Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Ullut ataatsimiiffiusut qulingat, marlunngorneq oktoberip 9-aat 2001, nal. 19:14

Oqaluuserisassani immikkoortoq 21

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Augusta Salling, Siulitaasoqarfimmi sinniisussatut ilaasortaq, Atasstu:.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut saqqummiutissavara.

Aallaqqaasiullugit peqqussummut atuuttumut naleqqiullugu allanngortitsinerit pingaarnerit oqaatigissavakka.

Siullermik Naalakkersuisut siunnersuutaata kingunerissavaa sinerissamut qanittumi raajarniarnerup ineriartortinneqarnera siunissami raajarniutinik nutaanik tunngaveqartinneqalissasoq allanit Inuussutissarsiutitigut tapersiisarnermit aningaasalersorneqartumik.

Aappassaannik Naalakkersuisut siunniuppaat Avannaani qaleralinniarnermut angallatinik minnernik umiatsiaaqqanillu pisaarniartunut tapiissuteqartoqartarunnaassasoq taarsigassarsisitsisoqassaasallunilu. Siunnersuummili angallatit 30 fod-inik anginerusut aningaasalersorneqartalernissaat periarfissinneqarluni.

Pingajussaannik Naalakkersuisut siunnersuutigaat maannakkuugallartoq nunalerinermik ingerlatsivinnik nutaanik, savaateqarnermik tunngaveqarlutik ingerlatsiviunerusunut, pilersitsinermut taarsigassarsisitsisoqassaarallassasoq tapiissuteqartoqassaarallarlunilu.

Sisamaattut Naalakkersuisut siunnersuutigaat inuussutissarsiutinut tapersiisarnermik aaqqissuussineq Naalakkersuisunit taakkulu allaffissornikkut aqutsisoqarfiannit siunissami allaffissornikkut aqunneqalissasoq, tassa Inuussutissarsiutinut Tapersiisarnermut Ataatsimiititaliaq aamma Inuussutissarsiutinut Tapersiisarnermut Naammagittaalliuuteqartarfik atorunnaarsinneqassammata.

Tulliullugu allanngortitsinerit itisileriffigissavakka tunngavilersorlugillu.

Raajarniarneq:

Naalakkersuisut ataatsimut isigalugu ingerlatsinerminni tunngavigaat inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnerat inuussutissarsiutinut eqqortunik atugassiinikkut siuarsarneqassasoq.

Sinerissamut qanittumi raajarniarnerup inuussutissarsiummut niuerneq tunngavigalugu ingerlanneqartumut ineriartortinneqarnissaanut tunngavissat pisariaqartinneqartut pilersissinnaanngikkutsigit nunap karsia ukiorpassuarni tulliuttuni inuussutissarsiutip taassuma nutarteriffigineqarneranut annikitsuunngitsunik aningaasalersuisariaqartussaavoq.

Mianersortumik missiliorlugu raajarniutit nutaat aningaasalersorneqarnerannut 400 mio. kr.-it missaannik amerlassusilinnik ukiut ingerlanerini aningaasalersuinissarput naatsorsuutigisariaqassavarput. Inuussutissarsiutinut tapersiisarnermik aaqqissuussineq nalinginnaasoq aningaasalersuinermut atorneqassappat tamanna nunap karsianut aningaasatigut annertuumik nammagassiinermik kinguneqassaaq. Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaanni taamatut missingersuusiortoqanngilaq.

Isertorniarneqassanngilaq raajarniutinik nutaanik pisaartornermut nunap karsianit taarsigassarsinissamut tapiissutisinissamullu periarfissaarutsitsineq raajarniartut amerlanerit sinerissamut qanittumi raajarniarnermi sungiusimasaannit allaanerusumik eqqarsartalernissaannut iliuuseqartarnissaannullu annertuunik piumasaqaatitaqarmat.

Angallatit kilisaatinik nutaanik atortorissaartunillu taarsersorsinnaajumallugit naammattumik annertussusilinnik pisassatigut tunngavissiisoqartariaqarpoq. Taamaammat aalisartunut amerlasuunut annikitsuinnarnik pisassalinnut ataatsimut angallataateqalerluni kattussuunnissaq pisariaqassaaq kilisaammut nutaamut imminut akilersinnaasumik ingerlanneqarsinnaasumut naammattumik annertussusilinnik pisassanik pissarsisinnaajumalluni. Taamaaliornissaq angallatip ingerlanneqarnissaanut ataatsimoorluni suleqatigiikkumasoqarnissaanik pisariaqartitsivoq, angallataatillit sapinngisamik pitsaanerpaamik aningaasaqarnikkut angusaqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaat anguniarlugu.

Taamatuttaaq inuussutissarsiutinut tapersiisarnermut maleruagassat malillugit maannakkumit pisariaqartitaasunit annertunerungaartunik nammineq aningaasaliissutissat ileqqaarneqartarnissaannut pisinnaasaqartoqartariaqalerpoq piumassuseqartoqartariaqarlunilu.

Kiisalu siunnersuisartut namminersortut, taamatuttaaq kukkunersiuisartut, eqqartuussissuserisut umiarsuaatilinnullu siunnersuisartut atortalernissaat aalisartut sillimaffigisariaqarpaat, tassa pisassiissutaareersut katiterneri tunngavigalugit umiarsuaatilinngortut pilersinneqassatillugit. Tamakku pisariaqarput pilersinniakkami aningaasaqarnermut, inatsisilerinermut, akileraartarnermut aamma umiarsuarni teknikimut tunngasut pingaaruteqartut tamaasa eqqarsaatigineqareersimanissaat qulakkeerniarlugu. Taamatuttaaq tamatigoortumik ilisimasalinnik ikiorteqartarnissaq pisariaqarpoq, pilersinniagaq imatut nassuiarneqarsimasinnaaqqullugu inuussutissarsiutigalugu taarsigassarsisitsisartut pilersinniakkat aningaasaqarnikkut attanneqarsinnaassusianik upperinnilersillugit. Tamanna naggataagut aalisartut taamatullu taarsigassarsisitsisartut soqutigisarissavaat.

Qaleralinniarnermut angallatit:

Naalakkersuisut siunnersuutigaat maannakkuugallartoq Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu qaleralinniarnermut angallatinik minnernik umiatsiaaqqanillu nutaanik pisaarniartunut tapersiisoqartassanngitsoq.

Naalakkersuisut naliliipput qaleraleqarfiusuni qaleralleriviit qaleralinniutillu akornanni ataqatigiissitsiniarneq annertuumik ajornartorsiutaasoq. Naalakkersuisuni isumaqarpugut Avannaani angallatit minnerpaamik 30 fodinik angissusillit salliutinneqartariaqartut. Angallatit taamaattut aalisarfinni ungasikkaluani aalisarsinnaassapput, taamaalilluta qaqugumulluunniit aalisarluarnerpaaffiup nalaani angallatinik tunitsiviliisoqarnissaanik pisariaqartitsilersarnerput isumalluutiginnginniassagatsigu.

Tamakku saniatigut angallatitaarineqartussat imatut iluarsartuunneqarsimassapput, eqqiluisaarnissamik piumasaqaatit aalisakkat nunanut allanut nioqqutigiinnassagutsigit malinneqartariaqartut malinnissaannut ajornartorsiuteqassanata.

Kujataa eqqarsaatigalugu angallatinut mikinernut umiatsiaaqqanullu suli tapiisoqarsinnaavoq, qaleraleqarfiusunut sanilliullugu aalisarnermi piniarnermilu Kujataani pissutsit allaalluinnarmata.

Nunalerineq:

Ukiuni kingullerni savaaqqat tunisassiarineqartartut annertuumik amerleriarput tamannalu Neqi A/S-ip tunitsivissaqarniarnikkut ajornartorsiutigaa. Ajornartorsiutit tamakku kingunerisinnaalluarpaat tunisassiarineqartut ilaasa suliffeqarfimmut tassunga ajunaarutaasumik tuniniarneqartariaqalernerat.

Naalakkersuisut isumaqarput savaatillit, Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut siunnersorteqarfillu allallu savaaqqat neqaasa tunisassiarineqartut tamaasa tunineqarsinnaanngorlugit akeqartillugit, annertussusilerlugit pitsaassusilerlugillu tunisassiarineqartalernissaat peqataallutik siunnerfeqarlutillu sulissutigisariaqaraat.

Taamatuttaaq savaateqarnerup patajaallisaaffigineqarnissaa anguniarneqartariaqarpoq taamaalilluni nunap karsiata tamatumunnga tapiissutigisartagai ukiuni tulliuttuni ikilisinneqarsinnaaqqullugit.

Savaaqqat neqaasa tuniniarneqarneranni annertuumik ajornartorsiutaasut tunngavigalugit Naalakkersuisut isumaqarput maannakkuugallartoq nunaleriffinnik nutaanik pilersitsisoqassanngitsoq, tassa savaaqqanik tunisassiornerup annertunerulernera kingunerissappassuk. Taamaammat Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi saqqummiunneqartumi siunniunneqarpoq nunalerinermik ingerlatsivinnik pingaarnertut savaateqarnermik tunngaveqartunik nutaanik pilersitsinermut tapiissuteqartoqartarunnaassasoq.

Naalakkersuisut isumaqarput maannakkut aaqqissuussineq ullutsinnut naleqqukkunnaartoq, tassami ataatsimiititaliap Inatsisartunit toqqakkap maleruagassaareersunik allaffissornikkut aqutsinermut tunngasunik suliassat suliarisarlugit. Aaqqissuussineq taamaattoq Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni suliassat agguataarsimanerannut naleqqutinngilaq.

Taamaammat peqqussutissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq inuussutissarsiutinut tapersiisarnermik aaqqissuussineq siunissami aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutitulli allatut Naalakkersuisunit allaffissornikkut aqutarineqalissasoq.

Allanngortitat allat:

Allanngortitat maannakkut oqaatigisama saniatigut Naalakkersuisut assigiinngitsunik annikinnerusunik allanngortitsinissamik siunnersuuteqarput.

Siunnersuummut angallatinik nutaanik angallammut umiusumut atorsinnaajunnaarluniluunniit aserortumut raajaanngitsunik aalisarnermut atorneqartunut taartissanik aningaasalersuisarneq pillugu maleruagassamik nutaamik ilanngussisoqarpoq.

Angallatinut saattuarniarnermut atorneqartussanut angallatinullu angallatinut umiusunut taartissanut nammineq aningaasaliissuteqarnissamut piumasaqaatit iluarsineqarput.

Angallatinik atornikunik nunatta avataanit pisiarineqartunut aningaasalersuisarnermik aalajangersakkat ilanngunneqanngillat. Tamatumunnga pissutaavoq aalisariutinik suli amerlanerusunik aalisalersitsisarnermi aningaasaliissutaasartut annikitsuinnarnik amerlassuseqartarnissaannik anguniagaqartoqartillugu angallatinik atornikunik pisiortornermut nunap karsiata aningaasalersuisitaanissaa siunertamut naleqquttutut isigineqanngimmat.

Nunap karsianit ernialersukkanik taarsigassarsianut taarsiullugu aningaaserivinnit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiinissamut periarfissattaaq aalajangersakkani maannamut taamatut aningaasalersueriaatsimik atuinissamut periarfissiisunit ataatsimut isigalugu peerneqarput. Tamatumunnga pissutaavoq suliniutinut taamaattunut nutaanik maleruagassaqalernikkut aningaasalersorneqarsinnaasunut nunap karsianit taarsigassarsinani taarsigassarsianut qulanaveeqqusiissutit atorneqarnerisigut ernialersuisarnermut tunngasutigut iluaqutissartaqanngitsoq nalilerneqarmat.

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut nassuiaatit innersuussutigalugit matumuuna peqqussutissatut siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippara.

Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit nuannaarutigaarput ESU aqqutigalugu aningaasalersueriaatsip allanguutissaanik Naalakkersuisut saqqummiussaqarmata.

Naluneqangitsutuut inatsit maannakkut atuuttoq ukiorpassuit matuma siornagut suliarineqarsimavoq, tupinnanngitsumik qasseeriarluni Inatsisartuni ilaasortaasartuni ullumikkullu ilaasortat ilaanit isornartorsiorneqartartoq aammami aalisarnermi inuussutissarsiuteqartunit.

Siumumiit erseqqissaatigissavarput ukiuni kingullerni arlaqalersuni ESU-p nutaamik aaqqissuuteqqinneqarnissaa piumasariuratsigu, aammalu ESU-p aalisartunut piniartunullu periarfissiisutaasa imminut akilersinnaassuseqalernissaq aallaavigalugu ilusilersugaanissaannik piumasaqaateqartarluta taamatullu nunalerinermik savaateqarnermillu inuussutissarsiuteqarnerup imminut akilersinnaasunngortikkiartornissaanut periarfissiisumik ESU-koorlugu taarsigassarsisinnaanerup ilusilersugaanissaa piumasarisarlutigu. Isumaqarpugullu matumuuna Naalakkersuisut peqqussutissatut siunnersuutaatigut tamakku piumasaqaatigisartakkavut annertuumik naammassiniarneqarsimasut.

Siumumiilli maluginiarparput peqqussutissatut siunnersuummi aalisartunut angallatitaarniartunut periarfissiissutaasut nunap immikkoortuinut tunngatitanik assigiinngisitaartuusut, soorlu avannaanut sikusartumiittunut qaleraleqarfiusunullu periarfissiissutaasut sinerissap sinneraniittunut aallaanerutinneqarlutik, tamanna Siumumiit sukumiisumik Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliamit nalilersoqqissaarneqarnissaa piumasarissavarput, tassami Siumumiit pingaartikkatsigu ESU-p aalisartunut periarfissiissutigisaasa sapinngisamik sineriapput tamakkerlugu assigiisinneqarnissaat nunatsinni sumi najugaqarneq apeqqutaatinnagu.

Siumumiit ilanngullugu ilisimavarput EU-p ullumikkut annertunerpaamik avammut aalisakkanik tunitsivigisartakkatta aalisariuteqarnikkut piumasaqaataai sakkortusiartuinnartut allaat ukiuni qaninnerpaani ilimagineqarsinnaalluni kutterersortut umiatsiaararsortullu piumasaqaatinut tamakkuninnga takkukkumaartussanut naammassinnissinnaajunnaarnissaat, allatut oqaatigalugu ullumikkut kutterersortut aalisarnermi atorneqartut, umiatsiaaqqallu alisariutinik anginerusunik eqquluisaarnissamut periarfissarissaarnerusunik taarsersorneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanani.

Taamaattumik Siumumiit pingaartipparput ESU-kkut periarfissiisutaasut tamarmik kutterersortut nutarterinissaannut aammalu umiatsiaararsortut arlariit kattullutik anginerusunik angallatitaartornissaannut periarfissiissasut nunarput tamakkerlugu aalisartunut naligiimmik periarfissiisumik.

Siumumiit oqaatigissuarput Naalakkersuisut isumaqatigigatigit ESU-udvalgip Inatsisartutigoortup atorunnaarsinneqarnissaa ilanngullugu siunnersuutigimmassuk, nalunnginnatigu ESU-mut tunngasut Inatsisartutigoortumik suliarineqartarumaartussat Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliannit suliarineqartalersussaasut.

Siumumiit iluarisimaarparput sinerissami qanitumi raajarniarnermut tunngatillugu allaanerusumik aningaasalersueriaaseqarnissaq eqquneqartussangormat, taamalilluni sinerissap qanittuani raajarniat eqqarsaatigalugit aalisariuteqarnikkut imminut akilersinnaassuseq aallaavigalugu ilusilersuisoqarsinnaanngussalluni ingerlatsisoqarsinnaanngorlunilu. Siumumiit tamatumunnga tunngatillugu Naalakkersuisunut piumasarissuarput piaartumik aalisariutinik ineriartortitsinissamut aningaasaateqarfiliassap pilersinneqarnissaa isumageqqullugu, sinerissap qanittuani raajarniat aalisariutinut nutaanut anginerusunut ikaarsaariarniartut piaartumik periarfissinneqaqqullugit.

Naalakkersuisut aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuuteqarnerminni annertuumik savaatillit siunnersuisoqatigiiffiata taamatut kissaateqarsimanera aallaavigisimammassuk pitsaasutut isigalugu akuersaarparput.

Nunatsinni ullumikkut savaateqarnermik nunaateqarnermillu ingerlataqartut Nuummiit kujammut Nanortalik killeqarfigaat savaateqarfiit 55-it missaaniillutik inuinik 150-inik tamakkiisumik ukioq naallugu inuussutissarsiutigineqarluni.

Nunatsinni savaateqarnermik immitsinnut pilersorsinnaassusitta ineriartortinnerata patajaallisarneqarnissaanik siunnerfeqarneq Siumumiit tikilluaqquarput. Siunnersuuteqarnerminnimi savaateqarfinnik nunaateqarfinnillu nutaanik pilersitsiniarneq unitsinniarneqarpoq pioreersullu ullumikkornit pitsaanerusumik imminnut napatilersinnaanerat anguniarneqarluni.

Siumumiit ersarissumik oqaatigissavarput Siumup siunertarilluinnarmagu nunatsinni neqinik immitsinnut pilersorsinnaasutsitta annertusartuarnissaa aammalu avataaniit neqinik eqqussuinitta sapinngisamik annikinnerpaafissaanut pisikkiartuaarnissaa anguniartuaratsigu.

Ullumikkut killiffitsinni ilumoorluinnarpoq savaaqqat neqaat nunarsuatsinni neqinut allanut pitsaasutsimikkut nallersuuneqarsinnaanngitsut. Ullumikkulli savaaqqat neqaat tamarluinnaasa tuniniarneri annertuumik ajornartorsiutaasut arujutsisimannginnatsigit. Tassanimi aporfiit annerpaartaraat savaaqqat akiisa kiilumut nunani allani sanilliullugit qaffasippallaarujussuarnerat.

Taamaattorli Naalakkersuisunut kaamattuutigissavarput nunatsinni nunanullu allanut neqinik pilersuisinnaasuserput anguniarlugu nunat allat nunaatilittaminnut annertuumik tapersiisarnerat assigalugu anguniagassatut misissoqqussallugu.

Taamannak oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliamit suliuarineqarallarnissaa inassutigaarput.

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Aalisarnermut, nunalerinermut piniarnermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut sivisuginartumik oqaluuserisassaq peqqissaartumik Atassummi eqqartorsimavarput, saqqummiunneqartormi imaanngitssutuut nalilertariaqarsorinarmat, Atassummiillu nalileereernitsigut imatut oqaaseqarfigissavarput.

Qulaani pineqartut Inatsisartuni eqqartorneqartarsimaqaat isummanillu assigiinngitsuni ilaatigut siungunniullugu sakkortuumik oqalliffiusarsimallutik, tamannalu tupinnanngilaq. Immikkoortumi siullermi Naalakkersuisuni sinerissami qanittumi raajarniarnerup nutaamik tunngaveqartinneqarnissaa allanillu inuutissarsiuteqarnikkut tapersiisarnikkut aningaasalersorneqarnissaanik isummiussaat Atassummi iluarisimaarlugu oqaatigissavarput.

Immikkoortup aappaani siunnersuutaavoq angallatit 30 fodsimiit qummut angissusillit anigaasalersorneqarnissaat periarfissaqalissasoq, ullummi makku tikissimavavut allaqquttussaanngitsumik avatitsinni nioqqutissanik pisisartut piumasaasa sakkortusigaluttuinnarnerat. Tunisassiornitta ataavartumik unittoorani ingerlanissaa nunattalu aningaasarsiornerani qanoq pingaaruteqartigisoq tamatta nalunngilarput.

Soorlu aalisarnerup pissutsit pillugit nassuiaammi takuneqarsinnaareersoq aalisartuni 1.100 missaat aalisakkanik tunisimmata 50.000,00 koruunit sinnerlugit taakkunganna akissarsisoqarsimasoq, tunisaqarsimaneri naleqarsimasut. Tunisisunillu 509-usunut 5.000,00 koruuni ataallugit tunisaqartoqarsimalluni. Taamaattumik siunnersuummi immikkoortoq pineqartoq takussutissiivoq assortoruminaatsumik tikkuussisoq.

Kiisalu pingajussaanik siunniunneqartoq tunngaviatigut isumaqatigaarput, ukiorpassuarnimi nunatsinni savaateqarneq pingaaruteqartumik ingerlasimavoq unittoortitaannginninssaalu Atassutip pingaartitarilluinnagaasa ilagimmassuk.

Immikkoortut sisamaat annertunerusumik oqaaseqarfiginagu siunertarineqartuni eqaallisaanermik kinguneqartussaammat isumaqatigilluinnarparput.

Kiisalu aalisartut kattussuullutik aalisariaatsimik allannguinissamik isummiussaq isumaqatigilluinnarlugu oqaatigereessavarput. Puigortariaqanngilarli aalaisartut ukiorpassuarni aalisariutiminnik pisoqalisoorsimasunik kattussuutsitsiniarnermi salliutitaanissaat Atassummiit pingaartutuut oqaatigissagatisigu, ukiorpassuarnimi aalisartut suliffissaqartitsiuarsimapput nunattalu aningaasarsiorneranut annertuumik iluaqutaasimallutik. Naleqqussaanermili katataasutuut misigisimalinnginnissaat Atassutip pingaartitarilluinnarpaa.

Naalakkersuisulli siunnersuutaanni iluarisimaarnartumi kujataa eqqugaassanngitsoq oqaatigineqarpoq, tassa angallatit mikinerusut eqqarsaatigalugit. Atassummiilli piniartoqarfiit, tassa isorliunerusuniittut, taamattaarli piniarnerinnarmik inuutissarsiorfeqarfiusut aammalu nunatta avannaani tunumilu piniartuusut pugiorneqaratit nalilersuinermi ilanngunneqarnissaat pingaaluinnartutuut isumaqarfigigatsigu, taakkumi inuuniarnermikkut atugarisaat imaannaanngitsut nalunnginnatsigit.

Nunalerinermut savaateqarnermullu atatillugu Atassutip oqaluttarfikkut erseqqissartuatarsimavaa nunatsinni savat neqaasa akunnittarfinni taamatullu sinersortaatini atorneqanngippallaarnerisa iluarsiiffigineqarnissaa, naluneqanngilarmi nunarput takornariaqarnikkut maannakkut imaannaanngitsumik inissisimaffeqalernikuummat. Nunattali tunniussinnaasaasa killeqarpallaamik atugaaneri Atassummiit akuersaaruminaatsippagut. Persiarfissanilli eqaallisaataasinnaasunik piaartumik ujartuinissaq Atassutip qangaaniillu pingaatitarilluinnagaasa ilagimmatigit.

Soorlumi Naalakkersuisut oqaatigereeraat savaateqarnerup patajaallisartuarneqarnissaa neqinillu aamma nunatsinni atorluaanerup siunertaq kusanartoq suli kusanarnerusumik naqissuseqqissinnaammagu.

Soorlu Naalakkersuisut ersarissmik eqqortumillu oqaatigigaat aaqqissuussineq ullutsinnut naleqqukkunnaartoq allanngortittariaqalersolu, nunatsinnimi eqqarsaasersortuarneq aamma iluaqutissanik inuitigiinnut kingunilimmik saqqummertarmat.

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta aappassaaneerneqarnissaanut ataatsimiititaliamut ingerlanissaa innersuussutigalugu saqqummiussaq iluarisimaarlugu akuersaarparput.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit aalisarnermut piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut aallanguutinik pingaarnernik sisamanik imaqartoq Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq, peqqussummut atuuttumut naleqqiullugu aallannguutissatut siunnersuummi pingaartitavut siullermeerneqarnerani oqaaseqarfigissavagut.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut inuiaqatigiit ineriartornitsinni killiffipput nalilersortuartariaqaripput. Pingaartumik isumalluutigut iluaqutigisavut mianeralugit piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni aningaasarsiutiginissaannut atorluarneqartuarnisaat eqqarsaatigalugit.

Peqqussummi pingaarnertut siunertarineqarpoq sinerissamut qanittumi raajarniarnerup nutaamik ineriartortinneqarnissaanut alloriaqqinnissaq. Tamanna Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu saneqqunneqarsinnaanngilaq, pingaartumik sinerissamut qanittumi raajarniartortatta angallataat pisoqalisimaqisut eqqarsaatigalugit.

Ilisimaneqartutut ukiut kingulliit qulit ingerlaneranni, pingaartumik 1990-ikkut aallartinneranni avataasiorluni raajarniarnermi naleqqussaasoqarsimavoq, kilisaatit ikilinerannik aningaasarsiornikkullu napasinnaanerulernerannik kinguneqartumik. Tamanna minnerunngitsumik inuiaqatigiit landskarsi aqqutigalugu avataasiortunut annertuumik tapiissuteqartarsimanerisigut ingerlassimavaat.

Maanna Naalakkersuisut siunniuppat sinerissap qanittuani raajarniarnerup tunngaveqarluni ineriartulernissaa aallaqqaamut landskarsip aningaasalersuinerata taamaatinneratigut. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut ilumut aningaasaliisartut allat tamatumani piareersimanersut sukumiisumik misissorneqartariaqartoq. Ilisimaneqartutut aningaaseriviit angallatitaarniarnermi piumasaqaataat annertoorujussuusinnaasarput, ilaatigut sinerissamut qanittumi raajarniartunut angujuminaassinnaasarlutik. Tamakku sukumiisumik Aalisarnermut Ataatsimiititaliamit nalilersorneqartariaqarput.

Inuit Ataqatigiit aamma isumaqarpugut inuit ataasiakkat amerlaqisut namminneq ingerlaqqikkusuttut sinerissamut qanittumi raajarniartut nutaamik aningaasalersuinikkut ajornerusumik atugassaqannginnissaat qulakkeerneqartariaqartoq aamma pisassiisutitigut

Avannaani qaleralinniarnermut angallaatinik umiatsiaaqqanillu pisaarniartunut tapiissuteqarunnaartalernissaanut siunnersuut Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu nalilersorluartariaqarpoq. Angallatit umiatsiaaqqallu avannaani aalisartut ima amerlatigilersimmapput, tamanna angallatinik umiatsiaaqqanillu pisaarsimasut akilersinnaasumik aalisarnissaat tamatumani aamma qularnaarneqartariaqarluni. Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarparput aalisariuteqassutsip pisassanut naammassisinnaasanullu ineriartornermi tamatigut sanilliunneqartuartarnissaa. Taamaattoqanngippat aalisartunut ilaqutaannullu inuuniarnikkut artukkiisoqartussaammat.

Tamanna pingaartumik nunatta kujataani saarulleerunnerata kingunerisaanik illoqarfiit nunaqarfiit innutaasullu tamarmik misigisaqarfigipiluppaat. Taamatut nalaataqarnissaq allanit misigineqartariaqanngilaq.

Inuit Ataqatigiit aamma isumaqarpugut qaleralinnik pisassat amerlinngikkaluarlugit kattussuullutik angallatitaarniarsinnaanissaq aammaaffigineqartariaqartoq, taamatuttaaq umiatsiaaqqanik nutarterinissamut periarfissiisut mattunneqannginissaat siunertaralugu aamma misissuisoqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit kaammatuutigissavarput Inatsisartut Aalisarnermut Ataatsimiititaliaat kommunit pineqartut kattuffiillu qanimut suleqatigiillutik avannaani qaleralinniarnermut ajornartorsiutit pillugit suleqatigiissitamik pilersitsinikkut suliniuteqaqqullugit.

Savaaqqat neqaannik nunatsinni savaatillit tunisassiornerat pisisartut piumasarissat tamakkerlugit pilersuisinnaanngorsimanerisa kingunerisaanik savaatillit aalajangiussimavaat nutaanik savaateqarfiliornissaq ukiuni tulliuttuni unitsinneqassasoq.

Taamaattoq nunalerinermit tunisassiornerit piorsartuarnissat savaatilinnit inassutigineqarsimavoq, soorlu naatsitinikkut tunisassiornerit annertusarneqarneri ingerlanneqassasut siorna martsimi nunalerineq pillugu isumasioqatigiinnermi aammattaaq isumaqatigiissutigineqarsimasoq. Assersuutigalugu siornaannaq eqqarsaatigalugu savaatilinniit tamatuma piorsarneqarnerani naatsiiat 30 tons sinnerlugit pisiniarfinnut tunineqarsimapput. Taamatut savaatillit ineriartortitsinerat tapersersorneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Naalakkersuisut siunnersuutigaat Inatsisartut Inuussutissarsiutinut Tapersiisarnermik Ataatsimiititaliaat atorunnaarsinneqassasoq taarsiullugu Naalakkersuisut allaffissornikkut aqutsisoqarfianiit aqunneqalissasoq, tamanna Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaavarput, isumaqaratta nammineq suliarisimasat pillugit naammagittaalliutit namminermi suliarineqasinnaanngitsoq.

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut Aalisarnermut piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuut aappassaanerneqannginnermini Inatsisartut Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliamit sukumiisumik nalilersorluarnisaanut Inuit Ataqatigiit inassuteqarpugut

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaatttut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiinniit siunnersuut annertuumik misissorluareerlugu imatut oqaaseqarfigissuarput.

Siullermik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut tapersiisarneq pillugu peqqussutissatut siunnersuut maannakkut saqqummiunneqartoq suli nalilersorluarneqartariaqartoq,. Taamatut piumasaqarnitsinnut tunngavigaarput suli maannamut qulakkeerneqanngimmat umiatsiaarartarniarnermi angallatitaarniarnermilu aningaasalersuisinnaaneq.

Kattusseqatigiinniit isumaqanngilangut eqqortuliornerusoq maannakkut Royal Greenland A/S-ip sinerissap qanittuani nammineq aalisartitassaminik angallatitaarniarnerata naalakkersuinikkut tapersersorneqarnissaa. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut tunisassiornermik suliaqartut tunisassiorneq annerusumik sammillugu suliarisariaqaraat, tassami aalisartut nammineq aalisakkat nunamut tulaassullugit aalisarmatigit.

Aap, oqartoqarsinnaavoq sinerissap qanittuani qaleralinniazrnermi pisassiissutit ukioq manna naammattumik pisarineqanngittut. Kattusseqatigiinniit arajuttisimanngilarput ilaatigut tunitsivittigut ajornartorsiuteqarnermut tunngaviusut qalerallit amerlanerusut nunamut tulaanneqarsinnaannginnerinnut pissutaaqataasut, soorlu aamma eqqaamaneqartariaqartoq qassutit qaleralinniarnermi atorunnaartinneqarnerisigut pisarineqartartut annertuumik sunniuteqarmata ikileriarnerannut.

Qaleralinniarnermi angallatit atorneqartut ilaatigut akilersorneqarniarnerat imannaanngitsumik kinguneqartartoq soorlu aamma eqqaamaneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

Minnerunngitsumik sinerissap qanittuani saattuarniarnerup ineriartupiloornera pissutigalugu siullermik qaleralinniarlutik aalisartut saattuarniarnermut ikaarsaarsimasut maannakkut amerlammata, taamaattumik Kattusseqatigiinniit ilaatigut tupinginngilarput qalerallit nunamut tulaanneqartartut maannakkut annikilleriarsimanerat.

Taamaakkaluartorli nalunngilarput Diskobugtemi qalerallit biologit siunnersuutaat 6.900 tonsit sinnerlugit aalisartunik pisarineqartarmata, taamaattumik tulluartutut isiginngilarput maannakkut Royal Greenland A/S-ip sinerissap qanittuani aalisariutitaarniarnera, tassami taamaliornikkut sinerissap qanittuani pisassiissutit naammangereeqisut Royal Greenland A/S-ip angallataanit ilanngarterneqassammata, taamaliortoqarneratigut suli aalisartut akilersuiniarnerat innarlerneqarsinnaasoq Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut eqqaamaneqartariaqartoq isumaqarpugut.

Taamaattumik maannakkut aalisartut salliutillugit angallatitaarniarnerat tapersersorneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit piumasareqqipparput soorlu aamma taamaaliorsimasugut, soorlu aamma ESU-mut aningaasaliissutit appartinniarneqarmata aningaasaliissutit qaffarneqartariaqartut Kattusseqatigiinniit piumasarisimangipput siorna.

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut pitsaanerpaajussasoq aningaasalersueriaatsip siullermik qularnaarneqartariaqarnera, aatsaat taamaliornikkut peqqussutissatut siunnersuut siunnerfilik pilersinneqarsinnaasoq isumaqaratta.

Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilluinnarparput nutaanik angallatitaartoqarniartillugu aningaasaliissutit ilaatigut ukiut pingasut ingerlanerani 65 %-ii sinnerlugit sipaarniarneqarsimammata, naak Naalakkersuisunit anguniarneqartoq sinerissap qanittuani aalisariutit nutarterneqarnissaat. Anguniakkamut naleqqutinngilaq aningaasaliissutit maannagaaq sipaarniarneqarnerat. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut angallatinik nutarterineq ingerlanneqassappat aningaasaliissutit amerlineqartariaqartut aammalu minnerunngitsumik aningaasalersuisinnaasut naalakkersuinikkut qulakkeerneqartariaqarnerat pinngitsoorneqarsinnaanngimmat.

Naalakkersuisunit eqqaamaneqartariaqarpoq sinerissap qanittuani umiatsiaararsorlutik ilaatigut annertuumik illoqarfinni nunaqarfinnilu suliffissaqartitsinermi pilersitsisarmata. Aamma Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut eqqaamaneqartariaqartoq pisisartut piumasaqaataasa sakkortusiartuinnarnerat, taamaattumik pinngitsoorneqarsinnaanngilaq ilaatigut piaartumik umiatsiaararsornermik ingerlataqartut angallataasa nutarterneqartariaqarnissaat.

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut sinerissap qanittuani umiatsiaararsorluni aalisarnerup maannakkut pitsanngorsaavigineqartariaqarnera pingitsoorneqarsinnaanngitsoq. Sinerissap qanittuani umiatsiaararsorluni aalisarnerup ineriartortinneqartariaqarnera eqqarsaatigalugu ukiuni kingullerni ilaatigut oqaatigineqarsinnaavoq unitsoorluinnarsimasoq. Taamatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqarnitsinnut tunngavigaarput ilaatigut avanaani qaleralinniarnermik aalisartoqarfissuarmi umiatsiaararsortut qiviaraanni angallataat annerusumik atortulersorneqarsiman-ngillat, taamaattumik pisariaqarluinnarpoq aamma umiatsiaararsorlutik aalisartut pitsaanerusunik angallataasa atortulersorneqarsinnaanerat imaluunniit naleqqunnerusunik angallatilersorneqartariaqarnerat.

Sinerissap qanittuani angallatit nutarterneqarnissaat ukiuni qaninnerusuni pissappat aningaasaliisinnaasut piaartumik qulakkeerneqartariaqarput, soorlu aamma APK 10-15 million-kr-nik aningaasaliisuteqarniarluni oqariartuuteqarsimasoq. Taamaattumik aningaasaliissuteqarniarnermi APK-mit suut piumasarineqarnersut paasineqartariaqarput.

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput aningaasalersuisinnaanermut tunngatillugu makku ersarissumik qulakkeerneqartariaqarnerat:

Aningaasaliiniarnermi piumasaqaatit qanoq annertutigaat ?

Aningaasat aallarniutigineqartussat qanoq annertutigisut pigineqassappat ?

Sillimmasiinermut tunngasut qanoq annertutigisumik piumasaqaataaniarpat?

Iinuusuttut aalisarnermik soqutigisaqartut qanoq iliornikkut ikiorseerneqarsinnaappat nutaamik angallatitaarniarnermi?

Maannakkut angallatitaarniartunut tapersiisarnermut tunngasut eqqarsaatigalugit piumasaqaatit nunatsinni sinerissap qanittuani aalisartut isertitaannut naleqqussarlugit tapiissutigineqartarput, taamaattumik Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnarparput tapersiisarnermut tunngatillugu allanngortitsisoqassappat aningaasalersueriaatsip qulakkeerneqarnissaata siulliullugu anguniarneqartariaqarnera.

Assersuutigalugu Kattusseqatigiinniit taasinnaavarput ukiuni kingullerni nutaanik angallatitaarniarnermi aningaasaliissutit annertuumik ikilisarneqarsimanerat, soorlu aamma eqqaamaneqartoq puisip amiinut tapiissutit 10 million-kr-nit tunngaanut sipaarneqarsimasut.

Kialluunniit pisunik malinnaasup nalunngilaa puisit amii nunani allani aatsaat taama pitsaatigisumik tunisassiarineqartut aammalu suli amerligaluttuinnartumik ammit tunisassiarineqartut, taamaattumik Kattusseqatigiinniit paasisinnaanngilarput sooq Naalakkersuisut taamatut piniartut aningaasarsiornerat ilaatigut annertuumik sipaarniarfigineqarnersoq.

Umiatsiaararsortut eqqarsaatigalugit ukiuni kingullerni atugaat pitsanngorsarneqartariaqartut kialluunniit pissutsinik takunnissimasut akerlilersinnaanngilaa,. Eqqaamaneqartariaqarput nunatta ilaani suli piniarnerinnarmik inuussutissarsiuteqarneq ingerlanneqarmat, taamatut inuussutissarsiuteqartut eqqarsaatigalugit nutaamik angallatitaarniarnerat imannaanngitsuuvoq aamma puisip amiisa akii eqqarsaatigalugit.

Kattusseqatigiinniit eqqaanngitsoorusunngilarput pisuussutitta ilaannik atornerluisutut kalaallit piniartut eqqartorneqarmata, tassa ilaatigut puisip amiinik tunisisarnermi puisip neqaata piffiit ilaanni atorluarneqarsinnaannginnera eqqarsaatigalugu igiinnarneqartarmat,. Aamma assersuutigalugu umiarsuarni qaleralinnik tunisassiornermi 30 % ingiinnarneqartarpoq, soorlu aamma piffiit ilaanni puisip neqaa taamatut ingiinnarneqartartoq.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut iluatsillugu apeqqutiginiarparput nunatsinni niuernikkut inuussutissarsiornermi atorluaasinnaaneq qagugu inatsisitigut iluarsiivigineqarniarnersoq ?.

Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnarparput sinerissap qanittuani aalisariutit nutarterneqartariaqarnerat, sinerissap qanittuani aalisarnermi angallatit atorneqartut tamarmik ukiuni aggersuni nutarterneqartariaqarput, umiatsiaararsorlutik aalisartut ilanngullugit, tassami eqqaamaneqartariaqarpoq umiatsiaararsorluni aalisarnermi nunami suliffissaqartitsineq annertuumik ingerlanneqartarmat.

Kattusseqatigiinniit ukiuni kingullerni ernumassutigaarput ilaatigut piffiit ilaanni immap naqqani minguttitsineq ingerlanneqarmat. Naalakkersuinut piumasarisariaqarparput Uummannap eqqaani minguttitsisoqarnersoq piaartumik misissuiffigeqqullugu, soorlu aamma Ilulissat eqqaani Torsukattammi. Ilaatigut Kattusseqatigiinniit taamatut piumasaqarnitsinnut tunngavigaarput, assersuutigalugu Uummannap eqqaani Ikerasammi qalerallit pisarineqarsinnaasut ajornarsiartornerat, ilaatigut piffiit aalisarfiulluarsimasut maannakkut ajornakusoorluinnalersimapput aalisarfigissallugit.

Taamatut piffiit ilaanni aalisarnikkut ineriartortoqarnera Kattusseqatigiinniit ernumanartutut isigaarput, aalisakkat ilaatigut atorluarneqanngitsut eqqarsaatigalugit, tassami aamma eqqaamaneqartariaqarpoq aalisartut angallatiminnik akilersuisinnaanerisa isumannaarneqartariaqarnera. Eeqqaamaneqartariaqarpormi aalisariutit amerligaluttuinnartut aningaaseriviit aqqutigalugit pissarsiarineqarsimasut.

Aamma eqqaamaneqartariaqarmat angallatitaarniarnermi ukiuni siusinnerusuni illoqarfiit ilaat ESU-mit mattunneqarsimanerat, taamaliortoqarneratigut aalisartut ilaat angallatitaarniat aningaaseriviit aqqutigalugit taarsigassarsillutik angallatitaartariaqarsimasut akilersuiniarnermi ajornartorsiutigineqartut aamma eqqaamaneqartariaqarput.

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunatsinni inatsisit pitsanngorsarneqartariaqartut. Nunatsinni aalisakkanik inuussutissarsiuteqarneq eqqarsaatigalugu nunarput aalisakkanik annerusumik isumalluuteqarpoq, taamaattumik pingitsoorneqarsinnaanngilaq aalisakkanik piuinnartitsisinnaaneq pillugu Naalakkersuinikkut eqqaatsumik periaaseqarsinnaanerup pitsanngorsarneqartariaqarnerata piviusunngortinneqarnissaanik qulakkeerisoqartariaqarnera.

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput illoqarfiit tamarmik assigiimmik aalisartuunngunik piniartuunngunillu tapiiffigineqartarnissaat kissaatigatsigu. Taamatut oqaaseqarnitsinnut tunngavigaarput ilaatigut inuusutut aalisarnermik ingerlatsiniartut periarfissinneqartariaqartut isumaqaratta, soorlu aamma avannaani aalisartut eqqarsaatigalugit.

Ukiuni kingullerni 50-ini nunatta aalisarnikkut ineriartornera pitsaalluinnartoq oqaatigineqarsinnaavoq, kisiannili nassuerutigineqartariaqarpoq aalisakkanik suli atorluaasinnaaneq ilikkarneqarsimanngimmat, naak illoqarfiit nunaqarfiilu ilaanni aalisakkat tunisassiarineqarsinnaasut allat pigineqaraluartut.

Aalisakkeriviit nutaaliaanerpaat ingerlalluarsinnaanngaluartut pingaangut kisiannili suli annerusumik ilaatigut atorluarneqanngitsut, aalisakkanik niuerneq eqqarsaatigalugu suli annertunerusumik tunisassiat avammut piareerlugit tunisassioriaaseq atorneqanngitsoq ukiuni angersuni pitsanngorsarneqanngippat nunami suliffissaaleqisut amerlingaluttuinnarnissaat aarleqqutigineqartariaqarpoq.

Kattusseqatigiinniit peqqussutissatut siunnersuut taamatut isikkoqartillugu akuersaarsinnaanngilarput, taamaattumik piumasaraarput siunnersuut suli nalilersorluarneqartariaqartoq. Taamatut akuersaarusunnginnitsinnut tunngavigaarput ilaatigut aningaasaliisinnaasut suli qulakkeerneqarsimanngimmata.

Taamaattumik suliap aappassaaneerneqannginnerani Inuussutissarsiornermut,Aalisarnermullu Ataatsimiititaliami sukumiisumik suliarineqaqqinniissaa Kattusseqatigiinniit inassutigaarput.

Per Berthelsen, attaviitsoq:

Qujanaq. Atituumik isigalugu siunnersuut isumaqatiginartutut isumaqarfiginartippara, sammiviimmi pineqartut aqqutaani oqallissutaasarneranni qallortakkat ilisanarmata. Imarisaani ersarippoq imminut akilersinnaasumik aalisarsinnaanissaq maanna anguniarumallugu tamaviaarutiginiarneqartoq aammalu pisortat aningaasalersueqataanissaannik isumalluuteqartitsnerujussuusimasoq maanna annertuumik annikillisarneqarumalersoq.

Ajuusaarnartuuvorli takullugu soorluli ajornartorsiutit tassanngaannartuusut, taamaanngilarmi. Ukiorpassuanngulersunimi tusiapillaalluni ingerlaneq ersereerpoq taamaattumik siunnerfigiit ajunngikkaluartut peqqussutissatut siunnersuutit maannamusut tassanngaannartigisumik annertutigisumillu eqquissusamik iluseqarlutik eqquneqartariaqalernerat ajuusaarnartutut isigaara.

Tamatuma takutippaa naalakkersuinikkut aqutsineq pitsaasuusimanngitsoq qarsupippallaarujussuartumllu politikkimik ingerlatsisoqarsimasoq. Tamatuminnga soorlu maanna savaatillit eqqorneqartussanngorput taarsigassarsisinnaanermik tunngaviit annertuumik sukaterneqartussanngornerisigut, tamannalu akunnattoqartippara ikaarsaarfissaasissaasumillu periarfissat sukanganerusut killilersorneqalernissaannik imaqatup atuutilinnginnerani tasisuaartoqartitsineqarnissaa matumuuna periarfissaqarsinnaanersoq nalilersorneqassasoq kaammattuutigalugu.

Tassanngaannartumimmi uippalluppaluttumik tunngaveqartumik sukatererujussuarnikkut piumassuseq pitsaanngitsumik ikunneqarsinnaavoq taamaattumik isumaqarpunga pingaartuusoq sungiussisitsiniarnissamut ulamernerumaartumik ikaarsaafissaqartitsinissaq, tamannalu periarfissarnersoq misisoqqunaraluaqaaq. Qularinngilarami savaatillit eqqarsaatigalugit savaatillit nutaat aallartinniartut tapertaasinnaasussanik ujarlillaqqilluinnarumaartut nassaarsiornissaminnut piffissalerneqarunik tassanngaannartumik matusinerunngitsumik tunngaveqartumik.

Taamatuttaaq ippoq aalisakkeriviit piginnaanerisa pilersuisullu piginnaanerisa iluini ataqatigiinngitsoqarnera, tamannami qularnanngitsumik ukiorpassuarni nipangiutiinnapalaarlugu isiginnaaginnarneqarsimavoq taamaammallu maanna umiatsiaararsorlutik angallateerarsorlutillu aalisartut sakkortuumik eqqorneqartussanngorlutik. Angallatinimmi mikinerusunik pisisinnaaneq mattuneqartussanngulerpoq taamallu aamma atorniarfiusinnaasut atorlugit unuliaqutserneqarsinnaaneq. Sukaterutit taamatut ittot sakkortoorujussuarmik sunniuteqartussaassapput taamaattumik pingaartuuvoq periarfissanik allanik ammaassiniarnissaq tamakkulu pilersinniarnissaanni naapertuuttumik ilinniartitsisarnissaq. Ilinniarsimanngitsunummi periarfissat ullumikkut nunatsinni killeqareeqaat, taamaammat pissutsit nutaat eqqukkiartornerini pingaarluinnartuussaaq soorlu aalisarnermik salliutitsillutik ingerlatsisinnaajunnaartussat eqqarsaatigalugit taakkununnga taarsiullugiusaaffigisinnaasanik aqqutissiuussiniarnissaq imminut napatittuarsinnaanissaq tunngavissaqartissinnaajumallugu.

Taamaattumik siunissami pisariaqarluinnarpoq kalaallisuinnaq oqaluttut ilinniarfissaannik ilinniarsinnaasaannillu pilersitsiniarnissaq, tamanna Savinilerinermik Ilinniarfimmi iluatsilluartumik ingerlanneqarnikuuvoq, assartuisulerisutut ilinniarfimmik pilersitsinikkut taamatullu ittu ineriartortinneqarnissaat nunatsinni annertuumik pisariaqartissavarput ingammillu ukiuni aggersuni aningaasarsiornikkut nakkarsimaarfiusussatut nalilerneqartuni.

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga tunuarsimaarutikkalu maluginiarneqassasut neriullunga siunnersuutip aappassaaneerinninnissaq pitinnagu ataatsimiititalianut susassaqartunut kaajallatsinneqarnissaa inassutigissavara.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Aallaqqaasiullugu oqaatigissvara kisermaalluni napparsimasiarneq assut suliassanut kinguarsaataasartoq, taamaattumik saqqummiussaq allakkami saqqummiussivigissanngilara, kisiannili isiginnaajutigalugu oqaaseqarfigissagakku.

Aallaqqaammulli oqaatigissavara peqqussutissaq annertuumik uparuartugassartaqanngitsutut nalilerakku, tassa ataatsimiititaliap sinerissamut qanittumi aalisariutinik eqqarsaataat pillugit oqaasereriikkakka eqqaassanngikkukit. Tassa iluatsillara naalakkersuisup nammineq oqaaserinagit uannut oqarnera oqaloqatigiissut kingulleq eqqarsaatigalugu, kisianni ataatsimiititaliap siunnersuutaa uanga iluarinnginnakku isumaqatiginagulu sulliviit annaanniakkavut pinerullugit allanngortitsiniarnertut angallatini igaartornermi ilalerniarneqarnerat nunami pilersuinermut kigaallassaatitut uanga nalilerakkit.

Taava tassani aalisariutit nutaat oqaatigineqartut aamma tapiiffigineqartassasut tassa 400 mio. kr.-it missaaniittut, pisariaqarsimassappummi angallatit pisoqalisut taarsertariaqalersimassappata. Kisianni oqaasereriikkakka maanna uterfigeqqissavakka tassa maani angallatitaqarmat suli piginnittunit iluaqutigineqarluartunik naak ilaatigut oqartussanit oqaatigineqartaraluartoq taakkua kiveriaannarsuummata piginnaraanni ajunnginnerusoq, soorlu taakkua oqaatsit atorneqartarmata, kisianni nalunagit taakkua pisoqqanik angallataatillit tassaasut taamatut angallamminnik piaaffigineqariataassagaluarunik akissaqannginnertik immaqa pissutigalugu nutaanik pisinissaminnut aalisartutut inuunerat tassunga killeqassasoq.

Avannaani angallateeqqat alliniarneqarmata ajorinngilara, aap, kisianni eqqaammallaqqullugu angallateerarsorneq massakkut amerlaqisunik atorneqartoq tassanngaannaq inatsimmi eqqorneqassanngitsoq, inatsisilli nutaat pileraangata periusiusartut atorneqaqqullugu, nutaat inatsisip nutaap eqqussavai, kisiannili pisoqqat ingerlagallassasut namminneq ingerlasinnaajunnaarnertik tikillugu. Taamaassappat allileriniarneq isumaqataaffigissavara aamma assartuisarneq pisariaqartoq eqqarsaatigalugu.

Kisiannili aallartinissartut suliffissanik sunilluunniit uanga tassani assut pingaartippakka ippassaaninnguaq oqallisigigatsigu Inuit ataqatigiinninngaanniit siunnersuutigineqartoq, suliffiit amerlanerusut tunisassat amerlanerusut ujartariaqarigut, ataasiinnaq, tassa aalisarneq, kisiat eqqarsaatiginagu.

Oqallinneq taanna aallaavigalugu maani oqartariaqarpugut inuussutissarsiutinik sunillunniit aallartitserusuttut, tassalu taakkua ingangsætterinik taaneqartartut, tamatigut iluatsitsigajunngitsut isiginiallaqqullugit, taakkuummata arlaatigut nassaariataartartut, tunisiniarnermi aningaasarsiornermilu iluaqutaasinnaasunik. Taamaattumik taaakkua tapiiffigineqartarput, tapiiffigineqartarlik, imaassinnaammat inuutissarsiutit iluaquserniarlugit arlaatungaatigut nassaarsinnaasut.

Saqqummiussami ileqqaagaqarnerunissaq siunniunneqartoq ajornakusoortutut isigaara. Ukiuni makkunani aalisarnerup ingerlannerliornera taakkartorneqarpoq, aalisartullu aningaasarsiaat imannarujussuunngillat, taammaattumik taakkua sipaagaqarujussuarsimanissaannik eqqarsaat uanga upperinngilara, tassa saqqummiussami oqaatigineqarmat annerusumik sillimmatinik aningaasanik peqarnissaq siunissami siunniunneqartoq.

Aamma taakkua pinngitsooratik tapiiffigineqarnissamik pisariaqartitsisutuut naatsorsuuppakka, tassa tapiiffigineqarnissamik eqqarsaat tamaat ataatsimut isigalugu ajorinngikkaluarlugu, kisianni Naalakkersuisunut inassutigerusuppara iluamik nalilerniartaqqullugit, makkua pisariaqanngitsut ajunngilaq tapiiffigineqanngikkaluarunik, kisiannili nassaarineqarpata tapiiffigineqarnissamik pisariaqartitsisut, taakkua alartoqqunagit.

Avannaani taamatut aamma qaleralinniarneq eqqaatsiarpara naatsumik, aammalu kujataani nunalerineq uani taaneqartoq aamma isumaqataaffigalugu, tassa taqqavani siunniunneqarmat nunatsinni savaaqqat neqaat ima nerisaatigilissasut allaat namminneq tunisassiatik ima atorneqarluartigilissasut, Kalaallit Nunaanni savaarartorneqarsinnaasut nammineq tamaat nammassinnaalinnguatsiarlugu.

Taamatut tuniniaanerminni ajornartorsiutaat takoreerlugit nunaatiminnik allisaajuarnissaat saqqummiussami taaneqartoq siunniutiinnarneqarsinnaajunnaarpoq tuniniaaniarnerat ajornakusoormat, tunitsivilli imaalerpat nunatsinni tunisassiat tamaasa isumagisinnaallugit aamma avammut tunisassiorneq isumagisinnaalerlugu pilerpata, tamanna tunuarsimaarfigeqqunagu, nunaatiminnillu allisaanerat aamma tapiiffigineqarnikkut ikiorserneqaqqullugu.

Tassa naatsoralaanguamik taama oqaaseqarniarsarivunga, kisianni qaleralinniarnermut angallatit eqqarsaatiginerullugit avannaani qaleralinniarneq nunatsinni qaleralinniarfiit tamarmik aallaavigilermassuk, taavanimiut angallateqarnerisigut iluamik isumagineqassasut, uanga kusagissanngilara avannaamiut isiginnaaginnartutut ilillugit, angallatit angisuut kujataaneersut kisimik qaleralinniarnermik ingerlatsilersinnaanerat inuiaqatigiit sinerissamiittut imminnut isikkorluttarnissaanik kinguneqaratarsinnaammat.

Taava taamaalillunga oqaatigissavara siunnersuut ataatsimut isigalugu tapersersoriga, kisiannili oqaaserisakka tassani isiginiallaqqullugit, pingaartumik aalisariutit nutaat sinerissamut qanittumi atugassat, taakkua uteqattaakkakka annerusumik eqqarsaatigineqaqqullugit.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu peqqussutissatut siunnersuut malugaara partiinit taavalu aamma Kattusseqatigiit,taavalu ilaatigut isumaqataaffigineqartoq aammalu attaviitsut taakku marluk tunngaviatigut tapersersoraat.

Assorujussuaq nuannaarpunga taama isumaqatigiitsigaluta massakkut allanngutissamik saqqummiiniarnermi Inatsisartuni tapersuisoqarmat, kisiannili suliassaq tassunga killitinneqassanngilaq, soorunami ataatsimiititaliami sukumiisumik suliarineqaqqaassaaq, taavalu taakkartorneqartut maani aamma allannguutissatut isummerfigineqartussaallutik.

Siumuminngaanniit oqaatigineqartoq, tassa nalilersoqqissaarneqassasoq aammalu nunatsinni sumiiffiit, aalisartut aammalu piniartut assigiinngitsumik pineqassanngitsut, taanna qularinngilara aamma ataatsimiititaliami tunngaviatigut isumaqatigineqassasoq, kisiannili aamma aalisagaqassuseq qiviaraanni soorunami assigiiginnarmik pinninnissaq aamma soorlu saneqqunneqarsinnaasaasoq. Piffiit ilaani aalisariutit amerlavallaalersimapput, piffiit ilaani inuutissarsiornikkut assut killeqartumik ingerlallutik. Kisianni soorunami tamakku tamarmik oqimaalutaqqissaarneqassapput, sapinngisamillu aallaavigineqassaaq innuttaasut tamarmik assigiimmik pineqarnissaat aallaavigalugu inatsisitigut ilusilersuinissarput.

Taavalu aamma umiatsiaararsortut, kutterersortut piumasaqaatinut tamakkununnga ilaatigut EU-p piumasaanut takkukkumaartussanut naleqqussarneqarnissaannut aningaasarpaalunnik aamma pisariaqartitsisoqassasoq tamatta qularinngilarput, taakkulu aningaasalersornissaanut periarfissanik ujaasisoqartariaqarpoq, malunnarmat Landskarsi kisimi tassani aningaasalersuisinnaanngitsoq, kisianni periarfissat allat inuutissarsiornermi siuarsaaqataasinnaasut tamarmik tassani suleqatigalugit ingerlanneqartariaqarpoq. Minnerunngitsumillu aamma uani eqqartorneqartut, ilaatigut aalisariutit kattussuussinnaanissaannut periarfissat aamma ilanngullugit nalilersoqqissaarneqarnissaat neriorsuutigissavara.

Taavalu ESU-p atorunnaarsinneqarnissaanut tunngatillugu aamma malunnarpoq isumaqatigiittoqartoq, kisianni uani Siumup oqaaseqaataani immaqa paatsoorneqalaarsimagunarpoq, tassa oqaatigineqarmat ESU-mut tunngasut Inatsisartutigoortumik suliarineqartarumaartussat Inatsisartut Inuutissarsiornermut Ataatsimiititaliaani suliarineqartalersussaasut, tassa Inatsisartut ataatsimiititaliaanut taanna siunnerfik ingerlanniarneqanngilaq, kisianni naalakkersuisoqarfiup ataanut inissinniarneqartoq taanna erseqqissaassutigilaasavara Siumup oqaaseqartuanut.

Taavalu aamma tassani Naalakkersuisut piumasariniarpaat piaartumik aalisariutinik ineriartortitsinissamik aningaasaateqarfiliassap pilersinneqarnissaa isumageqqullugu, taanna aamma soorunami siunnerfigineqareermat iluatsinniarnissaanut aamma periarfissat aallartinneqarnissaat, misissorneqarnissaallu neriorsuutigissavara.

Taavalu Atassumminngaanniit peqqussutissatut siunnersuut annertuumik tapersersorneqartoq annerusumik oqaaseqarfigissanngilara, malunnarmat peqqussutip oqaasertai aammalu ilusilersugaanera tamakkiisumik tapersersoraat. Soorunami aamma tassani oqaaseqaataat nalilersuinermi peqataatinneqassapput, kujataa, ilaatigut Atassutikkut, eqqugassaanngitsutut oqaatigineqartoq aamma tunngaviatigut tapersersorpaat, tassa umiatsiaaqqat angallatillu mikinerusut tassani periarfissaqartitaanissaat siunnerfigineqartoq. Soorunami aamma nunatta avannaani tunumilu aamma piniartut puigorneqaratik tassani periarfissinneqarnissaat, aamma taamaareerpoq massakkut, aamma taanna neriuppunga ataatsimiititaliami illersorneqarluni attatiinnarneqassasoq.

Taavalu savaateqarnermut tunngasut aamma tassani annertuumik isumaqatigineqarmata nutaanik pilersitsiniarnermut aningaasanik atuisoqaqqissanngitsoq, taanna taamatut oqaatigilaaginnarpara. Soorunami savat neqaat tunisinnaasagut sippoqalerpata qulanngilluinnarpoq aamma siuarsaaqqinnissami periarfissat aningaasaliinissamut aamma tunngasut tikinneqarsinnaajumaartut periarfissat arlaani pitsaasut saqqummeriarpata.

Taavalu aamma Inuit Ataqatigiinninnngaanniit oqaatigineqartut, tassa aalisariuteqassutsip pisassanut sanilliunneqartuartariaqarnera eqqaasitsissutigineqartoq aamma taakkua aaqqissuussiniarnermi ilaatinneqarnissaat aammalu sinerissami qanittumi raajarniarnerup nutaamik ineriartortinneqarnissaanut alloriaqqinnissaq aamma taanna pissanganartoq, angallatit nutaanik taarsersoqarnissaat eqqartigalugu, tassami massakkut angallatit ilaat pisoqalisimaqisut eqqarsaatigissagaanni pisariaqarluinnalerpoq nutaamik aaqqissuussiniarnissaq, kisiannili tassani soorlu oqaatigereeriga uagut kisimiilluta Landskarsiminngaanniit tamanna aningaasalersorsinnaanngilarput, aningaasat atugassagut killeqarmata, aamma pisariaqartitat allarpassuit inuiaqatigiinni ingerlatinneqartussat naatsorsuutigigaanni, kisiannili inuutissarsiutit pingaarnersaanni ingerlatsineq soorunami aamma pingaartilluinnarneqartariaqartoq maani Inatsisartuni oqaatigineqartoq aallavigalugu suliassat ingerlanneqassapput.

Taava Kattusseqatigiinninngaanniit oqaaseqaataat takisooq aamma peqqussutissaq ilaatigut avaqqutingaatsiarlugu maani oqaatigineqartut, siullermik oqallinnitsinnut assut attuumassuteqartut, taavalu Kattusseqatigiit piumasaqaataat aalisartut ilaat angallatitaarniat aningaaseriviit aqqutigalugit taarsigassarsillutik angallatitaartariaqarsimasut akilersuiniarnerminni ajornartorsiuteqartut aamma eqqaamaneqartariaqarnerat tassani tikkuarneqarpoq. Soorunami aamma tamakkua pitsaasumik aaqqiinniarnermi aamma nalilersuinermi ilaatinneqartussaapput, kisianni uanga Naalakkersuisutut neriorsuutigisinnaanngilara taakkua aningaasanik taperneqarsinnaanersut aamma nammineerlutik qanoq iliuuseqarsimasut, tassa ESU avaqqullugu namminneq piumassuseqarlutik taamaaliorsimasut aamma Landskarsiminngaanniit taperneqartalissappata, taava aqutsisinnaanerput killeqartorujussuanngussaaq, aqusinnaajunnaassavagut taavalu naggataatigut uagut imminnut artukkissalluta. Taanna pinngitsoorniartariaqarparput.

Taavalu aamma ilaatigut eqqartorneqarput tassalu umiatsiaararsortut periarfissaat pitsanngorsartariaqartut aamma taanna partiinit allanit eqqartorneqareermat qularinngilara aamma tassani nalilersuinermi annertuumik peqataatinneqarumaartut.

Uanili aamma eqqaallatsiassavara aalisartut salliutillugit angallatitaarniarnerat tapersersorneqartariaqartoq, taanna kialuunniit assortorsinnaanngimmagu, aamma ESU-mi taamaaliortarpugut, ESU atorallarmat, kisiannili aamma uani eqqaatsiarneqartoq RoyalGreenlandip angallatinik pisaarniarnera, tassani annertuumik aallaavigineqarmata aalisartut inuusuttut aallaavigalugit sulineq aallartinneqassasoq, tassa Royali nammineq piginnittuusanngilaq, kisianni inuusuttunut ikaarsaariarniartunut taakku tunniunneqartussaapput, aamma taanna qularnaarneqareerpoq, neriuppungalu tassani umiatsiaararsortut arlallit peqaataatinneqassasut aaqqiinniarnermi.

Taamatut oqaaseqarlunga naatsumik ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa innersuussutigissavara, taavalu tassani nalilersuilluarneqareerpat aamma Inatsisartunut oqqunneqartussaammat, neriuppunga aamma tassani annertuumik isumaqatigiilluta aaqqiissuteqarsinnaassasugut. Qujanaq.

Godmand Jensen, Atassut::

Partiip oqaluttuata avataatigut tamaannga oqaluttarfimmut qaqigama imatut paasineqassanngilaq partiip oqaluttuanut imaluunniit partiitsinni isumaqataanginnera oqariartuutigalugu tamaanga oqaluttarfimmukartunga, tassa aalisarnermut piniarnermullu tapersiisarneq pillugu inatsisissamut siunnersuut uagut partiitsinni annertunerpaataa, oqaraannimi isumaqatigilluinnarparput, tamannali partiimi oqariartortutta oqariatuutigisimavaa.

Pingaartumik raajarniarnermut tunngasortaa pitsaaluinnartutut nalilerparput aammalu ataatsimut tamaat isigalugu aamma pitsaasutut aamma nalilerparput, kisiannili partiimi partiini allanituulli aamma uagut, uanga inuttut tassani anguniagaasut ilaannik pinngortsoornanga taasariaqartut, taasaqartariaqartutut misigisimavunga, tassa tassani uanga maanga oqaluttarfimmut qaqininnut tunngavigaara avannaani qaleralinniarfiunerusuni angallatitigut pitsanngorsaaniarneq pillugu inatsisissami anguniarneqartut pingitsoornanga oqaaseqarfigisariaqarlugit misigisimagama.

Siullermik oqaatigineqartariaqarpoq soorunami inatsisissami siunnersuummi pitsaanerpaamik aalisarnerup pitsaanerpaamik akilersinnaasumik aaqqikkiartuaarneqarnissaa pillugu inatsisissaq ilusilersugaammat, neriussuugullu anguniakkat pitsaasut aqqutigalugit, aamma qaleralinniarnikkut anguneqarsinnaasut pitsaanerpaafissaminnut ingerlajumaartut. Taamaakkaluartoq taavani qaleralinniarfinni avannarpasinnerusumi angallatit ukiuni kingullerni alliartuaartinneqarsimapput, soorlu taasinnaavagut AWI 33-nik taaneqartartut angallassuit kusanartut pitsaasullu, kisianni akisoorujussuit ullumikkut taavani atorneqarput.

Taavanili kommunimi pissassiissutigineqartartut ilaatigut 4.300 tonsit eqqaanni ilaatigut ajoraluartumik tamakkerlugit ullumikkut pisarineqarneq ajortutut naliliiffigineqartarput, tassa angallatit pitsanngoriartorput, kisianni aalisakkat pisarineqartussat qangamut naleqqiullugu ujarnarninngorsimapput, taamaattumillu eqqarsaqqajaanarpoq, soorlu uanga nammineq inuttut aamma taavanngaaneersutut, angallatit alliartuaartillugit suli akisuninngortissagutsigit taakkununnga piginnittunut sunamita kingunerisussaasavaa. Taanna soorunami uanga naliligassaringilara, kisianni eqqarsaatissatut tunniukkusuppara, isumaqarlingalu aalisarnermut piniarnermullu tapersiisarneq pillugu inatsisissaq siorna suliarineqalermat kommuneqarfiit tamakkiisumik tusarniaavigineqarsimanngitsut, tassami uanga naliliinera tunngavigalugu qaleralinniarnermut aqqutaasinnaasut ilaatigut qassupinneqarsimasutut takusinnaavakka.

Taannalu taama taatsumik oqaatigeriarlugu umiatsiaaqqanut tunngasortaa aamma taangitsoorusunngilara, tassa oqaatigineqareersutut kommuneqarfinni avannarpasinnerusuni umiatsiaararsorneq annertoorujussuarmik ingerlanneqarpoq, tassa ilaatigut sikusartoq eqqarsaatigalugu 550-it 600-illu eqqaanni umiatsiaaqqat amerlassuseqatutut naatsorsorneqartarput, uagullu mannineq kommuneqarfitsinni umiatsiaaqqat amerlasoorparujusuupput, ilaatigut hunderujut ataasiinnaannatik.

Aamma taavani umiatsiaararsorluni ineriartorneq imaluunniit inuutissarsiorneq tamarmi qulaaniit uniteriarneqassappat imaluunniit pakkersimaarneqartut ilusiliineqassappat, tamanna innuttaasunut akileraartartunullu taavani najugaqartunut umiatsiaararsortorpassuarnik nukillaajallernermik annertuumik kinguneqartussaavoq, tassami aamma taakkua allatuulli akilersugassanik naammattunik akilersugassaqartarput, inuutissarsiornikkut allatigullu, umiartsiaararsorluni inuutissarsiorneq akisoorujuuvoq, taamaatumillu pitsaasumik umiatsiaaraqanngikkaanni aamma inuuniarneq pitsaasumik ingerlanneqarsinnaanani.

Soorunami ataatsimiititaliami nalilersorneqaqqittussatut taakkartorneqarmat, neriuppunga ataatsimiititaliami susassaqartumi aappassaaneerneqarlunilu pingajussaaneerneqannginnerani pitsaasumik nalilersorneqarumaartoq.

Aamma taanngitsoorusunngilara umiatsiaararsorluni inuutissarsiorneq taavani avannarpasinnerusumi eqqaaneqaraangat, uani inatsisissami ilanngussorneqartut tunngavigalugit siunniunneqartartoq tassatuaammat aalisarneq. Umiartsiaararsorluni inuutissarsiorneq taavani aalisanerinnikkut ingerlanneqanngilaq. Aamma tassani inatsisissami taakkartorneqarpoq kujataani taama inuutissarsiorneq piniarnikkut tapersersortuarneqassasoq, tassa ESU aqqutigalugu tapersiisarnikut.

Oqaatigiinnarsinnaavara kommuneqarfimmi, tassa uanga aggerfigisanninngaanniit, aalisarnikkut umiatsiaararsorluni inuutissarsiorneq ajorsiffiani piniarnermik imatut annertutigisumik atorneqartarmat, umiatsiaaqqap qanoq ittuunera apeqqutaatinnagu allaat 300-400 kilometerit angullugit nikerarnerni umiatsiaaqqat taakkua atorneqartarlutik, tassa imaappoq umiatsiaararsortut napajumallutik inuujumallutik taamanna piffik angitigisoq nikerarfigisarpaat, taamaattumillu aalisarnerinnavimmut tutsillugit adressilerneqarlutik qulaaniit naqinneqarlutik tapersersorneqarnerisa unitsinneqarnissaat akueriuminaatsippara.

Aammali soorunami oqaluuserisarput ilungersunartuuvoq, kisianni aamma nuannersunnngulaartarlugit pitsaasuusarput, imaamma ippassaq umiatsiaaqqat Q-nik taaneqartartut minnerpaartaat oqallisigivagut, taakku inuutissarsiornermi siamasissumik atorneqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu, nuannaralugulu maluginiagara unaavoq, tamakkiisumik malinnaaffigineqarsimannginerani ilaatigut uppernarsaat takusinnaallugu, tassa ippassa oqallisigigatsigu Q 17-it aamma Q 19-it, kisianni angallatit taakkua minnerpaaffii Q-t tassaapput Q 17-it aamma Q 21-t, tassa Q 19-eqanngilaq, kisianni taamatut oqariarlunga neriuppunga inatsisissaq aappassaaneerneqarlunilu pingajussaaneerneqannginnermini ataatsimiititaliami susassaqartumi tamakkiisumik misissorluarneqassaoq aamma umiatsiaararsortut eqqarsaatigalugit.

Mikael Petersen, Siumut:

Siumumi oqaaseqartutta avataatigut pingitsoorumanngilanga ilassuteqalaassallunga, tassa ESU-kkoorlugu aalisariutinik nutaanik pisaartortarnermut atatillugu massakkut peqqussutissatut siunnersuummi taakkartorneqartut ippinnartoqartikkakkittaaq, tassa erseqqissaataanerulaaginnassagunarput oqaaseqartutta oqaaserisaanut.

Siullermik oqaatigilaarusuppara, tassa oqallisigisarput maani inimi oqallisigineqartoq, aalisarnikkut pissutsit pillugit nassuiaat oqallisigineqarmat angallatit annertoorujussuarmik eqqartorneqarput aammalu suliassarpassuit taakkartorneqarlutik, aaqqiissutissat assigiinngisut, angallatinut tunngasut, pisassanut tunngasut, qaleralinnut raajanullu. Taava malitsiinnarlugu massakkut peqqussutissaq aajuna suliaraarput, Naalakkersuisuninngaanniit siunnesuutigineqartoq taakkununngarpiaq tunngasoq, siunnersuutigineqarlunilu decemberip aallaqqaataaninngaanniit atuutsilissasoq, tassa ukioq manna.

Taamaattumik pingaartinneqartut assigiinngisorpassuit taakkartorneqartut tamarmik ilannguneqassappata, ila ataatsimiititaliaq aappassaaneerinninnissaq sioqqullugu suliaqaqqittusaq ulapissaqaaq, nalilersugassarpassuit tassaniimmata.

ESU-mut tunngasut aammalu qaleralinnianut aalisakkanullu allanut aalisartunut tunngasut taakkartorneqartut, raajarniat aaqqiivigineqarnissaat tamarmik uani peqqusummi taakkartorneqarput.

Una peqqussut akuerineqarpat tassa, taanna aallaaviulissaaq, taanna eqqaamassavarput. Taamaattumik ullumikkut oqallisigineqartut asuliinnartinneqassanngippata, uunga peqqussutissamut nalilersuutinut eqqartorneqartut ilanngunneqartariaqarmata oqaatigerusuppara.

Avannaa eqqarsaatigalugu sineriak tamakkerlugu piumasaqaataasunut allaanerusumik siunnersuutigineqarpoq ilaatigut qaleralik immikkuullarissunngorlugu piumasaqaatinik, aalisariutit qanoq ittuunissaanik piumasaqaatinik ilaqartinneqarluni. Eqqaamassavarput aalisagarpassuaqarmat assigiinngitsunik, qaleraliinnaq tunisassiarineqarsinnaanngimmat, aamma aalisakkat allat tunisassiarineqartussaammata, taamaattumik qaleraliinnaq tunngavigalugu Aasianninngaanniit avannamut Upernavik tikillugu piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaanngilaq. Taamaattoqarsinnaanngilaq. Qanoq aamma. Aalisagarpassuit allat pisarineqartummi taakku? Aamma qeeqqat takkuppata, saarulliit takkuppata aamma taakkunani kommuneqarfinni najugaqartut soorunami aalisassapput.

Taamaattumik tassani oqaatigineqartut oqaatsit atorneqartut ersarinnerusunngortinneqartariaqarput naleqqussarlugit.

Isumaqarpunga ataatsimiititaliami suliaqartussami tassani tamanna nalilersoqqissaarneqartariaqartoq, soorlu partiit assigiinngitsut aamma tamanna piumasarigaat, takusinnaasakka malillugit Inuit Ataqatigiinniit, Kattusseqatigiinniit Siumumiillu tamannarpiaq piumasarineqarpoq annertuumik.

Aamma ataatsimiititaliaq suliaqartussaq Siumuminngaanniit oqaatigineqartoq, tassa Siumup gruppiani ilanngullugu eqqartorneqarmat Inuussutissarsiornermi Ataatsimiititaliaq toqarneqarpoq, tassani ataatsimiititaliat nutaamik Inatsisartuni aaqqissuunneqarneranni suliassaqarfiit aalajangersarneqarmata ESU-mut tunngassuteqartut erhvervsstøttip, erhvervsstøttimut tunngassuteqartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap susassaqarfiinut ilaatinneqarmat, tamanna Inatsisartut tamarmik nalungilaat.

Taamaattumik Naalakkersuisup akissuteqaammini Siumut oqaaseqartuanut oqaatigisaa una erseqqissaatigilaarusuppara, aap, nalunngilarput Naalakkersuisut qinnuteqaatinik suliarinnittartussaasut, ESU-mut qinnuteqartoqaraangat, kisianni soorunami ESU-mut tunngatillugu, tapiissuteqartarnermut tunngatillugu inatsisitigut arlaatigut suliassanik takkuttoqartaraangat isummersorfissanik Inatsisartut aamma akuliunneqartarput, tassalu Inatsisartut oqarput Inuussutissarsiornermi Ataatsimiititaliaq tassani susassaqassasoq, taanna aamma tassani pineqarpoq.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Aalisarnermut Naalakkersuisoq aatsaat oqarpoq, tassa oqimaalutaalluartoqassaaq, tassa taanna isumalluarnartoq, oqimaalutaalluartoqassasoq. Taamaattuminguna aamma uanga oqaaseqarninni oqaatigigiga, tassa tunisat pitsaanerunissaat siunissami pillugit oqallinnitsinni aamma tassani eqqaaneqarmata angallateeqqat atorunnaarneqarnissaat siunniunneqarpoq, anginerusunik angallateqalernissaat eqqarsaatigalugu, isuma ajunngivissoq, eqqaassitsissutigerusuinnarpara angallateerarsortut, tassa qaleralinniat avannaanni ullumi ingerlasut eqqorneqassanngitsut siunissami, soorlu tunisisinnaajunnaarsinneqassanngitsut siunnersuut nutaaq takkuppat. Taamaaliorneqassagunik nappaannartussanngussammata.

Uumali peqqussutip siulliup massakkut illersorpai, tapiiffigitissimallugillu umiatsiaarartaarnialermata, taamaattumik taassuma peqqussutitoqqap atuunnera sianigilluaqqullugu, taakku ingerlaanartariaqassammata, nutaalli nutaanik anginerusunillu pisaartussat tapiiffiginnittarnerup allap taakkua ingerlattussaammagit, taakkua peqqussut pisoqaq nutaarlu imminnut uigoqatigiinneranni aalisartut qaleralinniartut mikisunik angallateqarsimasut eqqornaveersaaqqullugit taamatut uanga inassuteqatsiarpunga.

Taamalillunga aamma Godmann Jensenip nassuiaatsiarnera assorujussuaq nuannaraara, tassa pisariaqartinneqartoq maani oqaatigilluarmagu taanna qujassutigisariaqarpoq.

Vittus Mikaelsen, Siumut:

Qujanaq. Siullermik oqaasissama ilaat Mikael Petersenip eqqartortareermagit una taamaallat erseqqissaatiginiarpara Siumukkuninngaannit oqaaseqaateqarnitsinni Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaluttarfimminngaanniit imannak oqarmat, aalisartut piniartullu Siumukkut immikkoortinnennginneqarnissaat taakkua pigaat, uani oqaaseqaatitsinni ataatsimilluunniit aalisartut piniartullu eqqaaneqanngillat, allakkami uani, kisianni tassani uagut taamatut oqaaseqarnitsinni pivarput inatsit maannakkut pilersinniagarput nutarterneqartoq normoqartoq 134, martsip 28-ani 1984-imeersoq nutarterneqarpoq taammaallat silinninngortillugu, aalisartuaqqat eqqarsaatigalugit, tassani erseqqissumik § 3, immikkoortoq 3 taanna uparuarparput erseqqissumik allassimammat, Diskobugtimi, tassa Aasianninngaanniit Upernavik ilanngullugu allaanerusumik pineqarnissaat, taavalu aamma § 6-imi, immikkortoq 7, aamma tassani allanneqarmata illoqarfiit taakkua.

Taannaannaruna uparuaripput. Ukua allat uumap iluaniittut mikinerpaarpaammilluunniit Siumup tungaaninngaannit ajorinngilarput, soorlu Qaanaaq, Ittoqqortoormiullu 1984-imili taamani inatsisiliornermi allanngortinneqarnikuupput, taamaallat taakkununnga tunngasortai uagut tungitsunninngaannit Siumuminngaanniit uparuarparput.

Aamma una ilanngullugu Per Berthelsenip oqaaseqarnermini oqarmat umiatsiaararsortut maannakkut mattunniarneqartut, uani inatsimmi allanngortinneqartussami mikinerpaammilluunniit umiatsiaararsortut mattunniarneqanngillat, taamaallaat ullumikkut Diskobugtimi, ingammik Ilulissat Uummannarlu mattunneqarnikuupput, taannajuna ammaanninarneqartoq ullumikkut anginerulaartunik angallatitaarsinnaanerinut periarfissinneqarlutik, taamaalillutik periarfissaqalissapput inatsimmi uani nutaami.

Aamma taamatorluinnaq oqarneratut savaatillit pitsanngorsaanissaminnut mattunniarneqartut, aamma taakkua mikinerpaamilluunniit savaatillit mattunniarneqanngillat. Taamaallaat uani aamma pineqarput nutaamik savaateqarfimmik pilersitsiniartut taakkua mattunneqaqqaarallarnissaat. Ukua ullumikkut ingerlareersut ullumikkornit pitsaanerusumik aqqutissiuunniarneqarput ugguuna inatsisikkut.

Taamaallaat taakku nappaaqqinninnut peqqutaapput.

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Naatsuarannguusasaq, unaana erseqqissaateqqrfigilaarusullugu, tassa inuussutissariutinut tapersiisarnermut ataatsimiititaliaq maannamut ingerlajuarsimasoq, tassa taanna Inatsisartuni toqqakkanik katitigaasarnikuuvoq maannamut. Taanna atorunnaarsinniarneqarpoq uani peqqusssutissatut siunnersuummi. Aamma taanna allaanerusinnaangilaq Inatsisartut Naalakkersuisullu suliassaat taamatut massakkut aaqqissuunneqarsimatillugit, tassa pingaartumik 1997-imi taanna Inatsisartut Naalakkersuisoqarfinnit kiffaarttuunneqarnermikkut avissaavinneqarnerat eqqarsaatigigaanni.

Kisianni aamma una pingaaruteqavissoq tassani eqqaamalaartariaqarpoq, Inatsisartut Ombudsmandiat Inatsisartut namminneq ataatsimiititaliarisaannut akulerussinnaatitaangimmat, tassa imaappoq inuutissarsiutinut tapersiisarnermut ataatsimiititaliamut qinnuteqaatigineqarsimasut innuttaasuninngaanniit Inatsisartut Ombudsmandiata nakkutigisinnaanngilai ilumut inatsisit atuuttut maleqqissaarluti suliarineqarnersut taanna qulakkeerniassallugu.

Taamaammat taanna aaqqittariaqarpoq, aatsaallu aaqqinneqarsinnaavoq Inatsisartut ataatsimiititaliaatut inissisimajunnaarluni Naalakkersuisoqarfiup ataani toqqaannartumik taanna isumagineqalermat. Taamaammat taanna aaqqitariaqarpoq, taammaammat neriuppunga taanna aamma uani siunnersuutigineqartutuut taamaalineqarumaartoq.

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Sivitsorsaanianngikkaluarlungaana oqaaseqaratta oqariatuutigisarput, soorlu maannakkut oqallikkatta siuliani aamma oqallikkatta aalisarneq pillugu nassuiaammi sinerissap qanittuani umiatsiaaqqat angallatillu allat anginerusut nutarterneqartariaqartariaqarnerat taanna eqqaassitsissutigineqarpoq, aammalu taamatut siunnerfeqalissagaanni soorunami aningaasalersuisussat qulakkerneqartariaqarmata oqaatigaarput, aningaasalersuinissami qulakkeerinninnissaq pisariaqarluinnartoq inatsisip allanngortinneqqannginnerani.

Taannaana assut uangat ujartoriga, aamma neriuutigaara ataatsimiititaliami taanna ujartorneqarumaartoq, aningaasalersuisinnaasoq qulakkeerneqartinnagu uagut Kattusseqatigiinniit inatsisissar tanna akuersaarusinnginnatsigu, maannakkut aningaasaliuttakkat eqqarsaatigalugit naammanngereeqqisut takusinnaareeratsigu aamma massakkullu anguniarneqarluni landskarsiminngaanniit tapiissutit sapinngisamik piiarneqassasut.

Taamaattumik piorsaanissat allallu nutarterinissallu aningaasalersorneqarnissaat qulakkeernagu allanngortiteriinnaraluarutta isumaqarpunga suliassat kinguarsaraluttuinnassagigut. Taannarpiaq assut eqqarsaatiginaqqunarpoq.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq:

Tassa saqqumiussuunneqartut taakkua suleriaqqinnissami atorneqassapput, kisianni uani assortuussutigissanngilarput ataatsimiititaliami sorlermi suliarineqassanersoq, Inatsisartut suleriaassiat malillugu suliarinnittussap suliarissavaa, kisianni immaqa pisariaqassaaq pitsaasumik suliarineqassappat Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaq taavalu Aalisarnermut Piniarnermullu Ataatsimiititaliaq aamma tassani naapeqatigiissinnaanissaat.

Taavalu aamma Godmann Jensenip erseqqissaatai aamma ilanngullugit nalilersuinermi peqataatinneqarnissaat, tassami inuutissarsiutit massakkut ingerlareersut siunertarineqanngilaq ajornerusumik atugaqartitsilernissarput, pingaartumik umiatsiaararsortut eqqarsaatigalugit, ikaarsaariarnissaq taakkununnga sapinngisamik pitsaanerpaamik aqqutissiuunniartariaqarmat, tassami uniinnavitsissagutsigit inuiaqatigiinni akissaqanngilagut taama amerlatigisut ataatsikut unitsinneqarnissaanut.

Taavalu uani Mikael Petersenip oqaaseqarnermini qaleralik kisimi aallaavigineqartutut taammagu, kisianni aalisakkanik tunisassiornermi aamma aalisakkat allat tassani nalilersuinermi peqataatinneqartussaammata, tassa imaappoq, aalisakkat tunisassiorfinnut tunineqassappata umiatsiaaqqat ilaatigut navianartutut massakkut isigineqariartulerput, orsussat allallu umiatsiannguani tassani inooqatigineqarput, isumaqarpunga qaleralik kisimi tassani aallaavigineqarsinnaanngitsoq, aamma qularnanngimmat tunisassiassat allat mattunniarneqarnissaat siunnerfigineqassasoq. Taanna qaleralinnut kisimi tunngatinneqannginnissaa matumuuna erseqqissaassutigissavara, piumsaqaatit aamma aalisakkanut allanut atuutsinneqarnissaat qularnanngilluinnarmat.

Taavalu aamma Otto Steenholdti tunisassiassat pitsaanernut aqqutissiuunneqarnissaanut kissaateqarnera isumaqatigilluinnaqqissaarpara. Taavalu Mads-Peter Grønvold aamma taakku aningaasalersuinissamut tunngasut, soorunami tassani suliassat ataatsimiititaliami ingerlaqqissapput tassanilu nalilersorneqassaaq ilumut ukioq manna naammassineqassanersoq imaluunniit aappagumut kinguartinneqassanersoq.

Uani siuliani oqallinnermi annertuumik oqallinnitsinni aamma massakkut attuumassuteqartorujussuit tassunga ilanngunneqarmata immaqa taakku Inuutissarsiornermut Ataatsimiititaliap Aalisarnermullu Ataatsimiititaliap nalilersorsinnaavaat, suliassaq ilumut ukioq manna naammassineqassanersoq imaluunniit aamma upernaammut kinguartittariaqarnersoq. Taanna Inatsisartut ataatsimiititaliaasa suliassaraat.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq, tassa taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 21 tassalu aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutisaattut siunneruutip siullermeerneqarnera tamaannga killeqarallarpoq, kisiannili aappassaaneerneqartinnani Inuutissarsiornermut Ataatsimiititaliamut suliakkiissutigineqassaaq matumalu kingorna aappassaaneerneqarumaarluni.