Ullut ataatsimiiffiusut aqqarnat, pingasunngorneq oktoberip 10-t 2001, nal. 13:46

Oqaluuserisassani immikkoortoq 14

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

(Siullermeernera)

(Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara.

 

2001-imi upernaakkut ataatsimiinnerup nalaani Naalakkersuisut nalunaarutigaat killiliivigineqanngitsumik akileraarutinik nalikillisinnaanerit maannakkullu atuuttut killiliivigineqarnissaanik saqqummiussaqarumaarlutik. Tassami killiliivigineqanngitsumik naliliisinnaatitaanermut periarfissaq atorlugu nunatsinni namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut akileraarutissatik tamangajalluinnasa kinguartittarpaat.

 

Akileraarutissanik kinguartitsinerup saniatigut nalikilliliisinnaanermut malittarisassat maannakkut atuuttut ilaatigut pigisanik nutaanik inuiaqatigiillu tungaanit isigaluni tunngavilersorluagaanngitsunik pissarsiarinnilertorusunnermik kinguneqartitsisarput. Ilaatigullu akileraarutissanik kinguartitsinerup pisortat annaasaqartissinnaasarlugit. Akileraartussatitap akileraarutissat kinguartitat kingusinnerusukkut akilersinnaajunnaarsimappagit. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq akileraarutitigut nalikilliliinerit aqqutigalugit akileraarutissanik kinguartitsilluni atorluaasinnaanermut periarfissat killiliivigineqassasut.

 

Inunnut ataasiakkaanut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq namminersorluni inuussutissarsiuteqarnikkut isertitaasut amerlatigisut taamaallaat akileraarutitigut nalikilliliissutigineqarsinnaassasut. Siunnersuut naapertorlugu selskabit ilaallu ilanngullugit aningasarsianik naatsorsuinermik illuutip pissarsiarinerini nalingisa 5%-ii umiarsuit timmisartullu pissarsiarinerini nalingisa 10%-iit assigiiaartumik ukiumut nalikilliliissutigisarnissaanissaannut periarfissaqartuarput. Pigisat allat tamarmik soorlu ingerlatsinermut atortut illumi pequtit il. il. aammalu init aattartukkat allanngortiterneqarnerinut aningaasartuutit annikilliartortumik nalikillileeriaaseq atorlugu ukiumut 30%-it angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.

 

Selskabit akileraarutissat ilanngaatigitinnagit kisiannili akileraarutinut nalikilliliinerit taaneqartut ilanngaatigereerlugit akileraaruteqaataasussanik sinneqartooruteqarpat akileraarutitigut nalikilliliinerit tamarmiusut saniatigut selskabit akileraaruteqaataasussanik sinneqartoorutaasut affaasut naliliisunik nalikilliliissutit qaffanneqarsinnaapput siunnersuut naapertorlugu. Siunnersuummi matumani qulakkeerneqassaaq selskabi piginneqatigiiffiit akileraarutaannik tamatigut akiliuteqartussaangornera. Selskabit naatsorsuutitigut sinneqartoorutitalimmik angusaqarsimappat aamma qulakkeerneqassaaq selskabi nalikilliliisinnaanermut killiliussat iluani nammineq aalajangikkaminik selskabip nalikilliliisinnaajuarnissaa.

 

Upernaakkut ataatsimiinnerup nalaani Naalakkersuisut neriorsuutigisaattut siunnersuut namminersorluni inuussutissarsiuteqartut taakkulu siunnersortaat peqatigalugit aasap ingerlarnerani sammineqarujussuarluni oqaluuserineqarpoq. Tamannalu kinguneqarpoq siunnersuuteqqaap annertuumik allannguuteqartinneqarneranik pingaartumik periuserineqartussanut tunngassuteqarnerusut.

 

Kisiannili killiliivigineqanngitsumik nalikilliliisinnaanerit killiliivigineqarnissaanut siunertaq qimanneqarani attatiinnarneqarluni. Siunnersuutigineqarpoq killiliivigineqanngitsumik nalikilliliisinnaanerit killiliivigineqarnissaannut siunnertaq qimanneqarani attatiinnarneqarluni. Siunnersuutigineqarpoq killiliivigineqanngitsumik nalikilliliisinnaanerit killiliivigineqarnissaannut siunnersuut tunngaviusumik ukioq aaningasarsiorfik 2001 aallarnerfigalugu atuutilissasoq.

 

Tassa imaappoq malittarisassat nutaat akileraartartut ukiumi 2002-mi ukiumut aningaasarsiorfimmut 2001-imut nammineerlutik nalunaarsuineranni atuutsinneqassallutik. Taamaallaat pineqanngillat selskabit amerlanngitsut nikingasumik ukiumi naatsorsuusiorfeqartut. Ukiorlu naatsorsuusiorfiat ullormi augustip 31-ani 2000 siusinnerusumiluunniit killeqartoq.

 

Selskabit uuliasiornermi aatsitassarsiornermillu kiisalu nilammik imermillu avammut nioqqutsissiassanik suliaqartut unammillersinnaanerat sakkortusarniarlugu siunnersuutigineqarpoq selskabenut taakkununnga taamaallaat piginneqatigiiffiit akileraarutaat 30%-inut appartinneqassasoq. Namminersorluni inuussutissarsiuteqartut taakkulu siunnersortaannik oqaloqatigiinnerit ilaatigut kingunerisaanik Naalakkersuisut aalajangerput selskabinut tamanut attuutussamik piginneqatigiiffiit akileraarutaanik 30%-imut appartitsinissamut siunnersuut kinguartikkallarneqassasoq selskabenut killiliivigineqanngitsumik nalikilliliisinnaanerit killiliivigineqarnerannut malittarisassat siunnersuutigineqartut sunniuteqartitseqataanerat pissutigalugu akileraarutissat kinguartinneqartut naapertuunnerusumut inissinnissaasa tungaannut.

 

Nalikilliliisinnaatitaanerup killiliivigineqarneratigut naatsorsuutigineqarpoq akileraarutissat akilerneqajaarnerusussat ataatsimut pisortat aningaasiviinut ukiumut 30 mio. kr-ussasut. Taakkunannga 15 mio. kr-nit landskarsimut nakkartussat tassaallutillu nunamut tamarmut akileraarutit aammalu piginneqatigiiffiit akileraarutaat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga aningaasarsianut akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut inatsisartunut suliassanngortippara. Akileraartarnermullu akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliami oqaluuserineqareerpat aappassaaniigassanngortillugu.

 

Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut:

Taavalu massakkut partiit Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuinut ingerlaqqissuugut.

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua:

Naalakkersuisut upernaaq manna nalunaarutigaat killiliivigineqanngitsumik akileraarutitigut nalikilliliisinnaanerit maannakkumut atuuttut killiliiffigineqarnissaanik saqqummiussaqarumaarlutik. Pissutigalugu nunatsinni namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut akileraarutissatik tamangajalluinaasa kinguartittarmatigit.

Taakkua saniatigut malittarisassat maannakkut atuutttut tunngavilersorluagaanngitsunik pissarsiarinnilertorusunnermik kinguneqartitsisarput. Taamaalillutillu ilaatigut pisortat annaasaqartissinnaasarlugit. Siunnersuut immikkoortunik marlussunnik malunaateqarluartussanik imaqartoq Siumumiit akuersaarparput.

 

Siumumiit paasilluarsinnaavarput Naalakkersuisut selskabinut tamanut atuuttussamik piginneqatigiiffiit akileraarutaannik 35%-imiit 30%-imut appartitsinissamut siunnersuut kinguartikkallarniarmassuk.

 

Siumumit erseqqissaatigissavarput akileraarutitigut isertitaqarnerusunut tassa aningaasarsiaqarnerusunut akileraarutinik qaffaaniarnerunaniluunniit qaffaanerunngimmat. Taamatut oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuut akileraartarnermut ataatsimiititaliamut aappassaaneerneqartinnagu ingerlatinneqassasoq inassutigissavarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq aningaasarsianik akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerani Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut siullermeerneqarnerani Atassumit imatut oqaaseqarniarpugut.

 

Atassummit aalajangersimasumik anguniagaqarpugut inuttut ataasiakkaatut ilaqutariittut namminersorlunilu ingerlatsinikkut isertitat kiffaanngissuseqartumik atorneqarnissaannut pisinnaatitaanissarput inatsisitigut qularnaariffigisariaqartoq. Aamma inuutissarsiutinik aallartitsiniarneq kajuminnarnerusunngortittariaqarparput nunatsinni suliffissanik amerlanerpaanik pilersitsinissaq siunissami pinngitsoorsinnaanginnatsigu.

 

Kalaallit inuiaqatigiit ingerlatitaanitta allaffissornikkut pisariuvallaartumik aaqqissugaanera Atassummit arlaleriarluta uparuartarsimavarput. Akileraarutitigut isertittakkagut amerlavallaartut ingerlatinermut atorneqaannartanngillat aammali tamanna inuit nammineersinnaassusiannik killiliisuusartoq nalunnginnatsigu.

 

Taamaattumik Atassummit isumaqartuarpugut akileraarutit appartinneqarsinnaagaluartut allaffissornikkut aningaasartuutit annikillisarnerisigut. Soorlumi namminersortut allaffissornerujussuaq atunngikkaluarlugu ingerlatat annertuut pitsaasumik naammaginartumillu ingerlassinnaanerannik misilittagaqarlualereersimasunik takussutissaqartoq. Taamaattumik inuit inunnguuseralugu nammineerusussusermik pigisaqartut kaammattornerusariaqarpagut sunik inuutissarsiuteqarsinnaanerminnik namminneq aalajangiisinnaassuseqarnerat annertusartariaqarmat. Tamanna tunngavigalugu Atassummit kissaatigiuaannarparput inuit namminneq sulinermikkut isertittagaasa akileraaruserneqartarnerat appasinnerpaaffimminiitittariaqartoq.

 

Sulineq suliffissanillu pilersitsineq imminut akilersinnaajuartariaqarpoq tamanna aqqutissatuaavoq pitsaanerpaaq ullumikkut piffissaaleqinerup akiorniarneqarnissaanut. Atassummit eqqaamavarput upernaaq Inatsisartut ataatsimiinnitsinni Naalakkersuisut ukiaq manna ataatsimiinnitsinni namminersorlutik inuutissarsiuteqartut maannakkut killiliivigineqanngitsumik akileraarutitigut naliklilliliisinnaanerat akileraartarnermut inatsisit allannguallatsinnerisigut killiliivigineqarsinnaanissaannik saqqummiussiumaartut.

 

Atassummit Naalakkersuisut akileraartarnermut nalikilliliisinnaanerup killiliivigineqarnissaanik saqqummiussaqarnerat paasivarput. Tamatuma nalilersoqqinneqarnissaa pisariaqalersimammat. Inuit aningaasarsisartut aningaasarsiatik tigutinnagut akileraarutinut akiliisussaanertik tamarmik nalunngilaat. Aamma namminersortut pisussaaffeqarput akileraarutitigut inuttulli allatuulli akileraartussaatitaanerminnik.

 

Taamaattumik Atassummit akileraarutitigut nalikilliliiffigisinnaanerit killiliivigineqarnissaanik Naalakkersuisut inatsisip allannguutissaanik saqqummiussaat apeqquserparput. Tamanna namminersortut ingerlatsisut annertusaanissaannut killiliisuussasoq takusinnaagatsigu.

 

Suliffeqarfimmi namminersortuni ingerlataqartut suliffissaqartitsiniarnermut qanoq nunatsinni iluaqutaatigisut nalunnginnatsigit. Naalakkersuisummi nassuerutigereerpaat nunatsinni aningaasarsiornerup qaffakkiartorunnaarnissaa sillimaffigisariaqartoq.

 

Taamaattumik namminersortut aamma siunissamut sillimanissaat pisariaqarpoq. Nunatsinni suliffiit pioreersut ataannarnissaat pinngitsoorsinnaannginnatsigit. Atassummit erseqqissassavarput nunatsinni akileraartarnermut inatsisit nalimmassartuarneqarnissaat assut pingaartikkatsigit.

 

Nunarput sanaartornikkut akileraartarnikkullu aningaasannanniarfittut atornerlunneqannginnissaa pingaaruteqarluinnarmat.Nunatsinnimi aningaasanik qalaartunik peqannginnatta.

 

Naalakkersuisup saqqummiussaqarnermini oqaatigaa selskabit uuliasiornermik aatsitassarsiornermik kiisalu sermimik imermillu avammut nioqqutissianik suliaqartut unammilleqatigiissinnaanerat sakkortusarniarlugu akileraarutaat 30%-imut appartinneqassasut. Tamanna Atassummit tamakkiisumik taperserparput. Nunatsinni suliffissanik nutaanik pilersitsiniarnermi selskabit akileraartarnikkut pitsaasumik atugassaqartitaanermikkut ingerlalluarsinnaanerat iluaquserneqassammat.

 

Atassummit maluginiarparput namminersorlutik inuutissarsiuteqartut Naalakkersuisunit paaseqatigiissimanerat tunngavigalugu selskabinut tamanut atuuttussamik piginneqatigiiffiit akileraarutaannik 30%-imut appartitsinissap kinguartikkallarneqarnissaa isumaqatigiissutigineqarsimasoq.

 

Atassummit peqqutaatinneqartut paasilluarlugit saqqummiunneqartoq taperserparput. Atassummiillu oqaatigeriissavarput akileraarutitigut nalikilliliisarnermik sukateriniarneq namminersortut ingerlatsinerannut kiputtoorutaanissaa qularutissaanngitsoq takusinnaagipput. Pingaartumik namminersortut minnerusut aammali imaani inuutissarsiuteqartut tassalu kilisaatersorlutik piginneqatigiinnikkut ingerlataqartut. Soorlu aamma ippassaq aalisartut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaanni oqallinnermi tamanna ersersinneqarsimasoq.

 

Taamaattumik Atassummit Naalakkersuisut saqqummiussaat nalilersorluareerlugu ullumikkullu nunatta aningaasatigut inissisimanera eqqarsaatigalugu siunnersuut Atassummit tapersersunnginnatsigu. Nunatsinni akileraartarneq 1975-imi eqqunneqarpoq. Taamanerniillu ullumimut akileraartarnikkut inatsisit ullutsinnut naammaginartumik naleqqussarneqarsimanngillat.

 

Atassummit isumaqarpugut piffissanngortoq akileraarusersuinikkut akitsuusersuinikkullu iluarsaaqqinnissaq. Taamaattumik Atassummit siunnersuutigissavarput akileraartarnikkut iluarsaaqqinnissamut akileraarutitigut nalikilliliisarneq tamakkiisumik aaqqiniarnissamut ilanngullugu suliarineqassasoq. Taamatut oqaaseqarluta Atassummit siunnersuut akerleralugu oqaaseqarfigaarput. Akileraartarnermullu ataatsimiitiatliami misissoqqissaarneqarnissaa innersuussutigalugu. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua:

Upernaaq ataatsimiinnermi Naalakkersuisut aningaasarsiat akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerani Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuummik saqqummiussaqaramik neriorsuutigaat nalikilliliinissamut malittarisassanut piginneqatigiiffiit akileraarutaannut aammalu raajanut akitsuummut allannguutissatut siunnersuummik ukiakkut ataatsimiinnermi saqqummiussiniarlutik.

 

Inuit Ataqatigiit maluginiarparput allannguutissatut Naalakkersuisuniit siunnersuutigineqartut namminersornerullutik inuutissarsiuteqartut taakkulu siunnersortaat peqatigalugit sukumiisumik oqaloqatigeereernerisa paaseqatigereernerisalu kingorna maanna allannguutissanik saqqummiussaqartut.

 

Naalakkersuisut aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allannguutissaatut siunnersuutaat saqqummiunneqartoq pingaarnernik marlunnik imaqarpoq. Siullertut killiliivigineqanngitsumik nalikilliliisinnaatitaanermut periarfissat atorluarlugit piginneqatigiiffiit akileraarutaannik siunissami ukiorpannut kinguartitsisarneq killiliivigineqassasoq.

 

Aappaatut aatsitassarsiornermut inatsit aammalu erngup sermillu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat pillugu inatsit naapertorlugu ingerlatitseqatigiiffinnut kisermaassinissamut akuersissuteqarsimasunut piginneqatigiiffiit akileraarutaata 35%-imiit 30%-imut appartinneqarnissaanut siunnersuut imaqarluni.

Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput killiliivigineqanngitsumik akileraarutitigut nalikilliliisinnaatitaanerit immikkoortunut sisamanut killiliivigineqarnissaat. Selskabinut il.il. pillugit ersarissarneqarnerat ilanngullugit siunnersuuteqartoqarmat. Assersuutigalugu illuutit atortullu ikkussorneqarsimasut pissarsiarinerini nalingisa ukiumut 5%-ii ilanngaatigineqarsinnaanngorlugit.

 

Inuit Ataqatigiit aamma iluarisimaarparput akileraartarnermu pisortaqarfiup inatsisissap atortuulersinneqarnerata akuerineqareerpat akileraarutitigut nalikilliliisinnaanermut nalunaarummik nutaamik suliaqarnissartik siunnerfigisimammassuk aammalu nalikilliliisinnaanermut maleruagassianik nutaanut periusissanut ilitsersuusiorniarnerat.

 

Nalikilliliisinnaanermut eqqugaasussat tassaapput selskabit, fondit aammalu peqatigiiffiit il.il. Inatsisartut aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisaanni § 1-imi immikkoortoq 3-miit 12-imut taaneqartut.

 

Nalikilliliisinnaanermut malittarisassat allanngortinnerisa kingunerisussaavaat aammalu naatsorsuutigineqarpoq akileraarutissat akilerneqajaarnerusussat ataatsimut landskarsimut kommunillu karsiinut ukiumut 2002-mut 30 mio. kr.nik isertitaqarnerusussatitaasut. Tamanna tunngavigalugu Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut apeqqutigissavarput killiliivigineqanngitsumik nalikilliliisinnaatitaanermut periarfissat atorlugit akileraarutitigut kinguartitat ullumikkut qanoq aningaasartaat amerlatiginersut ilisimaneqarnersoq.

 

Inuit Ataqatigiit aamma paasilluarparput piginneqatigiiffiit akileraarutaannik 30%-imut appartitsinissap kingusinnerusukkut pisinnaanissaa Naalakkersuisut naatsorsuutigimmassuk. Tamanna pissuteqarpoq killiliivigineqanngitsumik nalikilliliisinnaatitaanerit killiliivigineqarneranut malittarisassat sunniutigineqartut sunniuteqarnissaat.

 

Akileraarutissat kinguartinneqartut inissiffigineqarnerunissaat anguneqareerpat appartitsinissaq siunnerfigineqarsimammat.

 

Taamaakkarluartoq Inuit Ataqatigiit akuersaarparput selskabi uuliasiornermik aatsitassarsiornermillu kiisalu sermimik imermillu avammut nioqquteqarnissamik suliaqartut unammilleqatigiissinnaanerat sakkortusarniarlugu selskabenut taakkununnga piginneqatigiiffiit akileraarutaat 30%-tinut appartinneqassasoq.

 

Taamatut akuersaartumik oqaaseqarluta aningaasarsianut akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisissaata allanngortinneqarnissaanut Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut akileraartarnermut ataatsimiititaliaani nalilersoqqinneqarnissaanik inassuteqarpugut.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattusseqatigiinniit pineqartoq peqqissaartumik misissoreerlugu imatut oqaaseqarfigissavarput. Ukiuni aggersuni nunatta aningaasaqarnera qiviaraanni aningaasat nunatta karsianut isertinneqarsinnaasut annertusarneqartariaqarput.

 

Taamaattumik ilaatigut maannakkut aamma pisariaqarluinnarpoq nunatta karsianut aningaasat isertinneqarsinnaasut ujarniassallugit. Ukiuni kingullerni ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartortillugit nunatta aningaasat pisariaqartitai annertusiartorput. Assersuutigalugu nunatsinni mittarfiit amerliartortillugit ingerlatsinermut aningaasartuutit annertuumik qaffakkiartorput. Taamaattoqarneratigut nunatta aningaasaqarnera innarleriartorneqarpoq.

 

Kattusseqatigiinniit toqqissisimanartutut isiginngilarput ukiuni aggersuni ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartuinnassappata. Naak nalunngikkarluarlugu nunatta aningaasaqarnera ilaatigut qanoq maannakkut inissisimasoq. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput nunatta aningaasaqarnera qiviaraanni aningaasat isaatitsiviusinnaasut annertusarneqartariaqarnerat.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunatta aningaasaqarnera pitsanngorsarneqassappat aningaasarsiorfigineqarsinnaasut ukiuni aggersuni eqaallisarneqartariaqartut. Nunatsinni aningaassrsiorneq qiviarutsigu aalisarnermik annertuumik tunngaveqartumik nunatta aningaasarsiornera ingerlanneqarpoq. Aammalu suli ilimagineqartariaqarluni ukiuni aggersuni aningasarsiorneq taamatut ingerlajumaartoq.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut isigaarput avammut niuerneq qiviaraanni nunatsinni mittarfiit inuussutissarsiornermut annerusumik atorneqartariaqarnerat. Assersuutigalugu sooq Ilulissani mittarfik piorsarneqarnianngila naak nunatta aningaasaqarneranut Ilulissani mittafiup piorsarneqarnera niuvernikkut takornariaqarnikkullu aammalu pitsaasumik sunniuteqarsinnaagaluartoq.

 

Maannakkut nunatsinni mittarfiit qiviaraanni annerusumik nunatta avammut niuerneranut atorneqanngillat. Nunatta aningaasaqarnera ilaatigut pitsanngorsarneqassappat avammut assartuinermut ajornartorsiutit iluarsineqartariaqarput.

 

Kattusseqatigiinniit Ilulissat assersuutigineqarneranut tunngavigaarput inuussutissarsiornikkut pineqartumik periarfissat tassa aalisarnikkut Ilulissani periarfissat aammalu minnerunngitsumik takornariaqarnikkut Ilulissani periarfissat nunatta aningaasaqarneranut suli annerusumik

iluaqutigineqarsinnaasut annertusarneqartariaqaraluarmata.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat piumaffigaagut periarfissat taamaattut atorluarneqarnerusariaqarmata nunatta aningaasaqarnera ilorraap tungaanut saatinneqassappat.

 

Taamaattut aningaasarsiornermut periarfissat atorluarneqarpata Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunatta aningaasaqarneranut tunngaviit pitsanngorsarneqarsinnaasut. Selskabit taamatut akileraarutigut allanngortitsivigineqarnerat pineqartut ingerlatsinerannut annerusumik ajoqutaassanngitsoq Kattusseqatigiinniit neriuutigaarput. Soorunami akileraarutitigut akiliisariaqarneq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik taamatut iluarsiisoqarnera Kattusseqatigiinniit iluarisimaarparput.

 

Tassami assersuutigalugu sulisartoq akileraarutinik akiitsoqaruni siulliullugit akilertariaqarpai nutaamik umiatsiaaqqamik pisinnginnermi akiitsut akileqqaanagit umiatsiaaqqamik pisigaannik akiitsut amerliartuinnarnissaat anguneqarsinnaavoq naggataatigut pigisamik arsaarneqartariaqalissalluni. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit maannakkutut taamatut selskabeni akileraarutitigut allannguisariaqarneq iluarisimaarparput. Naak immaqa aamma suliffisanik pilersitsinissamut ilaatigut ajornartorsiutinik pineqartoq pilersitsisinnaagaluartoq.

 

Tassami maannakkut periarfissat taamatut itsillugit akileraarutinut akiitsut nunatta karsianut isertinneqarsinnaasut annaaneqartartut amerlavallaartut eqqarsaatigineqartariaqarput. Aammalu iluarsineqartariaqarlutik.

 

Assersuutigalugu maannakkut nalikilliliisarnermi umiarsuaq ataatsikkut tamaat nalikillilerneqarsinnaavoq. Kisiannili inatsisip allanngortinneqarneratigut aatsaat ukiut qulit qaangiunnerisigut umiarsuaq tamarmi nalikillilerneqarsinnaalluni taamatut aaqqiineq Kattusseqatigiinniit iluarisimaarparput. Aammalu isumaqarluta imminut illersorsinnaasoq assersuutigalugu umiarsuup ukiut qulit ingerlanerani nalikillisikkiartuaarneqarsinnaammat ajunngitsoq.

 

Kattusseqatigiinniit iluarisimaarparput nunatsinni selskab-inut akileraarut 35%-iminngaanniit 30%-imut appartinneqarnera. Taamatut selskab-it akileraarutaanik appaaneq Kattusseqatigiinniit neriuutigaarput nunatsinni aatsitassarsiornermi ingerlatsiniartut piumassuseqarnerulerneranik kinguneqarumaartoq. Soorlu aamma sermip erngullu avammut niuerutigineqarnissaanut.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunatsinni akileraartarnermut tunngasut annerusumik akileraartarnermut ataatsimiititaliami sammineqartariaqartut. Taamatut oqaaseqarnitsinnut ilaatigut tunngavigaarput ukiuni kingullerni akileraartarnermi inuit sulilluartut sulerisuttullu annertuumik akileraartinneqartartut eqqarsaatigalugit.

 

Oqaatigineqartariaqarpoq nunatsinni ilinniarluarsimasut annertuumik atorfissaqartinneqartut. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq akileraartarnermut tunngasut ilaatigut nalilersorneqartariaqarnerat eqqaamaneqartariaqarmat annerusumik aningaasarsiaqartut meeqqanut tapiissutit allallu pissarsiarineq ajorpaat.

 

Ilinniarluarsimasut nunatta atorfissaqartitai qanoq iliornikkut nunatsinni siunissami sulitiinnarneqarsinnaappat. Aammalu nunatsinniittut inuit sulilluartut qanoq iliornikkut sulisoriinnarneqarnissaat anguneqarsinnaava. Immaqa akileraartarnermut tunngasut naleqqussarnerisigut.

 

Taamatut oqaaseqarluta oqaaseqaatigut allannguutissatullu siunnersuutigut aappassaaneerneqannginnerani akileraartarnermut ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaat inassutigaarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Siunnersuut ataatsimut isigissagaanni nunap aningaasannguanik isertitaqartariaqalerneranik aallaaveqartutuut nalilertariaqarpoq. Namminersorlutik inuutissarsiuteqartut akileraarutissaminnik tamatigungajak kinguartitsisarnerat soorunami kusananngitsoq eqqoriarneqarpoq. Imaluunniit eqqorniarneqarpoq.

 

Nunamut akileraarutissat inuiaqatigiinnit pisariaqartinneqartut kinguartinneqartarnerat pissusissamisuunngitsutuut nalilertariaqarpoq. Siunnersuullu ilalersortariaqarluni. Selskabit periarfissinneqarnerat tassa illuutit nalingi pillugit kiisalu umiarsuit timmisartullu pissarsiarinerini assigiiaartumik ukiumut nalikilliliissutigisarnissaannut periarfissaqartuarneri iluarinarpoq.

 

Uuliasiortut aatsitassarsiortut kiisalu sermimik imermillu avammut tunisassiulersinnaaneq siuarsarniarlugulusooq akileraarutinik appaanissaq pissusissamisoorpoq. Tamannalu qangali siunniutereersimavarput nunatsinni tamakkua suliarineqarnissaa pilerinarneruleqqullugu. Tamannalu aamma pillugu ammaanermi oqaaserisimasakka eqqaasitsissutigalugit siunnersuutillu 30 mio. kr-nitsiarsuarnik pisortanut isertitsissutaanissaa taperserlugu siunnersuut akuersaarlugu siullermiigaq manna akuersaarpara.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Tassa paasivara assigiinngisitaartunik isummersorfigineqartoq. Taamaattoq oqaaseqartoq siulleq Siumup oqaaseqartua tamakkiisumik tapersiivoq aammalu erseqqissaatigalugu isertaqqortussuseq najoqqutaralugu una akileraarnermik eqqussinerunngimmat, imaluunniit isertitaqqortunerit akileraarnerulernissaanik tunngaviusumik isumaqanngimmat. Taanna taamak naatsunnguamik erseqqissumik isummerneq qujassutigaara. Taamaappoq aamma Inuit Ataqatigiinnut tunngatillugu, Kattusseqatigiinnit taavalu aamma kisimiilluni oqaaseqartumut Otto Steenholdtimut.

 

Atassummut tunngatillugu Atassutip oqaaseqartuata erseqqissarpaa Atassutip isumaa malillugu isertitat inoqutigiit imaluunniit inuussutissarsiornermik ingerlataqartut kiffaanngissuseqarlutik isertitat sumut atussanerlugit aalajangertussaagaat.

 

Soorunami tamanna killilimmik akuersaarneqarsinnaavoq, kisianni Jakob Sivertsenip aamma Atassutip nalunngilaa inatsiseqarpugut akileraartarnermut inatsimmik taakkulu inuit ataasiakkaat periarfissaanik killiliipput. Inuiaqatigiit atugartuussutsimut ikaarsaareersimasut tamanna aqqusaagaraarput. Tamakkiisumik uanga aningaasarsiakka sumut atussanerlugit aalajangersinnaanngilara inuiaqatigiit karsiannut kommunimut akileraartussaanera isumannaaqqaartussaagakku. Aamma naatsorsuutigaara tamanna Atassutip Inatsisartunut ilaasortaatitaasa imaluunniit Atassut partiip tapersersugarissagaa.

 

Taava aamma upissuppaa inuutissarsiutinik aallartitsiniarneq matumuuna akorserneqarsinnaanersoq annilaangagigamikku. Kiisalu pingaarnertut uanga uparusutara tassunga tunngatillugu tassaavoq Atassutip oqaaseqartuata pisortat allaffissornikkut ingerlatsinerat namminersorluni selskabini imaluunniit inuussutissarsiorluni ingerlatsilluni allaffissorluni imaasiallaannaq assersuukkumallersimagaa paasigakku.

 

Niuernikkut ingerlataqarnermi assersuussissagaanni pisortat selskabitut ingerlataat taavalu namminersorlutik selskab-it ingerlataat sanilliunneqarsinnaapput, kisianni iibilit bananillu imminut assersuunneqarsinnaanngillat sanilliullugit.

 

Pisortat allaffissornermi annikillileriuartariaqarnerput taanna pisussaaffigigipput isumaqatigiissutigisinnaavarput, kisianni inatsisinik atuutsitsiniarluni inunnik isumaginninnermi allatigullu naammassinninniarluni innuttaasut pitsaasumik kiffartuunneqarnissaat sualummik marlunnik oqaaseqarneq atuukkallartillugu tamakkisumik annertoorujussuarmik allaffissornermik kinguneqartussaammat tamanna piareersimaffiuartariaqarparput.

 

Akikinneralaqqinnaannguamik ingerlatsisimasinnaagaluarpugut tamavissuatta marlunnik oqaaseqarsimagaluarutta imaluunniit tamavissuatta isumaqatigiissimagaluarutta oqaatsit ataasiinnaat inuiaqatigiit makku ingerlanniarlugu.

 

Sulineq akilersinnaajuartariaqarpoq Atassutip oqaluttua oqarpoq. Tamanna ilumoorpoq aamma isumaqarpunga malinnaasimagaanni ukiup kingulliinnaap ingerlarnerani aviisitigut selskabit ataasiakkaat inuutissarsiutinik ingerlataqartut aningaasat selskab-it aningaasaataasa annillugit, tassa selskab-iminngaaniit annissugaat millionit 100-t angullugit annertussuseqarput ukiup ataasiinnaap ingerlanerani anninneqarsimasut.

 

Tassa imaappoq selskabit nunatsinni ingerlasut akissaqarput, pigisaqarput inuutissarsiummut atorfissaqartinnginnamikkit tassanngaaniit nusullugit annissoraat aviisini isertugaanngitsumik atuarneqarsinnaapput proklamanik nalunaarutinik taaguuserlugit allaaserineqaqattaarput. Nalunaarutigineqaqattaarpoq pisussaaffik najoqqutaralugu.

 

Namminersortut annertusaanissaanik killiliisumik oqassagaanni pingaaruteqarpoq matumani nunatsinni inuussutissarsiornikkut akileraarutitigut nalikilliliinikkut atugarisaasut nunanut allanut, uagutsinnut assersuukkumasatsinnut sanilliutissallugit. Unaluunniit allannguutissaq akuerineqaraluarpat annertoorujussuarmik nunatsinni inuussutissarsiutinut ingerlatsinermut akileraarutitigut oqilisaassinissaq nalikillilerinissarlu periarfissaqarpoq.

 

Tassa nalikillilerinissaq nalinginnaasut uani eqqartorneqartut saniatigut selskabi ingerlataqarnermigut sinneqartoorutimi affai aamma ukiumut nalikillilerinermut ilanngussinnaavai. Nunani allani taamaattunik takusassaqanngilagut.

 

Atassutip oqaluttua nangilluni oqarpoq akileraartarnermut inatsit naleqqussarneqartuartariaqartoq taamaakkaluartorlu matumani kingusinnerusukkut naleqqussaaneq eqqartoriarlugu oqarpoq naleqqussaaneq manna akuerineqarsinnaanngitsoq Atassumminngaanniit ataasiakkaat eqqartugai eqqaassanngikkanni. Tassalu 35%-imiit 30%-imut nilammik imermik aatsitassarsiornermik uuliasiornermilu ingerlataqartut eqqarsaatigalugu appartitsinissaq eqqaassanngikkaanni.

 

Taavalu suliffeqarfiit mikisut nammineerluni ingerlanneqartut eqqaalersoriniarlugit kilisaassit eqqaavai. Kilisaataatileqatigiissuit eqqaavaat Atassumminngaaniit inunnik ataasiakkanit ingerlanneqartut selskabit eqqarsaatigissagaanni annikitsoralaannguamik taakkua allannguutitaqarfiupput tassa selskab-ip iluanaarutai suli nalikilliliissutigineqarsinnaapput. Inuup nammineerluni ingerlataata iluanaarutai tamavimmik ilanngaatigineqarsinnaapput suli killeqanngitsumik.

Kisiannili suliffimmik ingerlaqarnermut akissarsiat erniatigullu isertitat taakkua ilanngaatigineqarsinnaajunnaarlugit allannguutissami uani siunnersuutigineqarpoq. Taamaattumik aallartitsiniarnermi inuussutissarsiornermi ingerlatsinermi iluanaarutit nammineerluni ingerlatanut nalikilliliissutigineqarsinnaapput, kisiannili suliffimmik ingerlataqarluni akissarsiat uagutsitulli akissarsiatut soorunami akileraaruteqaataasussatut inissinneqartariaqartutut siunnersuummi imaqarpoq.

 

Taava Atassutip aamma Kattusseqatigiit oqaaseqartuat siusinnerusukkut partiinit allanit aamma oqaaseqarfigineqareersoq akileraartarnermi isertitatigut akileraatutinik inatsisip naleqqussartariqarnera pisariaqartoq Atassutip eqqaavaa. Taamaattumik siunnersuutigalugu una allannguutissatut Naalakkersuisut saqqummiutaat taamatut iluarsaaqqinnissamut ataatsimoorussilluni piareerneqartussatut kinguartinneqassasoq siunnersuutigalugu.

 

Tamanna Naalakkersuisuninngaanniit akuersaaruminaatsorujussuuvoq. 30 mio-nit isertinneqartussatut upernaaq nalunaarutigeriikkatsitut 30 mio-nit aningaasanut inatsisissamut ilanngunneqareerput upernaaq nalunaarutigereeratsigu. Taamaattumik massakkut ippassaq aamma oqaluuserisaannarluunniit eqqarsaatigalugu akinik minnerpaaffiliinissaq raajat eqqarsaatigalugit 50 mio-nit angullugit akeqartussaq. Allatigullu kissaatigineqartut akissaqartissagutsigit Atassummut apeqqutigerusussavara Naalakkersuisut sinnerlugit 30 mio-nit taakkua suminngaaniit aasssanerigut Atassut eqqarsaateqareersimanersoq. Taanna soqutiginassooq.

 

Taava Inuit Ataqatigiinnut, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut apeqqutai isumaqataaneranut qujariarlunga, taava apeqqutigineqartoq tassaavoq ullumikkumut inatsit atuuttoq 1990-imin-ngaanneersoq najoqqutaralugu akileraarutinut akiligassaagaluit kinguartinneqartut qanoq aningaasartaqarpat? Erseqqiivissumik akineqarsinnaavoq taanna 1 mia. sinnerlugit akileraarutitigut inuussutissarsiutinik ingerlataqartut akiligassaralui kinguartitikkat 1 mia. sinneqarput ullumikkut. Taavalu aamma 35%-imiit 30%-imut selskabit akileraarutaasa appartinneqarnissaat pilersaarutigisimagarput taanna kinguartipparput. Taamaaliussagaluarutta ullumikkut pisortat akileraarutitigut isertitassaralui kinguartitikkat 150 mio-nik nalillit annaassagatsigit.

 

Taamaammat taakkua massakkut nalikilliliisarnermi sukaterinerup kinguneranik akileraarutitigut akiligassagaluit kinguartitikkat appangaatsiareerpata 35%-imiit 30%-imut appartitsinissaq pilersaarutaavoq, kisiannili tamanna pitinnagu akileraartarnermi, nunatsinni selskabini akileraartitsisarnermi aammalu inuussutissarsiutinik ingerlatsinermi akileraartitsisarnermi nunanut allanut sanilliussinnaanerput uppernarsivinniarlugu ilaatigut pasinartunngorsarniarneqartarmat nunatsinni ajornerusumik atugassaqartitsisugut. Massakkut misissuisitsinissaq ukioq 2002-mi naammassineqartussaq aallartisarlugu akileraartarnermi pisortaqarfimmik ingerlanneqarpoq.

 

Kattusseqatigiinnut oqaatigerusuppara pisortat tassa landskarsip isertitassaannik isumaniarneq Kattusseqatigiinningaanniit oqaatigineqartoq qujarulluinnaqqeqissaaratsigu. Inatsisartuni ataatsimiinneq suli qiteqqutinngilaq, kisiannili isertitassanik landskarsimut isertitassanik niaqorluttut maani ikippallaaqaat. Aningaasartuutissanik noqqaasut amerlavallaaqaat isertitassanik isumakuluuteqanngitsut. Taamaattumik tassuuna Kattusseqatigiit oqaaseqartuat Mads- Peter Grønvold qutsavigerusuppara. Allanngilaq pisiniarfimmut iserluta pisiassat tamaaviisa pisiarerusukkigut oqimangiutigineqarsinnaavorluunniit taanna. Karsimullu pilluta oqarluta aningaasiviga puigorsimagakku imaluunniit aningaasaateqannginnama pisiassakka akilersinnaanngilakka.

 

Ajoraluartumik taamak sakkortulaartumik oqartariaqarpugut aningaasanut inatsisissap aappassaaneerneqarnissaanut piareersarnitsinni oqallinnerit maanga killinnerinnaani aningaasartuutissanik piumasaqaatigineqartut ima annertutigimmata, massakkut akileraarutit %-inik arlalinnilluunniit qaffanngikkutsigit kissaatigineqartut ilaminiinnannguiluunniit aningaasassaqartinngilagut.

 

Taavalu Kattusseqatigiit oqaaseqartuata aamma isumakuluutigisaa siusinnerusukkulli eqqaaneqartartoq arlariinnit tassalu ingerlatsinermi aningaasartuutit annertuallaarnerat aammalu siunissami qanittumi annertusiartornissaanut isumakulunneq Mads Peter Grønvoldip oqaatigaa. Tassani ingerlatsinermi aningaasartuutit assigiinngitsorujussuummata eqqaamaneqartariaqarpoq. Ilinniagaqartut amerliartorput utoqqaat utoqqalinersisariaqartut amerliartorput. Aningaasartuutissat inatsimmit toqqammaveqarlutik isumagisassavut tassaapput aamma tamakkua ingerlatsinermi aningaasartuutinut qaffassaataasut.

 

Inuiaqatigiinni qinikkatut aningaasanillu agguaasussatut isumannaagassagut taakkua erloqissutitut isigisariaqanngilagut. Qujalluta sapinngisamik unneqqarinnerpaamik agguaaviginiartariaqarpagut peqqinnissakkut ilanngullugit. Utoqqaat pisartagaqartariaqartut ilanngullugit. Ilinniagaqartut atugarissaartillugit. Meeqqat atuarfigissaartinniarlugit. Meeqqeriviit pilersillugit. Tassaapput ingerlatsinermi aningaasartuuteqarfigisagut aamma taakku, kisianni allaffissornermik pisariaqanngitsumik annertusaasariaqarneq tamatta isumaqatigiissutigisinnaavarput tamanna sapinngisaq tamaat pinngitsoortinniarlugu suliarisussaagatsigu.

 

Aamma ullumikkut killiffik Namminersornerullutik Oqartussat eqqarsaatigalugit ukiunut siusinnerusunut naleqqiullugu ingerlatsinermut allaffissornikkut ingerlatsinermut aningaasartuutit apparsimapput naak, ilaatigut suliassaqarfiit annertusiartorsimagaluartut. Tassa sulisut pikkorissarnerisigut sulisorisanillu naammaginartunik erseqqissunillu anguniagaqarnikkut tamakkua angusinnaavagut. Tamatumunngalu suleqataarusuttorujussuupput Naalakkersuisut. Neriulluta Inatsisartuninngaaniit aamma tamanna piumassuseqarfigineqartoq peqataaffigineqassasoq.

 

Kattusseqatigiit oqaaseqartuata ilanngullugu oqaatigaa taperserlugu taamatut siunnersuutigineqartoq naak annilaangagilaarsinnaagaluarlugu immaqa suliffissanik pilersitsiniarnermi nukissat tamatumuunakkut annikilliallatsinneqarsinnaasasut. Qularnanngilarmi taamaattoqarsinnaavoq kisiannili ullumikkut unaluunniit siunnersuut massakkut oqaluuserisarput akuerineqaraluarpat atugassarititaasut ajornerpaatut oqaatigineqarsinnaanngilluinnaqqeqqissaarput. Naleqquttumik naleqqussaneruvoq aammalu manna tikillugu sapaatip akunnerani kingullerni arlaqartuni aviisini allaaserineqartartut inuutissarsiutinik ingerlataqartuninngaaniit. Maalaarutit annikigisassaanngeqaat, kisiannili uppernarsaatinik takussaasunik ataatsimilluunniit uanga manna tikillugu takusaqanngilanga.

 

Aamma augustip 22-ani namminersorlutik inuussutissarsiutinik ingerlaqartut kattuffiisa sinniisaat, siunnersortaat, kukkunersiusut inatsisilerituullu ullaakkorsioqatigaakka siunnersuut una oqaloqatiginnissutigalugu. Taava soorunami apuukkusutatik apuuppaat suut ajunaartutaasinnaasut taakkartorlugit taava qinnuigaakka soorunami uppernarsaatissanik taakkunannga tigusaqaruma inatsisissatut siunnersuutip naleqqusarnissaanut piareersimavunga. Augustip 22-aninngaaniit ullumikkut oktoberip qulingat. Uppernarsaatissanik taamanikkut oqaloqateqarnerma kingorna ataatsimilluunniit suli tigusaqanngilanga.

 

Inatsisissap uumap suliarineqarnerata maanga saqqummiunneqannginnerani akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu akitsuutinullu Inatsisartut ataatsimiititaliaat ilisimatissimavara ilaatigullu ilisimatitsinermut atatillugu naatsorsuutit, inuussutissarsiutinik ingerlataqartut naatsorsuutaat inuussutissarsiutinut selskabinullu aqutsisoqarfimmit pissarsiarineqarsinnaasut assersuutitut takutillugit. Aammalu neriuppunga ilaasortanut kisimiittunut taakkua nassiuteqqusakka aamma apuunneqarsimassasut.

 

Taava taassumap saniatigut pissutsit piviusut eqqaassagaanni eqqaassagutsigit, tassa aamma ilaatigut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqarneratut taarsersugassat aningaasalersugassat akileraarnermi akileraartussaarnermut kinguartiteriniarnermut ilaatigut pissuteqarnerusumik pisaariortorneqartut annertulaartorujussuupput. Taakkulu ilaatigut tassaapput Otto Steenholdt-ip eqqaasaatut imaaginnanngilaq landskarsip isertitsilaarnissaanut soorunami taamaappoq, landskarsi isertitsilaartikkusoqaarput Mads-Peter Grønvoldip oqarneratut aamma.

 

Kisianni aamma pissuteqanngitsumik inuit piissaartut, sukkavallaamik nutaanik taarsiisariaqartarnerat ullumikkut ingerlanneqartoq kigaallassimaartittariaqarpagut. Ilaatigut aamma ippassigami Otto Steenholdtip oqarnera inuit ataasiakkaatut eqqaanerujussuarput. Tassa sipaarniarneq ileqqaarniarneq annertusaaneq taanna ingerlatsinitsinni massakkut killiffitsinni pingaarnerpaatut eqqarsaatigisariaqaratsigu.

 

Una kingumoortumik atuutilersussatut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Tassami saqqummiussissutinni oqarnittut ukioq naatsorsuiffik qaangiukkaangat, ukioq qangiukkaangat ukiut tulliani kingumoortumik isertitarisimasatsinnik nalunaarsuisarpugut aammalu ukiorli februarimi saqqummiunneqarmalli inuussutissarsiutinik ingerlaqartut tamarmik ilisimatinneqareerput. Taamaattumik ilaatigut massakkut ingerlalluareersut inuussutissarsiutini ingerlalluareersut taamatut kingumoortumik eqqugaanissaminnik maalaarnerat pissutissaqanngilaq. Tassami tassuunakkut pillarniniarniagaattulluunniit oqaatigineqarsinnaasut tassaammata nutaamik aallartitsisut aallarteriarnerminni artorsinneqartut ukua isumannaareerlutik ingerlalluareersut imminik eqqorneqarnissartik nipaarutigiusaaraat.

Aningaasarpassuit selskabininngaanniit nusullugit privatimik atugassanngortinneqartut oqaa-tigereerpakka. Taakkuupput aningaasat pissarsiarineqarsimasut nalikillilerisarnermi atugassarititaasut pitsaalluinnartut ilaatigut pissutigalugit. Soorunami aamma sulilluarneq pikkorinnerlu tassunga tunuliaqutaanngitsuunngillat. Aamma qularinngilluinnarpara 35%-imiit 30%-imut selskabini akileraarut appartissagutsigu ukiumut qaangiuttumut atortussannngorlugu, tassaqaana ataatsimilluunniit maalaartoqassava.

 

Taamatut oqaaseqarlunga tapersersuineq annertuumik oqaatigineqartoq qujassutigaara. Atassutikkut sunarpiaq akuersaagaat tassa paasivara una nilammik imermillu atsitassarsiornermi uuliasiornermillu 30%-imut appartitsiniarneq taanna kisiat akuersaaraat sinnerilu tamaasa akuersaarnagit. Tamanna tusaatissatut tiguarput, kisianni amerlanerulluartut tapersersuimmata qujavunga.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Qujanaq. Atassummit oqaaserisagut aamma naatsorsuutigaarput Naalakkersuisuni qisuariarfigineqassasut aamma tamanna naatsorsuutigereersimavarput. Siullermik erseqqissaassutigissavara aalajangiusimagatsigu nammineerlutik pilliuteqarnermikkut suliffinnik aallartitsisimasut taakkua ingerlalluaannarnissaat assut pingaartikkipput.

 

Arlaleriarluta erseqqissartarparput inuit namminneeerlutik sulingaarlutik angusaqartullu aningaasanik aallerfigineqartarnermikkut nakkaattoortartut ikinngeqisut takusinnaavarput. Ilaatigullu nalilerneqartarput selskabinit imaluunniit namminersorlutik ingerlatsisinnaanngitsut.

 

Taamaanngilaq aningaasatigununa mangiarneqarlutik amerlanerpaat nakkaattoortartut. Aamma maani Nuummi tamakku naapitassat amerlaqaat. Oqarfigineqarpugut 30 millionersuit taakkua pissarsiarinngikkutsigit taava suminngaaniit eqqarsaatigineripput. Atassummit suliniarpugut inuk qiteralugu. Taamaattumik inuit qiteralugit suliniaratta landskarsip aningaasat kaaviiaartitai 4 milliardit sinnillit taakku akornanni 30 mio-ninik nassaassaqqaarpugut immikkut aallinngikkaluarluta.

 

Aamma Naalakkersuisut maannakkut inatsimmik allannguiniarnertik uitsatigimmassuk tupigaara. Qangalili Naalakkersuisuni ilissi partiit marluk ingerlaqarpusi. Soormimi ajornartorsiut taanna aallartilaavinnartoq ajornartorsiulivinnginnerani

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siuimut:

Oqaatigereerparput 1975-imili nunatsinni akileraartarneq eqqunneqarpoq. Annikitsualukkuutaarlugu aaqqiiniartarneq Atassummi ileqqorinngilarput. Inuit ataasiakkaat pillugit maani sulinngilagut. Nunarput tamaat ataatsimut isigalugu oqaluttarfik manna atorparput. Aamma Naalakkersuisunit atorneqarpallaarujussuaqaaq inuit ataasiakkaat iluanaaruteqalaartullu tamatigut aallerfigisarlugit. Manna oqaluttarfik suliffiuvoq nunatsinni innuttaasut tamaasa ataatsimut isigalugit pitsaanerpaamik suliffik. Taamaattumik erseqqissumik oqaatigaarput akileraartarnermut tamakkiisumik aaqqiinissaq aaqqiillattaanerit mikisuarsuit pinnagit aaqqiiniarnissaq kinguarsaqqinneqarsinnaanngilaq, aamma soorlu maannakkut saqqummiunneqartoq taanna, pingaaruteqarmat ilanngullugu aaqqinninniarneqarli. Taamaattumik Atassummit aalajangiusimavarput saqqummiussatta - oqaatsigut aalajangiusimavagut. Ilaatigut Naalakkersuisut namminneerlutik oqaluttarfik manna atorlugu nassuerutigereerpaat aningaasaqarnerput ilorraap tungaanut ingerlanngitsoq. Taava taamatut ingerlasoqassappat nammineerlutik suliniarnermikkut angusaqarsimasut aamma sillimasariaqarput. Taamaattumik killormoorluinnarpoq nammineq oqareerlutik sillimasoqartariaqartoq sillimaniartunnguit aamma taakkua aningaasanik taamannak amerlatigisunik aallerfigissallugit. Tamanna Naalakkersuisuni assortuunnermik oqaatsiminut assortuineruvoq.

 

Siunnersuut una oqareernittut misissorluarparput. Aamma ima sianiitsiginngilagut asuli akerleriniaannarlugu una siunnersuut akerlileripput. Oqaatsitsinni erseqqissaavugut nunatsinni aningaasat kaaviaartinneqartut atorluarnerisigut suliffissanik aatsaat pilersitsisinnaavugut. Aamma namminersortut tamanna assut takutippaat maani. Hotelersuit marluk nammineerlutik mia.-nik taamannak akilinnik avataaniillu aningaasanik atorniarlutik sanavaat. Aamma pisortanit taakkua qinuluunngillat. Taamaattumik tamakkua amerlanerusariaqarput, taamaalillutik nunatsinni aamma suliffissanik suli amerlanerusunik pilersitsinissaat aqqutissiunneqassammat.

 

Taamaakkaluartoq Ataatsimiititaliami ilaasortaatitagut aamma suleqataanissaminnut piareersimapput. Erseqqissaqqissavarali oqaluttarfik manna atorlugu inunnik ataasiakkaanik Landskassep aningaasiviata immerneqartarnera tamakkiinerusunngorlugu akileraartarnikkut aaqqissuussiffigisariaqarparput, tamanna inuit ataasiakkaat nakkaartoornerannik kinguneqartartoq arlaleriarluta misilittagaqarfigigatsigu. Taamaattumik annertunerusumik oqaaseqarnanga Ataatsimiititaliami oqaaserisagut nalilersorluarlugit aamma suliap uuma naammaginartumik naammassineqarnissaa kissaatigaarput.

 

Godmand Rasmussen, Atassut:

Qujanaq. Uanga siullermik oqaaseqarfigeqqaarniarpara tamatsinnut agguaanneqarsimasoq, tassa namminersortut Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiani arlallit inuit Naalakkersuisut siulittaasuanut nassiunneqarsimasut tamatsinnullu agguaanneqarsimalluni mianersoqqussut ersarilluinnartoq qulequtserneqarsimasorlu ?Qaqqap inngianiilluni qiianaqaaq?. Tassani paatsoorneqarsinnaanngitsumik siullermik oqaatigineqarpoq Kalaallit Nunaanni aktiaatileqatigiiffinni piginneqatigiiffinnilu 635-inik peqartoqartoq. Ukiuni kingullerni naatsorsuiffiusuni ingerlatseqatigiiffiit amigartoorutillit 149-uupput. Ingerlatseqatigiiffiit nammineq aningaasaateqartut 75-iupput. Ingerlatseqatigiiffiilli qassit akiliisinnaajunnaariaannaapput nammineq aningaasaatiminnik amigartoorutiminnillu saassunneqartut. Ingerlatseqatigiiffiit 87-it siorna 1 mio. sinnerlugit sinneqartooruteqarput. Taanna tamakkiisumik eqqartornianngilara, kisianni sukumiisumik atuarsimagaanni, tassami pinngitsoorani Inatsisartuni sulinitsinni avatitsinni pissutsinik aamma paasisassarsiorneq taanna ammaffigineqartussaavoq. Avataanilu aamma mianersoqquneqarsimagaanni nalilersorluagassat taakku pingaartorujussuartut isigineqartarput.

 

Soorlu tassani aamma oqaatigineqartut ilagaat imaannaanngitsumik aningaasaliisinnaanermut aseruisinnaasunik politikki iliuuseqarfigigaanni immini ulorianartuuvoq. Oqaatsit taakku ilumoortuupput assortorneqarsinnaanngivillutillu.

 

Massakkut pisarnermik uanga sivisunerulaartumik oqaaseqarusuppunga. Siullermik: Akileraartarnermut inatsit aammalu periaatsit taakku assortuussutigisinnaagunanngilagut, inatsiseqarpugummi taamaattunik, kisiannili assersuutissaqqissoq uaniippoq: Ippassaaninnguaq Inatsisartuni oqallikkatta immikkoortoq 54-imi Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip saqqummiuppaa inuutissarsiornermut siuarsaanissaq pillugu tamanit tapersersorneqangaartoq. Ullumikkut aperilaariarta KNI pillugu namminersortunngorsaanermi privatinit tiguniarneqarnera ilungersuutigalugu massakkut sulissutigineqarpoq partiinit amerlanerussuteqartunik ilaatigut tapersersorneqarluni. Kikkut-uku isumalluutiginiarigut siunissami namminersortunik tigooqqaanissami. Uagut nammineq saperpugut. Taava nunatsinni ingerlatsisinnaasunik aningaasaliisinnaasutuat annerpaamik tassaapput sulisitsisut aamma inuit aningaasaatilittagut.

 

Uani taakkartorneqartut arlaliupput. Oqaatigineqarpoq ilaatigut apeqqutigineqarluni Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumi aningaasat taakku suminngaanniit aaniarnerigut. Aamma Jaakup erseqqissumik taanna akigaluarpaa. Taava apeqqutigissavara: Siorna Sermitsiami apersorneqarninni oqarputit sinneqartoortinniarlugu Landskasse 287 mio.-nik. Taakku suminngaanniit aaniaraluarsimanerpigit, imaluunniit 187 mio.-unerpat? Taavalu ukua 1 mia. avammut anninneqartarsimanerat taanna soorunami akuersaaruminaatsorujussuuvoq, kisianni inatsiseqarpugut tassuunalu erseqqippoq inatsisip sukateriffigineqarsimanerata immaqa qasungavallaarsimanera. Taanna pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

 

Aamma oqaaseq una atukkat nuannarivara: Pisiniarfimmi suna tamaat pisiarisinnaanngilarput, karsimullu pilluta akissaarullutalu. Nuannaarutigilluinnaqqeqqissaakkannik nassueruteqarputit. Landskassemi aningaasarissaartorsuaq inuiaqatigiinnut suaartaatigineqartuartarpoq naalakkersuisoqatigiinnit. Kiisamili ullumi killiffitsinni soorlu aatsaat uppernarsilerneqartoq aningaasarsiornitta tungaa qanoq navianarluinnartigisumik inisseqqasoq. Tassa Atassummiit taanna pingaartitarilluinnartuuvarput, tassa inuup kukkunerminik nassuersinnaasarnera. Taanna ataqqinaatigissavat uanga tunginninngaanniit.

 

Immaqa kisiartaalluta Atassumminngaanniit taanna oqaatigissavarput avataani aamma maani inimi isersimasunit paatsoorneqarsinnaanngitsoq una: Atassutip politikkerimmagu inuk qitiussasoq, qitiutillugu ingerlatsineqassasoq. Inuk qitiutinngikkutsigu ineriartorneq kipungsumik ingerlatilissavarput. Taanna kialluunniit miserratigisinnaanngilaa.

 

Taavalu Kattusseqatigiit oqaaseqartuat oqarmat Naalakkersuisup aningaasaqarnermut assut torrallatsitaanik, torragisaanik uanga killormut akerusuppara. Mads-Peter Grønvold, oqarputit inuk akiligassaqareerluni umiatsiaararsiguni imminut artukkissaaq. Taamaattoqanngilaq. Inuk kinaluunniit nunarsuarmi sumiluunniit akiitsoqaqqaartigani qummut saanneq ajorpoq. Inuup aningaasarsiornermigut ajortoq paasiguniuk akiitsunilu akilersinnaanagit, kisiannili nalileruniuk immaqa biilisiguma imaluunniit umiatsiartaaruma, taava taakku akiitsukka akilissavakka. Aamma taamaattut amerlaqaat, kisianni inuk akiligassaqalersimalluni unittooruni assigaa imminut toquliortutuut imaluunniit nikallortutuut imminut nalilertussaavoq. Qanga oqaluttarfimmi oqaaseq atornikuuara una aamma upperisara: Eqqumalluni qinertoq nikallorluni sinittumik neriunaateqarneruvoq. Aamma taanna upperaara, aamma ilumoorpoq. Akiligassaqalerlutalu uniinnartassagutta, taava kukkussaagut, kisianni taakku akiligassat malersoqqinnerisigut, immaqa arlaatigut naleqqussaanikkut taakku ingerlaqqissinnaalissappata akilersorniarnerat taanna uatsinnut nuannersorujorujussuusussaavoq.

 

Ilumoorpoq ataatsimut oqaatigalugu una saqqummiunneqartoq tunngavimmigut nammineq ajunngilaq. Suliffissanik ullumikkut aalaakkaasunik ujartuinerup nalerpiarpiaa ullut nalerorlugit massakkut Inatsisartuni ataatsimeeqattaarpugut. Ilumut peqqinnartuusinnaanngilaq nalikilliisarnerit taakkua taama sakkortutigisumik uani saqqummiunneqartutut atuutilissappata aamma angallatillit mikisunik namminersortuaqqallu annertuumik eqqortussaavagut. Taava suna tassani naliliiniarnermi pingaarnerpaalissava? Suliffissanik ujartuivugut, imaluunniit kisitta taamaassimanerpugut uagut Atassummiit. Taakkulu uummarissarneqarnissaat assorujorujussuaq pingaartitarivarput, kisiannili unerartitsilerutta namminersortunik, kingunissaa taava suua? Ilaatigut oqaluttoqarpoq aningaasat 100 mio.-ilikkaat ilaatigut annissuunneqartut. Aap, inuit pitsaasumik takutitsisimapput taakku. Inuup pisinnaatitaaffia uagut innarligassarinngilarput. Aningaasaatillip aningaasaatini sumulluunniit inississappagit uagut taanna qulaanit naalakkiussarinngilarput. Inuup pisinnaatitaaffianiippoq. Immaqalu aningaasat taakku 100 mio.-t anninneqartut qassinimmitaava suliffinnik nunatsinni pilersitsimappammita taakku? Landskassemut qanormita amerlatigisut kommunemulli aamma taakku isersimappat? Aningaasarpassuusimassapput. Uani nalunaarusiami ersereerpoq qunusoqarpoq, uloriasuttoqarpoq taamatut aalajangiisoqassappat. Naalakkersuisup aningaasaqarnermut aatsaaginnaq oqaatigaa akileraartarnermi naleqqussaasoqarniartoq 2002-mi. Aanamineeraq, taanna utaqqeqqaalaarsimassagaluaratsigu uuma saqqummiutinnginnerani. Immaqa paasissutissap ersarinnerusut tassanngaanniit aallaavigalugit oqallinneq manna aatsaat sukumiisumik pilersissinnaagaluarparput.

Taama naatsumik oqaaseqarlunga Atassutip oqaaseqartuatut tapersuutigivakka isumaqarama taamannak namminersortunik suliffissanillu amigaateqartigitilluta nunatsinni massakkut taamannak periarneq piffissaanngitsukkut qaqinneqartoq. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik Naalakkersuisup oqaaseqaatitsinnut akissuteqarnermini ersersitaa uagutsinnut soqutiginartorujussuuvoq. Tassa ilisimavarput maannakkumut, imaluunniit ilisimalerparput nunatsinni selskabit, fondit assigisaallu ingerlatsinermikkut 1 mia.-nik akiitsoqartut. Massakkut aningaasanut inatsisissami siunnersuummi Landskassep naatsorsuutigivaa ukioq kaajallallugu 700 mio. koruunit taamaallaat isertissagaat. Taamaattumik inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu eqqartuinermut kaputartuunneqarnera uanga paasisinnaanngilara. Tassa inuiaqatigiinnik pitsaanerusumik sullissinissamut aningaasat atorfissaqartitagut piginneqatigiiffinni assigiinngitsunilu uninngasuutigineqarput. Taanna soorunami unioqqutitsinerunngilaq, tassami inatsisitigut periarfissani taakkua atorluaasimapput. Maannakkullu naalakkersuinikkut siunnerfigineqarpoq taakkua sukateriffigineqarnissaat. Aamma piginneqatigiiffiit inunnullu ataasiakkaat, uanga isumaqarpunga taakkua kaputartuunneqarsinnaanngitsut. Inuit tamaavitta assigiimmik akileraarutitigut nammatassaqarpugut, inummut ilanngaat taanna tamatsinnut assigiimmat. Taamaakkami eqqartugarput oqaatigineqartariaqarpoq kommunenut, Landskassemut pitsaanerusumik uagut sullissisinnaanerigaluartsinnut annertoorujussuarmik tamakkua kinguarsaataasimammata. Pissutigalugu pinngitsoornata taakkua 1 mia.-it piffissap iluani pinngitsoornatik akilerneqartussaapput. Aammalu ilisimavarput nunatta karsia kommunellu karsii annertoorujussuarmik mio.-ilikkaanik annaasaqartarmata, pissutigalugu maannakkut piginneqatigiiffiit pisiaminnik ataasiartumik nalikilliliisinnaanerat tassani aqqutissiuunneqarnikuugami.

 

Selskabit taamannaannaq mio.-erparujussuarnik akiitsullit akiliisinnaajunnaaraangata inuiaqatigiinnut mio.-erparparujussuarnik annaasaqartarpugut. Tamakkuukua pinaveersimatinniarlugit Naalakkersuisut nalikilliliinissamut periarfissanik killeqanngitsumik atuinerup maannakkut killilerneqarnissaanut siunnersuuteqartoqarmat, taamaattumik uanga Atassutikkormiut paasisinnaanngilakka inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut ilanngussormatigit. Massakkut ersarissarneqartussaapput, aammalu oqareernittuut taakkua mia.-it ilaannamineerannguiluunniit ukiuni makkunani isertissagutsigit, taava aamma aalisarnernut assigiinngitsunullu pitsanngorsaanissanut tamakkua aamma atorneqarsinnaaneri eqqaamaneqartariaqarpoq. Tassa massakkut eqqartukkagut kinguartitaannaapput, piffissap ingerlanerani pinngitsoornani akilerneqartussaapput. Taanna erseqqissaatigiinnarpara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Godmand Rasmussenip maani saqqummiussaa pillugit allakkat uannut aamma nassiunneqarsimasut aammalu atuarneqarsinnaasut annertunerusumik maani oqallisissanut ilaasorinngilakka, aammalu taakkua immikkut soorunami akissuteqarfigineqarumaarmata. Taakku oqaaseqarfiujumaarput immikkut, kisianni pinngitsoorumanngilanga oqaatigissallugu aatsaannguaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup erseqqilluinnartumik nalunaarutigeriigai oqaatigineqartut uanilu pineqartut naatsorsuutigigakku Inatsisartunut ilaasortat paasilluarlugillu aamma suut patsisigineqartut, pingaartumik maani oqaluttarfimmi oqallisigineqartunut tunngalluinnartut misissorluarsimassagai, aamma taamaattussaammat.

 

Siullermik nalunaarutigineqarpoq Naalakkersuisuninngaanniit aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqarneratut, upernaakkut ataatsimiinnermi Naalakkersuisut akissarsiaat pillugit allanngortitsinissat eqqartormatigit. Taamanikkut noqqaassutigineqarpoq inuussutissarsiuteqartut taakkulu siunnersortaat peqqissaartumik oqaloqatigineqassasut. Aamma oqaloqatigeereernerisigut siunnersuut una sapinngisamik naaperiarfiusinnaasut tamaasa atorlugit periarfissaq atorneqarsimavoq. Tassa maani siunnersuut pineqartoq oqaatigineqarpoq killeqanngivissumik akileraarusitigut nalikiliisinnaatitaanerit allanngortinniarneqarmata killiliivigineqassasut selskabit il.il. ukioq aningaasarsiorfik 2002 aallarnerfigalugu nalikilliliinerit pillugit naliliinikkut nalikilliliinikkut ilanngaateqarsinnaassanngitsut. Tassanilu erseqqilluinnartumik nalunaarsorneqarsimapput suut, qanorlu iliorluni taama killeqanngivissumik akileraarutitigut nalikilliliisinnaatitaanerit allannguuteqarnissaat. Tassa tassani taanna pineqarpoq. Aammalu taamaalilluni inuit tamakkuninnga atugaqartut nalikilliliinertigut akileraarutit aaqqissuunnagit kisianni allatulli aamma aningaasat isertitatik najoqqutaralugit akileraaruteqartinneqarnissaat anguniarneqarluni. Tassa kisimi pineqartoq. Aammalu taanna assortuussutissatut annertuutut isigineqarunanngitsoq malugineqarsinnaavoq.

 

Akileraartarnermi malittarisassat torrallallugit suliaanersut tassani pineqarneruvoq, imaanngitsoq inuit ataasiakkaat malersorniarneqartut tassani, kisianni ilaannikkut akileraariaatsit suliarineqartut malunnarsisarput pissusissaat eqqorlugu suliarineqarsimanngitsut, aammalu uani killeqanngitsumik nalikilliliisinnaatitaanermik aaqqissuussineq maannakkut allannguuteqarneratigut naapertuilluarnerusumik nanisiniarneruvoq. Taannalu aamma selskabit siunnersortaat paaseqatigalugit sapinngisamik tamanut annernanngitsumik aaqqiiniarnertut ilusilerniagaasimalluni. Taanna Godmand Rasmmusenimut uanga eqqaassutigilaarniarpara.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Nipituuliuullugu aallartittoortarpugut, allaanngilaq ilaatigut maanngaanniit paasiniarneqartoq inatsisissatut peqqussutip allannguutissaanik siunnersuut suliarineqarsimasoq inuit pillarniarlugit. Qissamik tupillutik oqqersuutinik apuussuisut pilliuteqarnermikkut ingerlatsisut arsaarniarneqartut oqaluttut Atassutip oqaaseqartua, aningaasatigut mangiarneqarlutik nakkaattoortartut. Nunatsinni inuussutissarsiutitigut ingerlatsineq qiviaraanni atugassarititaasut akileraarutitigut pitsaanerpaarpaajummata nunarsuarmi tamani qularnanngilaq, taanna matumani eqqartukkatsinni pineqarpoq. Putoqarpoq. Uanga nerisara mamarseruttortoq aamma arsaarniarneqaruma soorunami erligalugu nimaassaanga. Matumani inuit ataasiakkaat pillugit sulinngilavut-mik oqaluutigalutik inuit ataasiakkaat taakkartorlugit illersoraat nunatta aningaasaqarnera annertunerusumik toqqaserluutiginagu, uanga taamatut oqaluttut paasisinnaanngilakka.

 

Mangiaaneq imaluunniit akileraarutissaagaluanik akileraarutissaminnik akileraartariaqakkaminnik kinguarterisinnaanerat taanna putoq siminniarneqarpoq simillugu simivillugu. Umiatsiaararsortoq akileraarutissaminik kinguarterisinnaanngilaq makkunatulli. Akileraarutissaanuku siusinnerusukkut siusinnerulaaginnartukkut akilertaqqullugit peqqussut una suliarineqartoq. Aamma Atassutip oqaluttuata avataatigullu oqaaseqartup oqaluuserivaat arlaleriarlutik, uangagooq siorna aviisini oqartunga Landskassi aningaasarissaarluinnaqqissaartoq. Ataatsimilluunniit taama oqarsimanngilanga aamma maani oqaluttarfimminngaanniit. Oqaaserisara tassaavoq: Nunatsinni aningaasarsiorneq ilorraap tungaanut ingerlasimavoq ukiut kingulliit marluk-pingasut. Tamanna miserratigineqarsinnaanngilaq. Suliffissaaruttut ikiliartorsimapput, akileraarutitigut isertitat annertusiartorsimapput, kisianni aamma Inatsisartut ilisimasaasut ingerlatsinermut inuiaqatigiit atugarisaannut inatsisitigut pisussaaffitsigut akilersugassagut aamma annertusiartorsimapput. Taamaattumik Landskasse ingerlalluartutut oqaatigineqarsinnaanngilaq, kisianni nunatsinni aningaasarsiorneq ingerlalluarsimavoq, ilorraap tungaanut ingerlasimavoq, taanna allarluinnaavoq.

 

Ilaatigut aamma ingerlatsinerliornermik oqalunnermi imaluunniit mangiaanermik oqalunnermi aamma immitsinnut piumaffigisariaqarpugut. Ilaatigut taama atugassarititaasut akileraarutitigut akiliinngiivilluni ukiorpassuit ingerlatsisinnaaneq pigaluartoq nakkaattoortoqartarpoq. Taanna Inatsisartut pisuussutigivaat? Naalakkersuisut pisussutigivaat? Tamatiguunngitsoq. Nammineq aamma ingerlatsinermik qanoq pikkoritsigineq apeqqutaavoq. Taanna tamatsinnut atuuppoq. Aamma Inatsisartuni sulinitsinni pikkorliorutta aamma sulinitsinnik nalilerneqarumaarpugut.

 

Taava allaaserisaq aviisini qanittukkut saqqummiunneqarsimasoq ?Qaqqap qaaniilluni qiianaqaaq?-mik ateqarunarpoq. Taanna annertunerusumik uppernarsaatinik takussutissaqanngitsoq, tikkuartuisoq taamaallaat ima imatullu nallinnartigaagut, ima imatullu atugaqarpugut. Taanna uanga annertunerusumik maani oqaluttarfimminngaanniit oqaluusererusunngilara. Taakkorpiaat inuit qinnuigisimavakka uppernarsaatissanik tuneqqullunga. Uppernarsaatissamik ataatsimilluunniit oqareernittut takkussaqanngillat.

 

Taava sinneqartoornissamik oqalussimasunga. Aap, oqarpunga taamanikkut: Ilumut ukiuni aggersuni pisussaaffigut inuiaqatigiinni ukioqqortussusitsigut katitigaanerput eqqarsaatigiinnassagaanni pisariaqaraluarpoq Landskarsi ukiumut 150 mio.-it angullugit sinneqartoortariaqartoq. Taava Godmand Rasmussen oqarpoq: Taakku sumit aningaasat pissagaluarakkit? Ilumummi naluara uanga aamma suminngaanniit pissanerlugit. Ujartueqataasariaqarpusi aamma ilissi Inatsisartuni. Sutut qinigaagassi?

 

Taavalu akileraartarnermut atugassarititaasut inuussutissarsiornermut tunngasut eqqarsaatigalugit angallatit massakkut nutaaq una naapertorlugu, angallatit ima imatullu nalikilliliiffigalugit ilanngaatigereerlugit, illuutit ingerlatsinermi ima imatullu ilanngaatigereerlugit, atortut inimik attartukkanik akiliutit ilanngaatigereerlugit. Taassuma saniatigut ingerlatsilluartoq ukioq naappat sinneqartooruteqaruni 500.000-inik, taakkua affai aamma akileraarutinut suli nalikilliliinermi ilanngaatigisinnaavai. Ajorpa tamanna? Atugarliussaqaat? Uanga taama isumaqanngilanga.

 

Pigisat allat, saqqummiininni oqarnittut pigisat allat tamarmik, soorlu ingerlatsinermi atortut, illumi pequtit il.il. aammalu inip attartukkap allanngortiterneqarneranut aningaasartuutit annikilliartortumik nalikillilerineq atorlugu ukiumut 30%-ii nalikillilerneqarsinnaaput. Aamma peqqussutip allannguutissaatut allassimasutut 100.000-it tikillugit mikisunik pequtinik pisiat tamakkiisumik suli aamma nalikillilerneqarsinnaapput. Taamaattumik allarteqqaat mikinerusunillu ingerlataqartut eqqarsaatigalugit peqqussutissap allannguutissaa aamma sanaajuvoq.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit:

Sivitsorsaanianngikkaluarpunga. Partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu ersarissumik oqariartuuteqarput, aamma nalunngilara Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami tamangajatta aallartitaqaratta Attaviitsut minillugit, saqqummiunneqartoq tunngavigalugu oqallittussaalluta nalilersuisussaallutalu, aamma taamatut periarfissinneqareeratta Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit. Aamma siunnersuut taamatut periarfissiivoq. Nalilersuissaagut tassani. Uani putusaarilluta aallartikkuttaasiit qaqugu taamatissaagut oqallilluta? Qaqininnut tunngavigaara oqaaseqaatimma ilaat uparuarneqarmat, soorunami uparuarneqarmat akisariaqarpara. Nammineerlunga aningaasarsiornera ima pitsaanngitsigereertillugu akiligassakka tunulliullugit, akileraarutinut akiligassakka tunulliullugit tunuartitiinnarlugit allanik pisaartoraluaruma suna kingunerissavaa? Nakkaattuussaanga, akiliisinnaajunnaassaanga. Aamma assigaa ineqaranni inigisamut akissat naammaqqartut pigalugit saniatigut allanik pisaartuinnaraanni inigisamiit anisitaasoqarsinnaavoq. Umiatsiaararsortut tassani assersuutiginngilakka, aamma taakku pinngilakka. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup nassuiarpaa aamma umiatsiaararsortut taamatut uani inatsimmi aaqqiinermi eqqorneqarunnanngitsut. Taakkua pineqanngillat.

Aamma nuannaarutigaara taamatut isumaqatigiippalaartigigatta, Siumut, Inuit Ataqatigiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu. Oqariartuutip uuma inatsisip allanngortinneqarnissaanut. Ulluni kingullerni ataatsimiinnitsinni oqaaserpassuit annissuussagut assigiikannertorpassuit aningaasanik pisariaqartitsisut annertuunik, taakkua aningaasartalersussagutsigit soorunami aallertariaqarpugut aningaasanik. Pilersitassanik oqaluinnarluta oqaluinnarluta pigaluarutta aningaasartassai aaniaratigit kiputtooraluttuinnassaagut. Taamaattumik maannakkut sivitsorsaanissaq isumaqanngilanga uanga pisariaqartoq, Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami nalilersortussaareerparput taanna oqallinneq maani.

 

Oqaaseqartut oqaaseqaatai aallaavigalugit oqaasiinnaat atorlugit sumiluunniit nalilersuisarneq ingerlanneqarneq ajorpoq.

 

Simon Olsen, Siumut:

Siumumit suliamut tunngatillugu, tassa isumarput aalajangiusimavarput. Aamma nuannaarutigaarput partiinit, tassa Inuit Ataqatigiinniit aammalu Kattusseqatigiinnit taakkuulluta isumaqatigiikkatta.

 

Maannakkumut oqaaserineqartut tunngavigalugit Siumumiit Naalakkersuisunut piumasarissavarput imaluunniit kissaatigissavarput, nalikilliliivallaarsimanerup kinguneranik nunatta karsia annaasaqarsimassaguni qanoq annertutigisoqarpa maannakkumut? Taamatuttaarlu annaariaannagassanik aamma ilimanaateqartoqarnersoq, taakkualu nalunaarusiorneqassasut. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassit:

Qujanaq. Erseqqissaatigilaaginnassavara maani oqallittarnerni ajornartorsiutit aatsaat ima annertutigilerpata Naalakkersuisut aaqqiiniartarnerat qatsupparput. Oqaatigaat mia.-it akiligassarineqartut, soormi mio.-it tallimat imaluunniit 100 mio.-it angummagit nalunngikkussiuk aaqqiinianngilasi, maannakkorpiaq aatsaat ima ajornarsereertigisoq aaqqiiniarnasi? Arlalerialerpugut ajornartorsiutit aatsaat samunga pippata tamatigut aaqqiniartarneq. Taamattumik tamakkua aamma oqallinnerujussuarmik kinguneqartarput. Eqeersimaarnerusariaqarpusi Naalakkersuisut. Qangalili naalakkersuisooqataalerpusi, taamaattumik ajornartorsiutit oqinnerusumik aaqqinneqassappata piffissaagallartillugu aaqqiineq tamatigut piffissamik sipaarutaasarpoq.

 

Uagut aamma tassa aalajangiusimavarput oqareernittut nalilersuilluareerluta inuit namminneerlutik nukiminnik pilersitsisimasut suli amerlanerusariaqarput tapersersorluartariaqarpagullu. Aamma oqareernittut oqaluttarfik manna atorpallaaqaarput inuit ataasiakkaat qanoq iluanaaruteqarsimanerannik aallerfittut. Erseqqissaqqissavara oqaluttarfik manna innuttaasunut tamanut aaqqiiniarnermut annertunerpaamik atuuttussaavoq inuit ataasiakkaat qanoq innerannik aallerfittut pinnagu.

 

Godmand Rasmussen, Atassut:

Qujanaq. Siullermik Lars Sørensenip aperivaanga toqqarluarlunga inuup pisinnaatitaaffia sumiikkami? Uani oqaluttoq siulleq tusarnaarsimagukku, taanna akivara erseqqissumik paatsuugassaanngitsumik, oqartoqarmat aningaasat 100 mio.-ilikkaat avammut annissuunneqarput. Tassa tassani oqaaseq pivara inuup aningaasaatini sumulluunniit inississappagit uagut inuup kiffaanngissuseqarnera taanna ataqqigipput. Tassarpiaavoq taanna, isumaqarpunga paasigit.

 

Uani ataatsimik oqaaseqartoqaraluarpoq una mianersoqqusinermik oqaatigineqarsimasoq ilaatigut sussarineqanngitsutupajaaq nalilerneqarpoq. Taava Inatsisartuni avatitsinni tusarniaasarnigut imaluunniit tusarniaarusuttarnigut, taava tassani isumaqarsimassanngillat. Paasissutissat-uku avatitsinniit piviusut assorujorujussuaq amigaatigisarigut. Taanna ilumoorpoq. Imaluunniit uanga paasinnittarnera kisimi taamaasimasinnaanerpa? Assersuutigalugu suliffeqarfik eqqugaasoq, suliaqarfik eqqugaasoq, tassani qulequttami allassimavoq, suliassaq Hotel Godthåb bowlingerfilerlugu qanittukkut iluarsaanneqarneratut ittoq aningaasarpassuarnik aningaasaliiffigisariaqarsimavoq. Tamannalu aatsaat ataavartumik isertitat erniinnaartumik nalikilliiffigineqartarsinnaanerisigut pisinnaasimavoq.

 

Takuat, tamassa tassa iluaqutissarpassuit iluatinnaataat. Uani uanga nammineq oqaaseqaqqaaqqinninnut pissutigaara assersuutigalugu nunatsinni ingerlalluartut. Massakkut assersuutigeriartigu, tamatta aamma tusartuarparput allaat Maniitsup suliffissua tassani assersuutigeriartigu, ajornartorsiorpoq, kisianni kikkuuppat aallartitsiniarsarilersut? Kalaallit aningaasaatilittavut tassani aallartitsiniarsarilerput, kisianni ima atsigisumik eqqorneqassappata uani siunnersuutituut, taava qanoq-una iliorniartugut? Inuit sulinermikkut ilungersorlutik inissilluarsimasut taava aamma eqqussavagut. Aamma inoqarsimasinnaavoq arlaatigut, inuit tamatta assigiinnginnatta, aningaasanik arlaatigut immaqa qimagussiinnarlutik ilaatigut ingerlasoqartarsimasinnaavoq. Soorunami taanna uanga uanngaanniit eqqoriaanerinnarmik annertunerusumik oqaaseqarfiginianngilara.

 

Naalakkersuisoq, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq ataqqinartoq aatsaannguaq erseqqilluinnartumik oqarpoq, nunatsinni aningaasanik aningaasaliissutigineqarsinnaasunik asuli mangiaaginnarata aammali aningaasaliissutaasinnaasunik ujartueqataaqqulluta. Ugguuna eqqaasilaarusuppakkit: Siorna tamaviaangaarlunga Inatsisartuni saqqummiuppara Namminersornerusunut attuumassuteqartuni biileqarneq misissuiffigineqassasoq, ilimagisinnaagakku nunatsinni biileqarneq ullumikkut ima nalinginnaatigilersimasoq, selskabit imaluunniit allalluunniit suugaluarnersut tunniussinnaasaa sipporlugu biilit atugaavallaalersimanerat. Siunnersuutigisara taamani ilassilluarneqarsimasuuppat ullumi aamma immaqa tuusinterpaalussuit sipaararsimassagaluarpagut. Biilinummi aamma akileraarutit annikitsuunngillat, benzinat assigisaallu. Tassa taanna assersuutissatut taarusuppara.

 

Aamma imatut isummertoqassanngilaq uagut aningaasanik asuli qinuluuginnartilluta imaluunniit aningaasaliussanik piumasaqartuaannarluta soorlu avataaniit, taamannak pinnersarneqarsinnaavoq. Nalunngivipparput nunatta aningaasaqassusia sumut killiffeqartoq. Taamaattumik aamma piumasaqarnaveersaarsinnaaneq taanna piumasarisartorujussuuvarput. Taamaattumik-una una uggorigipput, suliffeqarfiit ingerlalluartut nunatsinni atorfissaqarteqaagut, aamma aalisariutit, tassami nunatsinni taakku napatitsisuunerupput.

 

 Taamaattumik uumap massakkut Naalakkersuisup oqareerneratuut 2002-mi akileraartarnermi nalilersueqqittoqarnissaanut, taanna utaqqineqarsinnaasuuguni isumaqarpunga ajunaarnersuarmik kinguneqarnavianngikkaluartoq. Peqqissaarulluinnarlugu misisissugassaammat, soorunami isummagut tamarmik assigiinngillat ? ajunngilaq, ilaa allatut isummersussapput aamma allat allanik isummersussapput, isummagut naapiffeqarsinnaagunanngilla taassuma tungaatigut, kisianni kinaluunniit maani oqaluttarfimmi qaqinngisaannarpoq nunatta ajunaarnersuarmik aqqutissaanik oqalukkiartorluni, taanna paasisariaqarparput.

 

Isummagut assigiinnginngittassapput, tassaavoq naqisimaneqanngitsumik inuup pisinnaatitaaffia. Partii alla akerliugaangat samunga nakkakattartinniartassanngilaq aamma oqariartuutai aamma tusarnaarneqartussaapput, taammappoq naqisimaneqanngitsumik sumiluunniit suleriaaseq.

 

Qunoriartinneqarnavianngilanga uanga ? naatsorsuutiginngilara qunoriartaassallunga ikinnerussuteqarnera piinnarlugu, pisinnaatitaaffiga atorlugu isummakka uanngaanniit anissinnaavakka, ammut naqittaanneqartussaanngilanga tassani. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Atassut:

Atassumminngaaninguna una erseqqissalaaginnarniariga sallaatsunnguamik. Uani aaqqiiniarnermi eqqorneqartussat Atassutip erseqqissagai tassaanngillat pisuut, eqqorneqartussat amerlanerpaat tassaapput kalaallit suliffiutillit. Taamatut oqarnernut tunngavigaara 1996-97-imi Inatsisartut tapersigaannik kinguaariit nikeriarfianni aningaasaateqarfik taanna aningaasanik aaqqissuussineq, akileraartarnerlu aaqqissuunneqarmat ? taava tassunga aaqqissuussinermut atasumik, taamanikkut nakkaattoortarnerit sualukkaluttuinnarsimmata allatut aaqqissuussineqarpoq.

 

Taava pisimasut ingerlariaramik 1999-imi qineqqusaaqaagut. Qineqqusaarnermi oqaatsit taaqqissanngilakka, kisianni qineqqusaartut annerpaat qineqqusaarutaat tassaapput maannakkut Naalakkersuisut siunnersuutigisaat inuutissarsiornermut inussiarnernerulernissaq, soorlulusooq taanna siusinnerusukkut pisimasoq naqissuserlugu.

 

Taamatut naleqqussaanermut maannakkut allanngortinniarneqarmat, aammalu inuutissarsiorlutik eqqorneqartut sanasut, ruujorilerisut allallu ajoraluartumik nakkaattoortartut pinngitsoortinniarlugit taava nalikilliliisarneq eqqunneqarpoq, ajornannginnerusumik aaqqiineq anguniarlugu.

 

Taava tassunga tunngasumik oqaatigissavara, oqaatigineqarmat ilaatigut aningaasat 100 mio.kr.-nilikkaat avalaassorneqartut, nunatta avataanut inissinneqartut. Aap, taamaappooq taamaaliortut anginerpaartaat ilaat 4-5 taassavakka,

 

1) Namminersornerullutik Oqartussat, neriuppunga aktiaataat ajunngitsumik naleqassasut maannakkut silarsuarmi pisut peqqutigalugit, taakkua naleerukkiartormata.

2) Namminersornerullutik Oqartussat selskabiutaat 100%-imik pigisaat, neriuppunga aktiaa-taat ajunnngitsumik inissisimassasut, aamma nunatsinni bankit taakkununngalu aamma soorunami ilaapput privatit. Uani oqallinnermi allaanngillat privatit kisiisa pigigut.

 

Taava aamma toqqavissumik aperineqarpugut akineqarlutalu aammalu uagut oqaaseqartutta arlallit akissuteqarfigaat 30 mio.kr. pillugit sumit taakkua aassanerigut. Uagut ataasiarata qaffattittarparput aningaasat amerlanerusut atussagutsigit Ilimmarfik kinguartikkallarli aningaasassaaleqigutta, taanna taaqqissavara. Tassungalu atatillugu mumillugu oqaatigissallugu aperisumut.

Naalakkersuisoq apererusunnarpoq upernaaq aalisartut umiarsualivimmi matooraammata, unnuakkullu atsioqatigiillutik, neriorsuutitik sumimmitaava akilissamaaramikkit.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Immikkut ittumik akueraara siunnersuuteqartoq naatsukullammik Jakob Sivertsen.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Qujanarujussuaq. Tassaana oqqarliornera piaaralumik oqarianngikkaluarama, imaappoq

siunnersuummut uuminnga allaanerusumik piaaralusi pinngikkaluarlusi  utoqqatserpunga,

aamma taanna piaaraluneerunngilaq, soorunami oqaatsinut allarluinnarnut atuilluni aamma

kukkoqqajaanartorujussuuvoq, naak oqallorittorsuugaluarlunga aamma kukkusarama, utoq-

qatserpunga.

 

Naimangitsoq Petersen, Atassut:

Qujanaq, naatsunnguamik.

Tassa Naalakkersuisunut ilaasortap Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisup, Atassut

uparuarmatigut Jakob Sivertsen siunnersuuteqarnera sooq tapersersoripput, tassa pissuteqarpoqpiniartut atugaat ullumikkut ilisimagatsigu ajorseriarsimasoq, isumaqarpunga Naalakkersuisunut ilaasortap siornatigulli oqariartuutigisartakkani qimassimagaa. Isumaqarpunga taanna Atassummut tapersersuinerput piniartunut killermut sangutinniartarianngitsoq.

 

Tassami piniartutut inuutissarsiuteqarneq ullumikkut amiinnarmik tunaartaqarluni ingerlanneqarpoq piniartoqarfinni, allamik periarfissat killeqartillugit piniartut inuutissarsiornerat ullumikkut ulloq eqqarsaatigissagaanni Jakob Sivertsenip siunnersuutaa piviusorsiorpoq, aammalu piniartunut atugaat ajorseriarsimasut eqqarsaatigalugit piviusorsiorpoq Kalaallit Nunatsinni piniartut atugaat pitsaanerusumik ingerlaqqittariaqarnerat siunertaralugu, taamatut saqqummiussaqarmat tupinnanngilaq.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Tassa minnerpaarpaamilluunniit Atassutikkut siunnersuuteqartumut tapersersuinerat apeqqusinngilara,oqarpunga malunnarluartoq Atassutikkut siunnersuuteqartoq tapersersoraat, aamma partiinit allanit taanna naammattuugassaasarmat, kisianni piniartunik illersuineq aammalu aalisartunik illersuineq ulluni kingullerni uannut tutsinneqaqattaartoq apeqquserniarneqarluni illuanut saassimavutit, isumaqarpunga taamatut tunngavilersuineq akikippallaartoq, illuanut saannerunngilluaasarpoq massakkut ajornartorsiutit aaqqinniarneqarnissaannut periarfissamik annertuumik ujartuinermik peqataarusuppunga, aammalu erseqqissaassutigaara kattuffik saneqqullugu uanga qanoq iliuuseqarsinnaannginnama isumaqatigiissutaareersimasut. Taamaalioraluaruma qularinngilluinnarakku inimi maani annertunerpaamik aamma Atassutikkut, allallu uparuartussagaannga uunga pissaanini atornerluppaa.

Aamma soorunami uanga silalinnguakkuluugama mianersorfissakka nalunngilakka. Qujanaq.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Tassaana uani oqallinnermi tikinneqaqattaarmat Inatsisartut ukioq kingulleq Aningaasanut Inatsisissaq ukioq mannamut atuuttussaq oqallisigigamikku qanoq isummersorsimanersut, taanna assigiinngitsumik saqqummiunneqaqattaarmat erseqqissaatigilaarusukkiga.

Inatsisartuni ilaasortat tamatta Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaat atuaganngorlugu ukiut tamaaviisa saqqummersinneqartarpoq tamatta pigivarput. Tamatta tigummivarput aamma nunatsinni kommuneqarfinni sumi tamani, pisortaqarfinni sumi tamani, atuagaarniarfinni, atuakkanik atorniartarfinni aamma pissarsiarineqarsinnaavoq qallunaatuunngorlugulu kalaallisuunngortinneqareerluni. Taanna qupperaraanni tassa Inatsisartut maani inatsisiliarisarput qupperaraanni taava maluginiagassaavoq, puisit amiinut tapiissutit taakkua siorna maani inimi aalajangersaavigineqartussanngormata, tassa immikkut allannguutissamik siunnersuuteqarfigineqarsimanngillat.

Taanna atuarluaraanni una, Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaat misissorluaraanni taanna uppernarsineqarsinnaavoq. Tassami siullermik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aappassaaneerinninnermut atatillugu isumaliutissiissutaa, tassa konto 50.07.16. eqqarsaatigalugu isumaliutissiissuteqarmat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq, ikinnerussuteqarlutik allatut isumaqartut immikkut oqaaseqaateqanngillat, aappassaaneerinninnermi. Taamaammat taanna immikkut taasissutigineqanngilaq.

 

Taava Aningaasatut Inatsisissatut siunnersuut pingajussaaneerneqarmat maani aamma inimi, taanna tassa puisit amiinut tunisinermut atatillugu tapiissutissat, tassa 35 mio.kr.-inut appartinneqartussanngoreersut taakkua aamma immikkut ikinnerussuteqartoqarluni immikkut oqaaseqaateqarfigineqanngilaq. Tassa taanna atuarneqarsinnaavoq aamma Aningaasanut Inatsimmi, kalaallisuuani qupperneq 360-imippoq.

Taamaammat tassa immikkut aamma taanna taasissutigineqanngilaq. Taamaammat uanga eqqumiigilaarpara Kattusseqatigiit oqaaseqartuata uani oqaatigisaqattaarmagu, taamani taannarpiaq eqqarsaatigalugu, tassa konto 50.07.16 puisip amiinut tunisinermut atatillugu tapiissutit taasissutigineqarmata, akerliullutik taasinerarmata. Kisianni immikkut taanna taasissutigineqanngilaq, tassami Inatsisartut taamani pingaartimmassuk Isumaliuttissiissummilu marlussoriarlutik oqaatigimmassuk  aap, ajunngilaq 37,4 mio.kr.-ininngaanniit 35 mio.kr.-inut appaanissaq akuerisinnaavarput una qulakkeerneqarsinnaappat, tapiissutit piniarnerinnarmik inuutissarsiutillit taava taanna ukioq mannaminngaanniit iluaqutigilissagaat.

Tassa taanna akuerisarput, taanna piumasaqaatigigatsigu maani Inatsisartuninngaanniit. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa aqqutigalugu tassa taanna akuersissutigineqarpoq maani.

Taava soqutiginartua aajuna, Inatsisartut taamatut aalajangeereerlutik piumasaqaatitalimmik, Naalakkersuisut malinnissimannginnerat tassa taannaana soqutiginartua. Taamaammat aatsaaginnaq Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu Naalakkersuisunngortup ataatsimiititaliat susassaqartut peqatigilluinnarlugit Inatsisartut aalajangiussaannik malittitsiniaasarnissaq taanna neriorsuutigimmassuk isumaqarpunga taanna iluatinnartuusoq, kisianni tassa erniinnaq aamma oqaluuserisassamut tullermut taanna tikeqqittussaavarput Inatsisartut qanorpiaruna taamani aalajangiisugut ukiaq, puisip amiinut tapiissutit eqqartoratsigit. Taamaammat taamatut oqaaseqarlunga tassa innersuussutiginnarusuppara Inatsisartut nammineq inatsisiliarisartakkagut taakkua aamma qupperalaartaqqullugit. Soorunami una annertugaluarpoq, kisianni qupperarluaraanni eqqartorneqartut qanoq taasissutigineqarsimanersut imaluunniit taasissutigineqarsimannginnersorluunniit taakkua nassaarineqarsinnaammata.

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Aap, tassa una kingullermik qaqisup Johan Lund-Olsenip nuannarisartagaa inatsisit maani nittarsaallugit allallu qanoq allassimanersut nuannarisavissua taanna, uanga susassarinngilara, aamma qanorluunniit allassimaguni tassa allassimaniarli, kisianni Aalisarnermut Ataatsimiititaliami inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimiititaliami akerliulluta oqaatigisarparput, aamma Aningaasanut Inatsisissaq taasissutigineqarmat akerliuvugut, aamma taakani taamatut allanngitsoorsimappat arajutsisimassavarput.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit: