Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 86-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq-aappaat, ataasinngorneq 29. april 2002

 

 

 

Oqaluuserissani immikkoortoq 86

 

 

Pinngortitamik illersuinermi inatsisit pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut.

(Ruth Heilmann)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Tassa Ruth Heilmanni ataatsimiititaliaq pillugu anillallatsiarami taamaalilluni saqqummiussassani angumerinngikkaa takusinnaavara kisianni akuerineqarsinnaavunga taanna saqqummiussinnaavara, naak nipiga tusarniikkaluaqisoq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Akueraatsigit.

 

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Uani allassimavaa Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasinnni '35 naapertorlugu siunnersuum­mik imaattumik saqqummiussilluni.

 

Kalaallit Nunaannut pinngortitamik illersuinissamik inatsisiliornissaq pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamut siunnersuut tassungalu ilanngullugu Kalallit Nunaanni pinngortita­mik illersuinissamik inatsisiliariniagaq pillugu pilersaarut taassuminngalu naalakkersuisut nassuiaateqarnissaanik aamma kaamattuuteqarluni.

 

malu nangippoq: Pinngortitap illersornissaanut inatsisissap pipallataanngitsumik suliarineqarnissaa pisariaraqarluinnartuuvoq tamanna pillugu anguniarlugulu Naalakkersuisut qanoq periuseqarniar­pat.

 

Aappaattut. Timmissanik nalunaarusiap suliarineqarsimaneratut amigartumik pipallatamillu tusarniaalluni iliuuserisat misigineqaqqissanngippata taava qanoq siunissami periuseqartoqassava. Assersuutigalugu timmissanik ileqqoreqqusap Avanersuarmiut inuutissarsiutaannut appaliarsunni­arnermut sunniutissai inuinit naammagineqanngillat. Ilami inuuniutaannut nerisartagaanullu eqquingaatiartussaammat tupinnanngitsumik tamanna inuisa nikussaarutigaat.

 

Naalakkersuisunut pisinnaatitsissut tunniunneqartoq qanoq nutarterneqassava tusarniaasarnissami nutarterinissaq pisariaqartutut erseqqissumik innuttaasunik piniarnermillu ingerlataqartunik inuuniuteqarunillu piumasarineqarpoq. Piniakkanut eqqissisimatitassanut tunngatillugu assortuun­nerujussuarmik pilersittisoqartassanngippat paaseqatigiinikkut imminut oqaloqatigiilluarnikkut  piareersarluarnikkullu ingerlasoqarnissaa pisariaqarluinnartuuvoq.

 

Taavalu nangippoq: Nalunngilarput piniarneq nunatsinni Kultureralugu inuussutissarsiutitullu isigalugu ukiorpanni inuisa inuuniutaannit pingaarnerpaatinneqartuartoq ullumimullu suli tamanna attanneqarluni. Ilami inuutissarsiornikkut allatigut suli periarfissiisoqanngilaq taamaattumik maani nunatsinni eqqissisimatitsinermut alloriarniarneq mianernarluinnartuusussaavoq.

 

Eqqissisimatitsinermut inatsisiliornissami kalluagassat killilersuinialertoqartillugulu piniartut inuillu isumaasa tusarniarneqaqqaartarnissaat paasisitsiniaaffigineqartarnissaallu pingaarnerpaavoq. Tamanna inuit pisinnaatitaaffigaat inuussutigisaminnik eqquisuummat.

 

Piniarneq pillugu 1998-imi Katuami isumasioqatigiittoqarnerani kommuunit aamma aqutseqataa­nissaminnut annerusumik periarfissinneqanissamik ujartuinerat tusaaniarneqarumavoq malinniarne­qarumallunilu. Taava kommuunit, KANUKOKA-lu qanoq inissisimatinneqassappat.

 

Aamma taamanikkut piniarnermut siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqarpoq Pinngortitaleriffimmik Avatangiisinillu Pisortaqarfimmit Naalakkersuisunillu pisariaqartinneqarmat qanimut suleqatigisas­satut. Aammalu Tapertaralugu piniarnermik peqatigiiffiit tusaaniarneqarnissaannut peqataatinniar­neqarput. Minnerunngitsumillu Inatsisartuni Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu  Ataatsimiiti­taliaq qanoq annertutigisumik taava oqaloqatigineqartassava. Ullumikkut peqqussut naammassi­gaanngat ilisimatiinarneqartassanerluni.

 

Taamaattumik siammasissumik suleqatigiittoqartarnissaa malinneqartariaqarpoq aamma pinngorti­tap illersorneqarnissaanut inatsisissap mianersartuusup suliarineqarnerani ilumut peqqissaartorujus­suarmik suleqatigiinnissaq paaseqatigiilluarnissarlu tamatsinnut pingaaruteqarpoq taamatut peqqussusiornissamik annertutigisumik inuinut aammalu taamatut nunamut angitigisumut attuisoqassatillugu anneruniunnani paaseqatigiilluinnarnissaq pingaaruteqarpoq. Akaare­qatigiittu­mik ingerlariaqqissagatta tamanna pisariaqavippoq.

 

Tassalu Ruth Heilmannip siunnersuummik saqqummiussaa taamaalillunga tusarniikkaluaqalunga atuarpara.

 

Edward Geisler, Avatangiisinut Pinngortitamullu Nalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Pinngortitap illersorneqarnera pillugu inatsimmik nutaamik pinngortitamik allanngutsaaliuin­eq pillugu Inatsisip atuuttup 1980-simeersup  taartissaannik aannertuummik atorfissaqartitsisoqarpoq.

 

Nunatsinni pissutsit 1980-imiilli allanngorsimaqaat, ullumikkummi pisuussutinik uummassusilin­nik inuusutissarsiutigalugu sunngiffimmilu annertunerungaartumik sukumiinerungaartumillu atuilersimavugut.

 

Aammattaaq pinngortitamik illersuineq pillugu inatsit nutaaq pisariaqartinneqarpoq, nunat tamalaat akornanni pisussaaffinnut nunatta ilannguffigisimasaanut malinnaaniassagutta.

 

Tassani Naalakkersuisut pingaartumik uumassusillit amerlasoorsuujuaannarnissaannik nunat tamalaat isumaqatigiissutaat eqqarsaatigaat tassani nunarput uumasuni piujuartitsinissamik tunngaveqeqarluni iluaquteqarnissaminut uumasullu ataasiakkaat amerlassusii nalornissutigineqar­pata mianersuussinissamik periaaseqarnissaq malillugu uumasut iluaqutiginiarneqarnerisa aqunnissaannut pisussaaffiligaammat.

 

Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup 2001-imi ukiakkut pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisissatut siunnersuut oqartussanut peqatigiiffinnut suliniaqatigiiffinnullu 2002-mi januarimi tusarniaassutigineqartoq suliaraa.

 

Tusarniaanermi tassani missingiut pingaarutilinnik arlalinnik oqaaseqarfigineqarpoq Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmit pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisissamut missingiummut nutaamut ilanngunneqartunik.

 

Naalakkersuisut pilersaarutigaat missingiut taanna nutaaq 2002-mi majip aallaqqaataata missaaniit junip ulluisa 20-ata tungaanut tusarniutigineqassasoq.

 

Taamaalerpat Naalakkersuisut pilersaarutigaat inatsisissatut siunersuut Inatsisartut Eqqissisimatitsi­nermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaannut siunnersuutip 2002-mi ukiakkut katersuunnermi saqqummiunneqannginnerani oqaloqatiginnissutigissallugu.

 

Inatsisartunut ilisimatitsissutitut pinngortitamik illersuineq pillugu inatsissatut siunnersuut nutaaq aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatitalik ilannguppara. Taassumap saniatigut allaatigisat majip aallartinnerani pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisissaq pillugu aviisimi oqallisissiami saqqummersussatut eqqarsaatigineqartut assilineri ilannguppakka.

 

Kiisalu inatsisissatut siunersuutip siulliup 2001-imi decemberimi saqqummiunneqartup suliarine­qarneranut atatillugu qanoq periaaseqartoqarsimaneranik aamma siunnersuummut nutaamut 2002-mi majip ulluisa aallaqqaataata missaani tusarniaatigineqartussamut qanoq periaaseqartoqarnissaata eqqarsaatigineqarneranik allakkiaq ilanngunneqarpoq.

 

Pinngortitamik allanngutsaaliuineq inatsimmut atuuttumut 1980-meersumut naleqqiullugu inatsisissatut siunersuut nutaartarpaaloqarpoq. Siullermik uumasunik naasunillu illersuinerit tamarmik inatsimmi ataatsimi katersorneqarput. Ullumikkut pinngortitamit pisuussutinik illersuineq inatsisini arlalinniippoq.

 

Inatsisissatut missingiut pinngortitamik pisuussutinut tunngatillugu  illersuutaasinnaasunik tamatigoortumik atorneqarsinnaasunik eqaatsunillu imaqarpoq.

 

Aappaattut missingiut pinngortitami sunnertiasunut illersuutissanik soorlu ilaatigut tatsit tarajuusut puilasut kissartut kuuillu illersuutinik killeqarfeqarnissaanik imaqarpoq.

Pingajuattut missingiut pinngortitamik illersuinermut tunngassuteqartuni nunat tamalaat akornanni pisussaaffiit piviusunngortinneqarnissaannut pitsaanerusumik periarfissiivoq. Sisamaattut siunnersuutigineqarpoq annertunerusumik sanaartortoqalinnginnerani imaluunniit sanaartukkat suliffeqarfiilluunniit nunamik imaluunniit pinngortitamik uumasunik naasunillu annertuumik allanngortitsinermik kinguneqartussanik inissiisoqalinnginnerani pinngortitamut sunniutaasussat nalilersorneqartassasut.

 

Taamatut nalilersuineq Naalakkersuisut ilaatigut suliniutissanut piumasaqaatinik pinngortitamut iluaqutaasunik aalajangersaanermut atortarsinnaavaat. Erseqqissarneqartaarlu inatsisissatut siunnersuut naammaagittaalliornissamut tunngavissanik nutaarluinnarnik imaqarmat. Inatsit malillugu aalajangiinerit innuttaasut naammaginngisaat taamaalilluni naammagittaalliortarfittut ataatsimiititaliamut arlaannaannulluunniit pituttorsimanngitsumut naammagittaalliuutigineqarsin­naassapput.

 

Ruth Heilmannip apeqquteqaataani kommunit tamatumani aamma KANUKOKAp annertunerusu­mik aalajangeeqataasinnaatitaanissaat ujartorneqarpoq. Tassunga atatillugu ilisimatitsissutigisinnaa­vara inatsisissatut siunnersuummik toqqaannartumik takuneqarsinnaammat Inatsisartut inatsisaat malillugu pinngortitamut tunngatillugu Naalakkersuisut suliarisassaannik kommuni tigusisinnaa­soq.

 

Taamatut suliassanik tigusisoqartalersinnaavoq aatsaat kommuni taamaaliornissaminut isumaqa­taappat.

 

Tamatuma saniatigut kommunit taamatullu KANUKOKA Naalakkersuisut inatsit tunngavigalugu aqutsinermik ingerlatsineranut peqataatinneqassapput.

 

Siunissami pinngortitamik atuinerput qanoq aqussaneripput tassungalu atatillugu tamanna qanoq ilillugu inatsisiliornermi piviusunngortissaneripput piffissami aggersumi oqallisigissallugu pingaarutilerujussuuvoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga suliassaq Inatsisartunut suliassanngortippara. Qujanaq.

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisunut ilaasortamut qujavugut. Maannakkut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuinut killippugut.

 

Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmanni, Siumut, Kalaallit Nunaanni pinngortitap illerneqarnera pillugu inatsisiliarineqartunut suliarineqartut qanoq Naalakkersuisunit ingerlatinne­qarnera apeqquteqaatigalugu oqaluuserisassanngortippaa.

 

Siunnersuuteqartoq isumaqarpoq iluamik nutaamik pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu inatsisissap pipallataanngitsumik suliarineqarnerata ingerlanneqarnissaa peqqissaarunneqarnissaalu pisariaqarluinnartuusoq. Tamanna Siumumiit isumaqatigilluinnarparput.

 

Isumaqarluta innuttaasut KANUKOKA kommunit susassaqartullu tamaasa akuutillugit pineqartoq pingaaruteqaqimmat saqqummiullugulu annertuumik oqallisigineqaqqaarnissaa pisariaqartoq.

 

Nunatsinni pissutsit 1980-imiit allanngorsimaqaat. Ullumikkummi pissutsinik uumassusilinnik inuussutissarsiutigalugu sunngiffimmi annertunerungaartumik sukumiinerusumillu atuilersimavu­gut.

 

Taamaattumik saqqummiussaqartup kissaatigaa Naalakkersuisut nassuiaateqassasut. Siumumiit maluginiarparput inatsit pineqartoq 1980-ikkunninngaanneersoq annertuumik allannguuteqartinni­arneqartoq. Inatsisini nutaanngitsuni akisussaaffinnut assigiinngitsuniittut eqaannerusumik maannakkut eqikkarniarneqartut.

 

Taamaammat suliassaq annertuujummat peqqissaartumik pipallataanngitsumillu suliarineqarnissaa Siumumiit kaammattuutigaarput. Nunami maani atuinitsinni imaluunnit piniakkanik killilersuisoqa­leraangat naammassereersoq amerlanertigut paasitinneqartarpugut.

 

Aamma siunnersuuteqartoq saqqummiussaqarnermini taamatut isumaqarpoq. Taamak pisoqaraan­gat naammagittaalliornerit aallartittarput taavalu amerlaneritigut akineqartarlutik kattuffiit susassaqartullu paasiniaaffigineqareersut.

 

Siumumiit saqqummiussaqartoq tassuuna isumaqatigaarput taamak apeqquteqaateqarmat. Siumumiit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut akissuteqaataat paasilluarlugu apeqqutigineqartu­mut annertoorujussuarmik suliaqareersimammata. Tassa erseqqissarlugulu pinngortitap illersone­qarnissaa pillugu inatsisissatut Inatsisartut inatsisaattut naammassingajalersoq nutaaq.

 

2002-mi majip aallaqqaataata missaani junip 20-ata tungaanut tusarniaassutigineqartussanngorlugu. Siumumiit Naalakkersuisut qinnuigissavagut inatsisissamut missingiutitut saqqummiussaq pipallataanngitsumik peqqissaartumillu suliarissagaat. Tassungalu tunngatillugu aalajangiiffigisas­sanngorlugu saqqummiunneqassasoq ukiumi aalajangiiffigisassanngorlugu saqqummiunneqassa­soq.

 

Siumumiit kissaatigissavarput 2003-mi upernaakkut Inatsisartut katersuunnissaannut kinguartinne­qassasoq. Peqqissaartumik misissuilluarnikkullu naammassineqarnissaa kissaatigigatsigu.

 

Siumumiittaaq Naalakkersuisut iluarisimaarparput akissuteqarnerminni eseqqissumik pinngortita­mik illersuineq pillugu inatsisissaq aviisimi oqallisissiami saqqummersussatut naatsorsuutigimmas­suk.

 

Naggataagut Siumumiit nuannaarutigaarput Inatsisartut inatsisissami nutaassami kikkuluunniit naammaaginngisaqartut naammagittaallionissaminnut periarfissinniarneqarmata.

 

Taamaattumik pipallataanngitsumik kinguartitseqqusinitsinnut peqqutigaarput. Inatsisissamittaaq nutaassami annertuumik kommunit periarfissinniarneqarput piumagunik soqutigisartik aallaavigalu­gu tigusisinnaatitaalissallutik. Qujanaq.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmannip siunnersuutaanut. Siunnersuuteqartup tunngavilersuutigi­sai Atassummiit paasilluarpagut imatullu oqaaseqarfigissallugit.

 

Takornartaanngilaq piniakkanik tassanngaannaq killiliisoqartillugu pingaartumillu ukiut siusinneru­sut eqqarsaatigalugit innuttaasunik piniartunik aalisatunillu ilami kikkut tamarmik aalajangikkanut naammagittaalliutaasa tutsiuttualertarneri.

 

Ukiunimi kingulliunerusuni tupinnanngitsumik taamatut aalajangiisoqartillugu iluarisimaarinnittut ikinnerusaqalutik. Ukiut siusinnerusut nunatsinni pinngortitaleriffik atugaanngilaq. Ullulli nutaat nassataasa ilagilersimavaat immikkut nalilersuisartunik nunarput aammattaaq peqalersimammat. Taamaattumik Ruth Heilmann tupinnanngitsumik Avanersuaq immikkut taasimammagu Atassummiit ippinnartoqartinngilarput.

 

Tassami nunarput isortoqaaq piniagassallu nunap sumiinnera eqqarsaatigalugu imminnut illersoreertarmata. Taamaattumik siunnersuuteqartup siamasissumik suleqatigiinnerunissamik oqaasia Atassummiit iluaraarput.

 

Ukiummi qaangiuttut takutitareerpaat piniakkat suusulluunniit aalajangiiffigineqaraangata atuisunut naammagittaalliuutit tusarsaajuartarmata, naak ilaatigut kinguaariinnut piujuartitsinissamik oqariartuuteqaraangattaluunnit. Ilumoorpormi qanorluunniit iliuuseqarluni tamanut aaqqeeriartar­nerit tamat iluarisaanik iliorneq ajornavittarmat.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartup siamasissumik suleqatigiinneq taasaa Atassummit iluarisimaarlu­gu oqaatigissavarput. Taamatummi aaqqiinermi kikkunnut susassaqartunut naammaginarnerpaamik aalajangiisarnissaat nukeqarnerulluni pisarnissaat pitsaanerpaatut isigatsigu. Naak tamanit naammagineqanngikkaluaraangataluunniit.

 

Timmissanik piniakkanillu killilersuineq kingulleq isumaqarnarpoq torrallataanngitsoq. Una pissutigalugu, piniarnerinnavimmimmi inuutissarsiutilik sila unerisimatinnagu nunami tikkuinnaqa­sarpoq silalu atorsinnaaleraangamiuk aallartariaqartarluni.

 

Ajussaqaarmi piniaqqusaasuni ullut arlerlugit pisaqarsinnaanngikkaanni nalunagu angerlarsimaf­fimmi igaassaqarnaniluunniit.

 

Taamaattumik Atassummiit timmissanik igaassarsiorsinnaaneq periarfissamut ilaatinneqassappat ippinnartutut oqaatigisinnaanngivipparput. Kisiannili nammineq pissaannavinnik.

 

Eqqaamasariaqarparpummi ulluni kingullerni avatitsinni nikussaartoqarpoq kalaallit uagut piniakkanik atornerluisutuut nalileqartarluta naak pissutsit piviusut taamaavinngikkaluartut. Ukiut siulliit eqqarsaatigalugit Canadamiut puisinniariaasiat qanoq nunatsinnut sunniuteqapilussimanera inuiaqagiinnut uagutsinnut annertuumik annernartumik tussimavoq.

 

Maannakkullu avatitsinni niuerfigisatsinniit kingunerlussinnaanera toqqissisimanarani. Naalakker­suisut akissuteqaamminni pinngortitamut tunngatillugu tusarniaaneq oqaatigisaat Atassummit pissangalluta utaqqissavarput. Taamaalereerpallu eqqissimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiiti­tamit siunnersuutip 2002-mi katersuunnermi saqqummiunneqaqqinnginnerani oqaloqatigiissutigini­arneqarnerat Atassumiit iluarisimaarlugu oqaatigissavarput.

 

Soorlu oqaatigineqartoq 1980-imeersumut naleqqiullugu inatsisissaq nutaanik arlalinnik ilaqartin­neqarnera Atassummit pissangagalugu utaqqissavarput.

 

Aammalumi suliarisassanik tigusisinnaanissaat tassalu taamak iliornissamut isumaqataaguni. Atassummiit taamak oqaaseqarluta oqallinnissamut peqataassaagut.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Pinngortitamik atuineq pillugu inatsit 1980-imeersoq ukiut 20-t sinnerlugit atuutereersoq pissutsinut ullutsinnut atuuttunut naleqqukkunnaartoq Inuit Ataqatigiit isumaqatigaat.

 

Oqaluuserisassarlu manna Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmannip apeqquteqaataa tunngavigalugu saqqummiunneqartoq makkuninnga oqaaseqarfigissavarput. Inuit Ataqatigiit inatsisiliornermut tunngaviusumik isumaqarpugut sumulluunniit tunngasuugaluamik inatsisiliorneq peqqissaarullugu suliarineqartariaqartoq. Aamma tamanna soorunami pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisip nutaamik taartissaata suliarineranut atuuppoq.

 

Pinngortitamik uumasuinik naasuinillu atuineq pillugu oqallinneq nunatsinni piffissami matuma­nerpiaq ingerlanneqartoq naleqqussaanissanik pisariaqartitsinitsinnik uppernarsaataavoq. Tamatumanilu oqallinnermi kikkut tamarmik isumaat atorfissaqartinneqarput.

 

Inuiattummi pinngortitamik annertuumik atuisuusutut inatsisissamut tunuliaqutaanissarput pingaartuteqartumik pisariaqarpoq. Aamma oqallinnerup misigissutsit kisiisa tunngaviginagit piujuaannartitsinissarli siunertarerpiarlugu ingerlanneqartariaqarnera pisariaqarpoq. Inatsisissap piareersarnerani inuiaat oqallinnerat kingumut sammitinnerunagu siunissami pinngortitaq inuulluutigalugu atugarisatta imminut attassinnaasumik atugaajuarnissaa qulakkeerumallugu pingaarnertut sammiveqartinniartariaqaripput Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

 

Inuiaat amerlasoorsuunngikkaluarluta pinngortitamik pisuussutaanillu atuinerput peqqis­saarunneru­sariaqaratsigu tamatumunnga assigiinngitsunik pissutissaqarpugut. Siullermik issittup nunagisatta uumassusilittut pisuussutai amerlasuutigut arriitsumik kinguaassiorsinnaanngornissaminnut ineriartortarput.

 

Aappassaanik piaqqiornerup nalaani piaqqat nerisassaqartinniarnerat uumasut nerisaqaqatigiin­nerannut tunngaveqartoq pinngortitami pissutsit allannguallassinnaanerannut annertuumik malussajasuuvoq.

 

Pingajussaanik aamma nunarput isorartoorsuugami nunap immikkoortuini pissutsit assigiinngiiaar­tut arajutsinaveersaaqqissaarlugit inatsisip nutarternissaa suliarineqartariaqarpoq. Tamatumunngalu tusarniaanerit nunallu immikkoortui piareersarnermi suliaqartunit tikillugit paaseqatigiinnissaq siunertaralugu atuisunik isummersoqateqartarnissat pisariaqarluinnarput.

 

Ullumikkut piniarnerinnaq inuuniutigissallugu annertuutigut imaannaanngitsunik atugassaqarfiu­voq. Aalisakkat qaleruallillu eqqaassanngikkaanni uumasut pisarineqarsinnaasut avammut nioqqutigisinnaanerat nunat tamat akornanni isumaqatigiissutini killilersorneqareerpoq aamma illoqarfissuit eqqaassanngikkaanni pisisartut amerlassutsimikkut killeqarput.

 

Amerlanertigullu uumasunik nujuartanit nerisassatut pisarineqartartut piliarineqartartut eqqaassann­gikkaanni nutaartugassatut isigineqarnerusarmata inuussutissalerinermi tunisassiorfinni suliarine­qarsinnaanerat ullumikkutut pissutsit itsillugit tamanna aamma killeqarpoq.

 

Piniarnerinnarmillu inuuniuneqarnerup ingerlariaqqinnissaanut aqqutissat ilagaat piniakkanik inuuniuteqarnerup ukiup kaajallakkiartornerani nunap immikkoortuini uumasut assigiinngitsut aningaarsiutaanerata naqqa tikillugu ilisimasaqarfigilluarnissaa.

 

Aammalu uumasut pisarineqartut inuussutissartaasa imaluunnit isertitsissutissartaasa tamakkiiner­paamik iluaqutigineqarsinnaanerisa qulakkeerniarnissaat ullumikkornit pikkoriffiginerusariaqarip­put Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Tamatumunnga puisinit pisarisakkatsinnit annertuutigut amiinnangajaanik atuinerput assersuutissaqqippoq.

 

Puisip neqaata orsuatalu atorluarneqarsinnaanerat nunat sanilerisatta ingerlateriigaat nunatsinni qangarsuaaniilli puisinniarnermik ingerlaqartutut uitsatiginerusariaqarparput. Ullumikkutut piniarnermik inuussutissarsiuteqartut innuttaasutut allatulli illumut oqarasuaatinut kiassarnermut qaammaqquteqarnermut il.il. akilersugassaqarput. Taamaattumik piniarnerup puisip amiin­naanerusumik aningaarsarsiutaanerata tamakku matussusersinnaanngilai.

 

Inatsisartut ukiumut 40 million kr-nit angullugit tapiissuteqartaraluaruttaluunniit. Pinngortitam­ik atuinerup oqartussaaffigineqarluni nakkutigineqarneranut innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat pingaaruteqartuummat oqallinnermi Inuit Ataqatigiit kommunit oqartussaaffii­sa annertusineqartari­aqarnerat Namminersornerullutik Oqartussanik isumaqatigiissuteqarnikk­ut isumannaarneqarsinnaa­soq oqaatigisareerparput.

 

Taamaattumik inatsisip nutarterneqarnissaanik kommuninut ataasiakkaanut tamatumunnga soqutiginnittunut periarfissap tamatuma tulluuttunngortinneqarsinnaanera ilaatinneqartariaqart­oq isumaqarpugut.

Allannguisoqassatillugu tusarniaavigineqartartussatut siunnersuuteqartup taagugai soorunami saneqqunneqarsinnaanngillat. Inatsisartunili Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititali­ap qanoq annertutigisumik suleqatigineqarnissaanik apeqqutaanut Inuit Ataqatigi­it isumaat malillgu ataatsimiititaliaq pineqartup suliassai pingaarnerit makkuupput.

 

Siulleq pinngortitamut atuinermut inatsisiliornermi aalajangersaanermiluunniit allani Inatsisartu­ni oqallinneq aallaavigalugu inatsisiliap aalajangersagassalluunniit inaarsarnerani misissueqqissaarluni qulaajaaqqissaarnissaq. Aamma inatsisissallu atuutsinneqalernerani innuttaasunut paasissutissiiner­mi sassartaartuunissaq. 

 

Siunnersuuteqartummi isumaqarneratut ilumut ullumikkut eqqisisimatitsinermut avatangiisinul­lu ataatsimiititaliaq peqqussut naammassigaangat ilisimatiinnarneqartarsimapp­at tamanna ataatsimiiti­taliap nammineq qanoq suleriaaseqarneranik imaluunniit sulerusussuseqarneran­ik pissuteqarneru­voq.

 

Inatsisartuni partiit sorlerluunniit inatsisissamik piareerlugu suliaareersumik saqqummiisinnaavo­q. Amerlanerpaatigulli inatsisissanik piareersaanik Inatsisartuni oqallinner­it toqqammavigalugit Naalakkersuisunit siunnersuusiorneqartarpoq. Inatsisissatullu siunnersuut siunnersuutit Inatsisartuni saqqumminneqareernerini Inatsisartut pingasoriarlutik oqaluuserinninnermikkut ataatsimiititanilu isumaliutissiissusiornikkut annertoorujussuarmik sunniuteqarnissamut periarfissaqarput.

 

Ullumikkut pinngortitamik uumasuinillu atuinerup piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisoqarn­eq pisariaqartilersimavaa. Inatsisartuni siusinnerusukkut tamatuma oqallisigisarnera­ni kommunini nakkutilliisoqarnerup qanoq iluseqarnissaa aalajangiiffigineqareersimaniaraluarpo­q. Tassalu kommunit tamarmik pinngitsooratik nakkutilliisum­ik ataatsimik atorfeqartitsinerat Namminersor­nerullutik Oqartussanit akilersorneqassaso­q.

 

Taamaattoq kommunit ataasiakkaat pisariaqartitsinertik aallaavigalugu piginnaanertillu aallaavigalu­gu namminneq akilikkaminnik nakkutilliisut arlalinngortissinnaagaat soorunami periarfissaajuarpoq.

 

Tamannali angorusutaq suli piviusunngunngilaq. Tamatumunnga sunaana pissutaasoq.

 

Siunnersuuteqartumut akissuteqaamminnut arfininngormat ippassaani unnukkut agguaanneqartum­ut ilanngullugu Naalakkersuisut nassiuppaat pinngortitamik illersuinissamik inatsisissatut Naalakkersuisut siunnersuutissamittut ukiaru ataatsimiinnissami saqqummiutilersaakkamiss­ut missingersuusiarigallagaat, missingiusiarigallagaat.

 

Taassumap ilumut amma uagutsinnut apuussimanera matumuuna uppernarsarparput. Annertunerusumil­li oqaaseqarfiginiannginnatsigu makkuninnga pissuteqarpugut. Siullermik inatsisissatut piareersaasiornermi missingiusiaagallartoq Inatsisartuni aalajangiiffiusumik immikkoortumut uunga apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiamut atatillugu oqaluuserineqarsinaanngila­q.

 

Aappaattut ullut unnuallu marluk atorlugit periarfissaqanngilagut tunuliaquttavut atuisuulerumaart­ut immikkullu paasisimasaqartutut siunnersortivut isumasiussallugit. Kiisalu pingajuattut inatsisissat annertuumik attuisuusussat piareersarneqarnerini Inatsisartut isumaseqqaarnissa­at Naalakkersuisut pisariaqartikkaangamikku nalinginnasumik periuseq atortagaat inatsisissatut ilusilerallagaq pinnagu piareersaatiminni Inatsisartunut suut oqaaseqarfigeqqusat­ik nalunaaruorlugit saqqummiisarnerat matumani atorneqarsimanngilaq.

 

Taamaattumik annertuuliuutiginagu inatsisissatut siunnersuut piareerluni saqqummiunneqariarp­at isummersorfiumaarparput. Ukiakkullu ataatsimiinnissap tungaanut oqallinnermut peqataassaagut innuttaasullu aamma apeqqummi matumani isumasioqatigiuarnissa­at pisarnitsitsitut ingerlatissavar­put.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanarujussuaq. Oqallisissiaq Naalakkersuisut ukioq pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisissaat pillugu tusarniaassutigineqaqqaarneraniit aallaaveqartoq tunngavigalu­gu Inatsisartunut ilaasortap Ruth Heilmannip apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissam­ik siunnersuutaa soqutigalu­gu Kattusseqatigiinniit missisorsimavarput. Imaattunil­lu oqaaseqarfigissallugu.

 

Kattusseqatigiinniit oqartarnitsitut inatsisit peqqussutit aalajangersakkallu allat nunatsinni pissutsinut piviusunut naleqqussarneqartuarnissaat soqutigisatta ilagilluinnarpaat.

 

Siunnersuuteqartoq isumaqatigaarput oqarmat pinngortitap illersorneqarnissaanik inatsisissap pipallataanngitsumik suliarineqarnissaa pisariaqarluinnartoq. Taamaammat Kattusseqatigiinni­it iluaraarput inatsisissatut siunnersuut aamma aappassaaneerlugu tusarniutigineqarniarma­t. Aammalu aviisitigut ilanngussaqarnikkut innuttaasut susassaqartullu allat tamarmik oqaaseqaateqarsinnaaner­minnik periarfissinneqarnissaat aamma iluaraarput tamakkiisumillu taperserlugu.

 

Tassani pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu inatsit 1980-imeersoq pissutsinut piviusun­ut naleqqussarneqarnissaa pisariaqalivissimammat. Minnerunngitsumik aamma nunat tamala­at akornanni isumaqatigiissutit Danmarkip 1993-imi nunatta akuerseqataaffigisaanik ilanngunneqarneratig­ut nunatsinni pinngortitamik uumasuinillu atuinerput pillugit pisussaaffeqalersimanerp­ut naapertorlugu iliuuseqartariaqarnerput Kattusseqatigiinniit paasilluarlu­gu Naalakkersuisut suliniutaat tamakkiisumik taperserpagut.

 

Tassami ukiut 100-t ingerlaneranni nunatsinni pissutsit allanngorsimaqaat. Nunarput tallimaria­at angullugu inuttunerulersimavoq. Qimmit quleriaat angullugu amerlisimapput. Aallaasit paatiguut atorunnaarsimapput, qaannap saaqqutai isumalluutaajunnarsimapput, angallatit nutaaliaasut sukkaqisullu aammalu aallaasit assigiinngitsorpassuit atulersimavagut.

 

Pujortuleeqqat 5 inorlugu sakkortutigisunik motoreqarunnaarsimapput. Ilami tassaqaluunniit maannakkut pujortuleeraqarpa taamak sakkukitsigisunik motoreqartunik.

 

Tassa angallatit maanna atukkagut motorii sakkortuneqqusaatiinnavipput. Taamaattumik inuit inuunerminnik atugarisaat ataqqillugit aammalu uumasut naasut pinngortitallu allanngutsaaliorneqarniss­aa mianeralugit sapinngisamik tamanut naammaginartumik aaqqiiniarnerm­ut Kattusseqatigiinniit suleqataaqqinnissatsinnut piareersimavugut.

 

Minnerunngitsumik aamma nunarsuarmioqatitta kalaallinik nunatsinnillu minnerunngitsumil­lu piniariaatitsinnik pitsaanerusumik isiginninnerulernissaat anguniarlugu aamma avammut paasisitsiniaaneq pingaaruteqartoq ilanngullugu Kattusseqatigiinniit kaammattuutigalugulu eqqaasitsissutigeqqissavarput.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissatsinnut pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsissaata saqqummiunneqarnissaanut aammalu tusarniaaner­mi paasisaajumaartussat qilanaaralugit oqallinnissamut peqataaqqinnissatsinnut qilanaarluta Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaat maannakkut annerusumik oqaaseqarfiginngikkallarlu­gu periusissatut siunnersuutaat ilalerlugit oqaaseqarpugut.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Maani oqalliseqaleraangatta tusarniaasoqarsimanngikkaangat piffissarujussuaq atortarparput appisaluussilluta sooq tusarniaaneq taamak ajorsimatigisoq. Sooq tusarniaasoqarsimannginnerso­q. Massakkut una saqqummiussaq takuvara tusarniaanissamut aallaqqaataasoq nassiunneqassasoq oqallisigineqassasoq tusarniaatigineqarluni.

 

Taamaattumik uanga taakkua siuliornianngilakka. Tamarmilli oqaaseqareerlutik katersuullugit ukiamut saqqummiunneqarpat tusarniaanerup aamma oqariartuutai utaqqeqqaarniarallarpakk­a. Kisianni oqassaanga taanna saqqummiunneqartoq atuatsiaannarlugu paasinarmat. Assorujussu­aq inatsisissamik taamaattumik nunatsinni amigaateqartugut. Ukiamut qilanaaraa­ra aatsaat iluamik oqaaseqarfigissallugu.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujanaq. Utoqqatserpunga utaqqisilaarakkit. Tassa nuannaarutigaara taamatut oqallisissiara tassa pinngortitamik illersuinermut inatsisit massakkut Naalakkersuisunit piareersarneqartup qanoq Inatsisartuni aammalu inuiaqatigiinni kalaallini piareersaataasumik oqallisigineqarnissaan­ik kissaateqarnera ilaatigut Naalakkersuisup akissutaat aamma sooruna­mi naammagisimaarpara.

 

Kisiannilu isumaqarlunga aamma partiit oqariartuutaat annertoorujussuusut aamma siumumiit allaat siunnersuutigineqarluni taanna pinngortitamik illersuinissamik inatsisissap saqqummiunniss­aa aatsaat aappaagumut 2003-mi upernaakkut pissasoq. Tassa pingaartinneqarm­at sukumiilluinnar­tumik taassumap piareersarlugu suliarineqarnissaa. Taan­na pingaarutilerujussuartut aamma uanga nammineq isigaara.

 

Tassami Naalakkersuisut taanna saqqummiussassaat 1980-imi peqqussutaasoq massakkut allanngortinniarneqarpoq aammalu assigiinngitsut tassunga attuumassuteqartut ataatsimut katersorniarneqarput, tassanilu pineqartut amerlaqaat assigiinngitsut.

 

Tassa aatsitassanik tunngasut, aalisarnermut tunngasut, piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasut, nunalerinermut tunngasut, uumasut illersorneqarnissaannut tunngasut, naasut illersorneqarnissaan­nut tunngasut, nunat takornariaqarnermut attuumassuteqartunut tunngasut, nunallu eqqisisimatitaa­sunut tunngasunut aamma inuit nunamik sanaffigalugillu atuinerannut aamma tunngasut.

 

Taakku tamarmik eqqarsaatigissagaanni ataatsimut katersorniarneqarnerat annertoorujussuuvoq aamma takorloorneqartoq annertoorujussuulluni. Taamaattumik peqqissaarulluinnarlugu suliarineqartariaqartutut isumaqarfigaara. Tassami pinngortitamik piujuartitsinissamik aamma massakkut suliaqarnitsinni inatsisartunilu aamma 1996-imi kaammattuuteqarnitsinni, taassuma kingornatigut annertuumik aamma avatangiisitta illersorneqarnittalu pingaartumik uumasut, aammalu nunutta pinngortitap kiisalu nunat eqqisisimatitat eqqarsaatigalugit annertuumik allisitsiutit atorlugit allisitsiuteqartumik maannakkut nunarput aammalu inui piniakkanik uumassuteqarmata, tassani annertoorujussuarmik alaatsinaanneqarpugut.

 

Taanna nalunngilarput, taamaattumillu aamma pingaaruteqarpoq taamatut suliat inatsisiliassallu peqqissaarulluinnarlugit suliarinissaat. Paasinartumik inuinut aamma inuisa naammagalugit aammalu malissinnaallugit ingerlatassaat. Taanna isumaqarpunga pingaartorujussuusoq.

 

Tassa paasivara aamma Pinngortitaleriffik isumasiuititsisimasoq taanna saqqumiutassaq pillugu, tassa oktoberip naalernerani, kisiannilu amerlasuut peqataaffigisimanngikkaat paasinarpoq, tassa taamatut aggersaanerup sivikippallaartumik ingerlanneqarsimanera, kiisalu aamma susassaqartut ilaat aggersarneqarsimanatik.

 

Taamaattumik pisariaqartutut isiginarsinnaavoq uanga nammineq isigaara, susassaqartut tamarmik peqataaffigisaanik allaat ataatsimeersuassutigineqartariaqartoq taanna, taamaattumik taassumap Naalakkersuisuni eqqarsaatigineqarnissaa kissaatigaara.

 

Tassa 1996-imi Eqqisisimatsitsinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa misissuataaraanni, tassani suliareqqiinisammi kaammattuutigineqarpoq aamma qimusseriarsuarmi Arnarunngup Qooruani kiisalu tunumi annertuumi taassumap nunap eqqissisimatitaasup qanoq innerat aammalu qanoq atorneqarnera misissuiffigissallugu, tassani kaammattuutigineqarsimalluni kommunit peqatigalugit, kisianni malugisara naapertorlugu taassumap ingerlanneqarnera - immaqa iluamik ingerlanneqarsimanngilaq, taamaattumik kissaatiginartorujussuuvoq taassumap ingerlanneqarnissaa kommunit susassaqartut peqatigalugit.

 

Assersuutigiinnarlugu Ittoqqortoommiit tassani aamma suleqatigineqartariaqarmata annertoorujus­suarmik nuna eqqisisimatitaq taakani ilisimatuunik najorneqartarpoq ilaasalu aamma oqaatigisar­paat tamakku inuppassuit aallaat Ittoqqortoormiinut anngutinngisaannarput, tassa imatut takorloor­neqarsinnaagaluarpoq illoqarfik taaginnga aamma qiteralugu taassumap misissuineq ingerlanneqar­tarnissaa, aamma Ittoqqortoormiinut taanna iluaqutaasinnaammat aamma aningaasarsiornikkut.

 

Tassani nuannaarutigaara soorunami Naalakkersuisup akissuteqarnermini annertuumik suliap ingerlanneqarnissaa, tusarniagassat eqqarsaatigalugit aamma pilersaarusiorsimammagu, tassa KANUKOKA kommunit aamma tassani pineqartut eqqaavai.

 

Taamaattumik nuannaarutigaara aamma partiit oqaaseqarnermini pingaartumik aamma Inuit Ataqatigiit tassani kikkut tamat oqartussaaqataanissaat aamma pingaartillugu oqaatigimmagu aamma pingaartumik piniagassat killilersukkat eqqarsaatigalugit kikkut tamat aamma oqaaseqartin­neqarnissaat, isummersortinnissaat taanna pingaaruteqartorujussuuvoq.

 

Soorunami aamma uani Inuit Ataqatigiit ilaatigut uparuarniartutut ippaa ataatsimiititaliap immaqa suleriaaseqarnini immaqa allanngortittariaqaraa. Tassani soorunami ataatsimiititaliaq immini suleriaaseqarpoq aammalu ataatsimiititaliap siuliani eqqartugarput tassunga attuumassuteqarpoq. Naalakkersuisut annertoorujussuarmik Inatsisartuninnganniit pisinnaatinneqarput nalunaarusianik suliaqarnissaminnut, aammalu piumaffigineqanngillat nalunaarusiat taakku pinngitsooratik Inatsisartut ataatsimiititaliaannut annguttassagaat, imaluunniit atsiorneqartinnagit annguttassagaat. Taanna ajornartorsiutaagunarpoq maannakkut, tassami atsioriikkat ilisimatitsissutigineqaraangamik immaqa ilaatigut kukkuneqarsinnaanerat taanna amma pimmat - taanna timmissanut nalunarusia­mut tunngatillugu misigisarput uteqqikkusunnanngeqimmat, taamaattumik taamak annertutigisumik inuiannut kalaallinut attuumassuteqartoq massakkut inatsisissap suliarineqarneranut tunngatillugu tassa pinngortitamik atuinitta aamma inatsiliuunneqarnissaanik annertoorujussuarmik eqqugaasus­sat tassaapput inuit atuisussat, taamaattumik tassuunakkut qaammarsarluarneqarnissaat paasilluar­neqarnissat aammalu peqataatinneqarnissaat pingaartillugu taamatut siunnersuuteqarnera ilassilluarassiuk assorujussuaq qujavunga. Qujanaq.

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujavunga, partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu matumani Naalakkersuisut saqqummiussaanut isumaqataallutik aamma oqaaseqarmata. Tassa uani ilumoorpoq sukumiisumik, peqqissaartumik tamanna suliarineqassaaq, tamannalumi kissaatigineqarmat.

 

Siumut siunnersuutaanut tunngatillugu uani 2003-imulluunniit kinguartinneqarsinnaanera upernaakkumut pisinnaassanersoq, tassunga tunngatillugu oqarsinnaavunga immaqa tusarniaanermi nassiussukkat tigoorareerutsigit eqqisisimatitsinermut, avatangiisinullu ataatsimiititaliaq peqatiga­lugu immaqa naliliisinnaavugut, tassani ilumut piareersimanerlunga imaluunniit 2003-imut saqqummiussinissaq pissanersoq. Taanna periarfissat ilagisinnaavaat.

 

Aamma Atassummi oqaaseqartup eqqaavaa soorlu siornatigut uani oqallinnermi siuliini pisoq, igaassarsiorsinnaaneq, taanna aamma inussiarnersumik kommunini assigiinngitsuni aamma paasiniarneqartussaavoq. Ilumoorpoq Pinngortitaleriffik massakkut pigilersimavarput assigiinngit­sutigullu aamma atorluartariaqarlugu.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma tassuunakkut assigiinngitsutigut uparuartuutit aamma ilumoorput, tassa pikkorinnerusariaqarpugut pisuussutit uumassusillit atornissaannut, puisip orsuata - amii aamma tassani eqqaaneqarput, kisianni aamma aalisakkat amii tamatumuuna aamma eqqarsaatersornermi assigiinngitsutigut ilanngussuunneqarsinnaapput, soorunalimi apeqqutaaju­maarpoq isummersuutit matumani qanoq ikkumaarnersut.

 

Ilumoorpoq una inatsisissatut piareersaasiornermi missingersuusiaagallartoq matumani oqallisis­saanngilaq, kisianniuna tassa ilisimatitsissutitut Inatsisartuni ilaasortanut tunniukkipput aamma paasiniassammassuk qanoq pilersaaruteqartoqarnersoq.

 

Kattusseqatigiinniit aamma oqaatigineqarpoq pissutsit ila allanngorsimaqaat, ilumut, aamma uani oqaaseqarnitsinni taamak nassuiaavugut. Taamaattumillu aamma paasititsiniaanissat assigiinngitsut pisussat aamma eqqaareerpagut.

 

Taavalu attaviitsup ukiamut utaqqinissaanut tunngassuteqartoq aamma tassuunakkut aamma qujassutigaavut. Ataatsimut oqaatigalugu tamaasa annertunerusumik eqqarsaatiginngikkaluarlugit aamma siunnersuuteqartoq nammineerluni eqqaavaa upernaakkut kinguartinneqarsinnaanera, kisianni isumaqarpunga aamma ataatsimiititaliaq peqatigalugu taanna nalilersuineq pilaarsinnaasoq. Suliaq una imaannaanngitsuuvoq soorlu siunnersuuteqartoq nammineerluni oqatigigaa. Inuiaqati­giinnut annertuumik attuisussaavoq, inuiaqatigiillu siunissami ingerlariaqinnissaannut aamma assigiinngitsunik tikkuisussaalluni.

 

Taamaattumik sukumiisumik suliarinissaa avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Qujavunga taamatut Naalakkersuisut akissuteqaataannut assigiinngitsutigut isumaqataallusi ingerlariaqqinnissamut kaammattueqataagassi.

Qujanaq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Tassa taamaallaat uanga oqaaseqarfigissavara Siumut oqaaseqartuata - Siumut sinnerlugu oqaaseqartup Vittus Mikaelsenip oqaatigisaatut siunnersuutip matuma sukumiingaartumik suliarineqarnissaa kissaatiginaqimmat upernaakkut aappaagu 2003-mi upernaakkut aatsaat saqqummiunneqassasoq.

 

Tunngaviusumik taanna soorunami annertunerusumik gruppemi isummersorfigissallugu periarfissa­qarsimanngilagut - periarfissaqanngilagut, kisiannili maluginiaraanni Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutip piareersarneranut atatillugu januarimi susassaqartunut tusarniaassutigereersimagaa inatsisissatut siunnersuutigigallagartik taamanikkut. Taavalu allassimalluni tusarniaanermi tassani missingiut pingaarutilinnik arlalinnik oqaaseqarfigineqarpoq, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmit pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisissamut missingiuummut nutaamut ilanngunneqartuni.

 

Taava tassanngaanniit massakkut aqaguaguusaannannguaq majip aallaqqaataaniit qaammatit marlungajaat tusarniaassutigineqaqqissooq junip 20-ata missaanut, taava suli qaammatit marluk Naalakkersuisut piffissaraat inatsisissatut siunnersuutip Inatsisartut ataatsimiinnissaat qaammam­mik ataatsimik sioqqullugu tunniunnissaanut.

 

Taamaammat inatsit pisoqalisoq pinngortitamut atuinerput aaqqiivigineqartariaqartutut isumaqati­giissutigisarput eqqarsaatigalugu tusarniaanerit marloriarluni ingerlanneqartussat, siulleq ingerlanneqareersoq taakkulu atuisussat pingaaruteqartut oqartussaasoq pingaaruteqartoq oqaaseqareerneratigut naapertuuttunngorsarneqaqqissimasoq massakkut tusarniaassutigineqaqqeri­arpat. Naalakkersuisut piffissaqarsorinarput inatsisissatut siunnersuut massakkut piaaripaajaareersi­masutut isikkulik qaammatit marluk ingerlanerini piariivillugu Inatsisartut ataatsimiinnissaat qaammammik ataatsimik sioqqullugu tunniussinissaminnut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit pisariaqarsoraarput inatsisissap matuma ukiakkut ataatsimiinnermi oqaluuserineqarnissaanut piareereersimanissaa naatsorsuutigineqarsinnaasoq.

 

Taavalu Inatsisartut inatsisaat najoqqutaralugit Naalakkersuisut nalunaarusiortarnerat nalunaaruti­nik saqqummiinissaminnut piginnaatitaanerat ullormut arlaleriarlu oqaluuserineqartarpoq. Ullumikkut toqqammavigut najoqqutaralugit Naalakkersuisut pisussaapput Naalakkersuisut pisinnaatitaaffigaat, pisussaaffigaat nalunaarusiornissaq. Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisiliaat toqqammavigalugit.

 

Taamaattumik Inatsisartuninngaanniit nalunaarusiassat tamakku sukumiinerpaamik sunniuteqarfi­gissaagutsigit periarfissarput ullumikkutut maleruaqqusat najoqqutarisagut najoqqutaralugit periarfissaq annertunerpaaq tassaavoq inatsisissatut siunnersuutit inimi maani oqaluuserinerini sapinngisamik sukumiinerpaamik naalakkersuisunut najoqqutarineqartussanik oqaaseqartutta oqaaseqartittarnissaat. Tassa periarfissat pitsaanerpaartaat ullumikkut allamik isummertoqartinnagu.

 

Taamaattumik taanna ullumikkutut maleruaqqusat suleriaaserpullu malillugu tupinnganngilaq aatsaat ilumut taanna pineqarsimappat siunnersuuteqartumit uagut paasigatsigu peqqussutissat piareereeraangata aatsaat ilisimatitsissutaannartut Avatangiisinut, Eqqissisimatsitsinermullu Ataatsimiititamut tunniunneqartartut.

 

Taamaattussaanngilaq, kisianni Bekendtgørelser - Nalunaarutit, Naalakkersuisut kisimiillutik susassaqarfigigallarpaat ullumikkut.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Upernaamut oqaluuserineqarnissaata taanna nuunneqarnissaanut Siumuminngaannit oqaaseqarneq taanna Naalakkersuisuni isumaqarpunga nammineq eqqartortariaqaraat, ilumut angumerisinnaallu­gu ukiamut saqqummiunneqarsinnaanera. Uagut isumaqaratta peqqissaarulluinnarlugu suliarineqar­tariaqartoq, aamma annertoorujussuummat. Pisortaqarfiit susassaqartut ikiortigalugit suliarineqar­tariaqarpoq aamma Aatsitassarsiorfimmik Pisortaqarfik tassani avaqqunneqarsinnaanngilaq, taamaattumik peqqissaartumik sulinissaq kissaatigaarput tamatta, taamaattumik taassumap peqqissaarullugu suliarineqarnissaa taanna anguniarlugu maannakkut saqqummiivunga, neriullun­galu aamma taanna anguneqarumaartoq.