiit minnerit sananeqarsimasut ilaasa atorneqannginnerujussui imaluunni­it akulikinnerusumik atorneqartariaqarneri tikkuartorneqarpoq. Taanna assortorneqarsinnaanngila­q. Mittarfiliortoqarsinnaanngilaq sapaatip akunneranut ataasiaannarlu­ni marloriaannarluniluunniit atorneqartussanik.

 

Siunnerfiusariaqarpoq mittarfiliornissaq atorluarneqartunik innuttaasunillu iluaqutigineqartuni­k. Taamaattumik Siumuminngaaniit oqaatigineqartoq una annerusumik unammilleqatigiiffiusumik sineriatsinni timmisartuussineq allatut ilaasunut iluaqutaanerusum­ik aaqqissuussivigineqarsinnaannginnersoq ilanngullugu misissoqquneqarpoq. Aamma Attaviitsum­it Per Berthelsenimit taanna siunnersuutigineqarpoq.

 

Ilumoorpoq nunatsinni ilaasinnaasut timmisartuussinermi ima ikitsigaat unammillertoqarujussuarniss­aa takorloorneqarsinnaanani. Taamattumik immaqa ilaasunik kiffartuunneqartussanik atugassarititaasut pitsaanerusut angusinaagaluarpagut soorlu selskabit arlaat unammilleqatigiisseriarlugit arlaat toqqarutsigu soorlu assersuutigiinnarlugu ilissi maannakk­ut ukiuni arfineq marlunni tulliuttuni kisimiillusi Maniitsumiit Maniitsumullu timmisartuussin­eq isumagisinnaavarsi.

 

Taava immaqa Maniitsumut kiffaartuussineq pitsaanerulersinneqarsinnaavoq landskarsimut akeqanngikkaluartumik, kisiannili immikkut timmisartuutileqatigiinnut aalajangersimasumik pisinnaatitaaffimmik tunniussinikkut.

 

Taanna aamma ukiamut nalilersorneqarsinnaasunut ilanngunneqarsinnaasutut isigaara. Ataqatigiinnerusum­ik angallattoqarnissaa tassa imaatigut silaannakkullu. Taanna siunnerfigineqaqquneqarp­oq aammalu tassuunakkut Naalakkersuisut qanoq siunnerfeqarnisaat ilanngullugu nalunaarusiami kissaatigineqarluni.

 

Tassami taanna aamma ilumoortuunerartariaqarpara. Taamaattumik aamma ilaatigut Inatsisart­ut siornatigut piumasarisartagaat tassalu angallannermi ataqatigiinnerusumik ingerlatsisoqarniss­aa anguniarlugu aammalu ataatsimiititaliamit piumasarineqartarnerat tunngavigalu­gu isumasioqatigiinneq matumani eqqartorneqartup kinguninngua nunatsinni angallassinermik suliaqartut tamarmik angallassinermik ataqatigiinnersumik pilersaarusiortalerniss­aq siunissami anguniarlugu tunngavilerniarlugulu ataatsimiitinneqarput.

 

Tassani Grønlandsfly, Air Alfa, SAS, Artic Umiaq Line, Greenland Tourism - angallannermut attuumassuteqartut tamarmik mittarfeqarfiit allallu peqataatinneqarput. Tassuunatigut oqaloqatigiissutiginiarlu­gu qanoq pitsaanerpaamik siunissami ataqatigiinnerusumik kiffartuussin­eq tunniussinnaanerlugu.

 

Siumuminngaaniit aamma ujartorneqartoq Artic Umiaq Linemut tunngatillugu ilaatigut umiarsu­it sivisuumik uninngaannartartut maani takuneqarsinnasut ilaatigut ukiuunerani. Taak­ku qanoq pillugit siunnersuuteqartoqarniarnersoq Naalakkersuisut tungaaninngaanniit ujartorneqarlu­ni aammalu nalunaarusiassamut ukiamut ilanngunneqartariaqartutut oqaatigineqarluni­

 

 

***atortorissaarutinik ajutoorneqa, piaarnerpaamik iluarsineqassaaq

.... imaqarniliaq suliarineqartoq naammassineqariaruni aamma agguaanneqarumaarpoq.

 

Maluginiarpara aamma Atassutip tungaaninngaanniit kissaatigineqartoq ingerlaaseq ullumikkut piusoq allatut eqqarsarluni nutarterneqartariaqartoq, taamaattumillu aamma tassuunatigut ujartorneqarluni Naalakkersuisut qanoq isummersorsinnaanissaat. Taamaattumik taanna oqariar­tuut paasivara aamma Atassutikkormiut isumaqatigigaat ukiaru nalunaarusiassamik saqqummius­sisoqarnissaa nutaamik allatut eqqarsarluni qanoq  ingerlariaqqittoqarsinnaaneranut tunngatillu­gu.

 

Narsarsuup matuneqarnissaa Naalakkersuisut siunniussimasaattut oqaatigineqarpoq. Taanna eqqoqqissaanngilaq. Naalakkersuisut suli taamatut isumminngillat, kisiannili isumasioqatigiin­nermi peqataasut tassa inerniliinerminni isumaqatigiissutigisaat.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut isumminnginnerminni erseqqissarpaat soorunami inuiaqatigiit ataatsimut aningaasaqarnerput taanna nalilersorluareerlugu aatsaat isummertoqarumaartoq, kisianni avaqqussinnaanngisarput nalilersuiffigissallugu tassaavoq mittarfeqarfiup Narsarsuarmi ingerlanneqarnera minnerpaamik ukiumut 6 million  koruuninik amigartooruteqarfiuvoq, 6 millionit ukiunik qulinik gangeraanni, ukiut qulit ingerlanerini inuiaqatigiit mittarfeqarfiit aqqutigalugit amigaartoorutaat tassani 60 million koruuniupput.

 

Kiffartuussinermut isumaqatigiissut kujataani 20 million koruunit sinnerlugit naleqarpoq, kisianni kiffartuussinermut taassuminnga atuisut amerlanerpaartaat imaluunniit affai sinnerlugit Qaqortumukartuupput. Taamaattumik isumaqatigiissut taanna 20 million koruunit sinnerlugit naleqartoq Qaqortumut nuussinerup kingunerisaanik affaannanngortinneqarsinnaappalluunniit, taava ukiumut 10 millionit sipaarneqartalissapput. 10 millionit ukiunik qulinik gangeraanni, taava 100 millionininngoriasaarput.

 

Taamatullu soorunami nalilersuinissat allarpassuit aamma pisariaqarpoq aalajangiinnginnermi, taamaattumik aamma ukiamut nalunaarusiassami inuiaqatigiit aningaasaqarnerat ataatsimut isigalugu iluaqutaasinnaanersoq imaluunniit isumassarsiapalaanersoq ilanngullugu nalilersorne­qartussanut ilaatikkusuppavut.

 

Soorunami ilumoorpoq Godmand Rasmussenip oqarneratuut sanaartornermi tulleriiaarineq qanoq ittoq perusunneripput aamma ilanngullugu uterfigisussaassavarput. Imaassinnavoq Inatsisartut tamarmik sanaartornerit allat unitsillugit AAtuarfitsialak@ kisiat sammerusukkaat, taanna Inatsisartut piginnaatitaaffigivaat, kisianni aamma imaassinnaavoq inuiaqatigiinnut ungasinnerulaartoq aamma isigalugu imminut akilersinnaasutut inissikkumaartut taakkua isumassarsiatut pitsaasutut isigalugit Inatsisartut suliareqqinneqarnissaat kissaatigigaat.

 

Maluginiarpara Atassumminngaanniit Ilulissat tallineqarnissaa isumatuutut isigineqartoq, aammalu nalilersuilluarnissaq taamatut aalajanginnginnermi pisariaqartutut isigineqartoq. Angallannermut isumatuumik nutaamik aaqqiissuteqarnissaq Atassutip ujartorpa. Naalakkersui­suni taanna isumaqatigaarput, taamaattumik aamma qujarupparput Atassut suleqataajumalluni nalunaartuteqarnera.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Ole Lyngep saqqummiussaa isumaqatiginartorpassuarnik aamma imaqarpoq. Ataqatigiissaarineq pitsaanerusoq pisariaqartinneqartoq taakkartorneqarpoq.

 

Isumasioqatigiinnerup kinguninngua angalatitseqatigiiffiit ataqatigiissaarineq pitsaanerusoq anguniarlugu ataatsimiissimanerat eqqaavara, tassanilu ataatsimiinnerminni taamatut naapisinne­qarnertik iluarisimaangaaramikku, uagut siunnerfigigaluaratsigu ukiumut ataasiaannarlutik taamaalliortarnissaat, kisiannili namminneq siunnersuutigivaat ukiumut Naalakkersuisuisoqar­fiup aaqqissuussaanik marloriarlutik taamatut ataqatigiissaarinerunissaq siunertaralugu naapeqa­tigiisinneqartarnissartik.

 

Ole Lyngep oqaatigimmagu pingaarnersiunermut tunngavissat pitsaanerusut aalajangiinnginner­mi pisariaqartinneqartut kissaatigimmagit isumaqatigilluinnarpara, taamaattumik aamma Inuit Ataqatigiit uani takusinnaavara erseqqinnerusunik nalunaarusiamik ukiakkut ataatsimiinnermi 2002-mi Inatsisartunut Naalakkersuisut saqqummiussaqarnissaat taanna takusinnaavara.

 

Inuit Ataqatigiit aamma eqqartorpaat Nunani Avannarlerni Killerni angallanneq pillugu isumsio­qatigiinnissaq aasaru junimi ingerlanneqartussaq. Tassunga tunngatillugu oqaluttuarisinnaavara isumasioqatigiinnermi maani martsimi ingerlanneqartumi aamma Savalimmiormiut Islander­miullu aamma peqataatinneqarmata, tassanilu timmisartuutileqatigiiffiit nunani taakkunaneersut kiisalu maani Nunatsinni timmisartuutileqatigiiffik isumqatigiipput siunissami pinngitsooratit annertunerusumik suleqatigiittariaqarlutik, aammalu oqallinnitik ingerlateqqinniarlugit Nunat Avannarliit Killiit ataatsimeersuarnissaannut Torshavnimi pisussami, taamaattumik tassani angusaqartoqarsinnaanera aamma Naalakkersuisut tungaanninngaanniit neriuutigeqaarput.

 

Erseqqissalaassavara una nalunaarusiaq ukiaq agguaanneqartoq oqallissaarutaammat, taamaattik Keflavikkimut tunngasoq soorunami oqallissaarutaavoq. Aamma taamani saqqummiunneqartoq aamma qujanartumik oqallinnermi nalilersuinernillu annertuunik nassataqartitsivoq taamatut oqallissaaruteqarneq, taannalu Naalakkersuisuniit nuannaarutigaarput.

 

Grønalndsflymut tusarniaasimannginneq taanna oqaatigineqarpoq, tassa imaakkami oqallissaaru­terput naligiimmit tamanut agguaanneqarpoq, Grønlandsflylu tassa oktoberimi agguaaneqarmalli isumasioqatigiinnerup tungaanut qaammatinik tallimanik periarfissaqarnikuuvoq akissuteqarnis­saminut, taamaattumik tassani periarfissaqarluarnikuupput.

 

Maluginiarpara Kangerlussuup nunatta isaaviatut atorneqarnissaa Inuit Ataqatigiit isumaqatigi­gaa, taamatuttaaq Nuup tallilerneqarnissaa avaqqunneqarsinnaanngitsutut Inuit Ataqatigiit tungaaninngaanniit isigineqartoq. Taavalu sukumiinerusumik misissuinerit pereerpata Ilulissak­kut, Qaqortukkut Narsarsuakkut tamakkua uterfigineqarnissaat kissaatigineqartoq.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit pingaarutilik ataaseq tikkuartorneqarpoq, tassalu timmisartut siunissami suulluunniit atorneqartussaagaluarnersut nalugaluarlutigu taamaattoq eqqumaffigini­arneqartussaasoq timmisartut taakkua toqqarneqartussaassasut tassaammata aamma isumatusaa­tumik aningaasalersuiffigineqartut, imaassanngimmat timmisartut pisoqalinngujoortut imaluun­niit pisoqasaat nioqqutissiarineqarneri unitsinneqalersut, taakkua toqqarneqassaut, kisiannili ukiuni tulliuttuni 20-30-ni taakkua atorneqarsinnaasut toqqarneqartariaqartut. Taamaattumik aamma tassani soorunami eqqumaniartoqartariaqarpoq.

 

Nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiit tungaaninngaanniit isumaqatigineqarmat sumiiffiit ataasiak­kaat naalakkersuinikkut anguniagaat kisiisa tunngavigalugit aalajangiinerit pisissannginneranik siunniussaqarnerput taanna isumaqatiginartinneqarmat.

 

Taava aamma maluginiarpara nalunaarusiassami tassani Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilanngu­teqquneqartut ukiuni siunissami tulliuttuni mittarfiit minnerusut illoqarfinni minninerusuni qanoq takorloorneqarsinnaanersut inerisarneqarnissaat, ilaatigut ujaraakkanik qallikkanik mittarfittallit tassani eqqarsaatigineqarlutik.

 

Aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit angallanneq imaatigut qanoq ingerlanneqarnissaa ilanngul­lugu nalunaarusiassami ilanngunneqartussatut tikkuartorneqarpoq, minnerunngitsumillu aamma pilersuineq, minnerunngitsumik isorliunerusunut nunaqarfinnullu, taanna pitsaanersumik aaqqissuunneqarnissaa siunissami kissaatigineqarluni.

 

Kattusseqatigiinniit Mogens Kleistip saqqummiussaani akit annertuallaarneri taakkua Naalakker­suisut tungaaninngaanniit qanoq isumaqarfigineqarneri ujartorneqarpoq. Tassunga tunngatillugu, aningaasaqarnermut inatsit 2003-mut suliarinissaanut tunngatilllugu Naalakkersuisut pisussaap­put siunnersuusiussallutik Inatsisartunut, taamaattumik kissaatigineqartutut malugisinnaavara aamma Naalakkersuisut taamatut pingaarnersiunerminni sammisaassaannut ilaatinneqartariaqar­mata mittarfeqarfinnut tapiissutit.

 

Kattusseqatigiinniit aamma taakkartorneqarpoq illoqarfiit minnerusut arlallit Maniitsuinnaanngit­soq, kisiannili aamma Paamiukkutut ittut angallannikkut ajornartorsiuteqarmata. Taanna sooru­nami ilumoortortaqarpoq, kisianni aamma puigorneqartariaqanngilaq januaarip aallaqqaataaninn­gaanniit Paamiut pingasoriarluni sapaatip akunneranut tikinneqartalermat, ilaatigut aamma tassani kommunalbestyrelsi isumaqatigiissuteqarfigalugu, tassa marloriarluni sapaatip akunnera­nut tikinneqartalermat.

 

Kujataani angallassinermut tunngatillugu ajornartorsiutaasimasut eqqartorneqarput Kattusseqati­giinninngaanniit oqaatigineqarlunilu soorlusooq tusarnaartoqanngitsoq, kisianni tusarnaartoqar­poq aamma siunissami pitsaanersusumik ataqatigiinnerusumillu ingerlatsisoqarnissaa taanna siunniunneqartariaqarpoq.

 

Apeqqutigineqarpoq aamma Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat assigiinngitsut qanoq akunnerminni suleqatigiittarnersut. Tassunga tunngatillugu oqaatigerusuppara suleqati­giinneq annertusiartuaarpoq aamma minnerunngitsumik massakkut Islandimut attaveqaqqilernis­sap, taanna qangalili sulissutigineqartup, massakkut Islandermiut suleqatigilluinnarlugit naatsor­suutigilluinnarparput 2003-mi kujataani angallassisarnerup toqqaannartumik Islandiminngaanniit aallartisaqqinneqarnissaa. Tassani aamma kujataamioqatigiit sumiiffinnut tikinnermi suut pilerinartutut aaqqissuuneqarsinnaasut pillugit ataatsimoorussamik suleqatigiiffiliornikuupput imaluunniit piginneqatigiiffiliornikuupput.

 

Danmakiliarneq sooruna taama akisutigisoq? Mogens Kleisti ilaatigut taamatut apeqquteqarpoq. Tassunga tunngatillugu ilisimatitsissutigisinnaavara, assersuutigigutsigu Danmarkimiit Savalim­miunut kilometerimut 1,71 koruuneqarpoq. Kalaallit Nunaannut Danmarkimiit Kangerlussuar­mut 1,21 koruuneqarpoq kilometerimut. Danmarkimiit Islandimut 2,00 koruuni sinneqarpoq. Taamaattumik ajornatorsiut uani uaniinngilaq Kangerlussuarmiik Danmarkip tungaanut, taanna akisugineqarsinnaanngilaq allanut naleqqiullugu, kisianni Nunatta iluaniuna akigitinneqartut taakkua qaffasinnerujussui aamma annertuumik pissutaaqataasut.

 

Apeqqutigineqarpoq Narsarsuarmut tunngatillugu suna ajornartorsiutaammat. Ilaatigut oqaatigi­sinnaavara (regulariteti) tikikkuminassuseq ilanngullugu aamma ajornartorsiutaammat. Timmi­sartorsuaq Kunuunnguaq 14-eriarluni kujataanukarpoq ukioq manna Danmrkiminngaanniit, arfineq-marloriarluni kinguaattoorpoq silamik pissuteqarluni kujataani. Taamaattumik tassaniip­poq aamma ajornartorsiutit taavalu soorunami inuiaqatigiit ataatsimut aningaasaqarnerat taanna isigalugu. Aamma uanga isumaqatigaara Mogens Kleisti oqarmat immaqa unilaarluni naliliinis­saq pisariaqarsinnaasoq, ajunngilaq taava naliliissaagut nalunaarusiornikkut ukiamut saqqum­miussatsinnik taanna taava erseqqissumik isummersorfigineqarsinnaasumik aalajangiivigineqar­sinnaasumillu ilusilersorneqassaaq.

 

Otto Steenholdtiminngaanniit tunngatillugu Aasiannut assigisaannullu mittarfinnut takinerusaria­qartunut tunngatillugu saqqummiussaanut tunngatillugu oqaatigerusuppara akikinneq sunaaner­soq aamma nalilersugassaammat. Imaassinnaavoq sanaartorneqarnera akikitsoq, kisianni tassani sanaeqarnea tunngavigalugu angalasut amerlanerpaartaat kiffartuunneqarnerat ajorseriaateqarpat, aammalu taakkununnga angalaneq akitsorpat, taava soorunami apeqqutaavoq ilumut taanna akikinnerpaasimanersoq. Taamaattuminguna Otto Steenholdtip siunnerfigisaa isumaqatigaara imaattariaqarmat inuiaqatigiit aningaasaqarnerput ataatsimut nalilerlugu atagu takoriartigu suut tallineqarnissaat suullu nutaamik pilersinnissaat imminut akilersinnaanersoq. Taava taakkua saqqummiunneqareerpata kisitsisai, taakku tunngavigalugit naliliilluta, taamaaliornissarpullu tassa siunnerfigitikkusupparput soorlu siunnersuutigineqartoq ukiamut.

Kujataani mittarfik aammalu kujataamioqatigiit kommunit peqatigiiffiata qanoq oqariartuuteqar­nera aamma ilisimaaraarput soorunami, aammalu qanoq isumaqatigiissuteqarsimanersut taakkua eqqaamallugit, kisianni taakkua isumaqatigiissutaat nalilersikkatsigit aningaasanngorlugit milliardit sinneqarami, aqquserngit mittarfiillu taakkua tikkuartorsimasaat eqqarsaatigalugit, taamaattumik allatulaaq isummernissamut siunnerfeqarnissarput pisariaqassannguatsiarpoq.

 

Reykjavikkimut tunngatillugu tassa oqaatigeqqiinnassavara taanna oqallissaarutaanikuummat, oqallinnerlu tunngavigalugu erseqqissumik tamanit isumaqatigineqarluni, tassa Kangerlussuaq  Nunatta isaaviatut aallaaviusariaqarpoq. Paasivara Otto Steenholdtip kissaatigigaa mittarfiit pioreersut aallaavigalugit tulleriiaarisoqassarnissaa.

 

Per Berthelsenip saqqummiussaqarnermini siunnersuutini pioreersut atorluarneqarnerunissaannik oqariartuuteqarnini taanna oqaatigaa aamma isumaqatiginarpoq, taamaattumik aamma uagut qilanaarpugut tassuunatigut qanoq Inatsisartut eqqartuiumaarnissaat uumap qaammatip naaler­nerani. Maluginiarpara aamma Per Bethelsenip kissaatigigaa mittarfeqarfinnut tapiissutaasimasut taakkua naliliivigineqaqqinnissaat nutaamik. Aamma pingaartumik taakua ilaasunut akigitinne­qartut siuliani taasakka tunngavigalugit isumaqarpunga pissutissaqarluarluta naliliinissatsinnut.

 

Taava Per Berthelsenip aamma siunnersuutigaa soorlu Siumup siunnersuutigigaa ammasumik taanna unammilleqatigiinneq nalileqqinneqartariaqartoq nutaamik, aammalu allatut ilaasunut iluaqutaanersumik aaqqissuussisoqarsinnaannginnersoq taanna tikittariaqaleripput, immaqa selskabi ataasiinnaq koncessionilerlugu Maniitsumut Paamiunulluunniit.

 

Aamma Per Berthelsenip kissaatigivaa allakkat assartugassallu assigiinngitsut taamatut unam­missutigineqarneri immaqalu inuiaqatigiit aningaasaqarnerat ataatsimut isumatusaarnerunngitsoq taanna qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartoq. Oqaatigissavara tasa Air Alphakkut allakkanik Post Greenland sinnerlugu angallasisuusut Grønlandsflyllu oqaloqatigiinnerminni punkti taannarpiaq aamma ilanngunniarmassuk. Taamaattumik oqaloqatigiinnerni taakkunani angusaqarluartoqar­nissaa uaguttaaq Naalakkersuisuni kissaatigaarput.

 

Eqqaassutissanik pilersitsinani pioreersunik inerisaanissaq taanna maluginiarpara aamma Per Berthelsinnip kissaatigigaa taavalu isumaqataalluni Nuummi Ilulissanilu 1200 meterimut talliliisoqarnissaanut.

 

Kisianni avaqqunneqarsinnaanngilaq ilaatigut aningaasarsiorfiusinnaasut inuiaqatigiit aningasa­qarnerannut nalilersuinissatsinni ilanngitissallugit soorlu Per Berthelsenni oqartoq.

 

Islandimi qanittukkut paasiniaanitsinni paasivarput Islandimi ukiut tallimat arfinillit matuma siorna aalisakkat nillataartitat avammut timmisartukkut nioqqutigineqarneri suunngitsuararsuusi­masoq, kisiannili ukioq kingulleq Keflavikkiminngaanniit Europamut Amerikkamullu aalisakkat qeritinneqaratik nillataartillugit angallanneqarsimasut 13.000 tonsiusut. Tassa suunngitsuaqqa­miit 13.000 tonsinut. Taamaattumik tassani periarfissaqartoqarnera aamma Nunatsinnut soqutigi­narpoq pingaartumik paasillugu Pangnertuumi Canadami uagut qaleralinniarnermik ilinniartitat­sinnut tunngatillugu aamma qalerallit pisaatik tamaasa Bostonimut assartortarpaat timmisartuk­kut. Pangnertoormiut pisinnaappata sooq uagut pisinnaassanngilagut? Taamaattumik tamakkua aamma aningaasatigut nalilersuinitsinni ilaatittariaqarpavut sumiiffinnut ataasiakkaanut qanoq kinguneqarsinnaaneri.

 

Maluginiarpara Per Berthelsenip aamma siunissami kiffartuussinermi isumaqatigiissuteqarfinnut tunngatillugu piumasaqaatit suli ersarinnerusut aammalu immaqa amerlanerusut taamanikkornis­saanut nalilersuinissamut aamma ilaatinneqarnissaat.

 

Naggataatigut oqaatigilara paasilluarsinnaavara siunnersuuteqartoq nuannaarutigimmagu taamatut oqallittoqarnera. Uagut Naalakkersuisuniit aamma nuannaarutigaarput taama siunnerfe­qarluartigisumik Inatsisartuni oqaaseqartut saqqummiussqarmata. Qujanaq.

 

Per Rosing-Petersen, Siumut:

Qujanaq. Ukua Naalakkersuisup oqaaseqartut allat annertungaatsiartumik oqaaseqarfigereermagit  aamma taakkua oqaaseqarfigineqarneri tunngaviatigut isumaqatigikannerakkit annertunerusumik tikissanngilakka. Illuatungaatigullu ukua Naalakkersuisup oqaaseqaatai ilaatigut naatsunnguamik oqaaseqarfigeqqilaarusuppakka.

 

Tassa ilumoorpoq Siumut tungaaninngaanniit oqariartuuteqaratta timmisartut mittarfii pioreersut  suli atorluarnerusariaqarpavut. Ilaatigut taamannak oqariartuuteqarnitsinni nalunnginneqartutuut nunarput isorartuvoq aammalu illoqarfiit assigiinngitsut toqqammavigalugit sanaartortoqarnikuu­soq, kisiannili inuttalersornermikkut, tassa sillimaniarnermut tunngatillugu inuttalersornermik­kut, tamarmik assigiissungajammik inuttaqartinneqartut. Tassa ilaatigut mittarfiit marloriaannar­lutik sapaatip akunneranut tikinneqartartut inuppassuarnik sulisoqartarput ilaatigullu immaqa ulloq naavillugu kaffisorujoorlutik utaqqerujoortarput susoqarnissaanut. Tamakkua naapertuu­tinngillat ilaatigullu aamma qularnanngilluinnarpoq tamakkua tamaasa misissorluaraanni milliunit qulikkaat ataasiinnaanngitsut ileqqaarutaasinnaangaluarput tassuunartaatigut. Tamakku­a misissorluarlugit atorluaanikkut ingerlanneqarnissaat kaammattuutigisariaqarpoq.

 

Ukiut 15-16-it missaani timmisartortartutut sulisimaninni ilaatigut aamma nunat allat tikittarsi­mavakka. Europami timmisartortarnikkuuvunga, Skandinaviap avannaani timmisartortarnikuu­vunga. mittarfiit tikittarnikuuakka Nunatsinni assingusorujussuit, kisianni ilaatigut alutorilluin­narlugit tupigisarpakka soorlu Sverigimi timmisartortartutut sulillunga illoqarfeerannguaq .... assiinngitsutut 3.500-it missaannik inullit tikittarpakka Nunatsinnitut AFIS-inik inuttallit kisianni mittarfinni sulisorisarpaat inuit pingasut. Inuit pingasut ulloq naallugu ulapittarput arfinerninn­gaanniit unnukkut arfineq-pingasut tungaanut paarlakaallutik assigiinngitsutigut. Tamakkua ila alutornassusaat. Maani sineriammi Uummannakkunni Upernavikkunni ilaa akuttusoorujussuar­mik mittarfiit tikinneqartartut tikikkutsigit, naluara qanoq amerlatigisut sulisarnersut, kisianni ilaatigulluunniit immaqa qaleriiaatiinnangajavittarput.Tamakkua eqqarsaatissatut ilaasriaqarput.

 

Aamma Kalaallit Nunatsinni timmisartortarnikuuvunga ukiorpaalussuarni ilaatigut nammineq timmisartuuteqarlunga. Aamma kujataa akulikitsuaqqamik tikittarnikuuvara. Aamma Naalakke­suisup oqarneratut regulariteti pingaaruteqartorujussuuvoq. Narsarsuarmi ukioq manna 14-riarluni orninneqarsimasoq arfineq-marloriaannarluni iluatsissimasoq eqqaavaa. Kisianni aamma uanga assigiinngitsut misilittagaqarfigaakka uanilu aamma Qaqortup eqqaani mittarfiliorfissaq aamma timmisartuussiffigisarnikuullugu, tamakkualu aamma eqqaamalluarlugit aamma tassani regulariteti misissorluarnissaa kaammattuutigissvara, ilaatigummi aamma Narsarsuarminngaan­niit ajornerusinnaasutut nalilersorneqarsinnaammat.

 

Akissuteqaaterni eqqaavatit qupperneq siullermi pingasoriarlutit taavatit sapinngisamik amerla­nerpaamik, sapinngisamik akulikinnerpaamik sapinngisamillu akikinnerpaamik. Taakkua isumaqataanaraluartut kaammattorusissavakkit siulleq sapinngisamiunani pinngitsoorani amerlanerpaanut.pisariaqartumik taanna innersuukkusukkaluarpara, pinngitsoorani tassa amerla­nerpaanut. Sinneri tassa sapinngisamik imaattoraluarpata ajunngilaq.

 

Narsarsuarmut uteqqilaassaguma ukua qupperneq pingajuani taakkartukkatit Narsarsuarmi annertuumik iluarsaassisoqartussaaneranik eqqartukkatit imaassinnaavoq atorfilittavit assigiinn­gitsut paasissutissat naammanngitsut pigigai, kisianni siorna aamma isumasioqatigiinnermi Narsarsuarmi aamma ataatsimiititaliap peataaffigisaanik misissuisimanerit assigiinngitsut saqqummiunneqarput, uanilu taakkua aamma milliuunit untritilinnik sipaarneqarsinnaaneri uanga takujuminaatsilaarakkit kaammattorusussavakkit misissorlualaaqqullugit ilatigut milliuunit marlussuinnaat ilaatigit taakkartorneqarmat taavalu ukiut tulliuttut 20-t ukiut tamaasa 2 mio.-nit missaanik atorneqarsinnaaneri taakkua aamma misissuinermi ingeniøret misissorsimasaanni takussutissaallutik.

 

Tamakkua ilumoorami pingaaruteqarluinnarpoq aningaasat tulleriiaarinerani silatusaarnermik tamakkua ingerlanneqartussaammata taakkua kaammattuutit ilinnut apuukkusuppakka aamma.

 

Taavalu aamma uani quppernit pingajuanni aamma eqqartukkat ilumoorpoq Dash 7-it qangarsu­arli 80-ikkunnili sanaartorneqarunnaarnikuupput taakkualu manna tikillugu atorneqarlutik. Isumasioqatigiittarnerni arlalippassuarni aamma angallannernut tunngasuni peqataasarnikuuvun­ga, tassanilu aamma nalunngilara aamma Grønlandsfly peqataasarnikusoq aammalu ukua mittarfiit sanaartulinnginneranni aamma sanaartornerisa nalaanni aamma Grønlandsfly peqatasar­nikuuvoq, tassanilu aamma qangalili nalunnginnikuuvaat Dash 7-it sanaartorneqarunnaarnikuu­sut. Grønlandsflyp tungaaninngaanniit arlaleriarluta oqariartorfigitittarnikuuvugut, taamaattumik una Grønlandsflymut nutaajunngilaq, ukua pilersaarutit nutaajunngillat, ksiannili suna pinerpoq manna tikillugu immaqa nipangersimaarutigisimaneraat taanna ajuusaarnartutut soruunami oqaatigineqarsinnaavoq.

 

Taakkua timmisartut anginerusunik taarsersortussanngorlugit qulakkeerlugu pinissaa kisiannerta­qalaarsinnaavoq, tassami sapinngisamik aamma akulikinnerpaamik soorlu qupperneq siullermi oqariartuuteqartutit sapinngisamik akulikinnerpaamik siunertaqassagutta illoqarfinnut mikineru­lartunut timmisartoq 70-80-it angullugit ilaasoqarsinnaasoq immaqa naapertuunnerpaarsuunngi­laq, taava immaqa sapinngisamik akulikinnerpaamik pinissaa atornarsilissaaq imminut napatis­sinnaajunnaassaaq. Tamakkua eqqarsaatigalugit aamma naleqqunnerusut soorlu aamma siorna oqallinnermi mittarfeqarfiit pisrotaata oqaatigigaa mittarfiit pioreersut atorluarniassagutsigit aamma immaqa timmisartut mikinerusut akulikinnerusumik naapertuunnerusumillu kiffartuussi­sinnaasut atorluarsinnaagaluarpavut, tamannami aamma misissorneqareernikuuvoq aamma uppernarsineqareernikuulluni tamakkua ajornanngivissumik aaqqiiffigineqarsinnaasut.

 

Tassani ilaatigut eqqarsaatigaara Donair 228-it taakkua suli sanaartorneqarput, aamma misilitta­gaqarluarfigineqarput nunani allani Svalbardimi. Uagut Nunatsinni Upernaviup Qaanaallu avannarpasitsigisut ittuni misilittagaqarfigineqarluarput, taakkualu timmisartut uanga nammine­erlugu misilittakkakka toqqammavigalugit Nunatsinnut naleqqulluinnartutut isigisariaqarpakka. Taakkua mittarfiit mikinerusut sinerissatsinni illoqarfinni assigiinngitsuniittut ajornanngiivissu­mik aammalu kiffartuussinermut ajortitsiivinngissumik tamakkua aaqqiissutaasinnaaneri soorunami nalilersuinermi ilaajumaartussat qularinngilluinnarpara.

 

Taamatut oqaaseqarallarlunga oqallinneq aamma uanga taamatut ittoq qujassuteqarfigerusuppara, tassami una siuneqartussaammat aamma isummat assigiinngitsut aniatinneqarneratigut aamma Naalakkersuisut ukiamut saqqummiussinissaminnik annertunerusumik aamma tunngavissaqarlu­arnerullutillu saqqummiisinnaassammata. Qujanaq.

 

Gudmand Rasmussen, Atassut.

Uanga takisuuliornianngailanga. Siullermik nuannaarutigivara assut taama sukumiitigisoq pingaaruteqartigisoq Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmannip taanna oqallisissiaq saqqummium­magu. Aamma Naalakkersuisoq qutsavigissavara uani saqqummiussagut amerlanertigut isumaqa­taaffigimmagit aamma taamaattussarpiaavoq.

 

Siullermik uanga oqaatiginngitsoorusunngilara una 1999-imili Inatsisartunut iserama Angallan­nermi Ataatsimiititaliami issianinni pissutsit taakkua uteqattaartuakkat qatsuppakka, taamaattu­mik Ruth Heilmannip una saqqummiussaa assut soqutiginaateqarpoq ugguuna uninngavugut - kisaqqalluta uninngavugut, kisianni qaputtuarluta, motori aallartikkumanagu ingerlavugut kisaqqalluta aallarumanatali.

 

Periarfissanik ullumikkut ujaasinissamut naammalerpoq piffissaq, nukippassuit uani atukkavut amerlavallaaqaat. Nassuerutigisariaqarporli pinngitsuuilluinnarlugu tamatta immaqa pugiortoor­tagarput. Uani Naalakkersuisut nalunaarusiaanni tupinnanngilaq 50%-i sinnerlugu ilaatigut tapiissutitigut atuisitsisoqartarsimanera, tassni suna aallaaviuva? Tamatta immaqa paasineq ajugarpoq uaniippoq Kalaallit Nuaat inuttunngilaq kisianni sineriassuarput angeqaaq. Inuit suliffillit aasakkut feeriap atornerata nalaani angallanneq annertusaqaaq, kisianni inuit suliffim­minnut uteraangata kikkuulersarpat uninngalertartut? Ikittunnguupput inuit uninngalertartut, taamaattumik tupinnanngilaq pisortat tapiissutaat uani annertuumik atorneqartarsimappata, Nunatta inukissusiata taanna nammineerluni pituttuiffigereermagu.

 

Nunarput inuttoorsuugaluarpat ullumikkut immaqa angallanneq allarluinnaqqeqqissaaq atorsin­naassagaluarput. Tassa maannakkut nassuerutigisavarput ullut nutaat tikissimavavut atuisut piumasaqaataat sakkortusigaluttuinnarfii, aamma taanna immini tupinnanngilaq aamma taamaa­tussaaavoq. 

 

Kisiannili ersarissumik nassuiaatigineqarsinnaasuugaluarpat aamma inuiaqatigiit tamatta paasisinaasuugutsigu ullumi piumasaqaatigut aamma killeqassusia qanoq ittuunera, aamma tamaatta assigiimmik paasisinnaasuugutsigu aamma ajussanngikkaluaqaaq.

 

Nalunngilarput aningaasat tungaatigut akimmiffeqartugut annertuumik. Arlalitsigut Nunatta ineriartornerani taamaattunik uninngaveqarpugut, kisiannili atuisutuut piumsaqartuarpugut nalunngikkaluarlugu taamaaliornerput inuiaqatigiinnut akisoorujussuanngorsinnaasoq, kisianni nakkaannarumata suli aamma aammalu taamatut piumasaqartuarpugut. Taanna periaaseq isumaqarpunga eqqoqqissaarlunilu naleqqukkunnaartoq.

 

Una oqaatigineqartoq Naalakkersuisup aatsaangnuaq oqaatigisaa, tassa timmisartut pilersinneqar­nerat mittarfeqarnermut aalisakkanut attuumassuteqarluni, tassa taannarpiaagaluarpoq siunertaa­soq mittarfiit taamanikkut atulertinniagaammata siunniunneqartoq, kisianni kingusinnerusukkut paasivarput EU-p piumasaqaatai taanna pitsaanerpaamiinngitsoq.

Uanga una pingaartinnerpaasarput Atassumminngaanniit oqaatigisariaqarpara. Mittarfinnik tallilerineq sumiikkaluaruniluunniit apeqqutaanngilaq apeqqutaasorli aana: sumiikkuni inuiaqati­giinnut aningaasat tunngaatigut iluqutaanerpaassava? Soorunami uani Ilulissat uangut uniffigi­gatsigut pissutigut assigiinngillat. Ullumikkut Ilulissaninngaanniit ukioq kaajallallugu aalisakkat aamma assartorneqarsinnaanerat iluatsissinnaappat akitigut aamma inuiaqatigiit ilutsinni tamatsinnut pitsaasortaa sunniuteqassaaq. Sumiiffipput eqqarsaatigissanngilarput. Aammali mittarfinnik tallileriniarnermi puigorneqartartoq aanna, mittarfiunngooq tallinissaa uani akikin­neruvoq, kisianni Aasiaat eqqarsaatiglaartigit. Timmisartorsuaq mikkuni 200-it missaanik ilaasulik mittarfeerannguup illutaa taama mikitigitillugu taava sussappat? Ullumikkut AUnnuisa@ Namminersornerullutik Oqartussat akissaqarpaa hotelinut apiissutissanut? Ilulissat annertuumik hotelinik pigisaqareerput, aamma ajunngilaq. Ilulissani aningaasarsiorneq ilorraap tungaanut tamatsinnut aamma ajunngitsortaa aamma tussaaq. Sumulli iluaqutaassava takornarisanik ussassaarinerup nalaani timmisartoq Aasiannut mikkaluarluni ajutoorpat ilaasorpassuillu unnuiffissaarullutik. Milliuunnerit takornariarusuttut piumasarisinnaanngilaat utoqqaat illuani utoqqarnik tutitaqarnissartik, tamakku aamma eqqarsaatigisariaqarpavut.

 

Una uani oqallillerni oqaatigineqaqattaartoq assut taanna uanga isumaqarpunga aamma attupillat­tariaqarlugu. Nunatta iluani angallannermi, Nunatta iluani isorartoqisumi timmisartut ullumikkut nassuierutigisariaqarpavut atukkavut naammanngillat pitsaanerpaajunngillat, kisianni piffiit ilaanni ajunngikkaluarlutik.

 

Taava Angallannerput Ataatsimiititaliami eqqartorneqartuartoq aammalu immikkut pisussaasu­nik ilisimasalinninngooq oqaluttuunneqartuarpugut timmisartut mikisunnguit sukkasuulli Nunatsinni atugaalernissaat oqariartuutigineqaqattaarpoq, kisiannili iserpugulli Inatsisartunut taanna siunniutaq, taava qaquguuna naammassineqarniartut, taakku tassa takunatigillu immaqa toqoraannassaagut kiisa. Taamannak pilersaarusiorneq unittarialerpoq inuiaqatigiinni killiffigi­sarput una massakut taamma imaannaanngitsigisoq pimoorullugu qanoq iliuuseqanngikkutta kingunissatta aamma nukiit atulussinnaqataalertussaavaat. Tassunga unittariaqalerpugut - pimoorullugu misissuiniarta. Ajornartorsiut angisoorujuussuuvoq, una tassa siumaqarpunga qalleqqittariaqarlugu - Nunatsinni angallanneq ilumoorpoq taanna akisuvoq, taanna akuerineqar­sinnaanngilaq, kisianni sunaana tassani aallaaviuvoq? Sunaava? Tamatta immaqa nalugunanngi­larput. Timmisartut ullumikkut atuuttut Nunatsinni naleqqussimanngillat akitigut. Ilaatigut useqaratik inunnik angalaartuartarput sumi tamaani, aamma piumsagut qasukkalaariartigit.

 

Uani Naalakkersuisut aamma akissuteqaamminni ilaatigut imaluunniit eqqaatsiarsimasaat ilaatigut immaqa timmisartuussisarnerit akitsuallatsinneqarsinnaaneri piffiit ilaannut, aamma taamaalisoqaraluarpat tamavissuatta nillissaagut, naamik akulikinneruniarli akulikinneruniarli. Aammaana Nunatta tunniussinnaasai sipporlugit immaqa piumasaqarnermut ullumikkut sakkor­tuallaalersoq, aamma takornartaanngilaq nunaqarfinnguilluunniit ilaanni yogurteerukkaangami nilliaannalerpaluttartut timmisartukkut pajoqullutik. Tamakku eqqarsaatigilluartariaqalerpavut inuiaqatigiit ataatsimut imminnut isigissagutta. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Inatsisartunut siunnersuuteqartumut Ruth Heilmannimut oqaatigissavara uanga mittarfilerngu­saannermik maani eqqartugaqarusunnginnama, taamaattorli akikinnersiorluni tallisassaq iluatin­nartoq tusareersimasara, taanna puttarsigakku. Tassa Aasiammiuujunnaareernikuugama aamma Aasianni mittarfiliornissaq immaqa soorunami illersoraluarlugu, taanna unginnaarfigigallassann­gilara.

 

Kisianni ilumoorluinnarpoq billittit akisunerujussui qanoq iliussanerlutigik - ilumut ingasapput. Kisianni tassa sanileriisikkajuppakka uanga timmisartumut - timmisartoq isertitsiniartussaavoq amigartooruteqanngitsumik ingerlassaguni, tassalu assartugassai qanoq amerlatigaat? Ilaasussai qanoq amerlatigaat? Aamma attartorneqarsinnaava? Tassa taakkua aningaasarsiutigisinnaassavai nammineq imminut akilersinnaasumik ingerlassaguni, taavalu sanilliunneqarsinnaallutik, taassuma nammineq akiligasarissagai tassa ingerlateqarnini sulisunilu. Taakku aamma sanileriil­lutik pisinnaasappata tapiissuterpassuarnik pinani, isumaqarpunga imminut akilersinnaasumik ingerlasinnaaneq tassaniissagaluartoq, kisianni timmisartunut mittarfiliagut tamaasa ataasiak­kaarlugit misissuataarutsigit.

 

Takusarpagut ilaannikkut miffigisaminnut niusoqaratillu ikisoqarneq ajortoq, taama oqaan­naraanni ajunnginnerussaaq. Mikkaluaannarpoq immaqa niussavai appelsiinat 10 kiilu taavalu tingilluni. Ilaasunik niusoqanngilaq, ilaasunik ikisoqnngilaq. Tassunga attartortitsiniartunik aamma soqanngilaq, taamaalilluni timmisartoq miffigisaraluaminut iluanaarutissani annaavai. Tassa takuneqarsinnaavoq tassani tassunga minneq akitsortaaleqaaq, tassa ingerlatiminut akilagassaminullu akiligassami pissarsiaqarfiiginngilai.

 

Aamma taamaalluinnrpoq umiarsuaaqqamik ilaasortaammik ingerlatsiniartussamut tamakku eqqarsaatigissallugit. Kapisilinnukartitsissagaani piumasarineqarpalluaasiit immaqa qullersaninn­gaanniit pinngitsoorani Kapisiliartoqartassasoq sapaatip akunneranut marloriarluni.

 

Taakkua qulaani taariikkakka amigaatigineqarpata assartugassaqanngitsoq ilaasoqanngitsoq umiarsuaaraq aamma tappavunnarnissminut qanorujussuaq timmisartutulli aningaasatigut ajunaaruteqaannartussaavoq.

 

Aamma takusarparput tusareerlugulu USA-mi ajunaartoqarmat nunarpassuit timmisartuutileqati­giiffiit qanoq ilaatigut uniinnartariaqalersut qanoq amerlalluinnaqqissaartigisut. Silarsuaq taama imminut ataqatigiitsigaaq timisartornikkulluunniit angallanneq kisiat eqqarsaatigissagaanni.

 

Allatut ajornaqaaq tapiissutit kisiisa isumalluutigisariaqnngikkaluarpagummi, kisianni isumaqar­punga timmisartukkut angallassineq tapiissuteqarfigineqarujussuartinnani inunnut naammaginar­tumik kiffartuussisinnaajunaarsimasoq. Ilumut taakkartortariaqarsimassagaluarput immaqa tamakkua qiiaamminartut Thuleminnganniit Qaqortuliartoqassaguni inoqutigiinnguanut pingas­nut qanoq akeqarumaarnersoq apeqqutinngorlugu inuutissarsiutaassa taavanimiut taanna akile­sinnaaneraat. Akissutissaq uaniigunarpoq naamik akilersinnaanngilaq!

 

Aamma timmisartukkut angallanneq neriuutigilluinnarpara Royal Greenlandip ingerlannerani qanga iliorfigineqassanngitsoq. Politikkerit tamarmik piumasaraat imaassaaq imaassaaq, inuiaqa­tigiinnut kiffartuussiniarli, naaggaartortukassat pinngitsaalillugu suliassillugu oqaluunneqaraluar­luni, ukorsiiaa taakkua akissaajaatigiinnarpakka imaluunniit akilesinnaanngillat taakkua unitsi­laarniarsigit. Tamakku uteqqinneqassanngitsut Grønlandsflyp tungaanut kissaatigilluinnarpara.

 

Ajuusaarnarpoq ataatsimeersuarnerup taassumap isumassarsiorluarfiusimasup inerniliissutai suli ataatsimiititaliamut suli anngussimanngimmata, immaqa pitsaanerusimassagaluarpoq, allatummi­aa ajornartumik, oqallinnisssami aallaavigiumallugit qanoq oqaluttoqarsimanersoq qiviallattaar­simasinnaagaluaraanni.

Atassutip Ilulissalerinerujussua pakatsissutigaara isumaqarluinnarama Atassut imaattoq, aamma akikinnerusumik aamma imminut akilesinnaasumik pilersitsineq tassaniittussaassagaluartoq siunertarisaa taassumap partiip eqqassagaanni. Liberalismiugunanngilaq akisunersiorluni toqqaaneq.

 

Uangaana iluatigisaraluaringa manna tikillugu taamatut timmisartorsuarmik tikittut pilerigisarpi­aviannut nunnigunneqassanngitsut. Tassani takusassat takoreerunikkit oqassapput aa sinneri imminiik, taavalu angerlamut aallarlutik, tusaamagamikku takussaast pitsaasut tassaniittut. Iluatigineerussagaluarpara tassunga mitseqqaarnagit allamut avataaniittumut Diskobugtimiittu­mut arlaanut mitseqqaarlugit Diskobugti kaajallatseqqaarlugu aatsaat pilerigisaannut kingulliul­lugit tikisillugit tassanngaanniit aallariartortussanngorlugit. Tassa taanna aningaasanik kaaviiaar­titsinissami oqaasinnaaq aamma tassaneqqissaamiippoq Diskobugtimi nunaqarfiit illoqarfiillu tikeraanik aningaasarsiuteqarnissaat eqqarsaatigissagaanni. Kisiannili taakku eqqarsaatiginngik­kaanni oqartariaqarpoq ajunngilaq Ilulissanut minniarlik sermersuaq taanna takoreerunikku tingilllutik aallaannarniarlik, taanna uanga upperisarinngilara.

 

Narsarsuarmunngooq ukiut ingerlanerani arfineq-marloriarluniunnguatsiarpoq minngitsoortoqar­simavoq. Soorluli oqartoqartariaqartoq, taamaattumik taannarsuaq peerlugu allamut tassalu Qaqortumut mittarfissuaq taanna nuunniarli. Taanna isumaqarpunga uninngaarfissaanngitsoq aammalu Siumupoqaaseqartuata taanna uparuareerpaa, taamatut oqarneq tutsuiginagi.

 

Aasiannut tunngatillugu oqaatsikka uteqqissanngilakka maanna paasineqareermata, kisianni Siumut oqaaseqartua Per Rosing-Petersen tusarnaarluarpara. Inuit oqallisigisamut namminneq misigisaqarlutik qanoq misigisaqarnerminnik qanoq oqarnera assut taanna tusarnaarluarpara, tassa timmisartortutuut suliuarsimanera aallaavigalugu. Eqqumiigisaraluarpara oqartoqartarmat timmisartoq imminut akilersinnaassaguni silaannarmiittuaannartariaqaraluartoq. Tassa taamaas­siavoq. Uninngalerangami atorneqarani akisoorujussuanngortarluni.

 

Taavalu uterfigeqqilaarlara Inatsisartuni Landsrådemilu oqallisigisaqaagut tamakku. Qanga umiarsuarnik sineriakkut angalaarneq ingerlallualaartukassak. Taamanikkut oqallisigilerparput tamakkua tungaanut ilillugu, isumaqarluinnarpunga siunissami aalluttariaqalersut, aammalu timmisartut mittarfii naappallaat taakkua unitsinneqaqqullugit, tassa aamma nalunnginnatsigu timmisartunut mittarfiit massakkut sanariikkat ilaat atorsinnaanatik allaat kukkusumik sanane­qarsimaneri aallaavigalugit sanaartorneq unitsittariaqartoq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdtimut qujavugut, maannakkut oqaaseqassaq partiimi oqaaseqartip avataatigut Mads-Peter Grønvold, tulliuppoq Mogens Kleist.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Oqallisigisaq soqutiginermut aamma misigisimavunga Inatsisartuni ilaasortatut qaqisariaqarlugu. Tassa siunissami angallannerup aaqqissuussaanera pillugu maannakkut oqallippugut, aammalu Namminersornerullutik Oqartussani pigineqartut ingerlatsiviit allallu niuernerpalaartumik ingerlanneqarnissaat piumasaqaatigiuarlutigu, tapiissutit ikilisarnissaat anguniarlugu. Taanna oqaatigiuarparput maanngaanniit oqaluttarfimmiit, aamma aningaasanut inatsit eqqartorne­qaraangat taanna annertuumik naalakkersuinikkut oqariartuutigineqartarpoq, piviusunngortinni­artariaqartoq.

 

Taavalu aamma ilaannikkut oqaluttarfimmiit oqallisilillaraangatta ingerlatsinermut aningaasar­tuutit qaffassarneqarnissaannut kinguneqarsinnaasut puigorlugit, selskabip piumaffigisamut niuernerpalaartumik ingerlaniaraluartut arlaleriarninngorlugu mittaqqullugit illoqarfinnut pineqartunut allanut naammagittaalliuleraangata piumaffigineqartarput. Naak timmisartut maannakkut atorneqartut qiviarutsigit 50-it sinnerlugit ilaasoqarsinnaasut, illoqarfiit ilaannut mikkiartortarput marlussuit ilaanni niuniarlugit. Taamannak timmisartuussisarnermi soorunami akilersinnaasumik ingerlatsisoqarnersoq niuernerpalaartumillu ingerlatsisoqarnerso apeqquserne­qarsinnaavoq.

 

Uani uanga piviusorsiortutut isiginngilara piffiit ilaanni timmisartuutitsileqatigiiffiit arlaasa una ingerlakkaat, piffiit ilaanni arlaasa - eqaannerulersitsineq ajorpoq taamannak timmisartuussinerit, soorlu Qeqertarsuup tunuani timmisartuussineq qiviarutsigu Air Alpha timmisartuussinermut Grønlandsfly kisermaassiunnaarmat allaat ullaassakkut sisamanut bagagejariartortaratta, naak Grønlandsfly timmisartuussigallarmat 09.00-10.00 eqqaani aatsaat bagagejariartortarluta Nuummut ulloq taanna angumersissagutta, kisianni maannakkut 04.00-05.00 eqqaani bagagejari­artortariaqartarpugut. Allaat ilaanni angajoqqaat mikisunnguanik meerallit, meeqqat aatsaat sinilluataaleruttortut aallariartortinneqartarput.

 

Privatinngorsaanerup aamma kinguneri sissuertariaqakkat taamaattut. Uani nunatta iluani timmisartuussisoqassappat aammalu nunatta iluani timmisartuussineq akikinninngussappat sapinningisamik aamma una anguniartariaqarpoq nunatta avataanut timmisartuussinermi akilersinnaalluartunik ingerlatsivinni, nunatta iluani timmisartuussisut ingerlatsilernissaat - taanna piumasaqaataasariaqaraluarpoq. Sinneqartoorutaallutik timmisartuutiffiusuni akilersin­naanngitsumik nunatta iluani timmisartuutitsiviit ilaat taamaalillutik matussuserneqartassagaluar­put, Landskarsimik aningaasanik tapiiffigineqanngikkaluarlutik kisianni sinneqartoorutit iluani timmisartuutileqatigiiffiit iluani sinneqartoorutit atorlugit akit apparsarneqarsinnaassagaluarmata. Taamaaliornikkut Inatsisartut ingerlatsinermut aningaasartuutinut matussusiiuarnerat qimakkiar­tuaarneqarsinnaagaluarmat.

 

Uanili siunissami angallassinerup aaqqissuussaanera pillugu maannakkut aaqqissuussinerit ilaat pitsaalluinnartumik ingerlanneqarput, soorlu Ilulissat qiviaraanni. Kangerlussuarmiit Ilulissat tungaanut ilaasussat naammalluartut ilaasorineqartarput, takornarissat amerlasuut tikittarput, piffinni takornariaqarnermi sullissisut namminersortut assigiinngitsut amerlasuut pigineqarput, unnuiffissat naammattut pigineqarput.

 

Tassa taamatut ingerlatsisut tapersersorluagassat, aammalu akornusersornaveersaagassat. Aamma uani siusinnerusukkut Inatsisartuni oqallittarnitsinni Kattusseqatigiinniit oqaatigiuarparput suluusalinnut mittarfiit, aalisakkanik avammut niuernermi atorneqartariaqartut, ingammik avannaani Uummannap eqqaa qiviarutsigu aalisakkat ukiuunerani toqqorsivissaaruttarput, tamakku toqqorsivissaaruttartut annikillisassagutsigit timmisartunik mittarfiit atorlugit avammut annissuunneri ingerlattariaqarpagut.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Tassa oqalussinnaatitaanerup sinnerlualaarmagu taamaalilluta Mads-Peter Grønvold qutsavigaar­put.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Naalakkersuisup oqaaseqaataanut tunngatillugu qujassaagut. Una iserfigilaarniarlugu Narsarsuaq eqqartorneqarmat kukkunersiuisuninngaanniit taamatut Narsarsuaq aqqusaarlugu Qaqortumut misissuiartornitsinni mittarfeqaria, aammalu mittarfeqarfimmi pisortaasoq oqaloqatigisimagatsi­gu, mittarfiup taassuma aaqqissuunneqarnissaanut aningaasat qassit milliuunit pisariaqartinne­qarnersut assersuutigiinnarlugu mittarfittaanut.

 

Asfalterneqarnissaanut aningaasat taakkartorneqartut 40-50 mio.kr. akornani - eqqortumik oqarsimanngilanga affaata missaai. Kukkunersiuisuninngaanniit taamatut 20 mio.kr. missaaniis­simassapput oqaatigineqarpoq, tassani mittarfimmi pisortaminngaanniit. Taamaattumik apereru­sunnarpoq maannakkut siunissami taamatut mittarfiup matuneqassagaluarpat kingunerisinnaasaai sukumiisumik naliliiffigeqqaarnissaat tungitsinninngaanniit oqaatigerusullugu.

 

Una aamma taamatut angallannermut ataatsimiititaliaminngaanniit eqqartortarsimasatta ilagivaat, taamatut Grønlandsflyminngaannit servicekontraktinik massakkut sanasarnerup nutaamik naliliiffigineqarnissaa, imaalillugu resultat kontrakt toqqammavigalugit suut ammaanneqarsin­naanersut ujartorneqassasut, akinut apparsaasinnaassappata arlaatigut ujartuisoqassasoq, service­kontrakti taanna atuinnassava imaluunniit resultat kontrakti atorneqassava? Tassa taakku aamma annertungaatsiartumik eqqartornikuuvagut.

 

Uku aamma iserfigilaarusuppakka timmisartut DASH-7-it, naluneqanngillat qangalili sanane­qarunnaarnikuusut. Grønlandsflyp pisortartaava maannga nunatsinnut atorfineqqaarmat, Angal­lannermut Ataatsimiititaliaminngaanniit oqaloqatigigatsigu oqarpoq angallannermut akit appartinneqarsinnaasut affaannanngorlugit, piffinni aalajangersimasuni timmisartunik angisuunik taamatut atuilernikkut.

 

Assersuutigalugu Nuup mittarfia tallippat, Ilulissat mittarfia tallippat, kisianni aningaasat tassani aamma Naalakkersuisuninngaanniit qularutiginngilluinnarpara annaaneqartussat, tassani toq­qaannartumik timmisartut maannga tikittalissappata Kangerlussuarmut taakku aningaasat tuttussaagaluit sipaarneqartussaaneri, imak annaaneqarsinnaaneri taakku eqqarsaatigisariaqassa­gatsigit.

 

Taamaattumik pingaaruteqarpoq maannakkuminngaanniit aamma pilersaarusiorniarutta ukiunut 10-15-inut angallannerup tungaatigut qanoq pilersaarusiorniarpugut maannakkuminnganniit, qanoq ililluta DASH-7 taakku timmisartut qanoq ittunik taarsersorneqassappat. Inuiaqatigiinnut Naalakkersuisut oqarput pitsaanermik akilersinnaanerusumik ingerlatsisoqarniartoq, taava eqqarsartariaqarpugut nutaamik.

 

Taamaattumik Ilulissani aammalu maani Nuummi mittarfiit tallineqassagaluarpata kingunerisin­naasaai sukumiisumik misissuinikkut uagut tungitsinninngaannit aamma qulaajaaffigineqartussa­tut oqaatigerusuppagut Angallannermi Ataatsimiititaliamiit aammalu minnerunngitsumik naalakkersuisuminngaanniit.

 

Piffiit ataasiakkaat taakkartorneqarput Aasiaat, Ilulissakkut taakku annertunerusumik iserfigis­sanngilakka, kisiannili oqaatigineqarsinnaasut ilagivaat taakku piffinni aalajangersimasunik Ilulissani aammalu Nuummi, Kangerlussuarmilu kujataanilu. Taakku timmisartunik angisuunik 200-it tikillugu immaqa ilaasoqarsinnaasunik taamatut angallassinikkut akinut appartitsisinnaa­neri aamma qissimittariaqaratsigit.

 

Aammalu taava illoqarfiit taakku akornaniittut timmisartunik mikinerusunik taakku ingerlanne­qarsinnaanissaat eqqarsaatigineqarsinnaallutik. Uanga nammineq ajuusaarutigissavara taamatut angallannermut seminareqarsimanermi ilaasimannginnama, kisiannili una oqaatigerusullugu nuannaarutigigakku taamatut kujataani angallassinermut maannakkut Islandimiut suleqatiginiar­nerisigut ammaanniarneqalersoq, kisiannili illuatungaatigut pakatsissutigalugu una Grønlandsfly timmisartunik taamatut ullaakkut tikiaartarnerisa kingunerimmagut, kujataamiut pinngitsooratik helikoptererlutik Narsarsualiartalernerat. Siornatigut Najaaraq Ittuk atorlugu aallarsinnaasaraluar­put, kisianni tassa pinngitsaalisaallutik massakkut akisunernut timmisartunut ilaasalerput. Una pissutigalugu Najaaraq Ittuk tallimat-qeqqa ullaassakkut aallarsinnaanngimmat maleruagassat toqqammavigalugit.

 

Taamaattumik arlaatigut aaqqiisoqarnissaa tassani uagut ujartukkatta ilagivaat, umiarsuaaqqati­gut angallannerup aammalu Grønlandsflykkut, takornariartitsiviillu qanimut suleqatigiinnermik­kut taamatut pitsaanerusumik angallannerup tungaatigut aaqqiisinnaanissaa ujartoratsigu, taanna aamma isumaqarunga takornarissat amerlanerpaat nunatsinnukartinniarutsigit aamma taanna toqqammaviusariaqartoq tungitsinninngaannit oqaatigerusupparput.

 

Jørgen Wæver-Johansenip taakkartugaasa ilagivaat nunarput ungasissorujussuummat kilometeri­mut taamak akeqarpoq - aap, kisianni uanga Grønlandsflyp timmisartua nalunngisama ilaat tassunga ilaanikuuvoq, maanngaannit Danmarkimut akeq taanna annertooq atorlugu, kisianni Danmarkiminngaanniit Europamut samunga ungasissumut affaannarmik akilerlugu timmisartor­sinnaapput, taava suna assigiinngissutigisimassavaa. Ungasissusaa eqqarsaatigalugu akit appasin­nerujorujussuit europami atorneqarput, taamaattumik Grønlandsfly ukiumut milliornerpassuarnik sinneqartooruteqartartoq eqqarsaatigissagutsigu, sukumiisumik naliliiffigisariaqarparput sooruna akit suli taamak qaffasitsigisut, kilometerimut taanna akeq eqqarsaatigissagutsigu europamut aamma sanilliutissallugu. Taamaattumik qulaajagassat arlaliupput.

 

Uku mittarfeqarfinnut tapiissutit piiarneqarsimanerisa Naalakkersuisuninngaanniit ukioq marluk matuma siornatigut aallartinneqarmat, mittarfeqarfinnut tapiissutit piiarneqalermata, taava kikkut akiliisussaappat - timmisartumi ilaasut. Tassa aatsaat taanna kinguniinnaavissua uagut Naalak­kersuisuninngaanniit paasitinneqarpugut taamatut iliortoqassasoq. Taamaattumik naliliisariaqar­pugut ullumikkut angallannerup tungaatigut aaqqiiniarutta qulaajagassat arlalissuupput, aamma inuiaqatigiit akissaqanngilagut 1,2, 3 assigiinngitsunik mittarfinnik talliortitsiniarutta, imaluun­niit takisuunngortitsiniarutta.

 

Eqqarsarluaqqaarluta taakkua naliliiffigisariaqarpagut aammalu sukumiisumik piareersarnikkut.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Mogens Kleistimut qujavugut. Tulliulluni oqaaseqassaaq Ruth Heilmann naatsuararsuarmik pingajussaaniilerami, aammalu kaammattuutigiuminarpoq suli arlalissuit oqaluuserisassarigatsi­git ajornanngippat naatsuliornissaq.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujanaq, Siulittaasoq.

Taperserniarluguuna Inuit Ataqatigiit oqaaseqarfiginngitsuulaarakku, tassa uku mittarfiit atorluarneqarnissaanut tunngatillugu tassa inuutissarsiutit ineriartortinneqarnerannut sapinngisa­mik naleqqussartariaqarnerat atorluarneqarnissaanullu taanna innersuussutaa aamma naalakker

suisut suleriaqqinnissaanut taanna eqqarsaatigillaqquara.

 

Aammalu nuanaarutigaara Siumuminngaanniit oqaatigineqarmat aamma sinersortaatit eqqarsaa­tigalugit aammalu periarfissaq tassani suli ersarinnerusunngortinniarneqarnera aammalu periar­fissaasoq una umiarsuup massakkut aasaannakkut atorneqartartut immaqa atorluarneqarnerullugu sinerissaamut aamma angalatinneqarsinnaanera, kisianni aamma eqqarsaatigisariaqarpoq nunaqarfinni ajornatorsiut aamma tassaniittoq aamma ilanngullugu aaqqinneqartariaqarnera. Tassani umiarsuit sinersortaatit angisuut kisiisa amigaatiginngilagut, kisianni aamma mikinerusut angallatit amigaatigaagut.

 

Uani Naalakkersuisut saqqummiinermini soorunami inuit ikittuuneri taanna angallannermut killiliisuunera aamma eqqaasissutigivaa, kisiannilu aamma Mads-Peter Grønvold oqaaseqarner­mini aamma uanga upperaara, takornarissat amerliartortillugit aamma angalasut aamma amerliar­tortarmata, taamaalillunilu aamma angalasut amerliartortillugit aamma angalaneq akikinneruleri­artortarmat. Aammalu illuatungaatigut oqaatigalugu bilitsit akikinneruppata aamma angalasut amerlanerulisassut.

 

Taamaattumik taamatut naatsumik oqaaseqarlunga nuannaarutigingaarpara Naalakkersuisoq taamak soqutiginnitsigaluni aamma piumassuseqartigalunilu ukiamut saqqummiinissamut oqaaseqarnera.

Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Ruth Heilmannimut qujavugut. Maannakkut oqaaseqassaaq Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit, tulliupporlu Tommy Marø.

 

Ole Lynge, Inuit Ataqatgiit.

Immaqa oqaaseqaqqinnissara pisariaqarpallaarunanngikkaluarpoq, kisianni isumaqarpunga erseqqissaateqalaartariaqarlunga. Tassa Inuit Ataqatigiit uani taamatut mittarfinnik tallileriniar­nermut apeqqummi, nalornissutaasa ilagilluinnarpaa aamma pingaaruteqarnerpaanut immaqa ilaavoq timmisartunuku qanoq ittut siunissami atorniarivut. Aamma tallileriniaannarluni tallileri­nissaq taanna kissaatiginanngilaq.

 

Teknikikkut atortorissaarutigullu ineriartorneq aamma sukkasoorujussuuvoq. Naluarpulluunniit siunissami pullartagarsuit akikitsuaqqat atorlugit angallassisarneq taanna atulissanerlutigu, taamaattumik mittarfiit taakkua tasittarpallaaleqaagut immaqa uani, kisianni taanna oqaatigilaa­ginnarpara aappaatigut avaanngugilaarakku oqartoqarmat assersuusiorluni illoqarfimmi ataatsimi tassani timmisartorsuaq ajutuussagaluarpat, sumut taava iliorassavagut? Tassa tamani timmisar­torsuarni mittarfinni takisuuni missinnaasunik sanasoqassappat, sinerissami sumiluunniit massakkut aamma mittarfeqareeraluartuni, tamarmik pisariaqartitsisussaapput malitsigisaanik kiffartuussinermut atortussanik aningaasartuuteqarnissap pinngitsuussanngilaq taanna.

 

Aamma inerisaanissaq, atlantikorlu aamma ikaarlugu allatigut containerinik assartuinikkut umiarsuarnik aamma assartuinikkut pissutsit qimerloortariaqarput ataqatigiissaakkamik pisoqas­sappat.

 

Ussernartorsiornaraluarpoq, kisianni 10 min. atorsinnaasakka atussanngilakka, isumaqarpunga oqalliseqqinnissamut periarfissat maannakkut annertuut, kisianni siunnerfik aamma sunarpiaas­sanersoq tamatta arlaatigut nalornissuteqarfigivarput, taamaakkami sivitsorsaaqqinnanga tassunga killippara.

Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Ole Lynge annertuumik qutsavigaara 10 minuttinik atuiumanngimmat, qujanaqaa. Taava tulliulluni oqaaseqassaq Tommy Marø partiimi oqaaseqartitap avataatigut. Taavalu tulliuppoq Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq.

 

Tommy Marø, Siumut.

Qujanaq. Naatsorsuutiginngikkaluarakku aamma uanga maannga oqaluttarfimmut qaqillunga isummannik annitsinissara, kisianni oqallinnerup allamut sangujartornerata pisariaqalersissima­vaa oqaaseqartariaqalernera.

Tassa siullermik oqaatigissavara naatsorsuutigisimanngikkaluarakku Inatsisartuni ilaasortat maani oqallittarfik atorlugu oqallinnerminni ajunngitsumik siunnerfeqartumik aallarteriarlutik, taava kujataani mittarfiit pineqalerneratigut taava Narsarsuup mittarfiata qitiutinneqaannarnissaa taakkartormassuk.

 

Uani eqqaamasariaqarparput oqallinnitsinni aamma Inatsisartut soqutigisariaqagaat tassaasaria­qarmat innuttaasut aammalu inuit angallassassat taakkua qitiutilluinnarlugit maani sulisarnissar­put. Maani ilisimatoorsuartut immaqaluunniit ilisimasalissuartut aammalu misilittagalittut maani oqalunnitsinni arlallit taamak pissusilersorlutik oqalunneranni, tassa taannaavoq uanga ajuu­saarutigisara, inuk qitiutilluinnarlugu maani sulinissarput pingaaruteqarmat. Kina oqarpa Narsarsuaq qaqugorsuarmut piviuaannassasoq. Narsarsuaq pilersinneqarnikuuvoq nalinginnaasu­mik inuit angallanneranni qitiusussatut. Narsarsuaq pilersinneqarnikuuvoq sorsunnersuarmi atatillugu Amerikarmiut taamani sanammassuk, maannakkullu nutarterlugu allatigullu pisaria­qartitsinera tamatta ilisimavarput aamma Naalakkersuinikkut suliallit ilisimavaat.

 

Kikkut Narsarsuarminngaanniit allamut sinerissamut toqqaannartumik ingerlasussaagamik, sullitat angalasussallu tamarmik Narsarminnganniit, Qaqortuminngaanniit, Nanortalimminngaan­niillu ingerlaqqitussaapput tamarmik. Taakkulu eqqarsaatigiinnarlugit Narsarsuarmut aqqusaar­tarnerinnarminnut Qaqortormiut uanga assersuutigissagukkit, nalinginnaasumik angallanneq eqqarsaatigalugu siumut utimullu Narsarsuarmut aqqusaarnerinnarminni 1.800 kr.-inut aningaa­sartuuteqaqqaartussaapput sinerissamut ingerlaqqissagunik.

 

Tassa taanna pilliutiginiarneqarpa innuttaasunut nutaamik periuseqarluni aaqqiiniarnerminngaan­niit, tassa taanna Inatsisartunut uanga ilissinnut apeqqutigisassara.

Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Tommy Marø qutsavigaarput. Maannakkut oqaaseqassaq Jørgen Wæver-Johansen, tulliussaaq Per Rosing-Petersen, pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik.

 

Jørgen Wæver-Johansen:  Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Naatsorsuutiginngilara takisuulioqqinnissara, kisianni naatsumik oqaaseqarfigilaarusuppakka saqqummiunneqartut ilaat.

 

Siullermik ilumoorpoq soorunami mittarfeqarfiit ilaasa timmisartunik mikinerinnarnik miffigine­qarsinnaasunngorlugit aalajangiiffigineqarpata, taava sulisorisatigut sipaarniartoqarsinnaammat. Tamannalu misissortissimavarput, millionilikkaat qulikkaat sipaarneqarsinnaanngillat, nutaat tamarmik taamatut timmisartunut minnerinnarnut miffigineqarsinnaasunngorlugit aaqqinneqassa­pata, taava sipaarutigineqarsinnaasut 9,7 mio.kr.-iuvoq taava skattitigut annaasassat, sulisorisat tassani aamma eqqarsaatigalugit taakkua 3,5 mio.kr. missaaniipput.

 

Tassa mittarfiit nutaat tamarmik timmisartunik minnerinnarnik tikiffigineqarsinnaanissaat aaqqissuunneqassappat. Soorunami nutarterisoqarsinnaavoq oqarlunilu tassa mittarfiit uku taamaallaat timmisartunik minnerinnarnik tikiffigineqartalissapput, kisianni akulikinnerusumik. Kisianni taassuma tassa pisariaqartissavaa pinngitsoorani taava taamatut aallartitserusuttut piumasaqaatigissavaat qularnanngitsumik imaattorusullutik - kisimiillutik tassunga timmisar­tuussisarusullutik. Taanna nalilerneqarsinnaavoq.

 

Aamma nalilerneqarsinnaasut ilaat ullumikkut suliaq taaneqarsimanngitsoq tassaavoq soormi mittarfiit pioreersut tamaasa kommunimut pigisassanngorlugit tunniunneqarpata. Taava kommu­nip nammineq kiffartuussineq qanoq ittoq tunniukkumanerlugu aalajangersinnaavoq. Taanna aamma nalilerneqarsinnaavoq.

 

Narsarsuarmut tunngatillugu timmisartorsuup 14-eriarluni aggernerani 7-riarluni kinguaattoorsi­manera oqaatigaara, imaanngitsoq tikinngitsoortoq, kisianni kinguaattoornertalimmik tikippoq - ataasiaannarluni eqqaamanerlunngikkukku tikinngitsoorpoq, imaluunniit ulloq ataaseq sinnerlu­gu kinguaattoorpoq.

 

Uani millionit 100-likkaat taagakkit, tassani tunngavigaakka taanna nalunaarusiaq suliaritissima­sarput, tassami misissorneqarnikuupput ukiuni 25-ni tulliuttuni Narsarsuarmi iluarsagassat ataatsimut katillugit qanoq naleqarnersut. Tassanilu nalunaarusiami missingersuusiorneqarsimap­put ukiut 25-t tulliuttut ingerlanerini Narsarsuaq ataatsimut isigalugu, tassa mittarfittaannaanngit­soq kisianni aamma illutai allat taakkua iluarsaanneqarnissaminnut 191 mio.kr.-inik pisariaqartit­sippunngooq, tassa ulluinnarni suliaqartut tamakkuninnga naliliinerat. Taamaattumik taanna aamma eqqaamasassaavoq.

 

Ukua timmisartut annerumaat massakkut eqqartorneqartut DASH-7 ilaatigut taartissaatut 70-80-inik ilaasoqarsinnaasut tassa 72-inik ilaasoqarsinnasut, tassani ilaatigut pineqarput. Taakkua tassa takorloorneqanngilaq mittarfinnut tamanut atorneqarnissaat, kisiannili inuit angallaffigiunerpaa­saannut, tassa Ilulissanut, Nuummut kujataanullu taavalu Kangerlussuarmut. Taamaattumik angisoorsuit tallimanik pisiniartoqanngilaq, kisianni ataaseq immaqaluunniit marluk, taakkua aallaaviupput.

 

Timmisartunik minnernik aamma atorneqarsinnaasut nunatsinnilu ukiuni arlalinni atorneqartare­ersut Don-Air-it taakkua taaneqaraluarput, kisianni saniatigut aamma Twinn Otterit taaneqarsin­naapput aamma nunatsinnut naleqqulluinnartutut aammalu sumiiffinni minnerusunut taaneqar­sinnaapput.

 

Godmand Rasmussenip oqaatigivaa qatsulluinnarlugu uninngasutut innerput, ingerlaqqittariaqar­nerpullu. Isumaqarpunga oqallinnerup ualeq manna takutikkaa Inatsisartut kissaatigigaat uninn­gaannarunnaarluta aalajangiiffigineqarsinnaasumut ukiamut takusaqarusuppugut, taannalu isumaqatigiissutigalugu ini manna - ualeq manna qimakkumaarparput imaluunniit oqaluuserisas­saq manna taavalu taanna tunngavigalugu suliassap ingerlateqqinneqarnissaa taanna suliarineqas­salluni.

 

Aamma Ole Lyngeimut tunngatillugu tassa timmisartut suut eqqarsaatigineqarnersut taamaalil­lunga erseqqissaateqarfigaakka.

 

Qujavunga isumassarsiarpassuarnik aamma ukiaru suut sunik nalunaarusiaq pinngitsooranik imaqartariaqarnerannik Inatsisartuniit Naalakkersuisut tungaanut oqariartuuteqarnissat pillugit.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Jørgen Wæver-Johansenimut qujavugut. Taavalu maannakkut oqaaseqassaaq Per Rosing- Petersen pingajussaaniilerami naatsuaraararsuarmik. Tullerissavaalu Lars Sørensen.

 

Per Rosing-Petersen, Siumut.

Siullermik Naalakkersuisup ilassutaanut qujarusuppunga, tassunga atatillugu.

 

Taava nalinginnaasumik Narsarsuarmi regularitet 72%-iusarpoq misissuisimanerup aamma taanna takutippaa, aamma unaana apuukkusulaarlugu ilaatigut eqqartorneqarnikuunngimmat, periarfissat assigiinngitsut taakkartornerani aamma soqutiginaateqarsinnaavoq qaatsiartaatit misissuiffigineqarnissaat piffinni assigiinngitsuni, soorlu immaqa Qeqertarsuup Tunuaniluunniit eqqarsaatersuutigineqarsinnaavoq. Aamma soqutiginartutut isigaara assersuut taanna taakkartuk­kat Island-iminngaanniit qanoq qeritinneqanngitsut aalisakkat tunisassiarisarsimasaat, ukiumut 13.000 ton angullugu massakkut avammut tunisassiarineqartalersimanera, tassuunaana 1990-ikkut aallartilaarneranni saqqummiukkakku eqqaamavara taamanikkut Royal Arctic Linep pisortarisimasaata illaruaatigalunga tamakkua assigiinngitsut piviusorsiorpalaanngitsutut eqqaammagit.

 

Taavalu naggataarutaasumik una eqqaalaarusuppara massakkut akunnerit pingasut missaani angallannermut oqallinnitsinni ilaatigut nunatta isorartunerujussua, akisunerujussua, tamakkor­passuillu eqqartortillugit ullaaq una danmarkip aviisiata ilaata saqqummiussaa, Jyllands Posten-ip tassa piginneqatigiiffik tuluit nunaaniittoq, Rayan Air taakkua ilaatigut misissugarimmassuk qanoq akeqanngitsumik siunissami angalasoqartalersinnaanera silaannakkut - ila tupinnaraluas­susaa.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Per Rosing-Petersenimut qujavugut. Maanakkut oqaaseqassaaq Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit, partiimi oqaaseqartup avataatigut. Kiisalu naggataamik oqaaseqassaaq tulliulluni Otto Steenholdt pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Siullermik Godmand Rasmusseni oqarneratuut oqassuunga oqallinnerit immaqa annertuavallaat pilerpagut Inatsisartuni angallannikkut tunngasunik. Aamma Naalakkersuisut siorna upernaakkut oqallippugut angallannermut tunngasunik, ukiarmi angallannermik tunngasunik eqqartuivugut aamma massakkut oqaatsit taakkorpiaat ataasiinnarmilluunniit nutaartaqanngitsut aamma saqqummiunneqaqqipput.

Qularnanngitsumillu immaqa Naalakkersuisut silaannakkut angallannermi sangujoraarluni ingerlaniarnerat taanna ajornartorsiutaavoq. Tassa suliat aammalu suliassat ilaai naammatsinne­qanngitsut allanik sinnattuaqilluni eqqartuisitsisaqattaarnera aammalu isumasiuisaqattaarnera isumaqarpunga taanna sanngeequtaasoq.

 

Massakkut immikkoortinneqartariaqarput uanga isumaga malillugu, tassa inunnik silaannakkut assartuineq taavalu aamma niuernikkut usinik assartuineq. Soorlu imaatigut taamaaliortoqareer­nikuuvoq, tassa Umiaq Arctic Lineip isumagisarivaa ilaasunik assartuineq, taavalu Royal Arctic Line-ip isumagisaralugu niuernikkut assartuineq. Qularnanngitsumik aamma silaannakkut taamaaliortoqartariaqarpoq, pissutigalugu maannakkut aaqqissuussisimaneq uanga upperinngi­saannarakku - oqartoqartarnera uunga akilersinnaanngilaq - uunga akilersinnaanngilaq. Taamatut eqqartuiuartilluta taava aamma mittarfiit qanorluunniit takitigisut qanorluunniit naatsigisut taakkua eqqartortuassavagut, kisiannili massakkut pilerseriikkat atorluarnissaat aallaavigissagut­sigu taava eqqartuisaqattaarsinnaanngilagut una matussooq - una aggissanngilaq -  taamaaliorto­qartariaqanngilaq.

 

Narsarsuup siunissaa oqallinnerit tamaviisa assigiinngitsutigut apeqquserneqartarpoq, ilaasunik angallannermi Qaqortormiut amerlanerit tassunngarmata, kisianni taava Narsarmiut Paamior­miullumi. Isumaqarpunga massakkut Tommy Marøkkut politikkikkut eqqartuinerminni siunner­figisariaqaraat aamma siunnerfigereerpaat Qaqortoq Narsallu kommunea ataatsimut kattunneqas­sooq. Narsarsuaq qitiusunngortinniarli, taava Qaqortumi mittarfiliortiterniarnerit allallu eqqartor­neqarneri taakkua unitsinneqarsinnaapput.

 

Tassa imaappoq akilersinnaassuseq - akilersinnaanngissuserlu aallaavigalugit eqqartuisoqartillu­gu qaquguluunniit aaqqiinavianngilagut. Ataatsimik nalilersuinerit ingerlanneqartariaqarput, ataatsimik aamma oqallinnerit siunnerfeqartariaqarput.

 

Uanga upperinngilara soorlu Per Rosing-Petersenip oqaatigigaa timmisartunngooq mikisunnguit atorlugit piffinnut taakkununnga ingerlaartinneqartassapput, kisianni massakkut sinersorluni aallartittoqartarpoq angallannermi imaatigut. Tassa Qaanaaminngaanniit Upernavimmut aqqut taanna atorlugu ingerlaartoqarpoq.

 

Massakkut suna tamaat qarsuteqattaarlugu silaannakkut ingerlatsiniarnermi soorunami taamatut aaqqissuussiniarneq taavalu oqartarluni imminunngooq akilersinnaanngilaq. Soorunami taamatut aaqqissuussineq itsillugu qaquguluunniit tamakkua iluarsiniarneqarnavianngillat.=

 

Uagut Ilulissaninngaannit maannakkut tamaanngaratta illoqarfiit tamaasa aqqusaaratsigit - nuanneq ingerlaarnerput. Imaallaat illoqarfiit assigiinngitsut takuagut, kisianni peerneqarniartari­aqartut tassaassooq angallassinermi, assartuinermilu akitsuutip taassuma peerneqarnissaa. Taamaakkami aamma nalilersuinerni assigiinngitsuni tamakkua pinngitsoornatik isiginiarneqar­tariaqarput.

 

Taakkua oqaatigilaarusuppakka, isumaqarama oqallinnerit annertuut ingerlanneqareernikuusut aammalu nutaarsiassartaqanngitsut, kisiannili neriuppunga Naalakkersuisut suleriaqqinnissamin­ni tamakkua aamma nalilersorumaaraat.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 Lars Sørensen qutsavigaarput. Taavalu Otto Steenholdt pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Tassa aamma uanga Tommy Marø paasilluarsinnaavara taamatut piumasaqarnini nalilersumi­saarlugu imatut nalilerunarmagu soorluuna amerlanerussuteqartut kissaatigivallaanngikkaat Qaqortumi taamatut sananeqarnissaa, naluara kisianni taamatut uanga nalilerpara, kisiannili maani aamma ataatsimeeqataasugut oqaloqataasugullu soorlu silatoorsuartut uatsinnut oqalunni­anngitsukasaagaluarpugut, kisianni Inatsisartuni oqaaseqassagaanni allatut ajornaqaaq, isumma­nik itisiliinissaq pisariaqartarpoq.

 

Godmand Rasmussenimuna oqaasia aamma oqaatigilaassallugu. Soorunami timmisartorsuarmik Aasianni qanorluunniit unittoortoqassappat ullumikkut pissutsit atorsinnaanngillat, isumaqatigil­luinnarpakkit, kisiannili aalajangertoqariarpat Aasianni allisaasoqassasoq taanna sioqquterujussu­arllugu utaqqisarfikasik allerujussuarneqassaaq, taamaalillunilu utoqqaat illuani aamma qalerii­aaginnartoqarnissaa pinaveersaartinneqarluinnartussaalluni.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput. Allanik apeqqut pillugu oqaseqarumasoqanngimmat taamaalillu­ni Inatsisartuni oqallinneq naammassivoq.

 

.... tassa nappaavutit - akueraakkit immikkut naggasiileraluarnera pillugu.

Piaarnerusumik nappaasoqartarnissaa kissaatigaara. Naggataamillu taamaaliorlunga.

 

....kinaanerpoq oqaluttarfimmut qaqivoq:

Qujanaq periarfissikkamma. Uaniuna servicekontraktit assigiinngitsutigut taakkartorneqaqattaar­nera ilutigalugu, taakkartorneqarmat ilaatigut ajortuinnarmik nipeqangajattumik taakkartorneqar­lutik. Saqqummerneqartarneri aallaavigalugu. Ittoqqortoormiit soorlu aamma Islandimiut suleqatigalugit taamaaliorfigineqarsimasoq assersuusiorfigilaarusukkiga.

 

Tassa Ittoqqortoomiuni siornatigut Grønlandsfly angallasisarallarmat aki pavanerujorujussuar­miipput, taavalu Islandimiut suleqataalernerat ilutigalugu Danmarkimut angalasarneq, Europa­mut angalasarneq apparujorujussuarpoq. Ilaatigut 60-70% angullugu bilitsit apparujorujussuarsi­mapput, taavalu kingullermik saqqummiisoqaqqimmat tassuunatigut Grønlandsfly, Iceland Air-ilu unammeqatigiiinnerat ilutigalugu saqqummiunneqartut aallaavigalugit trekantflyvning-imik taaneqartartoq: Kulusuk, Nerlerit Inaat, Islandilu aallaavigalugu Grønlandsfly peqatigalugu neqeroornermi Air Icelandiri ajugaarujussuarpoq.

 

Aammalu tassani ilutigalugu akit apparujussuartinneqaqqipput, kisiannili ajoraluartumik taassuma kingunerisaanik pisoqarpoq, Grønlandsflyp Kulusuk tungaanut, Kulusukkooqqaartaler­sussaasugut, Kulusummiunut, Illoqqortoormiunut naatsumik oqaatigalugu illoqarfiit tunumiittut tamarmik akitigut qaffaaffigerujussuarneqarput, ilaatigut 65-70%-imik annertuseriarlutik.

 

Taavalu taanna annertuseriarneq kisimi ajornartorsiutaanngilaq, kisianni aamma ajornartorsiu­terujussuit angallannikkut allat saqqummerarneqarput, tassalu Grønlandsfly ajoraluartumik Iceland Airirimik suleqateqarnera assigiinngitsutigut ajorseriaataasumik ajorsaarisutut isikkoqar­tumik allaat pissusilersorfigineqartarluni. Soorlu ilaatigut assersuutigisinnaavara Ittoqqortoomii­niit ilaasut Kulusummi mittussanngortut, 15-20 minuttiinnanngortut minnissamut Grønlandsfly timmisartorluni kitaanut Kangerlussuarmut aallarsimavoq. Tassani paasiniaanermi erseqqilluin­nartumik oqariartuutigineqarpoq Iceland Airigooq nammineq angallassinera Grønlandsflyip akisussaaffiginngilaa, nammineq nalunaaquttat inissereersimasut malittussaagamigik.

 

Ilaatigut Grønlandsfly taamatut assigiinngitsutigut suleqateqarniarnermini akunnattoorfigisarta­gaai ilutigalugu neriuppunga aamma Naalakkersuisup arlaatigut ukiamut saqqummiinissaminut qanoq kontraktiliortoqarnerani aamma qulakkeerniassagaa, siunissami selskabet assigiinngitsut imminnut suleqatigiittussanngortarneri taamatut pitsaanerusumik aaqqinneqarnissaa qulakkiillaq­qullugu.

 

Tassanimi eqqorneqartarput ilaasut, kiffartuunneqartut tassalu taakku akiliisuusut naak qitiusu­miit taamatut taperneqarluni ingerlanneqaraluarlutik, kisianni taava piumasaqaatitaqarneri killeqartarmata ilaasut annertuumik eqqugaavallaartaqimmata.

 

Aamma mittarfiliortitsilernissat ilaatigut soorunami kaputartuunneqarmata tupiginngilakka, aamma nuannaarutigaara Naalakkersuisup oqariartuutigimmagu akilersinnaasut periarfissinne­qassasut. Naalakkersuisut marlussuit Ittoqqortoormiuninngaanniit ersarilluinnartumik toqqam­mavilersuilluta Ittoqqortoormiut mittarfiat nuunneqarnissaa saqqummiuttarnikuuvarput, kisianni­lu maannakkut Naalakkersuisup oqariartuutaa naapertorlugu inuiaqatigiinni siunissami sipaaru­tissanngorlugu nuunneqarsinnaanngitsoq Ittoqqortoormiut mittarfiup nipeqartumik ilaatigut saqqummiummagu, tassuunatigut kisitsisit ersarissut soorunami sipaarutaasinnaanerat uppernar­sartakkat taakku saqqummiunnerat ilutigalugit.

 

Taamaattumik taamatut inuiaqatigiit sipaarutaasinnaasumik aaqqiisoqaannarani aamma angallan­nikkut sumiiffimmi tassani eqqartorneqartumi, ilaasut angallassinerat, nioqqutissanik pilersuineq aamma aaqqiissutaasinnaammat.

 

Taava naggataatigut oqaatigissavara nunatsinni angallassineq SLV qallunaat nunaaninngaanniit

piumasaqaataa naapertorlugu, nunatsinni timmisartuussineq ingerlapparput. Millionæritut suna tamaat limousiniusariaqartutut ingerlapparput.

 

Tunumiipput grusbanet arlallit, allaat nunatsinni mittarfiit annersaat Station Nordimiippoq, Boeing 747-t allarpassuillu timmisartut aasakkut meqattaartarput, tassanilu sulisut beredskabet assigiinngitsut killeqartinneqarput. Taavalu Mestersvigi sakkutooqarfittut maannakkut ingerlaga­luartoq, tassani sulisut marluupput. Ullut tamaavissa ilaannikkut ullormut arlaleriarlutik timmi­sartunik miffigineqaqattaarlutik pisarput. Ilaatigut takornariarpassuarnik ilaasoqarlutik taamak utikajaartarlutik.

 

Tassa taamaattumik Pilup takusimasaai aamma nunatsinni atuukkaluarput, kisianni ilaannakuso­ortumik. Taamaattumik aamma Naalakkersuisut suleqqinnermini neriuppunga nunat sanilerisa­gut Islandimiut, Canadamiut avatangiisiminni naleqqussarlutik aaqqissuussimanerat aamma qissimigaartarumaraat.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Taamaalilluta oqaluttumut kingullermut qujavugut. Allanik oqaaseqarumasoqanngilaq immik-koortoq 73 pillugu.

Taamaalillutalu apeqquteqaat aallaavigalugu Inatsisartuni oqallinneq tassunga killippoq.

 

Maluginiarpara Naalakkersuisut ukiamut nassuiaateqarnissaminnut apeqqut pillugu neqeroorute­qarmata tamanna tusaatissatut tigussavarput.

 

Taavalu immikkoortumut tullermut nuutinnata siulittaasoqarfimmi ilaasortat ilaat Lars Karl Jensen qinnuigissavara aqutsinermik ingerlatsilaaqqullugu.