Ullut ataatsimiiffiusut 24-at, sapaat 11. november 2001, nal. 14:15

Oqaluuserisasani immikkoortoq 13

2002-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq)

(Pingajussaaneernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

 

Mikael Petersen, Siumut

Qujanaq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa naalisagaq Inatsisartut 2002-mi aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerneqarneranut saqqummiutissavara.

Inatsiartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartuni ilaasortaq Mikael Petersen, Siumut, siulittaasoq

Inatsisartuni ilaasortaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit, siulittaasup tullia

Inatsisartuni ilaasoraq Simon Olsen, Siumut

Inatsisartuni ilaasortaq Augusta Salling, Atassut

Inatsisartuni ilaasortaq Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit

Aningaasanut inatsissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutinik 67-inik saqqumiussipput. Naalakkersuisuttaaq paasissutissiissutigat aningaasarsiaqartitsinermut inatsisip kingunerisaanik Inatsisartut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussereernerisa kingorna 2002-mi sinneqartoorutissatut anguniakkat 34,4 mio. koruuniussasut. Sinneqartoorutissatut anguniakkat ukkuni missingersuusiorfinni allanngoratik 40 mio. koruuniusussatut aalajangiusimaneqassapput.

2002-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisut allannguutissatut siunenrsuutitut tamakkerlugit Inatsisartut akuersissutigigunikkitLlandskarsip ingerlatsinermut aningaasartuutai 2002-mi 30 mio. koruunit missaanik qaffassapput, ingerlatsinermullu aningaasartuutit ukiuni missingersuusiorfinni 2003-mi 14 mio. koruunerluinnarnik, 2004-mi 11 mio. koruuninik 2005-imilu 9 mio. koruunerluinnarnik qaaffissaallutik.

Tamatuma kingunerisaanik aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaaqaartumut sanilliullugu Landskarsip ingerlatsinermut aningaasartutai ataatsimut isigalugu 2002-mi 47 mio. koruunit missaannik, 2003-mi 44 mio. koruunit, 2004-mi 44 mio. koruuninik 2005-imilu 40 mio. koruuninik qaffariaateqassasut.

Tassunga ilanngunneqassapput aningaasarsiaqartitsinermut inatsisip aningaasaliissutitigut kinguneqaatai ukiumut 8,6 millionit koruuninik amerlassuseqartut.

Siunnersuutit Landskarsip ingerlatsinermut aningaasartuutaasa qaffannerannik kinguneqartut annertuumik tunuarsimaffigineqarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani kaammattuutigaa.

Allannguutissatut siunnersuutit saqqummiunneqartut ingerlatsinermullu aningaasartuutit qaffannerannik kinguneqartut arlallit sanaartornermut aningaasaliissutit ikililerneqarnerisigut aningaasalersorneqartussatut siunnersuutigineqarput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tamatumunnga mianersoqqussuteqarnini aammaarluni oqaatigissavaa.

Allannguutissatut siunnersuutip aningaasarteqarnerunissamik kinguneqartut allat ingerlatsinermut sillimmatit ikililerneqarnerisigut aningaasalesorneqartussatut Naalakkersuisunit siunnersuutigineqarput. Tamatuma kingorna ingerlatsinermut sillimmatini aningaasat immikkoortinneqanngitsut 2002-mi 15. mio. koruuniussapput ukiunilu missingersuusisorfinni tamani 5 mio. koruuninik amerlassuseqassallutik.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup paasissutissiissutigaa ingerlasinermut sillimmatinit ukioq 2000-imi 55,9 mio. koruunit nuunneqarsimsaut, tassa atorneqarsimsut ukiumilu 2001-imi 26. oktober tikillugu 105,7 mio. koruunit nuunneqarsimasut.

Ingerlatsinermut sillimmatit annertussusissaatttut siunnersuutigineqartutut ikilileriffigineqarnerat aqqutigalugu allannguutissatut siunnersuutit aningaasalersorneqarnissaat Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata kaammatuutigisinnanngilaa.

Naatsorsuutigeriinngisamik aningaasartuutigisassatut pisariaqartilerumaakkat ukiuni siuliini marlunni pisariaqartinnqarsimasunit malunnaateqangaartumik annikinnerunissaat naatsorsuutigissallugu tunngavisaqarunanngilaq. Taamaattumik siunnersuutigineqartutu ikitsigisunik ingerlatsinermut sillimmateqarnissap kingunerisariaqassavaa naatsorsuutigisamik aningaasartuutigisassatut pisariaqartilikkat amerlanertigut akuersaarneqarsinnaannginnerat.

Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuumissaaq ukkuni aggersuni arlalitsigut annertuumik sipaaruteqarnissaq naatsosruutigineqarpoq. Tamatuma pisariaqalersippaa aningaasartuutit sakkortuumik aqutsivigineqarnissaat.

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat tamakkerlutik akuesissutigineqarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigisinnanangilaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigiittoq allannguutissatut siunnersuutigissatut siunnersuutinik arlalinnik saqqummiussivoq tassuunakkut Naalakkersuiusut aningaasartuuteqarfiusussatut kissaatigisaat 2002-mi malinneqarput ukiunili missingersuusiorfinni malinneqaratik.

Taamaattumik aningaasartuuteqarfiusussatut kissaatigineqartut 2003-miit ataatsimoortumik tulleriiaarinermi ilanngunneqartariaqassapput.

Siunnersuutinut marlunnut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit piumasairneqarpoq aningaasaliissutit atugassiissutigineqarnissaat Aningaasarnermut Ataatsimiititaliamut saqqummiussereernikkut aatsaat pisinnaasoq. Tamatumani siunertarineqartoq tassaavoq aalajangiinissamut tunngavissanik inuiaqatigiit aningaasaqarnerannit isigalugu Landskarsip aningaasaaataasa illersorneqarsinnaasumik atorneqarnissaannut qulakkeerinnissutaasunik Naalakkersuisut saqqummiussinissaminnut periarfissinneqarnerat.

Aqqamut tunngatillugu tamanna pisinnaavoq paaqqinnittarfiup allilerneqarnissaanut pisariaqartitsinerup uppernarsaavigineqarneratigut aammalu sanaartornermi pilersaarusiornermik sulianillu aqutseriaatsimut tunngatillugu aaqqiissutissatut siunnersuutigineqartup pitsaanerpaamik aaqqiissutaasinnaanerata uppernarsaavigineqarneratigut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutaasa kingunerissaanik ukiuni missingersuusiorfinni sipaarutaasussat 2003-mi 8,9 mio. koruuninik, 2004-mi 8,7 mio. koruuninik 2005-imilu 10,8 mio. koruuninik annertussuseqarput. Aningaasat taakku ingerlatsinermut sillimatinut inissinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Naalakkersuisut sinnerlugit 2002-mut aningaasanut inatsissamut siunnesuutip pingajussaaneerneqarneranut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissuteqarneranut qutsavigaa. Naalakkersuisut ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffariartuinnarneranni Aningasaqarnermut Ataatsimiititaliatulli eqqarsarnartoqartitsivoq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissuummini 2002-mi ukiunilu missingersuusiorfiusuni ingerlatsinermut sillimmatinut aningaasaliissutit immikkut sammisimavai. Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara Naalakkersuiust 2003-mut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerani ingerlatsinermut sillimmatit annertussusaat nalilersoqqissammassuk.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunenrsuutip pingajussaaneerneqarnissaanut oqaasertaliussanut tunngatillugu pinasunik allannguutissanik siunnersuuteqarpoq aningaasaliissutissanullu sanllliullugu arfinillinik siunnersuuteqarluni.

Oqaasertaliussanut allannguutissanut siunnersuutit aktiatigut aningaasaliissutinut, nuna tamakkerlugu paaqqinniffinnut atuuttunut aamma pilersaarusioriaatsimut sulianillu aqutseriaasinut tunngapput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningaasaliissutitut allannguutissatut siunnersuutai arfinillit Aqutsinermut Pisortaqarfimmut, Pinngortitaleriffimmut, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmut, Asiamut aamma ingerlatsinermut sillimmatinut tunngasuupput.

Royal Greenland A/S-imut aamma Nuka A/S-imut akitiatigut aningaasatinut aningaasaliinissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuutip suliarineqarnerani aktiatigut aningaasaliinissaq pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaasertaliussassatut siunnersuutaanut Naalakkersuisut oqaaseqaamminnik saqqummiussipput.

Aktiatigut aningaasaliinissaq pillugu oqaasertaliussamut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutaa normu 192 Naalakkersuisut isumaqatigisinnavaat.. Taamatuttaaq Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu paaqqinniffinnut oqasertaliussat aamma pilersaarusioriaatsimut sulianillu aqutseriaatsimut oqaasertaliussat pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutai normu 193 aamma 194 isumaqatigisinnaavaat.

Naalakkersuisut sinnerlugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningassaliissutinut allannguutissatut siunnersuutaanut tallimaasunut oqaaseqaateqasaanga.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Aqutsinermut Pisortaqarfimmut allaffissornermut aningaasaliissutit oqalutsitut nutserisutullu atorfinnut aamma oqalusit nutserisullu pikkorissartinneqartarnerinut 2002-mi 1,3 mio. koruuninik amerlineqassaut inassutigaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ukiuni missingersuusiorfiusuni qaffaanissamik siunnersuuteqanngilaq, nutserisoqarfiup nukitsorsarneqarnissaa 2003-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerani pingaarnersiuilluni tulleriiaarinermut ilanngunneqarsinnaammat. Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap nutserisoqarfik pillugu inassutigisaat tusaatissatut tiguaat.

Aningaasaqanermut Ataatsimiititaliap inassutigaa Pinngortitaleriffimmut aningaasaliissutit 2002-mi arfernik angisuunik ilisimatuussutsikkut misissuinissanut 1,2 mio. koruunit aamma Tunumi qaleralinnik ilisimatuussutsikkut misissuinissanut 1,4 mio. koruuninik amerlineqassasut. Aningaasaqarnermut Ataatimiititaliaq ukiuni missingersuusiorfiusuni qaffaasoqarnissaanik siunnesuuteqanngilaq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa suliniutit taakku 2003-mi ingerlateqqinneqassasut siunnissamilu allatigut ileqqaaruteqarluni aningaasalersorneqartassasut. Naalakkersuisut tamatumunnga tunngatillugu oqaatigissavaat Pinngortitaleriffiup siulersuisuisa imminerminnut atugassarititaasut iluanni allatigut ileqqaaruteqartoqarsinnaanera misissoreersimamassuk. Arferit qalerallillu pillugit suliniutissat ilanngunneqarnerat uumasunik aalisakkanillu allanik nunatta aningaasaqarneranut pingaaruteqarnerususnik assersuutigalugu soorlu raajanik saattuanillu ilisimatuussutsikkut misissuinerit annikkillisinneqarnerannik kinguneqarsinnaavoq.

Taamaammat imaalluarsinnaavoq Pinngortitaleriffik taamaallaat arfernik angisuunik qaleralinnillu 2002-mi ilisimatuussutsikkut misissuisinnaassasoq kisiannili misissuisarnerit atorneqarsinnaanerusarput ukiuni arlalinni misissuisoqartarpat, taamaammat ukiuni arlalinni misissuisarnissat orniginarnerupput. Pissutsilli imaapput arfattassiissutit 2002-mi Nunat Tamalaat arfanniartarneq pillugu Ataatsimmiititaliarsuannik piffissamut ukiut tallimat tikillugu atuuttusasnngorlugit aalajangersarneqartussaallutik, tassa aappaagu. 2002-mi arfernik angisuunik kisitsisinnaassagutta nunatta arfattassiissutit pillugit ukiuni tulliuttuni isumaqatigiinniartarnissanut paasisstissanik piariaqartinenqartunik pissarserusussuseqarnini takutissinnaalissavaa.

Ukiorpaalussuanngortuni qaleralinnik misissuisoqartarsimavoq. Pinngortitaleriffiup siulersisuisa 2001-imi oliap akiata qaffariartuinnarneranik pissuteqartumik misissuisarnernik unitsitsinissaasa tungaanut. Taamaammat 2002-mi qaleralinnik misissuisoqassapat tamanna siusinnerusukkut misissuinernik nangitsinerussaaq, taamaalilluni Tunumi qaleraleqassusiata uppernarsineqarnissaanut iluaqutaalluni. Taamaalippat qalerallit taakku aningaasarsissutigineqarsinnaanerannut periarfissat pitsaanerulissapputtaaq. Taamaammat Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Pinngortitaleriffik pillugu allannguutissatut siunnersuutaannut normu 196-imut aamma 197-imut isumaqataallutik taasissapput.

Naalakkersuisuttaaq 2002 atorniarpaat 2003-mi ukiunilu tulliuttuni misissuisarnerit ingerlateqqinneqarnissaannut aningaasaliisoqartarsinnaaneranut eqqarsaatersuuteqarnerminnut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq inassuteqarpoq Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmut aningaasaliissutit 2002-mi ukiunilu missingersuusiorfiusuni tamani 1,6 mio. koruuninik amerlineqassasut pisortaqarfiup sanaartornermut immikkoortortaa nukitsorsarniarlugu. Naalakkersuisut ukiuni missingersuusiorfiusuni aningaasaliissutit suli amerlanerunissaat qinnuteqaatigaat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq aningaasaliissutit amerleqqinneqarsinnaanerat 2002-mi misilittagaqalereernissamut utaqqisisnneqartariaqartoq.

Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfik pillugu Aningaasaqanermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutaa nr. 198 Naalakkersuisut ilalersinnaavaat. Naalakkersuiust soorunami sanaartornermut immikkoortortap nukittorsarneqarnissaa pilersaarusiortariaqassavaat aningaasaliissutit 2003-mi tamatumalu kingorna amerleriaatissaat 1,6 mio. koruuniusussat naatsorsuutigalugit.

Taamaattumik Naalakkersuisut sukumiisumik isumaliutiginiarpaat killiliussat iluanni qanoq iliorluni pitsaanerpaamik sanaartonermut immikkoortortaq nukittorsarneqarsinnaanersoq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa kontomut pingaarnermut 74.94.02-mut Asiamut aningaasaliissutit 2002-mi 300.000,00 koruuninik amerlineqassasut Ilisimatusarfimmi Schackenbergimi silap pissusiinik misissuinermut peqataaginnarnissaamut. Aningaasaqarnermut Atatsimiititaliaq ukiuni missingersuusiorfiusuni qaffaamissamik siunnersuuteqanngilaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarmat ingerlataq 2003-mut pingaarnersiuilluni tulleriiaarinermut tamarmiusumut ilaasariaqartoq.

2003-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi silap pissusiinik misissuinermut aningaasaliissutit Naalakkersuisut ilanngunniarumaarpaat nunatta EU-p ilisimatusarnermut atatillugu suliniutaannut peqataasinnanissaannut Namminersornerullutik Oqartussat namminneq ilisimatusarnermik ingerlatsinerat apeqqutaasussaammat. Taamaalillutik Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutaannut normu 199-imut taaseqataasinnaapput.

Inassuteqaammi kingunerisaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutigaa ingerlatsinermut sillimmatit 2003-mi 8,9 mio. koruuninik, 2004-mi 8,7 mio. koruuninik 2005-imilu 10,8 mio. koruuninik qaffanneqassasut. Allannguutissatut siunnersuut taanna aamma Naalakkersuisut ilalersinnaavaat.

Naggasiullugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq 2002-mut aningaasanut inatsisissatut Naalakkersuisut siunnersuutaanik sukumiisumik suliarinnissimaneranik qujassuteqarfigerusuppara. Anguniakkat pingaarnerit 2002-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Naalakkersuisut siunniussaat attatiinnarniarlugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap annertuumik suliaqarsimavoq. Ingerlatat annertusisinneqarnissaannik kissaatit imaaginnavikkaluartut 2002-mi 34,3 mio. koruuninik ukiunilu tulliuttuni tamani 40 mio. koruuninik sinneqartooruteqartarnissap aalajangiusimaneqarnissaa iluasissimavoq.

Pissutsit ullumikkutut itsillugit Namminersornerullutik Oqartussat sinneqartooruteqarlutik ingerlanissaat ajoriinnagassaanngilaq. Peqatigitillugulu oqaatigineqartaraiqarpoq siunissaq qaamasuinnaanngimmat. Nunarsuaq tamakkerlugu aningaasaqarniarnikkut kinguariarnissaq takkutilesutut isikkoqarpoq, tamanna aamma ukiuni aggersuni nunatsinnut kingunipiloqarsinnaallunilu kalluaasinnaavoq,tasa avammut niuernitsigut isertittakkatta taamaalu aaamma akileraarutitigut isertitaakkatta ikilinerisigut soorlu aamma suliffissaqartitsineq annikinnerulersinnaasoq. Tamakku pakkersimaaarniarlugit sineqartooruteqartarnissarput pisariaqarpoq Aningaasaqrnermullu Ataatsimiititaliaq imaannaanngitsumik suliaqarsimavoq malunnartumik sinneqartooruteqartarnissaq ingeraltiinnarniarlugu.

Nuannerpoq takullugu aningaasanut tunngatillugu ingerlatsinermi siunnerfiit pingaarnerit eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliaq assigiinnik siunnerfeqartut.Tamanna tunngavigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaata i isumaqatigalugit taaseqataaffiginiarpaat.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Siumumiit aallaqqaammut erseqqissaatigissavarput aningaasanut inatsisissaq 1. oktober Inatsisartuni siullermeerneqarmat oqaatigigatsigu inatsisissatut siunnersuut aatsaat taama ammatigalunilu imaannaanngitsigisuussussatut nalilerlugu, taamaassimavorlumi, soorlu tamanna takuneqarsinnaasoq inatsisissap inaarsarlugu suliarineqarnerani.

Siullermik Siumumiit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliap partiinit tamanit Kattusseqatigiinnillu peqataaffigineqartoq paaseqatigiillutik isumaqatigiillutillu pingajussaaneerinermi saqqummiussimmata aningaasaqarniarnerup periarfissaasigut oqimaaqatigiissaakkamik. Tamatumuuna erserpoq akileraarutit akitsuutillu ukioq tulleq qaffaateqassanngitsut, tamannalu inuiaqatigiinnut pingaaruteqartutut Siumup isigalugu nalilerpaa.

Siumumiit soorlu oqaatigisaripput aningaasanut inatsisissat suliarineqarnerini naalakkersuinikkut siunertat anguniakkat assigiinngitsorpassuit piviusunngortinneqarsinnaasartut ilusilersorneqarlutik Inatsisartut ataatsimoortumik amerlanerussuteqartut isumaat aallaavigalugit. Siumumiillu nuannaarutiginngitsuunngilarput massakkut aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani imaannaanngitsumi minnerunngitsumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqarnerani inatsisartut soqutigisaat amerlaqisut ataatsimoortinneqarlutik isumaqatigiissutaasumik naggataarutaasumik akuerisassanngorlugit inassutigineqarsinnaammata.

Aningaasanut Inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisut allannguutissanik arlalissuarnik annertuunillu aningaasartalinnik inuiaqatigiit ingerlaqqinnissatsinni avaqqunneqarsinnaanngitsunik saqqummiussipput. Taakkualu naggataarutaasumik suliarineqarnerini soorunami Siumumi aamma oqaaserpassuit aninneqarput ataatsimooortumilli pisarnertut isummernissamut aamma iluaqutaasumik soorluttaaq aamma Inatsisartut tamaasa ataatsimut isigigaanni taamaattartoq.

Siumumiit oqaatigissavarput nuannaarutigigatsigu nunatsinni aalisarnikkut ajornartorsiutaasut annertuut taakkartortuakkavut aaqqiiviginiarlugit suleqqinnissamut aningaasaliissutigineqartussatut saqqummiunneqartut annertuutigut ilorraap tungaanut alloriartitsisussanngormata, tassa aalisarnerup tunisassiorfeqarnerullu iluini imminut akilersinnaasumik ingerlatsilernissamik anguniagaqarnitsinnut naapertuuttumik.

Ilanngullugu Siumumiit iluarisimaarparput sanaartornerup iluani ingerlatsinerit pilersaarusiortarnerillu pitsaanerusumik ingerlanneqartalernissaannut suliniutit timitalimmik aallartisarneqarsinnaalermata taamaaliornikkut sanaartornermi aningaasaliissutaasartut pitsaanerusumik angusaqaataasalernissaat naammassisaqarsinnaassutillu sakkortusarneqarnissaa timitalersorneqarsinnaalissalluni. Ilanngullugu oqaatigissavarput Naalakkersuisut sanaartugassatigut siammasinnerusumik aaqqissuussinialernerat tamakkiisumik tapersersoratsigu.

Usinik assartuinermi periutsinik allanngortitsinissaq piviusunngortussanngorpoq taamaalillunilu tamatumani akit assigiissaartussaatitaanerat atorunnaarsinneqassalluni.

Siumumiit neriuutigilluinnarparput taamatut aaqqissussineq akit appariarnerannik kinguneqartussatut naatsorsuutigineqartoq piviusunngortinneqarumaartoq. Aamma isorliunerusunut nunaqarfiillu eqqarsaatigalugit.

Ilinniartitaanerup iluani ilinniartunut tunngatillugu massakkut siunnerfiusut tamakkiisumik tapersersoratsigit oqaatigissavarput. Soorunami ilinniartitaanerup iluani aaqqissuusseqqinnerit nutaat ingerlanneqartut suleqataaffigissavagut. Ukiullu tulliani piusunngortitsivigalugit.

Immikkut Siumumiit taanngitsoorusunngilarput iluarisimaaratsigu ingerngup nukinganik nukissiorfeqarnerup ineriartorteqqinneqarnissaa matumani periarfissiissutigineqarmat. Taamaalilluni Tasiilami erngup nukiliorfissaq sanaartorneqarluni 2002-imiit aallartinneqarsinnaanngorluni.

Angallannerup tungaatigut aaqqiissutaasinnaasut eqqarsaatigalugit paasivarput Naalakkersuisut siunissami silaannakkut angallannerup aaqqissuuteqqinneqarnissaanut nassuiaammik saqqummiussaqartut. Siumumiillu tamanna nassuiaat naapertorlugu silaannakkut angallassinerup imaluunniit angallannerup nutaamik aaqqissuuteqqinneqarnissaa piffissami aggersumi suleqataaffigissavarput. Sapinngisamik inuit akilersinnaasaannik allaaveqartumik saqqummiussaqaqqullugit siunertaralugu.

Naggataatigut Siumumiit oqaatigissavarput nuannaarutiginngitsuunnginnatsigu matumani ataatsimiinnermi inatsisitigut aaqqissuusseqqinnerit arlalissuit kingunerisaannik naleqqussaanerit pisussanngormata. Aamma aningaasatigut malinnaatitsivigineqartut minnerunngitsumik kommuninut tapiissutit nutartigaanerat eqqarsaatigalugu.

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit Naalakkersuisut Inatsisartut ilaasortat ataatsimiititaliat minnerunngitsumillu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliattaaq atorfillit attuumassuteqartullu tamaasa suleqatigilluarsimagatsigit qutsavigaagut. Nalunaarutigissallugulu 2002-mut ukiunullu missingersuusiorfiusunut aningaasanut inatsissaq tamakkiisumik akuersissutigissagatsigu.

Qujanaq.

 

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Atassummiit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa ilalerumavarput. Atassummiit iluaraarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnerfiit pingaarnerit qimannagit isumaliutissiissut suliarisimammagu. Tamannami pingaaruteqarluinnarpoq nunatta ullumikkut aningaasarsiornikkut inissisimanera qiviarutsigu pissutissaqavippoq ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartornerat unikaallatsissallugu.

Atassummiillu nuannaarutigaarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aammaarluni sanaartornermut aningaasaliissutit ikilineqarneratigut aningaasalersuinerit mianersoqqussutigimmagit. Oqaatigissavarpullu mianersoqqussuteqarneq Atassummiit taperserluinnaratsigu.

Allannguutissatut siunnersuutit aningaasalersorniluarlugit ingerlatsinermut sillimmatit qumartingaatsiarneqarsimapput. Atassummiit tusaatissatut tigussavarput Naalakkersuisut ukiumut 2002-mut aningaasalersorneqartariaqalersinnaasut ingerlatsinermut sillimmataasunit annertunerussappata tamanna ajornanngitsumik aningaasaliissutaareersut iluannit nassaarsiornikkut pisinnaasoq neriorsuuteqarmata.

Pingajussaaneerinninnissamut allannguutissatut siunnersuutit 37-t Naalakkersuisuniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut suliarisassanngorlugit saqqummiunneqarsimapput. Atassummiit iluaraarput allannguutissatut siunnersuutit sunniutissai ilanngullugit ataatsimiititaliamiit nalilersorluarneqarsimasut takusinnaagatsigit. Naak sulinissamut piffissaliunneqartoq sivikikkaluartoq.

Aappassaaneerinninnermi itigartitsissutigineqartut pingajussaaneerinninnissamut akuersissutigeqqullugit qaqeqqinneqartut pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamiit periuserineqartoq tassalu aningaasaliissutit taamaallaat ukiumut 2002-mut tunngasunngorlugit akuereqqullugit inassutigineqarnerat Atassummiit akuersaarparput.

Tassami Atassummiit aappassaaneerinninnermut atatillugu aningaasaliiffigineqarnissaanut itigartitsinitsinni ataatsimiititaliap siunnersuutaa akuersaaqataaffigilluinnaraluaratsigu tassalu suliassat pingaaruteqassusii assortorneqanngitsut aningaasartuutilli qaffakkiartuinnannginnissaat pillugu pingaarnersiunikkut aningaasalersuissutissanik qinaasisoqartariaqartoq.

Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suliat suliassallu pingaartinneqartut unitsiinnarneqannginnissaat qularnaarniarlugu siunnersuuteqarnera Atassummiit iluaraarput. Soorlu assersuutigalugu oqaatigissavarput pingaaruteqarpoq arfernik angisuunik kisitsisinnaanissap qularnaarnissaa. Tamanna pisassiissutissanut isumaqatigiinniartarnissanut nunatta nukittoqutigissagaa naatsorsuutigisariaqarmat.

Taamaattumik Atassummiit ukiumut 2002-mut aningaasaliiffigineqarnissaa ilalerparput. Immikkut ataasiakkaarlugit oqaaseqarfiginngikkaluarlugit tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa isumaqataaffigigatsigu. Taamaallaat oqaatigeriissavarput Allannguutissatut siunnersuutit nr. 33-miit 34-mut pillugit akerliulluta taasissagatta. Tassani innersuussutigissavarput aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneraniit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip aappasaaneerneqarnerani akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani Atassutip ikinnerussuteqarluni akerliulluni oqaaseqaatai.

Qujanaq.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuutit 60-it sinneqartut suliarineqarsimapput. Taakkunannga allannguutissatut siunnersuutit qulit missaat immikkut isumaqatiginninniutigineqarsimapput. Qujanartumillu paaseqatigiinnermik kinguneqartumik.

Apeqqutit tusagassiuutitigut saqqummiunneqartartut najoqqutarissagaanni paasinarpoq innuttaasut akornanni paatsuungassutigineqartoq suna pillugu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip inaarutaasumik suliarineqarnerata ullumimut kinguartinneqartoq.

Inuit Ataqatigiit tungaaniit erseqqissumik nalunaarutigerusupparput tallimanngornermit ullumimut kinguartitsinermut tunuliaqutsersueqataagatta. Tamatumunnga ataasiinnarmik peqquteqarpugut. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip kingullermeerneqarnera tikillugu peqqissaartumik suliarineqarnissaa qulakkeerumagatsigu.

Allannguutissatut siunnersuutit nalilersorlugillu isummersorfiginissaat ajornaatsuinnaasimanngilaq. Malugisariaqarporlu aningaasalersuinerit ilaat pissammata sanaartugassanut illuartinneqarsimasunit ingerlatsinermut aningaasaliissutissanik nussuinikkut. Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput aningaasaliissutissanik akuersisarneq ataatsimoortumik pingaarnersiuilluni tulleriissaarinermik tunngaveqartassasoq.

Kiisalu pingaartipparput aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerluni saqqummiunneqarneranili tulleriisaarinerup ersersinneqareersimasarnissaa. Imaaginnanngitsoq suliassaqarfiit assigiinngitsut akornanni pingaarnersiuineq aammattaaq suliassaqarfiit ataasiakkaat iluanni pingaarnersiuineq pereersimasassasoq.

Ataatsimoortumik pingaarnersiuilluni tulleriissaarinissami pingaartitsilluni isuma allannguutissatut siunnersuutit nalilersorneranni Inuit Ataqatigiinni tunngavigisimavarput. Taamaammat ilalersorpagut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap aningaasaliissutissanut allannguutissatut siunnersuutaat. Maluginiagassaq alla tassaavoq ingerlatsinermut sillimmatini aningaasat immikkoortinneqariinngitsut 2002-mi 15 million koruniummata.

Tamatumap nassatarissavaa maannamiit suli sukannernerusumik aningaasanik aqutsinissaq tamannalu aatsaat naammassineqarsinnaassaaq Inatsisartut Naalakkersuisullu allorassaaqatigiilluta ingerlagutta, naak konto 20.11.50 tassa ingerlatsinermut sillimmatit ukiup ingerlanerani aningaasanik nussuinikkut immeqqinneqartaraluartoq taamaattoq Inuit Ataqatigiit tungaaniit pingaartipparput maannangaaq oqaatigissallugu piareersimagatta sukangasuumik aningaasanik aqutseqataanissatsinnut. Tamannalu anersaaralugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suleqataajumaaratta.

Aingaasaliissutissanut alannguutissatut siunnersuutit pingaarnersiorlugit oqaaseqarfigissavagut. Aqutsinermut pisortaqarfimmut 1,3 million kronit 2002-mut akuersissutigineqarnissaat isumaqatigaarput. Taakku nutserinermut nutserinermillu suliaqartut pikkorissartinneqartarnissaannut atugassaapput. Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput ukioq 2002 atoqqullugu kalaallisut oqaatsitta Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiini nukittorsarnissaannut pilersaarusiornissamut.

Tamatumani oqaatsit pillugit politekkeqarnermut nassuiaatit tunngavigineqarnissaa pissusissamisoortutut takorloorparput. Taamaatut oqarpugut naak nassuiaat neriorsuutigineqartutut Inatsisartuni suli anngunneqanngikkaluartoq.

Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranili nassuiaat ujartorparput. Matumuuna aammaarluta ujartuivugut nukingissaariitigaluta. Ineqarnermut, ataveqarnermut, plersuinermullu pisortaqarfimmi sulisut amerlineqarnissaanut aningaasaliinissaq qinneteqaatigineqarpoq. Sanaartugassat taakkunanngalu aningaasaliissutit pitsaanerusumik aqunneqarnissaat Inuit Ataqatigiittaaq piumasaraarput.

Taamaattumik ukioq 2002-mut pisortaqarfimmut aningaasaliissutit 1,6 million kronenik qaffannissaannut akuerseqataassaagut. Ataatsimoortumilli pingaarnersiulluni tulleriissaarinerup avataasigut aningaasaliinerussammat ukiuni missingersorfiusuni sulisut suli amerleriarnissaannut matussusiinissaq maannakkut akuersissuteqartoqarsinnaannginneranik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naliliinera Inuit Ataqatigiinnit isumaqatigaarput.

Pingaartilluinnarparput ukiup 2002-p ingerlanerani misilittagarilerumaakkat tunngavigalugit ingerlariaqqinnissaq. Apeqqutit inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartut tassa aalisarnermut tunngassuteqartut ukiaq manna Inatsisartuni annertuumik sammivagut.

Oqallinnerit isumaqatiginninniarnerillu ilaatigut ilungersunartut pissanganartullu Inatsisartut ataatsimiititaliaanni Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni, kiisalu kattuffiit qinikkallu akornanni naammaginartumik angusaqarfiusutut Inuit Ataqatigiinniit nalilerpagut.

Aalisarnerup iluani ersarissumik siunnerfeqarluni ineriartortitseqqinnissap tunngavissinneqarnera assigiinngitsunik ersiuteqarsoraarput. Alloriaqqinnissamullu piumassuseq minnerunngitsumik aningaasanut inatsit aqqutigalugu aningaasaliissutigineqartussanit takuneqarsinnaavoq.

Royal Greenland A/S-imut Nuka A/S-imullu aningaasaliissutissat taamatuttaaq puisit amiinut tapiissutit ilanngukkaanni aalisarnermut tunngasut 317 millionit kronit aningaasanut inatsisikkut qulakkeerneqaleraluttuarput. Aali ilaannai tassani naatsorsorsimagigut.

Naalakkersuisut 2002-mi 500.000 kronenik ataqqinartorsuup Dronning Margrethep Belgiamut tikeraarnissaanut atatillugu saqqummersitsinermut aningaasaliisoqarnissaat qinnuteqaatigaat. Inuit Ataqatigiinnit pingaartinneqartariaqarsorivarput nunatta inuussutissarsiutitigut kulturikkullu ingerlaasianik nunanut allanut nittarsaassisarnissaq.

Naatsorsuutigaarpullu inuussutissarsiutinik ingerlataqartut aningaasaleeqataanissartik pissusissamisoortutut isigisassagaat.

Ilanngullugu erseqqissassavarput Inuit Ataqatigiit isumaa malillugu kulturikkut suliniuteqartut taamaallaat suliakkerneqartassanngimmata ataqqinartorsuaq Dronning Margrethe ilagisaaluunniit angalasussanngoraangata, nunatsinnullu tikeraartussanngoraangata. Kulturikkut suliaqartut aatsaat pitsaasumik nunanut allanut sinnerluta kiinnersinnaapput ataavartumik nunatsinni sulinermi atugassarititat ullumikkornit naammaginarnerulerpata.

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut kaammattussavagut ukioq 2003 aallarnerfigalugu siunertanut maanna eqqartukkatsitut ittunut immikkut aningaasanut inatsimmi kontolioqqullugit naatsorsuutigilluinnartariaqarmat siunissami suliniutit taamaattut ikiliartoratik amerliartorumaartut.

Inuit Ataqatigiit tungaaninngaanniit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut allannguutissamik siunnersuuteqarnerisigut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aaqap allilerneqarnissaa qulakkeerneqarsinnaanngormat. Taamaattoq erseqqissassavarput Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliata oqaasertaliussassamut allannguutissatut siunnersuutaa isumaqatigigatsigu. Pingaaruteqarluinnarpormi allissutissap kikkunnut sananeqarnissaanut tunngavilersorluarnissaq. Tunngavilersuutit tutsuviginartuusariaqarput.

Inuit Ataqatigiit ilanngullugu pingaartippaa isumaginninnermut peqqinnissamullu pisortaqarfiit qanimut suleqatigiillutik pilersaarusiorneq ingerlattassagaat. Nuannaarutigalugu maluginiarparput Nuummi amutsiviup namminersortunngornissaanut alloriaqqittoqalersoq. Inuit Ataqatigiinit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput Nuup kommuniata peqataatinneqarnissaa anguniaqqullugu soorlu illoqarfinni allani kommunit akuutinneqarnissaat akissussaaqataanissaat nammaqataanissaallu pingaartinneqarsimasoq.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut aappassaaneerlugu Inatsisartuni sammigatsigu Inuit Ataqatigiinnit ulloq unnuarlu angerlarsimaffiup meeqqat illuata 2002-mut ingerlatsinermut aningaasartuutaasa qaffaavigineqarnissaat ujartorparput. Paasinarpoq tamanna aaqqinneqan-ngitsoq tupigigusuutigilluinnarparpullu.

Ilisimaneqarpoq ulloq unnuarlu meeqqanut angerlarsimaffinnut allatsissimasut ikinnerpaamik 50-it missaaniittut. Meeqqat sumiginnagaasut ikiorsiivigineqartariaqarnerat oqallisigiuarparput. Meeqqanik ikiorsiisarneq katsorsaanerlu aningaasanik naleqarpoq kommuninut Namminersornerullutill Oqartussanut.

Apeqqummi imaannaanngitsumik KANUKOKA-p inissisimanera paatsuunganarluinnarpoq soorlusooq aaqqiissuteqarniarnermi akimmisaarutitut inissittoq susoqartoruna inissat nutaat sisamat ukiorpaalunni erinigineqaqisut kikkunnut qanorlu atorneqassappat.

Kissaatigisagut tamarmik piviusunngortinneqarsinnaasimanngillat. Tamanna ajuusaarnaraluartoq isumaqarpugut Naalakkersuisut ukiunut aggersunut suleriaqqinnissaannut kissaatitsinnik piumasaqaatitsinnullu paatsoorneqarsinnaanngitsumik nalunaarfigisimallugit, ilimagaarput neriuutigilluinnarlugulu kissaatigut tusaaniarneqarumaartut.

Nunatta aningaasaqarniarnera eqqarsaatigalugu pissutsit anigorniagassat amerlaqaat. Ani-gaasanut inatsit pineqartillugu Inuit Ataqatigiit tungaaniit anigorniagassat pinarnerit ilaattut oqaatigerusupparput sanaartornermut tunngasut.

Sanaartornermi kvadratmeterimut akit qaffatsaaliornissaat nunatsinnilu sanaartugassat siammarnissaat salliutinneqartariaqartutut isumaqarpugut. Periarfissarititaasut iluanni angusat akuerivagut tusaatissatullu tigullugit. Suleqatigiinnikkut killiffipput anguarput periarfissarlu iluatsillugu qujarusuppugut Inatsisartuni ilaasortaqatitsinnut Naalakkersuisunuu. Puigornagit Inatsisartut allattoqarfianni atorfillit pikkorissut suliaminnullu tunnisimalluinnartut. Nutserisunullu minnerunngitsumik aamma qujassuteqarusuppugut.

Suliami naammassigaluttualersumi ilisimaneqarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisut akornanni ataqatigiissaarisutut inissisimammat. Inissisimaffiup ilaatigut qanoq ilungersunartigisarnera takorloorsinnaavarput. Inuit Ataqatigiit tungaanniit Naalakkersuisunit malugeqqussavarput peqqissaartumik aqutsinissamik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup piumasaqarneranut inatsisartuni tunuliaqutaarusukkatta.

Taamatut oqaaseqarluta nalunaarutigissavarput Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliata inassuteqaatai malillugit taaseqataassagatta.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Kattusseqatigiinniit peqqissaartumik misissoreerlugu aningaasanut inatsisissap pingajussaaneernerani imatut oqaaseqassuugut. Siullermik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut aningaasanut inatsisissap taamatut inatsisartuni suliarineqartarnera allanngortinneqartariaqalersoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortatut isumaqarpunga sulinerup pitsanngorsarneqartariaqarnera pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Suliassat aningaasaqarnermut tunngasut peqqissaartumik suliarineqartassappata piffissaq suli annertunerusoq atorneqarsinnaasariaqarluinnartoq isumaqarpunga.

Ukioq manna Inatsisartut ataatsimiinnerat qiviaraanni allannguutissatut siunnersuutit atsaat taamak annertutigaat. Allannguutissatut siunnersuutit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut tunniunneqartarput ilaatigut piffissaq annikitsunnguaq atorlugu. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut suliassat peqqissaartumik suliarineqartassappata sapinngisamik suliassat siusinnerusukkut tunniunneqartarsinnaanerat Naalakkersuisunit ammalu Inatsisartut Siulittaasoqarfianit aaqqinniarneqartariaqarmat.

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput suliassat pitsaasumik suliarineqartarnissaat. Taamaattumik pisariaqarpoq Inatsisartut sulinerup pitsanngorsarneqartariaqarnera. Ukioq manna aningaasanut inatsisissap suliarineqarnera imaannanngitsuusoq Kattusseqatigiinniit oqaatigisariaqarparput. Nunatta aningaasaqarnera suli taamatut ukiuni aggersuni ingerlaannassappat aningaasanut inatsisissap suliarineqartarnera ajornakusoornerulersinnaanera sillimaffigineqatariaqartoq isumaqarpugut.

Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartoqartipparput ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartornerat. Assersuutigalugu pinngortitaleriffimmut tunngasut qiviaraanni aningaasaliissutilluunniit iluanni aningaasalerneqarsinnaanngippata immikkut aningaasaliisoqartariaqalersimavoq. Ingerlatsinermut aningaasartuutinut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit assut isumakulunnartoqartipparput ingerlatsinermut aningaasartuutit suliap aappassaaneerneqarnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap mianersoqqusinera annerusumik tusaaniarneqarsimanngimmat.

Tassami ingerlatsinermut aningaasartuutit 2002-mi 30 million kronit missaanut ukiunilu missingersuusiorfinni aamma qaffariarnissaat naatsorsuutigineqarmat.

Taamatut naatsorsuuteqarneq Inatsisartut Naalakkersuisullu ingerlatsinermut aningaasartuutikillisarnissamut anguniagaqarnerannut naapertuutinngilaq. Taamaammat Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput sapinngisamik ingerlatsinermut aningaasartuutit minnerpaaffissaaniitinneqarnissaat anguniaqqullugu.

Suliassat tulleriiaarneqartarnissaannut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut pisariaqartitsineq malillugu pineqartuni suliassat pimoorullugit tulleriiaarneqartarnissaat Naalakkersuisukkut anguniarneqartariaqalersoq. Taamaaliornikkut aningaasaliissutit iluani suliassat suliarineqarsinnaammata.

Nunatta aningaasaqarnera qiviaraanni ilaatigut pisariaqarluinnarpoq naalagaaffeqatigiinnerup iluani suli annertunerusumik nammaqatigiinneq ujartorneqartariaqalersoq. Assersuutigalugu nunatsinni inissianik atuarfinnillu nutarterinermut tunngasut qiviaraanni pineqartut aningaasalersorneqarnerat suli annertunerusariaqartoq isumaqaratta.

Kattusseqatigiinniit Inatsisartut ataatsimiinneranni maani neriuutigisimagaluarparput sinerissap qanittuani raajat akiisa minnerpaaffilerneqarnissaat, kisianni maannakkut paasinarpoq nunarput akissaqanngitsoq sinerissap qanittuni raajat akiisa minnerpaaffilerneqarnissaannut. Tamanna assut ajuusaarnarpoq Naalakkersuisunikkut suliap naammaginartumik naammassillugu suliarineqarsimanngimmat.

Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput sinerissap qanittuani raajarniarlutik aalisariutaatillit akiitsuinik isumakkeerisinnaaneq siunissami qaninnermi anguniaqqullugu. Aammalu akiitsut akilersorneqarnerannut tunngatillugu oqilisaasinnaaneq ujartoqqullugu. Sinerissap qanittuani aalisarnerup akilersinnaasumik ingerlanneqarsinnaanera eqqarsaatigalugu.

Royal Greenland A/S-imut Inatsisartut aningaasaliissuteqarnerannut tunngatillugu neriuutigaarput pineqartuni akit aamma pitsanngoriartortinneqalerumaartut.

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap sulilluarsimanera qujassutigaarput. Minnerunngitsumik aamma inatsisartut allattoqarfiani sulisut tamarmik sullissilluarsimammata sullissilluarsimanerat pillugu Kattusseqatigiinniit qujassuteqarpugut. Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit aningaasanut inatsisissap pingajussaaneerneqarnerani akuersivugut.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. 2002-mi ukiumi missingersuusiorfiusuni aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnerani pingaarnertut samminiarpara Naalakkersuisut nalinginnaasumik paasissutissiissuteqartarnerat. Ingammillu inuiaqatigiinnut pingaartorujussuit pineqartillugit Inatsisartunut kingusissorujussuarmik paasissutissanik tunniussisarnerat.

Taamatut suleriaaseqarneq kikkunnulluunniit toqqisisimanartuunngilaq. Aammalu Naalakkersuisut ilumut suliaminnik tutsuiginartumik sullissisinnaassuseqarnerannik apersuusiisarluni.

Taamatut aallarniuttasumik oqaaseqariarlunga assersuutinik aallerfigissavakka uani ukiami Inatsisartut ataatsimiinneranni aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqartut ikittunnguit. Atuagalliutini novemberip arfineq pingajuanni saqqummersumi atuarneqarsinnaavoq nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerni nammineerluni illuliassat 34-nik ikilineqassasut. Aammalu ssanaartugassat iluarsagassallu pingaaruteqaqisut minnerunngitsumik atuarfiit uanga akueriuminaatsilluinnagarisannik kinguartinneqartariaqartut.

Kiisalu kommuni minnerusuni atorfissaqartitsigaluaqisunilu soorlu Qaanaami suliffissaaleqisunik sulilitsisiniarnissamut atugassat ikilisaaffigineqassasut tassa Nuummi Ilimmarfimmik taallugu ullormut aalajangersimasumut naammassisassanngorlugu saniatigullu ingerlatsinermut aningaasartuutinut qaffaasussaassaqisup sanatinneqarnissaa patsisigalugu. Uffali suli qaffaatissat allat pereersut soorlu assersuutigalugu Inatsisartut aningaasarsiaasa qaffannerinut attuumassuteqartut eqqarsaatigalugit.

Tassa taamatut Naalakkersuisut tulleriissaaripput. Tamannalu uanga akunnattoqartippara makkuninnga peqquteqartumik. Kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliamut siulittaasumut tulliullunga ilaasortaagallarama kulturimut ilinniartitaanermullu naalakkersuisuusoq arlaleriarlunga aperisarpara ilimmarfiup atuarfitsialaallu ataatsikkut ingerlanniarneqarnerat akissaqartinneqarnersoq.

Taamallu aperineqarnerit tamaasa Naalakkersuisoq pineqartoq oqartaraaq pineqartut taakku marluk ataatsimut ingerlatissallugit akissaqarfigineqartut. Taamak akisaraaq sumillu oqaatigisaminut uppernarsaataasinnaasunik takutitaqassanani.

Ullumikkut takusinnaalerparput taamatut aperisarnera tunngavissaqarluarsimasoq. Peqqissiminerlu nalunngisatsitut ajoraluartumik siulliugajunngilaq. Kingulliit qiviaraanni, ila ullumikkut ajuusaarnaqaat apeqqutit issuarneqartutut ittut Ilimmarfiup sanatinneqarnissaa akuersaalertinnagu uppernarsaasertinneqarsinnaasimanngimmata, kisiannili tassaniippoq aamma ajuusaarnaraluartumik gruppit partiillu unneqqarissumik suliniarnermik naqitsiniartarnerat naqitsisarnerallu. Ullorlumi piffissarlumi manna tikillugu uanga tunginnit paatsuunganarpoq sooq kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaq Naalakkersuisumut imaluunniit Naalakkersuisunut qanoq iliorluni pineqartunut marlunnut taakkununnga ataatsimut ingerlatsinissamut akissaqartitsisoqarunnaarsimanermik apeqquteqannginnerat.

Maannalu Naalakkersuisoq Naalakkersuisut sinnerlugit aningaasakilliorneq innersuussutigissappagu tamanna akuerineqarsinnaanngilaq. Upernaarlimi ataatsimiikkatta aningaasakilliuleriartorneq ersarissumik malussarfigilereeratsigu. Taamaammat fru Lise Skifte Lennert Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisutut matumuuna aperissavakkit, naatsumik qanoq nassuiaatissaqartinnerit. Apeqqullu aamma ingerlatinneqarsinnaagaluarportaaq Inuit Ataqatigiinnut, Johan Lund-Olsenimut, Siumumillu Ruth Heilmannimut, nalunngikkaluarlugu maanna siulleq taaneqartoq kisimi akisinnaasasoq, akiumassaguni.

Kiisalu maanna Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaq apererusuppara sooq Naalakkersuinermut apeqquteqarsimannginnersoq. Sooq maanna pineqartut ataatsikkut ingerlannissaat akissaqarfigineqarunnaarsimammat.

Demokratimut ajornartorsiutaavoq pineqartuni Inatsisartut taamatut kingusitsigisumik inatsisiliornissamik suliaqalersinneqartarnerat. Ilami taamatut iliornikkut siunnersuutit sukumiisumik illersorneqarsinnaasumillu suliarineqarsinnaanerat apeqquserluinnartariaqartarmat. Soorlu assersuutigalugu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaq kisitsisitigut tulleriiaarineqarnissamut atatillugu isummersuutinik ilisimasaqarsimagaluarpat taava qularnangilluinnartumik allatorujussuaq aalajangiisoqarsinnaasimassagaluarpoq. Qularaara taava Inatsisartut akuerisimassagaluaraat ilimmarfiup pilersinniarneqarnissaanut atatillugu pisariaqalersumik siuliani taaneqartut sipaaruteqartariaqarnissaq.

Taamaammallu Naalakkersuisut paasissutissanik ilisimatitsissutinillu kingusinaaqalutik tunniussaqartarnerat ileqqupalaajuvoq inatsisiliorneq eqqarsaatigalugu ila ila ajuusaarnaqisoq. Ajoraluartumimmi oqartariaqarpugut assersuutit taakkuinnaanngitsut maannami ilaatigut eqqartorparput Royal Greenland A/S-imut Nuka A/S-imullu annertoqisunik piginneqataassutsitigut aningaasaliissuteqarnissat. Taakkununngalu atatillugu paasissutissat ilisimatitsissutissallu imaluunniit ilisimatitsissutillu ippassaaneralannguaq aatsaat Inatsisartuusugut tiguagut.

Isumaqarpunga, peqqutissaqartoq oqassalluni isumaqarnartoq ajornartorsiutit Naalakkersuisuni qangarsuarli ilisimaneqareersimasut. Sakkortuumik uparuartariaqarpoq Inatsisartut tamakkuninnga siusinnerujussuakkut ilisimatinneqarsimannginnerat. Oqaaseqarfigisariaqartoq alla aamma takussaalernikooqaaq tassalu Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissap aappassaaneerneqarnissaannut aammalu pingajussaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuuterpassuarnik saqqummiussaqartarnerat. Tamannalu pigaangat Inatsisartut piffissamininnguartik atorlugu isummerfigisariaqalersarpaat siunnersuuterpassuit aningaasarparpassuarnik naleqartut.

Utoqqatseraluarpunga, Naalakkersuisut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt, kisianni apeqqutigisariaqarpara sunaana peqqutigalugu inatsisiliorneq taamak tuaviuutsigalugu ingerlanneqartariaqartoq.

Naggataatigut puullaaqutiginngitsoorsinnaanngisattut taasariaqarpara Inatsisartuni ilaasortaaqatima taamatut illersorneqarsinnaanngilluinnartumik inatsisiliornermik suliaqarnermik atatillugu miaggoornermininnguit pissanngikkaanni sakkortunerusumik qisuariaateqartan-nginnerit. Minnerunngitsumik Naalakkersuisooqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaasa akornani. Inatsisartutummi inuiaqatigiinnut akisussaaqatigiilluta sulisariaqarpugut. Asuli Naalakkersuisuutitaasunut anngaaginnartussatut sakkutuuaraanata.

Ila suleriaaserput narrunartoqaqaaq. Neriuutigeqaaralu tamanna sukkanerpaamik qimakkiartussagipput. Allamummi pipallanneq aqqutissaqartitsinngilaq taamaallaat ammut immaqa eqqarsaatigissanngikkaanni Inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisunilu ilaasortat taakkumi ippassaaninnguaq imminut qulakkeernikuummassuk manna tassalu inuiaqatigiit isasooriartornissaasa isiginnaarnissaat nanoq classemi ilorrisimaarnarluartunut ingillutik.

Taamatut pingaarneriuillunga oqaaseqarlunga nalunaarutigissavara misigisimallunga allatut ajornartumik Inatsisartut ukioq 2000-imut aningaasanut inatsisissamut akuersinerat peqatigalugu akuerseqataassallunga, kisianni isumaqarpunga tamanna pisariaqartoq erseqqissumik taallugu tassalu piumasaqaataassammat Royal Greenland A/S-imut tunngasut avataanit misissuisunit misissortinnissaat soorluli aamma tamanna siusinnerusukkut oqallinnerni aamma allani taaneqarsimasoq.

Ilami nunatsinni maanna aningaasaqarnitsinnik tassanngaannartumik isasoortitsinnaasoqarpat taava Royal Greenland A/S-iuvoq taamatut sunniuteqarsinnaasoq. Taannami maanna 3 milliard kronit pallillugit akiitsoqarpoq. Tamatumalu naligaa nunatta tamakkiisumik ukiumut kaaviiaartitaasa affaat. Taakkunannga 60%-it missingi naalagaaffeqatigiinnerup iluani tapiissutaasarlutik.

Taamaakkaluartoq saniatigut ilaatigut namminiilivinnissaq piffissami qanittumi pilersinnaasoq oqaluttoqartarpoq. Ila tamanna piviusorsiorpalaanngilaq. Uanga isumaga malillugu tamanna innuttaasunik siunnersuinerunani uukapaatitsineruvoq. Tamannalu uanga peqataaffigisinnaanngilluinnarpara.

Qujanaq.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Oqaaserineqartunut qujavunga. Annikitsunnguamik oqaaseqartut oqaaseqarfigissavakka. Naatsorsuutigaaralu ataatsimiititaliap siulittaasua akissuteqareerpat aamma oqaaseqartut oqaaseqareerpata naggataarutaasumik aningaasanut inatsisissap akuerineqangilaatsaani taasissutigineqanngilaatsaani inaarutaasumik oqaaseqarumaarlunga.

Allannguinissat annertuut ataatsimiinnermi ukiakkut manna, ataatsimiinnermi matumani aamma ingerlanneqartumi Inatsisartuni suliarineqarsimapput. Pingaartillugu oqaatigerusuppara Naalakkersuisut piffissaliussat Inatsisartut aalajangersagaat piffissaliussat eqqortillugit suliatik ingerlassimammatigit.

Tunniussivissat aalajangersakkat Inatsisartut oqaatigisaat najoqqutaralugit Naalakkersuisut ingerlatsinerput pingaartillugu naammassiniarsimavarput. Aamma taamaattariaqaratta.

Usinik assartuinermi allannguinissamik ilaatigut akit annikinnerulernissaat innuttaasunut ataasiakkaanut Siumut oqaaseqartuata oqaatigisaanut oqaatigissavara nunatta nammineq aningaasarsiornikkut napatikkiartornissaata anguajartornerani akit tassani sapinngisamik eqqornerpaat ujartorneqarput.

Assartuinikkut annertuuni assartuinerni poortuillaqqissuseq containerinik atuisinnaaneq pi-ngaartuupput. Taamaattumik siullermik sanaartornermi taavalu aamma nioqqutissani pilersuinermi aalisakkanillu assartuinermi akinik oqilisaassiniarneq pingaarnerpaatut anguniarneqarpoq. Naak suli nunarput tamakkerlugu umiarsualivitsigut containerit tamakkiisumik atorneqarsinnaanerat anguneqanngikkaluartoq. Nikeriassanata suut tamaasa piareereernissaat utaqqisinnaanngitsutut misigisimagatsigu.

Tamakkiisumik tulleeriiaariniarneq ilumoorpoq taanna Naalakkersuisut pingaartippaat. Taamaattumik aamma siullermeerinninnermi allannguutissanik aappassaaneerinninnissamut ilimasaarutit Naalakkersuisut saqqummiutereertarpaat. Siornatigut taanna annertunerusumik atorneqarsimanngilaq.

Taamaalilluni Inatsisartut minnerunngitsumik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat upalungaarsarneqareertarpoq suut allannguutissat soorlu assersuutigalugu aappassaaneerinninnermut 117-it. Taakkulu amerlanersaat 100-t missaaniittut tassaapput kalerriutereernikut Inatsisartuni ilimasaarutaareersut nikisiterinissat. Aningaasartalersuinissat Naalakkersuisut nikisinneqarnerannit allannguutissatut siunnersuutit pisariaqartinneqalersimasut. Taanna Atassukkunnut oqaatigivara.

Aamma pingaarnersiuinermi, tamakkiisumik pingaarnersiuinermik ingerlatsiniaraluartilluta Naalakkersuisuni Inatsisartunilu pinngitsoornagu eqqartortariaqakkatta ilagisariaqassavaat Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni aningaasanut inatsimmut kalluaasunik, aningaasanik annertuunik inatsisartut siunnersuuteqartarnerata aamma tamakkiisumik tulleriiaarineq aamma equtittoortarsinnaammagu.

Akinik minnerpaaffiliinissamik oqalunnerit akissarsiatigut allanngortitsinerit ilagiinnut tun-ngasut. Tamakkuupput Naalakkersuisut tamakkiisumik tulleriiaariniarnerannut aamma equtitseratarsinnaasut Naalakkersuisut isummersorfigisariaqagaat Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni.

Inuit Ataqatigiinninngaaniit aamma kaammattuutigineqartoq immikkut aningaasaliiffimmik pingaarnermik pilersitsissasugut, imaluunniit eqqarsaatigissagipput soorunami ataqqinartorsuup konto-anik taaneqarnaviarunanngilaq. Kisianni suliassap tamatuma piareersarnerani nunanut allanut allattoqarfik Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik aammalu Inuussutissarsiornermut naalakkersuisoqarfiit taakku pingasut tassa Naalakkersuisut Siulittaasuata Kulturimut Naalakkersuisoqarfiup aammalu inuussutissarsiornermut naalakkersuisoqarfiup pingaarnerpaamik taanna susassaqarfigaat.

Tamaattumik piareersarnissami tassani 2003-mut nunatta avammut takoqqusaarutiginerani immaqa qulequtserluguluunniit aningaasanut sillimmateqartarnissaq maanaannaq qinnuteqartarnermut taarsiullugu Naalakkersuisut eqqarsaatigissavaat.

Amutsivik Nuummiittoq Inuit Ataqatigiit oqaaseqarfiisa aamma ilagivaat. Tassani ilumoorpoq kommunit allat Amutsivinnik namminersortunngorsaanermi ilaatigut tunngaviusumik

sakkortungaatsiartumik Naalakkersuisuninngaaniit tatineqarlutik tigusinissaminnut taava tassanngaaniit inuttassarsiuinissaminnut qinnuigineqarsimammata sukangasuumik. Maani kommuni illoqarfimmi Nuummi attavigineqartuarsimavoq ukiuni marlunngulersuni. Massakkullu Naalakkersuisuni kalerrinneqarnerput najoqqutaralugu apeqqut tamanna Nuup Kommunalbestyrelseata qaammatip uumap naannginnerani isummerfiginiarlugu oqaluuserisussaarpalukkaat tusaamanarpoq.

Meeqqat illuannut tunngatillugu aningaasaliinissamik ajornartorsiutit tassani KANUKOKA ilaatigut kommunit kattuffiat Inuit Ataqatigiinninngaannit sumiinnersoq apeqqutigineqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat kommunit kattuffiatalu akornanni aningaasalersueqatigiittarnermik aningaasatigullu aqutseqatigiinnissamik missingersuusiortarnermilu peqatigiilluni suliaqarnissamik isumaqatigiissut puivoq. Taanna ingerlalluarsimanngilaq, ukioq kingulleq eqqarsaatigalugu. Massakkulli suleqatigiinneq aallartinneqareerpoq. Taamatullu aamma Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu akornanni meeqqanik ulloq unnuarlu paaqqinniffiit pillugit aningaasalersuisarnissamik suleqatigiinnerup patajaallisarnissaa Naalakkersuisut aallartippaat.

Kattusseqatigiinnut, Kattusseqatigiit oqaaseqartuannut allannguutissatut siunnersuuterpassuit aamma tassannga maalaarutigineqarput. Naalakkersuisut Inatsisartut suleriaasiat Naalakkersuisut Inatsisartullu suleriaasaat peqqussut najoqqutaralugu taamatut periarfissaqarput. Siusinnerusukkullu oqareernittut allannguutissat anertunerpaat Naalakkersuisut susassaqarfii siusinaareerluni Inatsisartunut ilisimatitsissutaareerput.

Pinngortitaleriffik maanaannaq qaffaaffigineqartutut Kattusseqatigiinniit oqaatigineqarpoq. Kisiannili Naalakkersuisut akisseqaatitsinni ullumikkut oqaluuserisamut uunga atatillugu oqaatigaarput pinngortitariffiup qaleralinnut tunngatillugu misissuisarsimanera maanaannaq unitsittariaqarsimasoq orsussap akitsoriartornera pissutigalugu. Taamaattumik aningaasat Islandimiut sualummik annermik, Islandimiut, Islandip nunattalu akornanni qalerallit pillugit ilisimasat toqqammavigalugit isumaqatigiinniarniarnerit ingerlanneqartarmata uagut ilisimasaqanngivissutut illuatungerisatsinninngaanniit arsaartorneqalernissarput orniginartinnginnatsigu orsussap akitsornerata siorngatigut aningaasat aningaasaliunneqartarsimasut orsussap akitsornerata nalinganik qaffallugu massakkut qinnuteqaatigaagut.

Aasaq pingaarnersiunermi ilaatinneqarput. Taamanikkulli akissaqarfiginngitsutut isikkoqarsimasut ullut ingerlanerini allatut ajornartumik paasisimavarput nunat tamat akornanni pisussaaffigut eqarsaatigalugit taakkua aningaasaliiffiginissaata noqqaasutiginissaa pinngitsoorsinnaanngikkipput.

Ingerlatsinermut aningaasartuutit 30 million missaani 2002-mut qaffanneqarnissaat Kattusseqatigiit oqaaseqartuata uparuarpaa. Tamakku qularnanngilaq aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami eqqartorneqarsimassapput sunik toqqammaveqarnersut. Inatsisartut aningaasaliinissamik noqqaassutigisaanik annertuut toqqammaveqarmata taanna eqqaasitsissutigissavara.

Kiisalu Kattusseqatigiinniit oqaatigineqarpoq naalagaaffimminngaanniit illugissarnermut iluarsartuussinissamut aningaasanik amerlanerusunik qinusariaqartugut. Ullumikkut ilisimaneqarpoq aamma Kattusseqatigiit arajutsisimajunnanngilaat ukiuni makkunani sanaartornermi malinnaaniarneq ajornakusoortorujussuummat, aningaasat pigineqarput ukioq naassavarput manna sanaartornermut iluarsaassinermullu aningaasaateqarfik milliardit qeqqi pallillugit imaqartoq. Immaqa 450 millionit. Aningaasat pigivagut sanaartornermi ingerlataqartut malinnaasinnaanerat pilersaarusiornikkut pikkorinnerulernissaq tassani killiliisuupput.

Taamaattumik naalagaaffimmut immikkorluinnaq ukiunut sisamanut 200 million kronit nalinginik annertussusilimmik aningaasartalinnik isumaqatigiissuteqarsimaneq Naalakkersuisut angusarisimavaat. Taannalu ukiut 2003-p naannginnerani nutaamik siunissami qanoq isikkoqarumaarnersoq danskit naalakkersuisorilerumaagassaannik uterfigeqqinneqartussaavoq naliliiffigineqarlunilu.

Akinik minnerpaaffiliinissaq Kattusseqatigiit oqaaseqartuata uterfigeqqippaa. Massakkulli Inatsisartuni arajutsisimaneqanngitsutut aningaasat landskarsiminngaaniit toqqaannartumik 34 million kronit Inatsisartunut akuersissutaareerput sinerissap qanittuani allanngortiterinissamut. Allanngortiterinissamut aningaasaliissutitut. Tassa angallatinik nutarterinernut ilaatigut aamma ataatsimiititaq pilersinneqartoq Enoksenip Ataatsimiititaliaanik taagorneqartoq tamakkuninnga isummersortussaavoq.

Aningaasat taakkua angallatit kattullugit anginerusunik pisaarniarnermi angallatit pigineqa-reersut akiitsuisa qanoq isummerfiginissaat ataatsimiititaliap suliassaasa taakkua ilagivaat.

Kiisalu ilimmarfimmut tunngatillugu taanna Inatsisartuni aalajangersaavigineqareersoq taamaakkaluartorli Inatsisartut suli peqqissiminissaminnut periarfissaqartut Naalakkersuisut upernaarli oqaatigereerpaat. 2002-mut upernaakkut ataatsimiinnissami suliariumannittussarsiuussinermi aki takussavarput avataanngaanniit aningaasaleeqataarusuttut qanoq annertutigisumik aningaasaliiumanerat ilimagisatsinnit annikinneroriataassappat Inatsisartut upernaarli ilisimareerpaat sanaassaq taanna artukkamissut isigigunikku unitsissinnaallugu.

Taavalu Royal Greenland-imut kisermaap oqaaseqartuata oqalunnermini Naalakkersuisut Royal Greenlandimut tunngasunik ilisimalikkaminnik kinguarsaasimasutut oqaaseqarfigaat. Naalakkersuisut ilisimalikkavut suliffeqarfissuarmut Royal Greenlandimut tunngasut ilisimalikkagut sapinngisaq tamaat Inatsisartunut susassaqartunut erngerlugit apuuttarpagut. Naalakkersuisut, Naalakkersuisut suliarereeraangatigit. Allannguutissarpassuarnik oqalunneq oqaaseqarfigeerpara, kisiannili naluara uanga pisussaanerlunga Inatsisartut ilaasortat anngaaginnartussatut sakkutuuaqqatut miagoortutut, qimmitut miaggoortutut taagorneqarnerat Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliata sulisimaneranut nikassaatitit uanga Naalakkersuisuninngaaniit nalilerumavara.

Inatsisartut piffissarititaasut iluanni ilungersorlutik suleqataasimanerat taamatut ataasiakkaanit tunuliaquttat qularnartut tunuliaqutaralugit oqaluuserineqarnerat narrutsannarpoq.

Namminersulivinnissamik inuiaqatigiit oqalunnerat isumalioqatigiissitaqarneq Namminersornerulersimanerup alloriaqqiffiunissaa uukapaatitsinertut maanngaaniit piffissaq kingulleq atorlugu taagorneqarmat tupigutsannaqaaq. Allanngilaq inuiaqatigiit uninngaannartussatut naatsorsuutigineqartut.

Inuiaqatigiit ingerlaqqittussaavugut. Periarfissatta iluani ingerlaniarsarivugut. Nukivut tamaasa atorlugit maani sulisugut nalunngilara, Naalakkersuisuni Inatsisartunilu ilaasortat. Taamaattumik ullumikkut saqqummiunneqartoq Inatsisartut ataatsimoortumik suleqatigiissutigisimasaat aningaasanut inatsisissamut pingajussaaneerinninnermi Inatsisartuni annertuumik sunniuteqarfigineqartoq pillugu tamassi qutsavigaassi.

Mikael Petersen, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Siuimut.

Aallaqqaammut qujassutigissavara aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq sinnerlugu isumaliutissiissut aningaasanut inatsisissamut 2002-mut tunngasoq, kiisalu ukiunut missingersuusiorfiusunut ilanngullugu tunngasoq partiinit tamanit aammalu Kattusseqatigiinniit attaviitsunillu soorunami assigiinngitsunik oqaaseqarfigineqarluni pitsaasumik isigalugu tiguneqarmat ilaatigullu aamma annertuumik soorunami nersualaarinninnertalerlugu.

Taamatullu aamma Naalakkersuisut akissuteqaataat nuannaarutigaara. Isumaqarpunga ukiut arlaqalersut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami peqataasarsimasutut oqaatigisinnaallugu anigaasanut inatsisissap pingajussaaneerneqarnerani taamatut suliat tunniunneqartarnerat eqqarsaatigalugu Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ataatsimiititaliap tungaaniit tiguneqartarneri assigiinngittaqimmat ukiumiit ukiumut.

Isumaqarpunga, erseqqissaatigissallugu ukioq manna taamatut ataatsimoortumik tiguneqarnera aammalu isigineqarnera pitsaasorujussuartut taasariaqartoq. Tupinnanngilaq tassami Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigiilluni tamarmiulluni isumaliutissiissut saqqummiuppaa. Isumaliutissiissuterujussuullu iluani oqaatigissagaanni ikinnerussuteqarluni inassuteqaateqarfiusoq tassatuaammat akileraartarnermut, inuussutissarsiornermut akileraartarnermut tunngasoq.

Tassatuaalluni taanna avissaarfiusoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap iluani. Sinneri tarmarmik 5 milliardit sinnerlugit aningaasartallit eqqarsaatigissagaanni ataatsimoorfiusumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaminngaanniit akuersissutigineqartussatut innersuussutigineqarnerat imaannanngitsuuvoq.

Tamanna nuannaarutissaavoq. Minnerunngitsumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami Siulittaasutut inissisimalluni. Ilanngullugu oqaaseqarfigilaarusuppara sulinitta ingerlanneqarnera. Tassa annertunerusumik oqaasissaqanngilanga, oqaaseqarfigineqartut tamarmik pissusissamisoortutut immata.

Erseqqissaatigilaarusupparali Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ingerlaqqinnissatsinni ilanngullugu sammisussaagatsigu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap sulinermini tunngavigisai. Suleriaaseq aammalu suliassat ingerlanneqartarneri nalilersoqqissagatsigit. Tamatumani eqqarsaatigalugu aamma piffissat uagutsinnut piffissaliunneqartartut sulinerput eqqarsaatigalugu ilanngullugu nalilersussallugu.

Soorlu naluneqanngitsoq ukiuni kingullerni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq annertuumik pisussaaffilersorneqarpoq. Aningaasatigut ingerlatsineq pillugu inatsisit inatsisitigut tunngaviusut allanngortiternerisigut. Tassa budgetlovi ilanngullugu. Tassa aningaasanut pilersaarusiortarnermut inatsit tunngaviusoq aallaavigalugu. Taassumalu nassatarisai assigiinngitsut soorunami Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami annertuumik piumaffiginnittut. Aamma piffissamik annertuumik atuinissamut piumasaqaateqartut.

Tamanna isiginngitsuusaarneqassanngilaq. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ulluni aggersuni qaammatini aggersuni sulinermini tamanna ilanngullugu nalilersussavaa. Aammalu tamanna pillugu Siulittaasoqarfik ilisimatereersimallugu. Naalakkersuisunut ilanngullugu aamma soorunami apuunneqartussamik. Aamma tamanna Naalakkersuisut ilisimaaraat. Tassa Inatsisartut taamaalillunga ilisimatippakka sulinerput pillugu pitsanngorsaarnerit sulissutiginiarlugit aallartissagatta. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sulinermini pitsanngorsaaffigineqarpat aamma qularutiginngilara aningaasanut inatsisissap suliarineqartarnera pitsanngorsaaffigineqassasoq. Taamaalilluni Inatsisartut tamarmik sulinerat aamma pitsanngorsaaffigineqassalluni. Neriuppunga tamanna angusaqarfigalugu ingerlakkumaarlutigu.

Aap suut tamarmik ataatsikkut aaqqiivigineqarsinnaasanngillat. Aamma kikkut tamarmik piumasaat aaqqiivigineqarsinnaasanngillat. Aamma taamaappoq Inatsisartut sulineranni. Aningaasanut inatsisissaq massakkut naggataarutaasumik suliaraarput. Taassumalu tunngavissiissutigisai Kalaallit Nunatsinni innuttaaqataasut tamarmik atugaqarnermikkut sunnerfeqaatigisarpaat. Imaluunniit attorneqaatigisarpaat. Taanna oqaaseq isumaqarlunga atoraanni pitsaanerussasoq.

Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq soorlu aamma Inatsisartuni ilaasortanit arlalissuarnit saqqummiunneqartuartoq aamma Naalakkersuisunit saqqummiunneqartuartoq. Aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani ingerlatsinermut tunngasuuppata sanaartornermut tunngasuuppata tulleriiaarilluartarnissaq nalilersuilluartarnissarlu pingaarutilerujussuusut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami sulinitsinni tamannarpiaq ilanngullugu aallaavigalugu sulinerput ingerlanniarsarisimavarput. Ingerlassimallugulumi. Taamaattumik oqaatigeriissavara tamanna pingaarteqalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aamma tulleriiaarisarneq pillugu nalilersuisarnermini inuiaqatigiit ataatsimut aningaasaqarnerat isigalugu aallaavigalugulu nalilersueriaatsit pitsaanerusut pilersinneqarnissaat sulissutiginiarmagu.

Tamanna avaqqunneqarsinnaanngilaq. Pitsaanerpaamik inuiaqatigiit sapinngisamillu oqimaaqatigiissumik sullinneqarnissaat pineqarnissaallu suliarineqartassappat. Taamaattumik inuiaqatigiit ataatsimut aningaasaqarnerat isigalugu aallaavigalugulu nalilersueriaatsinik pitsaanerusunik tunngavissinneqarnissarput ilanngullugu suliniutigisussaassavarput.

Naggataarutigalugu oqaatigerusuppara soorlu oqaatigigiga suut tamarmik ataatsikkut anguneqarsinnaanngitsut aaqqivigalugillu isumaqarpunga matumani aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani naammassineqalersumi ila ukiorpaalussuanngortuni Inatsisartuni qapputaasarsimasut assigiinngitsut aaqqiivigineqarniarsaralutillu sulissugitigineqartarsimagaluartut arlalissuit aaqqiivigisussanngorigut minnerunngitsumik aalisarnermut tunngatillugu aammalu suliffissuaqarnermut tunngatillugu. Tassungalu atasumik inuussutissarsiutit aamma attorneqarfii ilanngullugit.

Soorlu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaatigigaa inuussutissarsiutit qiviaraanni aalisakkanik suliffissuaqarnermut aammalu aalisarnermut tunngatillugu aaqqiissutissatut Inatsisartut siunnerfigisai taakku aningaasartaqarmata 320 millionit pallillugit. Imaannaanngilaq. Tamannalu uniorpallaanngilarput Inatsisartut ataatsimiinnerat aallartimmat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq oqariartuuteqarmat qularutiginagu 300 millionit sinnerlugit aalisarnermut suliffissuaqarnermut aammalu aalisarnermut tunngatillugu aaqqiissutissat annertussusilerneqarsinnaajumaartut.

Tamanna eqquuppoq. Isumaqarpunga tamanna takutitsinerusoq takusinnaagaanni aaqqiissuteqarsinnaalluni piffissaq kinguarsaannarnagu taava qanoq iliuuseqarsinnaaneq qanoq pingaaruteqartigisoq. Inatsisartut takusinnaasimavaat aalisarnerup tungaatigut aaqqiissuteqarsinnaallutik. Aammalu isumaqatigiissimallutik taamaaliortariaqarlutik. Taamaaliorpugullumi. Taamaalillutalu aaqqiissutaasussat eqqarsaatigalugit aningaasaliissutit 300 million sinnillit massakkumut isumaqatigiissutigilerpagut piviusunngortikkumallugit.

Tamanna nuannersuuvoq inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut ingerlariaqqinnissaanni pingaarutilerujussuaq.

Taamannak oqaaseqarlunga suut allarpassuit eqqaanngikkaluarlugit aamma inuiaqatigiinnut iluaqutissat ataatsimut isiginnittumik nuannaarutigaara isumaqatigiinneq taamak annertutigisoq aallaavigalugu aningaasanut inatsisissaq massakkut akuersissutigineqartussanngormat. Taamaattumillu pinngitsoorusunngilanga suleqativut atorfillit, nutserisut qasusueqalutik sulisimasut tamaasa qutsavigissallugit qamannga pisumik.

Taamatullu aamma avataaniittut isummersueqataallutillu sunniuteqarsimaqisut aamma qutsavigissallugit pinngitsoorumanngilanga. Taamatullu soorunami minnerunngitsumik Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tungaanniit suleqatigilluarsimagatsigit ilaatigut unnuaqarata Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisullu allakkatigut uagutsinnut akisaattarsimavugut aammalu isumasioqatigiittarsimalluta. Taamaattumik qanilaarneq piumassuseqarneq suleqatigiinnissamut takusarput aamma qamannga pisumik Naalakkersuisut tungaannit qujassutigaarput.

Naggataatigullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat tamassi qutsavigaassi suliami imaannaanngitsumi matumani tunniusimallusi suleqataasimanissinnut.

Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taavalu tassa tullinnguuppoq Godmann Jensen, oqalussinnaatitaaffiup 2 minutit iluanni. Atassutip oqaaseqartuata avataatigut.

 

Godmann Jensen, Atassut.

Oqaluttarfimmu uunga qaqinera isumaqartinneqassanngilaq partiimi avissaartuulluta oqariartorfigigipput, kisiannili uanga nammineq inatsisissap siullermeerlugulu oqaluuserineqarnerani apeqqut ataaseq malersukaarlugu ingerlassimasara pillugu tamaanga oqaluttarfimmut maannakkut qaqivunga.

Apeqqut pineqartoq tassaavoq Inatsisartut 2000-imili ukiakkut piviusunngortinneqartussanngorlugu akuersissutigisimasaat, tassa Upernaviup illoqarfiani illu sammisassaqartitsivik tassa imaappoq timersortarfik taavani innuttaasuni atorfissaqartinneqangaartoq aammalu ukiorpassuarni anguniarneqarsimasoq inaarutaasumillu Inatsisartuni 2000-imi ukiakkut akuersissutigineqarsimasoq ajoraluartumillu uani aningaasanut inatsisissamut aningaasalersuinermi tapunneqarsimanngitsoq,imaluunniit ikkunneqarsimanngitsoq pillugu.

Iatsisissap siullermeernerani aammalu aappassaaneernerani pingajussaaneerneranilu naatsorsuutigisimagaluarpara arlaatigulluunniit naaperiarneqarsinnaassasoq. Tassami apeqqut taanna silaannarmit tigusaanngilaq tassaallunili Inatsisartut akuersissutigisimasaat. Taamaattumik uggornarpoq qinikkatut kommunimit kingoqqivimminngaanniit suliassaq ilungersuullugu aammalu innuttaasunit atorfissaqartinneqangaartoq taamatut suusupagineqartutut uanga tunginiit takusinnaagakku.

Assersuutigalugu oqaatigissavara taassumap suliassap ineriartuaartinneqarnerani akissussaaffeqartitaasut assigiinngitsut Naalakkersuisut aammalu assigiinngitsunik suliallit kommuneqarfimminngaaniit suleqatigineqarsimapput suliassap ineriartuaartinneqarnera pillugu.

Taamaattumillu naggataatigut oqaatigiinnassavara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq kajumissaarusullugu suliassaq taanna malersukaarlugu kommuneqarfimmut tikeraarnissaannut. Ungalu nammineq naggaterpiaatigut oqaatigerusuppara ulluni qaninni aammalu qaammatini qaninnerni piuviusunngortinneqanngimmat piviusunngortinneqanngippat uneqqarissumik suliassaq taanna Inatsisartut ombudsmand-iannut suliassanngortissagakku.

 

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Siullermik Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut Asii Chemnitz Narupimut, tassani aqutsinermut pisortaqarfimmut tunngatillugu oqaaseqarnermini Naalakkersuisut kaammattuuteqarfigivaat ukioq 2002 atoqqullugu kalaallisut oqaatsitta Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiini nukittorsarneqarnissaannut pilersaarusiornissaq taavalu aamma ujartorlugu nukingisaarutigalugulu oqaatsinut politikkimi nassuiaat.

Asii Chemnitz Narupimut oqaatigisinnaavara taanna oqaatsinut politikkimit nassuiaat inaarsarnera paasinarsarneralu massakkut naammassisimammat. Taavalu sapaatip akunnerata tulliani Naalakkersuisunut saqqummiunneqarniariareerpat taamaalilluni tassani ilimatitsissutigineqareerpat tamatuma kingorna Inatsisartuni ilaasortanut nassiunneqassammat. Neriuppungalu taanna sapaatip akunnerata tulliani akuersissutigineqareerpat tamatuma kinguninngua pisinnaajumaassasoq.

Taavalu aamma taassumap saniatigut attaviitsumut Per Berthelsenimut ilisimatitsissutigissavara Naalakkersuisut ilinniartitaanermut politikki anguniakkat pingaarnerpaanut inississimammassuk. Ilisimatusarfeqarfissaq aamma Atuarfitsialak Inatsisartut akuersaartumik Naalakkersuisunut suliassiissutigineqareerput. Inatsisartut piumasaat najoqqutaralugu suliassaq ingerlanneqarpoq. Aammalu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigereerpaa tassa Inatsisartut piumasarisimammassuk aamma taakkua saniatigut aningaasaqarfinninnganniit aningaasat pissarsiarineqartussat pissarsiariniarneqartussat qanoq ilisukkut kinguaattuussagaluarpata imaluunniit iluatsissanngikkaluarpata Inatsisartut suli periarfissaqarmata peqqissiminissamut. Taanna aamma uanga erseqqissassavara. Taamaalillunilu tassa Inatsisartut aalajangersimasaat ataqqillugu suliassaq massakkut ingerlanneqarpoq. Ingerlanneqarpullu tassa massakkoqqissaaq qaammatini makkunani aningaasaateqarfinnut qinnuteqaataasut suliassartaat pissusissaq naapertorlugu ingerlavoq.

Taamaammat ajuusaarnarpoq ilinniartitaanermut politikki Per Berthelsenip tungaaninngaaniit taamatut pingaartinneqanngitsigisutut saqqummiunneqarmat. Aammalu Inatsisartut akuereriigaat najoqqutaralugu suliassap ingerlanera nammineerlunga uanga akissussaaffimma iluani isumaqarpunga suliaq annertooq paasissutissallu annertuut Inatsisartunut tunniussimasagut najoqqutaralugit Inatsisartut taamatut aalajangersimasut. Taannalu aalajangernerat ataqqillugu suliassaq ingerlavoq.

Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taava ingerlaqqitsinnanga oqaatigilaassavara taaseqattaangajattussanngoratta inip avataaniittut maannaqqussagakkit. Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartuata avataatigut 2 minutsit.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanarujussuaq. Tassa 2002-mut aningaasanut inatsisissami puisit amiinut tapiissutissat 36,5 million kr-nit immikkoortinneqarnerat Atassummit qujarupparput. Tamatumani piniarnerinnarmik inuutissarsiuteqarfiusuni tassalu Qaanaami, Ittoqqortoormiini, Upernavimmi Tasiilamilu puisit amiinut tapiissutit annertunerulernissaat anguniarlugu. Matumuuna Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq apeqquteqarfiginiarpara piniarnerinnarmik inuussutissarsiuteqartut ukiortaamiit puisit amianut ataatsimut qanoq annertutigisumik tapiisoqartassanersoq paaserusukkakku.

Ukioq manna augustip aallaqqaataaniit puisit amiinut tapiissutit apparujussuarneqarnerat piniartorpassuarnit naammagineqanngeqisoq ukioq 2000-imi nangittumik ajornartorsiutigeqqinneqarnissaa pinaveersaartariaqarmat.

Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Taavalu tullinnguuppoq Daniel Skifte, Atassut oqaaseqartuata avataatigut 2 minutsit iluini.

 

Daniel Skifte, Atassut.

Qujanaq. Tassa ataatsimoortuminguna oqaaseqalaarniartunga qujanerup saniatigut. Maannamut aningaasanut inatsisissaq persuarsiutigisarlugu akuersissutigisussanngorparput. Tamanna nammineq ajunngilaqd, pitsaavoq, kisiannili aamma Atassumminngaaniit oqaatigissavara piumasagut tamaasa pinnginnatsigit uggornaraluarpoq. Assersuutitut taaginnassavara puisit amiinut tunngasut imaluunniit inissianut akiliutit imaluunniit aalisarnermut tunngassuteqartut, kisianni nutaamik oqallitsitsinissaq pinngitsoorniarlugu nuannersortai taasavakka. kisitsisitigut pisatta ilagaat Royal Greenlandimut tunngasoq. Tassani Atassutip piumasai ataasiakkaarlugit erseqqissumik taagorneqartut akuersissutigineqarmata maannakkullu inerneqartussanngormat tamanna nuannaarutigaarput.

Aamma taamaakkaluartoq isumaqarpunga pissusissamisoortoq sulisut oqalutsit Inatsisartunut ilaasortat allallu tamaasa aamma Atassumminngaaniit qujassuteqarfiginiarlugit. Taamaattoqarneq ajorunaraluarpoq. Taamaattoq aamma isumaqarpunga peqqutissaqarluarlunga atassutip landstingsgruppea immikkut qujassuteqarfiginiarlugu ukiaq manna ataatsimiinnermi illuatungiliulluarsimagassi. Qujanarsuaq.

Naggaterpiaatigullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq pingaarnerpaatut sulerujussuarsimaneranut aamma Atassumminngaaniit qujassuteqarfigissavarput.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taanna una eqqaasitsissutigilaassavara tassa taasereerutta aamma periarfissaqartoqarumaarmat naggataamik partiit Kattusseqatigiit allallu siulittaasuisa oqaaseqalaarnissaat. Una taasissutissatsinnut tunngasut pillugit.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigisaanut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Siulittaasoq iluamik erseqqissumik akimmat, tassalu oqarluni oqaatigineqartut tamarmik pissusissamisoortumik oqaatigineqartutut isigalugit. Taamaattumik uani annertunerusumik oqaaseqaqqissangilanga, kisiannili Mikael Petersenip oqaatigisaani nuannaralugit tiguakka. Ilinniartitaanermut il.il. Naalakkersuisoq Lise Skifte Lennert, tassa akineqanngilaq. Aap tassa ilimmarfik tunngavia naammaginngikkutsigu unitsissinnaavarput taannalu siutinni akisuatikkumaarpara sumilluunniit ilinniartitaanermut sumiginnaanerunngilaq, kisiannilu neriorsorneqarsimanermut piviusunngortinneqanngitsumut qisuariaataalluni.

Kisianni nuannaraara Atassut siulittaasuat Daniel Skiftep aamma nuannersunik taasaqarnera. Aamma uanga taamatut naammasserusuppunga. Ukiaq manna ataatsimiinnitsinnut qujavunga immikkut taasaqarnanga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa ilaatigut ernumanartoqarmat ukua maluginiaqqulaarniarpakka tassa sipaarutissat aningaasanut inatsisissami siunnersuummi ilaatinneqartut ukiuni tulliuttuni aamma isumaqarpunga eqqumaffigineqartariaqartut tassalu taamatut ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartupiloornerisa ilaatigut nassatarimmassuk ilinniartitaanermut tunngasut sipaarutigineqartussanngortussaassamata maannakkut akuersinermi.

Taamaattumik taakkua isumakulunnartutut oqaatigeriarlugit. Oqaatigissavara alannguutissatut siunnersuut 130 aammalu Inatsisartut suleriaatsimut ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa tassalu Inatsisartut Naalakkersuisullu aningaasarsiaqartitaaneranut tunngasut taakkua akerliullunga taaseqataffigissagakkit.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut, Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Uangattaaq partiit oqaaseqartuinut Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut allanullu qujarusuppunga oqaatigineqartunut. Ataaserliuna paatsuunganarsinnaasumik saqqummiunneqarmat. Tassa attaviitsup tungaaninngaanniit taanna oqaaseqarfigilaarusukkiga, taasinnginnitsinni. Siullermik oqaatigerusuppara nammineerluni illuliat tassunga aningaasaliissutigineqartussatut siunnersuutigineqartut appartinneqarsimanerat ilumoormat. Taanna assigiinngitsunik pissuteqarpoq. Ilaatigut 1995-imiit 2001-imut illuliassatut aningaasaliiffigineqarsimasut 46%-ii suli naammassineqarsimanngimmata.

Imatut paasillugu atorneqalernissaannut akuersissummik kommunit suli tunniussaqarsimanngimmata. Taamaattumik tassani pitsaanerusumik ingerlatsinissarput siunertarisariaqarparput ilaatigut ilitsersuineq ammalu nakkutilliinissamut pisussaaffik maannamut A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-minngaanniit ingerlanneqartoq allanngortillugu kommunit piumasut pisinnaasullu periarfissinneqartariaqarput tamatuminnga suliassamik nakkutiginnillutillu ingerlatsinissaannut.

Aappaatut oqaatigineqartoq tassalu atuarfiit iluarsaanneqartussat ilaasa kinguartinneqarnissaannik Naalakkersuisut siunnerfeqarnerat taanna ilumuunngilaq. Akerlianik iluarsaassinissamut aningaasat immikkoortinneqarsimasut ilaat maannakkut illuartiterneqarput sillimmatinut siunnerfigalugu aningaasaliissutit taakkua sineriatsinnut siammasinnerusumik siammarterlugit naammassisaqarsinnaassutsimik atuilluarnerunissaq siunertaralugu atorneqarnissaat. Taamaaliornikkullu aamma atuarfiit allallu amerlanerulaartut iluarsarlugit siusinnerusukkut aallartinneqarsinnaaneri siunnerfigalugu.

Aamma siusinnerusukkut Atuarfitsialammut tunngatillugu Atassummiit apeqquteqaatigineqarmat naluara ulloq taanna arajutsineqarsimanersoq attaviitsup tungaaninngaaniit, kisianni taamani Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq peqatigiilluta nalunaarutigaarput ukiut 15-it tulliuttut iluarsaarnerit annertusaanerillu taakkua qanoq ukiuni suni ingerlanneqarnissaat paatsoorneqarsinnaajunnaarlugit upernaamut saqqummiunneqarumaarmata.

Taamaattumik taakkua innersuullugit Inatsisartut matumani taasilluarnissaannik kissaappakka.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Tassa Atassumminngaaneersoq Jakob Sivertseni apeqquteqarpoq ukiumi nutaami puisit amii qanoq akeqalissanersut maanngaaniit oqaatigisinnaaneriga. Ersarissumik oqaatigisinnaavara maanngaaniit uanga oqaatigisinnaannginnakku qanoq akeqalissanersut, kisianni KNAPK isumaqatigiinniarnermi ingerlatsisussaammat. Taanna illuatungeralugu isumaqatigiinniarnerit ingerlassammata. Aatsaat tassani aalajangertoqarsinnaavoq qanoq akeqassanersut.

Taassumap saniatigut aamma eqqaasitsissutigissavara Atassut kisimi puisit amiinik ilungersuuteqanngimmat. Aamma partiit allat; Siumut Inuit Ataqatigiit taavalu Kattusseqatigiit tassani annertuumik peqataammata taanna erseqqissaassutigaara.

Qujanaq.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Maanga killinnitsinni aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut Naalakkersuisut aasaq august-ip qeqqani saqqummiuppaat. Inatsisartuni Naalakkersuisut siunnersuusiuunnartussaapput, tassa suliassarput. Inatsisartut aalajangigassaraat. Isumaqatigiinniarnerit annertuut ingerlareersimapput.

Makkuli maanga killinnitsinni pingaaruteqartut oqaatigilaassallugit pisussaasutut misigisimavunga. Aningaasanut inatsisissami nunatta aningaasaataanik uagut siulersuisut Inatsisartuni Naalakkersuisuni ingerlatsiniarsarisutut massakkut inuussutissarsiortut eqqarsaatigalugit. Taamatullu aamma atuisartut eqqarsaatigalugit oqilissaassinerit taanngitsoortariaqanngitsut tassaapput imaatigut usinik assartuinermik akit assigiittussaanerannik akitsuut ukioq tullermi 29-30 millioningajalluinnarnik annikilleriartussaavoq, oqilisaassut 29,9 millioniuvoq.

Sinerissap qanittuani aalisarnermik naleqqussaanissamik Inatsisartut akueraat 34 million kr-nit atorneqassasut. Taassumap saniatigut inuussutissarsiutinut tapersiisarfik 30 millioningajalluinnarnik 31,9 millioninik imaqarpoq. Ukioq tulleq. Taakkulu saniatigut eqqaanngitsoortariaqanngilaq ataatsimiinnerup matuma naajartornerani Royal Greenlandip Naalakkersuisut ilaatigut akuliunneratigut KNAPK-mi isumaqatigiissuteqarsimammata raajat angissusii akunnattut 1 kronemik akitsorneqassasut. Raajat mikisut 50 øremik akitsorneqassasut. Taanna niuernikkut navialiffissartaqarpoq, kisianni susassaqartut taamatut isummernisssartik angusimavaat raajat sapinngisamik amerlarnerpaat nunamut suliffissuarnut tulaanneqarnissaat neriuutigalugu.

Taamaaliornissa ukioq tulleq aamma aalisartunut sinerissap qanittuani aalisartunut 14 millionit pallillugit aamma iluaqusiisussaavoq.

Ineqarnermut iluarsartuusseqqinnikkut boligsikrinngimit pisartagaritinneqartut ullumikku 128.000-t qaangerlugit ukiumut aningaasarsiaqaraanni, qaangerlugit aningaasarsiaqaleraanni pineqarsinnaajunnaartartut iluarsiivigineqarput. Isertitaqqortunerninngaanniit 50 million missarpiaat isertitakinninnernut akunnatunillu isertitalinnut oqilisaassissutigineqassapput tassuunakkut.

Akileraarutitigut akiligassanik kinguartiterisarneq sukateriffigineqarmat kommunit landskarsillu tamanna isertitsissutigissagaat Inatsisartuni amerlanerusut aalajangerpaat. Tamakku pisariaqarput inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut aamma Inatsisartuni pisariaqartinneqartutut noqqaassutigineqartut akissaqarfigissagutsigit. Nammaqatigiinneq toqqaammavigalugu taamatut iluarsaassiniartariaqartutut misigisimagatta.

Naalakkersuisuninngaanniit pingaartipparput nunani allani pissutsit atuuttut immikkoortitaarlugit nunatsinni pissutsinut atuuttunut sanilliunnissaat mianersuunneqartariaqartutut isumaqarfigigatsigu. Nunatsinni najugaqarumalluta maaniippugut. Nunatsinni pissutsit pitsaanerpaatinniarlugit suleqatigiinneq qitiutittariaqarparput aamma aningaasarsiornikkut ingerlatsinermi. Nammaqatigiinneq susassareqatigiinnermik toqqammaveqarpoq aningaasanut inatsisissap ilusilernerani. Isumaqarpunga timitaliivigineqartoq.

Nunatsinni nammineq napatikkiartornissamik siunnerfeqarneq piumasaqaatitaqarpoq taamatullu isumaqarneq aamma pisussaaffiuvoq pissusissamisoorpoq. Takorluukkatut sinnattuaqinertut ilaatigut oqaatiginiarneqarpoq. Sinnattut takorluuganngortarput takorluukkat piviusunngortinniarneqartarput. Takorluukkallu naggataatigut piviusunngortinneqarsinnaallutik.

Tunniutiinnarneq ajornartorsiut siulleq takkuttorlu tunniutiinnaqqajaaneq Inatsisartunut tulluanngilaq. Ataasiakkaarluta suliffitsinni ilinniarfitsinni inuussutissarsiornitsinni pisussaaffimmik tiguseqataanissarput eqqartorparput, Inatsisartuni uani aamma ukiakkut ataatsimiinnermi.

Utoqqalisartut amerliartornerat pisuussutaammat taakku ajunnginnerpaamik atugaqarnissat isumannaarniarparput nunatta aningaasaqarnikkut nammassinnaasaata iluani ilaatigut tamakku ingerlatsinermut aningaasartuutitut taaneqartarput inuiaqatigiit pisussaaffigaat utoqqartatik sanngiinnerusortatik meerartatik isumagilluassallugit, tassa aamma ingerlatsinermut aningaasartuutit.

Sapinngisamik avungangaatsiaq isigaluta sillimmartaarniarneq Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi isumannaarniaqqissimavarput. Tamannalu ullumikkut isumaqatigiiffiusoq malugisinnaavarput. Taamaattoq nunatta aningaasatigut toqqammaviisa annertunersaat Danmarkip aningaasaliissutigisagaannik aammalu EU-p aalisarsinnaanermut akiliutaanik isumalluuteqarnermut aallaaveqartillugit arajutsinaveersaarluarluta. Peqqissaartumik aqutsilluta tulleriissaarisariaqartuassuugut.

Inatsisartuni aalajangerneqartut minnerunngitsumik aningaasartuutinut tunngassuteqartut sunniuteqarfissagut ilisimassavagut makku. Naalagaaffimmik tullianik isumaqatigiinniartussaavugut aappaagu taamaalinerani aallarteriissooq martsimi 2003-mi naammassisussaq. Naalagaaffiup nunatsinnut aningaasaliuttagaanut tunngasunik.

Inatsisartuni aalajangikkagut aningaasarsiornikkut aqutsilluarnerput nalilerneqaatigisarparput. Kattuffinnik isumaqatigiinniarnerit ingerlapput, aamma annertuut aappaagu ingerlasussaapput. Aningaasanik maani aqutsinitsigut takutitagut taakununnga isumaqatiinniarnissatsinnut aamma sunniuteqartussaapput. KANUKOKA aasat tamaasa isumaqatigiinniartarnerit Inatsisartuni aalangerneqartuni aamma sunniuteqarfigineqartarput.

Taamaattumik inuiaqatigiit tamakkiisumik atugaat maani aalajangikkatsinni tamani sunerneqartarmata taanna eqqaamassavarput.

Taamatut oqaaseqarlunga oqaatigerusuppara aningaasanut inatsisissatut siunnersuut kisitsisitigut isumaqatigiissutaalluni taamak annertutigisumik angusaqarfiulluni naammassigaluttuarmat isumaqarpunga Inatsisartut akisussaaffimminnik Naalakkersuisunik peqateqarlutik Naalakkersuisut akisussaaffimminnik Inatsisartunik toqqammaveqarluni sulisimaneq ingerlassimasaat naammaginartutut nalilerneqartariaqartoq.

Sulineq ullumikkut aningaasanik aqutsinermut tunngasoq aningaasanik aningaasarsiornermik eqqartuineq imaanngilaq ullumikkut novemberip aqqarngani piareertoq. Eqqarsaatigut nutartertuagassagut iluarsisassat innuttaasunut nassuiagassagut pisussaaffigaagut. Tamakkulu nassarlugit ataatsimiinneq manna qimassavarput.

Suleqqilluarnissassinnik kissaappassi qutsavigalusilu.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Naalakkersuisuninngaaniit oqaatigineqartunut ilassutigilaassavara akissutigalugu inatsisiliornermi kingusinaartutut suliaqartarnerput aamma ilaatigut eqqaaneqarmat. Ukioq manna inatsisiliornermi aamma sunniuteqanngitsoorsimanngilaq, tassa KNI A/S-imut atatillugu. Namminersortunut nioqquteqarnissamut tunngatillugu isumaqatigiinniarnerit aamma finanslovip inissinniarneranut sunniuteqarsimammata.

Taakkulu isumaqatigiinniarnerit inaarsagassat aamma taamaalillutik Royal Greenlandimut aamma tunngasortaatigut ataqatigiinneqarmata aamma suliassat tassani ingerlanneqarnerani utoqqatsissutiginngikkaluarlugu eqqaasitsissutigissavara periarfissaq taanna aamma Naalakkersuisut ataqqiniarsimammassuk.

Taavalu nunatta aamma avammut ilisaritinniarnera eqqarsaatigalugu isumaqarpunga aamma taanna nakkutigilluartariaqartoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aamma oqaatigisaatut ukiut tamaasa sillimmateqarfiginissaa pisariaqarpoq.

Isumaqartarpugut nunarput silarsuarmi ilisimaneqartorujussuusoq taamaanngilaq. Qallunaalluunnit suli ilaasa annertunerusumik ilisimanngilaat Kalaallit Nunaat qanoq ittuusoq. Aamma nunarput oqaatigiuartarpara aamma uanga nammineq atortussai tamarluinnarmik avataaninngaaniit tikisinneqartussat silarsuarmi qeqertat annersaanni inuiannguit siammaseqisumik najugallit aningaasartuuterparujussuagut tassaniittut danskillu suleqatigiilluta ingerlatarisagut atorlugit suliassaq maannamut aaqqinniaratsigit eqqaamassavarput.

Procentilersuilluni oqalunnerit 66%-it danskit akilerpaat uagut ima atsigisoq akilerparput. Taanna qaangerniarsiuk oqallisigiunnaarniarsiuk procentinik oqalunneq. Danmarkimi naalagaaffeqatigiinnerup iluani immikkut aaqqissuunneqarpugut Hjemmestyreqarluta, Namminersornerulluta ingerlalluta. Taamaattumik taanna tungavigalugu suliassaq aamma maani aaqqissuuppagut.

Savalimmiormiunut sanilliunneqarsinnaangilagut aamma savalimmiut namminneq ingerlapput. Ilagiilluunniit eqqaagutsigit savalimmiormiut uagutsinnit inukinnerugaluarlutik aningaasartuutaat ilagiinnut affaanaapput uagut uagutsinnut sanilliutissagutta. Sorpassuit sanilliukkutsigit savalimmiuni akisuneqarujussuarmik maani ingerlanneqartut amerlaqaat. Silarsuarmi qeqertat annersariinnarnata aningaasartuutigut siammaseqisumik akisoqimmata, kisianni naggataatigut oqaatigissavaa nuannaarutigigiga Naalakkersuisut tungaanninngaanniit siunertarisarput aamma una iluatsimmat ataaseq. Taannalu naluara sooq partiinit taanaveersaarneqartutut ittoq aamma siumumit nammineq uanga partiinnit pisussaaffilerneqarpugut anisut isertullu oqimaaqatigiissasut akileraarutinik qaffaasoqassanngitsoq akitsuutinillu. Taanna naammassineqarpoq aamma una akuerineqarpat ullumikkut. Taanna aamma nuannaarutissaavoq innuttaasut sinnerlugit aamma taanna nuannaarutigissavara uanga.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassalu allanik oqaaseqarniarluni nalunaartoqaqqinngilaq. Taamaalilluta taaseqattaalissuugut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup inassutigaa Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat arfinillit itigartinneqassasut. Allannguutissatullu siunnersuutit 61-it akuersissutigineqassasut.

Siulliullugit taasissutigineqassapput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutai. Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani nr. 192, 195-imiit 200-mut. Allannguutissatut siunnersuutit taakku Inatsisartut isumaqatigippatigit Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani nr. 112 aamma 181-imiit 185-imut atorunnaassapput.

Tulliullugit taasissutigineqassapput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutai marluk. Ataatsimiititaliap isumalitissiissutaani nr. 193 aamma 194 taasissutigissavagut. Allannguutissatut siunnersuutit taakku aqqutigalugit Ataatsimiititaliattaaq Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaasa ilaanut Ataatsimiititaliap isumaliutissiisutaani allannguutissatut siunnersuutitut nr. 164-itut aamma 174-i piumasaqaatitaqartitsivoq. Taavalu taasissutigineqassapput allannguutissatut siunnersuutit marluk Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut akuersissutigineqaqqullugit inassutigisaat ikinnerussuteqartut Atassutip ilaasortaatitaat inassuteqarput Allannguutissatut siunnersuutit taakku itigartinneqassasut.

Allannguutissatut siunnersuutit taakku Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani nr. 133-miit 134-mut nummoqarput. Taava taasissutigineqassapput Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani nr. 23-miit 132-mut, 135, 137-miit 180-imut aamma 186-imiit 191-imut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittut akuersissutigineqaqqullugit inassutigisai.

Naggataatigut taasissutigissavagut Allannguutissatut siunnersuutit aningaasanut inatsisissatut siunnersuut tamarmiusoq taasissutigineqalersinnagu aningaasarsiaqartitaanermut inatsisip akuersissutigineqarnerata kingunerisai pineqarput tassani Naalakkersuisut Allannguutissatut siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani 136-mik normoqartoq. Aamma Inatsisartut suleriaatsimut Ataatsimiititaliata isumaliutissiissutaannut ilanngunneqarnikuusut. Tassa taamaalilluta taaseqattaalissuugut.

Oqaatigissavara, siulleq oqatigissavara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Allannguutissatut siunnersuutaannut nr. 192 aamma 195-imiit 200-mut isumaqataasut qinnuigissagakkit nikueqqullugit.

31.

Tassa najuuttut tamarmik. Akerliusoqanngilaq taasinngitsoortoqaranilu.

Kiisalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Allannguutissatut siunnersuutaannut nr. 193-imut aamma nr. 194-imut isumaqataasut qinnuigaakka nikueqqullugit.

31.

Najuuttut tamarmik, tassa taasinngitsoortoqanngilaq akerliusoqaranilu. Taavalu taasissutigissavagut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut akuerineqaqqullugit inassutigisaat.

Naalakkersuisut Allannguutissatut siunnersuutaannut nr. 133-imut aamma 134-imut isumaqataasut qinnuigaakka nikueqqullugit.

25-t akuersipput.

Kiisalu Naalakkersuisut Allannguutissatut siunnersuutannut siuliinut taaneqartunut akerliusut qinnuigaakka nikueqqullugit.

6.

Akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

7.

Tassa taamaalillutik taasisinnaasut tamakkerput.

Taavalu tullinnguuppoq tulliullugu taasissutigissavarput Naalakkersuisut Allannguutissatut siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup akuersissutigineqaqqullugit inassutigisai. Naalakkersuisut Allannguutissatut siunnersuutaannut nr. 123-miit 132-mut, nr. 135, nr. 137-miit 180-imut aamma nummer 186-imiit 190-imut isumaqataasut qinnuigaakka nikueqqullugit.

31.

Najuuttut tamarmik akerliusoqanngilaq taasinngitsoortoqaranilu.

Taavalu aningaasarsiaqartitaanermut inatsisip aningaasaliissuteqarnikkut kingunerisassai taasissutigissavagut. Naalakkersuisut Allannguutissatut siunnersuutaannut nr. 136-mut aamma Inatsisartut Allannguutissatut siunnersuutaannut marlunnut isumaqataasut qinnuigakka nikueqqullugit.

19-it.

Akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

10.

Taaseqataanngitsut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

1.

Taamaalillugu aamma taanna naammassivarput.

Taavalu naggataatigut 2002-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut tamakkerluni ilusilerikkamisut iluseqartoq taasissutigissavarput. Tamatumunnga isumaqataasut qinnuigaakka nikueqqullugit.

28-t.

 

Akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

Soqanngilaq.