Oqaluuserisassani immikkoortoq 11

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasut, Siumut.

Ullumi Naalakkersuisunut sinnerlugit nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat ukiumoortumik saqqummiunneqartoq Inatsisartunut saqqummiutissavara.

New Yorkimut Washingtonimullu saassussinerit alianaqisut, tamatumalu kingorna pisut allat amiilaarnaqalutik takutippaatigut silasuarmi avatitsinniittumit mattussinnaanngitsugut aammalu silarsuarmi pisut taamaattut sunnertaraatigut. Nunarput sorsunnermit peqqarniisaarnernillu toqqaannartumik attorneqanngilaq aammalu imaaliinnarluta navianartorsiortitaanngilagut.

Nunarpulli silarsuarmioqatigiinnut ajortuni ajunngitsunilu ilaavoq, taamaammallu inuaqatigiit allat atugaat uaguttaaq atugassaraagut. Tassa nunarsuarmiuusugut tamakkerluta naviarnartorsiortitaavugut navianartorlu aatsaat ataatsimoorulluta akiorsinnaavarput.

Nunasuarmi pisartunut toqqorteriinnarsinnaasugut soqutiginninngitsutullu eqqarsarluta nunasiaanerup nalaani inuusaatitsinnut naleqqunneruvoq, taamanimi nunat tamalaat akornanni pisinnaatitaaffeqaranilu pisussaaffeqanngilaq.

USA peqqarniisaarniat saassunneqarnerat sillimaniarnikkut pissutsinik nutaanik pilersitsivoq akerariitoqqat peqqarniisaarnermut akiuunniarlutik iligiissimammata, taamaammat pisut tamakku nutaat misissoqqissaartariaqarpagut akeratoqqatsitullu isigisaraluagut isumakkeerfigisinnaasariaqarlugit.

Ajornartorsiornerup ingerlanerani tamarmi uagut Naalakkersuisuni danskit Naalakkersuisui qanittumik ingerlaavartumillu attavigiuartarpagut pisullu sukkaqisumik ingerlasut pillugit pitsaasumik paasitinneqartarluta. Akiuunneq ataaseq atorlugu peqqarniisaarneq ajugaaffigineqarsinnaanngilaq akiuunnerli sivisussaaq artornarlunilu aammalu sorpassuartigut ajugaaffigineqarsinnaalluni aamma sakkutuulersornerinnaanngitsukkut.

Naalakkersuisunit danskit Naalakkersuisui isumaqatigaagut oqarmata peqqarnisaarnianut akiuunneq tassaalertariaqanngitsoq assigiinngitsunik upperisallit sorsunnerat, taamaammat Naalakkersuisuni pisut malilluarfigeqqissaassavagut dansk-it Naalakkersuisui aamma suleqatigilluinnarlugit.

Silarsuarmi sillimaniarnikkut pissutsit septembarip aqqarngata kingorna allannguuteqarsimasut uaguttaaq nunatsinni nutaanik piumasaqarfigaatigut. Ministeriunerup Folketingi ammarnersiorlugu oqalugiarluni oqaatigaa peqqarniisaarniat saassussisinnaanerat qanoq iliuuseqarfiginiarlugu danskit inatsisaat sukaterneqarlutillu allanngotitserneqartariaqassasut.

Silaannakkut angallanneq pillugu isumannaallisaanermut aalajangersakkat sukaterneqareerput nunatsinni namminermi silaannakkut angallannermut toqqaannartumik aamma sunniuteqarlutik.

Inatsisit allannguutissaattut nalunaarutigineqartut sorpianik imaqassanersut suli ilisimanngilagut. Naatsorsuutigisariaqarparpulli allannguuteqarnerat naapertolugu nunatsinni inatsisit aamma sukaterneqarlutillu iluarsiissuteqartarumaartut. Nunatsinni upalungaarsimaneq pillugu Naalaffeqatigiinni oqartussaasut sulinerat Naalakkersuisuni maani peqataaffigaarput.

Qaartartorsuarnut illersuusiorniarneq eqqasaatigalugu aamma qularutissaanngilaq septembarip aqqarngani pisut kingornalu aamma pissusiulersut Amerikamilu akeqqamik qanoq issusiannik paasinnittaasiannik annertuumik sunniuteqarumaartut. Taamalu qaartartorsuarnut illersuusiorniarnerup pisariaqassusianik naliliinerannut aamma sunniuteqanngitsuussanani.

Soorlu ilisimaneqassasoq Amerika-mi inatsisartut arlaata Senatep oktobarip aallartinnerani inatsisitigut siunnersuut akueraa. Inatsisillu taanna atorlugu qaartartorsuarnut illersuutip aningaasalersorneqarnissaa aqqutissiuunneqarpoq.

Nalunarpoq tamatuma Amerikamiut Pituffimmi radareqarfimmik atuinissaq pillugu saaffiginninnerat siusinnerusukkut pisussanngortissaneraa. Tassalu Præsident Buship Naalakkersuisuisa qaartartorsuarnut illersuusiornissamik pilersaarutit qanoq piniarlugit isummeqqinnerat suli saqqummiunneqarsimanngilaq.

Maannali erseqqissarumavara pineqartumi matumani Naalakkersuisut isumaat suli allanngorsimanngimmat, tassa apeqqut isummerfigissanngilarput Amerika-miut toqqarluta saaffigineqartinnata Amerikamiunit. danskit Naalakkersuisuisa Pituffik pillugu pilersaarutit aalajangersimasut oqallisigineqalerpata oqalliseqataanissarput nerrivimmeeqataanissarput akueraat. Suliaq manna pillugu uagut Naalakkersuisut aammalu danskit Naalakkersuisui attaveqatigiittuaannarpugut uangalu qularnaassavara Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaata eqqortumik ilisimatinneqartarnissaa.

Soorlu nassuiaammi agguaanneqarsimasuni takuneqarsinnaasoq Naalakkersuisut nunani allanut tunngasutigut sulinerminni annerusumik isiginiarsimavaat nunatta soqutigisani pingaarnerit qanoq ilillugit nunat tamalaat akornanni suliarineqarsinnaanerai.

Saffiugassat arrortikkuminaatsut piniakkatsinniinnerat pinngitsoorniarutsigu, taava tamakku pillugit aalajangiisarfiit suliniuteqarfigisariaqarpagut. Ullumikkullu tamanna nunat tamalaat akornanni suliassaavoq.

Avammut niuernitsinni soqutigisagut isumannaarniassagutsigit nuna tamalaat niuernikkut suleqatigiiffiini tamanna sulissutigisariaqarparput.

Nunatta soqutigisaasa pingaarnerit sapinngisamik pitsaanerpaamik anguneqarfigisinnaasaanni nuna tamalaat akornanni Naalakkersuisut sulisimanerat nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaammi ilungersorluta ersersinniarsimavarput. Kissaatigaara nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinneq pillugu oqallinnitsinni tamanna suli ersarinnerulersissagipput.

Nassuiaammi matumani nunanut allanut tunngasutigut sulinerup qanoq ... pillugu pingaartillugulu ersersinniarneqarpoq. Tassa nunat tamalaat suleqatigiiffiini assigiinngitsuni suliniutigut qanoq imminnut ikorfartoqatigiissinniarlugit sulissanersugut. Soorlu issittumi siunnersuisoqatigiinni Nordisk Ministerrådimi, EU-mi, WTO aammalu Naalagaaffiit peqatigiinni. Ataqatigiissumik sulineq taama ittoq pitsanngorsarneqartuarsinnaavoq, neriuppungalu ullumikkut aamma oqallinnermi tamanna sunniuteqarfigineqarumaartoq.

Oqallinneq taama ittoq tunngavissalersorniarlugu nunanut allanut tunngasutigut anguniakkat sulisussat aammalu angusat imminnut qanoq ataqatigiinnerat ersarissumik saqqummiunneqarsinnaasunngorlugu ukioq manna nassuiaat ilusilersorniarsimavarput.

Taamaammat kissaatigaara nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuinikkut suliat tulleriiaarneqarnerat pillugu naalakkersuinikkut suliniaqatigiiffiit tapersissussagaatigut aammalu tulleriiaarineq ataatsimoorluta suli pitsaanerulersinniarlugu Naalakkersuinikkut suliniaqatigiiffiit ikiuutissasut.

Siorna nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu oqallittoqarmat nunatta nunarsuarmi, nunarsuarmiut imminnut qanilliartuinnarneranni suliassat navianartullu qanoq iliorluni anigorniarsinnaasarnerai pillugit Naalakkersuisuni siunnersuuteqarpugut. Paasivarput Naalakkersuisut suliassaqarfii amerliartuinnartut nunat tamalaat akornanni aalajangiisarnerni assorsuaq sunnerneqartartut.

Suliassat ajornartorsiutillu Naalakkersuisut aaqqinniagassat qassiitigut kangitsinni kititsinnilu sanilitta suliassaatut ittuupput, taamaammat pingaartuutut malittarisartagarput tassaavoq ataatsimoorluni iluaqutaasussamik angusaqartoqarsinnaatillugu pisortaqarfiit suleqatigiinnerni qanoq ittuugaluanut peqataassasut. Nunat ataasiakkaat tamarmik immikkut suliniarnerannut taarsiullugu.

Taamatut nunat tamalaat suleqatigiinnerat eqqaamioriissusermik kulturikkulluunniit ataatsimuussusermik aallaaveqakkajuttarpoq, tassa qallikkut pissutsit eqqarsaatigalugit ataatsimut suliassaqarnerput pillugu suleqatigiittaraangatta, soorlu aalisakkat piniakkallu ataatsimoorussagut pillugit imaluunniit assigiinnik ajornartorsiuteqaraangatta assigiinnik atugaqarnerput pillugu. Soorlu aamma taamaattarpoq peqqinnissamut tunngasutigut.

Atlantikup Avannaani miluumasut imarmiut pillugit kommissioni NAMMCO-mik nalunaatsulik taaneqartartoq nunanut allanut tunngasutigut suliniutit aalajangersimasoq qanoq ittuussanerat, ittuussanersut ersersinniarlugit miluumasut imarmiut pillugit Atlantikup Avannaamiut suliniaqatigiiffiat aatsaannguaq NAMMCO taamak taasara saqqummiukkumavara.

Tassani nunatta miluumasunik imarmiunik silatusaartumik atuineq pillugu soqutigisani uagutsinnut pingaarutilerujussuit isumaginiartarpai. Soorlu nassuiaammi takuneqarsinnaasoq Naalakkersuisut soqutigisaraat immap uumasuisa nakkutigineqarnerat nungutsaaliorneqarnerat aammalu pitsaanerpaamik atorneqarnerat isumatuumik pissasoq. Tamatumanilu malugissavagut nunat tamaat inatsisitigut tunngavigisaat nalinginnaasumik akuerisaasut. Imavinni pisinnaatitaaffiit pillugit naalagaaffiit peqatigiit aalajangersagaasut ittut.

Kissaatigineqarpoq pisariaqaraangat miluumasut imarmiut, taakkulu avatangiisiminnut uumasoqatiminnullu sunniutigisartagaat pillugit ilisimasartoqassatillugu suleqatigiinneq annertunerussasoq.

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut kissaatigai imaviit mingutsitaanerisa kinguneri aammalu inuit piliaasa allat kinguneri, tassa pitsaanngitsut pillugit apeqqutit suli sammineqarnerulissasut.

Suliniaqatigiiffik NAMMCO, tassani suleqatigiineq aqqutigalugu uumasut iluaqutigineqarneranni aqutseriaatsit ineriartortinniarneqarput. Taakkunanilu miluunasut imarmiut aammalu imarmiut allat imminnut qanoq attuumassuteqarfeqatigiinnerat isiginiarneqassaaq. Taamaaliornikkut uumasut imarmiut piujuaannarnissaat aamma piujuartitsiitigaluni piniarneqarnissaat atorneqarnerisalu ineriartortinneqarnissaat pitsaanerpaaq qularnaarneqassaaq.

Aammalu tamatumani isiginianngitsoornagit inuiaqatigiit sineriammiut aammalu nunap inoqqaavisa pisariaqartitaat. Aammattaaq nunaqavissut piniartullu ilisimasaasa atortarnissaat pillugu suliniarneq assut Naalakkersuisunit pingaartipparput.

Naatsorsuutigineqarpoq nunarput NAMMCO-mi nunanik suleqateqarluarnermigut aamma paasineqalissasoq nunani kisiartaagani piniarnimik aallaaniarnermillu inuussutissarsiutigivillugu inuussutissarsiuffiusoq.

NAMMCO-mi nunanut allanut tunngasutigut sulinerup timitalerlugu inerisarpaa pisuussutit ataatsimoorussat agguaanneqartarnerat. Taamaaqataanilu nunatta uumasunik imarmiunik amerliartoqqissinnaasunik piniarsinnaatitaanerata siunissami tamatumuunakkut paasisaqaleriartornissaa. Tamanna piniartunut inuussutissarsiornerup toqqaannartumik iluaqutigissavaa.

Ilanngukkusupparalu piniartarnitta ilumut piujuinnartitsinissamik tunngavioqarfiginera nunarsuarmioqatigiinnit paasineqalissappat pingitsoorata ilumut taamaaliortarnerput uppernarsarsinnaasariaqassagatsigu.

Soqutigisat pingaarnerit siunissami takussagutsigit taama ittut, soorlu piniarnermut pisinnaatitaaffiit aammalu uumasunik toqunartumik mingutsitaanngitsumik piniarsinnaanermut pisinnaatitaaffiit aatsaat isumannaarneqarsinnaapput nunat tamalaat akornanni sulinikkut.

Apeqqutaalersorlu tassaavoq nunatta soqutigisai nunat tamalaat suleqatigiiffiini sorlerni pitsaanerpaamik naammassiniarneqarsinnaanersut. Akissullu tassaavoq nunat tamalaat suliniaqatigiiffiisa arlaanni ataasiinnarmi suliniassanngitsugut, kisianni suliniaqatigiiffiit akornanni ataqatigiissumik suliniassasugut.

Nunat tamalaat suliniaqatigiiffii nunatta soqutigisaannik Naalakkersuisut nammineerlutik imaluunniit danskit oqartussaasuinik suleqateqarlutik aaqqiissutissanik nunat tamalaat aqqutigalugit aaqqiiniarfigisinnaasatik eqqorlugit toqqartorniartarpaat.

Eqqarsartaaseq taanna aallaavigalugu siorna nuna allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu oqallittoqarmat EU-p avannaanut suliniutaani issittumut igalaami nunatta nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi suliniutaa nassuiarsimavara.

Anguniagarlu pingaarnerpaaq, tassaavoq nunatta Amerika-p avannaata aammalu EU-p avannaanut suliniutaata akunneranni issittumi inissisimanera timitalimmik sunniuteqarfigisinnaanngortinnissaa. Nunatta nammineerluni saniligut suleqatigalugit ajornartorsiut nunat tamalaat akornanni sulineq aqqutigalugu aaqqitassat suunissaat aalajangertassavai.

Naalakkersuisut siunertaat tassaavoq oqaloqatigiittarfimmik pilersitsisoqassasoq, tassalu nunatta EU-mik suleqateqarluni soqutigisani isumaginiassagai. Tamatumanilu issittumi nunanilu avannarlerni suleqatigiiffiit isumatuumik suleqatigissagai.

EU-p avannaanut suliniutaani issittumi igalaaq EU-p ataatsimeersuarnerani Kalaallit Nunaanni 23.-25. juli 2002-imi tusakkat kingulliit najoqqutaralugit Ilulissani pisussanngortumi aamma oqaaseqarfigissavara.

Nunanut allanut tunngasutigut oqallinnerup kingulliup kingornalu Naalakkersuisut sulissutigisimavaat Danmarkip 2002-imi EU-mi siulittaasuutitaqarnermi EU-p avannaannut suliniutaanni issittumi igalaami kivitseqataanissaa. Soorlu oqareernittut aalajangiunneqarpoq dansk-it EU-mi siulittaasuutitaqarneranni aappaagu EU ilulissani ataatsimeersuassasoq juulip 23-aniit 25-anut, tamannalu pissasoq EU-p avannaanut suliniutaasa iluanni, tassanilu issittumut igalaap suussusia erseqqissumik aalajangersarneqassaaq.

Ataatsimeersuarnermi tassunga ilanngutassatut Naalakkersuisut suliarisimavaat EU-mut nalunaarusiaq avannaanut suliniutini issittumut igalaaq, tassanilu EU-p avannaanut suliniutaasa issittumut tunngasortaanik aamma imaqarpoq.

Ataatsimeersuarnermi tassani nunatsinni pingaaruteqarnerpaasussaq tassaavoq EU-p ingerlatseriaasiini iliuuserisartagaasalu allani issittumut tunngasut isiginiarneqartarnissaata aalajangersarluinnarneqarnissaa. Tamanna nunatta EU-mut toqqaannartumik soqutigisaanik Naalakkersuisut sulissutiginnissinnaanerannik nutaalluinnaassaaq aammalu pingaaruteqarluni. Taamaaqataanilu EU tassaalissaaq issittumut tunngasut sammineqaleraangata nunat tamalaat suleqatigiiffiini suleqatigisartagassarput EU-p nunatsinni ataatsimeersuarnissaata aammalu EU-mut aalisarnikkut isumaqatigiissut 2003-imi nalilersoqqinnerata piffissaq eqqarsaatigalugu uagutsinnut iluavissumik inissisimanera piarinaatsoorneriinnaagaluarnersoq taamaattoq nunatsinnut pingaaruteqalluassaaq.

Ilimagineqarpoq EU-p kommissionip isumaa tassaasoq aalisarneq pillugu isumaqatigiissutikkut aningaasat pissarsiarisartakkagut allamik tunngaveqartariaqartut pingaartumik suleqatigiinnissamik aaqqissuussinernik aalajangersimasunik tunngaveqartariaqartut.

Naalakkersuisut programimut aammalu ilinniartitaaneq pillugu suliniutinut allanut suleqataanermikkut suliassat tamanna aallartereerpaat.

Naalakkersuisut anguniagaraat issittumi igalaap erseqqissumik timitalersorneqarneratigut EU tassaalissasoq suleqat pitsaasoq kalaallit issittormiullu soqutigisaannik tapersersuiuartussaq.

Nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuinikkut ingerlatsinikkut suliniarluarneq aqqutigalugu nunatta Naalakkersuinikkut tapersersorluarnerulernissaa piinnarnagu aammali issittumi igalaap EU-p issittumut tunngasutigut ingerlaasissaminik ineriartortitsinera sunniuteqarfigisussaammagu.

Naalakkersuisut EU-mut nalunaarusiaminni sammisat EU-p avannaanut suliniutini akuersissutigigai samminiarsimavaat. Maannangaarlu aalajangiullugu oqaatigiumavara EU-p avannaani suliniutai, kiisalu EU-p issittumi pillugit ingerlaasissai tassaammata suliat ingerlaavartut. Tassalu Naalakkersuisut EU-mut nalunaarusiaat tassaanngilaq angusat inerniviinut ersiutaasoq, tassaallunili allariarneq aalajangersimasoq ullumikkut tapersersorneqarsinnaasutut isikkoqartoq.

Issittumi igalaap taamatut timitalersorneqarnera akuerineqassappat, taava tamanna assersuutigalugu EU-p siunissami suliniutigisartagaasa nunatsinnut naleqquttunngorlugit suliarineqartarnissaannut tunngaviliissaaq. Aammalu EU-p inatsisiliortarnermini issittumi tunngasut iluminni tusarniaanerminnut isumamineersumik ilannguttalissavai.

Immaqa eqqarsaatersuutaannarpasikkaluarpat imaluunniit eqqarsaatersutaannarpasikkaluarpata tamakku kisianni eqqaamasariaqarpoq soorlu EU-p uumasunik tunisassiornermik tunngasunik aalajangersagaasa uagut tunisassiatsinnut akornutaannginnissaat avammut niuernitsinnut pingaaruteqarluinnarmata.

Naalakkersuisut periuuseriniagaat iluatsissappata, taava siunissami timitalimmik angusaqartarnissatsinnut tunngavissaqarlualissaagut.

Matumuuna pingaartilluinnarlugu erseqqissarusuppara manna EU-p aappaagu Ilulissani juulip ulluisa 23-aniit 25-iata ataatsimeersuarnerata iluatsinnissaa nunatsinnut pingaaruteqaqaaq. Aaqqissuussineq annertoqaaq Naalakkersuisullu pilersaarusiorlugu aallartereerpaat, kisiannili aaqqissuussineq aatsaat iluatsissinnaavoq tamatta inissisimaffitsinniit pitsaasumik suleqataagutta.

Naalakkersuisuni ilalersortuarparput suliami allarnerneqareersumi nunatta soqutigisai qanoq pitsaanerpaamik nunatta eqqaamioriit suleqatigiiffiini, soorlu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aammalu Nordisk Ministerråd-imi Naalakkersuisut sulinerat aqqutigalugu pitsaanerpaamik tapersersorneqarsinnaanersut.

EU-p Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aalajangersimasunik alaatsinaattunik inissisimalernissaa Naalakkersuisuni sulissutigaarput. Tamanna anguneqassappat, taava EU-p issittumi ajornartorsi... ingerlaavartumik isummertassaaq, taamaalippallu taaval EU-p kalaallit isumaannut tapersersuisinnaanera suli periarfissaqarnerulissaaq, soorlu miluumasunik imarmiunik piniartarneq pillugu USA-mut pissutsit eqqarsaatigalugit.

Naalakkersuisut siunnerfilinnik anguniarsimavaa aamma Nordisk Ministerrådip Issittumi Siunnersuisoqatigiinnissamut pilersaarummik siunnersuusiornissaa. 2003 aallarnerfigalugu Nordisk Ministerrådip iluani nunap qanigisap pillugit periusissaniit issitumi suleqatigiinneq immikkoortinneqassaaq. Issittumi suleqatigiinnerup siunissami salliutinneqarnissaa nunat avannarliit suleqatigiinnermut Minister-ii akuersaarlutik nalunaarput. Taamaliortoqassappat kalaallit uagut suliniutinik aalajangersimasunik pitsaasunik peqartariaqarpugut.

Uagullu suliassarput tassaalissaaq issittumi Ministerrådit pillugit siunnersuutit iluanni periarfissarititaasut immersussallugit. Issittumi Ministerrådip pillugit siunnersuutip saniatigut sap. ak. tulliani Nordisk Råd ataatsimiinnerani siunissami nunat avannarliit suleqatigiinnerat eqqartorneqassaaq. Tamannalu pissaaq piffissami nunatsinnut pitsaalluinnartumi. Tassa ukiut 18-t pallillugit ilaasortaareerluta nunat avannarliit suleqatigiinneranni inissisimaffipput suliniutigullu eqqarsaatigissavagut nunatta nunani avannarlerni suleqataasutut ukiut nammineersinnaalerfii aappaagu angussavagut Nordisk Rådip 50-inik ukioqalernera eqqorluarlugu.

Nunat avannarliit akornanni sulinerput nunarsuarmi eqqaamioriinnullu tunngasut akunnerpiaanni inissisimavoq. Nunat avannarliit suleqatiginerat nunarsuarmi tamarmi tunngasuuvoq. Tassami nunat tamalaat suleqatigiiffiini oqallittarfittut atorneqartarpoq, soorlu EU-mut tunngatillugu aammalu Nordisk Ministerrådip issittumi siunnersuisoqatigiinni alaatsinaa... inissisimanera eqqarsaatigalugu, kiisalu issittumi ataatsimut suleqatigiinneq eqqarsaatigalugu.

Nunarpulli Europap issittullu akornanni ikaartarfiliisinnaasutut immikkuullarilluinnartumik inissisimavoq. Nunat avannarliit suleqatigiinnerat aamma eqqaamioriinnut tunngasuuvoq, tassami suliat ilapassui aamma nunatsinni nunat avannarliit akornanni sulianut tunngasuupput.

Uagut tamanna eqqarsaatigiuaannanngilarput, tassanilu nunat avannarliit suleqatigiinnerat ulluinnani inuunitsinnut ilaalluinnarmat. Periarfissarpassuit nunnatsinni aammaaneqarsinnaanerat qularnanngilluinnarpoq aatsaallu suleqatigiinnerup periarfissarititaa atorsinnaalerutsigit atorsinnaalerlugillu paasilluarutsigit. Taamaaliussaagullu, soorlu nunanut allanut tunngasutigut sulinermi allatulli, taava ilungersortariaqarpugut aamma.

Nunatsinni nammineerluta inuiaqatigiinni atugarissaarfiusut pigiinnarlugillu ineriartortissagutsigit, taava nunatta avannut niuernermini patajaatsumik isertitaqartarnissi qularnaartariaqarpaa. Taamaammat avammut niuertut pitsaasumik atugassaqartitaanissaat tamatumalu qularnaarneqarnissaa pingaaruteqarpoq. Tamannalu Naalakkersuisut ilaatigut niuerneq pillugu suleqatigiiffissuarmi WTO-mi sorsuutigaat. Tassanilu pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu aamma nunatsinnut atuupput.

WTO-mi pisinnaatitaaffiinnut nunarput ilaanermut aamma WTO-mi pisussaaffigititanik qassiinik pisussaaffeqarpoq. Nunatsinni inatsisit WTO-mi malittarisassanut naapertuuttunngortinniarlugit Naalakkersuisut sulinerat pilersaarutit malillugit ingerlavoq. Allaffeqarfiup nunanut allanut Minister-eqarfik, kiisalu Inatsisilerituutut, Inatsisilerituut suliffeqarfiat WTO-mi tunngasunik immikkut paasisimasaqartoq peqatigalugu inatsit, kiisalu aningaanik tapersiisarnermi aaqqissuussinerit WTO-p malittarisasaanut attuumassuteqartut maanna nalilersoruttulerpaat.

Naalakkersuisut isumaliorf.. runik aalajangerumaarput nunarput qanoq ililluni isumatuumik oqimaaqatigiissumillu WTO-p pisussaaffigititaani naammassinniniarsinnaassanersoq aammalu inatsisimik tapiissuteqartarnerillu aaqqissuussinerni WTO-imi malittarisassanut naapertuuttunngortitsissanersoq.

Nunarsuatsinni niueqatigiinnikkut atugassarititaasut nnunatsinni toqqaannartumik sunniuteqartarput, taamaammat pingaaruteqarpoq nunarsuarmi niueqatigiinnermi siunissami atugarissarititaajumaartut aammattaaq issittumi atuakkanut naapertuuttunngorlugit ilusilersuganissaat.

Naggataatigullu oqaatiginiarpara nunarput nunarsuarmioqatigiinnut ilaammat, tassa nunarsuarmioqataavugut uagulluunniit tamanna tuninniaraluarutsigu, tununniaraluarutsigu ornittuassavaatigut.

Pingaarnerusorli aamma una taassavara nunatta nunarsuaq avatiminiittoq tunuppagu, taava periarfissarpassuit annaassavagut. Tassa imaammat periarfissat tamakku pinngitsoorsinnaanngitsigit namminersornerunerput namminersorninngorlugu aamma ineriartortissagutsigu.

Neriuppunga saqqummiussineq manna aqqutigalugu paasineqarsimassasoq nunatta, nunat tamalaat akornanni sulinerat tassaasoq soqutigisatsinnik pingaarnernik suliffiusoq. Amerlasuut isumaqartarput nunanut allanut tunngasut silaannarmiiginnartuusut attugassaarpianngitsut. Neriuutigaara saqqummiussutikkut matumuuna ersersinneqarsimassasoq nunatta nunanut allanut tunngasutigut soqutigisanik aammalu nunatta soqutigisaanik sulissutiginninneq ilumut timitaqarpoq aamma silaannarmiinngitsoq tigussaanngitsutut ittuunngitsoq.

Mannalu erseqqissarlara sulineq tamanna ingerlaavartuuvoq. Siorna suliniutit isumatuut ingerlanneqarsimasut ukioq manna imaluunniit siunissami pisariaqarunnaarsimasinnaapput. Taamaammat ikioqatigiillutalu nukiit nunanut allanut tunngasutigut atukkagut ullut tamaasa, ukiut tamaassa naleqqussartuartariaqarpagut.

Taamak oqaaseqarlunga nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taava partiit oqaaseqartuinut ingerlaqqissaagut. Siulliussaaq Mikael Petersen, Siumut.

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat Naalakkersuisut Siulittaasuannit saqqummiunneqartoq Siumumiit iluarisimaarlugu ilassilluarparput.

Siumumiit ukiuni kingullerni arlaqalersuni kissaatigiuarparput nunatta nunanut allanut tunngasutigut suliassatigut ersarinnerusumik tunngaveqarluni periuseqarlunilu ingerlatsinissaa. Aammalu nunanut allanut illersornissamullu tunngasutigut politikkeqarnerup ersarinnerusunngortinneqarnissaat pisinnaatitaaffiillu nalunaarsorneqarlutik ersarissarneqarnissaat ilanngullugu piumasarisarlutigu.

Siumumi isumaqarpugut maannakkut killiffitsinni oqarsinnaaluta tamakku piumasaqaatigisartakkagut Naalakkersuisunit timitalersorneqarlutik aallartilluartut aammalu Naalakkersuisut Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaat aqqutigalugu Inatsisartunit suleqateqarnerat ineriartortinneqarluni pitsanngorsarneqartuartoq. Taamatuttaaq isumaqarpugut Kalaallit Nunatta nunanut allanut tunngasutigut danskinik pisariaqartumik suleqateqarluarnissaa aqqutissiuunneqartuartoq ineriartortinneqarlunilu. Tassungaannarli killissanngilagut sulimi suliassarpassuaqarpugut danskit paaseqatigalugit suleqatigalugillu naammassiniarneqartariaqartunik.

Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiaat saqqummiussaa imartooq oqaarseqarfigitsinnagu Siumumiit allanut, nunanut allanut illersornissamullu tunngasutigut anguniassallugit Naalakkersuinikkut pingaartitagut, makkuusut saqqummiuteqqaarusuppagut:

Nunarput nammineq suliniarnermigut peqataassasoq nunarsuarmi eqqissineq inuiaqatigiit imminnut aalajangiiffigisinnaatitaanerat, inuillu pisinnaatitaaffii pillugit anguniakkat anguneqarnissaannut.

Isumannaatsuunissaq pillugu politikkimi aalajangiinernut nunatsinnut tunngassuteqartunut suusunulluunniit nunarput nammineerluni peqataasassasoq.

Nunatta nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiinni periarfissai ineriartortinneqassasut, aalisarnikkut, piniarnikkut, aningaasaqarnikkut, niuernikkut, suliffissuaqarnikkut, suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu.

Nunarput ukiuni aggersuni annertuunik ilungersuutissaqarpoq. Nunasuarmioqatigiit sukkaqisumik imminnut akuliukkiartuinnarnerata tikikkiartuinnarpaatigut. Nunarsuarmilu aningaasaqarneq niuerneq tunngavigalugu sukkasuumik allanngortorpoq.

Nunarput ilungersuutissanut tamakkununnga piareersimalluartariaqarpoq, taamalu aamma nunarsuarmioqatigiit aningaasaqarnermikkut kattukkiartuinnarnerannut peqataalernissani eqaallisarlugu.

Nunarsuarmut eqqqissineq, atugarissaarneq pisuussuseqarnerlu aqqutissiuunneqartuassapput nunarsuarmioqatigiit imminnut pisussaaffileeqatigiillutik suleqakkiartornerisigut.

Siumup naggueqatitta suleqatiginerat atatiinnarlugu nukittorsartuarniarpaa, ilaatigut ICC aaqqissuulluagaasoq nunarsuatsinnilu nukittuumik inissisimasoq aqqutigalugu.

Siumup ICC-p anguniagai pingaarnerit illersugarai, tassa avannaarsuani inuit suleqatigiinnerat nukittorsassallugu avannaarsuani avatangiisit illersussallugit. Nunasuarmioqatigiit katersuuffiini inuit pisinnaatitaaffii soqutigisaallu saqqummiuttassallugit, kiisalu avanaarsuani politikkikkut inuillu atugarisaasigut politikkimi noqasuttumik, tassa piumassuseqartumik tamakkiisumillu peqataassalluni.

Siumup pingaartippaa nunat avannarliit suleqatiginerat ingerlateqqissallugu nutartissallugulu aamma nunat taakku aqqutigalugit suleqatigalugillu.

Siumup kissaatigaa nunarput nunat avannarliit suleqatigiinneranni suliniuteqarnerulissasoq eqqarsaatigalugit avatangiisit illersugaanerat, isumalluutit uumassusillit nungusaataanngitsumik atugaanerat, kiisalu avannaarsuata imartaani oqartussaanerulernissaq. Taamaattumik Siumup kissaatigaa nunarput Nordisk Råd-imi namminerisaminik sinniisoqalissasoq.

Siumup Arktisk Rådimi suleqatigiinneq pingaartippaa. Siumut isumaqarpoq Arktisk Rådimi suleqatigiinnermi oqaluuserineqartartut ajornartorsiutit innuttaasut avannaarsuani naapittagaat ilanngullugit oqaluuserineqartariaqartut avangiisit pillugit tunngaviusumik oqallisigisat saniatigut.

Siumup kissaatigaa nunarput Europa Rådimi namminerisaminik sinniisoqalissasoq. Siumut isumaqarpoq taamaaliorneq pingaaruteqartoq, tassami Europa Rådimi suliarineqartarmata Europa-mi nunani ataasiakkaani Europalu ataatsimut isigalugu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut.

Siumup pingaartippaattaaq IWC-mi NAMMCO-lu suleqatigiinnerit. Siumut isumaqarpoq tunngaviusumik pingaaruteqartoq malunnarsisissallugu uagut kalaallit naggueqatsittalu avanaarsuarmioqatitta inuiattut immikkut ilisarnaatitta ilagigaat uumasut nunamiittut imaaniittullu inuussutigigatsigit pinngitsoorumanagillu. Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq isumalluutit inuunitsinni tunngavigisatta siunissamiissaaq tamanut iluaqutaasussamik nungusaataanngitsumik aqunneqarnissaat. Taamaattumik pisariqartuarpoq nunarsuarmioqatitsinnut paasitissallugu inuppassuarnut aningaasaqarnikkut tunngaviummata. Misilittakkagut ilisimasagut inooriaaserpullu aallaavigalugit. Anersaakkut kulturikkkut aningaasarsiornikkullu.

Siumup kissaatigaa nunatta nunanut allanut niuernermi politikkikkut soqutigisai periarfissaalu nukittorsarneqartuassasut. Nunanut ataasiakkaanu nunallu, nunanullu arlalikkaanut suliniuteqarneq aaqqissuulluagaq aqqutigalugu.

Siumup kissaatigaa nunatta nunarsuaq tamakkerlugu niueqatigiiffimmi suleqatigiiffissuarmi WTO-mi peqataalluarnissaa.

Siumuttaaq kissaatigaa nunatta nunanut allanut niuernikkut soqutigisai isumagineqassasut nunat assigiinngitsut, tassa WTO-mi nunat assigiinngitsut pisussaaffiliisumik suleqatigeriaasiinut ilanngunnikkut, tassani iluaqutissat ersarissut atorluarsinnaajumallugit.

Siumup kissaatigaa nunatta EU-mik suleqateqarnerata annertusarneqarnissaa. Nunatta EU-mut ilaasortavinngornissaa siunertarinngikkaluarlugu.

Siumup kissaatigaattaaq EU-p nunattalu naligiissumik suleqatigiilernissaat.

Siumup pingaartippaa FN-ip ataani Permanent Forum for Oprindelige Folkimi qallunaatut taamatut taaneqartartumi, tassa nunap inoqqaavi pillugit aalajangersimasumik oqallittarfimmi suleqataaneq. Oqallittarfik nunatta ilungersuutigisimasaa FN-ip aningaasaqarnermut isumaginninnermullu ataatsimiititaliaanut, tassa inissisimavoq.

Taakkualu pisinnaatitaapput Rådip pisinnaatitaaffiisa iluanni oqallisigisassallugit nunap inoqqaavinut tunngasut, tassa aningaasaqarnermut inuiaqatigiillu ineriartornerannut tunngasut, kulturimut tunngasut, avatangiisinut tunngasut, ilinniartitaanermut tunngasut, peqqinnisamut tunngasut aamma inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut.

Siumup kissaatigaa nunatta tassani oqallittarfimmi aallartitaqalernissaa nunarsuatsinni nunap inoqqaavisa Naalagaaffiillu FN-imut ilaasortaasut akornanni ataqatigiissaarisartussatut.

Siumut tapersersorpaa NATO-mut ilaasortaaneq eqqissinissaq pillugu suleqatiginneq. Nunatta Danmark-illu NATO-mi ilaasortaanermikkut peqataaffigissavaat Amerikap avannaata Europallu akornanni attaveqaqatigiinnermut ikorfartuisinnaaneq.

Siumup kissaatigaa nunarput avannaarsuani pingaaruteqartumik inissisimalluarnini patsisigalugu nunarsuarmioqatigiit ineriartoqatigiinneranni sunniuteqarnerulissasoq. Taamaattumik Siumup kissaatigaa nunarput nammineq FN-imi sinniisoqalissasoq ilanngullugulu Siumup kissaatigaa Danmarkip NATO-mi ataatsimiittarnerani nunarput pineqartillugu nunarput peqataatinneqartassasoq.

Siumup kissaatigaa FN-imi NATO-milu nukittorsaanikkut aalajangiisinnaassuseqartunik suleqatigiiffinnik pilersitsisoqassasoq nunarsuarmi inatsisitigut eqqortitsisumik ingerlatsisoqarnissaanik illersuisussanik nunarsuaq tamakkerlugu naligiinnerup, naligiinnginnerup akiornissaanik suliaqartussanik.

Siumup isumaqarpoq nunarsuaq tamakkerlugu nammaqatigiinneq nunami namminermi nammaqatigiinnertut naleqartariaqartoq. Ajornartorsiutit iluarsisariaqarnerpaat taamaallaat anigorneqarsinnaapput nunat killeqarfii aporfiginagit suleqatigiinnikkut.

Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiaanni aallarnerlugu erseqqissaatigaa ullumikkut nunarsuami sillimaniarnikku pissusiulersut toqqisismaninnanngilluinnartut peqqarniisaarniat USA-mut taamaalillutillu nunanut killernik taaneqartartunut saassusserujussuarnerisa kingunerisaanik pilersut nunatsinni uagutsinnut toqqaannartumik sammitinneqanngikkaluartut, taamaattoq uaguttaaq nunarsuarmioqataasutut assigiinngitsorpassuartigut ulorianartorsiortitaasugut.

Taamannak Naalakkersuisut Siulittaasuata oqarnera Siumumiit isumaqatigilluinnarparput aammalu isumaqatigalugu oqarmat, issuaaneq aallartippara: "USA peqqarniisaarnianik saassunneqarnera sillimaniarnikkut pissutsinik nutaanik pilersitsivoq. Akerariitoqqat peqqarniisaarnermut akiuunniarlutik iligiissitsilerlutik. Taamaammat pisut tamakku nutaat misissoqqissaartariaqarpagut akeratoqqatsitullu isigisaraluagut isumakkeerfigisinnaasariaqarlugit."

Tassa tamakku pisut nutaat sorsunneq nutaaq nunarsuarmioqatigiinni takorluukkersaarutaaginnasimagaluartoq piviusumik atugaatilerpaat. Tamannalu uagut nunatsinniit isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput. Taamaattumillu Naalagaaffeqarterput peqatigalugu NATO-mut ilaasortaasutut akiuunnermut peqataasariaqarluta.

Siumumiit erseqqissaatigissavarput piareersimagatta sillimaniarnermut illersornissamut tunngatillugu inatsisitigut Dansk-it nutarterinissaanni nunatsinnut attumassuteqartortaasigut suleqataassalluta. Nunatta nunarsuullu avannaarsuata inuuffigissallugit toqqisisimanartuujuarnissaat qulakkeersimajuarusullugu.

Siumumi Naalakkersuisutulli isumaqarpugut, tassa ilimagisariaqartoq qaartartorsuarnik illersuiniarneq eqqarsaatigalugu Amerikamiut isumaat pisuunngortit... sakkortusarneqarsiamssasut piffissami kinngullermi sillimaniarnikkut pisut aallaavigalugit. Tassami soorlu Naalakkersuisut Siulittaasuannit oqaatigineqartoq Amerikami Senatip oktobarip aallartinnerani akuerereerpaa inatsit inatsillu taanna atorlugu qaartartoruarnut illersuutip piviusunngortinneqarnissaata aningaasalersorneqarnissaa aamma aqqutissiuunneqarluni.

Siumumiit iluarisimaarparput Naalakkersuisut Siulittaasuata erseqqissumik oqaatigimmagu Naalakkersuisut isumaat NMD, MD-nngornikoq pillugu allanngorsimanngitsoq. Tassa apeqqut pineqartumi matumani isummerfigineqanngikkallassasoq Amerikamiunit toqqaannartumik saaffiginnittoqarsimatinnagu.

Aammalu malugaarput iluaralugulu Pituffik pillugu pilersaarutit aalajangersimasut oqallisigineqarlerpata nunatsinni Naalakkersuisuttat peqataanissaat danskit Naalakkersuisuisa akuerisimagaat taamaattussaavipporlumi.

Siumumiit erseqqissaatigissavarput piffissami kingullermi illersornissakkut sillimaniarnikkullu nunarsuarmi pisorpassuit uagut MD pillugu isummiussatsinnik massakkumut allannguuteqartitsingimmata. Tassalu isumaqartuarsinnaluta Thulemi radarip atorneqarnissaa taamaallaat akuerineqarsinnaassasoq ukua tunngavigalugit:

Siullermik: Aaqqissuussineq sunaluunnit nunanut allanut akeqqersorluni saassussisinnaanermut atorneqassanngilaq. Upalungaarsimallunili sillimanissanut taamaallaat atorneqassalluni.

Aapaassaanik: Aaqqissuussineq sunaluunniit nunarsuatsinni toqqissisimanermik innarlersitsisuussanngilaq, tamannalu nalagaaffsissuit pissaanillit, tassa USA-p Ruslandillu, Kina paaseqatigalugu qulakkeersimasariaqarpaat ABM traktatimik allanngortitsisumik taartissaanilluunniit pilersitsisoqannginnerani.

Soorlu tamanit ilisimaarineqartoq ukiut arlallit matumani siornatigulli Siumumiit piumasaqaatigisarparput danskit amerikamiullu illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaata 1951-imeersup nunatsinni peqataaffigineqartumik ullutsinni pissutsinnut naapertuuttunngorlugu nutarteqarnissaa.

Siumumiillu isumaqarpugut MD pillugu saaffiginnittoqarpat isumaqatigiissusiortoqassagaluarpallu, taava 1951-imi isumaqatigiissutip ilanngullugu nutarterneqarsinnaanera Naalakkersuisuniit misissoqqissaarneqartariaqartoq.

Siumumiit ilanngullugu iluarisimaarparput Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigimmagu piffissami aggersumi nammineq qularnaarumallugu apeqqummut pineqartumut tunngatillugu aammalu apeqqutinut pineqartunut tunngatillugu pisarumaartussat pillugit Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaata eqqortumik ilisimatinneqartarnissaa.

Nunanut allanut tunngasunut nassuiaat ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni saqqummiunneqartut, nassuiaatsit ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni saqqummiunneqartartut pitsanngoriartuinnartutut Siumumiit taasariaqarpagut. Imarisamikkut piinnarani aammalu nassuiaatip ilusilersugaanerata paasiuminartikkiartuaanera ilanngullugu.

Nunatta nammineerluni periarfissani atorlugit nunanut allanut tunngasutigut soqutigisaminik aallussiartornera pissusissamisoortumik annertusiartortinneqarpoq. Tamannalumi matumuuna nalunaarusiakkut nassuiaatikkut sukumiisukkut ersersinneqarpoq.

Siumumiit pingaarutilittut taarusupparput Naalakkersuisoqarfiit assigiinngitsut nammineq iluminni nunani allanik tunngasutigut soqutigisaminnik pisariaqartumik aallassiartornerat suleqatissarsiortuarnerallu iluarisimaarnarluinnarmat minnerunngitsumik nunat sanilerisat qanittumillu suleqatigisat, soorlu nunat avannarliit aallaavigalugit.

Taamatut ineriartorneq nunatta iluani avammmuttaaq annertuumik sunniuteqalertussaavoq iluaqutaasumik. Taamatut ineriartulernerup unikaallagani ingerlattuarnissaa sunniuteqartinnerunissaalu siunertaralugit Siumumiit kaammattuutigissavarput Naalakkersuisoqarfiit assigiinngitsut taamatut nunanik allanik suleqateqarnikkut ingerlatsinerminni ilanngullugu aqqutissiuutissagat Inatsisartut Ataatsimiititaliaasa soqutigisanut attuumassuteqartut ullumikkornit annertunerusumik malinnaatillugillu suleqatiginerunissaat aqqutissiutissagaat. Taamatullu Inatsisartut Siulittaasoqarfiata tamanna naammassiqarfiusinnaaqqullugu aqqutissiuteqarfigeqataassagaat.

Siumumiit paasivarput Naalakkersuisut suliassanik pingaarnersiuinerminni makku salliutillugit ingerlakkaat: Tassa issittumi siunnersuisoqatigiinni sulineq, Nordisk Ministerrådimi sulineq, EU pilligu sulineq, WTO-imi aammalu Naalagaaffiit peqatigiiffiini sulinerit.

Nassuiaammi pingaarutilippassuit oqaaseqarfigerusunnaraluartut isumaqatiginarluinnarmata Inatsisartut ammaanermi oqallinneranni oqaaserisagut ilanngullugit innersuussutigalugit EU-mut tunngasut, kiisalu nunarsuarmiut niueqatigiinnikkut suleqatigiiffissuannut, tassa WTO-mut tunngasut pingaarnerutillugit ilanngullugit Siumumiit oqaaseqarfigissavagut.

EU-mut ilaasortaanngilagut aamma Siumumiit ilaasortanngornissaq pilersaarutiginngilarput, kisiannili EU-mi suleqatigininneq, kisiannili EU-mik suleqatiginnippugut aalisarnikkut isumaqatigiissut pitsaasoq aqqutigalugu, kisianni aamma allatigut EU-mik suleqatiginninnerput naalakkersuisut nalunaarutaanni erseqqissarneqarpoq, tassa suleqatiginninniarnerput Naalakkersuisut nalunaarutaanni erseqqissarneqarpoq suliarineqartoq.

Aammalu oqaatigineqarluni suleqatigiinnerup annertusarneqarnissaannut periarfissaqartoq, soorlu OLT-imi ilaasortatut allatulli iliorfigineqarnissarput anguniarlugu.

Suleqatigiiffissat allat anguniarlugit Naalakkersuisut periarfissarsiornerat, soorlu ilisimatusarnikkut, ilinniartitaanikkut, avatangiisit il. il. tunngasutigut periarfissat misissorneqarneri Siumumiit taperserpagut.

Qularutiginnginnatsigu nunatta suleqatissatut soqutiginartutut EU-mit isigineqarnera siunissami milliartornavianngitsoq akerlianilli alliartussasoq.

EU-mut ilaasortavinngunngikkaluarluta EU-lu naligiissumik suleqatigiilissagutta EU-mut peqatigiinnissamut isumaqatigissuteqarluta, soorunami siulliullugu sulissutigineqartariaqarpoq paaseqatigiissutigalugulugu suleqatigiinnerup ilusissaa periusissaalu.

Taamaattumik Siumumiit iluarisimaarparput tamatuma nassaarinissaa nunatta tungaanit qanoq iliuusissatut Naalakkersuisut siunnerfigisaat. Tassalu Naalakkersuisut Siulittaasuata ukiuni kingullerni ilungersuutigisaata EU-p avannaanut suliniutaata, Issittumut igalaap piviusunngortinneqarnissaata aqqutissiunneqarnissaa. Taamaattumik tulluarpoq Danmarkip 2002-imi EU-mi siulittaasuutitaqarnissaa atorluarlugu akunnattuunganngitsumik qiimasumik nunatta nunarsuullu avannaarsuani issittup ilisarineqarnerulernissaat sulissutigissallugu.

Siumumiit oqaatigissavarput Naalakkersuisugut tamakkiisumik tapersersoratsigit. Danskit aappaagu EU-mi siulittaasuutitaqarnerat iluatsillugu EU-p nunatsinni ataatsimeersuarnissaa, tassa 23. - 25. juli 2002, Ilulissani pisussanngorlugu sulissutigimmassuk.

Aammami tamatumani Siumumiit saqqummiussimasarput Naalakkersuisut Siulittaasuata siusinnerusumik nunat avannarliit Reykjavikimi ataatsimiinneranni taperserneqarfia, kingornalu Helsinkimi EU-p Udenrigministeriisa ataatsimiinnerminni tapersigaat issittumut igalaamik taasarput EU-p nunarsuup avannaarsuanut sammisumik iliuuseqarlernerani Ilulissani nangissallugu erseqqissassallugulu pissusissamisoormat.

Siumumiit kissaatigissavarput taamatut aaqqissuussineq aamma nunatta inuiaallu kalaallit ukiuni 1000-ilinni issittumi inuullutik ineriartortut ilisarineqarnerulernissaat siunertaralugu ilanngullugu aaqqissuussisoqarumaartoq.

EU-mut aalisarnermut isumaqatigiissut 2006-imi atorunnaartussaavoq. Nutaamillu naliliiffigineqartussaalluni 2003-mi. Tamatumani tunngaviulluni EU-p kommissioni isumaqarmat aalisarnikkut isumaqatigissut aqqutigalugu aningaasat nunatta pissarsiarisartagai allatut tunngavilersorneqartariaqartut.

Siunissamut aalisarnermut tunngatillugu isumaqatigiissuteqartarnerup allaanerusumik tunngaveqarluni aaqqissuunneqarnissaa tikikkaluttuarparput aammalu taamaalilluta allatigut EU-mik suleqateqarnerup aaqqissugaanissaa tikikkaluttuarlutigu.

Ullumikkut aalisarnikkut avammut tunisassiornitsinni tunisartakka amerlanersaat nunanut EU-mut ilaasortaasunut tunisarpagut. Aammalu aalisariuteqarnikkut tunisassiorfeqarnikkullu pitsaassusissatigut EU-p piumasaqaatai naapertorlugit naammaasiniarlugillu pitsaasusilersuisarluta. Tamannalumi suli ingerlaqqittussaavoq nunatsinnut aamma aningaasarpassuarnik naleqartartoq.

Siumumiit isumaqarpugut ullumikkut EU-mut imartatsinni aalisagartassiissutigisartakkagut siunissami nammineerluta tamakkerlugit aalisarsinnaalerumaarigut. Aalisariuteqarnikkut tamatigoornerusumik aaqqissuussinertigut, soorlu avataasiortortagut nammineerlutik taamaaliortalereersut.

Siumumiit qularutiginngilarput siunissami EU-mik peqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarsinnaasugut, tamatigoortumik nunatsinnut EU-mullu assigiinngitsutigut iluaqutaasussamik.

Nunatta nunani allanik aamma niueqateqarnikkut ineriartortitsinissaannut akornutaanngitsumik ataatsimullu isigalugu nunatta aningaasaqarniarneranut nunarsuarmioqataasutullu ineriartornissaanut iluaqutaasumik. Upperaarpullu tamanna piviusunngortinneqarsinnaassasoq nunarput EU-mut ilaasortangortinngikkaluarlugu.

Nunatsinni aningaasaqarnikkut namminiilissagutta inuiaqatigiillu atugarissaarfiusut attattuaannassagutsigit, taava pisariaqarluinnarpoq nunasuarmioqataasutut nunarsuarmiut niueqatigiinnerannut malinnaaniarsariinnarata peqataalluarnissarput nutaaliorsinnaassuseqarnissarlu. Taamaattumik Siumumiit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut erseqqissarmassuk WTO-p nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiiffissuup malittarisassaanut inatsisitigut naapertuuttunngorsaanermi suliartik pilersaarutit malillugit ingerlasoq.

Siumumiilli WTO-p malittarisassaanut inatsisitigut naapertuuttunngorsaannaq pinnagu aamma nunatta iluani akitsuusersueriaatsitigut periarfissiissutaasut nunat allat iluminni akitsuusersueriaatsitigut periarfissiissutigisaannut naleqqissuullugit nalunaarusiortoqarsínnaanissaa pingaartipparput.

Aammalu nunarsuup immikkoortuini nunat tamalaat ataatsimoorlutik niueqatigiinnikkut suleqatigiinnermikkut, soorlu Europami EU, Amerikami avannarlermi Nafta inuussutissarsiortortamik nioqqutissiaannut ataatsimoortumik tapiissuteqartarnikkut aaqqissuussisarnerat misissoqqissaarneqartariaqarpoq.

Nalunnginnatsigumi nunat assigiinngitsut niueqatiginerannut naligiissumik unammilleqatigiinnissamut equngasumik sunniuteqarsinnaasarmat. Soorlu Europamiut naasorissaasortaasa puulukit nersussuullu neqaannik avammut nioqqutissiorneranni tapiissuterpassuit toqqortortumik pissusillit pilersitaannik uagut savaatilittatta avammut nioqqutissiorsinnaanerat akitigut unammillersinnaatinngikkaat.

Manna iluatsillugu Siumumiik pinngitsoorusunngilagut qutsavigissallugit inuppassuit ataasiakkaat, kattuffiit assigiinngitsut, nunatsinni suliffeqarfippassuit assigiinngitsut, Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqarpata, namminersortunilluunniit pigineqarpata, kommune-llu nammineerlutik nunani allanik ingerlauartumik suleqateqarlutik piffissaniluunniit aaliangersimasuni suleqateqartarlutik ingerlatsinerat ingerlatsisarnerallu pillugit.

Taamatut nunatsinneersut niueqatigiinnikkut ilinniartitaanikkut teknik-kut paasissutissiisarnikkut kulturikkut timersornikkut allarpassuartigullu peqataanerat tassaavoq nunatta inuiaqatigiillu Kalaallit nunarsuarmioqatitsinnik ilisarineqanerulernissaannut aqqutaasut pingaarnerpaat. Naalakkersuinikkut sulinermi periarfissaasigut tapersersorluarneqartariaqartut.

Taamannak oqaaseqarluta nunanut allanut tunngasutigut inerlatsineq pillugu nassuiaat Naalakkersuisut siulittaasuannik saqqummiunneqartoq iluarisimaarlugu tusaatissatut tiguarput, Naalakkersuisullu sulilluaqqinnissaannik kissaallugit.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tulliuppoq Daniel Skifte, Atassut

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat Atassumminngaanniik imatut oqaaseqarfiginiarparput:

Atassummiik maluginiarparput nunanut allanut ingerlatsineq pillugu nassuiaat ukiunut siuliinut naleqqiullugu maannakkut immikkoortunut annertuunut marloqiusanut avinneqarsimasoq, taamalu nassuiaat apeqqutinik annertuunik imaqartinneqarluni saqqummiunneqarluni.

Allaat taasariaqarluni suut tamarluinnangajaasa aamma annikitsualuit ilanngussorlugit saqqummiunneqartoq.

Taamatut iliorneq oqaluttuarisaaneq eqqarsaatigalugu quppernerit 160-it atorlugit nassuiaanerummat sukumiisutut ajunngitsutullu nalilerparput.

Taamatut periaaseqarneq nutaauvoq assersuutit ilaattut taaneqarsinnaavoq, soorlu suliassaq aaliangersimalluinnaqqissaartoq eqqarsaatigalugu, tassani taaneqartarluni atorfilittap imaluunniit atorfilittat. Suliassaq pineqartoq qanoq annertutigisumik piffissamik atuiffigalugu suliarisarsimaneraat ersersinneqartarluni.

Taamaaliorsimaneq siunissaq ungasinnerusoq isigalugu aamma aningaasaliissuteqartarnissaq eqqarsaatigalugit nalilersuisarnissarlu taakkununnga najoqqutaassaalluartussaammat Atassummiit suliap pitsaasutut nalilerneranut tamanna aamma peqqutigaarput.

Nunatsinni, Savalimmiuni, Danmarkimilu Naalakkersuisut siulittaasuisa ukiumut ataasiarlutik ataatsimeeqatigiittarnrerat Atassummiit periaatsitut pitsaasutut pisariaqavittutullu isigisarparput.

Tassunga tunngasumik nunat, soorlu nunatut OLT-tut aaqqissuussiffigisanut EU-mut atassuteqarnerat siunissami ilumut maliinnassaneripput imaluunniit nunarput allatut inissisimalluni EU-mut atassuteqarnerulertittariaqartoq, kiisalu minnerunngitsumik apeqqutit sillimaniarnermut tunngasut oqallisigineqartarmata nammineq taanna ajunngilaq, kisianni nunatsinni innuttaaqataasut apeqqutinik taamak annertutigisunik pingaaruteqartigisunillu aamma oqalliseqataanissaat isummersornissaallu Atassummiik pingaartipparput, taamaattumik innuttaasut tunngavissaqarluarlutik apeqqutini pineqartuni oqalliseqataalissappata taava apeqqutit pingaartut pillugit annertunerusumik paasititsiniaanissaq, nutaaq suli ullumikkornik pitsaanerusoq Naalakkersuisutigoortumik isumagineqartariaqartoq Atassumminngaaniik isumaqarpugut.

Atassut isumaqarpoq apeqqutini EU-mik niueqateqartarnermut tungasuni, sillimaniarnermullu tunngasuni, kiisalu minnerunngitsumik nunatsiniit tunisassiat uagutsinnut akornusersuutaavallaanngitsumik tuniniartuaannarnissaat apeqqutini pineqartuni pingaarnerpaatinneqartariaqartoq.

New Yorkimi Washingtonimilu peqqarniisaarniartartut saassussinerata kiisalu tamatuma kingornatigut USA-p Afghanistanimut sorsulernerata ersersippaat ilumut uagut nunarput silarsuarmioqatigiinnut ersarivissumik inissisimalersoq aammalu sanioqqunneqarsinnaanngitsumik silarsuarmioqataasutut misigisimalluta pisartunut akuunissarput aammalu isummersortarnissarput pisariaqalersoq.

Taamak amiilaarnartigisumik pisimasoqarnera sianiginngitsuusaarlugu aammalu toqqorterlutalu sooq isummatoqqagullu kisiisa aallaavigalugit isiginneriaaseqarluta ingerlariaqqissinnaanngilagut, uffali avatitsinni pisorpassuarnik ullut tamaasa soorlu fjernsyn-kut isiginnaartinneqartaraluarluta.

Naammagunnaarnikuuvoq oqartuassalluni uagut nunatsinni sorsunneqanngisaannarmat aammalu inuiaat uagut toqqissisimanermik pingaartitaqaratta taava avatitsinni pisorpassuit ilaatigut alianartut amiilaarnartullu akuliuffigisariaqanngikkigut, naagga nassuerutigisariaqarparput Danmarki EU-luunniit isumalluutiginngikkutsigit taava nunat allat taakkua qanimut suleqataat tassalu USA ajattuinnarsinnaanngikkipput, naak illuatungaatigut isumalluutitut isigalutigu soorlu sorsunneqalissagaluarpat uagutsinnut illersuisussatut.

Atassut isumaqarpoq pissutsinik nutaanik atorluaaniaanerusariaqalersugut aamma aalisakkanik puisit amiinik allanillu nioqqutigisatsinnik tuniniaasinnaauarnissarput eqqarsaatigalugu. Ukiuni 2000-kkunni nunanut allanut niueqateqarneq aamma USA-mut pissusilersornerput qitiutinnerusariaqalerparput.

Pisorsuit siuliini taaneqartut erseqqissarpaat ilumut apeqqutini aamma uagut politikkikkut kiisalu innuttaaqataasutut allaat aaliangiiffigissallugu nuanniitsutut isigisaraluakkatsinnut allatut ajornavissumik maanna pisussaaffeqalersimasugut naammassisariaqakkatsinnik, tassalu Thuleradarip sakkortusarniarnerata aaliangiiffiginissanut tunngasumik.

Aaliangiiniarnissaq immaqa piffissami ilimagisami suli qaninnerusumi pisinnaavoq, naak tamatumani naliliisartut allat allatut isumaqaraluartut, taamaattumik Atassut isumaqarpoq Kalaallit inuiattut apeqqummi pineqartumi pakasarneqassanngikkunik maannangaaq akisussaassuseqarlutik isummersortariaqalersut.

Atassut isumaqarpoq innuttaasut akisussaassuseqartumik isummersulersinnatik apeqqutit makkua ilaat aamma nalilersorluaqqaarlugit akissutissaqartereerlugillu isummernerminni nalilersussagaat, soorlu silarsuarmi sorsunneqalissagaluarpat nunap kiap nunarput qaammaqqutitigut, kiassaatitigut, nioqqutissatigut, nakorsaatitigullu ilaallu ilanngullugit pilersussavaat.

Atassummiik uagut tamakkununnga tunngasumik eqqartuisarnitsinni ajattuineq pinnagu atorluaanerli qitiutillugu oqallittarpugut kiisalu aamma nunanut killernut taaneqartartuni politikkikkut sammiveqarnissaq aallaavigalugit isummersortarluta.

Danmarki, EU, illersoqatigiiffik NATO kiisalu USA nunanut killernut illersoqatigiiffissuarnut ilaapput tamannalu nunat taakkua pinngitsooratik qulakkeersimasariaqarlugu nunatta sutigut tamatigut soorlu atortussatigut, nakorsaatitigut, nioqqutissatigut allatigullu pilersorneqarnissaata qulakkeersimanissaa tassa ajornartorsiorfimmik nalaataqartinneqassagaluarutta.

Aamma taamatut isiginneriaaseqarluni Danmarkimut aammalu nunanut avannarlernut attaveqarneq nalilersorneqartariaqartoq isumaqarfigaarput. Uani apeqqummi apeqqutaanngilaq nunarput namminersornerunersoq imaluunniit namminersortuunersoq.

Taamaattumik politikkikkut ullumikkut Naalakkersuisut nunat taaneqartut pillugit ingerlariaasiat Atassummiik politikkimut, politikkitsinnut naleqquteqimmat saqqummiunneqartut tamakkiisumik tapersersoratsigit oqaatigissavarput.

Isaasalerlugu "issittumut igalaamik" taallugu nunatta Naalakkersuisutigut suliniutai siunnerfittut pitsaasutut nalilerpagut, tamanna nersorinnissutigalugulu tamakkiisumik taperserparput.

Nunatta aamma inatsisitigoortumik nunanut killernut taaneqartartumik tassa Island-imik Savalimmiunik Kalaallit Nunaannillu suleqateqarneq, suleqateqarlualereernerlu nalunaarusiami ersarinnerutinneqartariaqarsimanera Atassummiit isumaqarfigaarput. Soorlu aasaq nunat taakkua Islandimi ataatsimeeqatigiipput nunatsinniik peqataaffigineqartumik, ilaatigut qulequtaq piniartutut inuutissarsiuteqarnerup ukiuanik taallugu soqutiginartorpassuarnik saqqumiussuiffiusoq.

Nunat taaneqartut peqatigalugit siunnerfiqatumik ataatsimeeqatigiittarneq aammalu angusaqarfiusartoq nalunaarusiami erseqqissineqarnerutinnissaa pisinnaavoq, soorlu Inatsisartut siulittaasoqarfiat kiisalu nunanut allanut tunngasutigut allaffeqarfik suleqatigiillutik nalunaarusiamik ataqatigiissaarisuusimagaluarpata.

Siulianut pineqartunut tungasunik malitseqartitsiniarnerlusooq EU-mi politikkerit siunnerfimmut angorusutanut akuliusimanerunissaat pingaaruteqarluinnartoq Atassummiik nalilerparput, nunattami niuernikkut suli pitsaanerusumik angusaqarnissaa aalisarnermullu tunngasunik EU-mut isumaqatigiissutitigut angusat eqqarsaatigalugit nunatsinnut pingaaruteqarluinnarmat iluamik atassuteqaqatigiinnissaq.

Taamaattumik pingaartumik Naalakkersuisut siulittaasuata suliniarluarneratigut nunarput 2002-p aasaanerani EU-p ataatsimeersuarnissaanut qitiutittussanngortitaasimanera assut nuannaarutigaarput.

Atassummiik aamma pingaartutut nunatsinnullu iluaqutissatut nalileriissavarput oqaatigissavarput kissaatigigatsigu ataatsimeersuarnerup aaqqissuuneqarnermigut iluatsilluarnissaa.

Suliassaq ataatsimeersuartitsinissamut tunngasoq annertussaqimmat Atassummiik maanna nalunaarutigissavarput aaqqissuussinermi pisariaqartitsineq tunngavigalugu suleqataalluarumaaratta aamma inuusuttagut tassani eqqarsaatigalugit tassami Kalaallit inuusuttut oqaatsinik arlaqartunik atuilluarsinnaasut amerliartorluarnerat nalunnginnatsigu, soorunami taamanikkussamut aamma kulturitta ersarissumik saqqumilaartinnissaa Atassummiit naatsersuutigilluinnarparput.

Aamma Naalakkersuisut 1980-ikkut ingerlaneranniit ullumikkumut pisartunut naleqqiukkaanni maannakkut EU-mut inussiarnernerungaartumik nipeqaleriartornerat ersarippoq Atassummiit ataasianngeqaluta tamanna maluginiartaratsigu oqaaseqarfigisarsimavarput. Tamanna ajunngilluinnarpoq aamma pissusissamisoorpoq nipi taama ittoq aamma ullumikkut aneqqissallugu Atassummiik isumaqarpugut taamatut alloriarneq pitsaasuusoq peqqutissaqartuartugullu uagut nuannaassalluta.

Nalunaarusiami takisuumi nunatta nunanut allanut suleqateqarnera ilaatigut Danmarki peqatigalugu kiisalu nunani assigiinngitsuni suleqatigiiffissuit aamma nunatsinnut niuernikkut suliniutitigut atatillugu pingaarluinnartut pinngitsoorneqarsinnaanngitsullu eqqartorneqarput. Assersuutit ukua kisiisa taassavakka:

EU-p ilua Bruxellemi Ottawamilu allaffeqarfiit, Artisk Råd, Nordisk Minister Råd, FN, WTO, NATO, Suleqatigiiffiit aalisarnermut tunngasut, NASCO kapisillit nungutitaannginnissaannut suliniuteqartoq, IWC aammalu NAMMCO arfernut piniarnermullu tunngassuteqartut ilaallu ilanngullugit, soorunalimi suli aamma nunatsini inuutissarsiutitsinnut inuuniarnitsinnullu pingaaruteqarluinnartunik allanik suli taasassaqaraluarpoq.

Atassummiik nuannaarutigaarput nunanut allanut tunngasutigut sillimaniarnikkullu politikki ersarinnerusoq nunatsinniit sulissutigineqariartulermat.

Inatsisartuni ammaanersiorluni Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaataa oqallisigigatsigu Atassummiik tikkuakkata ilagaat soorlu apeqqut annertooq tassalu silarsuarmi sorsunnersuaqalissagaluarpat imaluunniit allatigut pinartumik pisoqaleraluarpat qanoq nunatsinni sillimaniarnikkut piareersimatiginersugut apeqquseratsigu.

Taamani akineqaannarpugut apeqqut taanna Naalakkersuisuniit akissuteqarfigineqarmat, tamanna Danmarkip akisussaaffigigaa, tassa allamik naamik, pakatsissutigeqisatsinnik allamik nassuiaasoqanngilaq.

Kisianni maannakkut Naalakkersuisut apeqqut pillugu aallussinerulerput, ilaatigut sulisunik sulisitsisoqalerluni, ataatsimiititaliortoqarluni il.il. Taamak piviusorsiortumik aallarteriartoqartutut maannakkut isikkoqalermat, tamanna Atassummiit tuppalliutigaarput - tusaaniarneqarsimagatta.

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiaataa imartooq taperserlugu tusaatissatut Atassummiit tiguarput.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Nunatta nunanut allanut tunngasutigut inissisimanera pillugu, Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiaataa tusaatissatut tigullugu, Inatsisartut kaammattorusuppagut Namminersornerullutik Oqartussat nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinerat ataatsimut isigalugu tunngaviusumik oqallisigalugulu nalilersorluaqqullugu.

Nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanitta inissisimanera siunissami taamaaginnassava? Imaluunniit qanoq isikkoqassava? Inuit Ataqatigiinniit oqartariaqarpugut ukioq manna nassuiaat ukiumoortumik nassuiaatit qulingiluassaat, atorfilinnit pimoorullugu suliaasimasoq ullumikkut nukiit qanoq, sumullu atorneranik ersersitsisoq.

Siunissarli ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu politikkikkut nunatta nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanerulernitsinnik tikkuussinermik annertunerusumik oqariartuutitaqanngitsoq. Tassa imaappoq maanna oqartussaaffigisatta iluani periarfissat sapinngisaq naapertorlugu atorneqarput, aammalu nalunanngitsumik Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat taakku pillugit oqariartuutissaat utaqqimaarneqarlutik. Maluginiarparputtaaq nalunaarusiaq 11. september pisut sioqqullugit suliaagami, nunarsuarmi ullumi pissutsinik allanngorsimaqisunik oqariartuutitaqanngitsoq, maluginiarparpulli Naalakkersuisut Siulittaasuat saqqummiinermini 11. september kingorna pisut oqaaseqarfigigai, isumaqatigaarpullu oqarmat: Nunarsuarmi pisut aamma uagutsinnut attuumassuteqarluinnartut. Toqoortersinnaangitsugut soqutiginnginnittutullu pissusilersussagutta, tamanna nunanisiaanerup nalaanut naleqqunnerusoq.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut maanna piffissanngortoq nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu politikkeriusugut tamakkerluta namminersorsinnaassusitta naqissusernissaa. Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi siunertap anguniagassat pingaartitallu maanna ersarissumik aalajangersaavigalugit aallartittariaqarpugut, ilaatigut anguniakkat ersarissut naqitanngorlugit takussutissiarinerasigut.

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunanut allanut tunngasutigut aaqqissuussaanerput pillugu utaqqiinnartutut pissuseqarnata, nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut ersarissunik isummersornissarput piffissanngorpoq. Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut Qallunaat Naalakkersuisuisa periusaat maliinnassanngikkipput, namminerli inuiattut pisinnaatitaaffigut malillugit isummersinnaanerput atussagipput. Nunarsuarmioqataavugut, allaallu nunarsuarmi sakkutooqarfiit pingaaruteqarnerpaat ilaanik inissiivigineqarsimalluta, taamaattumik pisussaavugut ersarissumik isummersussalluta.

Sakkutooqarfik nunatsinniippoq, tassani pisut kingunissaalu uagutsinnut tuttussaapput. Taamaattumillu sakkutooqarfik pillugu danskinut isummersueqataasussaavugut, danskit uagutsinnik isummersuinissaat utaqqiinnarnagu.

Isumaqarluinnarpugullu pissusissamisoortoq siunissami sakkutooqarfimmut tunngasunik aalajangiinissani uagut salliulluta aalajangiinissarput tunngaviusariaqartoq. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut Inatsisartuni pisussaaffik siulleq tassaasariaqartoq nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinerup tunngavissai inuiattut pingaartitatsinnik immikkoortunik assigiinngitsunik aallaavillit naqissusertariaqarivut, tassami kalaallit inuiaavugut eqqissinermik pingaartitaqartut, ukioqatigiinnermik ilitsoqqussaqartut, suleqatigiinnermik nappateqartut, pillaanermik ileqqoqanngitsut, sorsunnermik akuersaartuunngitsut, namminissarsiornermik sulluginnittut, peqatigiinnermik nakooquteqartut, nunaqqatigiinnermik toqqammaveqartut, kiffaanngissusermik pigisaqartut, nunamut atanermik kingornussaqartut minnerunngitsumillu ikiuiumatussusermik anersaaqartut.

Inuit Ataqatigiinni paasinnittaaserput malillugu nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi inuiattut pingaartitat periaatsillu imminnut naapertuuttussaapput, tatiginassuseq tassaniimmat. Tassungalu ilanngullugu namminersulernissatsinnut atatillugu pisariaqarluinnartutut isigaarput, avataanik sunik periutsinik inuiaqatigiinnut kalaallinut allanarsinnaasunik eqqussuiinnarani, tassunga taarsiullugu nammineq pigisatsinnik eriagisatsinnillu atorluaanissarput.

Namminersornerullutik Oqartussat maanna anguniarpaat naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunatta namminersulernissaa. Inuit Ataqatigiinni isumarput malillugu naalagaaffiit peqatigiit ippassaq ullorsiortut oqaaseq "nammineq aalajangiisinnaatitaaneq" pillugu 1966-imi aalajangersagaat Inatsisartut naalagaaffiup Danmarkip tungaanuinnaanngitsoq aammattaarli ukiuni makkunani nunatta silarsuarmut appakaanniarneranut atatillugu politikkitsinni erseqqissartuartariaqaraa imaattoq, inuiaat tamarmik imminnut naalakkersorsinnaanermut pisinnaatitaaffeqarput. Pisinnaatitaaffik taanna tunngavigalugu naalakkersuinikkut inissisimanissartik kiffaanngissuseqartumik aalajangersarsinnaavaat. Kiffaanngissuseqartumillu aningaasarsiornikkut, inooqatigiinnikkut, kulturikkullu ineriartornertik ilusilersorsinnaallugu.

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunatta namminersortup naalagaaffiullu akornanni attaveqarneq isummanik tunngaviusunik pingaarnerusunik makkuninnga aallaaveqassasoq takorloorparput.

Naalagaaffeqatigiinnermi ataqqinneqartariaqarluinnarpoq kalaallit sutigut tamatigut nammineq aalajangiisinnaatitaanerat.

Aappaattut: Inuiattut kiffanngissuseqarnerput ataqqineqassaaq.

Pingajuaatut: Inuiattut aaqqissuussaanitsinni nammaqatigiinneq aallaaviusariaqartut.

Sisamaattut: Ataatsimoorluni akisussaaneq naqissuserneqassasoq, ilaatigut makku aallaavigalugit, peqatigiinneq, naligiissitaaneq, ataqqeqatigiinneq, suleqatigiinneq, naapertuilluarneq maligassiuinerlu.

Nunarsuarmioqatigiit nammaqatigiinnerannik pingaartitsineq Inuit Ataqatigiit pigiuarsimavarput, aqaguagu arfininngorpat 27. oktober nunarsuarmi inuiassutit assigiinngitsut malunnartitsisussaapput, ilaatigut ammip qalipaataa tunngavigalugu assigiinngisitsineq sorsunnerlu akerliuffigalugit.

Inuit Ataqatigiinni isumarput malillugu Namminersornerullutik Oqartussat maanna nunarsuarmi pisut aamma eqqarsaatigalugit pissutissaqavissumik periarfissaqalerput, nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi nammineq aalajangiisinnaatitaaneq Københavnimiit Nuummut oqqunniassallugu.

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani inuiaat pingasuusut inuupput, tassalu danskit, savalimmiormiut, kalaallillu. Naalagaaffiit peqatigiit tassa FN-ip aalajangersagaanut tunngatillugu inuttullu pisinnaatitaaffiit aallaavigalugit inuiaat pineqartut tamarmik immikkut namminneq aalajangiisinnaatitaanermik ilivitsumik inunnguuseralugu pigisaqarput.

Danskit, savalimmiormiullu nunanut allanut tunngasutigut namminneq aalajangiisinnaatitaanerat ataqqivarput, taamatuttaaq isumaqarpugut inuiaat kalaallit namminneq aalajangiisinnaatitaanerat ataqqineqassasoq. Nunarput qiviassagaanni namminersornerulersimanerup iluani massakkutut ingerlariaatsimi suli oqartussaaffigilinngisatsinni akisussaaffeqartitaannginneq, pisinnaatitaaffeqannginnerlu atuupput, tassani soorunami pivagut namminersornerulernitsinni akisussaaffiit suli tigunngisagut, nunanut allanut sillimaniarnermut, eqqartuussiveqarnermut il.il. tunngassuteqartut.

Nunatta inuiassuit akornanni inissisimaneranut atatillugu Inuit Ataqatigiit siunnerfigisassatut nutaatut pioreersut saniatigut makku takorloorpagut:

Namminersorneq pillugu isumaqatigiissummik angerfigeqatigiissummik Danmarkimit atsioqatigiinnissaq. Nutaamik isumaqatigiissuteqarnissaq anguniartariaqarpoq, ullumikkutut Danmarkip qitornaatut suli nammineersinnaanngitsutut inissisimanerput qimanniartariaqarparput. Inersimasutut Danmarkimut naligiissutut inissisimanissaq pisariaqarpoq, pimoorullugulu anguniartariaqarluni. Nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut tamakkiisumik oqartussaalernissarput pisariaqarpoq, tamatumani danskinut suleqateqarnerup allatut aaqqissuussap ilusilersornissaa ilanngullugu.

Nunatta nammineq nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut naalakkersuisoqarfeqalernissaa anguniartariaqarpoq.

Illersornissaq pillugu 1951-imi danskit amerikamiullu isumaqatigiissutaat, qanganitsersimaqisoq allanngortinneqartariaqarpoq. Nunasiaanerup nalaani suliaavoq akuersaarsimanngisaannarparput nunatsinnilu illersornissakkut oqartussaaqataanissarput pisariaqarluinnalerpoq. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut isumaqatigiissummut danskit tapiliussaannarnik aaqqiiniarnerat akuersaarneqarsinnaanngitsoq, pissuserlu taanna inuiaat namminneq nunaminni oqartussaanerannut pisinnaatitaaffiinullu tulluanngitsoq. Tassunga atatillugu 1951-imi isumaqatigiissutip kalaallisut nutserneqarluni tamanit takuneqalersinnaanissaa suli suliniutigineqartariaqartoq.

Nunanut allanut attaveqarnerup nunatsinniit toqqaannartumik ingerlanneqalernissaa anguniartariaqarpoq, tassani danskit naalagaaffianik suleqateqarneq nutarterneqassasoq, nunilu allamiut toqqaannartumik sinniisoqartarnissaat anguniarneqassalluni.

Siunissami nunatta nakkutigineqarnera eqqarsaatigalugu, Tunumi Avannaarsuanilu Seriusimik ingerlatsineq, imartatsinnilu nakkutilliineq allanik isumalluuteqarpallaarata nammineq akisussaaffigisariaqalerparput. Apeqqutaavorli ilumut taamatut suliaqartut sakkutuujusariaqarnersut, siunissarlu eqqarsaatigalugu oqallisissanut ilaasariarpoq nunarput siunissami nammineq sakkutooqartariaqarnersoq. Tamatumanilu Canadami naggueqatitta periusaat nakkutilliinermik suliaqartut Rangersinik taasat periusaasa periarfissat ilaattut qimerloornissaat pisariaqarpoq.

Naalagaaffiit kiffanngitsumik peqatigiinneq tunngavigalugu naalagaaffeqatigiittut inissisimasut suleqatiginiassavagut.

Naalagaaffiit peqatigiinnut FN-imut nunatut namminersortutut attaveqalertariaqarpugut.

Europarådimut ilaasortanngornissaq anguniarneqassaaq. Europarådi toqqaannartumik EU-mut attuumassuteqanngilaq, tassaallunili inuit oqartussaatitaanerisa pisinnaatitaaffiisalu illersugaaneranik qajannaallisarneqarneranullu aallutaqartoq, kiisalu nunani ilaasortaasuni aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikkullu ineriartornermik, siuarsaanermik anguniagaqartoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut ullumikkut inuuniarnitsinni avammullu attaveqarnerput eqqarsaatigalugu Europarådimut ilaasortanngornissatsinni pissutissaqartugut. Tamannalumik aamma namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitamik misissorneqartoq ilisimavarput.

Missiilinut illersuusiornissamut NMD-imut, maanna MD-ingortumut, atatillugu USA-p sillimaniarneq pillugu isiginnittaasiata akimorneqarluarsinnaanera kikkut tamarmik takusinnaasaannik uppernarsineqarpoq, septemberip ulluisa 11-anni. Tassanimi saassussinermi missiilit atorneqaratik saviit atorneqarmata. Taamaattoq tamatuma kinguninngua USA Alaskami MD-mut atugassanik sanaartorluni aallartittoq ilisimavarput, kiisalu USA-mi Inatsisartut arlariit missiilinik illersuusiornerup ineriartortinnissaanut atugassanik aningaasanik ikigisassaanngitsunik aningaasaliillutik.

Aasaq tutsiuppoq danskit suliffeqarfiinut assigiinngitsunut missiilinik illersuusiornissap aningaasarsiutigisinnaanera ammaanneqartoq. Nunanut allanut ministerip Mogens Lykketoftip akuersissuteqarneratigut. Alaskami missiilinik illersuusiornermut atatillugu sanaartorneq aallartereerpoq, tulliamita sunaassava?

Missiilinik illersuusiornissamut atatillugu Inuit Ataqatigiit oqariartuutaa ersarissoq suli taannaavoq, tassalu MD-mi apeqqut apeqqutinut allanut taputartuunneqassanngitsoq. Taamaattumillu polikkikkut niuerutigineqassanngitsoq.

11. september pisut uppernarsaasiullugit Amerikami naalagaaffeqatigiit nunallu allat ima kajumissaarusuppagut.

Missiilinik illersuusiornissamut pilersaarut unitsinneqartariaqartoq, tuppallersaataannaammat.

Aningaasat siunertanut pitsaanerusunut atorneqartariaqarput, imminut akilersinnaanerummat.

Sakkussakillisaanermi isumaqatigiissutit ABM ataqqineqartariaqartoq.

Naalagaaffiit isumakulunnartut paaseqatigiissinnaaneq atorlugu isumaqatigiinniarneqartariaqartut ineriartornissaanillu ikiorlugit.

Naalagaaffiit peqatigiit missiilinik illersuusiorniarneq akerlilerlugu oqaaseqaataat malinneqartariaqartoq.

Ukioq manna inunnik isumasiuineq ingerlanneqartoq naapertorlugu nunatsinni inuit amerlanerussuteqartut missiilinik illersuusiornissaq akerleraat. Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput, inuit oqartussaaqataanerisa aamma nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinerup imminnut ataqatigiinnissaat. Nalunngilarpummi nunarsuarmi tamarmi pissutsit ataatsimut isigalugit nunani ataasiakkaani pissutsit, illuuatungaanilu nunat tamalaat akornanni pissutsit qangatut immikkoortikkuminaallisimasut.

Inuit oqartussaanerat nunap killeqarfiata iluinnaani atorunnaarsimavoq, paarlattuanilli malunnarsiartorpoq nunap killeqarfiata avataani pissutsinut aamma kalluuttartoq, soorlu 11. september pisut tamanna takutikkaat.

Inuit Ataqatigiinni missiilinik illersuusiornissamut akerliunitsinni tunngavilersuutigut siusinnerusukkut tusarliutereeratsigit, maani uteqqissanngilagut. Taamaallaalli tunngavilersuutigut matumuuna erseqqissassallugit.

12. september USA-mi Danmarkimi Folketingip Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaata, nunatsinni Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititamit peqataaffigineqartumik sakkutooqarnermut immikkut missiilinik illersuusiornissamik ilisimatooq ataatsimeeqatigineqarpoq Washingtonimi. Tassanilu erseqqilluinnartumik oqaatigineqarpoq missiilinik illersuusiornissaq siunertaralugu Pituffimmi radareqarfiup nutarternissaa pillugu nunarput naaggaarsinnaajunnaarlugu aperineqarnissaa ilimagisariaqartoq.

Missiilinik illersuusiornissap piviusunngortinneqarnissaa siunertaralugu USA-p præsidentiata ABM-imik isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaa kissaatigaa. Nutarterneqassappalli apeqqutaalluinnassaaq ABM-imik isumaqatigiissut ilumut taaneqarsinnaajuassanersoq sakkullikillisaaneq pillugu isumaqatigiissutitut.

Aarleqqutigisariaqartorlu angisooq unaavoq, taassuma allanngortinneratigut sakkussiornikkut qaangerniunnerup nutaap pilersinneqarnissaa.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut tamanna eqqumaffigilluinnartariaqaripput, nunarsuarmimi eqqisinissaq sakkussakillisarnissarlu pingaartikkutsigu, tamatumap sutigut tamatigut anguniarnissaa aqqutissiuusseqataaffigisariaqarparput. Inuit Ataqatigiinniillu ajuusaarutigilluinnarparput missiilinik illersuusiorneq pillugu Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititap aaqqissuussaanik tusarniaanissarsuaq Nuummi 30. oktober pisussaagaluartoq kinguartinneqarmat, suliaq ukiup affaa piareersarneqareersoq saqqummiisussat aggersarneqareersut, aningaasallu tassunga tunngasut immikkoortinneqareersut taamaatiinnarneqarmat. Isumaqaraluaratta ullumikkut nunatsinni aatsaat taamak pisariaqartitsigigaluaripput, taamatut tusarniaanissap ingerlanneqarnissaa. USA-mi aningaasarpassuit tassunga atortussat immikkoortereermatigit.

Missiilinik illersuusiornissaq pillugu oqallinnissaq Inuit Ataqatigiinniit pingaartutut isigigatsigu siorna kissaatigisimasarput kaammattuutigeqqissavarput, tassalu MD aviisiliortoqassasoq, taamalilluni inuit oqallinnissaminnut periarfissaqarnerulissammata, tassani soorlu partiit assigiinngitsut isumaat saqqummiunneqarsinnaapput, maannalu killiffiusoq ilisimatitsissutigineqarluni.

Inussiarnernermik pinerpoq maani oqallinnermi USA-p raketit radarillu atorlugit pilersaarutaa suli illersornissamik taagorparput. Uffa Amerikarmiut namminneq taama oqalunngitsut. Ukioq manna 11. januar USA-p silaannarsuarmi kommissionia nalunaarusiamini ilaatigut ima allappoq:

"Piffissami tulliuttumi USA silaannarsuarmi, silaannarsuamut silaannarsuarmilu qanoq iliuuseqarsinnaanngorniarpoq, nunami silaannarsuarmilu soqutigisani isumannaarniarlugit, tamatumuuna USA periarfissaqalissooq sakkortunerujussuarmik ersiortitsisinnaanissaminut aammalu sorsuttoqalissappat sakkulersornikkut nukittunerpaajunissaminut".

Taamanikkut kommissionimut taama nalunaarusiortumut siulittaasuuvoq ullumikkut USA-mi illersornissamut ministeriulersoq Donal Ronspield. Tamannali sioqqulluguli 1998-imi USA-mi silaannarsuup sakkulersorfiginissaanut qullersaqarfiata nalunaarusiaa Longways-plan ilaatigut ima imaqarpoq.

"Nuna tamat akornanni isumaqatigiissutit aalajangersakkallu allat pilersaarutitsinnut killilersuiniaraluartut, silaannarsuarmi periarfissagut ineriartortuassapput, allat inatsisitigut naalakkersuinikkullu nangaasaarutaat isumannaassaqqaarpagut, pisuut piitsullu avissaarsimanerat suli annertusiartuaassaaq, tamatumalu kingunerissavaa nunarsuup immikkoortuini eqqissiviilliornerit, USA-lu tassaajuassaaq nunarsuarmi naalagaaffik pissaaneqarnermik atuisinnaasoq".

Maannalu EU-mut tunngasumik:

Nassuiaat ataatsimut isigalugu siunnerfimmik ataatsimik ersarissumik tikkuussivoq, tassa EU-p suliniutaanut issittumi igalaamut sammivilersuineq pingaartinneqarluni. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput, tassungali ilanngullugu kissaatigissallugu suliniarnermi ilaatigut issittumi ataatsimoorussamik anguniakkanut tunngaviusut Inatsisartut siusinnerusukkut akuersissutigisimasaat aallaavigineqassasut. Tassanimi Issittormiut Kattuffiata sulissuteqarneratigut issittumi anguniagassatut pingaarutillit soorlu, inuit piniarnikkut, niuernikkut, tunisassiornikkullu pisinnaatitaaffiinik suliniarnerup pimoorussamik ingerlajuarnissa pisariaqartutut Inuit Ataqatigiinniit isigaarput, anguniakkallu ersarissaavigineqartuarnissaa pingaaruteqartutut isigalugu. EU-p siunissani oqallinneq arajutsisimanngilarput, ilimagineqarsinnaavorlu EU tassaalerumaarpoq Europami naalagaaffeqatigiit, soorlu USA taamaareersoq. Maannalu sakkutooqarneq sillimaniarnerlu pillugit ataatsimoortumik politikki EU-p sukaterpaa.

EU-p siunissaa soorunami sunnerniarsinnaannglarput EU-p avataaniikkatta, kisianni EU-p nunattalu akornanni kiffaanngissuseqartumik suleqatigiinneq aqqutissatut isumaqarfigaarput, taamaammat issittumi igalaamik taaneqartoq pillugu Inatsisartut kajumissaarusuppagut, tamatuma suleqatigiinnerup naalakkersuinikkut isumaqatigiissummik imaluunniit angerfigeqatigiissummik tunngavilerneqarsinnaanera maannangaaq isumaliutigeqqullugu. Ajornanngippallu maannangaaq Naalakkersuisut pisinnaatitsissummik tunuliaqutaleqqullugit isumaqatigiissutip tamatuma piviusunngortinneqarsinnaaneranik misissuinissamik.

Inuit Ataqatigiinniit peqqarniisaarniarneq terrorisme pillugu imak isumaqarpugut.

Inuit ataasiakkaat, soorlu Osama Bin Ladenikkut, imaluunniit naalagaaffiit ataasiakkaat peqqarniisaarnermik atuutitsisut inuiaat kalaallit ataatsimik nipeqarluta akerlilerluinnartariaqarpagut. Peqqarniisaarneq pinerluttuliorneruvoq tassuunalu inunnik naalagaafinnilluunniit ataasiakkaanik piumasaarsortoqanngisaannartariaqarpoq, soorlu ammaanermi oqallinnermi aamma oqartugut, nunarsuarmi peqqarniisernerup takorloorsinnaanngisagut allaat akimorlugit annertusiortornera akiussallugu tamatta pisussaaffeqartugut, aqqutaasinnaasullu tamakkiisumik nassaariniarlugit iliuuseqarniartariaqarluta.

Nunani ataasiakkaani innuttaasut atugarisamikkut assigiinngissutaat piinnarnagu aammali nunat akornanni pissutsit assigiinnginnerujussuat nalimmassaaviginiarlugu nunatta nunat tamat akornanni suliniarnermi ilungersuuteqartuarnissaa Inuit Ataqatigiinniit pingaartipparput, soorlu nunarsuarmi niuernikkut kattuffissuaq WTO, aamma Naalagaaffiit Peqatigiit aaqqissugaaneranni nunat inoqqaavinut sullivinngortoq Permanent Forum aqqutigalugit. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut peqqarniisaarneq sorlaqarfiatigut ilorraap tungaanut saateriarneqassappat pisuut pissakinnerusullu akornanni avissaanganerujussuaq tamakkiullugu aaqqiivigineqartariaqartoq. Peqqarniisernermulli akiuiniarnermi inuiaassuseq, qanorlu upperisaqarneq saqitsaannermut qitiutinneqassanngitsut isumaqarluta. Arajutsisimaneqassanngilaq USA-p nuna tamaat akornanni isumaqatigiissutillu aqqutigalugi nunarsuarmioqatigiinnut pisussaaffimmi ilaat ajoraluartumik sumiginnarai, tassa Naalagaaffiit Peqatigiit qitiusumik qullersaqarfianut suleqatigiiffinnullu taassuma ataani inissisimasunut akiligassamigut kinguaattoorutini tamakkerlugu suli akilinngilai. Nunarsuarmi mingutsitsineq akiorniarlugu nuna tamat isumaqatigiissutaat Kyotomi ataatsimeersuarnermi isumaqatigiissutigineqartoq atsiorumanngilaa, kiisalu Inuit Pisinnaatitaaffiani Kommissionimit pisussaaffimmini annertuumik sumiginnaasutut ilaasortaajunnaartitaaqqammerluni.

Tamakku ilaatigut taaneqarsinnaapput nunat inuiaallu akornanni akaaraqatigiinnerup tunngavimmigut annertuumik qularfiuneranut pissutaaqataasutut.

Nunarsuatta inuuffigiuarnissaa, inuuffigiuminarnerulernissaa tamatta sulissutigisariaqarparput nunarsuarmimi maanna ullut tamaasa meeqqat 19.000 toqusarput kaanneq, ajorsarnerlu toqussutigalugit. Taamaammat peqqarniisaarneq pillugu Inuit Ataqatigiinniit ersarissumik oqaatigissavarput nakorsaat akiuussutissatuaasoq, tassaasoq peqatigiinneq, siuarsaaneq, ilinniartitaanerlu.

Maannakkullu piffissara naammassilermat naggasiutiga uterfigeqqikumaarpakka oqaasissama ilaat.

Maluginiarneqassaaq aallaqqaasiinitsinnituut oqaatigigatsigu Nunanut Allanut Tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat annertunerusumik suli oqaasissaqarfigigaluarlugu, Inuit Ataqatigiinniit tusaatissatut tigugipput, suliaasullu annertuut ingerlareersut ingerlanneqarneri isumaqatigalugit, erseqqissaatigissavarpulli oqareernitsituut piffissanngorsorigatsigu taassuma avataatigut nunarsuarmi pisut kingulliit aallaavigalugit maani nalilersuilluarnissarput pingaartissimagatsigu.

Siunissami pisunut isiginnaartuuginnarlutalu maniguutiinnarnissarput aqqutaasariaqanngimmat, nunarsuarmioqataasutummi nalilersueqataalluarnissarput aamma pisussaaffigigatsigu immersueqataassuugut, naak nunarput nunanut allanut sillimaniarnikkullu oqartussaanermik tamakkiisumik suli tigusinngikkaluartoq, kialluunniimmi inuiaat eqqissinermik suleqatigiinnermik, nammaqatigiinnermik, akisussaaqataanermillu pingaartitsisut tamanna aamma pisussaaffigaat aamma uagut.

Taamatut oqaaseqarluta Nunanut allanut sillimaniarnermullu nalunaarut oqaaseqarfigaarput.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Nunanut allanut tunngasumik nassuiaat Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiussaanut tunngatillugu imatut oqaaseqaateqassaagut.

Nassuiaat Kattusseqatigiinniit tusaatissatut tigorusupparput, taamaattorli saqqummiussaq eqqarsaatigalugu oqaatigerusutagut makkuupput.

Naalakkersuisup Siulittaasuata aallarniinermini oqaatigisai, tassalu 11. september pinerlunniaqatigiit New Yorkimi aammalu Washington D.C.-mi timmisartut atorlugit ajortuliornerisa kingorna nunarsuarmi isiginneriaatitsinnik annertuumik allanngortitsisimavoq.

Nunatsinniillu ataatsimiigiartuusimasugut tupinnaannartumik iluatsitsinikkut suneqarata nunatsinnut utersinnaasimavugut. Taamaattorli sorsunnerit pinerlunniarnerit soorlulusooq nunatsinnut qanittuaranngorsimasut. Tassami ullumikkut isiginnaarutit aqqutigalugit nunarsuarmi pisut qanimut tamatta isiginnaarsinnaanngorsimagatsigit, aammalu malinnaaffigilersimallugit.

Aallaqqaammut oqaatigissavarput ullumikkut nunatta nunanut allanut sanilliullugu qanoq inissisimanera naliliiffigissallugu soqutiginartuusoq. Nunarsuarpummi angigaluaqisoq ullumikkut mikisuararsuartut isiginneriaaserput malillugu isikkoqalersimammat. Nunarput nunanut allanut sanilliunniarutsigu oqartariaqarpugut, ineriartornerup avatitsinniittup sukkaqisullu nunarput annertuumik sunnersimavaa, minnerunngitsumillu eqqarsartaatsitsinnut, isiginneriaatsitsinnut sunniisimanera annertoqisumik eqquisimalluni.

Ullumikkut uagut nammineq nunarput suli tamaat oqartussaaffiginngilarput, nunanut allanut tunngatillugu, tassami Qallunaat Nunaata inatsisitigut, tassa grundlov-ikkut oqartussaaffiit ilaat tigummimmagit. Taamaattorli tusarniaaffigineqartalersimavugut sulianut nunatsinnut attuumassuteqartunut tunngatillugu.

Eqqartuisoqaleraangat taamaattorli aammattaaq nuannaarutigalugu oqaatigissavarput namminersornerulernitta kinguneranik isumaqatigiinniarsinnaanerit ilaat nunatta namminerluinnaq tigummilersimammagit nuannaarutissatut oqaatigerusukkatsigit.

Thuleradarimut tunngatillugu ataatsimiititaliarsuarniit annertunerusumik tusarniaaffigineqartalernera Kattusseqatigiinniit ullumikkut nuannaarutigaarput. Tassami ullumikkut Amerikarmiut Qallunaallu tusarniaanerini ilaasalersimavugut, piffissami kingullermi tassa 10. - 15. september-imi Washington D.C.-miissimavugut. Oqaatigeriikkattuut ajoraluarmik tusarniaaneq maanngaannaq kipitinneqarsimavoq, aammalu piffissami kingullermi Moskvamukartitsisimagaluarpugut aammattaaq angalaneq maanngaannaq unitsinneqartariaqarsimavoq Amerikarmiut naluneqanngitsutuut Osama Bin Ladenimut sorsullutik aallartimmata.

Taamaattorli nunanut allanut suliniutit unitsinneqaratik ingerlanneqarnissaat Kattusseqatigiinniit kaammattuutigeqqikkusuppagut. Aammalu pinerlunnianut sorsunnerup ingerlanneqarneranut nunatsinniit tapersersorneqarnissa ammaffigisariaqartutut ilanngullugu oqaatigerusupparput.

Naalakkersuisut Siulittaasua oqaaseqarnermini taakkartugaasa ilagaat, nunanut allanut pissutsit qanimut malinnaaffigilluarneqalernissaat. Taamatut oqaaseqarnera aamma tamakkiisumik taperserusupparput, tassami nunarput nunarsuarmioqatitsinnut malinnaaniassappat aammattaaq pilliuteqarsinnaanerput pisariaqarluinnarpoq.

Taamatut oqarnitsinnut tunngavigaagut nunarsuarmioqatitta ingerlanerat malinnaafigissagutsigu uaguttaaq avataani pissutsinut naleqqussartariaqarnermut eqqaamasariaqaratsigu puigussanagulu. Nunarsuarmioqatitsinni attaveqarfigisartakkagut siornatigut ...mut sanilliullugu annertunerulersimapput. Tassami attavigisartakkagut imaluunniit niuveqatigisartakkatta ilaat nunatsinnut pingaaruteqartuummata. Nunarput ilisimasaqarnikkut, aningaasatigut, kulturikkullu ingerlariaqqissappat pingaaruteqarpoq suleqateqarsinnaanerup annertusarnissaa suli annertunerusumik ingerlattariaqarmat. Assersuutigisinnaavarput nunatta EU-mit aninerata kingorna maannakkut Naalakkersuisuusut EU-mut annertuumik suleqateqarsinnaaneq anguniarmassuk. Tassami EU-p iluani suleqateqarnikkut nunatta annertunerusumik atorluarsinnaanissaa anguniarneqarmat, minnerunngitsumik aningaasat pissarsiarisinnaasat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu.

Oqaatigisinnaavarput Naalakkersuisut Siulittaasuata taasaasa ilaat Issittumi Igalaaq aamma EU-p siuttuisa aappaagu Ilulissani ataatsimiinnissaat pingaarutilittut taammagit.Tassami aalisarnermut isumaqatigiinniarnissat piareersarneri annertuut ukiuni aggersuni ingerlatilereeratsigit. Pitsaanerpaamik tulliani isumaqatigiinniarnissat eqqarsaatigalugit tamannalu pissaaq qallunaat aappaagu EU-mi siulittaasoqalerpata.

Suleqatigiissutigisartakkagut nunatsinni pingaarutillit taasinnaasatta ilaat makkuupput.

Issittumik Siunnersuisoqatigiit, Nunat Avannarliit Ministerådiat, Nunat Avannarliit Ataatsimiittartoqatigiivi, EU, WTO, Naalagaaffiit Peqatigiiffiat, NAMMCO, Issittup Igalaava, ICC, qallunaat naalagaaffiat allallu aamma taaneqarsinnaasut ilanngutinngilagut.

Aatsitassat pillugit Ataatsimiititaliap ullumikkut suliai eqqarsaatigissagutsigit oqartariaqarpugut, nunarsuarmioqatitta nunatsinni aatsitassatigut misissuineri suli annertuumik soqutigineqarmata. Suliffeqarfissuit nunanit allaneersut nunatsinni misissuisinnaanissatik ilaatigut tunuarsimaafigisaraluaraat, misissuititsisinnaanissat ingerlatiinnarneqarnissaannut Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup sulilluarneratigut nunatsinni soqutiginnittut misissuisarsimapput, ullumikkullu oqartariaqarpugut Nanortallup eqqaani kuultisiorniarnerit pissangalluta malinnaaffigigatsigit. Aammattaaq Kangerlussuup eqqaani diamantisiorsinnaanissamut misissuinerit pissanganartutut immata. Taamaattumik nunatsinni aatsitassarsiornermi nunat allat suliffeqarfissuisa misissuisinnaanissaat anguniarlugu Aatsitassanut Allaffeqarfimmi pitsaasunik suliniuteqarnerat oqaatigerusukkatsigu.

Pingaaruteqarpoq nunatsinniit nunarsuarmioqatitta ullumikkut piumasaqaataat naleqqussassallugit, assersuutigisinnaavarput aalisarnermut tunngasut, miluumasunut tunngasut, niuernermi tunngasut allarpassuillu taasinnaagaluarpagut. Taamaattorli ullumikkut nunatta qanoq inissisimanera sukumiisumik naliliiffigisariaqarparput, tassami septemberip 11-ata kingorna nunarsuarmi pissutsit allanngorsimaqaat, aammattaarlu Pitummut tunngatillugu naliliinissarput annertuumik allanngorsimammata septemberip 11-ata kingorna. Taamaattumik pissanganarpoq piffissami aggersumi Pituffimmut tunngasut qanoq aalajangiiffigineqassanersut, tassami malunnarsereerpoq Amerikamiut pilersaarutaat aammalu aalajangiinissaat annertusisimasut septemberip 11-ata kingorna.

Taamaattorli Kattusseqatigiinniit kaammattuutigerusupparput innuttaasut akornanni annertunerusumik Thulemi radareqarfimmut tunngasunik oqallittoqarnissaa, taamatummi nunatsinnut pingaaruteqartigisumik pisoqassatillugu uagut Inatsisartut innuttaasut qanimut suleqatigisariaqarpagut sukumiisumik naliliinissarput eqqarsaatigalugu. Neriuutigaarpullu tusagassiutit annertunerusumik atorluarnerisigut innuttaasut oqallinnermut ilaatinneqarnissaat pisinnaassasoq.

EU-p avannaanut suliniutaani issittumi igalaaq aqqutigalugu nunatta EU aqqutigalugu annertunerusumik ilisimatusarnikkut allatigullu suleqatigiilersinnaanissaat annertuumik Kattusseqatigiinniit kaammattuutigerusupparput. Assersuutigisinnaasattalu ilagaat issittumi ilisimatusarfeqalersinnaanissaq maani nunatsinni EU-p aningaasaliineratigut pisinnaassappat, aammalu Sisimiuni Arktisk Centerip atorluarneqarsinnaanissaa ilanngullugu kaammattuutigerusukkatsigu.

Nunat Avannarliit suleqatigineqarnerannut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit suli kaammattuutigerusupparput suleqatigiinnerup annertusarneqarnissaa, tassami pingaaruteqarmat EU-p aammattaaq issittumut ersarissumik politikkikkut takunnissinnaalernissaa aammalu EU-p ersarissumik issittumut politikkeqalernissaa anguniartariaqaratsigu ataatsimut Nunat Avannarliit suleqatiginerisigut.

WTO-mut tunngatillugu oqaatigissavarput niuernermi piumasaqaatit sakkortoqisut qanimut malinnaaffigineqarnissaat pingaarutilittut taarusukkatsiit, tassami niuernikkut nunarput annertunerusumik sunniuteqassappat avaqqussinnaanngilarput nunarsuarmioqatitsinnut ilaanissarput. Pingaaruteqarporlu WTO-p issittumi pissutsinut annertunerusumik ilisimasaqalernissaa immikkorluinnarmi nunarsuarmioqatitsinnut sanilliulluta inissisimagatta.

Permanent Committeep pilersinneqarnera nuannaarutigaarput, tassami Pituffimmut attuumassuteqartut qanimut malinnaaffigineqarnissaat pingaaruteqarmata aammalu suleqatigiinnerup pitsaasumik ingerlanneqarnissaa siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu oqaatigerusukkatsigu.

IWC-mut tunngatillugu oqaatigissavarput suli nunatta annertunerusumik paasineqarnissaa, tassalu inuit inoqqaavitut inissisimanerput ersarissaqqissallugu pingaaruteqarmat. Tassami nunarsuarmioqatitsinnut sanilliulluta uagut kisitta arferit neqaannik avammut tunisassiortuunnginnatta, namminerli nerisassatsinnik arfanniartaratta. Nunarsuarmioqatigut iluamik paasinnikkaluarpata piumasaqaatit sakkortuut ullumikkut atuutissanngikkaluarput.

OLT aqqutigalugu EU-p iluani isumaqatigiissutaasimasut pitsaasutut oqaatigerusuppagut, tasami aalisartortatsinnut annertuumik pingaaruteqarmat EU-p iluani akitsuutitaqanngitsumik tunisisinnaanerat. Kaammattuutigerusupparpullu siornatigut oqaatigeriikkagut, tassalu ilisimatusarnikkut suli EU annertunerusumik suleqatigineqarnissaa kissaatigigatsigu. Nuannaarutigaarpullu Naalakkersuisut suliniutitik anguniakkatillu aallussiarlutik ingerlammatigit.

ILO-mut tunngatillugu oqaatigissavarput Naalakkersuisut aallartitaat annertunerusumik tusagaqarfigineq ajoratsigu aammalu paaserusunnassaaq suliat nunatsinnut attuumassuteqarsinnaasut sumut killissimanersut. Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuat manna oqaluttarfik aqqutigalugu apererusupparput ILO-mi aallartitarput sulianut qanoq ullumikkut inissisimanersoq.

EU-mi allaffeqarfitta suliarisimasaat, tassa Bruxellesimi, aammalu maannakkut suliarisaat annertuut, tassalu aalisarnermut isumaqatigiinniarnerit Kattusseqatigiinniit nuannaarutigaagut sulilluarlutik ingerlammatigit. Taamaattorli piffissami aggersumi suliassaannut kaammattorluaannassavagut, tassami piffissaq aanaralannguaq EU-p naliliinissaanut aalisarnermut isumaqatigiissut eqqarsaatigalugu. Pissanngatigaarpullu naliliinissap qanoq kinguneqarumaarnissaa nunatsinnut aammalumi minnerunngitsumik aningaasartaannut nioqqutissanullu akitsuuteqanngitsunut tunngatillugu.

Qallunaat Nunanut allanut ataatsimiititaliaat, tassa udenrigspolitisk nævn qanimut annertuumik suleqatigilernerat Kattusseqatigiinniit nuannaarutigaarput, tassami kia takorloorsimavaa ullumikkut qanimut suleqatigiilersimanerput suliani nunatsinnut tunngasuni. Neriuutigaarpullu suleqatigiinneq suli annertunerusoq ingerlanneqarumaartoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu.

Akilinermi, tassa Canadami aallartitaqarfiup unitsinneqarniarnera Kattusseqatigiinniit ugguarnartoqartipparput, tassami Canada akinnguatsinniimmat, taamaattorli annertunerusumik niuernikkut suli ammaaffigisimanagu. Tassami aperisariaqaratta sooq suut tamaasa Qallunaat Nunaanniit pissarsiarisassanerigut uffalu Canada akinnguatsinniittoq. Taamaattorli nuannaarutigaarput Royal Arctic Linep Canadamut ammaassiartornera immakkut angallannermut tunngatillugu.

Ugguarnartorli ataaseq ilanngukkusutarput unaavoq, Akilinermut silaannakkut angallannerup unitsinneqarnera, Naalakkersuisunut apererusuppugut Akilinermut silaannakkut angallanneq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qanoq eqqarsaateqarfigineraat aammalu ilanngukusutarput takornariaqarnermut kujataani tunngasuuvoq. Oqaatigerusupparput naalakkersuinikkut anguniagassanut ilaatinneqarmat avataaniit nunatsinnut takornariaqarneq, taamaattorli Islandimiit nunatta kujataanut silaannakkut angallassineq unitsinneqarnikuulluni. Taamaattumik ilanngullugu Naalakkersuisunut apeqquteqaatigerusupparput Islandimiit kujataanut silaannakkut angallassineq anoq iliuuseqarfiginiarneraat.

Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisut pilersissimasaata suliaasa naammassinissaat pissangalluta utaqqivagut, tassami nalunngikkaluarparput imaasiinnarluta namminersulernaviarnata, taamaattorli pingaaruteqarpoq siunissami namminersulissagutta suut eqqumaffigisariaqassanerigut.

Isumaqatigiissutit qallunaat naalagaaffiata nunallu allat sanaarisimasaat susinnaanngitsutut suli ippagut, tassami assersuutigalugu 1951-imi isumaqatigiissut. Taassumalu isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaa qangarsuarli eqqartortarsimavarput, taamaattorli suli nikeriarsimanngilagut, kingusinnerusukkut eqqartorneqartussaammata annertunerusumik taakku iserfigissanngikkallarparput.

Eqqartugassat annertugaluarput taamaattorli Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiussaa Kattusseqatigiinniit tusaatissatut tigorusuppagut. Nuannaarutigaarpullu nunatta nunarsuarmioqatitta akornanniilersimammat suliniutit assigiinngitsut aqqutigalugit.

Piffissami aggersumi, tassalu ukiuni tulliuttuni nunatta qanoq inissisimalernissaa Kattusseqatigiinniit pissanngatigaarput, tassami suliassat annertuut suliassaraagut Inatsisartut aqqutigalugit anguniakkat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit.

Naggataatigut qutsavigerusuppagut nunani allani sulisorisagut nunarput sinnerlugu aallartitatut sulisunut tamani tamaaniittunut, atii taaguunngikkaluarlugit. Minnerunngitsumillu qutsavigerusuppagut nunanut allanut allaffeqarfitsinni sulisut tamaasa aallussillutik sulinerat politikkikkut anguniakkat tunngavigalugit.

Taamatut naatsumik oqaaseqaateqarluta Naalakkersuisut Siulittaasuata nunanut allanut nassuiaataa Kattusseqatigiinniit oqaaseqarfigaarput. Qujanaq.

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Nuannersuuvoq assigiinngitsunik isummersinnaalluta isummersinnaallutalu saqqummiussanik nalilersuisinnaagatta. Nammineerluta ukiup ingerlanerani alapernaalluta tusartakkagut katersortarpagut piviusunngorsinnaagunaraangatalu maani inimi qujaqattaannerujussuarmik kinguneqalersarput, ullumikkullu aamma tamakkua tusarnaarpagut. Tamakku aallaavigalugu nutaarluinnarmik saqqummiussaq uanga imaqarsorinngilara, takisoorsuarmik oqalussanngilanga ilaliussat tallisaataasut ungaqqutaassangakkit.

Oqaaseqatigiit tamarluinnaasa ima aallartissanngilakka; attaviitsoq taamaattumik ima isumaqarpoq, tamakkua tamaasa tallitaasaasussat peerlugit oqaaseqassaanga.

Aallaqqaammut oqaatigisariaqarpara Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiaatitut Inatsisartunut saqqummiussaa ajoraluartumik uannut annertunerusukkut nutaarsiassartaqanngimmat.

Pisimasut nalunngisagut soorunami aamma alianartut oqaluttuareqqinneqarput, apeqqutaajuartorli ersarissuliutaanngitsorlu tassa, qanoruna ililluta aamma uagut nammineerluta nunanut allanut, tassa Danmarki avaqqullugu killilersugaavallaarunnaarluta iliuuseqartalerniartugut.

Thule pillugu oqallissimaqaagut, Thule pillugu angalaarsimaqaagut mannarsuarli tikipparput qanoq iliortoqarnissaanik suli ilisimasaqarata oqaannarluta saaffigineqarnissarooq utaqqillugu.

Utaqqiluusaassaagut qallunaallu oqariartaasiat immaqa atortariaqalissaaq unaasoq: "ivikkat naajartortillugit hiistit anaanaat toquvoq". Utaqqiusaartillutali tusarlerneqartarpugut Thulemi piorsaanissaq aalajangiunneqareersimasorooq.

Nassuiaat nutaarsiassarparujussuarnik imaqanngitsoq oqaaseqarfigiuminaappoq, aammami qallunaatuuani quppernerit pingajuanni ersarissumik oqaatigineqarmat, saqqummiussisup kissaatigigaa partiit, uterpara partiit nassuiaat katersuuffigissagaat suliat tulleriiaarneqarnerat pitsaanerulersillugu ataatsimoorlutik suli pitsaanerulersikkumallugu. Suna pigiga paasigunarparsi. Uagut attaviitsuusugut, immaqami aamma Kattusseqatigiit partiiunngitsut oqaaseqarnissarput naatsorsuutigineqarunanngilaq, tamamna neriuutigaara kukkunerusimassasoq.

NAMMCO-p imannaannaq EU-mut unanerujussua, EU-kululluunniit nunatsinni ataatsimeersuarnissanngua issittumut igalaakkut itsuartorneqalerpoq, nunani avannarlerni suleqatigiinneq oqaluttuarineqarpoq, tassungalu tunngatillugu eqqaasitsissutigisariaqarpara, issaq piniartortatta ameerniutiminnik ajornartorsiuteqarnerat silarsuarmut avatitsinniittumut suaarutigeqqullugu folketingimi ilaasortagut, soorunami piumappata piumassuseqarpatalu Nordisk Råd kiisalu aamma Vestnorden aqqutigalugit tamakkua paasisitsiuniutigilluaqqullugit ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu.

Soorunami avammut tuniniaasinnaanerput tamatta ilungersuutigeqaarput, kisiannili aamma WTO malittarisassaqaraluartoq isertuaatsumik paasitinniartariaqarpoq nuna imarmiuinnarnik inuuniutilik aamma allatut eqqarsaatersorfigineqarsinnaasoq.

Imaasiinnartoq oqaaseqarnera naanialiassavara, saqqummiussalli naggasiullugu eqikkaanera assut ilumoornerassallugu. Tassa oqarmat, amerlasuut isumaqartartut nunanut allanut tunngasut silaannarmiiginnartuusut, nunatsinni pineqannguatsiarpugut.

Nunatsinni aningaasaqarnikkut ilungersuaffiliorsumi sukkulluunniit avataniit iluaquserneqarnissamik utaqqiuaraluartugut taamatut isumaqalertassagutta eqqumiitsuunngilaq.

Amerikap Thule pillugu qanoq iliorniarnera suli pavani nalornisitsilluni silaannarsuarmiippoq. EU qujanartumik suli iluaqutsiitsiartartoq ilumut siunissami taamaattuaannassanersoq nalornisitsilluni suli silaannarsuarmi aamma erfappoq.

Piniakkagut puisit, arferit, kapisillit allarpassuillu annerusumik atorluarumallugit noqasuppugut, kisiannili aamma avatitsinnit nakkutigineqarput, annerusumillu piumasaqartaraluarnerput aamma anguneqarsinnaanngitsutuut pavani silaannarsuarmi angusassaanatik erfalaarput. Oqariartaaseq saqqummiussani oqaatigineqartoq eqqornerarpara kukkorujussuanngilaq taamatut nalornisitsineq taamatut kinguneqartarmat.

Ullumi pisarneq malillugu oqalliserujussuassaqaagut, nalunagu aalajangiiffiunani aliikkusersoqatigiiffiusoq. Annerusumik oqaaseqarnanga qangarsuarli quleqqutamut tassunga oqaaseqartarnerparujussuakka sumulli aamma iluaqutaasimagaluarnersut suli manna tikillugu nalusakka eqqaasitsissutigiinnassavakka.

Nunanut allanut tunngasut tamatsinnut silaannarsuarmiiginnartutut eqqarsaataajuassappata nammineerluta nunat niuerfigiumasagut suleqatigiumasagullu tikillugit oqaloqatigisinnaasariaqarpagut. Tassalu kissaatigissavarput nunarput nunanut allanut namminiivilluni namminerlu politikkeqarluni saqqummersinnaalissasoq, allaat Danmarki kalerreqqaanngikkaluarlugu, tamanna ullumikkornit ilungersuunnerungaarlugu anguniagassavoq.

Saqqummiussaq uanga isumaga aallaavigalugu nutaarsiassartaqanngitsoq, taamaattormi nalunaarutigissavara tusaatissatut tigugiga.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Ullaap tungaa saqqummiussatsinnut Naalakkersuisuninngaanniit partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaserisaannut maannakkut killippugut.

Oqaaserineqartut partiininngaanniit aammalu Kattusseqatigiinniit attaviitsumiillu naatsunnguamik oqaaseqarfigissavakka, tassa isumaqarama nalunaarusiaq ilassilluarneqartoq amerlanerusunit aammalu suliassat uani ingerlanneqareersut Naalakkersuisuninngaanniit nunanut allanut tunngatillugu ingerlaqqinnisaminnut taamaalillutik periarfissaqalersut.

Oqaaserineqartut partiininngaanniit aallaqqaatigissagukkit takisuumik aammalu ilaatigut erseqqissumik tapersiinerit qujassutigaakka.

Mikael Petersenip saqqummiussaani aammalu taamatut saqqummiussani allani maleqqinneqartoq, Siumup erseqqissaatigisaanut ilaavoq suleqatigiinnerit ajunngitsut ingerlalluartullu Nunani Avannarlerni allanilu ingerlasut saniatigut aamma Europarådimi, tassa inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasumik aallartitaqarsinnaaneq aamma ilanngullugu sinniisoqarnissaa taamalillunilu Europarådimi nunani ataasiakkaani Kalaallit Nunaata aamma tassani sinniisoqarsinnaanera periarfissat misissorneqarnissaat, taanna misissussavarput, periarfissat aamma tassaniittut atorluarnissaat isumaqarama iluatinnartuusoq.

Nalunaarusiami pissanganartut annertuumik oqaaseqarfigineqartut aamma malugisinnaasakka tassaapput, NMD-mut taava aamma maannakkut MD-mut tunngatillugu erseqqissaatigissavara taanna, aamma Otto Steenholdtimut taanna akissutissatut oqaatigerusuppara. Kalaallit Nunaata sunniuteqarsinnaanera sapinngisarput tamaat atorlugu sunniuteqartinniarnerani aamma suliassat imaannaanngitsorujussuit tassanniittut ilisimavagut.

Oqaatigaa ivikkat ineriartortillugit taava hiistit anaanaat toqusartoq, qallunaat oqariaasiat tassani atorneqarpoq, Otto Steenholdtimut aamma oqaatigerusuppara uani oqaatigisanni, ataatsimut oqaaseqarfigisassanni, aamma mianersuutigissavarput oqariaatsit allat qallunaat oqariaatigisaat, nagguaatsoq teriarlu ikaartarfikkoortut assigissannginnatsigit.

Ilaannikkut sunniuteqarnissarput aamma sipporujussuarlugu takorluuisarpugut, silarsuaq avatitsinniittoq uagutsinnit allaaneroqaaq, inuusaaseq allarluinnaqissaaq atorneqarpoq, silarsuarmi ullut tamaasa sorsunnerit ilaatigut upperisarsiornermut allaat tunngasutut isikkoqalersartut avatitsinni inuuffigaagut, ullullu tamaasa qanilliartortut misigisimallugit.

Septemberip aqqarngat ullaakkut iterneq, silarsuarmi tamarmi kikkuugaluartunilluunniit tujorminartutut misiffigineqarpoq aamma Kalaallit Nunaani. Taamaattumik silarsuarmioqatigut inuit millionilippassuit ilami milliardit akornanni 60.000 inuusugut eqqarsaatigaluta taamatut atugaqannginnerput ullaat tamaasa unnuillu tamaasa qujassutissaraarput.

Tamakkua illersorniarneqarnissaat tunngatillugu Thulep mittarfia, radareqarfia kalaallit tungaaninngaanniit tassatuaavoq uagut nunatta eqqissinissamut tunngasutigut attorneqarfia suliniarnermi. Silarsuarmi eqqissinissaq ullut tamaasa suliariniarneqartoq Kalaallit Nunaaniillu neriuutigineqartoq uagut radareqarfik tappaviittoq aammalu qanoq iliallannerinnakkut atorunnaarsinneqarsinnaasoq peqataaffigaarput.

Siumup oqaaseqartuata erseqqissumik oqarneratut NATO-mi ilaasortatut Kalaallit Nunaat aamma tassani ilaasortaammat, pissusaaqataaffitsinni tassuunakkut naammassinnissimagutta silarsuarmi eqqissisimanerunissamut taanna naammaginartutut isigineqarmat nuannaarutissaavoq.

Siumup Inuit Ataqatigiillu oqaaseqartuata 1951-imi isumaqatigiissut tunngavigalugu oqaaseqaatit aamma tikippaat, taannalu pitinnagu oqaatigissavara nuannaarutigigakku malugisinnaallugulu ND-mut tunngatillugu Naalakkersuisut manna tikillugu 1999-iminngaanniit oqaaseqaaterput taperserneqarmat, taamaalilluta Amerikamiut nerriviup saqqqummiippata uagullu nerrivimmi issiaqataalerutta lagkage taanna nerisinnaanerlugu nalileeqataaffigissavarput.

Aammalu erseqqissarusussavara Naalakkersuisut aalajangiusimammassuk isumaqatigiinniarnerit aqqutigalugit ingerlanerput qinersimagatsigu, taanna tunngavigalugu aamma taanna lagkage taama isigineqarpat lagkageusoq pilerngussassarput Kalaallit Nunaanni 1951-imi illersornissamut isumaqatigiissummut naleqqussartariaqartunik imaqarpat, oqaatigissavara naleqqussartariaqarpat allannguutissanillu pisariaqartitsineqarpat tunuarsimavianngilagut oqaatigissallugu, aammalu tamakkua iluarsineqarnissaat aamma ullutsinnullu naleqqussarnissaat pisariaqassappat aamma tikkuarsimassallugu.

Otto Steenholdtip oqalugiarnerparujussuani kinguneqanngitsutut eqqartorpai, aamma taama misigisimaneq tupinnanngilaq, ukiut 30-t mittarfik pillugu ajornartorsiut inooqataaffigaagut aamma uagut, suaartartuarluta oqaluttarfiit landsrådimi aamma landstingimi atorlugit, angusaqarsimanngilagut. Imaappoq 1951-imi isumaqatigiissut allannguuteqartinngilarput. Tassani danskit aalajangersinnaassusertik isumaqatigiissutillu atorpaat, kisianni nalunngilarput pinngitsoorani Danmarki USA-lu Kalaallit Nunaallu isumaqatigiissuteqartariaqartut illersornissaq pillugu. Taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq, uaguugutta uaguunngikkuttaluunniit taanna suliassaq aamma naammassillugu inersimasariaqarpoq. Kalaallit Nunaat aamma illersorneqarsinnaasariaqarmat aamma taamaaliorumasoqarmat aammalu NATO-mi ilaasortaagatta taamatut iliorfigisaanissarput naatsorsuutigigatsigu, taamaattumik nuannaarutiga tassaniittoq oqaatigilaariarlugu.

Aamma alla tikilaarusutara tassa ilaatigut Atassutip oqaaseqarnermini aamma tikinngitsuunngimmagu niuernermut tunngasut naggataatigut aamma tikikkumaarakkit.

Una siullermik oqaatigilaassavara Atassutip Vestnordenimi tunngatillugu oqaaseqaatai, aamma isumaqatiginartut taakkulu aamma soqutiginaataat, uaniippoq Inatsisartut Siulittaasoqarfiata tamakkunatigut ilassutaasuni maani nassuiaateqarnissaa tunngavigalugu aamma uterfigineqarsinnaammata, aammalu pingaaruteqarmat tassani oqallittarnerni Nunani Avannarlerni Killerni apeqqutit taakkua tikillugit naammassiniarneqartarnissaat.

Apeqqutit marlussuit aamma maannakkut pisinnaasara naapertorlugu akilaarusutakka tikiinnarallarlakka.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip apeqqutigaa/oqaatigaa FN-ip generalforsamlingiani oqaaseqaatit aamma malitsinnissaat aamma uagut pisariaqarigut, aamma taakku soorunami alaatsinaanneqarput nunatsinninngaanniit, aammalu peqataaffiginissaat tamatumuunakkut taperserlugit iliuuseqarfiginissaat orniginarpoq taamaattariaqarlunilu. 1999-imi FN-imi oqaaseqaateqartoqarmat taamani 1999-imi 2000-imilu paasisakka najoqqutaralugit EU-mi ilaasortat amerlanerpaat ilaatigut Danmarki taaseqataasimanngillat, taamaalillunilu aamma nunat ilaatigut ABM-imik oqaloqatigiinnermut akulerutsitsisut innarlernaveersaarnerannut ilaatigut patsiseqarsinnaanera namminneq taakkua nassuarsinnaaneruaat.

Kattusseqatigiinniit apeqqutigineqartut ilaatigut angallannermut tunngasut, taakkua ilaatigut Canadamut tunngatillugu apeqqutigineqartut aammalu kujataani timmisartornermut tunngatillugu. Naalakkersuisut apeqqutini taakkunani misissueqataapput aammalu maanaannaq kipititaaneri uani aamma oqaatiginiarneqartut Kattusseqatigiinninngaanniit maannakkut misissorneqarlutik ingerlaqqissinnaanerat misissorneqarmat Canadamut, taamatullu aamma kujataani 2003-minngaanniit aaqqissugaanerusumik Islandimut attaveqarnerup tigoqqinnissaa misissoqqinneqarluni. Taakkuupput aamma oqaatigiumasakka erseqqissaatigiumallugillu.

Kiisalu aamma Atassutip oqaatigisaani aamma tikilaanngitsoorusunngilara, naggataatigut oqaatigimmagu sillimaniarnermut tunngasut ammaanermi eqqartorneqarsimasut aammalu maannakkut kingumut Atassutip maani oqallinnermi saqqummiussai.

Ulluinnarni Kalaallit Nunaata upalungaarsimaniarnera qanoq isilluni ajortumeernerni angisuunik pisoqartillugu, taanna sillimaniarfiit ulluinnarni ingerlanneqarnerat Danmarkimi indenrigsministereqarfik nunatsinnilu aamma nunatsinnut allaffeqarfik taakkua ulluinnarni attaveqaammik suliaqartuupput. Taavalu nunat sorsunnermut tunngasumik iliortoqalersillugu tassani danskit naalakkersuisuisa iliuusissat aallartittagaat ingerlanneqartut tikinneqartarput, tassanilu inatsisitigut allatigullu naleqqussaanissat maannakkut pisariaqalersimasut aamma danskit naalakkersuisuisa nalunaarutigereerpaat, Folketingimullu taakkua apuunniarlugit, uagutsinnullu aamma apuunneqarnissaat taamaalillutik qularutigineqassanngilaq apuunneqarumaartut, taamaalilluni Inatsisartut periarfissaqartinneqassammata aamma tamakkunatigut akulerunnikkut aamma oqaaseqarsinnaanerminnut.

EU-mut tunngatillugu oqaatigissavara nuannaarutigigakku aamma Atassutip tassani aamma oqaloqatigiinnerit naammaginartumik pisariaqartumillu aamma isigimmagit. Soorlu aamma Siumup oqaluttuata aamma tamanna erseqqissumik oqaatigigaa. Qularutigineqassanngilaq Naalakkersuisut suaartarusaaginnarluni sulinerminngaanniit naalakkersuinermi attaveqaatit ajunngitsut aqqutigalugit suliniutissat maannakkut angusinnaasagut suliariniarneri tikissimagaat. Tassanngaannarujussuaq suaaruteqartarnikkut aamma nunanut allanut tunngasutigut angusassagut angusimanngilagut, kisiannili tatiginartumik tutsuiginartumillu suleqataalluta aammalu aalajangigassatigut eqqortutigut aalajangeeqataalluta alloriartarnigut taakku tatigineqarnerupput, aamma taakkuupput Naalakkersuisut maannakkut atugaat. Taanna suleriaaseq taamaattoq nunanut allanut tunngasutigut ingerlanneqartoq nangeqqinneqassaaq.

EU-mut tunngatillugu ilumoortoq una aamma Siumup oqaluttuata allallu oqaatigisaat OLT-mut tunngatillugu, nunasiaasimasuni tassani immikkoortitaanermut taamanikkut EU-milli aningatta aaqqinneqanngitsoq maannakkut Naalakkersuisuusut aaqqinniarpaat, nunasiaasimasut pisinnaatitaaffii EU-miittut aamma uagutsinnut atuutilerseqqullugit. Taannalu maannakkorpiaq ulluni makkunani iluarsiniagaavoq, taassuma saniatigut silaannarmiittutulluunniit nipeqarneraraluarpatigit oqassaagut, ilumoortoq maannaammat, uagut Naalakkersuisuniit issittumi igalaaq saqqummiussimasarput aammalu EU-p nunap avannaarsuani politikkia maannakkut naapisinniarneqarmata, danskillu naalakkersuisuisa udenrigsministerip nalunaarutaa uannut uatsinnullu tunngavigalugu issittumi igalaaq aappaagu Ilulissani oqallinnermi qitiusussaavoq. Angusaavoq Kalaallit Nunaannut alloriarneq taama ittoq pitsarujussuaq pingaarutilerujussuarlu aammalu kaalallit politikkeriinit tamanit Attaviitsunit Kattusseqatigiinnit partiinillu atorluarneqartariaqartoq, isumaga najoqqutaralugu. Kalaallit Nunaata soqutigisai tassaniittut siunissamut, siunissaq ungasittoq isigalugu aaqqiivigineqarnissaannut.

Taanna isumalluarfigaara neriuutigalugu aamma Inatsisartut maani ullumikkut nalunaarutaa najoqqutaralugu suliassaq kajungernartumik qiimanartumillu suliarineqarnera nanginneqarsinnaajumaartoq, aamma taanna qularutigineqassanngilaq.

Nunanut allanut niuernerput naggataatigut oqaatigilaassavara, nuna niuernermigut sukkuulluunniit tassaammat aningaasarsiornermigut ataniarnissamigut tunngavissiortoq. Kalaallit Nunaanni tunisassiagut maannakkut silarsuarmut tamarmut tuniniarneqarnerisa nalaanni, silarsuarmiut niueqatigiinnerannut WTO-mut aamma uagut peqataanissarput pisariaqarluinnalersimavoq. Tassanilu Kalaallit Nunaata nammineerluni silarsuaq tununnagu, kisiannili peqatigalugu tunisassiamigut takkorliutsitsinnaarani atugassarititaasut niuernermi nalinginnaasumik eqqortumik atortinneqarnissaat soqutigisarilluinnarpaa, allaat takussutissaraarput Kinamut niuerneq allaat anngussimasoq ajornartorsiortitsimmat aamma uagutsinnut, taannalu aamma danskit naalakkersuisui peqatigalugit pissusissaattut aaqqinniarneqarsimalluni.

Tassani niuernikkut aaqqissuussiniarnerit pingaarutillit eqqarsaatigalugit oqaatiginngitsoorsinnaanngilara, aamma pisuussutinik maani atugaqarnerput NAMMCO-p tassani aamma sunniuteqarsinnaaneranik oqaatsit partiininngaanneersut pingaarutilissuartut isigineqarput, aammalu atorneqassalutik oqaloqatigeeqqinnerni. Nammineq qanoq atorluaanigut piujuartitsinissamillu aaqqissuussinigut nioqqutissiornitsinni aamma alaatsinaanneqartuni ilaapput.

Suut tamarmik imminnut ataqatigiipput aammalu Kalaallit Nunaata avammut kiinaa avammullu kiinnerniarnera Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip oqaaseqarnermini Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaserisaa maluginiagara aamma alla uaniippoq, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Kalaallit Nunaanni immikkut Naalakkersuisoqarfik, Nunanut Allanut Tunngasunut Naalakkersuisoqarfik, allaat eqqarsaatigineqarnissaa maannakkut taasimammagu, kisianni soorunami apeqqutit taama ittut allaat maannakkut taaneqartarnerat takutitsivoq suliassap tassaniittup annertussusianik aamma partiip nammineq aamma nunanut allanut tunngasutigut isumannaallisaanermullu siulittaasuutitaqartup tungaaninngaanniit oqariartuutaammata.

Inuit Ataqatigiinnit oqaatigineqartut annertoqisut oqaatigissavara qilanaarigakkit nammineerluta ingerlanissatsinnut kommissionip oqallisissiaa saqqummerpat annertoqisut uterfigineqartussat uani Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaaserisamigut taariigai, taamanikkussamut qularnanngitsumik uterfigineqartussaasut annertussaqaat. Taamaattumik tassaniittut kingusinnerusukkut uterfigineqarumaarmata, neriuppunga taanna aamma oqaaseqartup akuersaarsinnaagaa.

Apeqqutigisaa ataaseq itisilaassavara Daniel Skiftep Atassut sinnerlugu apeqqutigisaanut upalungaarsimanitsinnut tunngatillugu silarsuarmi sorsunneqalissagaluarpat, nunarput qaammaqqutissatigut, kiassaatitigut, nioqqutissatigut nakorsaatitigullu qanoq pilersussanersoq Inuit Ataqatigiit oqaluttuata apeqqutigimmagu. Tupinnanngilluinnarpoq apeqqutit taama ittut uagut sorsunnermilluunniit ilaatigut sorsunnermik maani naammattoorsisimanngikkaluartugut nunatsinni apeqqutigissappatigit. Sorsunnersuaq kingullermik naammattoorsisimasut angumersisimasut Kalaallit Nunaanni apeqqut taamaattorpiaat aamma ullumi saqqummiunneqarpata ilisarissavaat. Maannakkullu nunatsinni ikummatissat tungaatigut, nioqqutissatigut nakorsaatitigullu avataaniit taama annertutigisumik pitunneqarsimanitta nalaani, oqaatigisariaqarparput apeqqutit taama ittut ilisarnartorujussuussammata inupparujussuit siutaannut.

Aammalu taama ittutigut Kalaallit Nunaat avammut attaaverulluinnassagaluarpat Atlantikoq sileqimmat qularutissaanngilaq Canada Air USA isumalluutissatta qaninnerit sallerpaallu ilagissagaat, tassa silarsuaq taamatut aaqqissuussaq inooqataaffigaarput.

Tassa naatsumik akissuteqarniaraluarlunga tannaalaarpakka apeqqutit itisiligassakka ilanngukkakkit, kisiannili oqaatigissavara ataatsimut isigalugu nalunaarusiaq manna ilassilluarneqarmat qujassutigigiga.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqaataanut uagut qujavugut, una aalajangiiffigineqartussaanani tassa Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiaatigimmatigit.

Tassa Inuit Ataqatigiinnuna oqaaseqarnerminnut qupperneq siullermi taakkartugaasa ilagimmassuk, issuaalaarsinnaaguma naatsunnguamik: "Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut qallunaat naalakkersuisuisa periusaat maliinnassanngikkipput namminerlini inuiattut pisinnaatitaaffigut malillugit isummersinnaanerput atussagipput." Taanna tamatta paasisinnaavarput, kisianni assigiinngitsut taakkartukkasi inatsisit grundlovit malillugit, Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqartartup taakkartortarpaa grundlovi pingaartillugu. Grundlovi malinniarutsigu taava uku piumasaqaatit assigiinngitsut Inuit Ataqatigiit anguniagai allannguisoqarpat aatsaat taakkua anguneqarsinnaapput. Allatut ajornaqaaq nunanut allanut attuumassuteqartut uagut oqartussaaffiginngilagut. Aammalu taakkua allanngortinniarneqassappata qallunaat Folketingiani annertungaatsiartumik eqqartorneqartussaassapput.

Pituffimmut tunngatillugu aperisariaqarpugut sorsuttoqalissagaluarpat Inuit Ataqatigiit oqarput, qupperneq tallimaanni: "politikkikkut niuerutigineqassanngitsoq", sorsunneqaleraluarpat maannakkut aperisariaqarpugut kikkut illersoriartussavaatigut qallunaat 3.200 kilometerinik ungasitsigisuminngaaneersut imaluunniit kikkut aamma sakkutuut maanngartissinnaavagut? Taamaattumik piviusorpalaartumik eqqarsarniarutta Europa matuneqarmat kikkut illersussavaatigut Amerikamiut, taanna aamma eqqaamasariaqarparsi.

Una ukioq maanna taamatut tusarniaanissaagaluaq Inuit Ataqatigiinninngaanniit ugguarineqartoq, taanna oqaatigissavarput tungitsinngaanniit tupinnartoqartinnginnatsigu maannakkut Afghanistanimi sorsunneq toqqammavigalugu, Kinaminngaanniit, Tuluit Nunaaninngaanniit, Amerikamiit, Ruslandimiit nunanillu taakkunannga ilaasussaninngaanniit aallartitassaat killeqartussaammata, taamatut massakkut pisoqartillugu. Taamaattumik uagut tungitsinninngaanniit oqaatigissavarput taanna paasisinnaakutsoorparput taamatut maanga nunatsinnut aggersinnaannginnerat, pisariaqartissimallugulu pitsaanerussasoq taamatut nunarsuarmi pissutsit eqqissiimeriarpata taanna tusarniaanissap ingerlateqqinnissaa.

Taavalu aamma taakkartugaasa ilagivaat allaanngiivippoq Inuit Ataqatigiit allamut sangutitsiniarlutik Kyotomi isumaqatigiissutit pereernikuusatsinnut tunngasut, USA-kkunnut pisuutitsiniarnerit assigiinngitsut, uagut USA-kkut ajornartorsiutaat maani pissanngilagut, kisianni nunatsinnut attuumassuteqartut uagut tungitsinninngaanniit oqaatigissavagut.

Una aamma nuannaarutigaara Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigimmagu angallannermut tunngasut taamatullu aamma oqaatigisimasagut Akilinermut aammalu kujataani angallannermut attuumassuteqartut taakkua oqaaseqaateqarfigimmagit.

Taamatut saqquuminitsinni uagut pingaartissimavarput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuaninngaanniit annertunerusumik taakkartorneqanngitsut, tassalu Akilinermut niuernikkut annertunerusumik ammaassisinnaaneq, aperivugut sooq nerisassat suut tamaasa Danmarkiminngaanniit pisartuassavagut taama Akilineq qanitsigisoq. Sorsuttoqalerpat immaqa allatut ajornaqaaq taava Akilinerminngaanniit, sorsuttoqalissagaluarpat sivisuumik allatut ajornaqaaq nioqqutissanik taakkua pilersortariaqassavaatigut, tamakku pissutsit qanillinnginnerani uagut tungitsinninngaanniit ujartorparput niuernikkut annertunerusumik Akilinermiut suleqatigisinnaanissaat.

Taamaattumik oqaaseqarnitsinni taakkartukkatta ilagivaat nuannaarutigalugu Royal Arctic Linekkut taamatut maannakkut annertunerusumik ammaassisimammata.

Aamma tungitsinninngaanniit oqaatigisatta ilagivaat, taamatut arferit miluumasut taamatut eqqarsaatigalugit uagut immikkorluinnaq isiginiarneqarnissarput taanna ersarinnerusumik paasitinniarneqarnissaa. Aammalu Nunat Avannarliit suleqatigiiffii aqqutigalugu EU-p ersarissumik issuttumut politikkeqalernissaa tungitsinninngaanniit taperseratsigu.

Pissutsit tamatta nalugunanngilagut septemberip aqqarngata kingorna allanngorsimapput aamma Pituffimmut tunngatillugu tungitsinninngaanniit oqaatigerusupparput pingaartikkatsigu innuttaasut, oqarpunga innuttaasut aamma tusarniarneqarnissaat Inatsisartuni uagut kisitta oqaluuserisinnaanngilarput, annertunerusumik tusagassiutit atorlugit eqqartuiniarta taamatut septemberip aqqarngata kingorna eqqarsarsinnaassuserput silarsuarmut isiginneriaaserput allangornikuuvoq, taamaattumik pingaaruteqarpoq innuttaasuninngaanniit taanna annertunerusumik eqqartorneqarnissaa anguniarneqartariaqartoq.

Niuernikkut aamma taakkartukkatta ilagivaat pingaarutillit piumasaqaatit sakkortuut, taakkua aamma tungitsinninngaanniit annertunerusumik uagutsinnut iluaqutaasinnaanissaannik ammaassisuusinnaasut taakku ujartorusuppagut.

EU-mut isumaqatigiissut taanna piffissami aggertumi annertuumik aamma aallartinneqareersoq nalunngilara Naalakkersuisuninngaanniit Bruxellesimi aallartitaqarfik aallaavigalugu, tassani isumaqatigiinniarnermi angusarisinnaasatta qanoq ittuunissaa uagut tungitsinninngaanniit pissanngatigaagut, tassami niuernermut attuumassuteqarput, aalisartunut attuumassuteqarput, aammalu ukiumut aningaasat pisartakkagut EU-minngaanniit annertoorujussuupput. Taamaattumik pissanngatigaarput Naalakkersuisut taassuma tungaatigut qanoq pitsaatigisumik angusaqarsinnaanissaat, aammalu tungitsinninngaanniit oqaatigerusupparput taassuma isumaqatigiissutip 2006-imi atorunnaartussap taamatut nalliutinnginnerani sukumiisumik aamma naalakkersuinikkut anguniarneqassasoq EU-mut isumaqatigiissut pitsaanerpaamik nunatsinnut sunniuteqarsinnaanissaa. Taamaattumik assigiinngitsut uagut tungitsinninngaanniit paaserusutagut taakkartorpagut aamma nuannaarutigaara Naalakkersuisut Siulittaasuat taamatut akissuteqarluni oqarmat.

Aamma Siumukkunninngaanniit aammalu Atassumminngaanniit Inuit Ataqatigiinniillu oqaaseqaatit ataasiakkaarlugit imatut iserfiginagit oqaatigiinnassavagut, uku pappiaraatima ilai tigunngitsoorakkit una kisiat tigugakku, aatsaannguaq Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip oqaaseqaatigisaa, Inuit Ataqatigiinninngaanneersup saqqummiussaanut tunngatillugu taamatut oqaaseqassaagut, aamma kingusinnerusukkut taakkua tigoriarutsigit oqaaseqassaagut.

Kisianni Naalakkersuisut Siulittaasuat taamatut saqqummiinera tungitsinninngaanniit nuannaarutigaarput, aammalu neriuutigalugu taakkua pilersaarutaasimasut assigiinngitsut maannakkut pilersinneqareersut sukumiisumik ataatsimiititaliamut attuumassuteqartumut, tassalu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamut paasissutissiisarnerit taakkua ingerlalluarneqarnissaat tungitsinninngaanniit kissaatigigatsigit, qujanaq.

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Partiininngaanniit, Kattusseqatigiinniit Attaviitsumiillu oqaatigineqartut oqaaseqarfigitinnagit Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini oqaaserisaanut qujarusuppunga, tassa malunnarmat Naalakkersuisut Siulittaasuata erseqqissumik akissuteqarfigigaatigut, tassa paasinarluartumik, tassa ND-mut tunngatillugu isummatsinnik saqqummiussinerput tamakkiisumik Naalakkersuisut tungaaninngaanniit aamma isumaqataaffigineqartoq.

Tassungalu atatillugu Siumuminngaanniit saqqummiussarput immaqa nutaajusutut oqaatigineqarsinnaanngikkaluarluni, kisianni periutsimigut aammalu qanoq iliuuseqarnissamik sunalu aqqut atorlugu ingerlariaqqinnissamut tikkuussisoq, tassa danskit Amerikamiullu 1951-imi illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaata nutarternissaanik piumasaqartuarnitta malinnaatitsivigineqaqqinnissaanut periusissaq tikkuaratsigu, tassa soorlu oqaatigigipput Amerikamiut nunatsinnut toqqaannartumik saaffiginnissappata, tassa tamanna ilimanarluinnartoq, soorlu saaffiginnikkumaartut, kisianni saaffiginnippata taavalu Pituffik ND-mut atorlugu annertusarniarlugu radareqarfik, tamatuma oqaloqatiginnissutigineqarnerani nunatta tungaaninngaanniit pinngitsoorata aamma sillimaffigisariaqaripput soorunami aatsaannarluta anngaasussaannginnatta, tamatuma pinngitsoorani malitsigisariaqaraa, soorunami 1951-imi isumaqatigiissutip ilaatigut assigiinngitsorpassuartigut nunatsinnut tulluutinngitsunik imaqartoq ullumikkut pissutsit aallaavigalugit, taassuma pinngitsoorani tulluussarneqarnissaa anguniarneqartariaqartoq.

Tassami ullumikkut qujanartumik nunatsinninngaanniit qangamut naleqqiullugu ima malinnaatigilersimavugut suli annertusarneqartuartumik qujanartumik, allaat Inatsisartut sinnerlugit Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat NATO-p qullersaqarfianut Bruxellesimut tikeraarsinnaasalerluni, aamma oqaloqatiginnilluni. Taamatut periuseqalerneq alloriarneruvoq imaannaanngitsoq aamma nunatta tungaaninngaanniit pissutsinut paasinninnerunissamut imaannaanngitsumik aqqutissiuisoq. Pissutsimmi paaseqqaartinnagit oqaloqataanissaq ajornakusoortorujussuusarmat.

Nunatta tungaaninngaanniit eqqoriaasaaginnarluta illersornissamut tunngatillugu oqaluttuarnerput aningoriartulerparput. Tassunga tunngatillugu ingerlatseqatigiiffiit, suleqatigiiffiit assigiinngitsut isumaqatigiinniartarfiit nerriviit paasiniaaffigalugit ingiffigillattaalersimavagut, tamakkualu tamarmik iluaqutaasussaapput immaqa imatut oqaatigalugu, tunngavissaqarluarnerusumik aamma Naalakkersuisutta nunanut, soorlu USA-mut naalagaaffeqatitsinnut Danmarkimut illersornissaq pillugu oqariartuuteqartarnissaannik ikorfartueqataanissatsinnut tassani annertunerusumik periarfissinneqaratta.

Tassami pisussaaffigaarput Inatsisartut uagut Naalakkersuisugut ikorfartortuassallugit, immersorniartuassallugit nunatta sumut ingerlanissaa pillugu aamma illersornissaq eqqarsaatigalugu. Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataa nuannaarutigeqaara taamatut alloriaqqinnissamut periarfissap tikkuakkatta atorsinnaanera ilanngullugu aamma akuersortutut nipeqarluni akissuteqarfigimmagu.

Europarådimi sinniisoqartitsilersinnaanissatsinnut tunngatillugu saqqummiussatsinnut ilanngullugu misissuinissap piviusorsiortumik aallartinnissaa aamma Naalakkersuisutigoortumik oqaatigineqartoq nuannaarutigaarattaaq. Tassunga tunngatillugu erseqqissalaarusuppara, tassa Siumumi paasisagut naapertorlugit Europrådimi soorunami ukiorpassuarni ingerlareersumi inuit pisinnaatitaaffii pillugit suleqatigiiffiuvoq, aammalu tamannarpiaq tunngavigalugu pilersinneqarsimalluni. Uagut inuiattut ikittunnguatut nunarsuarmioqataavugut, inuiaat ikittunnguulluta nunarsuarmioqataavugut immikkuullarissumik nunaqarluta, aammalu Europamik suleqateqarluta, tassa toqqaannartumik allaat naalagaaffeqateqarluta nunami Europamiittumi. Taamaattumik inuttut pisinnaatitaaffigut inuiaqatigiittullu uagut pisinnaatitaaffigut ilaatigut immaqa sungiutiinnarsimasagut nalilersorluassallugit periarfissaqalissaagut, aamma europamiut nunat assigiinngitsut periarfissaqalissapput taamaalillutik, tassani saqqummiisalernitsigut atugarisatta pisinnaatitaaffiit pillugit atugarisatta aamma nalilersueqataaffigisarnissaannut.

Tamakku tamarmik iluaqutaasussaapput nunatsinni uagut namminiileriartuinnarnissamik naalakkersuinikkullu ineriartortuarnitsinni namminiileriartuinnarnissatsinnik kissaateqarnit

sinnut.

Taamaattumik nuannaarutigaarput taamatut naalakkersuisutigoortumik tassani suliassat aamma aallartinneqarnissaat neriorsuutigineqarmat.

Taakkua saniatigut akissuteqarfigineqanngitsut Naalakkesuisuninngaanniit saqqummiussagut WTO-mut tunngatillugu, soorunami naatsorsuutigaara aamma Naalakkersuisut allat taakkununnga attuumassuteqartumik suliaqartut akissuteqarfigisinnaajumaaraat. Tassa ersarissumik aamma saqqummiukkatsigu kaammattuutigalugu nunat assigiinngitsut aamma WTO-mut ilaasortaasut ilaasortaanngitsullu akitsuusersueriaatsimikkut periusaat misissoqqissaarneqartariaqartoq nalilersorlugu, aammalu taamatut nunatsinnut qanoq tulluutsiginersut imaluunniit nunatsinni atugarisatsinnut qanoq assigiinngitsumik atugaqartitsinersut ilanngullugit nalilertariaqarluni. Tamakku tamarmik misissuinerit iluaqutissaammata uagut siunissami aamma akitsuusersueriaatsitigut qanoq iliuuseqarsinnnaanitsinnut.

Taassumalu saniatigut aamma erseqqisalaarusuppara, aamma kaammattuuteqaratta EU-p iluani inuussutissarsiortortaminnut tapiissuteqariaatsitigut atugassaqartitsinerat nunatsinni uagut periarfissatut atukkatsinni allaanerungaartut misissortariaqartut, soorlu aamma USA-mi, Amerikami avannarlermi NAFTA-mi taamaattoqartoq, tassa inuussutissarsiortortatik allatut iliorlutik aningaasatigut tapersersortarpaat avammut tunisassiassaat annertoorujussuarmik akikillisarlugit, tamanna soorlu EU-mi naluneqanngitsoq neqinik, nersutit neqaannik puulukillu neqaannik tunisassiornermi, kukkukuuaqqat neqaannik aammalu soorunami nersussuit immuinik tunisassiat eqqarsaatigalugit, immussuit allallu. Tamakkuupput qulaajaaffigineqartariaqartut paaseqqissaarlugillu ilami nalullugillu unammillersinnaannginnatsigit.

Tassa uagut oqarpugut tamakku malunniuttut aannertuumik nunatsinni nersussuit puulukillu neqaasa akikinnerujussuat aallaavigalugit allaat uagut savaatitta neqaasa nunatta iluani nammineq tunisassiarineqarnerat tuniniarsinnaanerallu ajornartorsiortillugit. Minnerunngitsumik avammut tunisassiariniarneqarnerat.

Tamakku naalakkersuisutigoortumik ilanngullugit qulaajaaffigineqartariaqarput inatsisitigut naapertuuttunngorsaanermi suliaqarneq iluatsillugu.

Atassutip oqaaseqartuanut tunngatillugu oqaatigerusuppara, tassa Atassutip saqqummiussaani quppernerit sisamaanni nalorninartumik isumaqarfigisannik Atassut apeqquteqarfigilaassagakku. Tassa immikkoortoq kingulerpaaq EU-mut atassuteqarneq pillugu oqaaseqaataannut. Immikkoortut kingulersaat imatut paasigakku erseqqissuliornianngitsumik nipeqartoq, taamaallaalli EU-mut suleqateqarnerup annertusarneqarnissaanik siunnerfeqarnerat nuannnaarutigalugu oqaatigalugu tamannalu qangali Atassutip piumasariuarsimagaa oqaatigalugu. Immaqa oqatiginngiluatsiaannarpaat nunarput EU-mut ilaasortannguittariaqartumik oqarniaraluarlusi? Tassami apqqut taamaattoq imaannaanngilaq aamma maani oqaluttarfimmi ersiginagu oqallisigineqartaraiqarluni, taamaattumik eqqumiigissavara taamatut Atassut isumaqaatigaluni tamanna eqqartorniarsarissapagu.tassami erseqqissuliunngikkaanni ajornaqaaq missaliuutaannarnik oqaaseqartarluni, taamaaliorsinnaaneq angusaqarfiunngisaannarmat aammalu taamaaliortarneq.

Ilanngullugu Atassumminngaanniit naggataarutaasumik oqaatigineqartoq sillimaniarnermut tunngatillugu, sorsunnersuaqalissagalurpat sillimaniarnermut piareersimanerput pillugu apqquteqarsimallutik Naalakkersuisunut, tamanna aamma uaguttaaq arajutsisimanngilarput Atassut tamakkuninnga aamma saqqummiussinikuummat siorna nunanut allanut nassuiaat aamma oqallisisigatsigu, tassanilu uani massakkut saqqummiussaminni oqaaseqaataat isumaqarpunga aamma unneqqarippallanngitsut, tassa Atassutip oqaaseqartua oqarmat Naalakkersuisut akiplaaginnarsimasut tamanna Danmarkip akisussaaffigigaa. Erseqqissaatigisariaqarpara Atassutip oqaaseqartua Daniel Skifte nunanut allanut tunngatillugu illersornissmullu tunngatillugu ataatsimiititaliamut ilaasortaaqatigigakku, aamma tamanna pillugu apeqqut Naalakkersuiusut Siulittaasuat isumasiornikuugatsigu ataatsimiititaliami aammalu naqitanngorlugit nassuiaatit annertoorujussuit piffissmi kingullermi tigunikuugatsigit. Tassa suliassat taamaattut imaaliinnarlugit naammassineqarsinnaanngitsut uagut Siumumiit paasilluarpagut, kisiannili ulloq manna oqallinnerput manna sioqquterujussuarlugu paasissutissat ersarissut tigoreernikuugigut nalunngilara. Taamaattumik ullumikkut taamatut Atassutip oqaaseqarnera isumaqarpunga uparuartariaqarlugu Siumup tungaaniit. Paasissutissat annertunerungaartut pinikuuasi. Naalakkersuisut oqarnissitut akineraningaanniit annertunerungaartut Danmarkip taanna akisussaaffigigaa.

Inuit Ataqatigiit oqaatigisaat assigiinngitsorpassuit imartuullu aammalu uagut soorunami minnerunngitsumik illersornissakkut anguakkatsinnut naapertuuttut saqqummiussuunneqarput. Soorunami isumaqatigisagut oqaaseqarfigissanngilakka, kisiannili oqaaseqarfigilaarusutara tassa Pituffimmut tunngatillugu, radareqarfimmut tunngatillugu MD-mut tunngatillugu oqallinnissamik inuiaqatigiit annertunerusumik ingerlatsinissaannik kissaateqarneq pillugu oqaaseqarmata.

Soorunami taanna uaguttaaq aamma kissaatigeqaarput, kisianni imaattuaannarsinnaanngilaq maani iniminngaanniit inuiaqatigiit taamatut pinngitsaaleerpalaartumik inassuteqarfigalugit oqallinniaritsi. Ila uagut oqalliseqaagut tassunga tunngatillugu naalakkersuinermik suliaqartut aamma inuit naqismaneqanngilluinnaqqissaarput oqalliseqataanissaminnut tassunga tunngatillugu isumaqarpungalu aamma aviisiliortut tassani aamma sunneeqataasinnaasut oqallinnissamut tunngatillugu. Oqallitsitsiniaaneq piffissaq tamaat atorlugu suliariuaannarsinngilarput kisianni piviusut suliariniartigit, aammalu pissusiviusut aallaavigalugit isummersorluta. Piffissaarukkama tassunga killikkallarpunga.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Siullermik partiit oqaaseqartuinut, tassa aatsaaginnaq oqaatigineqartumut taanna oqallitsitsiniaanermut tunngasoq aap, maluginiarpara partiit allat Atassutip ilaatigut ersarilluinnartumik oqaatigingaa apeqqut taannarpiaq pillugu MD-mut tunngasumik issualaarpara: "taamaattumik Atassut isumaqarpoq kalaallit inuiaat apeqqummi pineqartumi pakasarneqassanngikkunik maannangaaq akisussaassuseqartumik isummesortariaqalersut," aammalu tassunga tunngasumik Kattusseqatigiit aamma ersarissumik oqarput imatut, issuarpara," Kattusseqatigiinniit kaammattuutigerusupparput inuttaasut akornanni annertunerusumik Thulemi radareqarfimmut tunngasunik oqlalittoqalernissaa, taamatummi nunatsinnut pingaaruteqaqisumik pisoqassatillugu." Tassa taannarpiaq aallaavigalugu uagut oqariartuuterput tassaniippoq, tassa uggorigatsigu NMD pillugu tusarniaanissaq pillugu sapaatip akunnerata tulliani pisussaagaluaq maanngaannarmat.

Soorunami nunarsuarmi pissutsit tassani apeqqutaatinneqartut paasisinnaavarput, kisianni misigisimagatta aatsaat taama pisariaqartigingaluartoq aammalu pilersaarutit annertoorujussuit ukiup affaata ingerlanerani ingerlanneqareersimasut, qaaqqusallu aggerniarlutik akuersereersimasut nunanit assigiinngitsuninngaanniit aallartitat, immaqa ataaseq eqqaasanngikkaanni nalornissutigineqartoq kinarpiaq aallassanersoq.

Taamaattumik tassani taanna uggoralugu oqaatigiinnarpara, kisianni oqallisigissanngilarput kinguartireermat, kisianni ataatsimiititami pingaaruteqarluinnartutut isigaarput piviusunngortinneqarnissaa, taanna isumaqatigiissutigivarput aamma neriuutigilluinnarpara ukiumi nutaami taanna piumaartoq, tassami inuiaqatigiinni oqallinneq uanngaanniiginnassanngippat paasissutissat annertuut inip uuma avataani saqqummiunneqartussat taakkua pingaaruteqarluinarput oqallinnissami ilisimasaqarnerulernissaq saqqummiussanik ilisimasaarnerulernissaq tassani aatsaat pisinnaammat. Uagut ilisimasagut inuiaqatigiittut taakkununnga tunngasut killiffianullu tunngasut annertuallaanngimmata, taamaattumik nunat assigiinngitsut oqariartuutaat tassani aammalu attuumassuteqartut pingaaruteqarluinnarmata.

Siumup oqaaseqartuanut tassa oqaatigissavara aamma Siumup oqariartuutai arlalippassuartigut isumaqatigigatsigit aammalu oqaatigineqarmat ilaatigut nunarsuarmioqatigiit ineriartoqatigiinnerani sunniuteqarnerulernissarput taanna pisariaqarluinnartoq aammalu isumaqatigilluinnarparput nunarput nammineq FN-imi sinniisuqalissasumik oqariartuutaat. Isumaqarpunga oqariartuummi tassani aamma imartuumi naapiffissarpassuaqartugut Siumullu.

Taava Mogens Kleistip oqaaserisaanut tunngatillugu. Inuit Ataqtigiit upissummagit ilaatigut soorlu massakkut oqartussaaffiginnginnatsigit Grundlovi allanngorteqqaartussaammat oqaaseqartariaqanngikkaluartugulluunniit oqartussaafiginnginnatsigit. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut tamanna oqallinneq tassaassoq siunissamut sulinutissanik oqariartorneq. Taamaattumik pingaaruteqarluinnaqqissaarpoq siunissamut takorluukkatta politikkikkut anguniakkatta ersarissumik oqariartuutiginissaat aammalu avammut ersaissumik nalunaarutiginissaat, taannalu periarfissaq manna atorluarlugu uagut kissaatigut nunanut allanut tunngasutigut naammasserusutatta aammalu oqartussaaqataarusunnitta ersesitsiviatut manna atorusuttarparput aammalu aamma ullumikkut taamaasiorluta. Imaattariaqanngilarmi Grundlovi taamaammaat taava nipangiinnarluta naalaaginnassasugut. Oqartaqattaanngikkutta anguniakkanik ersarissunik oqariartuuteqanngikkutta angusaqarunnanngilagut.

Aamma ilaatigut upissuppaatigut tassani USA-munngooq pisuutitsiniartutut pissusilersortugut Koytomut isumaqatigiissut oqallisigereeripput. Aap kisianni aamma nunanut allanut tunngassuteqarput taakkua. Koytomut isumaqatigiissut akornutissartaqanngilaq maani eqqaalaaralutsigu. Aamma imaanngilaq nunanut allanut tunngasutigut oqartussaassuseqannginnatta nipangiinnarluta nunarsuarmi pisut isiginnaaginnassagigut. Pisuutitsiniarnerunngilaq kisianni nunarsuarmi ullumikkut pissutsini piviusunik oqariartorneruvoq. Illuinnaanik isiginani kisianni aamma pissusiviusut massakkut ilaatigut nipittuliutigineqarneq ajortut, soormi aamma oqaatigigaluarutsigit. Oqalliseqataarusuppugut nunarsuarmioqataagatta. Minnerunngitsumillu sakkutooqarfimmik nunarsuarmi pingaaruteqaqisumik aamma inissiivigineqarsimagatta ammalu isumaqaratta sutigut tamatigut oqartussaassuseq tigumminngikkaluarlugu kisianni oqariartuuteqarsinnaasariaqartugut eqqissinissaq anguniarlugu uagut takorluukkavut qanoq ittut siunissamut qanoq isikkoqarnersut.

Tassungalu tunngatillugu aamma oqaatigissavara siunissaq eqqarsaatigalugu soorunami MD-mut uagut akerliunerput taanna aallaqqaammulli missilinik illersuusiornissamut akerliunerput aallaqqaammulli ersarissumik kisiartaalluta ersarissumik oqariartuutigisimavarput aamma inuiaqatigiinnut. Aamma taamatut isikkoqartillugu akerleriuassavarput pissutigalugu oqariartuutit maannamut aallaavigalugit taamatut aaqqissuussinissaq nunarsuarmi sakkussalerngusaannerup nutaap aallartinnissaanut periarffissiisussaammat. Taamaattumik nunarsuarmi eqqissinissamik anguniagaqartuulluni tamakku tunngaatigut aamma eqqumaarinnissaq isumaqarpunga pisariaqarluinnartoq, kisianni massakkut massakorluinnaq naluarput Clintonip kingorna Buship qanorpiaq isikkoqartumik NMD-mik aaqqissuussinissaq takorloorneraa aammalu tassani taamanikkussamut aperineqaagutta qanoq isikkoqarumaarnersoq toqqammavigalugu nalilersueqataalluinnaqqissaarumaarpugut aamma uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit, kisianni massakkutut isikkoqartillugu oqaatigeriissavarput isummagut allanngorsimanngimmata.

Aap Naalakkersuisut Siulittaasuata akissutaanut qujarusuppunga aammalu soorunami tamaasa imaaliallaannaq uagut oqariartuutigut akissinnaangimmagit paasisinnaalluarpara ilaatigut siunissaq eqarsaatigalugu suliniutissat aamma namminersorneq pillugu suleqatigiiffimmut attuumassuteqarluinnarmata ilai, kisianni tassa taamaaliornitsinnut oqareernittuut pissutaalluinnaqqissaarpoq uagut takorluukkavut qanoq innersut ersarissumik aamma oqariartuutigerusukkatsigit siunissami nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanerlernissatta anguniarnerani. Ersarissunimmi oqariartuuteqanngikkutta aamma tamakkuninnga suliaqartut ersarissunik aallaaveqarlutik sulisinnaanngimmata.

Soorunami immaqa ilaannikkut oqartoqarsinnaavoq pisinnaasavut sipporlugit oqariartuuteqartugut kisianni aamma kinaluunniit piumasaqartoq kissaateqartoq sippornagit oqariartorneq ajorpoq. Taamaattumim ersarissumik tassani oqaaseqarnissarput pingaartissimavarput.

Naggasiullugu Nunanut allanut Sillimaniernermut Ataatsimiititaliami sulinitsinni aamma pinngitsoorusunngilanga siulittaasutut qutsavigerusullugit Bruxellesimi, qallunnat nunaanni allattoqarfimmi, Ottawami aammalu aallartitaqarfinni nunanut allanut tunngasutigut allattoqarfimmi sulisut qutsavigissallugit suliaq annertooq ukiumi qaangiuttumi aamma suliarisimammassuk. Amerlanngikkaluarluartik isumaqarpunga aamma kusanartumik naammassisaqartarsimasut.

Aammalu oqaatigissavara uani ataatsimiititaliami siorna aallartissimagatta nunanut allanut tunngasutigut partiit oqariartuutaat pingaarnersiorlugit sammisarlutigit taamaalillutalu oqariartuutit pingaarnersiorlugit Naalakkersuisut Siulittaasuannut ingerlattalesimallutigit tamannalu maluginiarparput aamma iluarisimaarneqarsimasoq.

Aammalu qujarusuppunga Naalakkersuisut Siulittaasuata aammalu qallunaat nunaanni ministerip maannamut ilisimatittarmatigut Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq Danmarkimi peqatigalugu. Isumaqarpunga aamma tamanna toqqissisimanartoq massakkut inissisimanerput aallaavigalugu.

Aammalu maluginiagssat ilagivaat Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliap Danmarkimi suleqateqarnera qanimut massakkut ingerlammat sapaatip akunneratalu tulliani aamma maannga tikittussaapput, tassanilu aamma Nunanut allanut Sillimaniernermullu Ataatsimiititaliami ataatsimeeqatigisussaavagut nunatta oqariartuutai oqaluuserisassat arlalissuit tasani oqaluuserisussaallutigit ilaatigut aamma 1951-imi isumaqatigiissut aammalu namminersorneq pillugu anguniakkat assiginngitsorpassuit tasani uani taagussanngilakka. Kisianni maani aammaoqariartuutit nalunanngitsumik tassani apuukkumaarpagut aammalu kissatigisimasarput Qallunaat Nunaanni Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliap angalaniartilluni nunanut allanut nunatsinnut attuumassuteqartillugit uagutsinnik peqataaffigineqartarnissaat taanna kisaatigisimasarput piviusunngorsimammat soorunami nuannaarutigaarput naak kingullermik angalagatta misigisaqapilooraluarluta Washingtonimi. Kisianni suliaq suleqatigiinneq tassani aallartissimavoq, kisianni tassa uggorilaanngitsoorusunngilara ukioq manna Nunanut allanut Ministeri suli nunatsinni uagut ataatsimiititami takunnginnatsigu aammalu siusinnerusukkut oqallinnermi maani peqataasaraluarmat tusarnaartutut, taanna uggorerusuppara neriuppunga assigiinngitsunik patsiseqarluni petaqataasinnaasimanngimmat, neriuppunga tulliani peqataajumaartoq, tassami pingaaruteqarmat maani Inatsisartuni nunanut allanut tunngassuteqartunut oqariartuutitta aamma oqartussaasunit qulliunerusunit tusaaneqarnissaat.

Taamaalillunga oqaaseqarfigilaarpakka assigiinngitsut, neriuppunga siunissaq eqqarsaatigalugu aamma pissangavugut tulliani aamma nunanut allanut oqallinissarput isikkoqarumaarnersoq aammalu Namminersorneq pillugut Isumalioqatigiissutap suliai aappagu naammassisussaammata tassani oqalliseqataalluarumaarpugut aamma neriuppunga piffissaq ungasinnerusoq isigalugu kissaateqartaratta allaat Naalakkersuisut Siulittaasuat præsidentitut taagulerumaarlugu. Qujanaq.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanq. Tassa Inatsisartut Nunanut Avannarlernut Killernut Siunnersuisoqatigiiffianni aallartitat siulittaasuattut qaqivunga. Tassalu tassunga pissutaaneruvoq Atassutip oqaaseqartuata Daniel Skiftep eqqaammagu uunga Naalakersuisut Siulittaasuata nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni nassuiaataani ilanngusimasariaqaraluartoq immaqa Islandip, Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu immikkut taanna suleqatigiiffinnguat 18-inik ilaasortalik. Kalaallit Nunaanni arfinillit ilaasortaapput. Una oqaatigilaassavara nalunngisassitut tassa Inatsisartut taamatut Inatsisartutigoortumik suleqatigiiffik taanna ingerlavoq immikkuullarissutullu aamma isigineqartariaqarluni. Nunanut allanut tunngasunik akissussaaffik aamma nalunngisattitut Naalakkersuisut Siulittaasuanniippoq taamaattumillu taakkua marluk allatoqarfiit aamma immikkuullarissuullutik.

Uagut maani nukkisagut tassa allatterput ataasiinnaavoq nunatsinninngaanniit tassanilu piffissaq kingulleq eqqarsaatigisimagaluarparput angumerisinnaanerlugu ilumut aamma Naalakkersuisut saqqummiussassaannut atatillugu tapiliussatut ilanngussaqarsinnaanissaq kisianni una aamma oqaatigilaassavara ilumoormat oqaatigineqartutu tassani suleqatigiiffimmi sulinerput suleqatigiinnerput maannakkut pitsaasutut oqaatigineqartariaqarmat. Daniel Skiftep oqarneratut piniartutut inuussutissarsiuteqarnerup ukiu ukioq manna Islandimi ataatsimiinnermi pisimavoq, taavalu aamma tamatuma saniatigut soorunami tassani soqutiginaateqartut arlallit aamma suliarisimavagut, kiisalu kissaatigineqartutu paasilluarsinnaavara taamannak nunanut allanut tunngumik oqallinnermi nunanut allanut tunngasuni suleqatigut tamakkerlugit siunissami nalunaarusiorfigineqartalissappata, taanna pissusissamisoorsinnaavoq, taamaattorli aamma oqaatigumallugu aamma assersuutitut septemberip 11-ani Nuummi taanna Siunnersuisoqatigiiffik ukiumoortumik ataatsimeersuarpoq tassalu taakkua peqqarniisernermut pisut nalerluinnaani. Taanna soorunami uggorineqarsinnaagaluarpoq, kisianni allaffeqarfitsigut periarfissaqarnerit najoqqutaralugit neriorsuutigisinnaavara taamaallaat Inatsisartut immaqa upernaamut ataatsimiinnissaannut paasissutissat assigiinngitsut katersagut taakku saqqummiussinnaajumaarigut.

Inatsisartut taamatut Siunnersuisoqatigiiffik aqqutigalugu suliassat imaluunniit inassuteqaatit nunani pingasuni taakkunani naalakkaersuisunut ingerlateqqitassat kaammattuutit annguttarpai, amerlanertigullu annerusumik ajornartorsiutitaqanngitsumik maannamut ianssuteqaatit piviusunngortinneqartarlutik. Tassalu aamma taaneqarsinnaavoq maannakkut aalajangiussimagatsigu ukioq 2002 tassa "Angallannerup Ukiua" Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerup aqqani immikkut oqaluuserisassatut piukkussimasarput kiisalu aamma siunniunneqartut ilagimmassukukioq 2003-mi "Peqqinnissaq Ukiua"-tut qulequterlugu ukioritissagipput.

Tassa taamatut oqaatigaara una Naalakkersuisut nunanut allanut allattoqarfianut Inatsisartullu allattoqarfiata akornni suleqatiinnissaat taanna soorunami qanimut aamma pisariaqarpoq aaqqissuussaasariaqarlunilu, kisianni oqareernittut angumerisinnaasimanngilarput Inatsisartut qanittukkut ataatsimiilivinnissaat sioqqutitsiarlugu ataatsimeersuarneq pimmat immikkullu allattoqarfeqarata, taamatut taaneqarsinnaasumik, kisianni piffissaq iluatsillugu aamma oqaatigerusuppara maluginiarakku Inatsisartut tassunga Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni aallartitaat arfiniliusut qujanartumik piffissaq kingulleq suleqatigiilluarsimasut.

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanq. Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqaataanut taavalu aamma partiit oqaaseqaataannut oqaaseqassaanga.

Siullermik Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataa taanna qutsatigissvara. Akissuteqaat naammagaarput aamma pingaartumik naggataatigut ilaatigut oqarnera, suaartarusaaginnarluni suleriaaseqarneq uagut atussanngikkipput tassa Naalakkersuisut, tamanna assut uanga isumaqatigaara taamaattumik taanna Atassumminngaanniit suleriaatsitsinnut assut naleqqummat taanna ataatigut titarlugulusooq qutsatigaara.

Partiit oqaaseqartuinut, siullermik Siumut; Siumut arlalitsigut isumaqatigaarput aammalu apeqqusiivugut ataasiakkaanut. Isumaqatigaarput soorlu oqarmata Danmarki peqatigalugu, naalagaaffigeqatigiikkattami, taava illersoqatigiissuarnut NATO-mut ilaasortatullusooq uagut isigaluta taanna pisariaqartikkatsigu. Taamaappoq, taannami aamma uagut oqaaseerisatsinni tikkuaratsigu isumaqatigiinnerput maluginiarpara.

1951-imi illersornissakkut isumaqatigiissut taanna nalilersorneqartoq Siumumit maluginiarparput. Oqaatigissavarput uagut taannaluunniit tikinngilarput annertunerusumik. Peqqutaa: immikkikkut Inatsisartuni oqaluuserineqartussaavoq immikkoortoq 73-imi, taanna ullumikkut aamma piniartussaavoq. Taamaattumik tassa peqquterput. Tunngaviusumik isumaqarpugut soorunami taanna periarfissaq atorlugu nutarterniartariaqartoq.

Taava apeqqusiinera ataaseq Siumumut uaniippoq ilaatigut qupperneq 7-mi oqaaseqarmata EU-mut isumaqatigiissut eqqartoriarlugu tassa aalisarnikkut EU-mut isumaqatigiissutitigut, taakkua qularnanngitsumik peerlugit taava nammitsinnut tamakkerlugit aalisartalerumaarigut siunnerfigineqarmat. Tassa taanna isumaqarpunga nalilersortariaqartoq. Nalilersuitinnani isummertinnanilu aalajangiuttariaqarpoq isumaqatigiissutikkut aningaasarsiarisartakkavut Eu-minnganniit maannakkut 319 million koruuniusut sunik taarteqartinneqassanersut, kisianni aamma taanna naammanngilaq aningaasaannaat isiginngilagut aamma nioqqutissatta akileraarutitaqanngitsumik eqqunneqartarnerat taamaattumik taanna Siumup saqqumiussaa akerlerinngilarput kisianni nalilersusoqaqqaartariaqarpoq qanoq iliortoqassanersoq.

Taava Kattusseqatigiit EU kingusinnerulaartukkut oqaaseqarfigissagakku. Kattusseqatigiit oqaaseqaataat amerlanertigut aamma tusaatissatut tigussavarput kisianni tassa isumaqatigalugu aamma EU-mut annertunerusumik suleqatigiinnissamik oqariartuutaat tupinnanngitsumik Atassumminngaanniit uagut isumaqatigigatsigu. Aamma isumaqatigaarput Kattusseqatigiit oqariartuuteqarmata innuttaasut akornanni Thule radari pillugu oqallinneqarnerusariaqartoq. Aap taamaappoq, kisiannili uagut oqallinniaannarneq pinnagu aamma kissaatigaarput paasisitsiniaaneq annertunerusoq, suli ullumikkornit annertunerusoq inuiaqatigiinnut apuuttariaqartoq, paasisitsiniaanermullu atasumik oqallinneqartariaqartoq.

Una taaneqartoq EU-p aningaasalersortariaqaraa soorlu issittumi ilimatusarfeqalernissaq, tassa atorluaasagutta tamakku isummat piviusunngorsinnaanersut misissorneqartariaqarmata taanna isumaqatigaarput.

Taavalu apeqquserpara ataaseq Kattusseqatigiinniit tassalu Canadamut annertuumik samminarnerat. Soorunami naggueqatigut aammalu Canadami pisiarisinnaasagut niueqatigiinnissinnaanerlu attavigissvarput kisiannili uani nalilesuinermi pingaartorujussuartut isumaqarfigaara maannakkut Canada soorlu niueqatigiiniaraluarlugu taama ajornakusoortitsinera atsigisoq misigisartillugu taava akileraaruseruinerat nioqutissanik soorlu uagut tuniniaraluakkatsinnik, taanna putoqqaartariaqarpoq. Iluaqutaanngilaq Canadaminngaanniit tikerartitsiinnassagutta uagullu paarlaassutissanik nioqqutisanik tuniniaagaluarluta akileraaruserneqarlutik, tassa taanna peqqutigalugu taamatut Kattusseqatigiit anadanngerpallaarnerat apeqquserparput.

Attaviitsup Otto Steenholdtip oqaasii arlaqartut tussatissatut tigussavagut kisianni isumaqatiginngilarput oqarmat erseqqeqqissaartumik tassalu saqqummiussaq nutaarsiassartaqanngitsoq. Saqqummiussaq nutaarsiassartaqarpoq, saqqummiussaq annertuumik suliaavoq, saqqummiussaq iluarinarpoq.

Immaqa imaassinnaavoq Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiinermini oqaatsit quppernialunnguit kisiisa atorlugit saqqummiinera pineqarsimasoq, kisianni uagut taanna aallaaviginngilarput, kisianni aallaqqaataaninngaanniit naggataanut quppernerit 160-it atuarutsigit erseqqeqqissaarpoq sulaiq pitsaasuusoq nutaarsiassartaqartorlu. Aamma taamatut Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiinera uagut iluaraarput, taannami tunngavigimmagu.

Taavalu Inuit Ataqatigiit. Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataannut assigiinngitsunut oqaseqassaguma neriuppunga paasineqassanngitsunga upissussisutut. Inuit Ataqatigiitupissunnianngilluaasarpakka, kisianni tassa politikkikkut eqqarsartaatsitsigullu assigiinnginnerput aamma uani saqqummiussinermi erseqqimmat taanna tunngavigalugu Inuit Ataqatiit upissunnagit oqaaseqalaassaanga.

Maluginiarpara uani saqqummiussami nalunaarusiaq annertunerusumik pinnagu kisianni ullut kingulliit pisimasut imaluunnit qaammatini kingullerni pisimasut aallaavigalugit USA aammalu MD aamma peqqarniisaarniartartut tamakkua aallaavigalugit quppernialunnik saqqummiussaqartoq. Taanna maluginiarpara, kisianni maluginiakkama aamma ilagaat ilaatigut suliassat ingerlanneqareersut eqqartormatigit soorlu nunatta tamakkiisumik namminersorsinnaassusiata naqissuserneqarnissaa eqqartorneqarmat.

Maannakkut taanna assortoruminaapoq kisianni taanna naalakkersuisoqatigiit Siumukkut Inuit Ataqatigiillu pilersitaat Atassumminngaanniit ataasiarata oqaaseqarfigisarparput ajunngitsuusoq pitsaasuusoq. Taavalu taanna suliap naammasseriarpat takutikkumaarpaa qanoqikkumaarnersugut. Tassunga atasumik uanga aamma apeqqusissavara ilaatigut qupperneq 4-mi qulaani eqqartorneqartut ilaat tassa misigisimanerat issualaartuugukku: "ullumikkut Danmarkip qitornaatut suli nammineersinnaanngitsutut inissisimanerput" , tassani eqqartorneqarmat.

Uanga inuttut Danmarkip qitornaatut misigisimanngisaannarsimavunga, naalagaaffeqatigaagut, uanga inuttut Kalaallit Nunaata qitornaatut misigisimasarpunga. ukiukkaaneroqalunga imaassinnaavoq inuusunnerit uannit allatut misigisimasut, kisianni uanga kalaallisut misigisimanera taamatut qulequtserneqasappat uanga isumaqatiginngilara.

Aamma apeqqut isumaqatiginngisara uaniippoq, kisianni tassani politikkikkut isumaavoq inuttut isumaanani. Nunarput oqallisaasariaqalerpoq nuaprut sakkutooqalissanersoq, allatut oqaatigalugu nuarput sorsuuteqalissavaa? Raketerniutinik peqalissavaa, assigiinngitsunik nunarsuarmi pisartunik. Taanna isumaqarpunga sinnattuaqinerusoq. Aamma isertussanngilara uagut oqaaseqaatitsinnut naleqqiullugu USA-mit akerliuniarnerujussuaq, akerliuniarnermik nipeqarneq, taanna maluginiarakku, kisianni tassa ataqqissavara inuttut inuit ataasiakkaat imaluunniit partiit eqqarsartaaseqarnerat, taanna ataqqissavara kisianni akerliuniarneq taanna maluginiarakku. Taava ilaatigut taamatut oqarninnut peqqutigaara aamma USA piinnarnagu aammalu EU pillugu oqaaseqarneranni aperusunnarmat taavami taakkua tunukkutsigit taava nuna sorleq saassavarput. Kalaallit Nunaat kisimiilluni inuttaallu imminnut mattullutik silarsuarmioqataasinnaanngillat. Nuna sorleq saassavarput?

Taamatut oqariarlunga taava ilaatigut apeqqutigineqartut Mikael Peterseniminngaanniit oqaatigineqarpoq oqaatsigut erseqqinnerusariaqartut illaatigut EU-mut tunngasumik oqaatsigut. EU-mut ilaasortanngorniaqqissanersoq Atassut. Tassani oqaaserissavara uagut uani oqaatsigut aalajangiussimavagut, isumaqarpungalu nalilersorluagaallutik oqaasiusut. Aamma ullumikkut immikkoortoq 71-imi oqallisigisussaavarput Inatsisartut ilaasa siunnersuutaa, taamaattumik qiortaalluta nerlersuisinnaanngilagut qaleriiaareqattaarluta, uagut periaatsitsinnut taanna akerliuvoq. EU-mut inussiarnerput oqaatsitsinni pereerparput kisianni aamma oqarpugut Naalakkersuisut ullumikkut periaasiat ataqqivarput isumaqatigalugu, erseqqissusia.

Aamma oqassaanga nunanut allanut, taamaattumillu isumaqarpunga taamatut oqarnikkut unneqqarilluta oqartugut. Taava aamma oqassaanga nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngatillugu, aap ilumut tassani ilaasortaavunga qimarratiginianngilara ilaasortaanera nuannaraara, kisianni eqqaamassavarput tassani ilaasortaanermi aamma atsirotinneqartutullusooq piumaffigineqarpugut taanna sulissasoq matoqqaluinnartumik sillimaniarnermut tunngassuteqarmat, soorlu silarsuarmi taamatut iliortoqartartoq, taamaattumik uanngaanniit tassani ilisimasakka qaqqaqqalaarutigisinnaanngilakka.

Aamma tupiginngilara Naalakkersuisut Siulittaasuat uagutsinnit ilisimasaqarnerugaluarluni sunik tamanik qaqqaqqalaanngimmat. Aamma taamaattussaavoq, taammaattumik oqaatsigut aalajangiussimavakka.

Taavalu Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip Atassummut tunngasumik oqaaseqarnermini ilaatigut oqarmat oqaaseq pakatsisoqannginnissaa anguniarlugu Atassut taamatut oqartoq. Takuuk taamaalluinnarpoq, isumaqatigaassi, kisianni uagut ataasiarlutaluunniit oktoberip 30-ani maani ataatsimeersuarnissaagaluup taamaatiinnarnera, uani oqaaseqaatitsinni pinngilarput, taamaattumik Kattusseqatigiit ullulersuillutik taaguinerat uagutsinnut kaputartuutissanngilaq. Uagut pinngisatsinnut uani oqaluttarfimminngaanniit atukkatsinnut kaputartuunneqassanngilagut, taamaattumik taanna puutsitsiniarnertut nalilerpara.

Tassami tassunga tunngasumik oqaannartariaqarpunga, taanna pillugu oqarpugut silarsuarmi sorsunnersuaqalissagaluarpat paasisitsiniaaneq aammalu apqqutit assigiinngitsut tikkuarlugit. Tikuakkat ilagaat nioqqutissat, kiassaatissat, nakorsaatissat tassa suminngaaanniit pissavagut, nunamillu saaffigerusutatsinnik oqartoqarani.

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Siullermi aallaqqaatigilaarallara Inuit Ataqatigiinnit oqaaseqartup oqaasii, tassa annertunerusutigut amerikarmiut Thulimiinnerat, rakitsinillu qanoq iliuuseqarniarnerat oqallisigineqaleraangat isumaqatigiilluta malugisarakku. Aamma ullumi oqaatsit aninneqartut taamatut nalilerpakka. Taamaattorli oqaluttuat ilungersorlunga aperilaassavara, qupperneq 2 quppilaaqqullugu, tassanilu oqarmat: Tassami kalaallit inuiaavugut, taamaaleriarlunilu aqqanillit punktit taagormagit.

Ilaatigut apersuusersorpakka ilumut taamaavinnersugut, taakku tikissanngilakka, kisiannili arferngat, tassami kalaallit inuiaavugut, arferngat imannak oqaasertalermagu: Namminissarsiornermik sulluginnittut. Tassa taamaasillugu saniatigut allasivara, annerusumik namminissarsiornermik piumasaqarsimanersut, nammineq taanna oqaatigissavaa, tassami atuarnerani paasigakku aamma taamatorpiaq atuaraa. Taanna uanga kissaatiginngeqigakku.

Taavalu sakkutooqalersinnaanermut, taanna Daniel Skiftep ingiarmanga oqaaseqarfigisariaqanngilara, tassa sineriapput nakkutigineqarnissaaluunniit taama akisutigisoq qularnanngilaq oqaannartussaasagatta, uagut alapernaarsukkatsitut isigisigu, qallunnaat ilissi akiliinnarsiuk, taanna uanga isumaqatigivallaannginnakku.

Aamma oqaatsit taakku sammissanngilakka, taamaallaat Naalakkersuisut Siulittaasuata annikitsoralaanguamik, ilumoornerarpaanga, aamma uanga ilumoornerassavara, oqalugiarnerparujussuit, angalanerujussuit, ataatsimiinnerparujussuit pisimavagut Thule pillugu, kisianni ullumikkut angusagut sullunaqaat.

Avanersuarmiut ilungersorluta nuutsitaasimanerat sammisimaqaarput, piniarfimminnut uteqqinnissaat kissaatigisimaqaarput, qatangiinnarput.

Mittarfissuaq iluatigisimaqaarput, allatulli atorneqarsinnaanissaa, nunatsinni taavani mittarfiliorpianngikkaluarluta mittarfissuaq atorluarneqarsinnaanera piumasimagaluarparput, tikeraat allallu eqqarsaatigalugit aammami nunaqqatigut, kisianni mittarfik atoqqusaangilaq, taama oqaraanni ajunnginneruvoq.

Thulimiut isumalluutissarsuaralui, tikeraat Thulimukartut tassuunnaqquusinnaanngillat. Misissorneqarsimanerpoq taamatut Thulimi pissutsit aamma ilanngunneqalerumaartoq Thulip qulaani silaannaq allaat Grønlandflymut akornutissaqanngitsumik aqqusaarneqarsinnaanissaa apeqquserneqalinnginnersoq. Taanna paaserusunnassaaq, aamma tassani Thulimukkarneq imaluunniit Qaanaamukarneq uiarterinermik kinguneqalissaguni akitsorsaatinut suli ilaassammat.

Ilumut, tassa suaariaqattaartarnerit, soorlu uani aamma uanga oqaatigisara, imanna oqarama, Naalakkersuisut Siulittaasuat ilaanni kissaameriarluni isumaqatigaluta avammut oqarpallattarpoq, imaassaaq, qujanartumik taamaalisarpoq, kisiannili kinguneqarneq ajortumik, tassa taanna aamma uanga eqqaamalluarpara, paasinerlunneqarnissaq piumanngikkaluaqalutigu, silarsuarmi niueqatigiissuarnut peqataanissarput assut aamma uanga kissaatigaara, oqaaseqarninniliuna oqartunga taassumap ikiorsinnaappatigut, soorlu avammut tuniniaanitsinni killilersuiffigineqarnerujussuarput eqqartorneqarli tassani, WTO paasitinniarneqarli inuiaqatigiit kalaallit immami uumasuinnarnik inuutissarsiuteqartut ajornartorsiutaat, naak malittarisassaqaraluarluni aalajangersimalluinnaqqissaartumik, taanna paasillugu oqaluusereqqullugu.

Nuannarineq ajorpara sunalu Thule eqqaaneqalersoq sorsunnersuassaarsuarnik annilaangasaarisartut. Qularnanngilarmi, taannali piumananngikkaluaqaaq, oqaaseqartulli ilaata oqaasia naammagaara, sorsunnersuarmi siullermi pisimasut USA-p qaninnerulluta nunatsinnik isumaginninnera nanginneqartussatut uanga naatsorsuutigijuartarakku.

Kisiannili aamma Maliinannguaq Markussen Mølgaardimulluunniit tutsilaarusutara, qanga Sillimaniarnermut Nunanullu Allanut Ataatsimiititaliaq isumaqatigiippugut allaat folketingit ataatsimiitarfiani, uanga aamma siulittaasuullunga taamanikkut, taakkua ataatsimiititaliat marluk suleqatigiilluaqqissaassasut, allaat avammut angalaqatigiisinnaanerat aqqutissiuunneqassasoq, tamakkua tamaasa isumaqatigiissutigaagut suleqatigiilluarnissaq anguniarlugu, kisianni paasisoraara kingullermik Amerikaliartoqarmat Danmarkimi udenrigsudvalgimut ilaasortat tamangajassuarmik aallarsimasut, aammalu kiap isumagisimanerpaa nalunaarutigisimagunarlugulu Kalaallit Nunaannut marluinnarninngooq aallartitaqassasut.

Taanna periaaseq isumaqatiginngilluinnarpara, kingullermik naaperiarussigit oqarfigilaarnoarosogit isumaqatigiissut najoqqutaralugu assigiimmik pineqarusuppugut, tusagassatsigut, angalanissatsigullu, taanna uteqqillugu erseqqissaatigisariaqassaaq.

Mikael Peterseni oqarfigissavara Amerika saaffiginnippat, tassa utaqqerusaarpugummi suli, suli saaffiginnissumik pinngilagut, ilaatigullu tusamisaareerlugu saaffiginnittariaqanngitsutut allaat namminneq qanoq iliorsinnaanerminnik, kisianni saaffiginnitoqariataasagaluarpat uatsitulli Mikael Petersenip nalunngitsigaa akisussaq Amerikamiunut tassaammat qallunaat naalagaaffiat.

Uagut annertunerusumik oqaasissaqartitaannginnerput ersarissigaluttuinnarpoq.

Aamma Atassummit oqaaserisaa, ilagooq soorlu Atassut ilaasortanngorusumisaaraluarluni oqarumanngiinnartoq, uanga taanna nuannareqaara, tassani Mikael Petersenip isumaginnguatsiarmagu Naalakkersuisut qaquguluunniit ikinnerussuteqarumaartut maani EU-mut ilaasortanngorusuttut amerligaluttuinnarpata. Taamaattumik Atassut oqarfigissavara, qaa, ajunngilaq nipangiunnagu nununnagu, sakkortuumik oqaatigilluaannartarsiuk ikinnerussuteqalerpata piumasarput angussavarput, tassa kisianni taanna apeqqut akineqanngilaq, ilaatigut oqaloqatigiissutissatsinnut immikkoortoq 71-imut tunngannguatsiarmat.

Ole Lyngep nunani avannarlerni killerni pissutsit eqqaatsiagai, nipikisaarpallaaqqimmanaassiit avanngaanniit tusaaniarnerlunnarami, kisianni soorluuna imatut oqannguatsiartot, aamma taanna aqqutissaasasoq, taamatut oqarsimassappat assorsuaq isumaqatigaara.

Daniel akissuteqarnermini oqaasia aamma appilaarlara, assa Jonathan Motzfeldtip oqaasia suaartarluta tassanngaannaq pigaluarutta angusassaqanngitsugut, qujassutigilluaqimagu, tassa Atassut aamma oqarami suaartartoqassanngitsoq. Tassungaanna tunngatillugu isumaliortartunga, ila Atassut aamma illuatungiliulluni nipaappallaaqqigami, isumaqarlunga suaartartariaqaleraluartoq illuatungiliuttutut nipituumik, suaartanngippallaaqqaaq, nipaappallaaqqaaq aamma Thulimi oqallinneq pillugu.

Tassa oqallinniaannarnerooq pinnagu paasisitsiniaaneq ingerlattariaqarpoq, kisianniuna aamma paasisitsiniaalluni allatut ajornartumik oqallittariaqartartoq, ilaat isumaqataasarmata, ilaalli akerliusarlutik.

Taanna paasisistsiniaanermut allagapilorujussuaq, quppernerit aammakkorsuit, taanna oqaatigilluaannarsinnaavara, tamaat ataatsikkut, taama piffissami sivikitsigisumi atuarneqarsinnaanngimmat, taama oqaraanni ajunnginneruvoq, pingaartumik inummut ataasiinaasumut, kisiannili uanga aamma qutsatigisarpara taassuma imaat pingaarnerit saqqummiunneqartarmata, taakkua marluk sanileriisikkukkit oqaatsikka imaalersimapput, oqariartuut annerusumik nutaarsiassaqanngitsoq, kisiannili oqalukkusukkaani qanupilupilorujussuaq oqaaseqartoqarsinnaavoq, eqqaamanngikkaani ilaliussat ajortumik pisarmata.

Ajunngilaq kalaallisut isigineqarumasut taamaaliorsinnaapput, qallunaatut naamik isigineqarusuttoqarunanngilaq Kalaallit Nunatsinni.

Amerikamut akerliunerujussuaq Atassutip piginngikkaa tupigaara, oqallisissatsinni aamma Inuit Ataqatigiinniit saqqummiussami oqallisigulerutsigu taanna uterfiugiumaarpara, tassa eqqaamagakku isumaqatigiissut allanngorteqqullugu Naalakkersuisut partiillu tamarmik isumaqatigiilluinnarlutik amerikarmiunut akerliusimammata, taanna aalajangersagaq akerleralugu, kisianni tassa maannakkut neriuppunga tunussimassanngikkaa taamatut allanngortitserusunnerput.

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, tassa akuliunniarlunga pilersaaqqaanngikaluarama kisianni taamaaliorniarpunga Kattusseqatigiit oqaaseqartuata Mogens Kleistip aamma ilaatigut uparuamisaarlunga maani oqaaseqarmat, taqssa Inatsit Tunngaviusoq, taanna Mogens Kleistip aamma eqqartorpaa, tassa Danmarkip naalagaaffiata Inatsisai Tunngaviusut juni tallimaaneersut 1953-imin-ngaanniit, tassa taanna ilumoorpoq nalagaaffeqatigiinnut Danmarkimut, Savalimmiunullu soorunami aamma uagutsinnut taanna atuuppoq.

Tassani aalajangersagaqarpoq, tassa § 19-imi aammalu § 20-mi nunat allanut tunngatillugu oqartussaaffik, oqartussaaffivik sumiinnersoq, kisianniuna una oqatigilaarusukkiga Inatsist Tunngaviusoq taanna ukiut 150-it sinnerlugit maannamut atuutsereersoq kingullermillu allanngortinneqartoq, tassa oqaatsigeriikkattut 1953-imi, taanna inatsit Inatsit Tunngaviusoq ullutsinni pissutsinut pissusiviusunut aamma naleqqussartuuvoq, tassa eqaatsumik aamma pissuseqarpoq.

Assersuut, assersuutissaqarpunga paasiuminartorujussuarmik, neriuppunga Mogens Kleistip aamma taanna paasisinnaasagaa. Ukiorpassuarni, tassa Namminersornerulereernerput eqqunneqarmalli 79-imi ukiorpassuarni isumaqartoqartuartarsimavoq eqqartuussiveqarneq Inatsist Tunngaviusoq najoqqutaralugu maanga nunatsinnut, tassalu nunatsinni oqartussaasunut tunniunneqarsinnaasanngitsoq. Maanna taanna taamaakkunnaareerpoq, maanalu ilaatigut eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmit naliliineq tassa uaniippoq, eqqartuussiveqarneq nunatsinnut taamaallaat eqqartuusiviit qullersaat, tassa Højstereti, taanna kisiat pinnagu, eqqartuussiveqarnermullu oqartussaaffik sinnera tamaat nunatsinnut nuunneqarsinnaasoq.

Naak aali inatsit tunngaviusoq tamanna ajornartinniartussaagaluaraa, kisianni tassa oqaatigeriikkattut Inatsit Tunngaviusoq ullutsinni pissutsinut pissusiviusunut aamma naleqqussartuuvoq, tassalu aamma eqaatsimik pissuseqarpoq.

Tassa taamaammat ajornartussaangilaq aamma nunanut allanut tunngasutigut aammalu sillimaniarnikkut apeqqutinut tunngasutigut aamma nunatsinnut oqartussaaffimmik aamma nuussisinnaanissaq. Inatsimmi Tunngaviusumi aalajangersakkat § 19 20-lu tassani eqqarsaatigivakka, taakkua akimmiffiginngikkaluarlugit.

Tassa anguniarneqartariaqarpoq aammalu taanna sulissutigineqarpoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat tungaaninngaanniit, tassani aama Mogens Kleisti ilisimaneqartutut Kattusseqatigiit sinnerlugit aamma peqataavoq, taamaammat soorunami uggornakujuppoq Mogens Kleist tassani aamma ilaalluni inatsit tunngaviusoq qanoq aamma eqaatsigisinnaanersoq taanna arajutsisimassappagu, kaammattorusunnarporlu malinnaafigisassani taanna, tassami ilaasortaaffigigamiuk aamma tamakkiinersumik aamma peqataaffigisariaqaraa.

Tassa taamaattumik taanna eqqaasitsissutigutigalugu aamma oqaatiginngitsoorusunngilara nunani allani, nunani allani nalagaaffeqatigiinnerup iluani aamma aaqqissuusseriaatsit assigiinngitsut taamatut periarfissiisarmata, tassa nunanut allanut tunngasutigut sillimaniarnikkullu oqartussaaffimmik nalagaaffeqatigiinnerup iluani nunasiaasimasumut, qanga nunasiaatigineqarsimasumut oqartussaafimmik tunniussisoqartarmat, aamma assersuutissanik arlalissuarmik peqarpugut aamma Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitami taakkua eqqartorneqartarput, ammasumik aamma Mogens Kleistip arajutsisimasariaqanngisaanik, tassa tassani eqqarsaatigivakka, assersuutiginnarlugu New Zealandip taavalu Cook Islandip qavani, qavani nunarsuup illuatungaanni aaqqissuusseqatigiinnerat, tassa nalagaaffeqatifiit iluani, peqatigiikkaluarlutik nunanut allanut tunngasutigut aammalu sillimaniarnikkut oqartussaaffik tassani aamma namminersornerullutik aaqqissuussinertut ingerlasunut aamma tunniunneqarnikuuvoq, tassa tassani Cook Islandimi naalakkersuinikkut oqartussaasut aamma toqqaannartumik sunniuteqarlutillu aamma oqaartussaaffeqartinneqarput.

Nuna alla aamma assersuussiorfigissaganni tikkuarneqarsinnaavoq Puerto Rico, Puerto Rico naalagaaffissuarmut USA-mut ilaagaluartoq, naalagaafeqateqaraluartorlu, Puerto Rico aamma nunanut allanut sillimaniarnikkullu apeqqutinut annertuumik aamma oqartussaatinneqarpoq.

Tassa taakku assersuutiminnguit aamma eqqaasitsissutigiinnarlugit tassa uteqqissavara una, Inatsit Tunngaviusoq, Inatsit Tunngaviusoq tassa Danmarkip naalagaaffiata Inatsisai Tunnaviusut 1953-imeersut taakku eqaatsuupput aammalu naleqqussartuullutik, assersuutigisara taanna aatsaaginnaq innersuussutigiinnasavara. Oqartoqarnikuuvoq eqqartuussiveqarneq nunatsinnut tunniunneqarsinnaanngitsoq, kisianni ajornanngilluinnarpoq, tassami maannakkut piviusumik tamakkua eqqartorneqarput Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitani aamma Eqqartuussiveqarneq pillug Ataatsimiititaliarsuarmi.

Apeqqutaavorli, apeqqutaanerpaaq tassaavoq piumassuseq, piumassuseq aamma politikikkut annertuumik piumassuseqarnissaq, paasinarporlu taanna Mogens Kleistip pigisarinngikkaa.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Septembarip aqqarngat tikillugu sorsunnermik paainnittaaseq aammalu septembarip aqqarngata kingorna sorsunnermi paasinnittaaseq sorsunneq nutaaq pillugu nassuiaateqartaraiqartutut misigisimavunga.

Peqqarniiserneq septembarip aqqarngani atorneqartoq ulloq taanna tikillugu sorsunnermik paasinnittarnitsinnit allaanerungaarpoq. New Yorkimi Washington D.C.-milu sorsuuttoqarpa ulloq taanna?

Sorsuttoqanngilaq.

Nunamit aalajangersimasuminngaaneersuunngilaq saassussineq, aamma nunamit aalajangersimasumik tiguaaniarnermik saassussineq siunertaqanngilaq. Qanorluunniit amerlatigisumik sakkutoorpassuaqarnikkut qanorlu nutaaliaatigisunik aserusinnaatigisunillu patroneqarnikkut ulloq taanna pinngitsoortinneqarsinnaasimanngilaq, aamma pinngitsoortinneqarsinnaanngilaq.

Nunagisamik oqalunneq sorsussinnaasunillu sakkutooqarneq septembarip aqqarngata kingorna pisoqalisutut eqqaavimmut iginneqartutut oqaatigisariaqarpoq. Septeberip aqqarngani pisoq naalakkersuinikkut isumaqatigiinniarnikkut angunngitsuukkanik piviusunngortitsiniarluni iliuusaangilaq. Peqqarniisertut saassussinermikkut anguniagaat tassutuaavoq inuiaqaatigiit aaqqissugaanerata akuerisinnaangisamik nukillaartinnissaa.

Isumaqaitgiinniarnermik toqqammaveqarneq, maani aamma nunami akuersaagaraarput, apeqqummilu uani kina kikkulluunnit isumaqatigiinniassavagut, aqutsisoqarfimmi isumaqatigiinniagassaqarpasinngilagut.

Nunagiit terroristilluunniit nunaqqataa piunerukkumallugit siorasaarisinnaanngilagut, taakkumi piunngillat. Sorsunneq Vietnamimi, sorsunneq Kuwaitip Irakillu, Golfimi sorsunnermik taaneqartoq, taakku naalagaaffiit akornanni sorsunneruvoq assigiinngikkaluarluni, taakku akunnerminni siorasaarisinnaapput ima imatullu piusarisaq naammassineqanngippat ima pineqassasut.

Peqqarniisertut ullumi illuatungerisagut nunaannik arsaarniarlugit siorasaarsinnaangilagut. Sorsunnermi nutaami pigisamik nunaqarneq uuttuutitut kimeerutsinneqarpoq, USA-p Afghanistan tiguaraluarsinnaavaa, tamannali sumut iluaqutaasava Ben Laden taassuma taamaaqataasa aaqqissuulluakkamik nunarpassuarni suleqatigiiffii nukillaartinneqanngippata.

Peqqarniisernermik ingerlatsisut iliuusaat akiorniarsoralugit nunagisamik illersuinerup annertusineratigut peqqarniisertut periarfissinneqaannassapput suli killeqannginerusumik iliuuseqarnissamut, taakkumi nunamik aalajangersimasumik illersuiniarlutik nukimminnik atuisariaqanngillat, atuisussaanngillat, tamani tamaani nuttartuakkaminnik aqutsisoqarfeqarput.

Nunagisamik illersuisariaqarsorinikkut peqqarniisaartut pisariniarnerani piffissaq annikinerulersissavarput. Aqqutit allat atorlugit toqqorfissaarullugit piniarsaarineqartussaapput, aningaasanik sumi qaqugulu atuisimaneri malersorsinnaavarput, aalapersnaarsuinertigut pinerluttaaliinikkullu. Suleqatigiinnertigut tamanna pisariaqarpoq. Nukimminnik toqqorterniarnermut toqqorfimminnillu illersuiniarnerannut piffissaq annertunerussoq atorneqartariaqalersillugu quilertatissinnavagut, nunarsuup sinneranut saassussinissamut ullumikkut periarfissarissaarnerannik arsaarumallugit.

Ben Ladenip eqqarsartaasaa eqqortuungimmat ussernartorsiortinnaasai paasitinniartariaqarpagut. Suliassarlu tamanna sorsuffimmi suliassaangilaq, sakkulersornerlu matumani atorsinnaangilaq. Tamanna inuttu atukkat aqqutigalugit kulturimik paasisaqarluta allanik isumalinnik ataqqinninnikkut sunniiniarnikkut isumannaarneqarsinnaavoq.

Islaminik upperisallit nunarsuup sinneranik akeqqatut isiginnilersinnaveersaasaavagut, nunanik naalagaaffittut atasunik tiguaaniarneq sorsunnermi nutaami pineqartussaangilaq aamma pineqanngilaq. Isumaqaartitsiniarnermik isumataartitsiniarneq anguniagassaavoq sakkussaallunilu.

Taamaattumik Kattusseqatigiit oqaaseqartuat, imaluunniit Kattusseqatigiit oqaaseqartuata apeqqutaa sorsuttuqalerpat kiap illersussavaatigumik aperinera isumaqanngilaq.

Sorsunneq ingerlareerpoq, paaseqatigiinnermik anguniagaqartut akornanni aallaasigut qimallugit isumatussuserpullu sakkugalugu ingerlapparput.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Oqaaseqartumut kingullermik oqassaanga sorsunneq siammassappat, qanoq pisoqassava? Nalunngilarput tasami sorsunneqartoq aamma Osama Ben Ladenimut tunngasut inuiaqatigiinnut tunngasut taakku maani eqaartorniarlugit imaattunngilanga.

Johan Lund-Olsenimut oqassaanga, Johan Lund-Olsenip ilisarnaqutaa tassa Grundlovi, Grundlovi, Grundlovi, Johan Lund-Olsenip ilisarnaatigaa taanna, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata.

Soorunami naleqqussartariaqarpugut siunissaq isigalugu taamatut nunatta tigusinnaasai assigiingitsut eqqarsaatigissagutsigit, tassa taanna naleqqussaanissarput.

Aammalu Daniel Skiftemut oqalaasuunga uagut Canadamiorpalaarpallaarnerput ilissinnut taakkartuineranut oqassuunga siunissaq ungasinnerusoq isigalugu periarfissarisinnaasagut taakku uagut tungitsinninngaanniit ujartoratsigit.

Aammalu allaangiivippoq Siumukkormiut oqaaseqartuata aallarniinnermini ersarissumik saqqummiinermini EU-minngaanniit aningaasat pissarsiarisinnaasagut pissarsiariniarsariniartigit, anereernikuuvugut EU-minngaanniit, allaangiivippoq ugguartutut illutik taamatut EU-minngaanniit taamatut maannakkut aningaasanik pissarsiaqarniarsarisut, aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqarnermini EU-miut issittumi politikeqarneq atorluaasinnaanerput aningaasanik pissarsisinnaanerput, taanna uanga ersarissumik takusinnaavara allaangiivippoq EU-minngaanniit anigamik maannakkut piffissaq qaangiutereersoq takuleraat, takuuk kukkussuteqarsimavugut, nassuerutigerusunnagulu.

Tamaattut EU-minnganniik ineriartortitsinermut fondimik assigiinngitsuninngaanniit tassa pissarsiaqarsinnaaneq uanga takusinnaakkusoorlugu imaatorpara.

1951-imi isumaqatigiissummut tunngasut taakku annertunersumik iserfigissanngilakka iserfigisussaagatsigit, kisiannili Kyotomut tunngatillugu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut oqassuunga amerikarmiut qanorsuaq uagut tungitsinninngaannit piniaraluarutsigit sunnersinnaangilagut annertunerusumik, nalagaaffiit allat qanoq iliorpat?

Amerika taama pissaaneqartigaaq.

Unaanna oqaatiginiarlugu, sorsunnersuaq taamatut siaruassappat kiap illersoriassavaatigut, qallunaat nalagaaffiata sakkutuuisa illersoriartussavaatigut? Taamaattumik pingaaruteqarpoq aamma eqqarsassalluta, siunissami sorsuttoqalissappat qanoq inissisimassaagut, kikkut illersussavaatigut? Qallunaat maangarnavianngillat 3.200 kilomerterinik ungasitsigisuminngaanniit maanga illersuiartorlutik. NATO-mi ilaasortaanerput naalagaaffiit toqqammavigalu amerikarmiut illersussavaatigut taamanikkut.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit amerikarmiunik taamatut pakkersimaartitsiniarnertik aamma immaqa ungasinnerusoq ingerlaleriarpat paasilissavaat, russerit susinnaajunnaareermata maannakkut amerikarmiut pakkersimaarniaraluarlugit piffissanngorpat paasiumaarparsiaassit.

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Tassa siullermik oqaatigissavara Kattusseqatigiit oqaaseqartuannut, tassa kingullermiit aallartillugit, EU-mut tassa ilaasortaangilagut, taanna naqissuserlugu oqaatigaarput, aamma EF-iminngaannit 1970-ikkut qiteqqunnerani anereernikuuvugut, aamma taanna Siumut taamak´nikkut ilungersuutigalugu peqataaffigisimavaa, minnerunngitsumi Inuit Ataqatigiit aamma taamanikkut suleqatigalugit.

Taamaattumik Kattusseqatigiit oqarfigisariaqarpagut massakkut aalisarnermut isumaqatigiissutit pitsaasut aqqutigalugit aningaasatigut EU-p nunatsinnut akiliutigisartagai taakku ilaasortaanermut ataatsimilluunniit tunngassuteqanngiimmata, taammaattumik oqarsinnaangilatit allangilarooq ugguartugut taakku aningaasat pissarsiarissaarniaratsiginngooq.

Tassa 2006-ip tungaanut taakku ingerlasussaapput, taavalu nalilersuisoqaqqissaaq 3-mi, taakku tamaasa oqaatigaagut. Isumaqarpunga oqaatigut tamaasa tusarnaarluarsimasariaqaraluaritit, aamma qularutiginngilarput siunissami EU-mut sleqatigiinnerup annertusarneratigut, suleqatigiinnerup annertusarneratigut aamma niuernikkut annertuumik angusaqarumaartugut.

Aamma uagut peqataanianngilagut nalilersoqqaallannguarnagu imartarujussuarput, nunarujorujussuarput Amerikap Europallu akornani inissisimasoq suleqatigiiffimmut tunniutissallugu uagut oqaasissaarulluta. Taamaaliornianngilagut, soorunami oqaasissaqartuartussaavugut ilaasortanngoraluarutta, taanna pissagaluarpat, kisianni oqaasissaqarfitsigut annertoorujorujussuarmik piginnaatitaaffiiarneqartussaavugut aamma aalisanermut tunngasuni.

Tamakku tamarmik nalilersoqqissaagassaapput EU-mut tunngatilugu apeqqutip oqalligisineqarneranni.

Attaviitsumut tunngatillugu oqaatigissavara uparuaaneranut maani najuutinngikkaluartoq massakkut, amerikarmiunut, amerikarmiuninngaanniit toqqaannartumik aamma saafigineqartarpugut. Tamanna kialluunniit isertorsinnaangilaa, soorlu kingullermik Naalakkersuisut Siulittaasuat toqqaannartumik Amerikap præsidentianit allaffigineqarmat ilaatigut ullaakkorsioriartoqqullugu, tassa præsidentinngornermi kingorna, nalunngilarput aamma tamanna Danmarkimi aamma politikerit Folketingimi ilaasrotarpassuit akornanni aamma ilaatigut annertuumik qapputaasoq.

Soorunami naalagaaffeqatigiinnerput ineriartorpoq, aamma tamanna ineriartortissavarput, akisussaaffiit agguataarnerat nutaangoriartortuassaaq nalagaaffeqatigiinerup iluani aammalu nalagaaffeqatigiinerup iluani tatigqatigiinneq aallaavigalugu akisussaaffiit agguataarnerat ineriartortikkutigu, siunissami qularutiginngilarput uagut Siumumi aamma toqqaannartumik Amerikamut oqaloqatiginnissinnaasalerumaarluta, naalagaaffeqatigiineq aserunngikkaluarlugu.

Tamakku pisalereerput, allaat Artisk Rådimi Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma naalagaaffeqatigiit sinnerlugit ataatsimiigiartinneqartalereerpoq. Tamakku pisarput tatigeqatigiinnerup iluani akisussaaffiit agguataarluarnerisigut qularnanngilaq nalagaaffeqatigiineq inarllinngilluinnarlugu aamma siunissami Amierikamut toqqaannartumik oqaloqateqarsinnaalissaagut, allaat illersornissamut tunngasut eqqarsaatigalugit.

Massakkut taamaareerpugut niuernerup tungaatigut, nunat suulluunniit oqaloqatigisinnaavagut massakkut niuernikkut isumaqatiginniarfigalugit, ataatsimilluunniit Danmarkip tassani pituttunngilaatigut.

Taamaappoq ineriartorneq, naalagaaffeqatigiilluarneq naliittut naalagaaffeqatigiinneq angusinnaagaani aamma naligiittut pissuseqaqatigiinneq anguneqarsinnaavoq nunanut allanut tunngasuni aamma illersornissamut tunngasuni.

Taamaattumik uungaannaq uninnianngigut, Siumumi ingerlaqqissuugut tamakku angutserlugit.

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq, siullermik pinngitsoorumanngilanga Inatsisartup Siulittaasuata Ole Lyngep nunat killiit pillugit oqaaseqaatinnut tunngasumik nassuiaataanut, tassalu oqaaseqarnera qujassutigaarput, kisianni aamma ilisimavarput suli Inatsisartunut nalunaaruteqartoqanngitsoq, taamaattumik uagut oqaasissiornitsinni aamma taanna tikkuarparput nunanut allanut sammisuummat.

Nalunngilluinnaqqissaarparput Atassumminngaanniit Naalakkersuisoqarfik aammalu Inatsisartoqarfik immikkuullarilluinnartut, taamaattuminguna oqaaseqaatitsinni taaginnarnagu oqaatigigipput ujartorlugu siunnersuuteqarfigalugu, taamaattumik Jonathan Motzfeldtip Ole Lyngellu maannakkut eqqarsaatersuutigalugulu nalilersoqqikkumammassuk tamanna qujassutigaara, tassami oqaaseqarninni tamannarpiaq siunertarigakku, taannalu anguarput. Unatsisartut pisunik assigiinngitsunik ilisimatinneqartariaqarput.

Naggataatigut Otto Steenholdt ilaatigut oqarmat nipaappallaartoq, suaartarnermut tunngasumik, taanna naatsunnguamik oqaaseqarfigissavara, kisianni aamma tassa eqqaamasariaqarparput ukuni 18-ini Otto Steenholdt Atassummiit suaartarusaartuaraluarmat, kisiannili annertunerusumik kinguneqanngitsumik, oqartussaaqataaneq eqqaasagaanni. Taamaattumik maannakkut periaaserput unaalersimavoq, inuttaaqataasut piseqatigalugit isummersornissaat, taamaaligutta tassunga ilanngullugu paasisitsiniaaneq annerusoq, taava neriuppugut suaartartoqarpallaasanngitsoq, tassami periaatsit inummit inummut allaasaqaat. Tassani apeqqutaaginnarunarpoq aamma aviisiliortut qanoq tigusarneraat imaluunniit qanoq apersorumaneqartigineq imaluunniit oqaaseqaatit qanoq issuarumaneqartartiginersut.

Kisianni taanna utoqqatsissutiginagu maannakkut inissisimanerput unga iluaraara. Taamaattumik taanna annerusumik oqaaseqarfigissanngilara Otto Steenholdtip Atassummik isorinninnera. Qujanaq.

Maliinannguaq Markussen-Mølgård, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Aap, uani Atassutip oqaaseqartuanut oqaatigissavara uagunngooq qitornatut nunatsinni immitsinnut isiginngitsugut, taanna erseqqissaavigilaarusuppara. Aap, ilumoorpoq oqarpunga, oqarpugut uagut Danmarkip qitornaatut suli nammineersinnaanngitsutut inissisimanerput, tassunga tunnatillugu oqarnerput uunga uanngaanniit aallaaveqarpoq, maannakkut nunanut allanut sillimaninarnermullu tunngatillugu oqaartussaassuseqanngilagut, tusarniaaviinnaaguvut, ataatsimilluunniit oqaasissaqanngilagut, Inatsisit Tunngaviusut aallaavigalugit.

Taamaattumik inersimasutut pissuseqarfigineqanngilagut. Taanna paatsoorneqassanngilaq. Uagut Kalaallit Nunaanni qitornaasutut ima misigisimatigaagut allaat oqartussaaneq tamakkerlugu tigorusullugu aammalu ilungersuutigalugu.

Aamma uani oqaatigineqaqattaartoq USA-munngooq akerliuneq. USA-mut akerliunngilagut, kisianni aamma isiginnaartuinnarusunngilagut USA ajortunik iliuuseqarsimappat eqqorsorinngisatsinnik, imaanngilaq pissaanilissuummat nuna taanna uparuarsinnaanngikkippulluunniit. Nunasuarmioqataavugut, uparuagassagut USA-juppat allaappat uparuarsinnaasariaqarpagut.

Taavalu una Daniel Skiftep oqaatigisaa, sakkutooqarnerminngooq eqqartuinerput sinnatuaqinerusoq. Tupinnaqaaq nunatut namminersornissamik suliniuteqartutut tamakkuluunnit eqqarsaatigisinnaanngikkutsigit. Isumaqarluinnaqqissaarpunga tulluartoq tamakkununnga allaat nalilersueqataasalluta.

Aammalu sakutooqarnermut tunngatillugu Otto Steenholdtip oqaatigisaa taanna assignusumik oqaaseqarmat, sooq nutaamik isumaqatigiissusiornikkut piumasaqaateqarnitsigut uagut akissaqalersinnaangilagut sakkutooqarnermik ingerlatsisinnaalluta, tassa imaappoq, immaqa nakkutilliinermik nunatsinni ingerlatsisinnaalluta, nammineq tigusisinnaalluta. Massakkulluunnit naluarput Danmarkip qanoq annertutigisumik sakkutooqarfik pinnga iluaqutissarsiffigisarneraa, akiuumaneqarneq ajorpugut. Taamaattumik aamma tamakkuupput ersarissumik misissugassat.

Taavalu naggasiullugu nuannaarutigaara oqaaseqaatigut quinaammertitsisaqattaarsimammata aammalu taakkartorneqarlutik oqallisigineqarlutillu maani. Aamma Kyotomut tunngatillugu Mogensip oqarneratut susinnaangilagunngooq USA-mut, aap, susinnaangikkaluarutsiguluunniit sunniinniaqataasinnaavugut, imminut suunngitsutut isigiinnartuaannarsinnaangilagut siunissami, aammalu sinnattuaqisunik taagorneqaannarsinnaangilagut. Eqqarsaatigisariaqarparput siunissarput qanoq isikkoqassanersoq.

Taamaattumik taamatut imminut nikagisutut pissuseqarneq qaanerniartigu, piumassuseqaraannimi sunaluunniit anguneqarsinnaavoq.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Soorunami partiit imminnut akisaannerat taanna oqaaseqarfigissanngilara. Aamma uani saqqummiussami Naalakkersuisuniit eqqartorneqanngilaq EU-mut ilaasortaanissarput ilaasortaannginnissarpulluunniit. Ilisimavarput EU-p avataaniilluta ilaasortaanngilagut. Ilaasortaanngitsullu allat atugassaat tamaasa atugaraagut ataasiinnarmik periarfissaqarpugut aalisarneq pillugu isumaqatigiinniarsinnaanermik. Taanna atorparput. Sinnerili EU-p nunasiaasimasut tungaanut pissusilersuutai aqqutigalugit aaqqiiniarsarivugut manna tikillugu tamakkiisumik uagutsinnut tunniunneqarsimanngimmata taakkua nunasiaasimasunut OLT-nut taaneqartartunut atugassarititaasut. Tassa aaqqinniagarput.

Taamaattumik EU uggoralugu iliortuni oqalussalluni aamma patsisissaqanngilluinnaqqissaarpoq. EU-p naammattumik Kalaallit Nunaanut iliorfiginninnginnera uani pineqarpoq massa Danmarkip ilaatut nunasiaasimasutut iliorfigisat allat tamaasa niuernikkut ikioqatigiittarnikkut programmilersornikkullu tamarmik taakku EU-mut nunasiaasimasunut maannakkullu naalagaaffiit ilaasortaat aqqutigalugit ingerlasut taakkua aaqqiiviginiarneri suliaraagut. Taanna ataatsimilluunniit tupinnartuliaanngilaq.

Aamma nalunaarusiatsinni matumani annertunerusumik pulaffiginngilakka taaginnarpakka 1951-imi isumaqatigiissummut tunngasut. Taakku immikkut oqallisigisassaammata oqallinneq tassaniittoq uani nangeqqissallugu pisariaqanngilaq aamma illuatungiliuttuninngaaniit taamak oqaatigineqarpoq. Aamma taanna isumaqarpunga ilumoortoq.

Grønlandsflyp mittarnissaminut tingisarnissaminut Qaanaamut ajornartorsiutai, isumaqarpunga taanna apeqqut ataatsimilluunniit takorloorneqarsinnaanngitsoq ajornartorsiortitaanissaa. Otto Steenholdti maaniinngimmat taannna oqaatigissavara saqqummiussarimmagu. Sorsunneqarpat tappavani imaluunniit Kalaallit Nunaani soorunami allaavoq. Aamma sakkutooqarfiit ilaatigut aalajangersagaqarput isumaqatigiissutinut tunngasunik, kisianni Kalaallit Nunaat timmisartornerminut nalinginnaasumik nammineq uagut nunatsinni ajornartorsiortitsinissaa takorloorsinnaanngilluinnarpara.

Taavalu aamma Talibanit bin Ladenikkullu aamma pulaffigisinnaanngilakka taakku nalunaarusiami annerusumik iserfigisimannginnakkit.

Kisiannili ataatsimut oqaatigissallugu siusinnerusukkulli oqaaseqarninni malugisimagakku maani nalunaarusiara amerlanerpaatigut ilassilluarneqartoq. Aammalu suliassat uani taakkartorneqartut annertoqisut, ingerlateqqinnissaannut EU-mut, WTO-mut, NAMMCO-mut, Arctic Councilimi, issittut siunnersuisoqatigiivini allarpassuarnilu Kalaallit Nunaata attuumalluni silarsuarmi suleqatiginniffiinut maani annertunerusumik pulaafiginagit, allarpassuarnut sangoqqajaajuarluta eqqartuinitsinni, puigussanngilarput aamma taamak ittut, attaveqaatit ullut tamaasa nakkutiginiagassaammata.

Taamaattumik nunaarutigaara Kattusseqatigiinniugunarpoq qutsavigineqarmata sulisuvut tamatumani suliassami amerlanngikkaluaqalutik suliassaminnik ingerlatsilluarput. Maani allaffeqarfitsinni, taamatullu aamma Bruxellesimi kiisalu aamma Ottawami tamarmi inuit ikittunngugaluarlutik suliassaminnik naammassinninniarput aammalu danskit ulluinnarni nunanut allanut tunnasunut ministereqarfiat aamma tamatumani suleqatigineqarnera pitsaasumik ingerlanneqarpoq. Ikioqatigiilluni suliassat maaniittut suleqatiginiarneqarput.

Aammalu qularutigineqassanngilaq maannakkut 11. septemberip kingornatigut nunap iluani maani allaffeqarfipput ulluinnarni kommuninut sullissinera allaffimmut allamut nuuttariaqarsimavarput pissutigalugu upalungaarsimanissamut pisariaqartitat assigiinngitsut annertuvallaaqimmata. taannalu aamma nunanut allanut tunngasutigut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliamit ilisimatitsissutaareerpoq, ippasaaniinnaq tamakkua pillugit ilisimatitsinerit assigiinngitsut apuunneqarmata. Tassani suliassaq ingerlanneqarpoq aammalu suliassat upalungaarsimanermut tunngasut piffissami angisoorujussuarmik aamma sulisutsinnit tigooraapput.

Qularutigineqassanngilluinnarpoq aamma suut maskiinat tamaasa atorlugit piginnaanerput tamaat aappagu Ilulissani torrallaasumik Siumup oqarneratut qiimasumik suliassat aamma naammassissagatsigit Kalaallit Nunaata aamma nunanut allanut tunngasutigut aaqqitassartai erseqqinnerusut angusaqaatigalugit. Taamaattumik ualeq mannaminngaaniit uagut allallu qilanaarluta suliartussaagut qungujulalluta qilanaarlutalu aappaagu taamaattunut suliassanut. Uumilajumasut uumilassapput.

Qujanaq. Tassa taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassat immikkoortoq 11. tassalu nunanut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 11
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 11

Oqaluuserisassani immikkoortoq 11

Nunanut allanut tunngasumik nassuiaat.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)