Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Ullut ataatsimiiffiusut qulingat, marlunngorneq oktoberip 9-aat 2001, nal. 13:08

(Inuussutissarsiornermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Hans Enoksen, Inuussutissarsiornermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara ?Aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaat?.

Aalisarnermi inuutissarsiorneq inuiaqatigiillu qaammatit kingulliit ingerlanerini, aalisarnermi inuutissarsiuteqarnermi pissutsit pissutaallutik, unamminartunik amerlasuunik naapitassaqartinneqartarput. Inuiaqatigiit akornanni tamanna ilaatigut sakkortusaarnertalinnik oqallinnernik pilersitsisarsimavoq aamma maani inatsisartuni.

Ilaatigut ajornartorsiutinik pilersitseqataapput, nunarsuarmi raajat akikillinerisa nassatarisaat aammalu nunami tunisassiorfinnik matooraasoqarsinnaanera, taakkuupput nipituuliortitsileraluartut aammalu aalisartunik aalisakkerivinnilu sulisartunik nakeriallatsitsisut taamatullu kommuninut matusivigineqarsinnaasunut ajornartorsiortitsilersut.

Aalisartut naammagittaannerisa annerpaaffigisaat upernaaq misigaarput, aalisartut unioqqutitsillutik talittarfinnik assersuimmata. Piffissap kingulliup ingerlanerani kommunit arlallit aamma Naalakkersuisunut saaffiginnissuteqartarput aaqqiissuteqaqqusillutik, suliffissuit matoqqunngikkaluarlugit.

Oqallinnermi Naalakkersuisut piumaffigineqarput aalisarnermi ajornartorsiutinik assigiinngitsorpassuarnik aaqqiissuteqqqullugit, arlalinnillu isornartorsiutigineqarpoq, Naalakkersuisut ataqatigiissumik aalisarnikkut politikkeqannginnerat.

Naalakkersuisut qaammatini ingerlareersuni ajornartorsiutit maannakkorpiaq atuuttut qaangerniarlugit aaqqiissutissarsiorput.

Ajornartorsiutit imaannaanngitsuupput, tamakkulu tamatigut aaqqinneqarsinnaasanngillat, attuumassuteqartut tamarluinnarmik iluarisaannik. Naalakkersuisulli soqutigisaqaqatigiit ataasiinnaat aalisartitseqatigiiffiilluunniit ataasiinnaat soqutigisaat killeqartut kisiisa tunaartaralugit aaqqiissuteqarsinnaanngillat, aaqqiissutssalli inuiaqatigiit iluini tamanit iluaqutisarsivigineqarsinnaasut nassaarisariaqarput. Eqqaamaqqussavarput, Naalakkersuisut imartatta aalisagaqartuarnissaa toqqammavigalugu politikkikkut aalajangiisarneri tamarmik pisarnissaannik pingaartitsigatta.

Unioqqutitsilluni talittarfinnik assersueqattaarnerit kipitinneqarmatali, aalisarnermi inuutissarsiuteqartut sinniisaat Naalakkersuisullu atorfilittai, ataatsimiititaliaq suligasuartussaq aqqutigalugu, sinerissamut qanittumi aalisarnermi aningaasarsiornikkut ajornartorsiutaasut qaanerniarlugit aaqqiissutissanik ujaaseqattaapput. Ataatsimiititaliaq pilersinneqartoq inassuteqaatinik tunniussaqareerpoq, siunnersuuteqarluni aalisarnikkut siunissami ineriartortitsinissami allanngortitsisussanik. Inassuteqaatit Naalakkersuisut nassuiaasiaanut ilanngullugit agguaanneqareerput.

Aalisarnikkut inuutissarsiuteqarnerup iluani ajornartorsiutit aaqqiivigisariaqartut assigiinngitsut ilungersunarsiartuinnarsimapput. Peqataanik ersarissigaluttuinnarsimavoq pisariaqartinneqartoq, ukiuni kingullerni pisartut aallaavigalugit, aalisarnermut inatsimmi, kikkut, suullu salliutillugit aalisagartassanik aningaasaliisarnermilu agguaassisarnermi tunngavigineqartartut Naalakkersuisut inatsimmik malinnitsitsiniarnerminni aallaavigisaat, Inatsisartut qissimittariaqaleraat.

Taamaattumik Naalakkersuisut aalajangerput, aalisarneq pillugu ataatsimiititaliamit suligasuartussamit inassutigineqartunut ilassutitut saqqummiunniarlugu aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaat. Nassuiaat tunngaviusumik oqallisissiaavoq tunngaviussalunilu aalisarnermi inatsimmi ajornartorsiutaasut kiisalu aalisarnerup aaqqissuussaanerani ajornartorsiutaasut tunngaviusumik Inatsisartunit aalajangiiffigineqarnissaannut.

Naalakkersuisut naatsorsuutigaat, oqallinneq Inatsisartunit Naalakkersuisunut inassuteqarnermik kinguneqarumaartoq, siunissami aalisarnikkkut politikkip sumut sammisariaqarneranut Naalakkersuisut tamatumuuna kingorna tamanna tunngavigalugu suliarissavaat, ukiup tulliani saqqummiunneqartussaq aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut nutaaq.

Aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaatip takutippaa, maannamut aalisarnermut politikki, aalisarnermut inatsimmi, kikkut, suullu salliutillugit aalisagartassanik aningaasaliisarnermillu politikkikkut aalajangikkat tunngavigalugit aqunneqartoq. Aalisarneq imminut akilersinnaasumik ingerlatsinermut sammivilerlugu ingerlatilissagutsigu, avaqqussinnaanngilarput pisariaqarmat aalisarnermut inatsisip iluaniittut, kikkut, suullu salliutillugit aalisagartassanik aningaasaliisarnermillu politikkikkut periutsit nalileqqittariaqarnissaat. Nalileeqqittariaqarneq tamanna ataatsimiititaliap suligasuartussap inassutaani ersippoq.

Nassuiaatip saqqummiunneqartup piumasaraa siumut isigaluni oqallittoqartariaqartoq, ersimmat qinersinaasatta periarfissat arlariit suuneri, tunngaviliisussat aalisarnermi aaqqissuussinerup siunissami qanoq ittuunissaanut.

Tunngaviusumik pingaarutilittut apeqqutaavoq, piareersimaffigineripput ineriartorneq, nunani eqqaamiutsinni siuarsimasuni ingerlanneqareersoq imaluunniit tunngavigissaneripput aaqqissuussineq angisuutigut Naalagaaffimmit kongornussimasarput, 1985-imi aalisarnermut oqartussaaneq tigugatsigu. Pisut ikittunnguit eqqarsaatigissanngikkaanni, aalisarnermi sammivik agguaassisarnermullu tunngasut, aninginerusumik allannguuteqartinneqarnikuunngillat.

Sinerissamut qanittumi aalisarnerup aaqqissuussaanerani tulluussaatigalugit allannguutissatut Ataatsimiititaliamit suligasuartussamik siunnersuutigineqartut ilissinnit maluginiaqqussavakka.

Aalisarnerup iluani iluarsartuusseqqinnissamut siunnersuut marlunnik sammiveqarpoq. Siullermik siunnersuutigineqarpoq, kutterersortut arlallit kattullutik angallammik anginerusumik taarseerusuttunut Landskarsip aningaasaliinissaa, taakku nunami suliffissuarnik ataavartumik pilersuissanngorlugit. Kattussuunnissamut taakkununnga pilersaarutaavoq Landskarsip kattussuunnermut ataasiakkaanut aallaqqaasiutissanik aningaasanik immikkoortitsinissaa, aningaasaliissutissallu sinneri kattuttunit taarsigassarsiniarnikkut pissarsiarineqassasut.

Aappassaanik, tagginneqarpoq sinerissamut qanittumi aalisartut, sinerissamut qanittumi aalisartunut TAC-p ilaanik angallammi tunisassiortalernissaat, soorlu avataasiuutit uutiterisartut atugaattut atugaqalersillugit.

Pingaarluinnarpoq maluginiassallugu, aaqqissuussinerup allanngortinneqarnissaanut siunnersuut aallaaveqarmat, suugaluartunulluunniit ingerlatat imminut akilersinnaasariaqarnerannik, angallatillu angallammi tunisassiornissamut akuersissumik soqanngitsut eqqarsaatigalugit pisariaqartussaavoq Landskarsip sulianut aningaasaleeqataasariaqarnissaa. Aningaasaiissutissat sinnerisa taarsigaasarsiarineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Angallatit angallammi tunisassiorsinnaatitaasut eqqarsaatigalugit, taakku aningaaseriviit aqqutigalugit taarsigassarsineq aqqutigalugu aningaasalersorneqassapput. Tassa nunatta karsia uani isumalluutigineqassanngilaq.

Aamma ersarissarneqassaaq, Ataatsimiititaliap suligasuartussap inassutigimmagu, sinerissamut qanittumi aalisariutit angissusissatut killissaasa allanngortinneqarnissaat. Tamanna isumaqarsinnaavoq angallatitaartoqartalernissaa ungasinnerusumut allarsinnaasunik sinerissap qanittuani raajarniarnermi. Taamaattoqassapallu angallatit ikinnerusut inissaqartinneqassapput.

Naalakkersuisut aningaasaqarnermut inatsit 2002-mut siunnersuutigisimavaat aningaasanik immikkoortitsisoqassasoq sinerissap qanittuani aaqqiissutissanut atorneqarsinnaasunik. Sinerissamut qanittumi aalisarnikkut iluarsaaqqinnissamut siunnersuutigineqartoq una inatsisartunit isumaqatigineqarsinnaappat, Naalakkersuisut piareersimapput Aningaasnut inatsisissami allannguutsissanik siunnersuuteqarnissaminnut.

Kutterit kilisaatinik anginernik taarsersorneqarnerannut atatillugu, kutteriutillit ESU-mut akiitsuisa pioreersut immikkut aaqqissuussivigineqarnissaat immikkut nalilersorneqartariaqassaaq. Taamatut immikkut pisinnaanerup saniatigut ESU-mi siunertaanngilaq, ESU raajarniutinik nutaanik sanaartornermut atorneqarnissaa.

Naalakkersuisut nalilerpaat sinerissamut qanittumi aalisariutit pisariaqartinneqartunik aammalu nunami raajaleriffinnik pilersuisinnaasussanik taarsersorneqassappata, aningaasanik Nunatta Karsianit naleqqussaanissamut atugassanik immikkoortitsisoqartariaqartoq.

Ullumikkut maani inimi aalisarneq pillugu oqallinnermut aammalu ukiup tullissaanut aningaasanut inatsisissamut aalajangiinissamut uiggiullugu, Naalakkersuisut pilersaaruteqarput ataatsimiititaliamik pilersitsinissamik, aalisarnerup aalisakkanillu tunisassiornerup tamakkiisumik aaqqissuunneqarnissaanik, ullumi eqqartorneqartumik piviusunngortitsiniaqataasussamik.

Naalakkersuisut siunniussaraat, maannakkumiit iliuusissat tamarmik, aalisarnerup aningaasaqarniarnikkut nunatta karsianik isumalluuteqarani, imminut napatissinnalernissanik tunaartaqarluni siunnerfilerneqarnissaa. Anguniakkamili inuiaqatigiinni innuttat ilaannik malunnartumik salliutitsinaveersaarnissaq suliffisaqartitsiniarnermilu mianerisariaqartut puigorneqassanngillat.

Naalakkersuisunit aammattaaq pingaartinneqarpoq, aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermik aallussalinnut ilinniakkatigut pikkorissarnikkullu atugassaritinneqartut annertuumik ataavartumillu pitsanngorsaaffigineqarnissaat. Taamaasiornissaq pisariaqarpoq, sulisut aalaakkaasut, ilinniarluarsimasut pisariaqartitamillu ilinniarluarsimasut pigiinnarneqassappata.

Royal Greenland A/S eqqarsaatigissagaanni, suliffissuarmit siumut pilersaarutitut tusarliunneqarsimasut, tassa suliffissuaq aningaasaqarnikkut isumannaatsumik aqulluakkatullu ingerlanneqarnissaanik oqariartuutilik. Naalakkarsuisuniit tusarluarlugu tapersersorsimavarput, soorunami ingerlatsineq akisussaaffiit, generalforsamlingip, bestyrelsep ulluinnarnilu suliffissuarmik aqutsisut akornanni inatsisigut killissarititat iluanni pinissaata sanioqqunneqannginnissaa avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Nalakkersuisut piffissap kingullerpaap ingerlanerani aaqqiissutissanik nassaarput, Paamiuni, Qeqertarsuarmi, Qasigiannguani aammalu Uummannami suliffissuarni suliassaqartitsiinnarnissaq qulakkeerniarlugu. Pilersaarut, ilaatigut avannaani tunitsivimmik ataasiinnarmik umiarsualiinermik nassataqartussaq 2002-p tungaanuugallartoq atuutissaaq. Piffissami aggersumi 2002-p kingorna qanoq periuseqarluni aaqqiisoqassanersoq sulissutigineqassaaq.

Tassani pingaarnerutillugu Paamiuni tunisassiorfiup ingerlaannarnissa qulakkeerniarlugu iliuuserisassat.

Taamatut aaqqiinniuteqarnermi, illoqarfinni taaneqartuni nunami suliffiit ataavartut qulakkeerneqarnissaat Naalakkersuisunit pingaartinneqarsimavoq. Taamatuttaaq tunitsivitsigut qinigassat eqaatsut Uummannap Kommuneqarfiani aalisartunut qulakkeerunneqarnissaat pingaartinneqarsimavoq. Taamatullumi aamma Uummannap Kommuniani nunami sullivinnik tunisassiornermillu qulakkeerinissaq.

Peqataanik Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut siunnersuuteqarput aaqqiissutissamik, Maniitsumi aalisakkeriviup ingerlaannarnissaa qulakkeerniarlugu. Aallaqqaammut ukioq manna decemberi angullugu tunisassiornerup ingerlaannarnissaa qulakkeerniarneqarpoq. Naalakkersuisut isumaqarput, Royal Greenland A/S pisussaafeqartoq tunisassiornermi iluarsartuusseqqinnermut atatillugu isumaqatigiissutinik malinninnissaminut, taaamaalilluni Maniitsumi tunisassiorneq killilimmik ukioq 2002-ip tungaanut ingerlaannarsinnaaqqullugu.

Naalakkersuisut peqqusipput Royal Greenland A/S-ip aningaasatigut ingerlanera qulaajarneqassasoq tamannalu maannakkorpiaq utaqqimaarneqarpoq.

Taamatut oqaaseqarlunga aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaat kiisalu ataatsimiititaliap suligasuartitap inassutai, inatsisartunut suliarillaqqullugit ingerlateqqippakka.

Qujanaq.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq. Oqaasissaqartussat tikitsinnagit eqqaasissutigilaassavara oqaaseqarnissamut piffissaliussaasoq tassaammata, partiit oqaaseqartui, siullermeernermi 30 minuttit, aappassaaneernermi 15 minuttit, taavalu ilaasortat allat partiit oqaaseqartuisa avataasigut 10 min. atorsinnaavaat siullermeernermi, aappassaaneernermilu aamma 10 min.

Maannakkullu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput, siulliulluni oqaaseqassaaq:

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Ukiuni kingullerni imaatigut inuussutissarsiuteqarneq qiviaraanni, nunatta imartaani pisuussutsit ukiuni kingullerni aningaasarsiornikkut pingaaruteqartunik isumalluutigisagut immikkoortunut pingasunut avinnikuupput, tassalu raajarniarneq, qaleralinniarneq kiisalu qujanartumik maannakkut saattussanik aalisarneq, tamanna kingulleq aalisartut anersaavat aallaavigalugu nammineq ineriartortissimasaat.

Raajarniarneq, qaleralinniarnerlu ukiuni amerlaqisuni ingerlanneqarput nunami suliffissaqartitsiniarsinnaaneq aallaavigalugit, ullorlu manna anguvarput tamanna aalisarnikkut polikkeralutigu. Tamannalu qimakkuminaappoq tassami nunarput inissisimammat pinngortitap pisuussutaanik annertunerusumik imaani uumasussilinnik taamaallaat isumalluuteqarfiusumi. Tassami nalunngilarput illoqarfiit ilaat aalisakkanik tulaanneqarsinnasunik annertuunik peqartut, illoqarfigisamiit namminermi sulisussat tamakkiisut amigaatigalugit inoqartunik.

Illoqarfiillu ilaqarput aalisakkanik tunisassiassanik pilersunngikkaanni annertunerusumik suliffissaqarfiunngitsunik. Nalunngilarput tamakkunani innuttaasut illoqarfinnut allanut aalisakkanik tulaassiuffiusunut pinngitsaalillugit nuuttinnissaat maani inimi isersimasugut partiit arlaannattaluunniit politikkeqarfiginngikkaa.

Siumumiit taamatut aallaqqaasiilluta aalisarnermut pissutsit pillugit nassuiaat oqaaseqarfigissavarput.

Siulliullugu Naalakkersuisut saqqummiussaanut pingaarnersiuissaanga. Siumumiit maluginiarparput sinerissap qanittuani aalisarnikkut pissutsit pillugit maani oqallittarnitsinni, minnerunngitsumillu upernaaq ataatsimiinermi oqallisigisagut Naalakkersuisut nikinnissaat sioqqullugu ajunngitsumik suliniutigereersimasat. Ataatsimiititaliamilu suligasuartussamik pilersitsisoqarsimanera aamma suleriaqqinnissami tunngavilersuutaalluartussaasutut Siumumiit isigivarput.

Tamanna naammassisimammassuk Siumumiit nuannaarutigaarput, kingusinnerusukkullu taanna uterfigissavara.

Aamma oqaatigissavarput maannakkut aalisarnikkut nunamilu suliffissuarnik ingerlatsinerup killiffiata ilungersunartumik inissisimanera aaqqiiviginiarlugu piffissamut qaninnerusumut, tassalu ukioq mannamut Naalakkersuisut aaqqiissutissatut iliuuseriniakkaminnik saqqummiussaat annikitsuinnarmik oqaaseqarfigissagatsigit.

Siumumiit ilisimaavarput sooq Uummannaq Seafood pilersinneqarsimanersoq. Pilersinneqartariaqarsimavoq tunitsiviit aalisartorissutsimut naleqqutinngilluinnarnerat aaqqinniarlugu, aalisartummi pisussaaffitik naammaginartumik isumagisinnaassappatigit allatut ajornatumik periarfissarsiuuttariaqarsimapput, aamma Royal Greenland A/S itersartaraluarlugu itinngitsoortinneqartarmat.

Siumumiit maannakkut Naalakkersuisunut apeqqutiginiarparput Uummannap eqqaani tunitsiveqarneq Royal Greenlandip kisermaassisussanngortinneratigut taavani ajornartorsiutit tamakkiisumik aaqqivigineqarsimanersut.

Taamatuttaaq aamma Siumumiit 1999-imiillu ilungersuullugu piumasaraarput Royal Greenland-ip aningaasaqarnerata qulaajaavigineqarnissaa, amigartoorutit qaffakkaluttuinnartut Nunatta aningaasaqarneranut ulorianartorsiortitserujussuarsinnaasut aarlerinaqisut pissutigalugit. Royal Greenlandip aningaasaqarneranut nakooqutit, nakooqutit, sanngeequtit sumiinnersut nalunaarusiorlugillu sumiiffissinissaat nanineqarsinnaaqqullugit, tassami siunissaq ungasinneruso isigalugu patajaatsumik ingerlatsilernissap pitsaanerusunik aqqutissiuunniaqqullugu.

Taamaattumik Royal Greenland A/S-ip aningaasatigut ingerlanera qulaajarneqassasoq Naalakkersuisut peqqussutigisimasaat Siumumiit qilanaaralugu utaqqissavarput.

Siumut pingaartippa inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit tamaniit iluaqutissarsiffigineqarsinnaasut aallaavigalugit aalisarnikkut anguniagaqarnissaq. Piffissami Kallaallit Nunatsinni aalisarnikkut killiffitta ineriartornerata takutippaa, aalisarnermi inatsit siunissaq ungasinnerusoq isigalugu nutartertariaqartoq. Nutartertariaqarpoq aalisagaqassuseq, nutaanik aalisarneqarsinnasunik ineriartortitsineq, tassungalu ilanngullugu minnerunngitsumik pigiuaannartitsinissaq, suliffissaqartitsinissarlu imminullu akilersinnaasumik ingerlatsinermut sammiveqartunut.

Taamatut oqarnerput tunngaveqartipparput, ukiut ingerlaneranni ingerlaatsip takutereermagu saarulliup tammakarneratigut aalisariutit saarullinniutaasut ukiuni amerlaqisuni aalisarnermut allamut ikaarsaariartornerat sivisusimasoq aamma raajarniarnermi avataasiutini pisassanut naleqqutinngitsunik amerlavallaanik kilisaateqarnerup, kiisalu sinerissami qanittumi raajarniutikillisaanerup kingullermillu suliffissuit naammassisinnaasaannut naapertuuttunngorsaanerup iluatsinnginnerisigut inuiaqatigiit aningaasatigut annertuumik nammataqartitaammata.

Taamatut periuseqartarnerit uterfigineqaqqissanngippata aalisarnermi inatsisissaq sutigut tamatigut sukariffigisariaqartoq Siumumiit isumaqarpugut.

Royal Greenlandimut tunngatillugu Siumumiit isumaqarpugut allannguisoqartariaqartoq. Royal Greenlandip manna tikillugu ingerlaneranit allaanerusumik ingerlaqqittoqarnissaanik Siumut kissaateqarpoq. Maannamut Royal Greenlandip ingerlanera nunatsinnut tunngasunut qaninnerulersittariaqarpoq, maannamut Royal Greenland attavileqqajaasarparput nunanut allanut ingerlatsisutut. Taamaakkamilu ulluinnarni aalisarnikkut ajornartorsiutit suliffissuarniittut ungasipallaartutut pisarlugit, taamaalillunilu aamma aalisartut tulaassuisut aamma sulisut silarsuaannut ungasippallaarsimasutut isikkoqalertarluni.

Siumumiit kissaatigaarput Royal Greenland nutaaq pilissasoq, nunatsinnut attaveqarnera nalornissutaarullugu ilisimaneqartussaq, imaalillugu ingerlanneqartussaq uagut inuiaqatigiinni piginnutugut sinnerluta siulersuisut, ulluinnarnilu suliffissuarni pisortaasut, aalisartut minnerunngitsumillu sulisartut aallaavigalugit tunisassiornerup pissusissamisut ingerlanissaa qularnaassallugu.

Tamatuma suliarinissaa soorunami suliffeqarfissuup ulluinnarni pisortaasa aaqqissuutissagaat naatsorsuutigaarput. Suleriaatsimili nutaami pilersaarusiap tamatuma suliffissuaqarfinni sulisut, kommunalbestyrelsip, KNAPK-mi, SIK-milu immikkoortortat atsioqatigiillutik naammasiniagassamittut aaqqissuuttassagaat isumaqarfigivarput. Taamaalippat siuliini taariikkavut nunami suliffissuarnik peqartuarnissaq, taamalu suliassaqartitsineq minnerunngitsumillu tunisassiornerup pissusissamisut ingerlasup qularnaarnissaa anguneqassammat.

Suliffissuit nunamiittut kingunissalimmik pissusissamittullu ingerlassappata Siumumiit arajutsisimanngilarput aalisakkanik tulaassuisussat atortorissaarutaat aamma malinnaatinneqartariaqartut. Taamaattumik tapersersorpavut makkua ilanngullugit iliuuserineqartariaqartut, Royal Greenlandip nutaap ingerlanissaani:

Siullermik; Royal Greenlandip aningaasatigut nukittorsartariaqarnera.

Aappassaanik; NuKa A/S-ip aningaasatigut nukittorsartariaqarnera.

Pingajussaanik; raajarniutit, qaleralinniutillu nutarternissaannut periarfissiinissaq.

Sisamassaanik; inuussutissarsiornermut tapersiisarfiup nukittorsarnissaa, umiatsiaararsornerup qimakkiartorneranut angallatinut anginerusunut atugaqarnissamut periarfissiineq aqqutigalugu.

Tamatumani aamma ineriartortitsinissamut aningaasaateqarfik aalisartunit namminermit aningaasalersorneqartoq peqataasariaqarpoq. Minnerunngitsumillu inuusunnerusut periarfissaat pitsanngorsarumallugit. Soorunami aningaasaateqarfiit allat ikiuussinnaanerat aamma naatsorsuutigalugu.

Tallimassaanik; eqqarsaatigisariaqarpoq misissoqqullugulu akinut nalerisaavimmik periarfissaqarnersoq, kiisalu KNAPK-p Qaammarsaanermut Aningaasaateqarfia nukittorsarlugu aningaasaliiffiginissaa ilannguttariaqarluni.

Tamakkua taasagut aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani uterfigineqassasut Siumumiit kissaatigaarput. Royal Greenlandip nutaap sinerissami suliffissuit pillugit nutaamik suliaqarnissaa aammalu siuliini taakkartukkatta pisariaqarneri eqqarsaatigalugit suleqatigiissitamik pilersitsisoqarnissaa Siumumiit isumaqatigaarput.

Suliffissuit maannamut ingerlanerat ataatsimut isigalugu naliliiffigeqqittariaqarpoq, takoreerparput Uummannamiit Nuummut kujammullu tamani pitsaanerusumik atorluaanerusumillu iliuuseqartoqarnissaa pisariaqalersoq.

Alluitsup Paani, Qaqortumilu iliuusissat pilersaarusiortariaqarput, taamatullu Narsami, Paamiuni, Maniitsumi minnerunngitsumillu Disko Bugtimi Uummannamilu, Royal Greenland nutaaq ingerlaqqittariaqarpoq.

Royal Greenland nutaap ingerlaqqinnerani sulisut patajaatsut, ilinniartitaanikkut, inuttut sullivimminni atugarisaasigut allatsigullu nukittorsartariaqarput, taamaalillutik sullivinni nuannaarlutik kajumillutillu sulisinnaaqqullugit.

Sullivinni nutaaliani tamani sulisut isumassorneqarnerat ilaasariaqarpoq, aamma tamatumani Royal Greenland nutaaq suliassaqarpoq, tamannalu aamma naammassisinnaassagaa qularinngilarput.

Siumumiit ilisimavarput suliffinni paarsineq sumi tamani pitsaanerussasoq nunatsinni nipituuliuutaasoq, aammami tamanna pisariaqalersimasoq malunnarluinnarpoq. Sullivinni paarsineq sumiluunniit kusanartumik tamani takuffiuvoq naammassineqarfiullunilu. Sulliviup Royal Greenland-itut ittup tamanna nammineq iliuuseqarfigisinnaagaluarpaguluunniit aamma nunatsinni Sulisartut Kattuffissuat SIK annertunerusumik, erseqqinnerusumillu tamatumani suleqataaniartariaqartoq Siumumiit isumaqarpugut.

Tamanna SIK-mut assuarlernertut tigoqqunngilarput, tassami nukiit ajunngitsut tamarmik katerittariaqalerput, sullivinni suniluunniit paarsinerit nukittorsarnissaannut. SIK-lu tassani inissisimavoq qitiusumik taamaakkamilu akissussaaqataanermik annertuumik sunniuteqarsinnaasariaqarpoq.

Tamatumani pisortat aamma namminneq sullivitik aqqutigalugit SIK-ip allallu tamatumani ajunngitsumik suliniarnera tapersersortariaqaraat Siumumiit isumaqarpugut.

Siumumiit arajutsisimanngilarput aalisakkanik suliffissuarni sulisartut toqqissillutik sulisinnaanerat innarlerneqartartoq suliartoraluarlutik suliassaqannginneq allatulluunniit pisoqariataartillugu suliffimmit angerlartiinnarneqartarneq pissutigalugu. Aningaasarsiorfeerukkaangamik kommunit allaffiinut saaffiginnittariaqalersarput. Suliffissuarni sulisartuuneq kajuminnarnerulersinneqassappat eqaannerusumik aaqqissuussinissamut aamma Naalakkersuisut aqqutissiuussisariaqartut Siumumiit isumaqarpugut.

Royal Greenland nutaaq oqallisigitillugu ilanngullugu Siumut tikkuarusuppaa, suliffissaqartitsiniarneq akilersinnaasumillu ingerlatsinissamik oqarnerput ilaatigut tunngaveqarmat takusinnaagatsigu nunatta kujasinnerusortaani raajanut tunitsivissatigut ajornartorsiorneq aamma annertusiartortoq. Narsaq qiviaraanni annertunerusumik kisimi raajanut tulaassuivijuvoq. Saattussanullu tunitsiveqalerpat sulisussaqarnikkut aamma ajornartorsiuffigilersinnaanera takunngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Alluitsup Paa fantails-inik taaneqartartunik raajanik suliaqarfiuvoq, tapiissut annertuunik atorluni ingerlasoq. Siumumiit isumaqarpugut Alluitsup Paani inuit sullarissut atorlugit raajalerineq ingerlanneqarsinanasoq, maannakkut ingerlatanut tapiissutaasartut aningaasartaat kiisalu ukiup tulliani suliffissuit suliaqarsinnaanerannut naapertuuttunngorsaanermi aningaasaliissutit atorlugit.

Aalisarnikkut inatsisip ilusilersornissanut tunngatillugu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu siuliani taasagut uterfigilaassavakka, tassalu oqaatigaarput aalisarnermut inatsit, siunissaq ungasinnerusoq isigalugu nutartertariaqartoq. Nutartertariaqarpoq aalisagaqassuseq nutaanik aalisarneqarsinnaasunik ineriartortitsineq, tassunga ilanngullugu pigiuunnartitsinissaq, suliffissaqartitsiniarneq, imminullu akilersinnaasumik ingerlatsinermut sammiveqartumik.

Nuna qanittuani aalisarnerup aningaasaqarnikkut ajornartorsiutai pillugit ataatsimiititaq suligasuartussaq aalisarnerup pitsaanerusumik ingerlanneqarnissaanut aaqqiissutissanik soqutiginaateqartunik arlalinnik saqqummiussaqarpoq, suleriaqqinnissami saneqqukkuminaatsunik.

Siumumiit takusinnaavarput maannakkut raajat akiisa minnerpaaffilerlugit piaartumik aaqqiissuteqarfigineqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngitsoq. Naalakkersuisunullu kaammattuutigaarput tamatuma piviusunngortinneqarnissaa ukioq manna novemberimiit atuutilersumik aqqutsissiuunneqassasoq. Taamatullu aamma ukiup tullianut 2002-mut aningaasanut inatsisissaq aqqutigalugu qulakkeerinissaq sulissutigissagaat.

Ilanngullugu tunisinermi periarfissat eqaannerulernissaannik suleqatigiissitap tikkuartugai, soorlu sikulersuisarnermut, raajanut karsissaaruttarnerup, usingiaanerullu pitsaanerulernissaanik noqqaassutaasut aaqqiivigineqarnissaat anguniarlugu iliuuseqartoqarnissaa Naalakkersuisut aqqutissiuuttariaqaraat Siumut isumaqarpoq.

Royal Greenlandimi ingerlataasa tamanna namminneq ajornartorsiutiginngisaat aammaaalisartut namminersortut ajornartorsiutigisariaqanngikkaat isumaqarpugut, aamma paasinarmat tamanna suliffissuit suliassaqartuarnerannut sunniuteqarluartartoq, imaappoq ataavartumik tunisisinnaaneq pigaangat.

Ataatsimiititap suligasuartussap malittigisaanik aalisarneq pillugu ataavartumik ataatsimiititaliaqalernissamik isuma Siumup isumalluarfigalugu taperserpaa, tassuuna siunissaq ungasinnerusoq isigalugu aalisarnikkut aaqqitassat ilusilersorneqassammata.

Siumumiit oqaatigeriissavarput raajartassanik sinerissap qanittuani, avataasiortunullu pisassiissutit agguaanneqartarneranut procentiliinerup allanngortinneqarnissaa orniginartinnginnatsigu. Sinerissap qanittuani raajartassat suliffissaqartitsiniarnermut pingaaruteqaqimmata.

Aalisariutit anginerusut pisat ilaannik namminneq tunisassiorsinnaasut sinerissap qanittuani aalisartinneqassappata, tamatuma suliffissaqartitsiniarnermut sunniutissai annertunerusumik qulaajarneqartariaqartutut isumaqarfigaavut.

Siumumiit ilisimavarput aalisariutit amerlaqisut anginerusunik taarserneqarnissaat siunissami aaqqissuunneqartariaqartoq maannakkut aalisariutaasunik imartatta pissusiinut naleqqunninngorlugit. Isumaqanngilagulli aalisariutit tamarmik anginerusunik taarserneqassasut.

Taamak oqarnerput imatut paaseqqunngilarput, raajarniutinik anginerusunik kattunnikkut pisaarniartut periarfissaat mattunneqassasoq. Anginerusunik raajarniutitaarniartut periarfissaqartariaqarput aamma aningaasalersueriaatsit nutaat aqqutigalugit.

Aamma ukioq kaajallallugu tulaassuisinnaanerat ilanngullugu qulakkeerneqartariaqarpoq. Maannakkut avannaamiut anginerusunik angallatillit ajornartorsiutaat annerpaaq tassaavoq ukiuunerani nunatta kujasinnerusuani tunitsivissaaruttarneq. Akilersinnasumik aalisarsinnaaneq anguneqassappat Siumumiit ilanngullugit nalilersoqquvagut maannakkut angallatit 74-rit, 79-erinillu taaneqartartut tamakkiisumik nunamut tulaasuisut ingerlaasiat. Kiisalu ukiuunerani tunitsivissatigut ajornartorsiorteqartuartillugu umiarsuarnik tunitsiviliigallarnikkut periarfissat.

Siumumit isumaqarpugut tamakkua tamaasa ilanngullugit nalilersorneqareerpata, aatsaat angallatit qanoq angitigisut aningaasaqarnikkullu nammassinnaanerusut sinerissap qanittuani atussallugit naleqqunnerunersut atugaalernissaannut aqqutissiuussinissaq sammivilerneqarsinnaasoq.

Suliffissuit amerlanerusunik suliassaqarnissaat qulakkeerniarlugu qassutit atorlugit qaleralinniarneq piffissap aalajangersimasup ilaani utersaarfiginiarneqarpoq. Tamanna aalisartut kissaatigisaattut paasillugu Siumup tunngaviatigut akuersaarpaa, siusinnerusukkulli oqaaseqaatigisartagut eqqaasitsissutigalugit makkua taasaqarfigissavagut.

Aalisakkat tunisassiarineqartut perlukuinik maanngaannaq eqqaaneq annertoreeqisoq aaqqiiviginiarlugu iliuuseqartoqarnissaannik Naalakkersuisunut kaammattuutigisarnikuusarput uteqqillugu Siumumiit piumasaraarput avatangiisinut inatsit, taamatullu aalisarnermut inatsit sukateriffigineqassasut, pisarisuukkanik suliffissuarnilu perlukunik maangaannaq eqqaaneq ajornarsisillugit. Takorlooratsigu tassuuna anguneqassasoq aalisakkat qaqinneqartut tamakkiisumik tunisassiarineqartalernissaat.

Taamatuttaaq Siumup pingaartippaa AMIS-imik taaneqartartoq, tassa aalisarnikkut misileraalluni ineriartortitsinermut siunnersuisunik taaneqartartoq, inuiaqatigiinnut sunniuteqarnerusumik inissisimalissasoq. Maannakkummi qaleraleqarfinni allanik aalisagarpassuaqarpoq atorluanngisatsinnik, tamakkua annertunerusumik misissuiffigalugit Nuka A/S-imut imaluunniit allanik nammineerlutik nioqqutissiorsinnaasunut ingerlanneqalernissaat AMIS-i peqatigalugu ineriartortittariaqqarput, inuiaqatigiit aningaarsiornerannut iluaqutaasussat tamaasa atorluartariaqaratsigit.

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta aalisarnermut pissutsit pillugit nassuiaat oqaaseqarfigaarput.

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit oqaatigissavarput aalisarneq pillugu nassuiaat qujassutigigatsigu. Nassuiaat imartooq paasissutissanik annertuunik imaqartoq, taamaattorli suliassamik oqinnerulersitsinngitsoq. Atassummiilli piareersimavugut isummerfissat annertuut aammalu sungiusimasitsinnit allaanerulluinnartumik kinguneqartitsisinnaasut isummersoqataaffigissallugit.

Atassummiit isumaqarpugut pisortanit pituttugaanngitsumik ingerlatsisinnaaneq kiffaanngissuseqartumillu unammilleqatigiissinnaaneq inuiaqatigiit aningaasarsiornerannik ilorraap tungaanut aallartittisinnaasoq. Taamaattumik inuussutissarsiornerup pisortanit aqunneqarpallaarnera akerleraarput.

Namminersorluni inuussutissarsiornerup ineriartorfissaqartitaanissaa periarfissaqartilluartariaqarpoq, taamaaliornikkut naammattumik suliffissaqartitsineq pilersinneqarsinnaaavoq. Aalisagaqarluarnerput aalisarnerullu iluani oqaasissaqarnerput nunarsuarmilu aalisakkanik pisariaqartitsinerup angissusia pissutigalugu nunarput pitsaasumik aalisarnermut politikkeqartariaqarpoq.

Avammut niuernermut nunanit allanit aningaasanik isaatitsissutigissavarput, suliffissanillu pilersitsivigalugu. Atassutip siunertaraa aalisarnerup sapinngisamik pisortanit tapiiffigineqarani imminut napatissinnaalernissaa.

Sinerissami qanittumi aalisartut ajornartorsiutaat, minnerunngitsumik ukiumi kingullermi malunnaatilimmik alliartuinnarsimammata naggataanut aalisartut ajornartorsiornertik tusarneqassappat nipituuliortariaqarnertik allaat pisariaqartilersimallugu. Pisorlu kinguneqartinneqarpoq ataatsimiititaliaq suligasuartussaq pilersinneqarmat, massakkullu aalisarneq pillugu nassuiaammut ilanngullugu saqqummiunneqarpoq ataatsimiititaliap suligasuartussap nunap qanittuani aalisarnerup aningaasaqarnikkut ajornartorsiutai pillugit Naalakkersuisunut inassuteqaataa.

Arlariinnik periarfissaqarpugut. Pissutsit atuuttut naammagalugit ingerlaqqissinnaavugut neriulluta ajornerulissanngitsut. Pissutsit atuuttut allanngortittariaqavinnerat nassuerutigisinnaavarput aaqqiissutissanillu siunniussilluta.

Atassummiit kingulleq qinerumavarput ilaatigut makku pissutigalugit:

Raajarniarneq:

Nalunngisagut tunngavigalugit sinerissami qanittumi raajarniat annertuumik ajornartorsiuteqarput. Ajornartorsiutit ilaat imaaliallaannaq iluarsineqarsinnaasorinaraluartut ilaqarput pissutsinik allanngortitsilluinnarnikkut aatsaat qaangerneqarsinnaasunik. Tunisiniarnermi ajornartorsiutaasartut soorlu fabrikki ulikkaaqqatillugu killilersuilersarnerit, sulisussaaleqisoqartillugu tunisisinnaatitaasannginnerit, immaqalu iluatitsilluni utaqqinani tunisillatuarluni sikussaqannginneq, karsissaqannginnerluunniit pissutigalugit talittarfimmi utaqqiloortariaqartarnerit.

Aammalu tunisat akikippallaarneri pissutigalugit inuttassaaleqilerneq annertuumik ajornartorsiutaasimasoq, tamatumalu saniatigut ajornartorsiuterpassuit ataatsimut katinnerisigut akilersuiniarnermik ajornartorsiuteqalernerit pisarsimapput. Pissutsillu allanngussanngippata akiliisinnaajunnaarlutik uniinnartartussat tulleriiaalersinnaalluartut naatsorsuutigisariaqarparput.

Nunami suliffiit:

Sinerissami qanittumi aalisariutit ilaatigut pisoqaavallaarlutik aserullattaartuartarnerat pissutigalugu aammalu amerlasuut mikivallaarneri pissutigalugu silap qanoq issusia apeqqutaavallaartarpoq aalisarnerup aalaakkaasumik ingerlanneqarsinnaaneranut.

Takornartaanngilarlu fabrikkit ilaannakortumik ingerlasariaqartarnerat imaluunniit tunisassiornermik unitsitsilluinnartariaqartarnerat. Tamanna sulisut ataavartumik sulisinnaanissaminnik qulakkeerinnissimannginnerannik kinguneqartarpoq, aammalu kinguneqaqqittarluni sulisut amerlavallaat suliffimminnut aalajaatsumik aallussiunnaarnerannik.

Ilaannilu sivisujaamik silarloqareersimatillugu raajarniutit ataatsikkorsuaq usingiartussanngortarput, fabrikkip malinnaasinnaajunnaarneranik kinguneqartumik. Assigiinngimmik ataqatigiissumillu ingerlatsisinnaannginneq Royal Greenlandimut akiitsorpassuaqartumut akiliisinnaassuseqarpallaangereersumullu suli ajornerusumik inissisimalernermik kinguneqaqqittarpoq.

Atassummi tunngaviusumik isumaqarpugut minnerunngitsumik nunatta aningaasarsiornikkut inissisimanera tunngavigalugu, aalisarnikkut tunisassiat pitsaasumik suliarineqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngitsoq. Tamatumalu saniatigut pissusissamisoorpoq tunisassiat avammut tunineqarnermi akiata qaffasinnerpaassaa siunnerfigissallugu.

Atassummi nalilersuinitsinni soorunami allanngortitsisinnaanermut sanilliullugu suliffiit pioreersut qanoq pissanersut ilanngullugit nalilersorpavut.

Ullumikkut fabrikkit raajaleriffiusut suliffissaqartitsinerat aalaakkaasuunngilaq, siuliani pissutsit eqqartukkavut pissutigalugit. Fabrikkit raajaleriffiit atortorisamikkut naleqqussartariaqaleriivissimapput, suliaqarsinnaassuseq pitsaanerusoq taamatullu akilersinnaanerusumik ingerlatsineq anguneqassappat. Minnerunngitsumillu aalisartut akimik pitsaanerusumik neqeroorfigineqarsinnaalissappata.

Atortunillu naleqqussaaneq amerlanertigut kinguneqartarpoq sulisut ilaasa soraarsinneqartariaqalernerannik.

Atassummiit ataatsimiititaliap suligasuartussap inassuteqaatai siuliani eqqartukkavut tunngavigalugit taperserpagut. Isumaqarpugut sinerissami qanittumi raajarniat ullumikkut kattullutik anginerusumik angallatitaarnissamut piareersimasut, nammineq nioqqutissiorsinnaanissaat periarfissiissutaasariaqartoq. Tamanna nunatta karsianut aningaasartuutinik kinguneqassanngilaq, piginneqatigiinniat aningaasalersuinissamut tunngasut ilanngullugit isumagissammatigit.

Atassummi isumaqarpugut aamma allat kattunnermikkut periarfissanik tunineqarnissamik kissaateqartut mattunneqassanngitsut. Sinerissami qanittumi raajarniutit taarsersorneqarnissaanut atatillugu angallatit qanoq angitigisut atorneqassanersut qummut killilissallugu pissutissaqanngilaq. Tassami apeqqutaaginnartussaavoq pisassanut sanilliullugit ingerlatsinissaq akilersinnaassanersoq.

Takussutissaqarpugut imminut akilersinnaanerusoq raajat pisarineqartut umiarsuarmi namminermi tunisassiarinissaat. Taamaattumik naatsorsuutigisariaqarpoq ukiut ingerlanerini kattussortut periuseq tamanna illikarfigissagaat, imminut akilersinnaasumik aalisarnertik ingerlatissagunikku. Naalakkersuinikkullumi nalilertariaqarumaarpoq qanoq sivisutigisumik piffissaliisoqassanersoq naleqqussaanissamut. Atassut isumaqarpoq naleqqussaaneq sivisunerpaamik ukiuni sisamani, tallimani ingerlasariaqartoq. Minnerunngitsumik suliffissuit nunami tigooraasussat pissutsinut nutaanut naleqqussarnissaat eqqarsaatigalugu.

Umiarsuit nammineq tunisassiuutigisut amerlippata, avammut tunisinermi aki appariassaaq, appariassasoq naatsorsuutigissavarput, kisianni annertungaarnavianngilaq. Atassummimi ilisimasagut tunngavigalugit sinerissap qanittuani raajat anginerupput, taamaattumillu akigissaarnerusussaallutik.

Nunamullu tulaallugit fabrikkini tunisassiarineqartut ikinnerulernermikkut akigissaarnerulissapput, tamatumalu kinguneriniassavaa aalisartut akinik pitsaanerusunik takusalernerat.

Naleqqussaanermi nunami suliffiit ikiliallaqqaarallassapput, piffissalli ingerlanerani nunatsinni aningaasat amerlanerusut kaaviaartinneqalissapput, tamatumalu kingunerisarpaa suliffissat amerlanerusut pinngornerat. Aamma imaani suliffissat pinngortinneqassapput, tassami umiarsuit fabrikkiutigisut sulisunik amerlaneroqisunik pisariaqartitsisarput.

Piffissami ikaarsaariarfiusumi akinik minnerpaaffiliinissaq pisariaqassaaq. Siusinnerusukkut Atassummiit oqartarpugut, tamanna ukiup affaa atuutissasoq, massakkulli paasissutissat ersarinnerusut pigileratsigit oqartariaqarpugut tamatuma piffissami sivisunerusumi atuutitinneqarnissaa pisariaqartoq.

Piffissami ikaarsaariarfiusumi nunami suliffissuarmi sulisuusimasut ikililerinikkullu suliunnaartussaasut, kilisaatini suliffissarsisimanngitsut pikkorissarteqqinnerisigut suliffinnut allanut ikaarsaariartinneqarnissaat Atassummiit assut pingaartikkatsigu erseqqissaatigissavarput.

Soorlu naluneqanngitsoq sanaartornermi sulisut siunissami amerlaqisut atorfissaqartittussaavagut, aamma ilinniartitsisussaaleqineq annertuumik atuuppoq il.il. Isumaqarpugut raajaleriffinni sulisut ilaat periarfissarsiuunneqarnermikkut allamilu suliffeqalernissamut piukkunnarsartinneqarnermikkut alloriarteqqinneqartariaqartut.

Royal Greenland-imut tunngatillugu soorlu siusinnerusukkut oqareersugut Royal Greenland allatulli naleqqussartariaqalerpoq. Aatsaat tusalinngilarput oqarneq aningaasanik imak amerlatigisunik tunineqarutta suna tamarmi iluarsissaaq.

Sinerissami qanittumi aalisariutit nammineerlutik tunisassiortunngussappata taava taakku pisassaasa 25%-ii nunamut suliffissuarmut tulaanneqassapput, taakkulu tunngavigalugit nunami suliffissuit qanoq agguataarneqassanersut nalunarsinnaanngilaq. Royal Greenland aningaasatigut ajornartorsiorpoq, tamannalu aporfittut ineriartornermut unittitsisussatut isiginagu eqaatsumik eqqarsaqatigiittariaqarpugut.

Ukiut pitsaanerumaarallarmata Royal Greenland alliartorusaarsimavoq, soorlu suliffissuit nunani allani arlallit pigilersimavai. Nunatsinni piginneqatigiiffinnut arlariinnut piginneqataavoq, naleqarunaqisunut. Soorlu assersuutigalugu Icetrawlip affangajaa pigigaa. Royal Greenlandimik annaasiniassagutta soormi aamma nammineerluni ikiuutissanngila? Akiitsut qaartartutut qaaraluttuartutut inissisimasut ikilisarniarlugit pigisaminik nalilinnik piffissaagallartillugu tuniniaasaqalinnginnerluni?

Atassummiit isumaqarpugut Royal Greenland namminersortunik suleqateqarnerulertariaqartoq imak paasillugu, fabrikkit ataasiakkaat ingerlaannarnissamut tunngavissaqartut aallaavigalugit namminersortunik piginneqateqalerluni ingerlariarnissaq aqqutissiiuutariaqarpoq.

Nuka A/S, Royal Greenlanditulli inississanngippat piaarnerpaamik pilersinneqarnerani siunertarpiaa qimannagu ingerlatsinissaq anguniartariaqarpoq. Ullumikkut qiviaannarsinnaavarput aningaasaliissutaasartut amerlanersaat sumut atorneqartarnersut, tassa allaffissornermut.

Saattuarniarneq:

Ukiorpaalunngortuni saattuarniarneq misilittagaqarfigilerparput, pisariaqalerpoq paasisat misilittakkallu isumasioqatigiissutigalugit tunngaviusunik malitassanik aalajangersaaqatigiissinnaaneq aallarnisalissallugu. Atassummiit isumaqarpugut saattuarniarneq nunatsinnut iluaqutaaleriivissimasoq, pisariaqartoq malinnaaffigilluassallugu minnerunngitsumik nungusaataanngitsumik aalisarnerup ingerlattuarneqarnissaa siunertaralugu.

Nunami tunisassiorfiit matuneqariataarsinnaasut ilaani tunisassiornerup qularnaarnera, tassunga tunngatillugu ilisimavarput Uummannap eqqaani qaleralinnut suliffissuit aasaq manna assut ingerlanerliorsimasut. Ilaatigut umiarsuit marluk taavani tunitsivittut akuerineqarsimanerat pissutaaqataalluni. Aamma ilisimavarput sinerissami fabrikkit arlallit tamatuma kalitsigisaanik matoqqajaanermik ajornartorsiuteqarsimasut.

Naalakkersuisut aaqqiiniarnermik sulissuteqarsimammata paasisinnaavarput. Paaserusutaqarpugulli, ilisimavarput Uummannap kommuniani tunitsiviit pingasut Royal Greenlandip ingerlakkunnaagai kommunimut tunniunneqarsimasut aammalu kommunip taakkorpiaat Uummannaq Seafoodimut ingerlatassanngortissimagai.

Qanoq iliortoqassava pisortat assigiimmik pinnittussaanerat eqqarsaatigalugu?

Tassami Royal Greenland umiarsuarmik tunitsiviliinissamut kisimi akuerineqassasoq Naalakkersuisut akuersissuteqarsimapput, qanormi pineqassava namminersortoq fabrikkinik pingasunik ingerlatsisussaq - ipitinneqariinnginnerluni?

Ilanngullugu paaserusupparput nunaqarfimmiut namminneq peqataanermikkut periarfissarsiortut qanoq iliornikkut aqqutissarsiuunniarneqarnersut?

Nalunngilluinnarparpummi nunaqarfinni arlalissuarni ingerlariaqqinnissamik pisariaqartitsisoqartoq. Ilaanik taasaqassagutta assersuutigisinnaavagut avannaani Illorsuit aammalu tunumi Sermiligaaq.

Naalakkersuisup nassuiaateqarnissaa kissaatigaarput.

Upernaviup eqqaani qaleralinniarnermut tunngasut. Atassutip iluaraa paasillugu Upernaviup eqqaani qaleralinniarnermut tunngasumik susassaqartut atsioqatigiinnermikkut anguniagassanik ersarissunik isumaqatigiissuteqarsimanerat, pingaartipparpummi suleqatigiinnikkut inuussutissarsiutip pingaaruteqarluinnartup toqqissisimasumik ineriartortinneqarnissaa.

Maniitsumi suliffissuaq Atassummiit isumaqarpugut suliffissuaq ukiup naanerani namminersortunut tunineqarsimassanngippat, taava Royal Greenlandip nalimmassaanermut atatillugu isumaqatigiissummut atasumik pisussaaffeqarnera aalajangiusimaneqarluinnartariaqartoq.

Naggataatigut oqaatigissavarput nunani allani aalisagartassat nunatta ilangerpiassaarsimasai pimoorunnerullugit sammineqalernissaat aqqutissiuunneqarniartariaqalersoq Atassummiit isumaqarfigigatsigu, ilaatigut akileraarutitigut oqilisaassuteqarnikkut pilerinarnerulersinneqarsinnaanera eqqarsaatigeqqunaqaaq. Pisassatsiarsuimmi suliffissaqartitsissutaasinnaasut annaaginnassagutsigit uggornassaqaat.

Naggaterpiaatigut Naalakkersuisumut kaammattuutigissavarput aalisarnermut inatsisissaq ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni naammassiniarneqassasoq piumasarissavarput uku peqqutigalugit. Siorna ukiakkut ataatsimiinnermi Atassutip siunnersuuteqarneratigut oqaluuserisassaq peerneqarpoq. Pissutigalugu Atassut naliliimmat inatsisissatut siunnersuut suliarilluagaanngitsoq, taamaattumillu aappassaaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu upernaakkut ataatsimiinnissamut kinguartinneqartariaqartoq, Inatsisartunili amerlanerussuteqartut aalajangiusimammassuk siorna ukiakkut naammassillugu suliarineqassasoq, Atassut siunnersuuteqarpoq oqaluuserisassanit peerneqassasoq, tamannalu siunnersuut amerlanerussuteqarfiummat oqaluuserisassaq peerneqarpoq.

Taamanikkut Aalisarnermut Naalakkersuisuusoq erseqqissaavoq suliareqqeriarlugu upernaakkut ataatsimiinnissamut saqqummiunneqarumaartoq, upernaaq ilisimatitsisoqarpoq naammassineqarsinnaasimanngitsoq ukiaq mannalu saqqummiunneqarumaartoq. Ukiaq manna aamma saqqummiunneqanngilaq naak susassaqartut aasap ingerlanerani inatsisissaq pillugu tusarniaaffigineqareersimagaluartut.

Taamaattumik Naalakkersuisut Atassummiit kaammattussavagut suliassaq nukinginnarmat maannakkut naammasseqqullugu.

Taamatut oqaaseqarluta aalisarnermut nassuiaat oqaaseqarfigaarput.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaat sukumiisoq taassumalu saniatigut ataatsimiititaliap suligasuartinneqarsimasup suliaat inassuteqaatigisaallu Inuit Ataqatigiit soqutigalugit misissuataarsimavagut. Isumaqarpugut sinerissap qanittuani aalisarnermi naleqqussaanissaq siunertaralugu aaqqissusseqqittoqarnissaani naalakkersuinikkut isummersornissatsinni suliat taakkua toqqammavissaalluartut. Taakkunanimi aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermi ajornartorsiutit annertuut saqqummiussorneqarput, inuussutissarsiutip isumalluutitigut tunngavianik aalisarnermilu peqataasut pillugit paasissutissanik aamma imaqartiterluni.

Nassuiaat aamma tunngaviusumik oqallisissiaavoq ullumilu oqallinnitta kinguneranik siunissami aalisarnikkut politikkip sumut sammiveqartariaqarneranut tikkuussinissamut atussallugu aamma naleqquttuussalluni.

Ajornartorsiutit imaannaanngitsuupput, qularutissaanngilarlu isummat aporaattarumaarnissaat ajornakusuussaarlu kikkut tamarmik iluarisaannik aaqqiissuteqariarnissaq aalisarnermimi soqutigisat assigiinngisitaaqimmata.

Taamaakkaluartorli Inuit Ataqatigiit piareersimavugut pisinnaasavut najoqqutaralugit suleqataanissatsinnut - pingaarnertut inuiaqatigiit ataatsimut soqutigisaat iluaqutissarsiffigisassaallu tunaartaralugit aaqqiiniutissanik nassaarniarnitsinni.

Aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaatip isummersorfigeqqusai aammalu Ataatsimiititaliap suligasuartitaasimasup inassuteqaatai ataatsimut eqikkarlugit qimerlooraanni isummerfigisassat imaannaanngitsuupput pingaarnersiuissagaannilu makkuupput:

Aalisariutini nioqqutissiulernissaq imaluunniit suliffissuarni tunisasssiorneq - sorleq arlaat salliutinneqassava/pingaarnerutinneqassava ?

Tunisassiassat qanoq amerlatigisut nunami suliffissuit nioqqutissiornissaminni pisariaqartippaat suliffissuarni tunisassiorneq salliutinneqassappat ?

Taava nunami tunisassiorfiit qassit sumilu ammatinneqarsinnaassappat ?

Isummerfigisassaq alla aamma uaniippoq.

Akit minnerpaaffilerneqassappat ?

Aningaasalersuisariaqarnermi Landskarsi qanoq akulerusimatinneqassava ?

Maanna aalisarnikkut politikkimi anguniagaasut ingerlatiinnarneqarumappata tunisassiorfiit unittooqattaartarnerat qanoq taava qaangerneqarsinnaappat aalisartut aalaakkaasumik tulaassuisalernissaat angusinnaajumallugu ?

Nunami tunisassiorneq imaluunniit sinerissap qanittuani raajarniarnermi nioqqutissiorneq eqqarsaatigalugu Ataatsimiititaliami suligasuartitami isummat aporaattut marluupput. Royal Greenland A/S nunamut tulaassuisoqassasoq isumaqartoq aalisartut sinniisaat illuatungerluinnaanik isumaqarlutik piumasaqarput raajat 7.500 tonsit tungaannut imaani nioqqutissiarineqartalissasut.

Imaani nioqqutissiorusunneq aalisartunit piumaneqarnerummat tamanna soorunami raajat nunamut tulaassukkat ukioq manna akikinnerujussuannik pissuteqarpoq, maannakkummi tulassuineq akit taamaakkallartillugit aalisartunut ajunaarutaanerusoq akilersinnaajunnaartorlu aalisartunit tusarsaajuarpoq.

Taamaaliorniaruttali raajat 7.500 tonsit nunami nioqqutissiarineqarsinnaajunnaassapput. Tamanna isumatusaarnerunersoq isumaliutigilluagassaavoq nunamilu suliffissuit ukiumut tunisassiarisinnaasaannut sanilliunniartariaqarlutik. Erseqqissorli tassaavoq taamaaliorneq assersuutigiinnarlugu raajaleriffimmik Ilulissani atsigisutulli naleqartussaammat. 1999/2000-imimi Ilulissani Royal Greenlandip tunisassiorfianut raajat 7.546 tonsit tulaanneqarsimapput, tassalu aalisartut imaani nioqqutissiorusunnerminni maanna naatsorsuutigisaattulli aamma amerlassuseqarlutik.

Erseqqissarusupparput Ilulissat matumani assersuutaannaammata ersersinniarlugu sorleq atorumanerlugu maanna aalajangertariaqaleratta. Angallammi tunisassiorneq imaluunniit nunami suliffissuarni tunisassiorneq ?

Nunami raajanut aalisakkanullu allanut suliareqqiisarfiusuni suliffissaqartitsiuarnissaq Inuit Ataqatigiit pingaartikkipput salliutikkusukkipullu ukiaq manna siusinnerusukkut, tassalu ammaanermut atatillugu oqallinnermi kiisalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani oqaatigisareerparput. Oqaatigerusupparput tamanna suli aalajangiusimagatsigu.

Taamaattumik sinerissamut qanittumi aalisariutit raajanik avataasiortutulli 85 %-it tikillugu tunisassiornissamut akuersissuteqarfigineqartassappata isumaqarpugut tamanna pisinnaassassasoq

1) raajartassiissutit nunami tunisassiorfinni annertunerpaamik nioqqutissiarisinnaasat aatsaat qaangeqqagaangamikkit kiisalu

2) tamanna sinerissap qanittuani raajaqassutsip navianartorsiortinneqalinnginneranik kinguneqartumik aatsaat aaqqissuussiffigineqarsinnaappat.

Ullumikkut nunami raajaleriffinni 33.000 tonsit missaanniittut Royal Greenlandip tunisassiorfiini nioqqutissiarineqarsinnaasut takoreerparput, sinerissammi qanittuani aalisartut siorna aatsaat taamak tulaassuitigigamik raajat 33.255 tonsit tulaappaat. Taamaattumik sinerissamut qanittumi aalisariutinut tunisassiornissamut akuersissuteqartoqassatillugu raajartassiissutit 33.000 tonsinik amerlassusillit killigalugit tunisassiornissamut akuersissuteqartarnissaq eqqarsaatigalugu ingerlatsisoqassasoq Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut inassutigissavarput.

1999/2000-imi avataassiortut nunamut tulaassugassaat ilanngukkaannili Royal Greenland-imut tulaanneqarsimapput 38.500 tonsit missarpiaanniittut Nuummilu Polar Raajat A/S-imut 4.000 tonsit missaannittut, taamaattumillu tunngavissaqarsorinarpoq kujataani marlunnik tunisassiorfeqarsinnaanera, qeqqani marluk pingasulluunniit, kiisalu maannakkutut avannaani Aasianni Ilulissanilu raajaleriffiit, tassa katillugit raajanut tuniassiorfiit arfinillit arfineq marlulluunniit Royal Greenland A/S-imit ingerlanneqartut.

Taamatulli oqareerluta Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarlugu aamma oqaatigissavarput iluanaarutaasumik aalisarnissamut iluanaarutaasumillu aalisakkanik tunisassiornissamut sinaakkutissanik pilersitseqataarusukkatta, naleqquttuusorinngilluinnaratsigulu sinerissami qanittumi aalisartut nunami tunisassiorfiit ingerlanneqarnerinut akilersueqataasinneqartarnerat. Misigisimanartarpoq tamanna Royal Greenland A/S-imit ukiuni kingulliunerusuni atorneqarpallaartoq. Tamanna kipitilluinnartariaqarpoq. Royal Greenland siornatigornit piginnitsiminit sakkortunerusumik piumaffigineqartariaqarpoq ingerlatsinikkut eqaatsumik pisariinnerusumillu tunisassiorfinnik ingerlatsileqqullugu. Minnerunngitsumik aalisartut aamma tulaassiumanerulersikkumallugit akinik pitsaanerusunik neqerooruteqarfigisariaqalerpai. Inuit Ataqatigiimmi qularinngilarput Royal Greenlandimi ajornartorsiutit assigiinngitsut qaangerneqarsinnaanngussasut tuniassiassanik tulaassuisussatik aamma iluamik pisalertuugunikkit ingerlatsinermilu maannamit annertunerusumik aamma sunniuteqaqataalersikkunikkit.

Aalisartut, sulisartut, kommunit soqutiginnittullu allat Royal Greenlandip ingerlataasa ilaannut - ingerlatseriaatsit piginneqatigeeriaatsillu allat aqqutigalugit - ingerlatseqataalersinnaanerat taamaammat aamma misissorneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Karsissaaleqisarneq, sikussaaleqisarneq, matusigallartarnerit, nunami suliffisuarni sulisussaaleqisarnerit il.il. ilisimaneqartutut aalisartut ullumikkut aalaakkaasumik tulaassuisalernissaannut akimmiffigiuartarpaat. Karsinik sikunillu amigaateqalersarneq aalisartut namminneq ingerlatseqatigiiffiliornikkut aaqqiiviginiarmassuk taamaammat qujarunnarpoq, taamaattorli Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut tamatumani Royal Greenland A/S aamma ikiuuttariaqartoq tamannalu angusinnaajumallugu Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffissuarmut tinnersaajuartariaqartut.

Nunami tunisassiorfiit aalaakkaanerusumik aalisakkanik qalerualinnillu pilersorneqartuassappata pisariaqarluinnarpoq aalisariutitigut nutarterisoqartariaqarnera. Aalisariutit ungasiliarsinnaasariaqassapput aammalu raajarniutissatulluunniit siunissami sananeqarsimagaluarunik angissutsimikkut sannamikkullu imatut aaqqissuunneqartariaqarput annertuumik allanngortitereqqaanngikkaluarluni aalisariaatsinut allanut aamma aalisarsinnaasuussallutik. Aalisariutit taakku maannamit nalunngisatsinnit annerungaartussat kutterersortunillu arlalinnit kattutaarlutik piginneqataaffigineqalersussat sikusartuunngitsuni nunami suliffissuarnik ataavartumik ukioq kaajallallugu pilersuisinneqassapput taamaattumillu Landskarsimit aamma aningaasalersueqataaffigineqartariaqarlutik. Inuit Ataqatigiit maluginiarparput tamatumani Naalakkersuisut Aningaasanut inatsisissami allannguutissanik maannangaaq siunnersuuteqarnissaminnut aamma piareersimanerarmata. Tamanna iluarisimaarnarpoq inassutigissavarpullu ukiuni tullinnguuttuni sisamani imaluunniit tallimani ukiumut 20 mio. kr.-inik tamatumunnga immikkoortitsisoqartassasoq.

Taamatuttaaq iluarisimaarparput angallatit allat, tassalu nioqqutissiorsinnaasitaasussat allatigut aningaasalersuiffigineqarnissaat Naalakkersuisunit inassutigineqarmat.

Aalisariutitigut nutarterisoqarnissaali eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiit sinerissap qanittuani raajarniarniarnermi eqqarsarnartoqartipparput avataasiortutulli angitigisunik kilisaatitaartortoqalissappat, tamannami nungukkiartuutaanngitsumik pisuussutinik atuisariaqarnitsinnut naleqquttuusorinnginnatsigu. Ullumikkummi sinerissap qanittuani raajaqassutsip taamatut pitsaanerujuartuinnartumik inissisimalersimanerannut kilisaatit sineriappasissumiittut anginerit avasinnerusumi aalisalersimanerannik patsiseqartinniarneqartarpoq. Taamaattumik tamatumani mianersortoqartariaqarmat Inuit Ataqatigiit kaammattuutigerusussavarput.

Inuit Ataqatigiit isumaqatigilluinnarparput Naalakkersuisut ataatsimiititaliamik - aaqqissuusseqqinnermi piviusunngortitsiniaqataasussamik - pilersitsinissamik pilersaaruteqarmata. Tamanna iluarisimaarnarpoq kissaatiginarporli Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata suliap ingerlanneqarnerata nalaani ataavartumik isumasiorneqartarlutillu malinnaatinneqartuartarnissaat, aaqqissuusseqqinnissarmi iluatsilluassappat pisariaqarluinnarpoq Inatsisartut Naalakkersuisullu qanimut suleqatigiilluarnissaat. Naalakkersuisoq tamatumunnga piareersimanersoq taamaammat paaserusunnarpoq ?

Kinguaariit siunissaat qulakkeerumallugu pisariaqarpoq sinerissap qanittuani nutarterinissaq aaqqissuusseqqinnissarlu. Nutarterineq Kalaallit Nunatsinni aalisartut, inuusuttullu aalisalerumaartussat periarfissaasa annertusarneqarnissaannik siunnerfeqartariaqarpoq.

Tamanna iluatsissappat sanioqqunneqarsinnaanngilaq maannakkut sinerissap qanittuani raajarniarnermi aalisartunut akigitinneqartut aaqqinneqartariaqarmata kingumut nunarsuarmi akit iluarseqqilernissaasa tungaanut, qularnanngilarmi akit kingumut qaffakkiartuleqqikkumaarmata. Siusinnerusukkut oqaatigeriikkattut imaani nioqqutissiorusunneq nunamut tulaassukkat ukioq manna akikinnerujussuannik pissuteqarpoq. Aalisartut amerlanerit akit maannakkut taamaakkallartillugit raajanillu tulaassuisariaqarnertik akilersinnaanngilluinnarnerarpaat. Siornamut oktoberip aallartinnerani tulaassukkanut sanilliullugu raajanik 4.000 tonsinik taamaattumik maannakkut nunami nioqqutissiassaraluanik kinguaattooqqavugut immikkullu iliuuseqarniartariaqarpugut akit qaffakkiartuleqqinnissaasa tungaanut.

Saattuarniarneq ingerlalluarpoq akigissaarpullu. Tamanna aamma pissutaaqataavoq raajarniartussaagaluit maanna saattuarniarnerannut, taamaaliornerli saattuaqassutsip navianartorsiortinneqalersinnaaneranut sunniuteqapilussinnaammat taamaattumik nalilersuinitsinni tamanna aamma ilaatittariaqarparput.

Taamaattumik utaqqiisaasumik raajanut ooqanngitsunut sikulersukkanullu akit minnerpaaffilerallarneqarsinnaannerat periarfissaqarnersoq Naalakkersuisunit sukumiisumik piffissami qanittumi nalilersuiffigeqqussavarput, erseqqissarusupparpullu akit minnerpaaffilerallarneqarsinnaanerat aalisariutitigut nutarterisariaqarneq akornusertariaqanngimmagu qangalilimi naluneqanngilaq aalisariutitigut nutarsaasariaqartugut nunatta avataani niueqatigisatta piumasaat sakkortusiartuinnartut aamma naammassisinnaajumallugit.

Allatut oqaatigalugu; Inuit Ataqatigiit akit utaqqiisaasumik minnerpaaffilerneqarallarnissaat ajoriffissaqartinngilarput. Ilisimaqqissaartariaqartorli tassaavoq: suminngaanniit taava aningaasalersuisoqassava? Ullumikkummi akiusut naatsorsuutigalugit siusinnerusukkullu akit minnerpaaffilerneqartarsimanerat uuttuutigigaanni ukioq 2002-mi immikkoortinniartariaqassavagut 50 mio. kr.-it missarpiaanniittut.

Taakku matussuserniarlugit periarfissatuarivagut uku:

Nuna tamakkerlugu akileraarutip %-imik ataatsimik qaffattariaqarsinnaanera, taanna 52 mio. kr.-inik naleqarpoq imaluunniit

akitsuutit assigiinngitsut qaffanneqarnerisigut isertitaqarnerunikkut imaluunniit

nunatta avataanit taarsigassarsiniartariaqarnitsigut imaluunniit naggataatigut

ingerlatsinermit peqqarniitsumik aningaasartuutikillisaanitsigut.

Raajarniarneq aningaasarsiornitsinnut pingaaruteqaqimmat annertuumik Inuit Ataqatigiit matumani saqqummiussinitsinni taamaammat aamma sammivarput. Qaleralinniarneq, saattuarniarneq, Nuka A/S aalisarnermilu pissutsit allat aamma eqqartugassaqqipput. Maannali taamaaliunngikkallarpugut ullumikkut Naalakkersuisut isummersorfigiteqqusaat salliutinniartariaqarsimagatsigit.

Qaleralinniarnerli eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiinnut toqqissiallannarsimavoq Naalak-kersuisut Uummannami pissutsit kisiisa eqqarsaatigiinnarnagit, kisiannili aamma kommuneqarfik Upernavimmi pissusiviulersimasut eqqarsaatigalugit aaqqiiniutissanik iliuuseqalereersimammata, minnerunngitsumillu Paamiuni, Qeqertarsuarmi, Qasigiannguanilu tuniassiorfiit aaqqiivigisariaqarsimasut eqqarsaatigalugittaaq aaqqiissuteqarniarsimammata.

Saattuarniarnerli eqqarsaatigalugu suli eqqumaffissaqarpugut alaatsinaattuartariaqakkatsinnik, ilaatigut saattuanik nungukkiartuutaanngitsumik iluaquteqarniarnissarput eqqarsaatigalugu. Tamakkuli Inuit Ataqatigiit Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat aqqutigalugu suleqataanitsinni malinnaaffigeqqissaarniarpavut, neriuppugullu tamatumani aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisortaamik suleqateqarluarumaarluta.

Naggataarutigaluguli pissusissamisoorsoraara sinerissap qanittuani aalisarnermi naleqqussaanissaq siunertaralugu aaqqissuusseqqittoqarnissaani Inuit Ataqatigiit suut pingaartinnerai eqikkarlugit saqqummiuteqqilaassallugit, pingaartitavut makkuusut:

Nunami suliareqqiisarfiusuni suliffissaqartitsiuarnissaq.

Umiarsuarnik tunisassiortunik umiarsualiisoqartoqassatillugu inuiaqatigiit ataatsimut soqutigisaannik pingaartitsisoqartassasoq.

Aalisakkanik allanik maannamit annerusumik iluaquteqarlutalu nioqqutissiornerulissasugut.

Nuka A/S-ip nalilersuiffigineqaqqinnissaa angallateerarsortut anginerumaanillu aalisariutillit illoqarfinni aamma tunitsivissaqartuarnissaat qulakkeerniarumallugu.

Tunisassiassanik assartuisitsisoqartalissasoq.

Royal Greenland A/S-ip ingerlanneqarnerani aalisartut sulisartullu sunniuteqarnerulersinneqassasut.

Inuussutissarsiutitigut tapersiisarfik nutarterneqassasoq.

Raajat inuiaqatigiit ataatsimut pigisarigaat taamaattuassasorlu, kiisalu

Qaammarsaaneq, ilinniartitseqqinneq, ilisimatusarneq ineriartortitseqqinnerlu aalisarnermi aamma.

Taamatullu oqaaseqarluta naggaterpiaatigut Inuit Ataqatigiit kissaatigissavarput upernaamut Aalisarneq pillugu inatsit allanngortiterneqassasoq, ilaatigut ullumi oqaaserineqarsimasut inassutigineqartullu aallaavigalugit.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattusseqatigiinniit nuannaarutigaarput aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaat saqqummiunneqarmat aammalu Ataatsimiititaliap suligasuartup inassuteqaataanut qujavugut. Kisianni ataatsimiititaliap katitingaaneranut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit siusinnerusukkut aalisarneq pillugu oqallinnermi piumasaqaatigereersimasatta ilaat piviusunngortinneqarsimanngimmat assut uggoraarput. Tassa susassaqartut tamarmik suleqatigiinnissaannik piumasaqarsimanerput Naalakkersuisuningaasiit tusaaniarneqarsimanngimmat, imaanngilaq Ataatsimiititaliap suligasuartup inuttalersugaanera ajoringatsigu, kisianni Kattusseqatigiinni isumaqaratta ajornartorsiutit pimoorullugit qaangerniassagaanni suliamut attuumassuteqartut tamaasa peqataatinneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngitsoq.

Tassani Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat suliami matumani peqataatinneqarsimanngilaq, naak suliffissuarni sulisoqarnermut aammalu suliffissuit ataavarnerusumik ingerlanneqarnissaannut sulisartut pinngitsoorneqarsinnaanngitsut. Tassami suliffissuarni sulisartoq suliartunngippat suliffissuaq ammasinnaanngilaq, aammalu taava aalisartoq tunisisinnaassanani. Taamatuttaaq aamma aalisartoq aalisanngippat aamma suliffissuarmi sulisartoq sulisinnaanngilaq, suliffissuarlu taava aamma ammasinnaanani.

Taamaakkaluartoq Kattusseqatigiinnii naatsorsuutigaarput aalisarnikkut pissusiulersimasut ilaatigut aalisartunut naammaginarunnaarsimaqisut nassuiaatip matuma saqqummiunneqarluni oqallisigineqarnerata kingunerisaanik aalisarnikkut pissutsit sapinngisamik tamakkiisumik iluarsineqarsinnaanissaannut alloriarnerussasoq aalisartunut inuiaqatigiinnullu ilorraap tungaanut saatitsissutaassasut. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumalluarpugut matuma kingunerisaanik aalisarnikkut pissutsit nunatsinnut, minnerunngitsumillu aalisartunut, sulisartunut aammalumi suliffissuaqarnikkut pissutsinut pitsaasumik kinguneqarumaartut.

Kisianni Ataatsimiititaliap suligasuartup sinerissap qanittuani aalisarnerup aningaasaqarnikkut ajornartorsiutai pillugit Naalakkersuisunut inassuteqaatai qiviaraanni minnerpaamilluunniit qaleralinniarneq aamma umiatsiaararsorluni aalisarneq pillugit oqaaseqaateqarsimannginnerat Kattusseqatigiinniit assut pakatsissutigaarput, allaanngilarmi KNAPK qaleralinnianik umiatsiaararsortunillu ilaasortaqanngitsoq.

Tassami upernaaq sinerissamut qanittumi aalisartut akerliussutsimik takutitsisut raajarniarnermik inuussutissarsiuteqartuinnaanngimmata, aammali qaleralinniarpassuit umiatsiaararsortorpassuarnillu pissutissaqavillutik taamanikkut peqataammata.

Aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut akornanni perortuulluni aammalu meeraaneq tamaat aalisarnermut piniarnermullu peqataasimalluni, naak nammineerluunniit taamatut inuussutissarsiuteqalersimanngikkaluaraanni, aalisarnikkut piniarnikkullu pissutsit malinnaaffigalugit, ilaatigut inuussutissarsiutini taakkunani pisut imaannaanngitsut aqqusaarneqartartut arajutsisassaanngillat.

Taamaattumik tupigusuppunga Ataatsimiititaliap suligasuartup inassuteqaatai raajarniarnermut taamaallaat tunngatinneqartut aammalu raajarniat ataatsimut kattussuutinneqarnissaat annerusumik eqqartormatigit, tassami qaleralinniarneq umiatsiaararsornerluunniit oqaatsimik ataatsimilluunniit ataatsimiititaliamit eqqaaneqarsimanngimmata, taamaallaalli inassuteqaatit ilaanni imaattut allassimasut issuarusuppakka:

"Ataatsimiititaliap naatsorsuusiornermigut takusinnaavaa angallatit annerpaaginnaat sullerinnerpaaginaallu aningaasatigut ima angusaqarsinnaatigisut siunissami angallatinik nutaanik pisinissamut nutarsaanissamulluunniit akissaqarlutik.?"

Aperisariaqarpugullu umiatsiaararsorlutimmi inuussutissarsiuteqartut qanoq periarfissinneqassagamik? Maannakkut tusagassiuutitigut paasivarput sinerissap qanittuani Royal Greenland angallatinik sisamanik qaleralinnianut unammillerluni aamma qaleralinniassamaalersoq. Uffa massa naluneqanngereersoq pisassiissutigineqartartut sinnerlugit aalisartunik nammineq pisarineqartareersut. Qanoruna pisoqarniartoq, umiatsiaararsortut unerartinniarneqarpat imaluunniit qanoq pilersaaruteqartoqarpa? Soorunami nalunaarusiaq manna ullumikkut aalajangiiffigisassaanngimmat naatsorsuutiginngilluinnarparput umiatsiaararsortut aalisarsinnaanerisa apeqquserneqarnissaat eqqartorneqanngitsoq. Taakkuummatami aamma nunami suliffissaqartitsiniarnermut annertuumik ukiorpassuarni iluaqutaasimasut.

Kattusseqatigiinni isumaqarpugut tunisassiorneq tunisassiorfiit ingerlattariaqaraat aalisarnerlu aalisartut namminneq ingerlatissallugu sapinngilaat. Taamaattumik pisortat ingerlataasa aalisarnermik ingerlatsiniarnerat Kattusseqatigiinniit akuersaanngilluinnarparput.

Ukiuni kingullerni aalisarnermi ajornartorsiutaalersimasut ilaannai ilaatigut Ataatsimiititaliap suligasuartup eqqartorpai, tassalu sikulersuisarnissamut periarfissat pitsaanerusut, karsissaqarniarnerup pitsanngorsarnissaa, usigiaanissamullu periarfissat pitsaanerusut.

Eqqaaneqanngittulli tassaapput aalisartut qaleralinniat tunisiniarnermi ajornartorsiutigisartagaat, soorlu qalerallit aasaanerani tunisassiorfiit tigujumanagit talittarfinni tunisassiorfiit silatinnguini ilaanni sapaatip akunnerata naanerani uninngatiinnarneqartartut, aammalumi ilaanni ulluinnarni silaannarmi unnuitinneqartartut, naak aasakkut kissaruttoraluartoq. Tamanna aalisartunut inuiaqatigiinnullumi arlalitsigut ajunaarutaasumi, kiisalu qalerallit assartugassat oqimaalutaqqaarnagit tiguneqartarnerat aammalu pitsaassutsimik aatsaat illoqarfimmut assartuiffimmut tunisassiat apuunnerini nalilerneqartarnerat aalisartunut aamma annaasaqaataaqisoq naluneqanngilaq. Minnerunngitsumillu aamma assartuinermi qalerallit ilaanni 25 tonsit angullugit assartorneqarnerini aalisartumut qularnaveeqquteqanngitsumik ingerlatsisarnerup eqqarsarnartoqarnera oqartussaasunit paasineqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit paaseqqoqaarput.

Taamatut maalaaruteqalaarsinnarluta raajarnianut tunngasunik imaattunik oqaaseqarniarpugut.

Tunisassiorfinni ilaatigut sulisussaaleqisarnermik ajornartorsiutigineqartartut annertuut paasilluarsinnaalluarpagut, taamaammat Ataatsimiititaliap suligasuartup inassuteqaatai raajarniarnermut tunngasut paasilluarlugit Kattusseqatigiinniit akuersaarnartippagut. Minnerunngitsumik aamma raajarniat arlalissuit tunitsivissaqaratik ilaanni ullut sisamat angullugit utaqqisinneqartarnerat akuersaarneqarsinnaanngimmat, aammalu ilaanneeriarlutik ungasinnerusunut tunisiartortariaqartarnerat raajarnianut aningaasaqarnikkut aalisarsinnaassutsimillu annertuumik annikilliliinermik kinguneqartarmata.

Tassami sulisussaaleqisarnermut tunngatillugu arlalitsigut assersuutissaqarpoq, kisianni aamma puigorneqassanngilaq fabrikkini sulisartunut atugassarititaasut ilaatigut imaannaanngitsut eqqaamaneqartariaqarmata, tamakkua siusinnerusukkut taagortareeratsigit massakkut taagoqqinngikkaluarlugit.

Ukiuni kingullerni suliffissuarni sulisussaaleqisarnermut tunngatillugu oqaatigineqartariaqarpoq, inuppassuit suliffissuarni sulisartuusarsimagaluartut ilaatigut suliffissuarni atugassarititaasut tamatigut pitsaavallaanngitsut pissutigalugit suliffinnut allanut nuuttarsimammata, aammalu soorunami suliffinnik nutaanik pilersitsisarnerit aamma suliffissuarni sulisussaaleqisarnernut arlalitsigut pissutaaqataapput. Assersuutigalugu Narsami sulisussanik amigaateqarneq ilaatigut aamma suliffinnik allanik pilersitsinermi suliffissuarni sulisartut suliffinnut allanut immaqalu suliffimmi pitsaanerusuni atugassaqartitaaffiusunut noorarput, Ilulissani, Nuummi allanilumi suliffinnut aamma nutaanut allanut sulisut ilaat noorarsimapput. Soorunami suliffinnik nutaanik pilersitsisarnerit tamatsinnut qujanaqaat, kisianni qularutissaanngilaq suliffissuarnut tamanna aamma sunniuteqapiluttarmat. Taamaattumik Royal Greenland kaammattuinnassavarput sulisoqarneq pillugu politikkimik pitsaasumik pilersitsisariaqartoq suliffeqarfinnut allanut aamma sulisoqarnerup tungaatigut pitsaanerusumik unammillissaguni.

Taamaammat imminut akilersinnaasumik sinerissap qanittuani aalisarneq aamma ingerlanneqassappat maannakkut pissusiusut allanngortinneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngitsoq Kattusseqatigiinniit takusinnaavarput.

Kisiannili nalunngilarput taama iliorniarneq ullormiit ullormut pisinnaanngitsoq, minnerunngitsumik aningaasatigut qulakkeerinninnissaq aamma eqqarsaatigalugu. Soorunami taannaannaanngilaq, aamma tunisassiuutigaluni aalisarneq nioqqutissiornermik niuernermillu ingerlatsinermik ilisimasaqarnissamik piumasaqaatitaqarnera avaqqunneqarsinnaanngitsoq aamma ilisimavarput, tassami aamma avammut niuernermi piumasaqaatit ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqartarmata.

Nassiuiaammi oqaatigineqartut Kattusseqatigiinniit paasisinnaalluarpagut, soorlu ilaatigut aalisarnerup aaqqissugaanerani pingaarnerusutigut ajornartorsiutit pillugit allaaserineqartut, tassa umiarsuarni nioqqutissiorneq annertusippat tamatuma kingunerisaanik nunami suliffissuarni nioqqutissiassat ikilinerannik aammalu suliffisaqartitsinerup annikillineranik kinguneqartussaammata, illuatungaatigulli suliffissuarni aamma pissutsit ullumikkut qiviaraanni aalisartunut aamma annertuumik ajornartorsiutinik pilersitsisartut isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaanngitsut Kattusseqatigiinniit oqaatigereerparput.

Taamaammanuna ilaatigut ataatsimiititaliap suligasuartup Sulinermik Inuutissarsiuteqartut Kattuffiata peqaatinneqarsimannginnera uggorigipput, aamma suliani pissutsini piviusunut tunngaviusut oqaatigisagut innersuussutigalugit. Soorlumi siusinnerusukkut Kattusseqatigiinniit oqaatigisareeripput aalisarnermi ajornartorsiutit qaangerneqassappata susassaqartut aalisarnermullu attuumassuteqartut tamarmik qanimut suleqatiginissaat pisariaqartoq, neriuutigaarpullu suleqatigiissitamingaasiit pilersitsisoqarniarnerani tamanna eqqaamaneqarumaartoq, tassami oqareerpugut aalisartoq aalisanngippat suliffissuit suliassaqanngillat aammalu sulisartut suliassaqassanngillat, taamatullu aamma illuatungaanut saatillugu.

Taamaammmanuna ajornartorsiutit qaangerneqarnissaat anguniarlugu susassaqartut tamarmik peqataatinnissaat pingartikkipput, tassami ukiuni kingullerni aalisarnikkut assigiinngitsutigut ajornartorsiuteqaraluarluta kisianni suliffissuarqarnikkut aamma annertuumik ajornartorsiuteqaratta nassuerutigisariaqarparput. Ajornartorsiutinik aaqqiinniarnermi soorunami pissutsit piviusut tunngavigalugit aaqqiinniartariaqarpugut, taamaattumik aalisartut, sulisartut suliffissuillu ajornartorsiutigisartagaat assigiinngitsut tamakkiisumik qulaajarneqartariaqarput, tamannalumi Kattusseqatigiinniit naatsorsuutigaarput, taamaammallu aamma Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunanerinermullu Ataatsimiititaliamut kiisalu Inuutissarsiutinut Tapersiisarnermut Ataatsimititaliamut kaammattuutigissavarput oqallinnermi maani saqqummiunneqartut pingaaruteqaqisut tamarmik, immikkoortup 21-p ullumikkut oqaluuserineqartussap, tulliani aappassaaneerneqannginnerani paasissutissat tamaasa ilanngullugit oqallisiginissaa kissaatiginartoq.

Naggaterpiaatigut Naalakkersuisunut apeqqutigissavarput inimi maani oqallittarnerpassuit, tassa aalisarneq pillugu, aammalu aalisartunik piniartunillu ukiuni kingullerni isumasioqatigiissitsisarnerpassuit qanoq kinguneqarpat, sooq nassuiaammi ilanngullugit nassuiaatigineqanngillaat, tamakkualu inuiaqatigiinnut qanoq akeqarpat aammalu aappassaannik qanoq kinguneqarpat?

Taamatut naakkaluamik oqaaseqarluta nassuiaat aammalu ataasimiititaliap tamakkiisuungikkaluamik inassuteqaatai suliat aalisarnermut tunngasut ingerlatsqqinneqarnissaannut atugassatut ilannguneqarnissaat akueraarput.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Aallaqqaasiullugu oqassaanga nunatsinni pisassat piujuartitassat siunissami killilersuisuujuassapput.

Taavalu nassuiaammi oqaatsip "nassuiaat", taassuma isumaa paasilluarlugu saqqummiussat nassuiaammik taassanerlugu apeqquterujussuuvoq. Aalisarnerup ingerlanera sooq taamaannersoq, soorlu annertunerujartuinnartumik naammagittaalliuutigineqarnersoq erseqqissumik nassuiarneqanngilaq, immaqa qallunaat oqariartaasiat atortariaqassaaq, nassuiaat atuarlugu qilaap ataani annertunerusumik nutaarsiassaqanngilaq.

Aalisarnermut Naalakkersuisunngortup partiimut siulittaasunngorniunermi oqaasii puigulertuersaanngitsut tunitsivinnut ajornartorsiortunut samminerusimapput, ilami isiginnaarutikkut isiginnaarlugu quiatsassimavunga folketingimilu suleqatigisimasara kiserluinnaat eqqaalerpara, tassa taassuma ilaatigut cykelertut tamatigut oqqummukaartarnissaat siunnersuutigeriarlugu qinigaasimanini nammineerluni tupiguutigisarmagu.

Tunitsivissuit annersaata tamatsinnut nalunaajaassisarnera, oqaluttuussisarnera, tassa Royal Greenland maani pivara, tassalu silarsuarmi avatitsiniittumi aalisakkat akiisa allanngorarneri malittarineqartariaqartut nunatsinnilu akinik allanngorartitsiuartut, soorlu aatsaat paasineqalersoq, paasineqalersimassagunik.

Aalisartut akilittorlutik naammagittaalliortarnerit politikerit ilaannit paasineqarnerarlutik suliffissuarmik isornartorsiuiuarnermik nipeqalersartut saqqummiussisup sumik pissuteqarpiartut paasinerulersimagai, tassalu suliffissuup silarsuarmi tunitsiviit taqqatut tillerneri ullut tamaasa misilittarlugit aalisartut tunisaasa akii ingerlanniartaraluarsimammagit, paasineqartarsimanerporli?

Neriuutigilluinnarpara ullumimiit Aalisarnermut Naalakkersuisoq ima eqqarsartalissasoq tunisassiornermi suliffiit annerusumik oqartussaalerlit, tunisassiortut suliffissuup pinngitsoorsinnaanngisai tulaassuisussaatitaanermik tunisassiaminnillu nakkutiginnilluartut suliffissuup sallersaatillugit iluamik piligit.

Naalakkersuisut isornartorsiorneqartarmata imaluunniit Naalakkersuisut isornartorsiorneqartarsimappata ataqatigiissumik aalisarnikkut politikeqannginnerarlugit, sooq ullumikkut ataqatigiissumik periuseqalernissaq erseqqissumik nassuiarneqanngila?

Utaqqiinnassanerpagut pisarneq malillugu oqarmata. Ajornarsiutinngooq maannakkorpiaq atuuttut qaangerniarlugit aaqqiissutissarsiorput.

Akuliuffigisassarinngisannut issuaaneq aallaqqatigalugu akuliutilaarlanga. Saqqummiussisoq oqarpoq: Ajornartorsiutit imaannaanngitsuupput, tamakkulu tamatigut aaqqinneqarsinnaanngillat attuumassuteqarput tamarluinnarmik iluarisaannik.

Tassa uanga Aalisarnermut Naalakkersuisuusimagaluarlunga tunuartitaasimasuuguma ima oqassagaluarama: Pissutsit taamaattuuneri aatsaat paasilerakkit?

Saqqummiussamimi oqaatigineqarpoq ajornartorsiutit aaqqiivigisariaqartut ilungersunarsiartuinnartut. Ersarissigaluttuinnartutuut oqaatigineqarpoq aalisarnermi inatsimmi kikkut suullu salliutillugit periuseqartariaqalersoq. Maanna oqallinneq Naalakkersuisut isumassarsiorfiginiarpaat ukiup tulliani saqqummiunneqartussaq aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut nutaaq saqqummiunneqassammat.

Siumut isigaluni oqallittoqartariaqartoq kissaatigineqarmat, uanga eqqarsaatikka soorunami arlaanit isornarluinnartussat makku saqqummiullakka: Nassuiaatikkut ugguuna taamaasioqqullugit inanneqartut, tassa maani partiit, saqqummiussarpassuinut ilaatinneqarluni kiisalu ataatsimiititaliamit nalilersorneqassasoralugu, naak inummik ataasiinnarmik taakku pisuugaluartut. Eqqarsaatigisarpara tunitsiviit suliassaqartuarnissaat aallaavigissagaanni suliffik aalajangersimalluinnartunik suliassalik tutsuigilluinnakkaminik pilersuisoqartariaqartoq,. Angallatit ima amerlatigisut suliffiup ingerlajuarnissaanik qulakkeeralutik tulaassuisussat suliffimmit qulakkeerneqarlit, suliffiup ingerlaannarnissaa sulisullu suliffeqartuarnissaat ima pisariaqartigaaq angallat allamut saaqattaartoq, tassa suliassani aalisagassani ataaseq saaqattaatoq peerlugu allamik taarserneqartassalluni, oqarfigalugulusooq aana suliassat, allamut saannak taanna suliariuk.

Suliffimmi sulisut aamma taamatorluinnaq pineqassapput suliassat amerliffianni eqqaaneq pineqassanngippat, tassa tamakkua immikkut sulialinnik taaguuserneqarlutik, specialarbejderinilluunniit taaneqarsinnaallutik, aalisakkerinermik suliallit.

Tassa angallatit raajarniutit allamik imaluunnit allanik sammisaqaratik raajarniassapput. Angallatik ssttuarniutit allanik sammisaqaratik saattuarniassapput, kapisilinniutit taamatut kiisalu allaat arfanniutit aammata taamatut suliassinneqassallutik. Angallat ataasiinnarluuniit qulaani taaneqartuni tamanik periarfissanik piniarsinnaaleraangami akisunerusumik sammisaqalersarpoq, taamaasiornerlu suliffiup suugaluartulluunniit ingerlaniarnermigut misilliutigilersarpaa.

Kutterersortut kattullutik annerusumik angallatitaassasut siunnersuutigineqarpoq, taakkugooq suliffissuarnik pilersuisuusammata. Manna tikillugu angallatit mikisunik taaneqartartut sinerissami qanittumi aalisartinneqartut, suliffissuarnillu pilersuinermik suliassaqartinneqartut sumiikkamik?Taanna apeqqutigaara, sumiikkamik? Naammanngitsumik aalisarnermik ingerlatsigamik?

Anginerusunik taarserneqarnissaannut ilanngunneqareerpoq nunamut tulaassugassaagaluanik nammineerlutinngooq uutsiterisalernissaat, tassa pisamik ilaannik.

Naalakkersuisoraa, ajornartorsiutitut aallaavigut tassa suliffissuit suliassaarullutik matoqqajaasut suliassersorneqalernermikkut ammatiinnarneqarnissaat. Suliassaraluisa ilaannik taamatut uutsiterilerneq aamma taakkua suliassaqartariaqarnerannut akornutissatut isigineqannginnami?

Sooq matuneqaratik suliassaat naammalernersut suli oqaatigisinnaatinnagit suliassaraluisa ilaat maanngangaaq allarluinnarmut sangutereerpigit?

Aalisartoq aalisarnermik nakkutiginnilluartoq qilersorunnaarlugu pisinnaasutsimik tunineqarniarli imaattumik: Nammineq angissusissaa aalajangikkaminik angallatitaassasoq aammalu naalakkisaartinneqarani sinerissamut qanittumi avataaniluunniit aalisarsinnaasariaqassasoq, tassa taakku inatsisitigut aalajangigaammata, tamanna suliffiup tulaassiffissap pisariaqarluinnartuutimmaagu. Taama oqarpunga aalisartut qanittumi saperngullutik aalisarsimanngippata iluarinnginnakku, avataasiorsinnaagunillu sapernagu, ullut tamaasa aalisarsinnaasut eqqarsaatigigakkit.

Saqqummiussamiasiit Naalakkersuisut isumaqarnerarput Royal Greenland pisussaaffeqartoq. Qassissaaniilernerlunga ila oqaqqissaanga, namminersorluni ingerlaniartoq pisussaaffilersorunnaarniarsiuk.

Aamma oqaaseqartut ilaat quiatsaattariaqarpara, massakkut upperisat oqallisaasorsuummata, ilami soorlu aamma oqartoqartoq, Jerusalaat nutaaq, tassagooq Royal Greenland nutaaq pisariaqartinneqalersorooq.

Naalakkersuisut saqqummiussap naggataani naalagaassutsiminnik takutitsinerat nuannaraara, issuarpara: Peqqusivunga, naak qallunaatuuani taama sakkortuginngikkaluartoq, Royal Greenlandip aningaasatigut ingerlanera qulaajarneqassasoq peqqussutigaat. Isumaqaraluarama piginneqataaasutuut Naalakkersuisut Inatsisartullumi ilisimalluinnartariaqaraluaraat suliffiup aamma namminneq piginneqataaffigisamik aningaasatigut qanoq ingerlanera ilisimassallugu. Nakkaakkiartuinnarsimappat qulaajaasariaqarnerlu pisariaqarluinnalersimappat, piginneqataasoq tassani aamma appisaluuttariaqarpoq eqeersimaarneroqqullugu.

Qulaani oqaatigisara sinerissami qanittumi aalisariutit piginneqatigiilluni angisuunik angallateqalernernik taarserneqassasoq, tamanna isuma oqaatigineqaqqaarmalli isumaqataaffigisimanngilara, tassa piginneqatigiinneq nunatsinnitamatigut iluatsikkajunngimmat. Tamakkuninnga assersuutaasinnaagunarpoq raajarniarnermi, tassa avaataasiorluni licensinik taaneqartartut piginneqatigiilluni ingerlatsinerugaluartut aningaasaateqarnerusut kisimik ingerlaterusullutik ilaanni pinngitsaasliissutigipajaarlugu ilamik piginneqataassutaannik pisisalerneri, kiserngoruttussallu naatsorsuutigineqareersinnaapput naggataagut taakku kikkuujumaarnersut.

Naalakkersuisoraa nassuiaatit assut salussunnippoq, partiit oqaaseqartussaasa oqaasii suli tusanngikkaluarlugit taamaattoq naatsorsuutigereersinnavara Naalakkersuisuuffigisat inuutissarsiutit pingaarnersaatut taagorlugu ilaatigut qullaassiumaartut, kisiannili uanga nassuiaat allamut assersuutinngilara soorlu sumik pilerigisamik ornitassaqaraluarluni ingerlaqqissinnaajunnaarluni innittoq.

Per Berthelsen, attaviitsoq:

Qujanaq. Nalunaarusiaq pillugu partiinit saqqummiussat annertuut imartuullu uteqqeqartaarniarnagit imatut naatsumik uanga nalunaaruteqaannassaanga:

Aalisarnermut pissutsit atuuttut pillugit nalunaarusiaq soqutigeqalugu atuarpara, nunnaarutigalugulu maluginiarpara maanna isertuarpasinngitsumik aalisarnermut politiki ukiorpassuarni aaqqiinniavissani kusassarniarneqartuaannarsimasoq ilumut qanoq pitsaanngitsigisoq saqqummiunneqarmat Naalakkersuisunillu nassuerutigineqarmat.

Taammammi kiisami ersaritsigisumik ajornartorsiutinik nassuerutiginninneq uannut annakkuummernartutut ittumik anersaarulutsitsivoq, naallu ajornartorsiutit annertuugaluaqisut isumaqarpunga nassuerutiginninneq aallaaviulluarsinnaassasoq, naak aqqutaa sivisullunilu annernartoqassagaluaqisoq, tutsiviginartumik iluaqutaasussamillu aqqutissiuussiniarnissamut.

Maanna takuvagut ukiorpassuarni akisussaassuseqarpalunngitsumik iluareqqusaaginnarluni politikeqarsimanerup kingueri, oqartariaqarpunga amiilaarnartuusut. Taamaakkaluartorli piareersimavunga Naalakkersuisut neriuutaat, tassalu ukiup tulliani aalisarnermut inatsisiliornissamut tunngavissiuisinnaasussamik oqallinnerup Naalakkersuisut suleriaqqinnissaannut inassutinik imaqartup siunnerfiginissaa peqataaffigissallugu. Tassungalu atatillugu siornatigulli taajuarsimasara erseqqissaqqissavara, tassalu mianersorfigissagatsigu Inatsisartut Naalakkersuisut alanngiffissaattut atorneqassanngimmata.

Nalunaarusiami imarisaasut ersarissumik nassuerutiginninnerit avataatigut, annertunerusumik nutaartaqanngillat, siunnerfiilli ersaripput, allaasinnaannatilluni tassalu anguniarneqartariaqarmat aalisarneq aalisartut imminut akilersinnaasumik ingerlanneqarsinnaasoq pisortanit aningaasaliissutit isumalluutigiunnaarlugit.

Tamanna mi aalisarnerinnarmut pinnani ingerlatsinernili tamani anguniagassaavoq, anguniagassatuaallunilumi.

Taammatut naatsumik oqaaseqarlunga nalunaarutigeqqissavara aaqqiinniarnermi tunuliaqutaalluaqataanissaq pingaartillugu tamaviaarlunga suleqataassagama.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Tassa aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaat matumuuna saqqummiunneqartoq annertuumik isummersorfigineqarpoq aamma qularnanngilaq taamaanissaa, aamma naatsorsuutigereerparput, ilaatigut isummanik sakkortuunik ersarissunillu saqqummiussuisoqarnissaa. Aamma taanna pissusissamisoorpoq aamma killilerniarneqassanngilaq, inuit tamat oqartussaaqataanerat aamma maani illersorneqarmat, aamma uanga taanna annertuumik illersortarakku, taamaammat sakkortuumik oqaaseqarnerit allallu imatut annerusumik tigunngilakka, tassuuna ersersinneqarmat inuinnaat naalakkersueqatanneranni aamma qanoq isummersorsinnaaneq ataqqineqartariaqartoq.

Siumuminngaanniit oqaatigineqartut, tassa aalisartut anersaavat aallavigalugu nammineq ineriartortissimasaat ukiuni kingullerni ilaatigut oqitsuinnaanngitsumik ingerlalersimasoq uparuarniarneqartoq tunngaviatigut isumaqatigeqqissaarpara.

Raajarniarneq qaleralinniarneq ukiuni amerlaqaisuni ingerlanneqarsimasut, minnerunngitsumik nunami suliffissaqartitsiniarnermut annertuumik pingaaruteqarsimaqisut uani aamma eqqqartorneqarput, tassalu pisuussutit imaani uumassusilinnik isumalluuteqarfiusut tamakkiisumik atorneqarnissaanik Siumuminngaanniit oqariartuuteqarfigineqartoq tunngaviatigut isumaqatigeqqissaarpara, tassalu massakkut takusinnaavarput tunisassiassarpassuit naleqartut nunani allani tamakkiisumik iluaqutigineqartut annertuumik uagut atunngikkigut.

Tunisassiassat nalilippassuit eqqarneqarput, aalisakkat qaleraliunngitsut allallu tunineqarsinnaanngillat, taanna allanngortinneqartariaqartoq Siumuminngaanniit siunnerfigineqartoq tamakkiisumik isumaqatigalugu tapersissavara.

Ataatsimiitialiamik suligasuartussamik pilersitsisoqarsimanera taanna aamma maluginiarpara tamakkiisumik tapersersorneqartoq aammalu qujassutigineqartoq ajornartorsiutit sukumiisumik saqqummiussuunneqartut naak ilaatigut naammagittaaliuutigineqaraluartoq raajarniarneq uani annertunerusumik eqqartorneqarmat. Ilumoorpoq raajarniarneq uani annertunerusumik eqqartorneqarpoq, kisiannili taanna uniffigineqassanngilaq, pissutsit maannakkut aaqqinniarneqarnissaannut.

Aalisarnermi inuutissarsiuteqarneq ataatsimut isigalugu aaqqiinniutissat massakkut suliarineqarnissaat aallartinneqartussanngorpoq, aamma qularinngilara suleqatigineqartussat tamarmik peqataalluarumaartut inuutissarsiutip pingaarnersaani ingerlatsineq maani annertuumik nukittorsartariaqarmat.

Taavalu aamma ilaatigut eqqartorneqarpoq Royal Greenlandip kisermaassisussanngortitaasimanera avannaani, kisianni isumaqarpunga taanna taamatut oqaaseqarneq aamma tunngavilersuuteqarneq eqqoqqissaanngitsoq, inuiaqatigiinni massakkut suliffissatigut aningaasatigullu killiffipput eqqarsaartigalugu allatut ajornartumik taamatut aaqqiissariaqarsimagallarnerput, tassa ukiup ataatsip iluani aaqqiinniutissanut ilanngullugu taamatut aalajangersimanerput isumaqarpunga silatusaarnerusoq inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit, tassami taamaaliunngikkutta illoqarfinni suliffissuit arlallit matuneqartussaapput, taannalu isumaqarpunga tamatta soqitigisarinngikkipput, kisiannili aaqqiinniarnissaq taanna siunnerfigalugu taamatut aalajangiisimaneq ilaasa mamaagigaluaraat isumaqarpunga annerusumik aporfiginagu suleriaqqinnissami aaqqissuusseqqinnissami tamakku tamaasa ilanngullugit nalilersortariaqarigut.

Ilaatigut aamma eqqartorneqarpoq Siumuminngaannit suliffissuarni sulisartut toqqissillutik sulisinnaanerat innarlerneqartartoq, ilumooorpoq. Taanna nunatsinni naammattuugassaavoq, tassa ataavartumik suliassaqannginneq ilaatigut pissutaalluni sulisut pikkorissutsiarsuit aammalu pitsaasumik sulinermikkut aningaasarpassuarnik isaatitsisut tassuuna tunulliunneqartarnerat tunngaviatigut aamma uagut isumaqatiginngilarput Naalakkersuisuninngaanniit, isumaqarpugullu taakku pitsaanerusumik aamma aqqutissiuunneqartariaqartut siunissami sulifissuit isumannaatsumik ingerlaannarnissaanut annertoorujussuarmik pingaaruteqarlutillu sunniuteqarmata.

Kisiannili aamma tassani sulisartut aamma piumaffigineqartariaqarput aamma namminneq inuit paasisariaqarpaat Naalakkersuisut pisortallu kisiisa isumalluutigisinnaannginnamikkit, aningaasarsiffinni qaammammusiffinnilu sulinngitsoortarnerit aammalu minnerunngitsumik nalliuttorsiorfinni apersortitsinernilu allanilu sulinngitsoortarnerit tamakku tamarmik unitsinneqartariaqalerput. Tamatta akisussaassuseqarluta nunarput ingerlattariaqalerparput. Naalakkersuisut kisimik pisussaaffiginngilaat suliartunngitsoortarnerit allallu, kisianni aamma inuk imminut piumaffiginerusariaqalerpoq nunami maani ineriartortitsinermi peqataassaguni.

Tassami massakkut naammattuugassaapput suliassat naammakkaluartut sulisussaqannginneq pissutigalugu suliffissuit matuneqartarnerat, tassaluaasiit tassani naalakkersuinikkut suliallit akisussaatinneqartarput pitsaasumik aqutsinnginnerat pissutigalugu.

Isumaqarpunga taamatut akisussaassutsimik inissiisarneq aamma eqqarsaatigilluarneqartariaqarlersoq aamma inuup nammineq qanoq pinissani akisussaaffigimmagu, kisianni qulaaninngaanniit tamakku tamaasa uagut aalajangersorsinnaangilagut, innuttaasut tamatta ataasimut peqatigiilluta tamakku aaqqissuutariaqarpagut. Annernaraluarpataluunniit inuttaanut apuullugit oqaatigineqartariaqarput, aatsaat taamaliornitsigut nunarput siumut aallartissinnaavarput.

Aamma Siumuminngaannit eqqartorneqartoq, tassalu avatangiisit mianerineqarnissaat, aamma taanna tunngaviatigut isumaqarpunga akerlerineqarsinnaanngitsoq, umiarsuit tunitsiviit qiviaraanni aalisarfinni tunisassiorput, aalisarfinnut eqqaapput, taanna illersorneqarsinnaanngilaq. Siunissami allanngortinneqartariaqarpoq umiarsuit tunitsiviit atuutsiinnassappata aalajangersimasumut inissillugit allatut ajornaqaaq. Taaama akisussaassuseqanngitsigisumik ingerlaniarnerput unitsinneqartariaqarmat, aalajangersaasoqartariaqarpoq umiarsuit tunitsiviit angalajunnaarlutik aalajangersimasumi uninngallutik tunisassiortalernissaat taanna saneqqunneqarsinnaajunnaarpoq.

Taavalu aamma suleqatigiissitap tikkuartugai Siumumi eqqartorneqartut, tassalu sikulersuisarnermut, raajanut karsissaaruttarnerup usingiaasarnerullu pitsaanerulernissaanik noqqaassutaasut. Isumaqarpunga taakku kisimik aaqqinneqarsinnaanngisut, tassami kisiisa taakku aaqqikkaluarutsigit taava anguneqassaaq tunisassiassat annertoorujussuarmik eqqaalerneq, tunisassiorfiit nukittorsanngikkutsigit. Massakkut aalisartut pisarisinnaasaatik sinnerlugit pisaqartaraluarlutik, kisianni tunisassiorfinni naammassineqarsinnaasut ima killeqartigaat ajoraluartumik pisatik tamaasa tunisinnaanagit massakkut.

Taakku aaqqeqqaarnagit karsit sikullu kisiissa aaqqekkaluarutisigit aamma annerusumik isumaqanngilaq. Eqqaanerit annertoorujussuit aallartinneqassapput, isumaqarpungalu taamatut periuseqarnissarput illersorneqarsinnaanngitsoq, aaqqiisoqassappat tunisassiornermi periutsit aaqqeqqaarneqartariaqarput, taamalippat aatsaat inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut pitsaanerusumik makeqqissinnaavugut.

Aamma suleqatigiit ataqatigiissaarisut Siumuminngaanniit eqqartorneqartoq aamma tunngaviatigut isumaqatigaar. Suleqatigiit ataqatigiissaarisussat pilersinneqartariaqarput, massakkut killiffipput ullormiit ullormut taavalu ukiumiit ukiumut aaqqinniarneqartartut isumaqarpunga nukissaqarfiginngikkigut, kisiannili siamasissumik massakkut aaqqiinissaq siunnerfigisariaqaleripput, naak aalisartut piumasaqaraluartut piaarnerpaamik taakku aaqqinneqassasut. Isumaqarpunga sukkasuumik taamatut aaqqiinniarnissami aamma uagutsinnut naallerassasugut, taannalu pinngitsoorniartariaqaripput massakkut isumannaatsumik aaqqeeriarnissatsinni.

Soorunami sukkasuumik aaqqinneqarsinnaasut aaqqinneqarnissaat suliarissavarput kisiannili inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit aaqqissuutassat pitsaasumik suliarineqarnissaat qularnaarneqassappat aamma ikaarsaartoqartariaqarpoq.

Atassutikkut uani saqqummiusaani malunnarpoq aamma taamatut ingerlanneq akuersaarsinnaajunnaaraat aamma partiit allat taamatut oqalupput, aamma taanna kialuunniit tupigisinnaanngilaa. Killeqanngitsumik tunisassiornissamik angallatit killiligaanngitsut atorlugit tunisassiornissaq siunnerfigineqartoq Atassutip saqqummiuppaa, isumaqarlunilu taamaattoqartariaqartoq.

Taavami killeqanngitsumik tunisassiorneq ammarneqassappat kilisaatit angissusiat aalajangernagu nammineq aalisartut aalajangersinnaanngorpassuk, taava aalisartut sinneri sulerissappat?

Tamarmik raajarniarsinnaanngillat, angallatit ikittuararsuit kisimik siunnerfigineqalissapput, aalisartut kisimiillutik namminneq aalajangertalissappassuk angallatissartik qanoq atsigissanersoq. Isumaqarpunga isumatusaarnerunngitsoq taamatut siunnersuuteqarneq. Massakkut pisuussutit uumassusillit ima killeqartigisut pigaagut, raajarniarunnaartussat assagiarsunniartissinnaanngilagut, assagiarsuit pisarineqartartut massakkut ikiliartorlutillu milliartulersimapput, piffiit ilaanni aalisarfiit imaarutereerput, taava taakku raajarniarunnaartussat sunniartilissavagut?

Aamma tamarmik qaleralinniarsinnaanngilat, pisassat killeqarput, pisarisinnaasagut sipporlugit massakkut aalisarnerit ingerlanneqarput. Taava saassunneqartussat allat tassa uumassusillit, timmissat, arferit, qilalukkat, eqaluit, taama oqimaaqqatigiinngitsigisumi atuisoqalissappat sukkasoorujussuarmik nungusaanerit aallartinneqassapput.

Aamma inuit periarfissinneqaraanngamik killeqanngitsumik aningaasarsiornissaminnut ajoraluartumik soqutigisaat annerpaangortarpoq tassa sukkanerpaamik aningaasarsinissarput, uagut ajunngikkutta ajunngilami eqqarsartut nunami maani naammattuugassaasut uppernarsaatissaqartipparput.

Isumaqarpunga taamatut akisussaassuseqanngitsigisumik aallarteriarnissarput mianersorfigisariaqaripput, kisiannili tassani aaqqissuussiniarnermi aalisartut, minnerunngitsumik kattuffiat annertuumik peqataasariaqartoq, inuit ataasiakkaat kisiisa aallaaviginagit ilusilersuinissaq pingitsoorneqartariaqarmat.

Tassa taanna Atassutikkut oqaatigisaat sinerissap qanittuani aalisarneq taamatut oqaaseqarfigillatsiarpara, aamma massakkut saattuarniarneq eqqarsaatigalugu suleqatigiissitassamik pilersitsisoqarpoq, siunissami isumannaariniartussat saattussat aalisarneqarnerata killilersimaarneqarnissaat aallaavigalugu.

Taavalu aamma Atassummingaanniit ilaatigut saqqummiunneqarpoq Uummannaq Seafoodi qanoq piniarneqarnersoq Naalakkersuisuninnngaanniit, taavalu aamma nunami tunitsiviit, Illorsuarni tunitsivik. Minnerpaarpaammilluunniit Uummannaq Seafoodi massakkut mattunniarneqanngilaq, aamma ilisimatinneqareerput oqaloqatiginnissaq ingerlanneqassasoq aammalu periarfissarsiuunneqassasut pisassaqarnissaat. Taamaammat oqartoqarsinnaanngilaq mattussiniartoqartoq. Aamma nunani tunitsiviit naalakkersuinikkut annertuumik illersorneqarnissaat siunnerfigineqarmat qularinngilluinnaqqissaarpara Ummannap kommuniat nunaqarfinni taakku Uummannaq Seafoodip tigusimasai tunisassiorfiit maannakkut suli atulinngikkaluartut aamma pitsaasumik periarfissinneqassasut, tassami aamma nunaqarfimmiut tassani najugallit tunitsivissaqarlutillu napasinnaasariaqarput.

Taamaammat isumaqarpunga ernumaneq maani salliutinngikkallarlugu oqaloqatigiinnissat pineqartussaammata taanna utaqqeqqartariaqaripput. Aamma Naalakkersuisuni siunnerfigineqanngilaq Uummannaq Seafood mattunneqarnissaa.

Taavalu nunani allani aalisagartassat aamma atorluarneqarnissaat Atassumminngaanniit oqaatigineqarpoq. Tunngaviatigut isumaqatigilluinnarparput Naalakkersuisuninngaanniit. Ullaaq manna Naalakkersuisut ataatsimiinneranni aamma taakku nunani allani aalisagartassat qanoq pitsaanerusumik atorsinnaanerigut eqqartorneqarpoq, suleriaqqinnissamilu aaqqiissutissanik ujartuinissaq aamma siunnerfigineqarluni.

Taavalu aalisarnermut inatsisissap saqqummiunneqarnissaa ukiaq manna ataatsimiinneq naammassitinnagu Atassumminngaanniit piumasarineqartoq isumaqarpunga naammassiniassallugu massakkut periarfissaqanngitsugut, ajoraluartumik, tassa inuit tamatta oqartusaaqataanerat aamma qularinngilara Atassutip illersoraa. Massakkut oqallinnermi aaqqiiniutissagut saqqummiussuuneqartut aalisarnermi inatsisissami nutaassami ilanngussuunneqartussaapput, maangalu inimut eqqunneqartussaapput, maani oqallisigineqassapput, maani oqallisigineqareerpata ataatsimiititalianut ingerlanneqassapput, ataatsimiititaliaminngaanniit maanga ingerlatseqqinneqassapput, taava taamaalereerpat Naalakkersuisunut ingerlasapput, Naalakkersuisuninngaanniit kommuninut inuiaqatigiinnut allanullu tusarniaassutigineqassapput, taava tassanngaanniit akissutaasut aamma katersorneqassapput, ilusilersorneqassapput. Taava Naalakkersuisunut apuuteqqeriarlugit maannga apuuteqqittussaapput.

Taamaammat massakkut periarfissaqanngilaq inatsisiliagut saneqqullugit qanoq iliuuseqarnissatsinnut. Isumaqarpunga aamma taanna ilissi eqqarsaatigilluartariaqarissi. Aalisartut, kattuffiit sulisartullu tamarmik peqataatilluarneqarnissaat uani annertuumik ilaatigut eqqartorneqarmat. Tassani soorlu saneqqukkuminaassasoq taama sukkatigisumik aaqqiiniarnissamik piumasaqarnissap uteriartineqarnissaa.

Taava Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilaatigut eqqartorneqartut tunngaviatigut isumaqatigaakka Naalakkersuisut sinnerlugit, tassalu nunami suliffissaqartitsiniarnissaq qularnaarneqartariaqarpoq. Tamatta nunami maani uagutsinnut pisariaqartippugut ilaannai periarfissinneqarsinnaanngillat aamma nunami sulisut tassani aallaavigineqartussaapput aammalu minnerunngitsumik suliffissuarni aningaasarsiornissaq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit aaqqiissuteqarnissaq Inuit Ataqatigiit siunnerfiat tunngaviatigut isumaqatigilluinnaqqissaarpara.

Taavalu aamma Royal Greenlandip tunisassiornerata ilaatigut misissuiffigineqarnissaanut tunngasut ingerlatseriaatsit piginneqatigeeriaatsillu allat aqqutigalugit aalisartut, piniartut sulisartullu piginneqataalersinnaanerannut tunngasoq aamma soorunami tamakkua apuussuunneqartut Naalakkersuisuni eqqartuinissatsinni ilanngutissavavut. Aammalu nunami tunisassiorfiit aalaakkaanerusumik pilersorneqarsinnaanerat aamma isumaqarpunga qulakkeerniarneqartariaqartoq, massakkummi illoqarfiit amerlanerpaat ajoraluartumik tunitsiveqanngillat aalisagaarniartut eqqarsaatigalugit. Umiatsiaararsortorpassuit periarfissaqanngillat aalisakkanik tunisisinnaanissaminnut, naak piffiit ilaanni aalisakkat pisarineqartartut aamma tunineqarluarsinnaagaluartut.

Kisiannili aamma aalisariutitigut nutarterisoqarnissaa taanna tamatta isumaqatigiissutigaarput. Massakkut pinngitsoorneqarsinnaajunnaarpoq siunissami imminut akilersinnaasumik aalisarneq ingerlanneqassappat nutarterinissaq saneqqunneqarsinnaanngitsoq. Kisianni aningaasarpassuarnik taanna naleqassaaq, neriuppunga aamma taanna Inatsisartuni sillimaffigineqassasoq, tassami 100-it milliuunit arlallit atorneqartariaqassapput aalisarneq imminut akilersinnaasumik siunissami ingerlanneqarnissaa anguneqassappat.

Taavalu aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqartup oqaatigisaa Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata suliap qanoq ingerlanera tassalu suleqatigiissitassap pilersinneqartussap pilersinneqarnerani ataavartumik malinnaatinneqartarnissani kissaatigisaa, tunngaviatigut isumaqatigeqqissaarpara. Massakkumut naammattoortakkavut, tassalu Naalakkersuisut Inatsisartullu ataatsimiititaliaasa akornanni sulinerup ilaatigut ungasissinnaasartup pisariaqanngitsumik assortuunnermik allamillu pilersitsisinnaasartup suleqatigiilluarnikkut ingerlanneqartartuuppata pinngitsoorneqarsinnaasaraluartut, taakku uanga aamma nammineq misilittagaqarfigigakkit qanimut suleqatiginninnissaq tassani eqqartorneqartoq tamakkiisumik tapersersorpara aamma qularineqassanngilaq qanittumik suleqatigiinnissaq ingerlatissagipput nunatsinni aalisarnikkut tunisassiornikkullu aaqqissuusseqqinnissami periarfissat pitsaanerulernissaat tamatta angorusullugulu aqqutissiornissaanik siunnerfeqaratta.

Taamaammat naatsorsuutigineqassaaq qanittuaqqamik susassaqartut Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaannaanngitsoq aammali Inatsisartunut ilaasortat ataavartumik malinnaatinneqarnissaat taanna siunnerfigineqassasoq neriorsuutigissavara.

Taavalu aamma akit minnerpaaffilerneqarsinnaanerannut tunngasut partiinit Kattusseqatigiinniillu aamma eqqartorneqartut taakkua Naalakkersuisunut oqqutissavavut, neriulluta arlaatigut pitsaasumik tamatta siunnerfeqarluta aaqqiissuteqarsinnaassasugut, kisianni neriorsuutigisinnaanngilara ilumut taakku aningaasat tamakkerlugit maani naammassisinnaanerigut. Taakku Naalakkersuisut Inatsisisartullu suliassaraat imaannaanngitsoq, kisianni neriuppunga arlaatigut pitsaasumik ikaarsaariarnissami aaqqiissuteqarsinnaassassugut massakkut killiffiusoq ilaatigut illersorneqarsinnaanngitsutut ittoq tamatta ilisimalluaratsigu.

Taavalu aamma Kattusseqatigiinninngaanniit siusinnerusukkut aalisarneq pillugu oqallinnermi piumasaqaatigisimasamik ilaat piviusunngortinneqarsimanngimmat assut uggoraat, tassalu sussaqartut tamarmik peqataatinneqarsimannginnerat. Ilumoorputit aamma taanna uggornarpoq kisiannili tassani upernaaq suleqatigiisitaliassami aallaavigineqarsimasoq, tassalu raajarniarnermut tunngasut aamma naak annertuumik qaleralinniarnermut aalisartut peqataagaluartut tassunga sammitinneqarpallaarsimanera aappaatigut uggornarpoq. Kisianni uani suleriaqqinnissami nutaamik ataatsimiititaliornissami qanimut attuumassuteqartut aalisarnermik ingerlatsisut tamarmik peqataatinneqarnissaat aammalu sulinermik inuutissarsiuteqartut peqataatinneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa aamma taanna neriorsuutigissavara, ataatsimoorluta piffinniit piffinnut aaqqiisaqattaarnerit taakku qimallugit kisianni ataatsimik siunnerfilimmik tamatta aaqqiisariaqaleratta.

Aamma Kattusseqatigiit massakkut, tassalu isumalluarnerat suleriaqqinnissami siunissami pitsaasumik angusaqarnissamut neriuppunga aamma tamatta ataatsimoorluta ikorfartueqataaffigalugu pitsaasumik aaqqiissuteqarsinnaassasugut aamma malunnarmat massakkut annertuumik ataatsimoorniarneq ingerlanniarneqartoq.

Taava umiatsiaararsorlutik massakkut inuutissarsiuteqartut, ilumoorpoq atugaat ilungersunartorujussuupput. Naatsorsuutiginngilara umiatsiaararsortut massakkut unerartinniarneqartut, taamaattoqanngilaq, kisiannili aamma taakkua atugaasa pitsaanerulernissaat siunnerfigalugu sulinissaq aallartinneqartariaqarpoq. Ajoraluartumik massakkut killiffipput, tassalu umiatsiaararsorneq annerusumik illersorsinnaajunnaarparput tunisassiassat pitsaasut aammalu imminut akilersinnaasumik ingerlatsisoqassappat umiatsiaararsorluni ingerlatsineq ajoraluartumik siunissami imminut akilersinnaanngitsutut aamma massakkut ingerlasoq unitsittariaqarnissaa soorlu ungasigunnaartoq. Kisianni tassani aaqqiissuteqarniarnissami sooruma aningaasarpassuit atorneqartussat aamma aallaaviusussaapput.

Taavalu aamma tunisassiornermi tunisassiorfiit - Kattuseqatigiit isumaqarput tunisassiornermi tunisassiorfiit ingerlattariaqaraat aalisarneq aalisartut nammineq ingerlatissallugu sapinngitsut aamma taanna tunngaviatigut isumaqarpunga apeqquserneqarsinnaanngitsoq, kisiannili aamma pisortat ingerlatsinerat qiviaraanni Royal Greenlandip kilisaatai raajarniartut aamma annertuumik suliffissaqartitsipput, taakkulu aamma unitsinneqassappata isumaqarpunga inuiaqatigiinni annertuumik aamma aningaasarsiornikkut killiliinermik kinguneqarsinnaasut. Taamaammat atorsinnaasagut ataatsimoortillugit atorsinnaasariaqarpavut. Pisortat ingerlassinnaasaat soorunami innuttaasut paaseqatigalugit ilusilersorneqarsinnaapput kisiannili tamatta aamma inissaqartariaqarpugut ingerlatsinissatsinnut, pingaartumik inuiaqatigiit aningaasarsiornerat tassani pitsanngorsarneqassappat.

Taavalu makkua qaleralinnik assartuisarnerit ilaatigut illersorneqarsinnaanngitsumik pineqartut/taagorneqartut isumaqarpunga siunissami pitsaanersumik periarfissiuunneqartariaqartut,t assalu oqimaalutaqqaarnagit ilaatigut angallatinut issoraannarneqartarneat aammalu ataasianngilagut naammagittaalliortunik tusartarluta pisaminnik tammaasunik, taakkua isumaqarpunga siunissami taamatut ingerlatsivigineqarnerat allanngortinneqartariaqartoq, qularnaarlugit aamma paasisariaqarmassuk aalisarnermik inuutissarsiutertit isumaannaatsumik ingerlatissappassut soorlu tunisinermi periutsit atorneqartut aaqqinneqartariaqartut. Tassami aamma nuannernavianngilaq aalisakkat nammineq pisarisimasat aamma tunitsivimmut tunniutereeraluarlugit tammaannarneqartarneri. Tamakku isumaqarpunga illersorneqarsinnaanngitsut.

Aamma sinerissap qanittuani imminut akilersinnaasumik aalisarnissaq assortuussutigineqanngimmat taakku annerusumik oqaaseqarfiginagit aamma qularnanngimmat uanga oqaaseqareernerma kingornatigut allat oqaaseqarnissaat, tassani aamma akissuteqaqqinnissara naatsorsuutigineqassammat. Taakkua tassunga killikkallarpakka.

Taavalu attaviitsup Otto Steenholdtip oqaaseqaatai ilaatigut sakkortulaartunik oqaasertaqartartut aamma uannut tunngatinneqartut - tunngatinneqaqattaartut annerusumik oqaaseqarfigissanngilakka. Uannut tunngasut maani eqqartornianngilakka inuiaqatigiit ataatsimut ajornartorsiutaannut nukissakka atorusuppakka uanga pillunga illersornissanninngaanniit. Kisianni aamma uani oqaatigisavit ilai aamma iluatinnartortaqartut nalilersueqqinnissami ilaatinneqarnissaat ilanngullugit ataatsimiititaliamut aamma apuunneqassapput. Aamma neriuutigaara aamma illit suleqataanissannut piumassuseqarlutit oqaaseqaartaravit tassuuna annertuumik suleqataajumaartutit.

Taavalu makkua soorlu eqqartukkatit angallatit raajarniutit imaluunniit allanik sammisaqaratik raajarniassapput, soorlu tamakku pisassaminnik isumannaarisimasut isumaqarpunga taamaattariaqartut, kisiannili saattuarniutit allanillu aalisagarniartut massakkut pisassaat killeqaqimmata. Ajoraluartumik ataannavissumik taakku aalisartinneqarnissaannut uani saqqummiussinerit tunngaviatigut isumaqatigeqqissaanngilara pissutigalugu pisassat ataasiakkaat massakkut ilaatigut killeqalereersimasut nassuerutigineqartalereermata oqimaaqaatigiissaarinissaq pissutigalugu allanut aamma sangusarsinnaanissaat periarfissarsiuunneqartariaqarmat.

Taavalu Per Berthelsenip oqaaseqaatai naatsut aamma suleqataanissaminik kissaateqarluni saqqummiussinera qujassutigaara. Naatsorsuutigaara aamma taanna isummersuinermi peqataatinneqarluassasoq soorlu oqaatigereeriga ataatsimiititaliat tassani kisimik pineqassanngillat aamma Inatsisartuni ilaasortat qanimut malinnaatinneqassapput aamma attaviitsut taakku uagutsinninngaanniit ataatsimiititalianut ilaasortaasuninngaanniit periarfissalutsitaanerat pissutigalugu isumaqarpunga aamma taakku malinnaateqqissaarneqartariaqartut, misigisimannginniassammata avaqqutaarneqarlutik.

Suleqatiginninnissaq siunnerfigalugu pitsaasumik taamatut oqaaseqarlunga saqqummiussineq suligasuartussanut ataatsimiititalianut ingerlatissavarput aammalu Naalakkersuisunut saqqummiunneqartut aamma apuutissallutigit. Qujanarujussuaq.

Ruth Heilmann, Siumut:

Qujanaq. Tassa siullermik oqaatigerusuppara nunarput aalisakkatigut pisuussutigut tassa annertoqaat. Soorlu EU-mut isumaqatigiissut eqqaaginnarsinnaavarput aammalu Royal Greenlandip nunani allani suliffissuaatai aamma suliassaqartitsisut inunnik allanik eqqaaginnaarsinnaavagut. Aammalu eqqaaneq aalisakkatigut atorluaannginneq annertooq aamma uani oqaaseqartunit arlalinnit oqaatigineqartoq isumaqarpunga uani eqqarsariaqqinnermi aamma eqqarsaatigineqartariaqartoq ilanngullugu.

Aalisarnikkut suliffissuaqarnikkullu pissutsit ullumikkutut ingerlaqqissinnaanngilat, tamanna tamatta nassuerutigaarput, aammalu Royal Greenlandip ingerlatsinera nutaamik aallaaveqartumik nutarteriffigineqartariaqarnera pisariaqarluinnartutut tamatta aamma oqaaseqarfigaarput imaluunniit partiit aamma Kattusseqatigiit allatigulli aamma oqaatigineqarpoq, tassami Naalakkersuisunit ilaatigut ima oqartoqarniannguatsiarmat paasinartumik, tassa umiarsuaq kivilersoq annaanneqartariaqarmat.

Taamaattumik naalakkersuinikkut piumasaqaataasunut taanna ilaavoq aamma namminersornerusunit taanna ingerlanneqarmat, tassalu uagut maaniittugut Inatsisartunit peqquneqarpugut aamma tassunga akisussaatinneqarluta, tamannalu aamma pissusissamisoortutut isigisariaqarpoq, tassami suliffissuit pingasut ingerlaqqinnissaat pisariaqarmat aammalu tassaniippoq Paamiut, Qeqertarsuaq Qasigiannguillu ingerlaqqinnissaat aammalu taakkua toqqammavilerneqarniarput Royal Greenlandip ilaatigut allatut aaqqissuuteqqinneratigut. Tamanna pisariaqarpoq tassami uani nassuiaammi oqaatigineqarpoq suliffiit 320-it annaanneqartariaqarput tassani aamma ilaqutariippassuit pineqarput suliffissaaruttussat inuussutissaminnik toqqammaveeruttussat.

Naleqqussaaneq ingerlaqqittariaqarpoq suliffissuaqarnikkut, aalisarnikut pisassatigullu ataqatigiissaaartumik naleqqussaalluni alloriaqqittoqartariqarmat. Piaartumik alloriaqqittoqartariaqarpoq tamaanna aalisartut sulisartullu kissaatigilluinnarpaat, taamaattumik manna oqallinneq annertooq aamma isertuaatsorlu ingerlanneqartariaqarpoq.

Aalisarut kilisaataatillit umiatsiaararsortullu upernaarli, ilami suaartaatigiuarpaat naleqqussaasoqaqqullugu, tamannami pissusissamisoorpoq nunatsinni aalisarneq inuutissarsiutini isumalluutigisatta pingaarnersarimmagu ullutsinnut pissusiviusunullu aamma malinnaatinneqartariaqarmat. Ilitsorivugullumi aalisarneq Landsråditoqqami, Inatsisartuni, angerlarsimaffinni, aalisartukkormiuni aammalu ullumikkumut eqqartorneqartuartuuvoq tupinnanngitsumik. Aalisarneq suli tassaammat inuutissarsiutitta pingaanersaat aammalu malittarinninneq annerpaaq ingerlanneqartariaqarluni. Ajoraluartumilli aamma oqaatigisariaqarparput killiffiusoq aatsaat taamak ilungersunartigimmat, tassa suliffissuit ilaat matoorarneqartussanngormata. Tassa ataqatigiissaartumik suleqatigiiffiusumillu ingerlatsisoqarsimannginerat kingunerisaanik maanna sunniutai pitsaanngitsut killiffigineqarmata.

Ullumikkut uffa ilaatigut raajat aalisakkat aamma pisassat tamakkerneqartanngillat illuatungaatigullu aamma suliffissuarmi tulaassuineq ingerlalluanngilaq ilaannilu suliffissuarmut tulaassuinerit killilersugaangaarmata kilisaataatilinnut sunniuteqarnerluttarpoq aammalu suliffissuarnut sunniuteqarluni allaat suliffissuit matooraannarneqarnissaannik maanna ajuusaarnarnerpaamik manna oqaluttarfik atorneqartariaqalerluni.

Tassani assersuutigineqarsinnaavoq aamma Maniitsup suliffissua, tassa uummataa inuutissarsiornermi tassani toqqammaviusoq, oqartarpugut aalisartut illoqarfiat, aamma taaguuteqartinneqarpoq taamatut, nunattalu sinneranut maligassaallunilu tulluusimaartitsisarsimaqisup inuutissarsiornikkut Maniitsumuinnaanngitsoq malugalugu, tassalu nunattalu sinneranut napatitsisuusimasup unitsinneqartussanngornera taanna tamatta isumaqarpunga sajuppillaatigigipput.

Tamanna piaarnerpaamik iluarsinianngikkutsigu inuiannik kalaallini napatitsisutut akisusaaffitsinnik qimarratiginnissaimassaagut, tassaavorlu taanna tamatsinnut annernartua. Imaanngilaq Maniitsuminngaanneersuugama tamanna anikkiga kisianni ukiorpaalunni suliffissuaq ilaannakortumik ingerlasimavoq aammalu massakut oqaatigineqarluni decemberip naaneranut suliffissuaq matuneqartussaasoq.

Maniitsoq inuutissarsiornermigut eqqornerloqaqattaarpoq assorsuaq inuttaaqataalluni ilungersunartuulluni, taamaattumik Inatsisartoqatit saaffigaassi suliffissuup ammaqqinneqarnissaanut periarfisseeqqullusi aningaasat iluarsaassinissamut aningaasaliiffigineqarnissaat pisariaqarpoq suliffissuaq iluarsaattariaqarmat, neriuutiginaqaarlu paasinnillusi aamma maani inimi aamma taanna paasinnittumik tiguneqassasoq.

Royal Greenlandi 1998-imi decemberip 28-ani oqaatigaa upernaakkut 1999-imi tamakkiisumik fabrikki iluarsaanneqassasoq, kisianni taassuma kingorna paasiniaasarnerit akissuteqarfigineqartarsimanngillat. Sumumuna tamanna kanngiffik kanngiffeqarnersoq ullumimut suli paasineqanngilaq, isumaqarpungalu Inatsisartut aatsaat aningaasaliinermikkut taanna, tassa suliffissuup ingerlaqqinnissaanera periarfississinnaagaat. Taamaattumillu suleqatigiinneq aamma naamminersortut akornanni kommunillu ingerlanniarneqartoq maanna neriuppunga ilassilluarneqassasoq, aammalu uani naatsorsuutigineqartut 30 million koruunit suliffissuup iluarsaanneqarnissaanut atugassat, tassaagunanngimmata immaqa naatsorsueqqissaaraanni immaqa qularnanngitsumik taamatut annertutiginngikkaluartut taamaattumik misissuilluarnissaq tassuunakkut pisariaqartutut isumaqarifiginarpoq.

Tassami oqaatigineqareerpoq aamma KNAPK-p tungaanit aamma allanit Maniitsup suliffissua tunisassiornermi pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq, tamannalu periarfissarsiuunneqartariaqartoq. Tassa oqaatigineqarmat aamma sinerissami raajanik suliffissuaqarnikkut ullumikkut pisariaqartitaasunit Maniitsup fabrikkia pisariaqartinneqarluinnartuusoq, immaqa oqartoqarmat ukioru tassa matoqqassappat taava ilaatigut amigaataalersimasinnaassaaq aammalu tassuunakkut inuutissarsiornikkut ajutoornermik aamma kinguneqariaannaalluni tamannalu pinngitsoortinniartariaqarpoq.

Isumaqarpunga aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqarneratut immikkoortoqarfiit, tassa nunap immikkoortui nutaamik aaqqissuussiffigineqarlutik pilersaarusiorfigineqartariaqartut qeqqani, kujataani, avannaani aamma soorunami tunumi. Tassani naligiissaartumik aamma ikioqatigiiffiusumik tunisassiorfeqarnikkut ataqatigiissaartumik suleqatigiffiusumillu ingerlatsitsiffiuguni isumaqarama isumatusaarnerussasoq. Tamanna aamma suliffissuarmi aalajaalluni suliffissuarni ukiorpassuarni misilittagaqartutut isigalugu septemberip 28-ani saqqummertumi. Aamma oqaatigaa aamma taanna isumaqarpunga maluginiarneqartariaqartoq.

Uani oqaatigineqartut isumaqatigilluinnarpakka soorunami aamma Siumuminngaanniit allaniillu aammalu Atassummiit isumaqataalluinnarpunga una oqaatigineqarmat suliffinnut nutaanut ikaarsaariartitsinermi pikkorissaanermik aamma aallussisoqartariaqartoq. Aammalu Royal Greenland namminersortunik peqateqarluni ingerlanneqartariaqartoq, tamanna ingerlaqqinnissami aqqutissaalluartutut isigineqartariaqarsorigakku.

Aamma oqaatigineqarpoq Atassumminngaanniit Maniitsumut tunngatillugu ukiup naanerani ingerlatsitseqqinniartunut suliffissuup ingerlaqqinnissaanut aaqqiisoqarsimanngippat Royal Greenlandip suli suliffissuarmut pisussaaffeqarnera taanna eqqarsaatigineqaqqittariaqartoq, isumaqarpungalu taanna eqqarsaatissanut uani Naalakkersuisut tigujumaaraat.

Naalakkersuisut oqaasii qujassutigivakka, tassani aamma oqaaseqarmata suliffissuarnik ammatsitiniaannarnissamik pimoorussiniarluni oqaaseqarnera, aammalu Otto Steenholdtip oqaatigimmagu paasilluarpara suliffissuit matoqqajaasut tamarmik ammaqqinneqarnissaat Inatsisartuni pisussaaffigigipput. Aammalu oqaatigerusullugu Uummannaq Seafood uani mattussivigineqarniannginnera aamma erseqqissaatigineqarmat nuannaarutigaa. Qujanaq.

Lars Sørensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit:

Erseqqissaatigilaassavara partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartuisa avataatigut periarfissaqartoqarmat minuttit qulit saqqummiussinissaminnut.

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit:

Ullumikut oqaluuserineqartoq aalisarneq pillugu nassuiaat qilanaarisimasarput oqallisigissallugu kiisami nalliuppoq aammalu uanga ilimagisimagaluarlugu taamatut oqallinnissami ajornartorsiutaasartut ukiuni kingullerni piaartumik iluarsiivigineqarnissaannik kinguneqassasoq. Soorunami suligasuartussnik pilersitsitiuartilluta suliassat sukkasuumik naammassineqarsinnaaneq ajorput. Ukiuni kingullerni suligasuartut assigiinngitsut pilersinneqartarput suliallu sukkanerusumik naammassineqassanatik.

Nalunaqanngitsutut ukiuni kingullerni tunitsivitsigut ajornartorsiutit imaannaanngitsut amerligaluttuinnarsimapput, aalisartut ulluinnarni aningaasarsiorniarnerannut killilersuisimasut annertuumik. Aalisartut sapaatip akunnerata ingerlanerani ilaatigut sapaatip akunnera tamakkingajallugu uninngatinneqartarput sikussaaleqineq, karsissaaleqineq tunitsivissaaleqineq pissutigalugu. Aammalu ilaatigut oqaatigineqaqqajaasarluni sinerissap qanittuani pisassiissutit tamakkerneqarsinnaaneq ajortut. Uffalu illuatungaani killilersorneqartut.

Ataatsimut eqqarsarluaqqissaarnissaq pisariaqarluinnarpoq aaqqiissagaanni illuatungaanik - illuatungaanik qanoq naleqarsinnaanera. Sinerissap qanittuani aalisartut ilaatigut piumasaraat sinerissap qanittuani pisassiissutit immaqa 12.000 tonsit sinerissap qanittuani aalisartut kattunnerisigut ingerlateqatigiiffiit sisamat tallimanngorlutik aalisalertariaqaraat aalisartut sinerissap qanittuani ajornartorsiutaat annikkillisarneqarniassammat.

Taamatut eqqarsaraanni, aap illuatungaanut aamma qiviartoqartariaqarpoq. Tunisassiorfinnut qanoq kinguneqassava? Tunisassiorfiit ingerlatinneqarsinnaanerannut qanoq kinguneqassava? Sulisut taakkunani ilanngarterneqartariaqarput. Naammassisaqarsinnaassuseq qiviaraanni sipportumik peqaleraanni taava suliffiit ilaat matoorarneqartariaqartarput.

Ukiuni kingullerni akit qaffassarniarlugit oqartoqarpoq unammilleqatigiinneq eqqunneqartariaqartoq, aap eqquneqarpoq - isumalluarnaq taamani aallartimmat. Kisianni sivitsunngitsoq qanoq ilisoqarpa? Taamatut unammilliinnarniarutta arlaat ajutuussaaq, isumaqatigiilluni sulqatigiinneq aallartinneqarpoq. Pissutsit taamaattut nalunngittariaqarpavut, sissuerluinnartariaqarpavut. Tusarnersunik aalajangeereeraanngatta kingunerisassai puigortarpavut. Aamma sumiluunniit suliffissuarmik pilersitsiniarnermi immeraatigisarneri suliffissuit sumi inissinneqarnissaat, taanna akuersaarneqarsinaanngilaq. Pilersuissunuku qulakkeerneqartariaqartut inissiinnginnermi. Aalisakkanik pilersuisinnaasut qulakkeerneqarpata tunisassiassanik amigaateqarneq taanna pinngitsoorneqarsinnaavoq annertunerusumik. Avataaniit - assersuutigalugu illoqarfiit ilai qiviaraanni soorunami Inatsisartunut qinigaavugut nunarput sulisissallugu, kisianni illoqarfinniit assigiinngitsuninngaanniit aggerneq toqqammavigalugu ilaatigut Inatsisartuni ilaasortaaqatit ilisimanngisaat illoqarfigisattinniik uagut ilisimasarpavut.

Ukiuni kingullerni suliffissuit naammassisaqarsinnaasuseq malillugu nalimmassarneqarmata Qeqertarsuarni Qasigiannguanilu raajaleriffiit matuneqarput qalerallerivinngortinneqarlutik. Taamanili aallartimmata neriorsuutigineqalerpoq ukioq kaajallallugu suliffiit ingerlanneqassut. Assersuutigalugu ukioq kingulleq Qasigiannguani suliffissuaq qaammatit arfillit tungaanut matoqqatinneqarpoq tunisassiassaqanngimmat. Ukioq maanna aamma ilimanarpoq taamatut uninngasariaqarnissaa suliluunniit qerititsivissuaq pilersorneqanngimmat ukiuunerani suliassanik.

Aaqqigallartarnerit ukiumi ataatsimik "hovsaløsning"-inik aaqqiigallartarnerit taamatut atorsinnaanngillat. Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu aaqqiisoqartariaqarpoq, ukiut tallimat sivisunerpaamik ukiut tallimat aaqqittariaqarput, ukiut ataasiakkaarnagit. Massakkut oqartoqarpoq ukiup naanissaanut aaqqiisoqarallassasoq, taava aappaagu ukiuunerani suliassat qulakkeerneqarsinnaanngillat. Taamatut ingerlatsisoqarsinnaanngilaq.

Aammalu una oqaatigisartagarput ingammik uanga Aalisarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortatut oqaatigisartagara umiarsuit tunisassiornerat. Ukiut marluk matuma siornatigulli nilliaatigilerpara tusagassiutitigut, Naalakkersuisunut toqqaannartarninni ataatsimiititaliamullu allagaqartarninni. Allagaqartarpunga oqarlunga ernummatigalugu umiarsuit taamaattut tunisassiortinneqarnerat ingerlaannarmat. Allaat 30%-iat imaanut eqqaannarneqartarmata, mingutitsisoqarmat aamma assagiarsuiinngitsut. Saattuarniarnermi umiarsuit tunitsiviit annertuumik aamma imaanut eqqaapput, aamma taakkua mingutsitsisuupput. Tamakkua mingutsitsisinnaanerat sissuertariaqarpavut ingerlatiinnarsinnaanngilagut. Aa, iluarnaarnerussammata ajunngilaq umiarsuarmut tunisassiortinniartigit iluanaarnarneruvoq kingunissaa puigorlugu.

Suliffissuarni sulisartut aalajaatsut sulilluartut, assersuutigalugu Qasigiannguani pigineqarsimapput, kisianni suliffissuaq allanngortiterneqarmalli sulisartut aalajaatsut suliffinnut aallanut aalajangersimanersunut nussorsimapput oqartoqartarmat suliartoraanngamik aqagu pisussaq nalusarpaat. Ilaatigut oqarfigineqartarput qaammat angerlarallassuusi, qaammatit pingasut sisamat - kiap taamaattoq suliffigisinnaavaa aalajaatsumik? Oqartoqaraluarpoq sulisartut sulilluartariaqaraluartut fisternerit allallu oorisinermi sulinngittoorfigisarpallaarnagit. Kisianni aamma suliffissuup nammineq isumagisariaqarpaa sulisut sulitinnissaat ataavartumik, taamalilluni sulisunut atugassarititaasut pitsanngorpata sulisut sulilluarsinnaanerusinnaapput.

Uani aalisarneq pillugu oqallittoqartussanngormat neriuutigisimagaluarpara soorunami nuna tamakkerlugu aalisarnermut ajornartorsiutigineqartut ukiuni kingullerni arlalinngortuni annertuumik eqqartorneqarumaartut aammalu iluarsineqarnissaat anguniarlugu suliniutit piaartumik saqqummerumaartut.

Qaleralinniarnermi - Naalakkersuisunut arlaleriarlunga allagaqartarpunga, Aalisarnermut Ataatsimiititaliamut arlaleriarlunga allagaqartarpunga umiatsiaararsorluni aalisarnermi ajornartosiutigineqalersinnaasut eqqarsaatigalugit. Qaleralinniarneq qiviarutsigu sinerissap qanittunia umiatsiaararsorlutik qaleralinniartut imiatsiaaqqat atugaat 600-t sinnerlugit amerlassuseqarput, taakkualu amerlanerpaarpaartaat aalisarnermut naleqqunnatik, tassa imaakkami ilaatigut tamakku umiatsiaararsorlutik aalisartut mattunneqarnikuupput piorsaasinnaanerminnik, taamaalillutik allatut ajoraluartumik umiatsiaaqqat naleqqutinngitsut atortariaqalerlugit suli. Taanna akisoorujussuuvoq ataatsikkut taarsersuisoqassappat, taamaattumik mattussuisarnerit taammannak kinguneqarnerlutsitsisarnerat akuersaarneqarsinaanngilluinnartoq uanga isumaqarpunga.

Aamma ulluni kingullerni oqaluttoqarpoq Maniitsumi fabrikki matuneqartaiqartoq, tassa imminunngooq akilersinnaangilaq nutarteraluaraanniluunniit, kisianni aalisartut qanoq oqarpat, tulaassuivigisinnaasagut taamannkl annikillisaannarneqassappata ajornartorsiutit suli atoriikkavut suli annetunerujartuinnassapput.

Soorlu siusinneruskkut oqalukkama eqqaareerikka sapaatip akunnera allaat tikillugu aallanngitsoortariaqartartut tunitsivitsigut ajornartorsiuteqarneq pillugu, tamakkua uteqqinneqartussaapput, taamaattumik piaartumik tamakkua ajornartorsiutaasinnaasut iluarsineqartariqartut isumaqarpunga.

Simon Olsen, Siumut:

Ilimagisamik sivikinniarannguamik oqaaseqassaanga. Oqqassaarneqamisaarnera asuliinnartikkusunngilara kisianni avataasiortunut tunngasumik oqaaseqassanngilanga. Ilumoornerartariaqarpara ukiorpaalunngortuni innarluutip tungaanut ingerlaarsimaneq ajornerpaaffissaminut qanittunnguanngoriallartoq silattuaqisoqaleratarmat. Akit appariatarnerat, aaqqissuussinerliorujussuarsimanerup miliartilikkaanillu arlariiaanik akiitsugaqaleriartorsimaneq qujanartumik taassuma annernarnerpaaffia tikilluinnaleriannguallartoq paasineqarlualermat, nuannaarutigaara.

Namminersortut periarfissertariuartarneq nalilersortuagassaviuvoq. Aalisartut sinerissap qanittuani suusupagineqartutut ingerlajuarsimanerat qulaarneqarmat aamma iluarisimaarluinnaqqissaarpara.

Oqaluttarfik manna atorlugu ajornartorsiuteqarpassuit taakkartugassaqarfigisorujussuugaluarlugit taamaaliornianngilanga, kisianni kisermaap oqaasia issuaaffigissavara, neriuppunga issuarnerliussanagu: Piujuartitsinissaq tunngavigalugu pisassiissutit sinnerlugit iliuuseqarsinnaanngilagut. Ilumoorluinnarpoq. Taanna imatut ilarusuppara: Taakku tamakkiisumik inuiaqatigiinnullu iluaqutaanerpaamik atorneqarnissaat peqqissaarulluinnarlugu suliarisinnaasariaqarparput, nalunngilluinnarpara upperilluinnarlugulu aalisarnermik inatsit pingaaruteqaqisoq, pisassiissutinittaaq sunnersimaneqartuartussaq sunnersimaneqartuareeqqisorlu pitsaanerpaamik inuiaqatigiit sananeqaataanik silittumik tunngavilersuuteqarluni suliarineqarpat aatsaat pitsaanerpaaffissamisut inissinneqarsinnaasoq. Nunatta aningaasarsiorsinnaassuseqarnera killeqaqimmat ukiorpanngortuni nunani allani pisassatsiarsuarnik atuinngitsoortarsimanerput anniarisama ilagivaat, taamaammat naatsorsuutigilluinnarpara suliffissanik amerlanerungaatsiartunik taakku atorluarneqalerpata aammalu isertitassanik pitsanngoriartitsinissamik pisartoqarfiujumaartut.

Naleqquppallaangikkaluartoq ilanngullugu oqaatigilaasavara, tassa massakkut kiisami kiisamiivissuaq kilisaatit naalagaat kalaallit periarfissaat aannamineerarsuanngormat, avataaneersut qaangiutipajaartussanngorput, qujanaq.

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq, saqqummiussorneqartut annertuut assigiinngeqisullu aamma soqutiginartuupput, kisianni siullermik uanga akissuteqaatigineqartut Aalisarnermut Naalakkersuisuminngaanniit sammeqqaarusuppakka, tassa Atassummut sammitinneqartut.

Ataasumminngaannit oqarpugut, una allatut ajornartumik atuaqqittariaqarluarpara immikkoortotaq ataaseq, Aalisarnermut Naalakkersuisup sangutitsilluni allatut isumalersorlugu oqaaseqarnera aaqqinneqartariaqarmat, oqarpugut: Sinerissami qanittumi raajarniutit taarsersorneqarnissaanut atatillugu angallatit qanoq angitigisut atorneqassanersut qummut killilissallugit pissutissaqanngilaq, tassami apeqqutaaginnartussaavoq pisassanut sanilliullugu ingerlatsinissaq akilersinnaassanersoq.

Aalisarnermut Naalakkersuisup ilisimasariaqarpaa aamma ilisimasimasariaqaraluarpaa pisassiissutit killeqartarput, taakkulu aallaavigalugit aalisarnissamik tunniussisoqartarpoq, taamaattumik kikkulluunniit angallammik angisoorsuarmik peqaraluarunik piumasaannarninnik aalisarnavianngillat, aamma oqartoqarneq ajorpoq uagut ajunngikkutta allat tamarmik qanoq ikkaluarunik soqutaanngilaq. Aalisarnermik ilungersorlutik inuussutissarsiortut ingerlataqartut, taamaattumillu aamma isumaqarpunga pimoorusilluta aaqqiiniarneq suliarisariaqaripput.

Sinerissami qanittumi aalisarnermi ajornartorsiutit annertoqaat, aamma tamannarpiaq pillugu oqaaserparpassuit anittarpagut, ilungersungaarlutalu suleqataajumalluta qaangiinianermut peqataanissarput oqaatigereersimavarput, taamaattumillu aamma qaangiiniarnissami eqqarsaatit assigiinngitsut uagut saqqummiuppagut, paasisagullu malillugit aamma Aalisarnermut Naalakkersuisoq aamma nammineq saqqummiussinermini aamma tassunga eqqarsaammut ungasippallaanngeqisumik saqqummiussigaluarpoq, tassa aalisarneq imminut akilersinnaasumik ingerlanneqalertariaqarpoq, taanna siunissami angusariaqarparput.

Taamaaliortoqassappallu aamma suligasuartup saqqummiussai saneqqunneqarsinnaanngillat, raajat qaqinneqartartut sumi akilersinnaanerpaamik suliarisinnaavagut, tassa umiarsuarni suliarisinnaavagut. Taava uniffigiinnartariaqanngilarput nunani suliffissaqartitsinissaq, nunami suliffissat piorsartariaqarpagut, aalisagaq kisimi suliffissaasinnaanngilaq imaluunniit raaja kisimi suliffissaassinnaanngilaq, allarpassuarnik aalisagaqarpoq aamma tunisassiarineqarsinnaasunik, sooq tamakkua oqallisiinnassavagut suliassaqartitsilernissaat nassaarineqartariaqartut, pimoorullugit ilungersuutariaqalerpagut, fabrikit massakkut ingerlanerliorlutik ingerlasut aamma aalisartunut raajarnianut aporfissarpassuarnik pilersitsisartut, sooq allanik suliassanik nassaarniarnerini aamma uagut isummersueqataassanngilagut?

Piffissami sivisoorsuarmi tusartarparput sinerissami qanittumi aalisartut akiluttorfigineqarnermikkut, tassa oqaaseq taanna atorneqartarmat, tassami aki tunniunneqartartoq naluneqanngitsumik assigiingitsorpassuarnik pissuteqartumik appasissumik inissisimavoq. Raajap tunineqarnerani akip nunani allani apparsimaneranik tunngaveqarpoq. Kisianni aamma nassuerutigisariaqarpoq Royal Greenland akiitsorpassuaminik nammaqataaniarneranik soorunami aamma tassani akiliisinnaassusia annikillisimammat, kisianni imaaginnarsinnaanngilaq Royal Greenland taamaalilluta qanoq iliuuseqanngiivilluta aningaasarpassuarnik uagut tuniinnassagipput, uffalu takusinnaareerlugu aamma allanik aqqutissaqartoq Royal Greenlandimut tunngatillugu, tassa namminersortunit suleqateqalersinneratigut, taava soqutiginnilluarlutik suliassaminnik ingerlatsisinnaanerat tassuunakkut anguneqarsinnaanissaa tikissagaluaratsigu.

Uummannami Uummannaq Seafoodimut tunngatillugu uagut oqaaseqaatigut annerpaarpaamik Uummannaq Seafoodimut isumaalunnerput kisimi tunngatinneqassanngilaq, namminersortunut tamanut aamma tunngatinneqassaaq. Taavani taama pisoqarsinnaappat, namminersortut millionerpassuarnik aningaasaliissuteqareersimasut massakkut oqaraluarulluunniit Naalakkersuisutut taakkua Royal Greenlandi kisermaassisutut inissiniarneqanngitsoq aamma Uummannaq Seafood mattunniarneqanngitsoq, kisianni unammilleqatigiinneq equtinneqanngitsoorsinnaanngilaq aqqiinermi taama isikkulimmi.

Uummannaq Seafood fabrikiutini ammarpagit, saniani Royal Greenlandip fabrikii ingerlasut, taassumap umiarsuarminik agguaassiffigisinnaagai, Uummannaq Seafood taamaaliorsinnaasanngilaq.

Tassa unammilleqatigiinnermik equtitsinermi pisoqassaaq. Atassummi oqarpugut paasisinnaalluarparput Uummannamut tunngatillugu aaqqiiniarnermik suliaqartoqarsimammat, paasisinnaalluarparput, kisianni isumaqarluinnarpugut namminersortunik tapersersuilluni oqartartilluni aamma namminersortut ineriartortitsiniarlutik nukissaqarsimasut aningaasaliissuteqarsimasullu aamma taakku peqqissaartumik mianeralugillu pineqartariaqartut.

Nunani allani pisassat taakkua aalisarneqarnissaanut tunngatillugu tapersiineq aammalu suliniuteqarusussuseq tusarlugu assut Atassumminngaanniit nuannajallannarpoq. Uagut aalisarnermut inatsisissaq taanna massakkut piareersarneqarsimasoq naammassineqarallarnissaa uagut kissaatigigaluarparput, atorfissaqartinneqarpoq aalisarnermik inuussutissarsiuteqartuninngaanniit nutarterunerup naammassineqarnissaa.

Uku massakkut oqallisigisagut annertuut piffissamik sivisuumik tigusisussaagunarput, inatsisissamik aaqqeeqqinnissaq aamma tikinneqaqqinngitsoortussaangilaq. Taamaattumik uagut taanna oqaaserput soorunami naalakkiisinnaanngikkaluarluta aalajangiussimavarput. Uagut isumaqarpugut inatsisissaq piareersarneqarsimasoq aammalu tusarniaassutigineqareersimasoq taanna aalajangiiffigineqarallartariaqartoq.

Tikereerpakka nunami suliffiit ilumut raajat kisimik tunngavigalugit ineriartortinneqassanersut eqqarsaatigilluartariaqaripput. Oqareerpugut aalisartunut ajornartorsiutit qaangerneqarnissaat suleqataaffigiumallugit, tamatta taanna ilungersuutigiumallugu oqatigaarput aamma nalunngilarput tamatta arajutsisimanngilarput agguaqatigiissillugu 5-6 kr.-it missaanik akilerneqartarput suliffissuarmut tunisinerminni, Avataani raajat taakkua suliarineqassappata aki qaffasinnerujussuuvoq, tassa immaqa 40 kr.-it missaanik taakkua raajat angisuujummata sinerissamut qanittumi pisarineqartartut 40 kr.-it missaanik kiilumut akilerneqartassapput avammut tuninerani.

Nunatsinnut aningaasarpassuit kaaviiaartinneqarsinnaagaluartut aamma tassuunakkut annaasarpagut, taanna qularutissaanngilaq, suliffinnik allanik piorsaanissamut atorneqarsinnaagaluartut. Massakkut taanna aqqutissaq periarfissaq qinissanngikkutsigu qularutissaangilaq aamma taanna Atassutip peqataaffiginiartariaqarpaa, aalisartut pitsaanerusumik atugassaqalernissaat anguniarlugu aningaasanik annertuunik atuisariaqassaagut.

Tassa imaappoq akit aaqqiivigineqarnissaasa suleqataaffigisariaqarparput annertuumik aammalu qularnanngitsumik ukiumi ataasiinnaangitsumi marluinnaangitsuni, ukiorparpassuarni siunissami, pissutigalugu massakkut avatitsinni pissutsit isigigutsigit akillu allanngorartuarnerat, taava pisussaaffipput qaangiaarnavianngilluinnarparput tapiissuteqartarnissaq.

Ilaatigut tamakku tunngavigalugit uagut isumaqarpugut Atassumminngaanniit raajarniarluni aalisarnerup nalunnginnatsigu imminut akilersinnaasumik ingerlanneqarsinnaanera, taanna qinerneqartariaqarpoq, ikaarsariarfigineqartariaqartoq taavalu aamma allanik periarfissanik uagut innutaasut peqatigalugit nassaarniaqataasariaqartugut, taamaalilluta nunatsinnut aningaasaqarnikkut akilersinnaanerpaamik ingerlanissaq aamma anguniarlugu.

Taava aamma eqqumiigilaanngitsuunngilara Aalisarnermut Naalakkersuisup oqaasia, tassa Kattusseqatigiit oqaasianut tunngatillugu Royal Greenlandip pigisaminik imaluunniit aalisarnermi ingerlatsinnginnissanik oqaaseqarnermi akissuteqaammini oqaasia eqqumiigilaarpara. Siullermik eqqaalaassavara oktobarip aallaqqaataani aningaasanut inatsit suliarigatsigu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiussinermini eqqaavaa Naalakkersuisut anguniagarigaat namminersortut pisinnaaffiini pisortat tunuarsimaassasut aammalu tunuariartuaassasut, namminersortunut ingerlatsikkiartuaarneqassasut suliffiit assigiinngitsut. Tamanna Atassumminngaanniit isumaqatigisimaqaarput. Massakkut Aalisarnermut Naalakkersuisoq oqarpoq, tamatta inissaqartariaqarpugut, namminersortut aammalu pisortat. Tassa taamaalilluni paasiuminaallivoq, uannut paasiuminaallivoq ilumut ilumoorunneqarsimanersoq taanna oqaaseq, namminersortut pisinnaappata, taava namminersortunut ingerlatassanngortinneqarniarlik pisortat allanik suliassaqarput.

Piffissap sivikitsuaqqap iluani pissutsinik allanngortoqarsimappat, taaava assorujussuaq tusarusussavara. Qujanaq.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Siulliullugu Siumup oqaaseqartuanut oqaaseqalaarusuppunga, tassani oqaaseqarnermini oqaatigineqarpoq Royal Greenland itersaraluarlugu itinngitsoorluinnarsimasoq.

Assorsuaq tupigaara, nunatsinni Royal Greenlandimik pilersitsinialerattali taamaniilli Naalakkersuisuujuarsimasoq siuttuujuarsimasoq Siumut assorujussuaq Royal Greenlandimut atassuteqarpoq. Taamaattumik taassuma ingerlaasia aammalu piginneqataaneq aallaavigalugit itersaasinniarsimagaluarnera tupigaara sakkukissimassusia, taanna Siumup siumut tunngasuuteqanerarpara aammalu minikkusunnagu Siumumi siulittaasuusimallunilu aamma partiimi siulittaasuusup Lars Emil Johansenip aamma tassunga qanoq atuummassuteqarluinnaqqissaassusia ullumikkumut allaat.

Soorlu tamakkua partiip suliffissuullu taassuma akornanni qanoq ataqatigiinneq oqaluttuarisami nippusimalluinnaqqissaartigisoq eqqaassagaanni isumaqarpunga kukkusuusoq oqassalluni, partiip eqeersaasimagaluarnera itigarluinnarsimasoq, immaqa tassani piginneqataaffimmut Naalakkersuisut Siulittaasuata partiia imannarujussuaq partiimi piumasaanut tusaaniarsimannginnerpoq, tassa eqqumiigisara, tassalu aningaasaqarnera qulaajaaffigiumavaa, soorlu uanga oqaaseqarninni oqareersunga piginneqataasup nalunngittariaqaraluaraa aningaasatigut piginneqataaffini qanoq ingerlanersoq, annilaanngassutigisariaqarmagu nunami maani innuttaasut tamaasa sinnerlugit taama ajunaarujussuarnissamik eqqarsarlunilu oqalunneq inuiaqatigiit aningaasaataannik nakkaatitserujussuartussaq, piginneqataasup, pingaartumilli Naalakkersuisut paartii siulittaasuusarsimasut akisussaafivittut tigummisimasussaagaluarpaa taamaattoqannginnissaa, taavalu aningaasaqarnerata qulaajaaffigineqarnissaaluunniit pisariaqarsorinarsimassanngikkaluarpoq, akisussaassui tassaniittoq aallavigalugu isiginnaartuassallugu aningaasatigut qanoq ingerlanersoq.

Kingusinaalerpoq immaqa itersagassaq suli sinninnerarussiuk tamatta nassataraluta taamatut oqalunnissigut, nassatarissappatigut taanna tulluartuusorinngilara.

Oqaatigereerpara tassa piujuartitsinissaq taanna uagut ingerlaniarnitsinni assut naalagaasoq, tukertitsiveqannginnatta nunani nunat allat aqqutigisaanik, taamaattorli nujuartat nammineq qanoq ingerlaneri iluamik naalakkersorsinnaanngisagut aallaavigalugit tamarmi ingerlasuummat.

Taavalu nunatsinnut qaninnerusittariaqarnerarmagu Royal Greenlandi taavalu aamma nunanut allanut ingerlatsineq eqqaallugu. Ippigaara oqaaseq atorneqarmat aalisartut tulaassuisut aammalu sulisut silarsuuaannut ungasippallaarsimasut Royal Greenland oqaatigineqarmat. Utoqqatserpu-nga ila uanga illersuisorujussuartut Royal Greenlandimut oqaluttarnera qatsutivipparsi, kisianniuna oqaatsinni aamma oqaatigiginga tuniniaavissuup ullut tamarluinnaasa atassuteqarfigisarai silarsuami akit qanoq inneri, annilaangagami taakku malittarinngikkunigit aningaasatigut ingerlanini ajutooriaannaammat ullormiit ullormut, tassa ungasippallaarsimasut uanga isiginngilara.

Taavalu oqaaseqarfigereerpara Royal Greenland nutaaq pilissasoq, tassa taanna eqqumiigiinnarpara ingerlataq nakutigilluinnarsimagaanni nutaaliortariaqarani immaqa pitsanngorsaatissanik oqanoq iliortoqarsinnaagaluarpoq.Oqaatsit uani aninneqartut Siumut oqaaseqartuaninngaaniit suliffissuaqarfimmi sulisut kommunalbestyrelset KNAPK, SIK, immikkoortortat atsioqatigiillutik naammassiniagassamittut aaqqissuuttassagaat suliffeqarfissuaq.

Isumaqarluinnarpunga Siumut oqaaseqartuatut iliortoqassappat Royal Greenlandip ingerlarnera sequmilluinnaqqissaasoq. Tassa uanga pingaartikkakku suliffiup nammineerluni siunissani aaqqilliuk allanik akuliuffigineqarani. Atsioqatigiittut ukua nalunngilasi qanoq imminnut assortuutsigisut. Akissarsiat annerusut SIK-p piumavaa KNAPK aamma taamatut. Suliffissuarli oqarluni akissat, aningaasaateqartariaqarpunga. Taakku imminnut assortuuttut atsioqatigiinnissaat uanga qanoq isikkoqassanersoq nalulluinnarpara.

Taavalu aamma Royal Greenland-ip aningasatigut nukittorsartariaqarnera taaneqarpoq. Taamatullu aamma NUKA A/S-ip aningaasatigut nukittorsartariaqarnera ilannguteriarlugu raajanut qaleralinnullu nutarterinissanut periarfissiinissaq aamma taaneqarluni. Taakku tamaavimmik aningaasanik ikittuungitsunik naleqarput. Naluaralu aamma aningaasanut Naalakkersuisutta taakku Siumup oqaatigisai qanoq naleqarumaarnersut naatsorsumisaareernerai.

Tassa oqaaseq nuannerpoq. Tassa tamani pitsaanerusumik atorluaarnerusumillu iliuuseqartoqarnissaa pisariaqarpoq. Sunaana? Taaneqanngilaq suna pitsaanerusumik atorluaanerlu sunaanerlu oqaasiinnaavoq allamik ilaneqarani.

Tassa qanoq soorlu tunitsivik ingerlatinniagaq suliassaqarnani uninngaannalissappat. Tassa nalunngilarput sukkut ikiorserneqassasoq. Aalisariutinik tassunga tulaassuisinnaasunik naammattunik pissaqaleruni ingerlalissaaq, kisiannili taamaattoqartinnagu oqarfigiinnaraanni piumasannguassinnik aalisarniaritsi. Tassannngaannaq qanoq iliortoqalersarpoq. Nalunngilarput tuttuniarneq aallartikkaangata aalisarneq aamma uniusavittarpoq. Aalisartut akisunerusumut saattarmata.

Tamakku ingerlaatsit aaqqitsinnagit suliffiit ajornartorsiortuassapput. Taamaattuminguna sapiisertunga imannak oqarlunga tuniniarsigit ukua oqarfigalugit raajarniarniaritsi tassa ilissi suliassarsi. Kapisilinniarniaritsi, nalunngereeratsigit tonsit qanoq amerlatigisut pisarineqartussaasut taava, aalisariutigut naatsorsorneqarsinnaapput taakkulu suliassaannik tunillugit. Oqarfigalugit taakkua ilissi suliarissavasi.

Tamarmik taamatut pisinnaatillutik akisuneq saattarpaat. Akikinnerillu tunitsivinnut anngunneqarsinnaajunnaartarput. Utoqqatserpunga Siumut sammivallaaleqigakku allamut saalaarallarlanga piffissaqalaarninni.

Isumaqarpunga aamma Inuit Ataqatigiit aamma Royal Greenlandimut taamatungajak eqqarsaateqartut. Annerusumik oqaaseqarifigisariaqassanngilakka tassa assigiiusarmata, kisiannili tupigalugu immikkoortitserpalaarneq, naamik tassa Kattusseqatigiinukua, Kattusseqatigiinukua massakkut pilerikka. Kattusseqatigiinni oqarmata tunisassiorneq tunisassiorfiit ingerlattariaqaraat, aalisarneq aalisartut namminneq ingerlatissallugu sapinngimmassuk.

Ajunngivipput, kisianni taakku suleqatigiinngikkunik angusassaqanngillat. Oqaatsinni aallaqqaammut oqaatigaara tunisassiorfiup nammineq aalajangerliuk kikkut sulisorissanerlugit kikkullu aamma imminut tulaassuissanersut. Tunisat akii suliffiup aalajangissavai soorlu oqareersunga silarsuarmi akit ullut tamaasa tusaamallugit taqqami tillertutut atoramigit. Aallatut ajorarluartumik aalisartut aamma illersoraluaqalugit aamma oqartariaqarpunga silarsuarmi pissutsit naalagaavallaarneri nuannarinngikkaluarlugit paasisariaqarpagut taakkua aqukkaatigut.

Sikulersuisarnerit eqqartoqqittariaqanngillat. Ilumullimi namminersortuni suliffiutitaarusuttut amerlanerusuunik, amerlanerusuugutta, qangarsuarli taanna suliffik aallartereersimassagaluarparput. Aalisartut ajornartorsiutaat sikulersorneqartarneq karsissaaleqinerlu namminersortut taakku suliarisinnaagaluarpai. Maani Naalakkersuisut imaluunniit Inatsisartut oqaluttarfiatigut uteqattaarunnaarlugit.

Atassutip aamma Royal Greenland aqutsiniartutut nipeqarnera aamma iluarinngilluinnarpara Maniitsoq eqqartorparput qujanarpoq imaalimmassuk aajukua misiligutissat misileriarsigit. Assorujussuaq uanga taanna kissaatigaara iluatsissasoq, kisianni tulaassuisussaqanngikkuni iluatsissinnaanngilaq. Isumagineqarniarlu tulaassuissussat oqarfigalugit aajuna ataatigullu atsiorlugu allamut saagasi Maniitsumut tulaassuinissarsi naatsorsuutigaarput. Taakkua suleqatigiiffitsigut suliffeqarfik annaatissavarput.

Royal Greenland oqarfigisariaqanngilaq taassumap isumagissagai. Aalisartut suliffillu namminneq isumaqatigiissusiorsinnaapput. Enoksen-imut qujasariaqarpunga naak qujanerujussuarmik soqutigisaqanngikkaluarlunga, ilumoorputit ilaanneeriarlunga aamma uanga sakkortuuliumisaartarpunga taanna ilisisarisimalluarpat, kisianni apeqqutiga pingaartillugu apeqqutigisara akissuteqarfiginngilat. Qanittumi aalisarneq tassaasorigatsigu suliffissuarnut massakkut suliassaaruteqqallutik matunngersaasunut annaassiniutissaq pitsaasoq.

Taavali taakkua tulaassassat ilatsiarsui iganeqartalertussaagamik umiarsuarni. Taanna uanga tulluarsorinnginakku, taanna oqaaseqarfigillaqquavara isumalluutivut ilanngartoreeqinagit taakkua suliffissuarnut qaffaatissat imaluunniit siumut saassutissat ilungersuullugit suliffissuarnut tulaassorneqarniarlik. Aamma oqaasiliortut akuereriigaat ilikkartariaqalerput. Saattuat saattussat tassaapput tunisaasut. Kingumut uteqqissavara assagiarsunnik tuniniaasoqanngilaq. Oqaluttoqaleraangat maanngaaniit assagiarsunniat taamaattut, aappaatigullu aamma saattuarniat taamattunngooq aamma pisut. Paatsiveerunnarput suut tunisaanersut. Oqartarniarta oqaatsinik akuersisartut akuerisaannik tassaavoq saattuat nunatsinni tunisaasut.

Assorsuaq qujagisarpara massakkuminngaaniit Naalakkersuisunut ilaasortanngortut oqaatsit tuppallernartut atortarmagit, ila soorlulu partiiminut tusarnaarujussuarumanani oqartoq suleqatigiilluraanni tassa Naalakkersuisut ataatsimiititaliallu soorlu assortuuttarnerat pinngitsoorneqarsinnaasoq.

Aamma oqaaseq taanna suleqatigiilluarnissaq inuiaqatigiit tamarmik ataatsimoorussassaat suulluunniit ajornartorsiutit aaqqinneqassappata Enoksen-ip atortagaa uanga siutinnut tusarnersuuvoq. Kisianni soorluuna ilaanneeriarluni partiimi siulittaasumut tusarnersumik nipeqarneq ajussasut. Uanga taanna susassarinngilara ilissi nammineq taanna aaqqikkumaarassiuk. Taavalu oqaatigiinnassavara oqaaseqaqqissannginnama. Tassa ukiorpanni aalisarneq pileraangatsigu oqallittaqaagut, kisiannili naggataatigut aperisarpunga suna taamaaliornitsigut tigussaasoq anguarput.

Ila, misissuinissat, misissuinissat ukiumut tullermut pisussat tuppallersaataavallaartaqaat. Immaqaana ataasinnguaq tigusuugaanni oqarluta taanna angutinnagu ingerlaqqissanngilagut. Taava alloriassagaluarpugut pitsaasorujussuarmik.

Lars Sørensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit:

Otto Steenholdtimut qujavugut erseqqissaatigilaassavara inimi maani ataatsimiinnermut peqataanngitsut atiisigut taagorlugit ilanngunneqarnissaat uanga pissusissamisoortutut isiginnginnakku.

Lars- Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik, Aalisarnermut Naalakkersuisoq qujassuteqarfigissavara saqqummiussagut paasilluarlugit maani oqaaseqarmat. Aamma Uummannaq Seafood-imut tunngatillugu Uummannallu eqqaani pissutsinik tunngatillugu apeqquteqaativut ersarissumik akissuteqarfigimmagit taanna Siumuminngaaniit qujassutigaarput. Imatullu paasillugu nunaqarfiit maannakkut Uummannap eqqaaniittut aamma tikillugit oqaloqatigineqaqqillutik, iliuusissanik aaqqissutissanillu nassaarniarfigineqassasut oqaloqatigiinnikkut.

Uani saqqummiussagut taakku annertunerusumik assortorneqanngitsut paasivara naak ilaatigut oqaluttunit paasiumaataarneqarsimagaluartut, kisianni itisilerilaassaanga tassa maannakkumut suliffissaqartitsiniarneq aammalu imminut akilersinnaanermik oqalunnerput taanna isumaqarpunga ersarissuusoq. Suliffissaqartitsiniarnermi oqarnitsinni uani pivarput aamma uani suliffissuit matuneqartussatut taakkartorneqartut, Maniitsoq, Paamiut, Uummannaq, Qasigiannguit Qeqertarsuarlu. Qaleralinniarnermi aaqqiisoqanngippat pilersorneqanngippatalu taakkunani suliffiit 280-ninngaaniit 320-noortut suliffissaaruttussaassapput.

Taakkua imaaliallaannarluta isumaqanngilagut kilisaatini anginerusunik sinerissamut pulatitsigaluaruttaluunniit nutaaliorluta ingerlaannaq suliffissaanik nassaarsinnaanata. Tamanna kommuninut akisussaqaaq. Namminersornerullutik Oqartussat nammaqataagaluarpataluunniit.

Tassami maannakkut raajarniutit allanngornissaannut nammineq akilersinnaasumik oqarnitsinnut aamma tunngavigivarput inuttai taakkua allannguisoqaraluarpalluunniit aamma anginerusunut nuuttariaqassapput. Maannakkut sinerissap qanittuani raajarniartut sinerissatsinni 70-it missaaniipput. Avataasiortut taakkua uani pineqanngimmata taassanngilakka.

Aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqartoq, Siumumiit isumaqatigivarput. Aalisarnermut inatsisissaq allanngortinneqartussaassaaq. Maani oqallinnerput aallaavigalugu. Taamaattumillu uagut tungitsinninngaaniit aamma pitsaanerutipparput tamakkunuuna aamma nutarteriffigineqarnissaminut inatsisissaq sukaterlugulu pineqarnissaminut periarfissaqarfigineqarluarluni suliarineqareerpat aatsaat upernaamut allannguuteqartillugu saqqummiunneqarpat uagut tutsuviginartinneruarput Siumumiit.

Tassami pisassanik pigisat allannguutissaat oqallisigisussaavagut. Nassaariniartussaavarput aamma angallatit qanoq angitigisut aalisartinneqalissappat, allannguinermi? Allallu aamma mianerisassat misissorneqarnissaat pingaartipparput uagut. Soorlu nalunngilarput Diskobugt-imi kikkut tamarmik raajarniarsinnaagallarmata raajarniuterpassuit taavunga katersuuttalernikuusut. Aammalu tamatumap kingunerisaa tamatta nalunngilarput. Raajaqassuseq innarligaavoq. Naak immaqa oqartoqarsinnaanngikkaluartoq qanoq annertutigisumik, kisiannili ersiutigivaa raajarniutit ikilinerisigut raajaqassuseq aalaakkaalluinnarmat. Immaqalu allaat peqassuseq aamma tassani qaffariartutut oqaatigineqarsinnaalluni.

Tamakkua tarmarmik nalilersorneqareerpata aalisarnermut inatsisissaq ilusilerluagaq oqaloqataaffigerusunneruvarput maani nukingipilulluta maannakkut suliarinatigut ukiariartorneranut.

Assigiinngitsut qiviassagaanni aalisarnermi inatsimmi aamma sammineqartussat ilagivaat, maanakkut aamma saattussanik aalisarnermi annertuumik isumalluuteqarnerput aasiit killeqanngiusattorsuarmik aalisarfiulersoq aamma qissimittariaqaleratsigu. Mianersorfissaqarpoq tassani nassatarisussaavai siusinnerusukkut ukiuni siuliini naapittakkavut aalisarneq ima annertusimatigilerpat pisassallu qanoq annertutigisut nalullutigit sukkasoorujussuarmik nungukkiartortussaapput. Taannaana aamma Siumup tungaaninngaaniit ilusileeqataaffigerusukkipput. Saattussanik aalisarnerup iluani pisassiissutit tutsuiginartumik annertussusilikkat aallaavigalugit aalisariutitigut aamma ineriartortitsisoqarnissaa.

Ilaatigut aamma immaqa oqarsinnaavugut raajarniarneq uteqattaarfigalugu pinitsinni maannakkut tulaassuinermi nalunngikkaluarparput killiffigisatta akitigut killiffigisatta nutaanik angallatitaarniarneq ajornakusoortikkaa. Taava mianerisassat ilagisariaqassavaat sinerissamut qanittumi kilisaatinik aallaat siunnersuutigineqaraluartutuut 500 BRT-inik angitigisuni pilersitsissagutta immap naqqani pissutsit, taakkumi qarlorsui anginerusussammata, innarlisarneqarneri qanoq annerutigissappat?

Nalunngilarput avataasiornermi qalorsuartigut ineriartortitsineq ukiuni arlalinni ingerlanikuusoq. Kisianni ulloq manna tikillugu kialluunniit nalilersinnaanngilaa pissusianik allanngortitsisarnera qanoq ittuunersoq. Immaqa aamma tupinnarpallaanngilaq taakkua aalisarfii sarfarissuniimmata. Aammalu pilersorneqartuarlutik innarlisarneqaraluarlutik ukiorpannik akiuussinnaasunik amerlassuseqartunillu raajaqartuartutut oqaatigineqarsinnaallutik.

Kisianni sinerissap ilaani soorlu Qeqertarsuup Tunuani sarfartugaluarpoq. Peqassuseq malussarissuuvoq kilisaatinillu anginerusuni nammineq uutiterisunik ima annertutigisumik aalisarfigineqalissappat uagut annilaangatigivarput aamma tamakkua aamma akilersinnaasutut isigisavut aasiit aamma akilersinnaajunnaartutut inerneqarnissaat. Taamaattumik peqqissaarullugu aalisarnermut inatsisissaq suliassaavoq uagut isumarput malillugu.

Aamma taaneqartut ilagivaat ilinniartitaaneq aalisarnerup iluani. Ilumoorpoq aalisarnerup iluani aningaasarsiorneq ilisimasaqarfigisariaqarpoq ingerlatsissagaanni. Piniutit suliarineqarnissaanut tunngasut ilisimasaqarfigisariaqarput. Maannakkumut imarsiornermut ilinniarfik nunatsinni nassaassaareerpoq. Aamma Siumut tamassa tanngassimaarutissaasa ilaat inuutissarsiornikkut qiterisatta aamma ilinniarfiliorsimanera.

Tassani tunngaviusumik ilinniagaqartut allaat ukiuni immaqa marlunni ikiffissarsiujusaartarput ilinniakkaminnik naammassinnereerlutik tunngaviusuminngaaniit. Taakku ingerlariaqqittussaasarput qalulerinermut angallatinik ingerlatsinikkunut, aningaasartuutitigut aqutsinermut qaffasinnerusumullu ilinniagaqassagunik naalaganngorniarnermut.

Aalisariutit kilisaatillu ukiorpanni nunatsinni pigisimasagut inuttalersuinermi inatsimmi mianerineqarpallaarsimapput. Allaat siusinnerusukkut aamma oqaluttarfimmi maani oqaatigineqarluni aqqusinerminngaaniit tiguinnakkanik inuttalersugaasarlutik.

Aalisarnermi inatsimmi inuttalersuineq ilanngutissagutsigu aamma tamakku isiginiartariaqarpagut. Umiarsuarmimi fabrikkimiikkaluaraanniluunniit piumasaqaataavoq isumannaallisaanermut tunngasutigut ilisimasaqarnissaq aammalu umiarsuarmi sungiusarneqartarneq naammanngilaq. Aamma taakkua qanoq suliarineqarnerit ilisimasaqarfissallugit atuakkatigoortumik aamma pisariaqartinneqartarpoq.

Uani assigiinngitsuni oqaaseqarnissamut ussernartorsiornaraluartoq kisianni oqareernittuut saqqummiussagut paasilluarneqartut ataatsimoortillugit oqaaseqarfigivakka. Aammalu suleqatigiisitaliassani pilersitassani paatsuunganeqassappata annertunerusunik nassuiaateqarsinnaanerput Siumuminngaaniit ammaffigivarput. Imaluunniit aamma maani oqaluttafimmi toqqaannartumik oqaaserineqartut aamma uninngaffigisinnaallugit.

Ottop uani ujartugai taakkua oqaaseqatigiit tamaasa atuarlugit pigaanni isumaqarpunga nassuiaatissaq annertunerusoq pisariaqartussaassanngitsoq. Uanili immaqa Ottop quinassaarilaarneranut taamak taassagukku maluginiakkama ilagivaat ilaatigut immaqa bibilimi allassimasuni ilaarsikannerluni upperisamulluunniit tunngasumik oqarmat Royal Greenland nutaaq, upperisaq nutaaq.

Nalunngilarput uagut sumilluunniit Siumumi nutaaliornialeraangatta nangaassuteqarata aamma allartittarluta. Nutaaliorneq peqqinnartuuvoq. Soorlu aamma EF -ugallarmat anilernerup kingornatigut aamma nutaaliorneq Siumup ingerlassimagaa. KGH qimannikuuvarput nutaaliorfiginikuuvarput. Maanakkut Royal Greenlandip killiffia iluarinagu nutaaliussagutta suna tupinnassagami?

Uggornaraluarpoq maani taamatut apersuisoq najuutinngimmat, kisianni annertunerusumik taanna oqaaseqarfiginagu oqaaseqaatigisakka taakkua nangeqqilaavinnarpakka taamaalillugit.

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Naatsoralaaqqinnaannguamik. Maanngaaniit oqaluttafimminngaaniit oqaatsit makku maluginiarpara ilaatigut atorneqartut sulisut toqqissisimasut suliffiit ataavartut suliffimmut aalajaassuseq. Tamakkulu oqaatsit aniatinneqartillugit uanga tusaanngitsuusaginnarsinnaannginnama assigiinngitsunik saqqummiussaqalaarniarpunga.

Tassa kialuunniit ukiuni makkunani inuuffitsinni kissaatigiunnaaraluttuinnarpaa suliffeqassalluni qaammatit arfinillit, arfineq marluk, arfineq pingasut qulingilualluunniit. Akiligassat suliffeqaraanni suliffeqanngikkaanniluunniit taakkuujuartarpput.

Inuillu suliffissaarukkaangamik nalunngilarput pisortanut saaffiginnittartut, suliffissaaruppunga ikiorniannga. Taamaattumik tamakkua qanoq ilillugit aaqqiivigineqarsinnaaneri, isumaqarpunga aamma eqqarsaqatigiiffigisariaqaripput.

Tassalu aamma maanngaanniit oqaluttarfimminngaaniit oqaatigineqartoq tassaavoq sulisartut aamma aalisartut imminnut pinngitsoorsinnaanngitsut. Taanna ilumoorluinnarpoq, ilumuungaaramiluunniit maani erseqqissaaffigineqaqqittariaqanngilaq. Taamaattormik pingasut tikkualaarusuppakka, tassa suliffeqarnermut tunngassuteqartut.

Tassa siullermik uanga uggorisaqigakku ukiuni siuliini illoqarfinni assigiinngitsuni Royal Greenlandip ataatsimiititaliaa produktionsudvalg-imik taaneqartartoq, massakkut annikittuinnarmik atulersimammat. Ilannikkummi atorunnaarsimalluni, allaat kommunit suliniuteqaqataasinnaanerat piiarneqarnikuuvoq. Isumaqarpungalu piffinni assigiinngitsuni taamanna eqqarsaqatigiilluni ataatsimeeqatigiittarneq pitsaasumik sunniuteqartarluarnikoq massakkut tagiinnarluni nakkaateqqasoq.

Taanna uanga aaqqittariaqartut isumaqarfigaara. Taavalu aamma suliffeqarfimmi taamatut angitigisumi sulissagaanni sulisitsisuussagaanni pinngitsoorneqarsinnaanngilaq sulisorisanut politikkeqarnissaq. Ullumikkutut inissisimagallartilluta naluarput taamatut politikkeqartoqarnersoq suliffeqarfissuup taassumap iluani.

Fabrikkimi sulisartuuni nuannaartorineqartunngortittariaqarparput. Tulluusimaartariaqarput inuit fabrikkini sulisartut. Fabrikkini sulisartut sulinngippata taava nunarput aningaasanik isertitsinavianngilaq. Nunarput aningaasanik isertitsinngippat taava aamma innuttaasunut sullissinissarput killeqartorujussuusussaavoq.

Taamaattumik taassumap tungaata aaqqiivigineqarnissaa uanga pisariaqartutut isigaara. Aamma taamatorpiaq isikkoqarpoq imigassaq pillugu politikki. Aamma suliffeqarfinni assigiinngitsuni ullumikkut eqqussuunneqartoq isumaqarpunga aamma suliffeqarfimmi taama angitigisumi eqqarsaatigineqartariaqartoq.

Taavalu pingajussaannik nalunngilarput ukiut tamaasa kommunit naluneq ajoraat fabrikki qassinut matussasoq, piffissaq suna nalleraangat matusartoq. Aammalu naatsorsornikannerneqarsinnaasarluni siku qanoq, piffissaq suna nalliukkaangat peernissaa. Inuillu kissaatigin- ngisaat tassaasartoq asuli suliffimmiit peersitaanissaq.

Ilumut piffissanngunnginnerluni, aamma nalunngilarput tamanna eqqartortarneqarnikuusoq siusinnerusukkut fabrikkini sulisartut angerlartiinnarnagit suliffissaarusimaffiup nalaani kommunit suleqatigalugit, kattuffiit suleqatigalugit, allallu suleqatigalugiinnerisigut fabrikkini sulisartut sulitiinnarneqarsinnaannginnerisa misissuiffigineqarsinnaanissaat. Taanna uanga isumaqarpunga misissallugu maannakkut pisariaqartoq. Taannalu uanga pisortaqarfiga suleqatigalugu kommunillu suleqatigalugit misissornissaa uumap suliassap ingerlaqqeriarnissaanut ingerlakkusuppara. Oqanngilanga taanna eqqunneqassasoq, kisianni misissortariaqarpoq. Ajoruni ajussooq ajunngequteqaruni ajussanngilaq.

Tassami inuk suliffeqartilluni ullaakkut suliartortuaannassooq. Suliffeqarfimmut attuumassuteqartuaannassooq, oorisiguni akileraartassooq. Namminerlu aningaasartuutini nammineq matussusertassavai. Taamaalilluni inunnut tamakkununnga ikiuutinut assigiinngitsunut pisartakkanik pisarnerat annikillisinneqarsinnaavoq malunnaatilimmik. Taannalu uanga uumap suliassap ingerlaqqinnissaanut misissugassatut angerlaakkusuppara.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Oqaaseqatumit kingullermiit aallartillunga oqartariaqarpunga assorujussuaq Kattusseqatigiit tungaaninngaaniit aamma nuannaarutigigatsigu Sulisoqarnermut aammalu Isumaginninnermut Naalakkersuisup saqqummiussaa sulisoqarnermut tunngasoq. Suliassaq pissanganartuusussaavoq, aammalu kommuninut soqutiginarluinnartussaalluni. Tassami taanna ajornartorsiut ukiorpassuarni ingerlajuarsimavoq annerusumillu qanoq iliuuseqarfigineqassanani.

Ilumut Ole ilumoorputit fabrikkimi sulineq soqutiginarsartariaqarpoq. Aammalu neriuutiginarpoq suliffeqarfissuarmi Royal Greenlandimi sulisoqarneq pillugu ersarissumik politikkeqarnissaq taanna avaqqunneqarsinnaassanngilaq inuiaqatigiit tamaasa ataatsimut isigalugit eqqarsassagutta.

Tassami suliffeqarfissuaq Royal Greenlandi inuiaqatigiinnit kalaallinit pinngitsoorsinnaanngilluinnavipparput. Taanna nassuerutigisariaqarparput, naak ilaatigut pissutsinik equngasoqaleraangat assigiinngitsutigut annertuumik tikkuartuisaraluarluta. Taamaattoq pisariaqalivissimavoq, pisariaqalivipporlu ullumikkut suliffeqarfissuarmi ajornartorsiutaasut aalisartunut sulisartunut inuiaqatigiinnullu ataatsimut annertuumik attuisartut aaqqiivigineqarnissaat taanna isumaqarpunga assortussuusigisariaqanngikkipput.

Tassami Naalakkersuisup aamma, Aalisarnermut Naalakkersuisup oqarneratuut suleqatigiinnissarput pisariaqarluinnarpoq. Taamaattumillu aamma Kattusseqatigiinniit qilanaarivarput suliap ingerlateqqinnerani peqataanissarput suleqataanissarpullu. Aamma tusarluakkama ilagivaat, Aalisarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaatigisaa tassalu suleqatigiissitaliassamit pilersitassamit inuttalersuinissamut tunngatillugu susassaqartut tamarmik aamma sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffiata tamatumani peqataatinneqarnissaa avaqqunneqarsinnaanngitsoq tamatta takusinnaavarput.

Tassami uagutsinnut susassareqatigiippugut tamatta inuiaqatigiinni tamatta sumiikkaluaruttaluunniit qanorluunniit ilioraluarutta annertuumik sussareqatigiippugut aalisanerup iluaniinnaanngitsoq, kisianni aamma assigiinngitsorpassuit iluanni. Taannalu aamma tamatta uatsinnut ataqatigiinnerput ikioqatigiinnissarpullu tasani avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Aamma Isumaginninnermut Naalakkersuisup eqqaasaa soqutiginarluinnartoq tassaavoq suleqatigiinnissamik aammaassissagaanni aamma suliffeqarfissup tungaaniit kommuninut tunisassiornermut ataatsimiititaliat qanga ingerlasimasut maannakkut immaqa tamangajammik unerartut. Taakku pilerseqqinneqarsinnaanerat aamma qularnanngilaq sulisoqarnerup tungaatigut aaqqissuusseqqinniarnermi ikorfartueqataasinnaanerat.

Taamaattumik pissangalluta aammalu isummanik nutaanik naammattuugaqaraangatta ingerlatitseqqittarnissarput taanna suleqataanissatsinnut piareersimaffigissavarput.

Suliffeqarfissuaq Royal Greenlandi eqqartortillutigu aamma eqqaanngitsoorneqarneq ajortoq tassaavoq nunatsinni suliffeqarfiit fabrikkit matoorartillugit qiviaqqajaanngitsoorneqarneq ajortoq tassaavoq ilumut fabrikki illoqarfimmi nunatsinni ataaseq matuneqarpat taava nunatta avataani fabrikkit ingerlanneqartut soorunami qiviarneqartarput inuiaqatigiinnit aamma taakkua inuiaqatigiit aningaasaleeqataaffigisimammatigit. Tamakkua ersarinnerusumik uagutsinnut Inatsisartuni ilaasortanut paasissutissiissutigineqarnissai paatsuunganata oqallinneq ingerlassinnaaqqullugu isumaqarpunga pisariaqartut.

Aamma nassuiaatini aalisarneq pillugu aammalu isumaqatigiissutini maannakkut atuuttumi, tassalu suliffeqarfissuup nalimmassarneqarnerani aammalu tunisassiat aalisarnerullu nalimmassarneqarnerani isumaqatigiissummi ukiup tulliani atorunnaartussami ilanngullugit nassuiaatigineqartariaqartut isumaqarpunga soqutinartut paasissallugit.

Tassami maannakkut isumaqatigiissut Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfissuullu Royal Greenlandip isumaqatigiissutaa ukiup tulliani naappat taava susoqaniarpa? Ilaatigut oqaluttoqarpoq isumaqatigiissut taanna ingerlatiinnarneqartariaqarpoq. Ilaatigut suliffissaqartitsiniarnemut qulakkeerisuummat, kisiannili aamma maannakkut allarluinnarnik pisoqalersoq takusinnaavarput uani nassuiaateqarneq malillugu. Tassa sinerissap qanittuani aalisarnermi angallatit kattussuutsinneqarnissaat siunniunneqartoq malunnarpoq. Taannalu imminut akilersinnaanerusumik aalisarnermik taallugu oqaatigineqartoq aamma paasinarpoq. Taava sinerissap qanittua eqqartortillutigu umiatsiaaqqat soorunami Naalakkersuisup, Aalisarnermut Naalakkersuisup oqaatigivaa taakkua qularnanngilaq siunissami isumalluutigineqarsinnaanerat killeqassasoq.

Nalunaarummi nassuiaammi takusinnaavarput umiatsiaararsortut aamma qimussit ilanngunneqarlutik 1.250-iusut taamatut inuutissarsiuteqartut. 1.250-it. Taakkua aamma eqqarsaatigisariaqarpagut, aamma taakku ilaqutaqutaqarput. Taakkualu imaasiallaannaq inuutissarsiornermikkut qiterisaat tassalu umiatsiaaraq, taanna 1998-imi mattunneqarnikuuvoq umiatsiaarartaarnissamut tunngatillugu pingaartumik Uummannami Ilulissallu kommunii qiviassagutsigit.

Umiatsiaaraq ilaqutariinni napatitsisoq aamma qularnanngilaq ukiuni tulliuttuni ajutoorpat taava suna aqqutissap tullia tikissavarput? Maannakkut eqqarsaqatigiinnitsinni isumaqarpunga tamakkua tamaasa, sinerissap qanittuani aalisarnermik eqqarsaatigisariaqartut eqqartortariaqarigut qanorluunniit ajortigigaluarpata. Tamarmik qaqittariaqarput kingunissaalu eqqarsaatigilluarlugit. Aaqqiinissaq taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq. Oqaannarsinnaanngilagut massakkut aaqqiiniarnermi raajarniarnermut tunngasut kisiisa aaqqissavagut.

Taamatut aaqqiigutta taava illuatungaani aamma allat sinerissap qanittuani aalisartut sumiginnarsimassavagut. Taamaaliussanngikkutta oqimaaqatigiissumik aaqqissuussiniarnerput sulissutigisariaqarparput. Uagullu Kattusseqatigiinningaanniit piareersimavugut suleqataanissatsinnut.

Pissanganarpoq ilaatigut Siumup oqaluttuata aammalu Naalakkersuisup oqarneratuut suliffeqarfissuup maannakkut aningaasarsiornermi ulorianartorsioqisup qulaajaaffigineqarnissaa qanoq kinguneqarumaarsoq. Tassami piumasaq taanna isumaqarpunga uanga Kattusseqatigiinninngaanniit minnerpaamik akuerisariaqartoq. Inuiaqatigiit aningaasaliinikuupput suliffeqarfissuarmut tassunga ila qanormita amerlatigisunik.

Nalunngilarput aamma 1980-ikkut naajartulerneranni aamma 400 mio-nit tungaanut immaqaluunniit mia. affai tikillugit ajutoortoqarmat aningaasaliisoqarnikuuvoq.

Maannakkut akiitsut erseqqissumik paasisimanngilagut 2000-ip kingorna qanoq innersut tusagassiuutilli oqaannarput 3 mia.-tinngooq pallissimavai. Taamatut silaannakkullusooq tusagassiuutitigut tusakka qanoq uppernassusai tusartinnagit aamma inatsisartuni ilaasortaalluni toqqissisimananngilaq. Taamaattumik paasitinneqartariaqarpugut. Imaluunniit minnerpaamik Naalakersuisut paasitinneqartariaqarput qanoruna suliffeqarfissuaq aningaasatigut inissisimasoq.

Ilumut taamak toqqissisimananngitsigiva imaluunniit qanoq pisoqarpa nalunngilara qularnanngilarlu aamma inuiaqatigiit aamma toqqissisimanngissutigigaat. Taamatut tusagassiuutitigut saqqummiisarneq. Ilumoorsimassappata ilumoorsimassapput, imaluunniit ilumoorsimassanngippata tamanna uppernarsisariaqarpoq.

Saaqqummiinitsinni SIK tassa sulinermik inuutissarsiuteqartut peqatigiiffiata, kattuffiata ilaatinneqannginnera eqqartorparput isumaqaratta pingaaruteqaqisoq, tassani ilaatigut oqarpugut sulisartoq fabrikkimut suliartunngippat taava aalisartoq aamma tunisisinnaanngilaq. Aammalu fabrikki ammasinnaanngilaq.

Kiisalu saqqummiinitsinni oqaatigisatta aamma ilaat tassalu tunisassanik, tunisassianik tunisassiorfimmi tigooraasarnerup killeqarnera ilaatigut tunisassiat sapaatip akunnerisa naanerini silamut silaannarmi silap kissaruttorfiani uninngaannartariaqartarnerat. Taanna aamma qanoq iliuuseqarfigineqalersaarnersoq ilanngullugu paaserusupparput.

Tassami aamma tassani tunisassiap pitsaassusaa aamma apeqqutaalluinnarpoq taamatut kinguarsaasarnermi. Tamakkualu eqqarsaatigissagaanni inuiaqatigiinni aalisartunullu aamma annaasaqaataasarpoq. Atorluaanissaq eqqartorneqarpoq. Taamaattumik atorluaanissap aqqani taanna suleqatigiinnissarput pisariaqarpoq.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq tassa eqqartukkagut massakkut pingaaruteqaqisut inuiaqatigiinnut aammalu ilungersunartuni aalajangiiffiusussaq massakkut eqqartorpagut. Taamaattumik fabrikkit ataasiakkaat kisiisa pinnagit aamma nuna tamaat ataatsimut isigalugu eqqarsartariaqarluinnarpugut. Soorunami paasinarpoq raajarniat isaannik isiginnilluni saqqummiinerit matumani ilaatigut sammineqarmata, kisianni uagut Inatsisartuni ilaasortatut aamma nuna tamaat ataatsimut isigalugu aammalu kaaviiaartitat illoqarfinni kaaviiaartitat aamma pinngitsoornagit qissiminngitsoorsinnaanngilagut. Taamaattumik uani ilaatigut saqqummiiunneqartut umiarsualiinissanik sineriussap qanittuani umiarsualiinissanut tunngassuteqartuni pinngitsoorata, raajat fabrikkinik matooraasussaagatta taamaasiorniarutta. Taava taamatut siunnersuuteqartunut paaserusunnarpoq fabrikkit sorliit matorusuppisigit?

Aamma ilaatigut Atassutip oqaaseqartuaniit oqaatigineqarmat fabrikkini sulisut immaqa sanasutut ilinniartitsisutullu immaqa atorluarsinnagigut. Soorunalimi taamatut oqarneq, eqqarsarneq nuannersuugaluartoq kisianni ilumut anaanat, aanat aammalu illuni ningiut amerlasoorpassuit fabrikkini sulisuusarmata taakkua sanasutut ikaarsaariartinnissaat ilumut piviusorsiornersoq aamma apeqquserneqarsinnaavoq. Aammalu fabrikkini sulisut immaqa ilaatigut soorunami ilaat atorneqarsinnaagaluarput, kisianni nalunngilarput aamma taamatut ilinniarniarniaraanni piumasaqaatit sakkortusinnaasartut. Taamaattumik eqqarsarluartariaqarpugut.

Aammalu oqarniaraanni taava tunisassiassat allat aallunnerusariaqarivut. Aapp aallunnerusariaqarpagut kisianni aamma oqartariaqarpoq tunisassiat suut taava taakkununnga paarlagullugit aallunniassavagut. Nalunngilarput massakkut aamma ukiuni arlalinngortuni eqqartortuarparput NUKA A/S tunisassiat allat annnertunerusumik sammisariaqarai.

Nunaqarfippassuit tunisassiorfii naparliinnarput. Isumaqarpunga taakku aama tunisassiassat allat aalluttariaqaraat. Tamaattumik eqqarsarluarnissaq matumani pisariaqarluinnaqqissaartuuvoq. Aammalu ilaatigut ukiuni kingullerni aammalu piffissap ungasinngitsup iluani raajarnianik oqaloqateqartarsimalluni ingammik Qeqertarsuup tunuani raajarnianik. Taakkua oqariartuutigisimasaat ukiuni kingullerni ersarissoq tassaavoq tunisassiornissaminnut, imaluunniit tunisinissaminnut ajornartorsiutitik taakku annerpaasartut utaqqivallaartaramik. Taamaattumillu fabrikki ataatsimik amigartoq.

Ilumut taakku isumaat allanngoriartaarujussuarsimanerluni uani apeqqummi. Taanna assorujussuaq aamma paaserusunnarpoq. Aammalu Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqarmat tapersersorneqarlunga taamatut tunitsiviliinissaq aamma apererusunnarpoq raajaleriffiit ajornartorsiorfiusut annertuut ilagimmassuk, soorlu Ilulissani sulisussaaleqisarnerit. Ilumut akuersaarsinnaaraat siullersaalluniluunniit Ilulissani raajaleriffiup matunissaa.

Tamakkua eqqarsaatigilluartariaqarput. Aammalu raajat akii ilumut qaqugorsuarmut takorluussanerigut taamak appasitsigissanersut. Taanna aamma aappaagumut qaffassimappat taavalu umiarsualiilluta. Ilumut kukkusimassannginnerpugut. Apeqquterpassuit tamatumani eqqarsaatigisariaqarput.

Aammami eqqarsaatigilluinnaqqissaartariaqarpoq kaaviiaartitsinerit illoqarfimmi pingaaruteqarluinnaqqissaartarmata tassa raajaleriffeqarfinni illoqarfiit uummatigisarpaat suliffissuit. Taanna aamma Ruth Heilmannip iserfigivaa. Ilaatigut sulisunuinnaanngitsoq. Aamma illoqarfiup tamarmik inuutissarsiorneranut pisiniarfinnut iluarsaasarfinnut maskiinanik assigisaanullu, kioskinut, orsussaarniarfinnut tamakkununngarpassuaq tamanut attuumassuteqartarput. Taamaattumik eqqarsarluartariaqarluinnaqqissaarpugut matumani. Inuit Ataqatigiinniit oqaatigineqartoq aammalu allaninngaaniit oqaatigineqartoq una raajarniat ilaatigut. Immaqalu aamma sulisartut nutaamik eqqarsarnissamut piginneqataanissaat tassani periarfissarsiuunneqartariaqartoq. Soorunami raajarniatut piginneqataagaanni fabrikkimi taava tunisisinissaq amma soqutiginarnerussooq. Aamalu ingerlalluartitseqataanissaq taamaalilluni soqutiginarnerusussalluni.

Ilaatigut tusatsiakkat malillugit aamma aningaasarpassuit Royal Greenlandiminngaanniit pisariaqartinneqarput maannakkut ingerlariaqqinnissamut ukiuni tulliuttunut aningaasarpassuit. Allat 300 mio-nit taaneqarsimallutik. Taamaattumik taamatut piginneqataatitsilernikkut immaqa aamma taamaalilluni oqilisaasoqarsinnaavoq. Aningaasarpassuit pisariaqarput uanilu maluginiagara tassaavoq partiit Inuit Ataqatigiit eqqaassanngikkaanni partiit imaluunniit allat ataasiinaalluunniit suminngaaniit tigussanerigut eqqaanngikkaat.

Tassami ilumoorsimappat Royal Greenland 300 mio-nik pisariaqartitsisoq fabrikkit massakkut ingerlasut ingerlaannarnisaannut aammalu raajat akiisa minnerpaaffilernissaannut 50 mio-nit aappaagumuinnaq pisariaqartikkutsigit taavalu taakku saniatigut aamma angallatitaarniarnissamut immikkoortitsisarutta 20 mio-nik aningaasat 370 mio-nit suminngaaniit pisssavagut. Piumasaqarsinnaavugut tamatta annertoorujussuarmik. Taamaattumik eqqarsarluartariaqarpugut imaanngilaq aningaasanik immikkoortitsissanngitsugut. Kisianni oqarluartaavinnarnata ilumoorluta suliniartariaqarpugut. Kingunissai ammalu aningasat suminngaanniit tigunissai taakku ujarlerluarfigisariaqarpagut. Qujanaq.

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Siullermik Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisumut qutsatigeqqaassavara saqqummiussagut Naalakkersuisup tungaaninngaaniit taamatut ilassilluarneqartigimmata.

Oqallinneq manna Inuit Ataqatigiinningaaniit tassa uagut qilanaarisimavarput aamma pissanngitigisimavarput, kisianni tuppallingaarlunga imaluunniit tuppalliutigingaarlugu Inuit Ataqatigiinningaaniit maluginiagarput tassaavoq Inuit Ataqatigiinningaaniit pingaarnerutillugu saqqummiussarput taanna amerlarnernit aamma katersuuffiummat, katersuuffigineqarmat. Tassami oqallinneq maanga killinneranera eqqarsaatigalugu eqikkaassagaanni aammalu eqikkaaniassagaanni isumaqatigiissutigineqartut erseqqilluinnartoq unaavoq tassalu nunami imaluunniit nunami suliffissuarni nioqqutissiorneq taanna salliutikkumaneqarnerummat maani amerlanerussuteqarluartuninngaaniit.

Tassa imaappoq maannamut Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaanni pingaarnerusutigut siunertarineqartoq tassa taanna allanngortissinnaanngilarput upernaap tungaanut aalisarneq pillugu inatsit Naalakkersuisut allannguutissatut suliarilerpassuk taannartaa imatut oqaasertaqareersoq tassa inatsisip matuma atortinnerani suliffissuarni suliareqqiisarfiusuni suliffissaqartitsiniarnikkut isiginiagassat pingaartinneqarnissaanik oqaasertaqartoq. Taanna allanngortikkuminaatsorujussuussaaq.

Tassami maani partiit aamma tusaasinnaasakka malillugit Kattusseqatigiinningaanniit pingaartinneqarpoq nunami suliffissuarnik nioqqutissiorneq taanna salliutinneqassasoq.

Taamatullu oqareerlunga aamma oqaatiginngitsoorusunngilara tassa aalisartut una kissaatigisaat tassa imaani nioqqutissiorsinnaanertik taanna uagutsinninngaaniit mattukkumaneqangimmat Inuit Ataqatigiinningaaniit. Tassa erseqqissartariaqarparput imatut isumaqaratta siullermik qulakkeerniarneqaqqaartariaqarmat nunami tunisassiorfinni nioqqutissiarineqarsinnaasut qanoq-uku annertutigisut. Tassalu saqqummiinitsinni aajuna oqaatigisarput aamma paasiniaanitsigut uppernarsereersimasarput tassa Royal Greenlandip tunisassiorfiini nioqqutsissiarineqarsinnasutut oqaatigineqarput ukiumut 33.000 tonsiusut.

Aamma nalunngilarput siorna sinerissap qanittuani aalisartut raajarniarnertik iluatsilluartumik ingerlammassuk. Aatsaat taamak aamma tulaassuitigimmata taamani tassa siorna tassa tulaassorneqarput 33.255 tons-it Royal Greenland-ip raajaleriffiinut taakkulu tassa Royal Greenland-ip nioqqutissiarivai aammalu naammassisinnaasimallugit. Taakkua 33.000 tonsit uuttuutigisariaqarpagut kisianni pisassiissutit sinneruttut tassa sipporussaasut taakkuusariaqarput sinerissap qanittuani aalisartut nammineq nioqqusissiorusunnerminni tunngavigisariaqagaat.

Ukioq manna raajartassiissutit qiviaraanni tassa ukioq 2001-imut raajartassiissutit qiviaraanni tassa taakku ilisimaneqartutut 36.391 tonsiupput. 33.000 tonsit Royal Greenlandip tunisassiorfiinit tassa suliarineqarsinnaapput. Tassalu imaappoq 3.391 tonsit sinerissap qanittuani aalisartut nammineq nioqqutissiarisinnaassavaat.

Aamma assersuutigiinnarlugu imaaleriasaassagaluarpat aappaaguluunniit sinerissap qanittuani raajartassiissutissat 38.000 tonsiussasut. Uumasunik ilisimatuuniit inassutigineqartut taava 5.000 tonsit tassa sinerissap qanittuani aalisartunit nammineq nioqqutissiarineqarsinnaassapput. Tassa mattussiniartoqanngilaq, kisianni tassa ajornartorsiut, ajornartorsiutigisarput uniippoq biolog-it raajartassiissutissat eqqarsaatigalugit siunnersuisarnerat ukiunut arlariinnut siunnersuinerunngimmat. Tassami ukinut ataasikkaartunut taamaallaat siunnersuisoqartarpoq. Taamaammat tassa nalunartorujussuuvoq. Tassa oqaatigiuminaappoq maannakkut ukioq imaalereerarluartoq aappaagu raajartassiissutissat qanoq amerlatigiumaarnersut. Tamanna aatsaat inuiaqatigiinnut tusarliuneqartarpoq. Ukioq mannaassit immaqa aamma taamatut pisoqassaaq.

Taava aamma uani oqallinnermi isumaqatigiissutigineqannersoq aammalu katersuuffiusoq annertooq tassaasorivara kujataani tassa kujataani tunisassiorfiit marluussariaqarnerannik maani amerlarnerit aamma taamatut isumaqarmata. Tassami ullumikkut nalunngilarput Narsami taamaallaat raajanik tulaassuisoqartoq, kisianni maani oqallinnerup maannamu takutippaa ataasiinnaasariaqanngitsoq kisiannili kujataani tunisassiorfiit sinerissap qanittuani tulaassuiffigineqartussat marluussariaqartut. Sinerialli tamaat eqqarsaatigalugu tusaasinnaasakka aamma malillugit Royal Greenlandip ingerlassai katilugit arfineq marlut tungaanut amerlatigisariaqartut.

Amerlanernit aamma maani isumaqatigiissutigineqartoq tassaavoq akit minnerpaaffileqarallartariqarnissaat taanna siunnerfigineqartariaqartoq, kisianni tassa taanna soorunami aningaasanik aningaasarpaalukasinnik naleqartussaavoq. Taamaammat suliassaq pissanganartoq aammalu ilungersornartuussussaq tassaniittussaavoq, tassalu aningaasat taava suminngaaniit pissariariniartussaassavagut. Akit minnerpaaffilerneqassappata tamanna tassa 50 mio-t missaanik naleqartussaavoq ukioq ataaseq naatsorsuutigigaanni. Aningaasat takkua nassaariniarnissaat imaannanngitsuusussaavoq.

Kisianni tassa maani amerlarnerit tamanna kissaatigivaat sukumiisumik misissorneqassasoq aammalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip ukiaq manna isumaqatigiinniutigineqarneranut atatillugu aamma nalilersuiffigineqassasoq.

Kisianni aamma akit minnerpaaffilerneqarnissaat eqqarsaatigalugu taanna isumalitigilluagassaasariaqassaaq tassami aaqqissuunneqartariaqassaaq tunisassiortunit atornerlunneqarsinnaajunnaarsillugu. Aammalu aalisariutit tassa kattussuunnissannut atatillugu akimmiffiusinnaanngitsumik aamma aaqqisuussiffigineqartariaqarluni.

Tassa mianersorfissartaqarpoq, tapissutimmi aamma nalunngilagut sinnassaatitut aamma atorneqarsinnaasarmata, atornerlunneqarsinnaasarlutillu. Taamaammat sukumiilluinnartumik akit minnerpaaffilerneqarnissaat taanna eqqarsaatigilluarneqartariaqartussaassaaq ukiap massumap ingerlarnerani.

Taava aamma una oqaaseqarfiginngitsoorusunngilara Royal Greenlandip ingerlatsinermini nammineq aamma pitsaarnerusumik ingerlatsisariaqarnera taanna sanioqqunneqarsinnaanngimmat. Royal Greenlandip nammineq aamma soqutisariaqarpaa aalaakkaasumik tulaassuisoqarnissani aalaakkaasumik tulaassuisoqarnissani ingerlanniaruniuk pitsaanerpaamik. Taava aamma aalisartut tulaassuisuni aamma pitsaasumik pisariaqarpai pitsaasumik kiffartuuttariaqarpai pitsaasumillu aamma akitigut aamma akilersinnaasariaqarpai.

Aamma maluginianngitsuunngilarput matumani oqallinnitsinni Royal Greenlandimi pissutsit annertuumik eqqaaneqaqattaarmata aammalu tikinneqallattaarluni Royal Greenlandi aningaasaliiffigineqaqqittariaqartoq. Inuit Ataqatigiit taanna aamma uagut soorunami arajutsisimanngilarput. Ukiap massumap ingerlarnerani Royal Greenlandi suliffeqarfissuaq aningaasaliiffigineqaqqittussaassaaq landskarsip tungaaninngaaniit.

Qanoq annertutigissanersut suli ilisimanngilarput, kisianni aamma taamaaliulerutta isumaqarluinnarpugut taava piumasaqaatitalimmik, piumasaqaatitalimmik aatsaat taamaaliortoqassasoq. Tassani piumasaqaateqartariaqarpugut soorlu assersuutigiinnarlugu Royal Greenlandip aalisartunik pitsaanngitsumik pinnittarnini taava aaqqittariaqarpaa. Aalisartut iluamik akilersulissagai aamma puimasaqaatinut isumaqarpunga aamma ilaasariaqartoq.

Partiit assigiinngitsut oqaaseqaatigisaat ataasiaakkaarlugit oqaaseqarfiginngikkaluarlugit Inuit Ataqatigiininngaaniit nuannaarutigivarput ullumikkut pingaarnertut tassa isummerfigeqquneqartoq maani erseqqissumik aamma isummerfigineqarmat. Tassalu nunami tunisassiorfiit ingerlajuarnissaat taanna salliutinneqarnissaa maani katersuuffiummat.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Kattusseqatigiinninngaaneersoq Anthon Frederiksenip oqaasii tunngaviatigut isumaqatigeqqissaarpakka. Tassa massakkut Royal Greenlandi inuiaqatigiinni annertoorujussuarmik sunniuteqarluni inissisimasoq pinngitsoorsinnaanngikkipput. Taanna tamatta nassuerutigisariaqarparput.

Pingaartumik kommunit aningaasaqarnerannut sunniuteqaqisoq, isumaqarpunga massakkut ingerlariaqqinnissaanut ilaatigut taakkartorneqarmata oorit amerlasuut millinit arlallit hundredikkaartut piumassuseqartariaqartugut ataatsimoorluta aamma aaqqiiniuteqarnissatsinnut taamaaliornitsigut aamma inuiaqatigiinnitsinni aningaasaqarnikkut killiffipput isumannaannerusumik aaqqissinnaagatsigu. Pingaartumillu kommunit aamma eqqarsaatigalugit.

Atassumminngaaniit Augustap oqaaseqaqqinnermini oqaatigisaanut aamma oqaaseqaqqilaassaanga siullermilli siulittaasoq aperissavara issuaalaarsinnaanerlunga Atassutip oqaaseqaataanut. Qujanaq, tassalu issuaaneq aallartippoq. "Sinerissamut qanittumi raajarniutit taarsersorneqarnissanut atatillugu angallatit qanoq angitigisut atorneqassanersut qummut killilissallugu apeqqutaanngilaq. Tassami apeqqutaavinnartussaavoq pisassanut sanilliullugit ingerlatsinissaq akilersinnaassanersoq." Issuaaneq naavoq.

Taamatut oqassagaanni aamma mianersuutigisariaqarpoq ilumut pisassat qanoq annertutiginersut tassani aallaavigineqassanersut tassami ataaseq akuerineqassappat nammineq angissusissaa aalajangelugu qanoq amerlatigisunik tunisassiussanerluni aamma allat immikkoortinneqarsinnaanngillat.

Pisassat taamak amerlanngitsigisut amigartumik agguaatissagutsigit taava naggataatigunaasiit oqassapput Naalakkersuisut pisuupput ingerlatsinerliorput, akisussaaffik tutsinniarneqassaaq. Isumaqarpunga taamak mianernartigisumik oqalliseqarnitsinni iluareqqusaarlutalu avammut massakkut saqqummissanngitsugut. Massakkut killiffipput ima ilungersunartigimmat aannaanniagassagut imaannaanngeqimmata iluareqqusaarutiginagit, kisianni pissusiviusut aallavigalugit oqallinneq ilusilersortariaqarparput.

Qanorluunnit Atassutip siulittaasuata tamanna ajornakusoortitsigiarluarpagu kisianni massakkut killiffipput taamaappoq. Uagutsinnut annaanniassagutta ikioqatigiinnissarput inuit ataasiakkaat killeqanngitsumik periarfissinneqarnisaat tassani mianersorfigisariaqarparput.

Taavalu aamma tassani oqaaseqarnermi ilaatigut aamma oqaatigineqarpoq fabrikkini tunisasssiarineqartut ikinnerulerpata akit qaffassasut. Taavami fabrikkit ingerlanerat kiap matussagamiuk? Tunisassiat ikinnerulerpata aningaarsartuutit qaffassapput, taava taamaalippat oqartarnitsitut oqassaagut aalisartut akilissavaat. Isumaqarpunga tamakkua pissutsit mianersorfigisariaqarigut, kukkunaveersaarfigisariaqarivullu.

Taavalu aamma piffissami ikaarsaariarfiusumi akinik minnerpaaffiliinissaq pisariaqassasoq aamma oqaatigineqarpoq taavalu ingerlaqqikkamik oqaatigalugu massakkut paasissutissat ersarinnerusut pigileratsigit taava ukioq ilivitsumut aaqqinnisaat siunnersuutigaarput. Taavalu massakkut oqalullutik aalisarnermut inatsit ukiaq manna naammassineqartariaqartoq, kisianni taamanikkut pissutsit massakutut pissutsit ima allanngortigipput aalisartunit piumasarineqarluni namminneq angissusissaa aalajangerlugu, avataani 100%-imik tunisassiornissartik siunnerfigalugu.

Massakkut taamatut siunnerfeqalerneq allanngoriataarujussuarnermik kingueqartoq isumaqarpunga peqqissaarullugu nalilersorneqartariaqartoq suleqatigiissitassanit. Imaanngilaq taamatut eqqarsarneq uanga unitsinniarsarigiga kisianni suleqatigiissitassat tassa suliassaat. Suleqatigiissitap siunnerfii taavalu maani Inatsisartuni oqallinnermi aallaaviit. Taakku tamaasa nalilersorneqassapput minnerpaamilluunniit tassani killiliiniartoqassanngilaq suleqatigiinnut, kisianni nammineerlutik aalajangersussavaat suut saqqummiunneqassanersut Naalakkersuisunut taava tassanngaaniit inatsisartunut apuutissaqqaarput.

Aamma aaqqiiniarnitsinni isumaqarpunga inuiaqatigiit ataatsimut isigisariaqarigut suliffissuit arlallit matunngersaartut massakkut annaanniarlugit ukiup ataatsip iluani aaqqiniutissamik siunnersuuteqarpugut Naalakkersuisuni naak ilaatigut mamaagineqaraluartoq kisianni allamik periarfissaqanngilagut massakkut taassumap saniatigut qanoq iliuuseqarnissatsinnut. Aamma oqartoqarluarpoq aasiit ukiup ataatsip ingerlanerinnaani. Isumaqarpunga taamatut ingerlanerput unitsittariaqaleripput. Uani ukiup ataatsip ingerlarnerani atussavarput siunissamut tullermut qanoq pilersaarusiussanersugut. Qanoq isumannaatsigisumik suliffeqarfiit aalisartullu aaqqissuussiffigisinnaanerigut. Massakkut ullormiit ullormut politikkeqarfigalugit ingerlappagut. Taanna soorunami aalisartunut aamma inuiaqatigiinnut peqqinnanngilaq. Taanna allanngortittariaqarparput.

Akuerineqarsinnaanngilaq inuutissarsiutit pingaarnersaanni ullormiit ullormut aalajangiisaqattaarneq. Aamma qularinngilara ilissi taamatut isumaqassasusi. Taanna allanngortissavarput siunissamut isumannaatsumik pilersaarusiorsinnaanissaat aalisartut siunnerfigisariaqarparput, toqqissillutik aamma napatitsiniarlutik inuiaqatigiinni peqataanerat tassani nukittorsarneqassammat, isumannaatsumik aqqutissiuussineq aallaavigalugu.

Taava Otto Steenholdti maaniinngikkarluartoq imatut paasisimagunarmagu umiarsuarnik uutiterinissaq toqqaannavissumik uanga illersoriga, kisianni soorlu oqaatigereeriga suleqatigiissitami taakku tamarmik nalilersorneqassapput. Maanngaaniit uagut massakkut Naalakkersuisuninngaaniit naalakkiutigisinnaanngilarput uku ukulu imaassapput kisianni suleqatigiissitassaq aallaavigalugu suliassat ingerlanneqassapput.

Taavalu aamma iluatsillugu Siumup oqaaseqaataani atsioqatigiinnissamut tunngasut Otto Steenholdtip eqqaammagit Lars-Karl Jensenip akinngeriarmagu iluatsillugu akissuteqarfigissavara tassani qularnaarniarneqarpoq tunisassiassat fabrikkinut pitsaasumik agguaanneqarnissaat aamma taanna Naalakkersuisuni uagut siunnerfigaarput tassa sukkanerpaamik umiarsuarnik annissuinnginnissaq. Qularnaarusupparput suliffeqarfiit fabrikkit suliassaqartuarnissaat. Taannalu aallaavigalugu Siumup oqaaseqaataani Lars-Karl Jensenip eqqaasaa Otto Steenholdtimut iluatsillugu apuukkusuppara.

Taavalu aamma qaammarsaanermi aningaasaateqarfik aalisartunut pilersinneqartariaqarpoq. Aalisartut siunissamut pitsaasumut inuutissarsiornerminni nukittorsaassappata ilinniartitaanikkut pappiararsornikkut angallatinik paarsinikkut motorinik paarsinikkut allarpassuartigullu qaammarsarneqarnissaat massakkut annertuumik pisariaqartinneqartinneqartoq aamma aalisartut kattuffianinngaaniit avammut suaartaatigineqartuartoq taanna aamma Naalakkersuisuni eqqartorneqallattaartoq ulluni kingullerni neriuppunga arlaatigut pitsaasumik aaqqiissuteqarfigisinnassallugu ataatsimoorluta ingerlariaqqinnissaa qularnaarniarlugu.

Taavalu Atassumminngaaniit aamma oqaatigineqartoq namminersortut pitsaasumik periarfissinneqarnissaat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ammaanermi aningaasanut inatsisissami oqallinnermi eqqaasimasaa aamma taanna tunngaviatigut uanga apeqqusinngilluinnarpara.

Kisiannili massakkut killiffipput qiviassagaanni tassa pisortat annertoorujussuarmik suliffeqarfissuarmik ingerlatsinerat tunngavigalugu suliffissaqartitsiniarnermi ajoraluartumik massakkut pissutsit taamaatsillugit saneqqussinnaanngilarput. Pisortat ingerlataat ingerlaannavillugit unitsissinnaanngilagut, kisianni aamma taakku inissaqartinneqartariaqarput aaqqissuusseqqinnissami. Qujanaq.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Oqallinneq uanga nammineq soqutinartoq tusarnaareerlugu aammalu Aalisarnermut Naalakkersuisup oqaaserisaanut ilassutitut aamma paatsuungasoqaqqunagu qanoq paasinninnerput aamma pingaaqimmat ingerlaqqinnissatsinnut. Uani ullumikkut oqallinnermi erseqqiivissumik sammivik nalunaarutigineqartoq aallaqqaammulli Naalakkersuisut saqqummiussaaniittoq erseqqippoq.

Naalagaaffimmit kingornussimasagut 1985-imili aamma aallartissimasagut kingornussarsiagut maani aalisarneq pillugu suligasuartumit isummerfigineqarnersut nangeqqissinnaanngitsut oqaatigineqarpoq. Nutaanik periusissanik aallartittariaqarpoq aalisarneq akilersinnaasumik ingerlassappat. Tassa oqariartuut, aammalu oqallinermi ullumikkut tunngavigineqartoq. Naalakkersuisut saqqummiussaanni ataatsimiittullu taakkua ataatsimiititaliat saqqummiussaanni erseqqiivissumik tassani oqaatigineqarpoq. Kutterersortut allallu kattunnissaannik aningaasaliinissanut tunngasut.

Aamma tassani landskarsip periarfissaqartitsinissaa taavalu aapassaanik sinerissami qanittumi nammineq uutiteralutik akilersinnaanerusumik suleriarsinnaaneranut periarfissat tassungalu ilanngullugu aalisarnermi inatsisip § 22-p aamma taaneqarpoq bilagini uani pinngitsoornani tikinneqassaaq nunamut tulaassuinissat qanoq taava inatsisit piumasarisaat aaqqissuunneqassanersut.

Tamakkuupput maannakkut ataatsimiitialiami suligasuartussami nangeqqillugit Aalisarnermut Naalakkersuisup oqaatigisaatut nangeqqillugit suliassanik ilusilersuisussat tassani aamma isumaqatitiissutaareermat. Inuit Aqatigiit aamma oqaluttuata uattulli taanna taamatut paasivaa, uagutsitulli nunami suliffissat aamma isumannaarniartariaqarmata. Taava nunamut tulaassassat taamaalillugit inissinniarnissaat qularnaarniartariaqassammata. Taakku ataatsimiitialiami erseqqissumik nalilerniarnissaat qilanaaralugu oqaatigissavarput.

Soorunami landskarsip tassani aningaasaliinissaa aamma pimmat maannamut aningaasartuutaareersut aamma Naalakkersuisuni qivianngitsoornavianngilagut nalileqqillugillu. Maanakkut aalisarnermut tapiissutit atuuttut annertoqaat ilaatigut aamma takuneqarsinnaavoq suli innaallagissamut imermullu ukiumut tapiissutigineqartarmata 51 mio-nit tikillugit. Taakkulu aamma allanngortinnialersaarneqanngillat.

Kisianni oqaatigineqartoq aamma ilaatigut Naalakkersuisunut apuuttuni nalunaarutigineqartuni aamma nalileqqittariaqakkagut tassa aalisariutit maannakkut atuuttut raajalluunniit akii marloriaatinngortikkaluaraanni akilersinnaanngitsunik aamma ilaqarput aalisariutit. Taakku paasisariaqarpagut aamma. Ilumu taamaattoqarpa? Akilersinnaanngitsut akilluunniit marloriaatinngortikkaluarutsigit. Raajarniutit taamak akilersinnaajunnaarsimasut maannakkut pigineqartut, taava sumut iluaqutaassava marloriaammik akitsuigaluaraanni takullugulu raajarniuteqartoq nunatsinni akilersinnaanngitsunik. Tamakkua misissorlugit paasilluartariaqarpagut aamma naalakkersuisuninngaaniit innersuussutissagut ingerlateqqissagutsigit.

Taamaattumik ullumi oqallinneq ima paasisariaqarpoq 1985-imiilli Naalagaaffimmit kingornussagut aqqutigalugit ingerlanerput tassa qaangerlugu maannakkut suleriarnissarput saqqummerpoq. Siumup oqaluttuata ullumikkut allaat nalunaarutigisaa taanna apeqqummi immikkut aamma tikinneqarpoq Royal Greenlandip ingerlanera. Ullumikkutut aamma Royal Greenlandi ingerlasinnaanngilaq. Royal Greenlandi nutaaq pisariaqarpoq tassani suliffinnullu aamma uani naleqqussakkani ingerlatsinermi tikittariaqarluni.

Otto Steenholdtip pasinarsaarlugu oqaatigissappagu Siumup siulittaasuani allanilu qulaajaanissaq kajumissuseqarfigineqarsimannginnersoq. Taamaanngilluinnarpoq Royal Greenlandip naatsorsuutaasa tamakkiisumik saqqummiunneqartarnissaat piumasaqaatinut ilaajuarsimasoq aammalu maannakkut misissuisitsisimammata namminneq taakkua aamma qulaajakkat qullersaqarfiinullu apuuttut aamma uagut Naalakkersuisuni paaserusullugit taakkua aamma noqqassutigisimavagut. Taamaattumik ullumikkut oqallinneq isumaqarpunga alloriarnissanik pingaarutilinnik ilaqartoq apeqqutaavorlu inuiaqatigiinni aningaasartuutissat sukkut qanorlu isumatuumik kingunissalimmillu atornisaanut aamma Naalakkersuisut piffissalernissaat taamaalilluni qularnanngivissumik aningaasanut inatsimmi annertunerusumik uterfigineqarsinnaassammata.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut

Qujanaq. Tulliulluni oqaseqaqqissaaq Augusta Salling pingajussaaniilerami naatsunnguamik.

Augusta Salling, Atassut:

Qujanaq. Tassa naatsunnguamik oqaaseqartariaqassaguma tuaviulaartariaqassuunga. Taamaattumik ilai alluinnassavakka. Maliinannguaq Markussen Mølgaarip oqaasii akerusungaaraluargit kisianni isumaqarpunga Naalakkersuisut, Aaliarnermut Naalakkersuisup akissuteqarfigissallugu siulliutissallugu piffissaqarfigerusoqigakku taakku saqqummiussai.

Tassa Atassutip taanna angallatit angissusissaannut tunngatillugu killiliissuusariaqannginnermik oqaaseqarnera. Taanna malersortuarpat oqarlutit kikkulluunniit piumasaannarmik pilernissaat taavalu ilai nunguussaanissaat anguneqassasoq tassuunakkut. Aammalu soorlu silattortariaqassasugullusooq isikkoqartumik oqarniarsaralutit.

Oqarfigereerpakkit, kikkut tamarmik pisassaqarput aalajangersimasumik. taava uku kattussimasut 240 tonsimik pisassaqarlutik aalisariummik sananiassagunik, taava soorunami nalilersussavaat aningaasat takkua tonsinut taakkununnga isertissinnaagagut ima isikkoqarput. Taava akilersinnaasumik angallatisissagutta angallatissarput ima angitigisariaqarpoq.

Aammalu suliassatsinnut taanna naleqquttuunerpoq. Ilaa, nalilersuineq annertoorujussuaq ingerlanneqartarpoq. Taamaattumik nammineq, imminermi tassani killiliisoqariissaaq taakku kattuttut pisassaasa killilertussaammassuk. Imaanngilat allat pisassaanik tigooraallutillu aallartissasut. Taanna neriuppunga paasigit massakkut, taamaammat. Aamma allassimanera Atassummit paatsuugassaanngilaq taamak isikkoqartoq.

Taava aamma apeqqutigivat fabrikkimmi ingerlanera kiap akilissagamiuk, taakkua avataasiortut nammineerlutik aalisalissappata taava fabrikkit suliassaat annikillippata isertitassaat annikillissammata.

Uagut Atassumminngaaniit oqarpugut. Misissuinermi uani peqataatinneqarluinnartariaqartoq suliffissat allat pilersinniarnissaat. Taamaalilluni suliffiit avataasiornermi pinngortinneqartut pilersinneqartut saniatigut aamma nunami suliffissanik nutaanik pilersitsisoqartariaqarpoq. Taakkulu imminut kaavittuusariaqarput. Uagut nunatta ataatsimut aningaasarsiornera eqqarsaatigalugu uani eqqarsaatersuuteqarpugut. Aaqqiiniarneq aalisarnermut tunngasoq aaqqittariaqarparput. Imaanngitsoq aalisartut kisiisa annaanniarlugit, kisianni nunatta tamakkiisumik aningaasarsiornera pillugu.

Taamaattumik isumaqarpugut taanna pingaaruteqarluinnartuusoq, arlaatigut aallartiffeqartariaqarpugut aammalu suut akilersinnaasut akilersinnaasumik ingerlanneqarsinnaalernissaat suliarineqartariaqarpoq.

Tassuunakkut Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqarnera assorujussuaq isumaqatigaara. Tassami suliap ingerlaqqinnerani pissutsit tamakkua pinngitsoornatik aamma tunngavigalugu qulaajaanerit ingerlasariqarput.

Piffissap ingerlanerani ikaarsaariarfimmi akinik minnerpaaffiliinissamut siullermik ukiup affaanik uagut taggissisimanerigaluarput massakkut oqarpugut aaqqiiniarnermi suliassat ima annertutigisut aamma asuliinnarsuaq sulisoqarsimanngimmat paasissutissarpassuit qallorneqarput aammalu pisariaqartitsineq qanoq annertutigisoq.

Aammalu siunniussat qanoq isikkoqarnersut takutinneqarput. Tamakku tunngavigalugit oqarpugut ukiup affaa naammanngilaq aaqqiiniarnermi tassani ikaarsaariarfimmi aamma oqanngilagut ukioq ataaseq atorneqassasoq. Oqarpugut ikaarsaariarfimmik piffissamik sivisunerusumik akinik minnerpaaffiliinissaq pisariaqassaaq. Taannalu Atassutip aamma peqataaffigissavaa.

Tassa taamaalilluta siunissami isumannaatsuunissarput aamma qulakkeerinneqataaffigissavarput sinerissami qanittumi aalisartut pitsaasumik periarfissinnerisigut.

Taava Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip oqaasiinut anngutilaarsinnaassuunga taamaasillunga. Oqarputit raajarniat isaat isigalugit uagut nalilersuisugut. Raajarniat isaat isigalugit nalilersuivugut, aamma kisianni inuiaqatigiit kalaallit isaat isigalugit nalilersuivugut. Ilittulli immaqa annertutigisumik suliaqarsimavugut nalilersuiniarnitsinni nunatta aningaasatigut imminut nappassinnaanerulluni ingerlalernisaanut aqqutissat suut aqqutiginiassavagut?

Tassanilu uagut pingaartipparput inuussutissarsiornermi akilersinnaasumik ingerlanneqarsinnaasut taakkua akilersinnaasumik ingerlalernissaat toqqammavissarsiuunneqassasoq. Aammalu nalunngilluinnaratsigit suliffissanik allanik pilersitsiniarsinnaaneq taanna aqqutissat pingaarluinnartut ilagigaat.

Daniel Skifte, Atassut:

Qujanaq. Maanakkut oqallinnermi soqutiginartunik arlalinnik tikkuarneqarpoq, soorlu oqaluttut ukua Lars-Karl Jensen, Johan Lund-Olsen, Ole Dorph allallu eqqartuigamik oqaasiisa ilagaat aalisartut sulisartullu imminut pinngitsoorsinnaanngitsut. Ilumoorpoq taamaappoq taanna suliassaq ingerlateriassagaanni pitsaasumik imminnut ataqatigiittorujussuupput. Allaassutaa uaniippoq. Nalunngilarput KNAPK-p kissaataa, APK-p kissaataa SIK-llu kissaataa, taakkualu soqutigisaat immikkoorluinnaqqissaartut. Taamaattumik igarsuarmut ikillugillusooq aaqqiiniartoqarsinnanngilaq.

Upernariaannaq assersuutigalugu sulisartut akissaataat 7%-imik qaffanneqarput. Illuatungaatigut aalisartut ajornartorsiutaat 7%-imik pitsanngorianngillat. Ajornartorsiutaat alligaluttuinnarpoq taamaattuminguna taanna oqallisigigipput. Taamaattumik uani taakku taagakkit oqaatigiinnassavara mianersuutigeqqissaarneqartariaqarpoq. Aaqqiiniarnermi Royali eqqartorneqartillugu politikkikkut akuliussimanissaq taassumap iluani mianerisariaqartoq.

Taakkua namminneq qullersaqarput. Taakkua namminneq siulersuisoqarput, piginnittut tassaapput Naalakkersuisut assigiinngitsorpassuit akuutillugit aaqqiiniarneq equsoorajuttarpoq, kisianni piginnittut tikkuartuussisinnaapput namminneq aaqqissuussisinnaagamik. Taamatut oqariarlunga isumaqarpunga pingaaruteqartoq eqqaassallugu aamma raajat akiisa minnerpaaffeqarnissaannik Siumup oqariartuutaa Atassutip aamma oqariartuutigimmagu. Taamalu taakkua isumaqatigiipput. Allat apeqqusersorpaat, taannalu nalilersorluarneqassoq kissaatigaara.

Kisianni ugguuna allaanerulaartumik uagut isumaqarpugut. Tassalu qassutit taamatut tamakkiisumik atugaaqqissanersut. Isumaqarpunga tassani pitsaassutsimik nioqquteqarnissaq aningaasatigummi avammut niuerneq annanniutigisussaagatsigu. Taava taassumap nalilersorneqarluarnissaa pingaartipparput. Apeqquserusupparpullu ilumut taanna uteriarfigissaneripput imaluunniit allatut aaqqiisoqassanersoq.

Pingaarnerpaaq tassaammat nioqqutissat pitsaasuunissaat. Taava aamma Atassutip tungaaninngaaniit isumaqarpunga naqqiissuteqalaartariaqarlunga marlunnik. Tassalu siullermik Attaviitsup Otto Steenholdtip ilaatigut oqarnera eqqunngilaq. Imatut oqarmat: "Atassutip Royal Greenlandimik naalakkisaartitsiniarnera iluatinnginnamiuk". Atassut Royal Greenland-imik naalakkisaartitsinianngilluinnaqqissaarpoq.

Taanna paatsuuineruvoq. Oqaratta Royal Greenland aamma pisussaaffeqartoq ukioq 2002-mi peqquteqaannavippoq Otto Steenholdti aamma nammineq akuerseqataaffigisaminik 269 mio-nik aningaasaliigatta 1997-imi pisussaaffik taanna tamakkiisumik inatsisartunit akuerineqartoq tassaavoq Atassutip tikkuagaa, naalakkisaartitsiniarnerunngitsoq, pisussaaffilli. Uagut akuerisarput qatangiinnartinneqassappat taava tikkuartariaqaratsigu.

Aamma taamaappoq Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip ilaatigut matooqqaassagutta fabrikkinik taava sulisut sussanersut apeqqutigimmagit, Atassut siunnersuuteqarpoq matooraasoqassappat taava pinngitsooratik sulisut arlaannut ilinniarteqqinneqarnissaat ammaaffigineqartariaqartoq. Assersuutitut taavagut marlunnguit kisiisa. Assersuutissarparpassuaqarpoq. Assersuutit ilaat taaneqanngisut taalara issannguaq kalaallit innarluutillit Danmarkiliartinneqarput maani sulisussaaleqineq peqqutigalugu. Aatsaalli sulisussaqalissagaluarpugut ilinniartitsinissamut piareersimasuugutta.

Taamaattumik puussaarisoqassanngilaq. Periarfissat arlalipparujussuupput taamaaliortoqassappat piareersimaffigisassat.

Taava naggataatigut taaqqiinnassavara oqallinnerup ingerlanera nuannarigakku kisiannili Aalisarnermut Naalakkersuisoq nutaaq, nutaarsiassaqartitsivigivallaannginnakku. Taamatut oqaatigissavara, paatsuunganartuusinnaasunik uagutsinnut nipeqartunik oqarniarnera paasinnikkusunnginneralu tupigigakku. Erseqqissumik akineqareerpoq oqaluttutsinninngaaniik. Taamaattoqarneralu maluginiarakku maanngaaniit oqaatiginngitsoorusunngilara. Qujanaq.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq tassa akinik minnerpaaffiliinissamut tunngasoq ilaatigut Siumuminngaaniit novemberip aallaqqaataaninngaaniit atuutilersussatut siunnersuusioqquneqartoq taanna Siumuminngaaniit kissaataavoq allat misissoqquvaat periarfissaqarnersoq. Atassumminngaaniillu aamma kissaatigineqarluni taanna periarfissarsiuunneqartariaqartoq, kisiannisiat ulloq suminngaaniit atulernissaat annertunerusumik eqqarsaatiginagu.

Naalakkersuisut Siulittaasuata tassannguaq oqarnermini oqaatigisaa una angallatit ilaasa akilersinnaasumik ingerlalersinnaanerata qularnarluinnarnerata ilumoortuunera tassa angallatit ilaqarmata tunisinermi akit marloriaatinngortikkaluaraanniluunniit illersorneqarsinnaasumik imminnut napatissinnaalersussaanngitsutut nalilerneqartunik. Taamaattumik aalisariutitigut naleqqussaanissaq taanna Naalakkersuisuni assut aallukkusupparput piaartumik naammassineqarnissaa.

Soorunami aningaasat killeqartussaapput. Ukioq tullerli 20 mio-nit piareersimasuutigalugit oqaatigereersinnaavara. Taavalu taassumap saniatigut allatigut periarfissat Naalakkersuisut soorunami aamma misissueqataaffigissavaat.

Immaqa tassunga assersuunneqarsinnaasoq tassaasinnaavoq 1990-ikkut aallartinnerani avataasiortut eqqarsaatigalugit aalisariutikillissaanermik aaqqissuussisimaneq taamanikkut pisortaniit 100 mio-nit missaani kattuttussat akiligassaannut taarsigassarsiatut tunniunneqarput, tassa atugassiissutigineqarput tassa 100 mio-nit sinnilaavararlugit. Naatsorsuinerilli takutippaat ukiut ingerlanerini taakkunannga 54 mio-nit utertinneqarsimasut, tassa taarserneqarsimasut, kisianni tassa landskarsip annaasai 46 mio-nit missarpiaaniipput.

Tassa imaappoq akiliisinnaajunnaartunik ilaqarsimapput aamma tamanna qularnanngilaq uani alloriaqqinissami tamanna naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Tassungalu atatillugu Atassutip oqaaseqartuata quppernerit pingajuani oqaatigisaa tassa aalisariutit sinerissap qanittuani raajarniutit naleqqussarneqarnissaannut aalisartut piareersimasut. Tamannalu piviusunngortinneqarsinnaasoq pisortanut 1 øre-milluunniit akeqanngitsumik.

Kingusinnerusukkut Atassutip oqaaseqartua oqarpoq Uummannap eqqaani pissutsit eqqaagamigit pisortat assigiimmik pinnittussaanerat taava sumiippa? Oqaatigeriikkattut avataasiortut naleqqussaavigineqarmata pisortat 46 mio-nit annaavaat. Aamma isumaqarpugut Naalakkersuisuni uani ikaarsaariarnissami raajarniutaatillit sinerissap qanittuaniittut ullumikkut aningaasaqarnerat qiviassagaanni pisariaqartinneqassasoq pisortaninngaaniit tassuunakkut naleqqussaanissamut ikiuunnissaq.

Taava nunatta aalisagartassanik periarfissai imartani allaniittut tassa tassani Canadap kangimut sineriaata avataaniittop ikkanneq Flimmeskap tassani pineqarpoq. Aammalu inngikitsullip eqqaani raajartassat aamma pineqarlutik. Tassuunakkullu taakkutsiarsuit iluatinnaqimmata akileraarutitigulluunniit oqilissaassinikkut avataasiortut periarfissinneqarnissaat Atassutip oqaaseqartuata eqqaavaa. Ullumikkut aaqqissuusineq aalisarnermi inatsit najoqqutaralugu imaappoq aammalu raajanut akitsuut pillugu inatsit imaappoq. Flimmeskapimi inngikitsullillu eqqaani raajartat raajanut akitsuummut akiliissutaaneq ajorput.

Aammalu aasaq manna qinnuteqartoqarneratigut kilisaatit periarfissinneqarput nunanik allamiunik inuttaqarlutik, akikinnerusumik inuttaqarlutik Flimmiskapimi immaqalu aamma inngikitsullip eqqaani aalisarsinnaaneranut periarfissinneqarlutik. Tassa imaappoq pisortaninngaaniit aamma taakkua oqilisaassivigineqareertutut oqaatigineqarsinnaagaluarput.

Kisianni oqallinnermi oqareeraluarluta raajarniutit ilaqartut tunisinermut akit marloriaatinngoraluarpataluunniit nammineq napatilersinnanngitsunik, kisianni taartuinnarmik isikkiveqanngilaq. Eqqaamassavarput oqallinnermi matumani raajarniartoqarmat aalalluinnaqqissaarlunik, aalalluartunik akit apparaluarmataluunniit sakkortunerpaamik aalisarnerminnik aallussisunik ilaatigut piginnittut namminneq inuttaaffigisaannik. Tassaapput tamakkua arajutsinaveersaagassagut, qernertuinnarmik isikkivik qalipassannginnatsigu.

Kisianni qulakkeerniagassarput tassaavoq, qaleraleqassuseq, raajaqassuseq saatttuaqassuserlut qanoq innissaat. Ukiut ingerlanerini qanoq iliartuaarnissaat soorunami uagut siumut eqqoriarsinnaannginnatsigu. Taamaattuminguna pingaaruteqartorujussuusoq angallatit sapigaqannginnerusut nikikkasuarsinnaanerusut pilersinnissaat atuutsilernissaat taanna aallutissallugu.

Suliffissuarni sulisartuuneq kajuminnarnerulissappat eqaannerusumik aaqqissuussinissamut aamma Naalakkersuisut aqqutissiuussisariaqartut Siumut oqaluttuat oqarpoq, oqaaseqartua oqarpoq. Naalakkersuisunut apeqqutaavoq qanoq pequertigissanersugut tamakkununnga sunut tamanut akuliussorluta. Ilisimaneqartariaqarpoq suliffissuaq matumani pineqartoq amiganngitsunik pisortaqarmat amiganngitsunik akissaasersorneqartunik. Aamma niuernermik ilinniarfimmiissimasariaqanngilaq paasisimassallugu suliffik qanoq kajuminnartuutinneqassappat sulisut qanoq pineqarnissaat ilisimasariaqarmat.

Taamaattumik ilaatigut assersuunneqarsinnaasoq massakkut Royal Greenland nutaaq eqqartorneqarmat 1995-imioqqooqqaq KNI nutaaq aaqqissuunneqarmat taamanikkut pisortat aamma aningasarpaalussuarnik KNI-mut ikiuipput taakkulu ilaat uterput, ilaalli tassa Namminersornerullutik Oqartussat, Inatsisartut akuerisaannik ikiuiniutitut aningaasaqarnermut inatsisikkoorlugit akuersissutigineqarput. Kisiannili aamma tassunga atatillugu eqqaamaneqassooq ingerlatsinerloorneq taamanikkut KNI-mi ima annertugigisimammat iluarsartuusseqqinnermut atatillugu aamma pisortaasimasut ilaat qaarajuallatsineqartariaqarsimammata.

Pissutsit imaannanngitsut aqqusaalerpagut taamaattumik tamakkua misissuilluarnikkut pissutsillu najoqqutaralugit naleqqussaanikkut isumaqarpunga Naalakkersuisuninngaaniit isumaqarpugut tamakkua arajutsinaveersaartariaqartut. ullumikkut isumalluarnissamut ajoraluartumik akitigut pitsaanerusumik atugaqalernissamut ullumikkut isumalluarnartoqanngilaq Nunarsuarmi aningaasarsiornikkut septemberip aqqarngata kingorna pisut qiviaannarutsigit suli qaammatinngunngilaq kisianni aningaasarsiornikkut nakkakattarneq sussaanngitsumik uagutsinnut sunniuteqalereersoq aamma ilimagisariaqarparput.

Ilaatigut dollarip nalinga nunat allamiut aningaasaataasa nalingi uagut avammut tunisatsinnut aamma naleqqersuugiginiartakkagut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsumik massakkut ingerlapput. Aammalu inuit inuulluarniutinik, imaluunniit ilorrisimaarnartunik mamartunik nerisaqarniaraangamik ilaatigut raajat aammalu saattuat tassaapput nerisassat mamarineqartutut akisuutut naleqartinneqartut.

Inuillu nunarsuarmioqatigut aamma aningaasatigut atugarliuleraangamik atunngisassamittut aalajangertagaat tassaasarpoq inuussutissat akisuut. Taamaattumik ajoraluartumik ullumikkorpiaq aningaasatigut avammut nioqqutigisatta akigissaanerulernissaannik ajoraluartumik isumalluarnissamut pissutissaqarsorinanngilaq.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Kattusseqatigiit oqaaseqartuat, Anthon Frederiksen, pingajussaaniilerami sivikitsunnguamik.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Qujanaq. Tassa uagut Kattusseqatigiit naatsorsuutiginngilarput uani oqallisissiami saqqummiunneqartut ullumikkut aalajangiiffigineqarnissaat. Aamma tamanna uppernarsarneqareerpoq ilaatigut Aalisarnermut Naalakkersuisumit tassa suliat uani eqqartorneqartut ingerlanneqaqqittussaammata aammalu ataatsimiitialiami imaluunniit suligasuartussami taanerpaa, imaluunniit suleqatigiisitami nutaami inuttalersorneqartumi tamani peqataasumi suliareqqinneqartussaammata.

Tamannali isumalluarfigaarput. Aamma aalajangiisussatuaq tassaammata maani inatsisartuni ilaasortat isersimasut. Taamaammat massakkut uagut oqalulereernianngilagut uani fabrikkit aamma aalisartut imatut imatullu pisassinneqassapput. Naatsorsutiginngilarput ataatsimiititaliap suliaguartup inassuteqaatai tamakkiisumik atuutilerneqassasut. Imaluunniit atuutilersinneqassanngitsut.

Taamaattumik ilaatigut Maliinnguup Kattusseqatigiinnut apeqqutigisaa ilaatigut Ilulissat fabrikkianut tunngasoq Kattusseqatigiit akuerseqataassappata Ilulissat fabrikkia matusariaqassanersoq akuerineqarsinnaanersoq.

Taamatut isumaqarpunga oqalunneq inatsisartuni ilaasortat akornani pissutissaqanngitsoq. Aamma isumaqarpunga suleriaaseq taamaattoq atorniassappat tulluanngilluinnartoq. Uanga oqarusunngilanga Atassummi ukua akuerseqataammata taava naatsorsutigisariaqassavarput Aasianni Sisimiunilu fabrikki matusariaqassasoq. Isumaqarpunga suleriaaseq taamaattoq mianerisariaqaripput aamma atortariaqanngilluinnaripput.

Taamaaliulissagutta inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaarluta kinaassusersiorluta inuillu kinaassusersiorlugit qanoq oqalunnerit toqqammavigalugit aalajangiiniarsarisarneq pissusissamisuunngilluinnartoq. Taanna uanga akuersaarsinnaanngilluinnarpara. Aamma suleriaaseq taamaattoq uagut Kattusseqatigiinni atorusunngilluinnarparput.

Suleqatigiisitap suligasuartussap inassuteqaataanut akuersinitsinnut pissutinut tunngaviunerpaajusunut ilaasut oqarnitsituut pissutsit ullumikkut piviusut tunngavigivagut tassa akuersaarsinnaannginnatsigu raajarniartut ilaanni ulluni sisamani sivisunerusumiluunniit ilaanni tunisinissaminnut utaqqisariaqartarnerat, tunitsivissaqannginneq, suliffissuarni sulisussaaleqineq pissutigalugu suliffissuit tigooraasinnaasannginnerat.

Pissutsit taamaattut uagut Kattusseqatigiinni isiginnaaginnarusunngilagut. Aamma allannguinissamut peqataarusuppugut. Nalunngilarput suliffiit nutaat pilersiortorneqartut aamma siullermeernitsinni oqaaseqarnitsinni oqaatigivarput assersuuteqarpugut Narsami, Nuummi, Ilulissani suliffiit nutaat pilersimapput suliffissaaleqineq annikillisimavoq, assersuutigissagukku Ilulissat taanna nalunnginnerpaajugakku assersuuteqarfigissavara.

Aasaanerani Ilulissani suliffissaaleqisartut ilaanni inuit marluinnanngortarput uffa massa fabrikkimi sulisussat 50-it amigaatigineqartut. Inuit tamarmik sulipput sulisussat fabrikkimi 50-t angullugit amigaatigineqarput. Taannalu fabrikkimi ingerlatsiniarnermut ajornartorsiutaasarpoq. Aalisartunut ajornartorsiortitsisarpoq.

Taamaattumik aalisartut ikiorneqassappata aamma aalisartut periarfissinneqartariaqarput. Aalisartut pisinnaasut unitsiinnarnagit oqarfigineqartariaqarput aap, ilissi ingerlaqqippusi ingerlaqqikkusukkussilu taava nammineersinnaanersi taanna pisassarineqartut iluini nammineq killilersorneqarasi ingerlatsisinnaanersi ammaanneqartariaqarpoq. Imatut oqaannarata uagut unippugut tassa tassaniiginnassuugut nikittoqaqqissanngilaq. Uagut taamatut ingerlatserusunngilagut. Qujanaq.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Otto Steenholdt, attaviitsoq, aamma pingajussaaaniilerami naatsunnguamik.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Tassaana taamatut oqallinnermi pingaartumik Naalakkersuisup oqaasia ilumuussaarmi soorlulu alla aamma Atassutikkormiut taamatut oqaatigigaat Royal Greenlandimut tunngatillugu oqaaseq atorneqarmat, imaluunniit oqaaseqatigiit ukuummata, killiffik illersorneqarsinnaanngitsoq tikissimagipput. Annilaajallaatigisorujussuuavara ilumut taamatut pissuseqarnersoq. Aamma taakkua namminneq oqaraangamik taamaattoq eqqaaneq ajormassuk, kisiannili taamaattoq pinaveersartinniarlugu qanoq iliuuseqarumanera politikkerininngaaniit Royal Greenlandiminngaanniit annaassiniartuartussamik inuiaqatigiit eqqarsartut suliassersortarmassuk. Allaat killiffik illersorneqarsinnaanngitsoq tikitsillugu. Atassutikkut qaartartuliaat, qaartartorooq qaarluinnalerpoq. Royal Greenlandigooq taamaappoq.

Tassa taanna atuarsimavara ukua allakkiaanni. Tamakkuuku pinaveersaartinniarlugit uanga oqalukkaluartunga immaqa paasineqarsinnaanngiusarsimanersumik. Taannali pitinnagu Simon Olsen, Naalakkersuisuusimasoq qutsavigisariaqarparput qangali maani oqalukkaangatta Royal Greenlandilersaarlutaasiit aqumiut, Naalakkat, kalaallit amerlarnerusut piumasarlutigit oqaasia tusarnissusi aatsaaqqissaaq naatsoralaannguamik, tassa kiisami taakkua takkutilersut.

Ataatsimilluunniit qutsavigineqanngilaq. Suliaq imaannanngitsoq Inatsisartut piumasarisartagaat piviusunngulersoq oqaatigineqarmat atatsimilluunniit oqaatigineqanngilaq. Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaasii nuannerput tassa kingornussarsiat nalilerneqassapput. Ilumoorpoq aamma taamaattariaqarpoq. Aamma ataatsimiitialiap uumap isumai tusarpagut kisianni nalunngilagut taakkua ataatsimiititaliat isumaat aalajangiisuunatik maani Inatsisartut aalangiisussaasut. Tassa taanna nalunngisarput.

Tapiissutit 51 mio kr-usut innaallagissamut uuliamullu aajukumi, kisianni uanga isumaqartuarpunga tunisassiorfiit uuliamut aammalu innaallagissamut akikillisaaffigisariaqartut avammut tuniniaanerminni akit pitsaasoq angusinnaassappassuk.

Raajarniutit akilersinnaanngitsut Naalakkersuisut Siulittaasuata kisimi taagorpai. Saqqummiussamili taagukkat tassaapput mikivallaaqimmatagooq anginerusunik taarserneqartariaqartut. Akilersinnaanngitsunik tassa Naalakkersuisut Aalisarnermut Naalakkersuisoq oqaaseqanngilaq. Kisianni Naalakkersuisut Siulittaasuata taakku eqqaasai imaannaagunanngillat. Taavalu aamma oqaasia nuannaralugu immaqaluunniit aamma apeqquserujussuarlugu Naalakkersuisut Siulittaasuat oqarpoq aamma ersarissumik Royal Greenland ullumikkutut ingerlasinnaanngitsoq.

Suli annilaajallaatigaara tassa ullumikkutut ingerlaasia eqqarsaatigalugu tassa qulaajaanissaq pisariaqarluinnarsimavoq ilaajuarsimavorlu. Uangaana taanna apeqqusiinnariga ukiut amerlavallaaqaat qulaajaaniarusaarnermut atorneqarsimasut ullumikkut kiisa mannarsuaq anguvarput.

Taavalu aamma Hans Enoksenimut aamma Atassutip oqaasianut tunngatillugu tassaana uanga uparuariga nunami suliffissuit suliassaqarniassammata massakkut suliassaaruttutut suaarmata matusariaqarnerallu oqaatigineqarmat. Massakkut oqallisilerpugut qanoq ilillugit annaateriassavagut. Sinerissamut qaninnerusumik aalisartut periarfissinnialerpagut tunioqqaaqqullugit tassa uanga nuannaarutigisara. Oqaatsimut tassunga ilanngutiinnavippoq tamakkugooq aamma uutiteriniarlit. Annilaajallaatigisara nunamut tulaassassaagaluit uutiterinikkut aamma ikilisassammatigit. Tamannalu Atassutikkormiut iluatigitsaappaat. Paasilluarpara taanna tassa oqarput qaami uutiteriniarta. Naagga Atassutikkunningaaniit oqaaseq taanna iluatigineqareerpoq. Tamakkua pissanngippata Naalakkersuisuni Naalakkersuisut inattariaqarpakka taakkua sinerissamut qanittumik aalisartut aalisariutillu angisuunngortussaasut unitsinniarsigit uutiterisussatut oqarnersi unitsilluinnarsiuk nunami suliffiit iluaquserneqassappata.

Daniel Skifte aamma nuannarisarpara ilaanneeriarlunga tamaani saniisaannaatigut qarluluttarmat. Takuat allat, uani oqarpusit Royal Greenlandimik annaassiniassagutta soormi aamma nammineerluni ikiuutissanngila. Uangaana eqqaajuariga oqarmat uannut ikiorniarpunga akilersinnaasumik ingerlaniarpunga amigartoorutigisartakkakka peerniarpakka nammineq ingerlassaguma, kisianni taanna iluatsissinnaanngilaq oqartuassagussi taamatut qinnuteqaraluarnera itigartilluinnarlugu. Ukiut arlallit akuerisimasaq allaavoq. Ullumikkununa annaassiniartumik nipilimmik oqalunnerput aallaaveqartoq. Taakkua tunngaviginiarsigit.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Oqaluttoq kingulleq Otto Steenholdti uanninngaaniit imatut nipilimmik avammut nalunaarugitigakku, uanga uutiterinissaq sinerissap qanittuani illersoriga. Taamatut toqqaannartumik oqanngilanga, kisianni suleqatigiissitap tamakku tamaasa nalilersussavai. Uanga isummereersinnaangilanga Inatsisartut suleqatigiissitassai Inatsisartut sinnerlugit pinngitsoornani uutiterinissaq ingerlanneqassasoq, imaluunniit tamarmi nunamut tulaanneqassasut.

Toqqaannavissumik uanga massakkut isummersinnaanngilanga, maani isummat ataqqineqartussaapput taanna Naalakkersuisut aamma nalunngilara pisussaaffigigaat. Taava Daniel Skiftemut qassutit ammaanniarneqarnerat apeqqusermagu, qaassutinik ammaaniarneq aap tassa Upernavimmi, Ilulissani Uummannamilu aamma aalisartut kommunalbestyrelsellu taanna piumasaraat. Siunnerfigineqarpoq killilimmik annerpaamik immaqa qaammatit sisamat sikunialernerata nalaani ukiuunerani ingerlanneqarsinnaasoq. Aammalu qassusersorfiit killilersoqqissaarlugit avammut anillaassinnaajunnaarlugit isumannaarinissaq.

Neriuppunga taanna pitsaasumik aamma ataqqineqarlunilu aalajangiisoqassappat taamatut malinneqassasoq. Aamma soorunami apeqquserneqarsinnaagaluarpoq tunisassiassat pitsaassusiat appariaallatsinneqassanersoq, kisianni qularinngilara qassusersorneq tamakkiisumik nakkutigilluarneqarpat aammalu ningissimasarnerisa sivisussusiat eqqortumik atortinneqarluni atorneqarpat isumaqarpunga appariaammik kinguneqarnavianngitsoq.

Taavalu ilaatigut aamma oqallinnermi eqqartorneqarpoq annertuumik raajarniartut utaqqisarnerat isumaqarpunga taakkua suleqatigiinnut apuunneqartariaqanngitsut. Sukkasuumik aaqqinniarneqarsinnaasut toqqaannartumik suliffeqarfissuarmut apuunneqarnissaat maanngaaniit neriorsuutigissavara. Tassa suleqatigiinnermi taakkua suleqatigiissitassamut isumaqarpunga apuunneqartariaqanngitsut. Ulluinnarni ajornartorsiutit, raajarniutit sivisuumik utaqqisarnerat, karsit allallu suliffeqarfimmut piaarnerpaamik apuunneqassaaq. Neriuppunga tassuuna aamma arlaatigut pitsanngoriaammik kinguneqartitsiumaartoq.

Taavalu aamma ilinniartut allallu Atassumminngaaniit eqqartorneqarmata massakkut ilinniarniartorpassuit ajoraluartumik tiguneqanngitsoortarput sungiusarfissaqanngillat. Inuusuttut piukkunnartutsiarsuit, kolligiami inissaqanngillat. Taava fabrikkimi sulisut taakkununnga ingiaallutik tigussagutsigit taava sumiissappat, inissat amigaatigineqarput, ilinniarfissat amigaatigineqarput. Aamma pikkorissartiinnarlugit ilinniartitsisunngortinneqarsinnaanngillat. Immaqa sanasunngortinneqarsinnaagaluarput kisianni taamatut aaqqissuussinissaq mianersorfigisariaqarparput. Piffimmiit piffimmut sukkasuumik nuussigasuaannartarnerit taakku inuiaqatigiinni qangalili misilittagaqarfigut pitsaanngitsumik kinguneqartartut unitsinneqartariaqarmata.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Naatsunnguamik tassa akissuteqalaaginnarniartungaana. Tassa Daniel Skiftep oqaaseqarnermini aamma siullermiilinngilaq maani oqaaseqartarnitsinni puussaarisutut nalilertarmatigut. Tassami aamma apererusunnarpoq. Ilumut puussaarineruva? Aperissalluni oqaluuserisarpiaq pillugu fabrikkit taava sorliit matussavagut. Aammalu tunisassiat suut paarlagullugit ilanngutissavagut, aammalu fabrikkimi sulisut soorunami sukkulluunniit ilinniarteqqinneqarsinnaaneri tamatta taanna periarfissaasoq nalunngilarput, kisianni aamma nalunngilarput soorlu taasarni majoriami matusariaqarsimasumi ajoraluartumik ukiorpassuarni ilinniarsimasunik amigaateqartoqarsimasoq immikkorluinnaq ilinniarsimasunik amigaateqarneq tassani pineqartarsimanngimmat nunatsinni imaaliallaannaq taarserneqarsinnasimanngitsut. Taamaatumik oqippallaaqaaq taamatut oqaannarnissaq.

Inuiaqaigiit aap tamaaviisa ataatsimut isigivagut aamma tamatta pitsaasussaq ujarlugu maani suliniarpugut ilumoorpoq. Pitsaasussaq isigalugu suliniarutta aamma soorunalimi siunersuutitta taartissaanik ersarissunik aamma oqartoqarsinnaagaluarpat soorunalimi uagut suleqataasinnaavugut. Fabrikkit sorliit matussappat tunisassiat sorliit taarsissavaat. Aammalu kilisaatit ulluminerniit raajarniartuniit anginerungaartut aalisartilissagutsigit aamma Lars-Karl Jensenip taanna erseqqissumik oqaatigivaa.

Naluarput qanoq annertutigisumik kinguneqarumaarnersut. Sarfap ingerlarnera aammalu ilaatigut uloriagineqartartut ukini arlalinni nunamut qanittumi kilisaassuit angisuut qanillinissaanik mianerineqartartoq taanna annertuumik aseruisinnaanerat imaluunniit imaaliallaannaq støvsuge-sinnaanerat raajartassat aamma killeqarmata. Aamma amerliartulermata imaaliallaannaq taakku nungunnissaat mianersuutigisariaqarparput. Taamaattumik nalilersugassagut annertoqaaq. Antuumut oqassuunga oqarmat pissutissaqanngitsoq massakkut eqqarsaatigissallugu fabrikkit sorliit matuneqassanersut.

Isumaqarpunga, oqaluuserinnissagaanni aammalu ersarissunik uppernarsaatinik oqaluuserisaq tunngavissaqartissagaanni oqartoqarpat taava fabrikkit ilaat matusariaqassasut. Aamma piareersimaffigisariaqartoq eqqarsaqqissalluni ilumut fabrikkit sorliit matuneqassanersut. Pinngitsoorata eqqarsaqqittussaasariaqarpugut kingunissai aamma ilisimalluartariaqarlutigit.

Taamaattumik pissutissaqaqaagut massakkut suliap aallartinneraninngaaniit kingunissaasa aamma nalilersukannereernissaanut. Taavalu Royal Greenlandimut tunngatillugu ilumoorpoq misissuisoqaqqissaartariaqarpoq. Aamma aningaasat akiligassarpassuit eqqartorneqartartut aammalu ingerlatsinera pillugu pisariaqarluinaqqissaarpoq ullumikkut aarlerigatta nalilersuinissarput. Aamma siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tassanngaannartumik KNI-mi pisimasut eqqaaneqarmata assingusumik tassanngaannartumik aningaasarpassuarnik aningaasaliisariaqalernissarput taanna sillimaffigissagatsigut. Qujanaq.

Daniel Skifte, Atassut:

Qujanaq. Siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaasii annikitsunnguamik oqaaseqarfigissavakka. Tassa ilaatigut eqqartorneqarmat tassani sinerissami qanittumi aaqqiniartoqassappat piareresimasoqarnersoq soorlu angallatitaanissamut allanullu. Tassani uagut tikkuagarput tassaavoq piareersimasoqarpoq. Taanna nalunngilarput. Aamma akuerineqaqqullutik kattullutik saaffiginnittaraluartut maannamut akissuteqarfigineqarnerluunniit ajortut taanna aamma nalunngilara.

Taannali uniffigissanngilarput. Oqaaseqarnitsinni oqaluttutta erseqqissumik oqaatigaa isumaqartugut sinerissamut qanittumut raajarniat ullumikkut kattullutik anginerusumik angallatitaarnissaannut piareersimasoqartoq. Taanna oqaatigeerpara piareersimasoqarpoq aamma aningaasaliinissamut piareersimasoqarpoq. Taamaattumik taanna iluatinnartutut isigaarput aammami taanna Naalakkersuisut siunnerfigigaat paasigatsigu. Aammalu ataatsimiittitaliat siunnerfigigaa paasigatsigu. Taamaattumik uagutsinnut isorinnissutigineqarsinnaanngilaq. Tassani isumaqatigiittoqarpoq.

Aamma Aalisarnermut Naalakkersuisup isumaqatigisaa oqaloqqaanermini unaasoq. Tassa nunani allani aalisagartassat nunatta ilangerpiarneq ajugai aqqutissiuunneqartariaqartut. Taanna Aalisarnermut Naalakkersuisup isumaqatigimmagut assorujussuaq tulluussutigaarput. Tassani ajornartorsiutit ilaat uaniippoq sulisut soorlu Flimmiskapimi sulisut akileraarutai tassani eqqarsaatigaagut ilaatigut sulinermi akikinneq peqqutigalugu aaqqiisoqarniassappat taava immaqa taavani suliassanik aallernerusinnaagaluarpugut akileraarutinik aallerfigineqartuuppata. Tassa taanna periarfissat ilaattut tikkuarparput.

Taamatut oqariarlunga taava aamma oqaatigissavara qassusersorneq pillugu oqartoqarmat, uagut qassusersorneq tunngaviatigut akerlerinngilluinnarparput, kisianni siornatigut qassusersortarsimaneq qassutillu naassaanngitsumik piniarusaartuarnerat, soorlu annaasaqarnikkut allatigullu taanna akerlerisimavarput, aaqqissuussamik imaluunniit aaqqissuulluakkamik iliortoqassappat uagut oqariartuuterput uaniippoq; taassumap nakkutigeqqissaarnissaa pisariaqarpoq, taamaattoqarniartorlu paasivara.

Naggataatigut Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip oqaasia aamma fabrikkit sorliit matuneqassanersut uagut eqqarsaatigisariaqaripput oqaatigisariaqarippullu, taanna uagutsinnut pingaarnerunngilaq. Uagut oqarituutitsinni oqaatsitta ilaat 24. september ammaanermi oqallinnermi oqariartuutigineqartoq unaavoq: aaqqissuussinissami siunissaq isigalugu avammut niuernerput annerulersinneqartariaqarpoq aammalu fabrikkit ilai matoraarniarneqartut pitsaaneruvoq allanut suliassaqartitsiviusunut atoraanni, soorlu taamanikkut taasarput tassaavoq, soorlu inaariikkanik nioqqutissiornermut nunatsinnut aammalu nunanut allanut neqeroorutissagut eqqarsaatigalugit.

Aalisakkeriviit matoorarniarneqarnerat uniffigiinnanngilarput, uagut aamma siunnersuuteqarpugut septemberimili ima iliortoqassaaq, taannalu nalilersullaqqullugu Naalakkersuisunut. Taamaattumik oqaatsigut tunngavilersorluagaasutut maannamut suli isumaqarfigaakka.

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Tassa takisuuliornaveersaarniarpunga.

Una ullumikkut oqallisigisarput, tassa ingerlaqqittussaavoq taanna qularnanngilluinnarpoq. Nalunngilarput ullumi Naalakkersuisut saqqummiussimmata oqaatigivaat ullumikkut oqallinneq tunngavigalugu tassa suliaq ingerlateqqinneqartussaavoq upernaamut maani inimi uterfigeqaqqissinnaanissaa taanna siunerfigineqarluni, tassami upernaamut aalisarnermut inatsit allanngortiterneqartussaasoq aamma ilimasaarutigineqarpoq, kisianni tassa suliaq ingerlaqqittussaammat sorpiaat inassutigineqarsimanersut nalornissutigineqassanngimmata, isumaqarpunga erseqqissarneqartariaqartoq.

Tassami ataatsimiititaliaq suligarsuatitaasimasup inassuteqaatai inassutigisai taakkua tamatta tigummivagut, tassanilu inassuteqaatit arfineq pingasuupput, taakkualu tulleriissaassagaanni inassuteqaat siulleq 5A, tassa utaqqiisaasumik raajanut ooqanngitsunut sikulersukkanut landskarsi aningaasaligaanik minnerpaaffiliisoqartariaqartoq, taanna tassa amerlanernit maani kissaatigineqarpoq taanna siunnerfigineqassasoq.

Taava tullia, 5B inassuteqaat sinerissami aalisariutit angissusissaannut tunngassuteqartoq, taanna akuersaavinneqanngilaq, oqallinnerup taanna erseqqilluinnartumik maani takutippaa.

Taava 5C, inassuteqaat, tassa pissutsinik naleqqussaanissamut aaqqissuussinermut pilersitsisoqarnissaa inassutigineqartoq, taanna maani oqallinnermi ajorineqanngilaq.

Taava aamma inassuteqaat 5D taamaappoq, ajorineqanngilluinnarpoq, tassa karsinik sikunillu amigaateqalersarneq aaqqiiviginiarneqassaaq aalisartut namminneq pigisaannik ingerlatitseqatigiiffiliornikkut karsinik sikunillu pilersuisussamik.

Taava tikipparput ullumikkut annertuumik tunngaviusumik maani inimi oqallinnermik aamma oqallisigineqartoq annertuumillu isummanik aalaterisoq, tassalu nunami tunisassiorneq imaluunniit imaani tunisassiorneq sorleq salliutinneqassava. Tassa tassani inassuteqaammi 5E-mi Ataatsimiititaliap suligasuartitaasimasup inassutigivaa una, Naalakkersuisup Simon Olsenip, tassa Naalakkersuisuusimasup tusagassiuutitigut nalunaarutaani 29. december 2000-imeersumi nammineerluni nioqqutissiortarnissamik pilersaarut piviusunngortinneqassaaq annertussusiliinerli qaffatsinneqassaaq 7.500 tonsinut, tassa taanna akuersaavinneqanngilaq, tassa maani oqallinnermi imaluunniit amerlanerussuteqarluartut nunami nioqqutissiorneq salliutinneqassasoq taanna ersarilluinnartumik ullumikkut isumaqatigiissutigimmassuk.

Kisianni oqaatigineqartoq aamma aajuna, tassa raajartassiissutit iluanni, tassa TAC-liinerup iluani, tassa sinerissap qanittuani nunami nioqqutissiarineqarsinnaanngitsut, tassa sipporussat taamaallaat imaani nioqqutissiarineqarsinnaassasut. Tassa taanna ajoriffissaqartinneqanngilaq tusaasinnaasagut malillugit maanngaanniit.

Tassa assersuutigiinnarlugu ukioq manna raajartassiissutigineqarput sinerissap qanittuani 36.391 tonsit nunami tunisassiorfinni Royal Greenlandip tunisassiarisinnaavai, siornami takutippaa 33.000 tonsit tunisassiarisinnaallugit, tassa imaappoq sipporussat 3.391 tonsit taakkua akuersaarneqarsinnaapput imaani sinerissap qanittuani nammineq aalisartunit nioqqutissiarineqartuuppata. Tassa imaappoq 7.500 tonsit imaaliinnavillugit akuersissutigineqanngillat.

Inassutigineqartut allat tassa 5F, 5G 5H-lu taakkua aamma maani ajoriffissaqartinneqanngillat, tassa taakkua erseqqissaatigilaarpakka suliaq ingerlaqqittussaammat, aammalu nalornisigineqassanngimmat suut inassutigineqarnersut maanngaanniit.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Siunnersuutigissavara ? time unillatsiassasugut, tassa nerisassat piareersimammata, tassa taanna isumaqatigiissutigineqartoq nereqatigeeqqaarnissaq, taavalu nangeqqissalluta tanneq qulingiluanut. Aamma suli immikkoortut marluk ingerlateqqittussaassagatsigit taamaaliunngikkutta ullormik aamma allamik nassaarniarsarisariaqassagatta kinguartitsissagutta suliassanik.

Ataatsimiinneq unikkallarpoq, tanneq qulingiluat naapeqqissaagut.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Ataatsimiinneq nangeqqippoq. Taavalu oqaaseqartussat tullii tikitsinnagit oqaatigilaassavara erseqqissaatigalugu ilaatigut aamma oqaaseqarniartut sisamassaannik oqaaseqarniarlutik qinnuteqarmata.

Suleriaatsimi § 47, imm. 2-at ilaatigut imaattunik imaqarpoq; "ilaasortaq kinaluunniit ullormut oqaluuserisassanut oqaluuserisassamik oqaluuserinninnermi pingasunik amerlanerusoriarluni oqaaseqarsinnaanngilaq, aatsaalli taamaaliorsinnaalluni ataatsimiinnermik aqutsisoq isumaqarpat.?" Tassa ataatsimiinnermik aqutsisoq isumaqarpat ilaasortat sisamassaanik oqaaseqartinnissaanut immikkut ittumik pissutissaqartoq, taannalu immikkut pissutissaqarsorivara imaalillugu; uani suliaq eqqartorneqartoq ataasiaannarlugu maani suliassaavoq taamaattumillu pisariaqartutut aamma isumaqarfigalugu, oqaaseqartut ilaat tassa sisamariarnissamut periarfissillugu, kisianni sivikitsuararsuarmik tassani taamatut periarfississinnaallugit, tassa aqutsisup tassani aalajangertussaallugu sisamariarsinnaallugu.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Godmand Rasmussen, Atassut, tassa partiip oqaaseqartuisa atavaasigut.

Godmand Rasmussen, Atassut:

Uanga tassa ullumikkut oqallinneq malinnaavigivara, aammalu eqqussagunarpoq oqassaguma, uani siunnersuutigineqartoq aalisarnermut uani tunngaviatigut amerlasuutigut isumaqataaffigineqaqattaartoq malugivara, kisianni aamma arlalinnik uparuagassaqalaarpunga, kisianni oqareernittuut naatsunnguanik oqaaseqarusuppunga.

Siullermik uggornartutut oqaatiginiarpara ukiuni arlalinni annertuumik nukippassuit atorsimavagut aalisarnermut politikki uani eqqartortarlutigu. Taamaattumik tupigivara aamma taanna inatsisissaq kinguarteqqinniarneqarnera. Nukipparujussuit atortarsimavagut unnussuarmoortarluta taanna, aamma massakkut taamaalivugut, taava ukiuni sisamanngulersuni aamma qinigaaffimmi naassanerluni aalisarnermut inatsimmik suli tunngaviliinata. Tassa taanna apeqqusigara uanga inuttut.

Aalisartut massakkut ajornartorsiuteqarput taannalu qangali nilliaatigivaat, aamma kinguarteqqissavarput aappaagumut? Aammami tassani pigutta immaqa oqassaagut aamma tullianut, taava inatsisaattutut pissusilersulissaagut aalisarnikkut inatseqarata ingerlaniarutta.

Siunnersuut una imartoqaaq arlalitsigullu aamma isumaqataanartorujorujussuulluni.

Suliffissuit ilaatigut matuneqarsinnaanerat eqqartorneqarput, kisianni uani nassuiaammi qupperneq 20, assut annertuumik uannut eqqarsaatissiisimavoq taanna atuarakku una, tassa tassani eqqaaneqarput suliffissuit nunatsinni nunaqarfinni tunngatillugit, sulisoqarpianngitsut amerlasoorparpassuit uani takusinnaavagut. Illoqarfinni pingaaruteqarnerusuni tamakku salliutillugit misissuiffigeqqaarneqarsinnaanerat periarfissaassannginnerluni? Ilumoorpoq nunaqarfeeqqat ilaanni avannaatungaani suliffissuit imminnut nunaqarfiit imminnut qanittut amerlavallaaqaat. Tamakku isumaqarpunga salliutillugit matooraanissat eqqartorneqassappata qanoq iluanaarutaasartigisinnaaneri misissuiffigineqarsinnaaneri.

Akinik minnerpaaffiliinissaq eqqartorneqarpoq, ilaasa piaartumik atulersinniaraat ilaasa kinguartiterusukkaat. Uggornartutut una oqaatigerusuppara isumaliutissiissummi aamma Naalakkersuisup nalunaarutaani takunnginnakku, iluatinnartutut una oqaatigerusuppara; siusinnerusukkut aalisakkanut bonusi atorneqartartoq taamanikkut assorujorujussuaq atugaalluarnikuuvoq. Taavalu aalisartut assersuutigalugu immaqa suliffissuit tunisassiornikkut annikippallaamik aalisartullu ingerlasimagunik, kisianni qummut killiliinikkut una tonsi anguneqarpat taamanikkut aningaasanik tapisisitsisoqartarpoq. Taanna periaaseq uterfigineqarsinnaasuuppat misissugassanut assut ilanngutassaqqigivara.

Aalisartut taamannak ingerlaleraangamik taakku tonsit killiliunneqartut pisinnaasartik tamaat eqiigallutillu anguniarsarisarpaat, taava taanna angungaagamikku naluneq ajoramikku qaavanut aningaasanik pissarsissutigisussaallugu, taanna isumaliutigiteqqikkusuppara.

Uani Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip aatsaannguaq akissuteqarnermini oqaatigisaa ilumooqqissaartutut uanga nalilerusunngilara, aamma Aalisarnermut Naalakkersuisoq oqarmat, suliffissaaruttut mianersorfigisariaqarigut. Suliffissuit ilaani allaqquttoqartussaanngitsumik nipeqarpoq matusinissaq. Atassutillu oqaluttuaninngaanniit oqaatigineqarpoq periarfissanik allanik ujaarlertariaqalersugut, tassa suliffissat tungaanut.

Ullumikkut illoqarfiit ilaanni pikkorissartitsinikkut aamma unnukkut atuartitsinermi periarfissat ujartortariaqalinnginnerlutigit soorlu Majoriaq assersuutigineqarpoq. Inuit piumassuseqartut unnukkut atuarfiit asoornerisigut ualikkuminngaanniit eqaallisaalluni misissuinermi pikkorissartitsinerit taavalu atuartitsinerit inersimasunut aamma ingerlanneqarsinnaagaluarput suliffeqarfiit arlaannut atuuttussamik.

Una nassuerutigisariaqarparput qangali Atassummi nilliaatigiuartarnikuuarput, nunatsinni suliffissanik allanik nassaanngikkutta annernartunik arlaatigut attuijumaarpugut, taanna uani nalunaarusiami uppernarsereerpoq.

Soorunami illoqarfiit ilaannut aningaasanik nalimmassaasinnaaneq aningaasaleeqqittarnerlu taanna pitsaasortaqaraluarlunilu uanga tunginninngaanniit isumaqarpunga aappaatigut aamma ulorianartortaqartoq.

Nalunngilarput qanittuannguami Qasigiannguit ajornartorsiungaarlutik saaffiginnissimasut aamma Uummannap kommunia taamatut aamma aningaasanik atorpoq.

Taava ataavartuunngitsumik taamatut aningaasaliisarneq siunissami takoreerlugu akilersinnaanngitsuni taamatut ingerlatsiuaannarnissaq siunissami ornittuassagutsigu oqaatsit kusanartut maani aniatinneqartut kimeeruttussaapput.

Piffiit ilaanni aningaasarsiorneq pitsaasumik ingerlavoq aamma suliffissuarni. Nassuerutigisariaqarparpulli aamma suliffissuaqaratta ajoraluartumik imminnut napatissinnaanngitsumik. Siunissami tamakku tapiissutinik tuniorartuassagutsigit naleqquppaa? Taanna pitsaasumik isumaqarpunga isummerfigineqartariaqartoq. Aammalu aalisartut tassani, immaqa una nassuerutigisariaqarparput aalisartut qangarsuarli aalisartut imaani inuutissarsiornerminni uagutsinnit periarfissat suusut nalunnginnerungaangaarpaat, pinngitsaalisinnaanngilagut aalisartut namminneq naleqqussartarpaat piniakkat suuneri, mattutivinneqarsinnaanngillat tassani kalaallit aalisartui pikkoriffeqareerput.

Oqareernittuut uani eqqartorneqartut uanga ataatsimut nalilissagukkit naapiffiit amerlasoorujorujussuit iluatinnaatillit partiininngaanniit attaviitsunit Kattusseqatigiinniillu oqariartuutigineqartut ataatsimut nalilersorluassagaanni iluatinnaatilerujussuarnik imaqarput. Taamaattumik isumaqarpunga partiimi sumiinnerput imaaliorpallaarnagu, taamaaliorpallaarnatali ataatsimut naapinniarsinnaaneq taanna annertuumik ujartariaqarparput.

Imaannaanngitsumik massakkut oqaluuserisaqarpugut aalisarnermut tunngatillugu. Taamaattumik isumaqarpunga ataatsimut eqikkaalluta pitsaaqqutit taavalu ajortitsiniaqattaarnerit tamakku qimaamillugit immitsinnut tassani naaperiaqattaarnissarput assorujorujussuaq pingaaruteqartussaavoq.

Ilaatigut nalilerusunnartarporluunniit oqariartuutigineqartut ilaatigut kusanartorujorujussuit aasit killormut sangutilluginaasiit allanngortittaqattaalernerat taanna orniginanngilaq, nuannerunnaartarpoq taamannak oqallinnerit pileraangamik.

Una aqagu immaqa naluara unnummut pisassarput pilerutsigut uanga annertunerusumik oqaaseqaqattaartussaagama taama naatsumik taanna oqaaseqarfigivara.

Naluara unnummut ingerlaqqinniarnerluta.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Tassaana Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip fabrikkinik matooraanissarput eqqaammagu naqqiissutigilaarniarlugu, uagut oqaaseqarnitsinni fabrikknik matooraanissaq eqqarsaatiginngilarput, taamaallaalli aalisartut ullumikkut ajornartorsiutaannik oqilisaaniarneq pivarput.

Aamma tusaasakka malillugit Inuit Ataqatigiit siulittaasuata oqarneratut taakkua sinerissap qanittuani aalisariutinik pitsanngorsaanissaq nikeriapallassinnaanissaq taanna isumaqatigigaa tusaasinnaavara. Taamaattumik paasiuminaatsippara Inuit Ataqatigiit imminnut akerliusumik nipeqarnerat.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Tassa piffissaq sivitsorpoq aamma uteqattaarilinnguatsiaratta naatsorsuutigaara oqallinneq maanga kipineqartariaqartoq. Tassa suleqatigiissitassamut oqallinnerit ingerlanneqartussaapput, tassanilu nalilersorneqartussaallutik.

Tamatta siunnerfigivarput aalisartut aalisarnerup isumannaatsumik ingerlanissaa qularnaarniassallugu aalisartut pitsaanerusumik atugaqalernissaat siunnerfigissallugu aammalu tunisassiorfiit ingerlalluarsinnaasut allallu pilersinneqarnissaat siunnerfigalugu maani annertuumik ersarissumik oqariartuutigineqartoq qujassutigaara.

Neriuppungalu aamma suleriaqqinnissami annertuumik peqataajumaartusi, aamma qularutigineqassanngilaq malinnaatinneqarnissarsi ataatsimiititaliat aammalu Inatsisartunut ilaasortat.

Taava naggataatigut oqaaseqarfigilaassavakka Atassutip siulittaasuata oqaasii, ilaatigut maanngaanniit oqaatigaa kattunniartut arlallit akineqarneq ajorsimasut. Uanga takusinnaasakka malillugit kattunniarlutik saaffiginnissuteqarsimasut Aalisarnermut Pisortaqarfimmut tamarmik akineqartarsimapput, allakkatigut uppernarsaatissaqartippara taanna, aamma Siimuup nammineq taanna uppernarsarsinnaavaa, akineqartarsimapput tamarmik. Taamaammat tunngavissaqaqqissaanngilaq taamatut oqalunneq akineqarneq ajorsimasut.

Taavalu Kuulumaat oqaatigisaa naggataatigut aalisarnermi inatsisip aamma kinguartinneqarnera, inatsisaallutangooq ingerlasinnaannginnatta, aap, ilumoorpoq. Aalisarnermi inatsiseqarpugut kisianniliuna taanna naleqqussarneqartariaqartoq massakkut taamatut aalisarnermi inatsit itsillugu ajoraluartumik annerusumik alloriarfissaqanngillat aalisartut, kisianni tassani suleqatigiissitassami nalilersorneqassapput.

Neriuppunga pitsaasumik aamma Atassut suleqatigisinnaassagipput tassani nalilersuernermi, aamma suleqataajumallutik neriorsuereermata taanna qujassutigaara.

Taavalu naggataatigut Daniel Skiftemut utoqqatsissaanga uani ileqimisaartormat maanngaanniit uparuarakku utoqqatserpunga taamaaliorsimagama aamma ajuallatsitsinissara tassanngaanniit anguniarsarinngilluinnaqqissaarpara, kisianni tullianik eqqaamassavara taamaalioqqissannginnama, qujanarujussuaq.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Tassa taamaalilluni allanik oqaasissaqartoqanngimmat imaluunniit oqaluttussaq tulleq maaniinngimmat taava ullumikkut immikkoortoq pineqartoq imartooq aammalu pissarsiffiulluartoq qularnanngitsumillu aamma suleriaqqissamut sakkussanik tunisisoq assut, taamaalilluni ullumikkut oqallisigineqarnera tamaanga killeqarpoq, tassalu aalisarnikkut pissutsit atuuttut pillugit nassuiaat.

Taamaalilluta tullianut ingerlaqqissinnaanngorpugut, immikkoortumut tullermut, tassalu immikkoortoq 21; Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut, tassanilu saqqummiussissaaq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq.