Ullut ataatsimiiffiusut tallimaat, tallimanngorneq septembarip 28-at 2001, nal. 16:10

Oqaluuserisassani immikkoortoq 24

Ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffiit, paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Isumaginninnermut Suliffeqqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Ole Dorph, Isumaginninnermi Suliffeqqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Isumaginninnermi iluarsaaqqiinermi ataatsimiititaliarsuup 1997-iminngaaniit innersuussutigineqartut tunngavigalugit matumuuna ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffinni paaqqinninneq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuut Naalakkersuisut saqqummiuppaat.

 

Aalajangersakkat meeqqat inuusuttullu ikiorserneqartarnerat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni immikkoortinneqarsimavoq. Aallaqqaasiullugulu oqaatigissavara maani saqqummiussininni siunnersuut 20. september 2001-imeersoq saqqummiussisininni aallavigissagakku.

 

Isumaginninnermi iluarsaaqqiinermi ataatsimiitititaliarsuup malittarisassat maannakkutut iluseqartillugit attatiinnaqquvai. Suliassaqarfiup ataatsimut isigalugu inatsisitigut malittarisassaqarluarnera kiisalu meeqqanut sanngiitsunut isumaginninnermi pissutsit immikkut isigineqartuartartut malittarisassaqartareernerat innersuutigalugit.

Ulluunerani angerlarsimaffinni paaqqinninneq ataatsimiititaliarsumiik tassa isumaginninnermik ataatsimiititaliarsuarmiik, isumaginninnermik suliassatut isiginngilaat. Inuit atugarisaat, atugarisatigut pisartut paaqqutarineqartalernerannik pisariaqartitsisarnerannillu aallaaveqakkajunngimmata.

 

Taamaattumik peqqussutissatut una siunnersuut annertunerusumik allannguuteqartoqarnissaanik siunnerfeqanngilaq.

 

Pequssutissatummi siunnersuutip ataatsimut isigalugu ullumikkut meeqqat paarineqartarnerannut aalajangersakkat imarai.

 

Naalakkersuisut isumaliutersuutigaat ulluunerani paaqqinninnermik suliassaqarfimmi Atuarfitsialak assigalugu ulluunerani paaqqinniffitsialak taaguutigalugu siunnersuuteqartoqarsinnaannginnersoq. Meeqqalli suli atuartunngorsimanngitsut tamaasa eqqarsaatigalugit aammalu 53,5% taamaallaat ulluunerani paaqqinnittarfimmiittartut kisiisa pinnagit Naalakkersuisut tassunga taarsiukkallarlugu Atuarfitsialammut periareersarneq pitsaasoq suliarissavaat.

 

Siunnersuut Naalakkersuinikkut akisussaassutsip ukiut ingerlaanerani oqartussaaffeqarnermut allanut nuunneqarsinnaanissaanut periarfissiivoq. Suliassaqarfimmik taamatut allamik nuussineq Atuarfitsialak eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut suliniutit ingerlassimassaasa pitsaanerusut ataqatigiissillugit aaqqissuunneqarsinnaanissaannik aammattaaq nassataqarsinnaavoq.

Nuussisinnaaneq suliassaqarfimmi isumaginninnermi perorsaanikkut suliniutit eqqarsaatigalugit allannguutissanik nassatassaqartussaanngilaq. Peqqussutissatut siunnersuut aammattaaq misiligutitut aaqqissuussisinnaanermut periarfissiissooq. Taamaalillutik kommunit paaqqinnissinnaanermut neqeroorutinik misileraasinnaaniassammata. Tamatumuunalu suliassaqarfiup ineriartornera taamaasilluni pisinnaassalluni.

 

Naalakkersuisut taamatut oqaaseqarlutik siunnersuut inatsisartunit akuersaartumik oqaluuserineqarnissaa inassutigaat.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inuit Ataqatigiit:

Aap, Isumaginninnermut Naalakkersuisumut qujavugut. Taavalu partiit oqaaseqartuinut ingerlaqqippugut.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit nuannaarutigaarput isumaginninnermik iluarsaaqqiinermut ataatsimiititaliarsuup innersuussutai malillugit Naalakkersuisut piviusunngortitsiuarmata.

 

Soorlu uani ulluunerani paaqqinnittarfinni ulluuneranilu angerlarsimaffinni paaqqinninnermut peqqussutip suliarinera eqqarsaatigalugu. Ilumoorpoq isumaginninnermut iluarsaaqqinnermut ataatsimiitititaliarsuup malittarisassat maannakkutut iluseqaannarnissai ataatsimullu inatsisitigut malittarisassiuunneqarnissai kiisalu meeqqat sanngiinnerusut immikkut isigineqartariaqarnerat pingaartissimammagu innersuussutigalugulu.

 

Siumumiit aamma nuannaarutigaarput meeqqat ilaannai eqqarsaatiginagit, meeqqalli sapinngisamik tamarmik atuarfitsialammut isernissaminnut meeqqerivinnik periareersartittalernissat Naalakkersuisut suliniutigilermassuk. Tamannami Siumup pingaartilluinnagaanut ilaammat.

 

Ilaqutariittut inuuneq sulinerlu imminnut ataqatigiipput. Angajoqqaat naatsorsuutigisinnaasariaqarpaat inuiaqatigiit meeqqat paarinninnissaannut pisariaqartumik pitsaasumillu neqerooruteqartarnissaat.

 

Siumumiit pingaartipparput nunarput tamakkerlugu illoqarfinni nunaqarfinnilu meeqqanik paaqqinnittarfiit sanaartorneqarnerisa pisariaqartinneqartumut naapertuuttunngorsarneqarnissaat. Taamatullu meeqaanut sunngiffimmi sammisassaqartitsiviit tassa Fritidshjemmet nalun-ngilarput annertuumik pisariaqartinneqaraluartut ullumikkulli annertunerusumik suli naammassisaqarfiusimanngitsut.

 

Taakku naammaginartumik aaqqiiviginissaat siunertaralugu inassutigissavarput atuarfiit meeqqanullu paaqqinnittarfiit suleqatigiissinnerisigut tamanna anguniarneqassasoq.

 

Siumumiit taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini isumaginninnermut suliffeqarnermullu ataatsimiititaliamut ingerlatinneqaqqaarnissaa innersuussutigaarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffinni paaqqinninneq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuut siullermeerneqarnerani Atassummit imatut oqaaseqarniarpugut.

 

Angajoqqaat marluullutik suliffeqarsimappata imaluunniit kisermaalluni meeraqarlunilu suliffeqarsimagaanni meeqqat akisussaassuseqartumik paaqqutarineqartarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Ataatsimut oqaatigaluguu meeqqerivinni meeraaqqerivinnilu kiisalu ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarnissaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Tamaammat peqqussutissamut siunnersuut Atassummit tigulluarparput. Aamma inunnik isumaginninnermut iluarsaaqqinnissamik ataatsimiititaliarsuup anguniagassanut ilaatillugu innersuussutaa piviusunngortinneqartussanngormat.

 

Naak peqqussutaareersumut annertuumik allannguinermik kinguneqanngikkaluartoq. Taamaakkaluartoq ulluunerani meeqqanik paaqqutarinnittarnerup peqqussutissakkut erseqqissarneqarnera Atassummit pitsaasusut isigaarput ullumikkummi ulluunerani meeqqanik paaqqinnittarfimmi inissat taamak killeqartigitillugit ulluunerani angerlarsimaffimmit meeqqanik paaqqinnissinnaaneq pingitsoorneqarsinnaajunnaarmat.

Ulluunerani meeqqanut inissanik kommunit namminneerlutik aaqqissugaannik misileraalluni pilersitsisinnaanerit peqqusutissakkut periarfissinniarneqarnerat Atassummit tulluartuusoraar- put kommunit namminneq periarfissatik aallaavigalugit suliniuteqarsinnaanerat ammaanneqassammat.

 

Isumaginninnermut Naalakkersuisup saqqummiussaqarnermini Atuarfitsialak assigalugu ulluunerani paaqqinniffitsialak taaguutigitillugu suliniuteqartoqarsinnaannginnersoq oqaatigaa. Erseqqissarluguli Naalakkersuisut tassunga taarsiullugu Atuarfitsialammut piareersarneq pitsaasoq Naalakkersuisunit suliniutigineqassanersoq aamma suliniutigineqassasoq aamma oqaatigalugu.

 

Matumuuna Atassummit paaserusupparput Atuarfitsialaap oqaluuserineqarneranut peqatigitillugu inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliamit meeqqerivitsialak siunissami anguniarneqartariaqartoq piumasaqaatigineqarsimalluni meeqqerivitsialammik anguniagaqarnissap qimanneqarsimanera sunik peqquteqarnersoq nassuiaatigineqarnissaa piumasaraarput. Mee raq anguniakkamut Meeqqerivitsialammik anguniagaqarneq imminnut atalluinnarmata.

 

Naggataatigut -tsialak, soorlu Atuarfitsialak, Paaqqinniffitsialak, Meeqqerivitsialak, immaqa tullinnguuttut Seminariatsialak, Katuatsialak, Pilersuiffitsialak, Pisiffitsialak il.il. Atasummit isumaqarpugut -tsialak ingasaallugu atorneqalersoq, -tsialammik taaguusersuissagaanni taaguusikkap naammassisaqarsinnaassusianut naleqquttuusariaqartoq Atassummit isumaqarfigigatsigu.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissamut siunnersuutip siullermeerneqarnera Atassummit oqaaseqarfigaarput. Aappassaaneerneqartinnagu ataatsimiititaliamit misissoqqissaarneqarnissaa innersuussutigalugu.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Ulluunerani paaqqinnittarfeqarneq, ulluunerani angerlarsimaffimmi paasisarneq il.il. pillugit peqqussutissaatut siunnersuut ataatsimut nalilissagutsigu Inuit Ataqatigiit tungaanniit peqqutissaqanngilagut siunnersuummut akuerseqataannginnissatsinnut.

 

Taamaattoq oqaatigeriissavarput amigaateqarsorigatsigu aamma maqaasisaqalaaratta. Peqqussutissatut siunnersuutip imarivai meeqqat ulluunerani paaqqutarineqartarnerat pillugu malittarisassat. Assinguppullu meeqanit inuusuttunillu ikiorsiissarneq pillugu peqqusummi malittarisassanut maanna atuuttunut.

 

Siunnersuummi oqaaseqatigiit paasiuminarsarneqarsimapput, malittarisassallu tulleriinnilersorneri ataqatigiinnerulersutut ipput. Tamakku eqqaassanngikkaanni peqqussutissatut siunnersuut annerusumik iluarsaaqqinnermik nassataqartussaanngilaq. Peqqussutissatut siunnersuummi oqaaseqarfigerusutagut ataasiaakkaat saqqummiutereerutsigit ulluunerani paaqqinnittarfeqarnermut pissutsit killiffissiorlugit Inuit Ataqatigiit naliliinigut nalunaarutigissavagut.

 

Siullerpaajutillugu una oqaatigilarput pissusissamisoorsorigatsigu peqqussummi meeqqeriveqarnerup siunertaa tunngaviilu erseqqissarlugit immikkut malittarisassiuuneqarnissaat. Meeqqeriveqarneq inuiaqatigiit ilaqutariinnut meerartalinnut neqeroorutigivaat. Inuiaqatigiillu neqeroorutaata taassumap sumik imaqarnissa peqqussutikkut nalunaarutigineqartariaqarpoq.

 

Oqallisigisariaqartutut isumaqarfigaarput meeqqerivinnik meerartagut ilumut paarineqaannassanersut. Taamatummi oqaaseq taanna atorneqarami § 1, immikkoortoq 1-imi. Tulluarnerunngila oqassalluni meeqqeriviit paarsillutillu perorsaanermik suliaqartuusut. Ilami pissutsit piviusut imaapput nunatsinni meeqqat suli atualinngitsut affaasa missaat namminneq angerlarsimaffiginngisaminni ullukkut paarineqartarput, meeqqat eqqumanerpaaffianni, piuminarseruttorfiannilu inunnik allanit isumagineqartariaqartarput, akunnerni meeqqat ilikkalertoruttorfii.

 

Taamaammat oqartariaqarpoq meeqqerivinni sulisut naammassisartagaat paaqqutarinninnerinnarmik imaqanngitsoq suliaat perorsaanermik aamma imaqarput.

 

Perorsaaneq mianernartuuvoq perorsaariaatsillu assigiinngitsorpassuullutik. Taamaammat angajoqqaat meeqqerivinni sulisut peqatigalugit ersarsissumik siunnerfeqarlutik qanimut isertuaallutik ataqqeqatigiinnermillu tunngaveqarlutik peqatigiinnissaat pisariaqarpoq. Ikioqatigiittariaqarput siunertaralugu meerartatta inuiaqatigiinni sukkaqisumik allanngorarfiusumi toqqiisisimasumik peqqinnartumillu ineriartorsinnaanissaat.

 

Maluginiarparput peqqussutissatut siunnersuummi kommunalbestyrelsi meeqqerivinnik angerlarsimaffinnillu ullukkut meeqqanik paarsisunik nakkutilliisussaatitaasoq. Taanna iluarisimaarparput. Ippigaarpulli peqqussummi atuuttumi nakkutilliisussap immikkut piginnaasaqarnissaanik piumasaqaat siunnersuummi peerneqarsimammat.

 

Tamanna akuersaanngilarput Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut meeqqanik isumaginninneq sullissinerlu tamaat meeqqerivinni angerlarsimaffinnilu paasinerit mininnagit pitsaassutsimikkut qaffasissuusariaqartut sullissinerlu inerisartuartariaqartoq.

 

Taamaammat nakkutilliinissaq pingaaruteqarluinnarpoq tamatuminngalu suliaqartussat immikkut piginnaaneqartariaqarsorivagut. Ima isumaqartinngilarput nakkutilliisup qaffasissorujussuarmik ilinniagaqartuusimanissaa, kisianni perorsaanermik suliaqarnermikkut misilittagaqartuunissaa. Meeqqallu pisariaqartitaanik ilisimassaqartuunissaa pingaartipparput.

 

Inatsisartut isumaginninnermut ataatsimiititaliaata tamanna aamma nalilersoqqissaassagaa kaammattuutigaarput.

Iluarisimaarnarpoq misileraanerit atorlugit ullukkut meeqqeriveqarnerup nutaanngorsarlugulu ineriartortinneqarsinnaanera peqqussutikkut periarfissiissutiginiarneqarmat. Apeqqutigissavarpulli sooq misileraanerit ukiunut pingasunut killilerneqarsimanersut, imaluunniit killilerniareqarnersut.

 

Isumaginninnermut Naalakkersuisup saqqummiussilluni oqaaseqarneratigut paasinarpoq ulluunerani meeqqeriveqarnermut maleruagassat immikkut peqqussusiuunneqarnissaat qangali kissaatigineqarsimasoq. Assersuutigalugu isumaginninnermik iluarsaaqqiinermi ataatsimiititaliarsuarmit.

 

Naalakkersuisup ilanngullugu oqaatigaa ataatsimiitsitaliarsuup inassutai tunngavigalugit siunnersuut suliarineqarsimasoq. Taava aperisariaqarpoq siorna upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnitsinni ulluunerani paaqqinnittarfiit pillugit oqallikkatta Inatsisartut innersuutai inassuteqaataat kaammattuutaallu ullumikkumut suleriaqqinermi qanoq tunngaviginiarneqarsimanersut.

 

Siorna juni aallartilaartoq Isumaginninnermut Naalakkersuisup meeqqat inuusuttullu pillugit Sisimiuni isumasioqatigiissitsimmat ulluuneran meeqqeriviit sammineqartut ilagaat isumasioqatigiinnermi peqataasut innassutaat kissaataallu sumut pippat?

 

Siorna Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni isumaginninnermut iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup meeqqeriveqarneq pillugu siunniussaa Inatsisartut ilalerpaat. Assersuutigalugu ukioq 2005-imi meeqqanut atualersimanngitsunut inissaqartitsinerup 80%-iunissaa.

 

Taamaammat kaammattuutigineqarpoq sanaartugassanut pingaarnersiuilluni tulleriissaarinissami meeqqeriveqarnermut aningaasaliissutissat annertusisarneqassasut. Ukioq 2002-mut aningaasanut inatsisissanut siunnersuut qiviaraanni nassuerutigisariaqarpoq anguniagaq ukiuni qaninnerpaani piviusunngortinneqarsinnanngitsoq. Sanaartugassat eqqarsaatigalugit pingaarnersiuineq allanngunngippat.

 

Meeqqeriviliornermi kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni aningaasalersueriaatsit ilanngullugit allanngortinneqartariaqartutut inatsisartuni isumaqatigiissutigineqarpoq. Kommunit akiliisinnaassuseqarnerusut akiliinerulersillugit.

 

Periarfissaq manna iluatsillugu apeqqutigissavarput nutaaliorneq taanna misilittagaqarfigineqalereersimanersoq.

 

Sisimiuni meeqqat inuusuttullu pillugit isumasioqatigiinnermi eqqartorneqartut ilagaat Meeqqerivitsialaat. Unalu nipi paatsoorneqarsinnaanngitsoq tusarliunneqarpoq. Ulluunerani meeqqeriveqarnerup qulaajaavigineqarlunilu misissueqqissaarfigineqartariaqarpoq. Atuarfitsialak Meeqqerivitsialallu siunertaqarluartumik ataqatigiissinneqarsinnaaqqullugit.

 

Isumaq taanna Inuit Ataqatigiinnit tapersersorparput. Inatsisartullu isumaginninnermut ataatsimiititaliaani suleqataanerput aqqutigalugu ataatsimiititaliami ilaasortaqativut peqatigalugit Naalakkersuisunut apussimavarput ataatsimiititap pingasoriarluni allakkatigut saaffiginnissutigisimavaa kinguneqanngitsumilli.

 

Isumaginninnermut Naalakkersuisup saqqummiussissummini oqaatigaa Naalakkersuisut meeqqerivitsialammut taarsiullugu Atuarfitsialammut piareersarneq pitsaasoq suliniutigilersaarlugu.

 

Tunngavilersuutigivaat meeqqat ulluunerani paaqqinnittarfimmiittartut kisiisa sullikkusunnginnamikkit. Tamanna immini ajunngilaq. Atuarfitsialammut piareersarneq pitsaasumut suliniuteqartoqalersaaraluarpalluunniit patsisissaasorinngilarput meeqqeriveqarnerup sukumiisumik qaqilerivigineqarnissaanut tunaartassat tunngavissallu ersarissarneqarnissaat siunertaralugu.

 

Aatsaat taamaaliornermi atuarfinnik meeqqerivinnillu inerisasanerit ataqatigiissaakkamik ingerlanneqarsinnaassammata.

 

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut Inatsisartut pisussaaffigigaat meeqqanut inuusuttunullu inuiaqatigiinnit sulissutiginiarneqartut ataatsimoorussamik siunertaqarluartumik ataqatigiissaakkamillu ingerlatsisoqarnissaa ilungersuutigissallugu. Taamaammat isumaqartuarsinnarpugut meeqqeriveqarneq immikkut sammineqartariaqartoq tamannalu nukinginnarpoq.

 

Meeqqerivinni sulisorpassuit angerlarsimaffinnilu meeqqanik paarsisuusut akisussaaffimmik angisuumik paarisaqarput. Nersortarialimmik sulipput, meerartatsinnut ulluunerani paarsisussaqanngikkutta inersimasut amerlasuut suliffimminnik paarsisinnaanngillat nunattalu aningaasarsiornera unissalluni. Sulisoqarniarnerup tungaatigut ajornartorsiutit aaqqiiviginissaat aamma nukinginnarpoq, meeqqerisut perorsaasut angajoqqaallu tamanna kissaatigivaat uagullumi.

 

Naggasiutigalugu apeqqutigissavarput angajoqqaat meeqqerivinnut akiliutigisartagaasa naatsorsornerinut tunngaviit Naalakkersuisut allanngortinnialersaarneraat.

 

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut anguniagassatut siunnerfigineqassasoq angajoqqaat kikkulluunniit akeqanngitsumik meeqqerivimmiititaqartarnissaat. Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani isumaginninnermut ataatsimiititaliamut suliarineqarnissaa inassutigissagatsigu.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

 

Inatsisissatut siunnersuut Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Inunnik Isumaginninnermi suleqataalerattali angorusutatta suleqatigiiffigisattalu ilagilluinnarsimavaat patajaatsumik isumannaatsumillu ulluunerani meeqqanut 15-it ataallugit ukiulinnut paaqqinnittarfiit patajaatsut, sinaakkutsilimmik toqqissimanartumillu peqqussusiornissaat.

 

Anguniagarlu minnerulinngilaq Atuarfitsialak annertuumik eqqartorneqalermat. Atuarfitsialammi patajaatsumik aallartissinnaanngilaq meeqqerivimmik aamma sulianut aallartinneqanngippat. Tamannalumi Inunnik Isumaginninnermi Ataatsimiititaliami suliassatut pingaartilluinnarsimavarput.

 

Nalunngisattitullu Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani 1997-imi ersarissumik takuneqarsinnaavoq anguniagassatut pingaartut ilaattut. Ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfeqarneq pillugu aalajangersakkat immikkoortillugit avissaartinneqarnissaannik siunnersuuteqartoq Inatsisartullu peqqussutaanni siunnersuutigineqareertutuut.

 

Kattusseqatigiinniit peqqussutissatut siunnersuut paasilluarlugu tapersersorparput, tassani pineqarmat Meeqqat inuusuttuaqqallu 15-it ataallugit ukiullit inatsisitigut erseqqissumik nalorninaatsumillu illersorneqarnissaat qulakkeerniarneqarmat.

 

Maluginiarsimavarpullu ersarissumik Meeqqat inuusuttuaqqallu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 9-mi, 30. oktober 1992-imeersumi §-imi maannamut atuuttut eqqarsaatigalugit annertuumik allanngortitsinissamik pilersaaruteqanngimmat.

 

Kiisalu isumaqatigaarput Meeqqat inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 9-imi, 30. oktober 1992-immersumi § 31 peerneqarnissaa, taannalu akuersaaratsigu.

 

Takusinnaagatsigu uani peerneqartup Isumaginninnermi pitsanngorsaaneq pillugu kaajallaasitami 213-imi iluarsiivigineqareersoq, peerneqartumut matussutissaasumik. Taamaalilluta §-it ikkunneqartut aammalu peerneqartut isumaqataaffigaavut.

 

Aammattaaq oqaatigerusupparput tulluartutut nalilerusukkatsigu, kommunerisanut meeqqeriveqarneq ulluinnarni ingerlanneqarnerata atuartitaanermi allaffimmut nuutinneqarnissaa pilersaarutigineqarmat, kommuninilu arlalinni atorneqalereerluni.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit kaammattuutigerusupparput, meeqqat kommuneqarfiit iluanni fritidshjemmeniittartut, allallu ukiumikkut immikkoortinneqarnissaat sulissutigineqaqqullugu, makku pissutigalugit:

 

Meeqqat ullumikkut fritidshjemmeniittartut arfinillinniit 13-14-inik ukiulinnut ataatsimoortinneqarlutik pineqartarmata. Atuareernerup kingorna sunngiffimmi sammisassaqartinneqartarput. Kisiannili nalunngisagut misilittakkagallu naapertorlugit, meeqqat qulit missaanni 13-14-inik ukiullit soqutigiunnaartarpaat meeqqat mikinerusut ilagissallugit. Tamannalumi paasineqarsinnaalluarpoq, meeqqat inuusuttuaranngulernerminnut ikaarsaarialernertik arlalitsigut malunnaateqartittarmassuk avatangiisiminnut sunniuteqartumik.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit siunnersuutiginiarpagut meeqqat inuusuttuaranngulersut aammattaaq immikkut sullinneqarnissaat isummerfigineqaqqullugu. Tassami meeqqat inuusuttuaranngulernerminni ikaarsaalernertik assigiinngitsunik aamma eqqarsaatigalugit, minnerunngitsumik ilinniagaqarnermut tunngasut, akisussaassuseqarnermut tunngasut, imigassamik naamaarniartarnermullu ikiaroornartumullu atornerluinermut tunngasut. Minnerunngitsumillu kinguaassiuutitigut ajornartorsiuteqartartunut tunngasut.

 

Aammalu imminoortarnermut tunngasut ajornartorsiutaasartut paasineqarnerullutik qaangerneqarnissaat, akisussaaffeqarnerusumillu sammineqarnissaat anguniarlugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuut aappassaaneerneqannginnerani Inunnik Isumaginninnermi Ataatsimiititaliamut suliarineqarnissaa inassutigaarput.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Taamaalilluni allanik nappaasoqanngilaq, taava Isumaginninnermut Naalakkersuisoq oqaaseqaqqikkumavoq.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Siullermik partiit, Kattusseqqatigiit attaviitsullu saqqummiussaannut tunngatillugu oqaasiinut assut qujavunga. Malugisinnaavara una apeqqut tamanit soqutigineqartoq, aamma naammassineqarnissaa kissaatigineqartoq.

 

Siullermik partiit oqaaseqartuinut akissuteqassaguma Siumut-mingaanniit eqqaaneqartoq tassaasut ilagaat paaqqinnittarfiit, illoqarfinni nunaqarfinnilu sananeqartartut immaqa ukiuni makkunani annikitsuinnarmik piorsaavigineqartarsimasut. Ilumoorpoq meeqqeriviit sinerissami illoqarfinni amigaatigineqarput, aamma nalunngilarput nunaqarfinni meeqqeriviit sananeqarusukkaluarlutik ullumanna suli annertunerusumik periarfissinneqarsimanngitsut, taamaakkaluartorli nalunngilara nunaqarfiit ataasiakkaat massakkut apeqqutit tamakku suliarigaat, aamma meeqqeriviliortiternerit aallartinnialeraat.

 

Jakob Sivertsenimut Meeqqerivitsialaap peerneqarsimaneranut oqaaseqarneranut atatillugu oqaatigissavara oqaaseq "Meeqqerivitsialak" piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu eqqunneqarnissaa siunnersuutigineqarmat. Siorna ataatsimeersuartitsinerit aallaavigalugit innersuutigineqarsimasoq unaavoq, "Meeqqerivitsialak" eqqunneqassappat, tassani meeqqat tamarmik pineqartussaammata, ullumikkullu oqaatigineqareertutut meeqqat taamaallaat affaasa missaat meeqqerivinni inissaqartinneqarlutik. Taamaattumik maannakkut siunnersuusiarineqarsimasoq "Meeqqerivitsialak"-mut piareersarnerup eqqunneqarsinnaanissaa piffissaq qaninnerusoq atorlugu tassaasariaqartoq taanna maani suliniutigineqartariaqartoq. 

 

Taamaattumik oqaatigissavara taanna siunertaq qimanneqanngimmat, aamma qimanneqarnavianngilaq, kisiannili oqaatigeriikkattut apeqqutit assigiinngitsut eqqarsaatigalugit ullumikkut taanna siunnersuutigineqartoq Naalakkersuisuninngaanniit taamatut isikkoqarpoq.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit Asii Chemnitz Narupip aamma naatsorsuutigeriikkattut apeqqut taanna sukumiilluinnartumik sammisimavaa, aamma malunnarpoq taanna tapersersuineq uummammeersuusoq, aamma apeqqutit assigiinngitsut soorunami tamaasa maanngaanniit uanga akissuteqarfigisinnaanngilakka, kisiannili pisariaqartinneqassappat aamma allakkatigut tamakku ilaasa akissuteqarfigineqarsinnaaneri, taanna periarfissaasuaannarpoq.

 

Meeqqerivinni inissisimasut paarineqaannartarnissaannut apeqqummut atatillugu oqaatigissavara, soorunalimi meeqqat asuli meeqqerivinni uninngasuutigineqarsinnaanngillat. Meeqqanik pædagogikimik ilinniartitsineq tassani soorunalimi ingerlanneqartariaqartoq uanga naatsorsuutigaara, aamma taamaattariaqarpoq, sualummik meeqqat atuarnissamut piareersarnerat tassani eqqarsaatigineqassappat.

 

Ullumikkut nakkutilliinermi sulisoqarniarnermut tunngassuteqartut aamma eqqaaneqarput. Sulisoqarniarneq ullumikkut kommunini ataasiakkaaniippoq, aamma kommunit ullumikkut namminersortutut inissisimapput, aamma qulaaninngaanniit piumaffigineqarsinnaanngillat imannak, imannak iliussaasi, kisianni taamaakkaluartoq nalunngilara kommunit periarfissatik tamaqqinnaasa atorlugit inunnik meeqqerinermik ilinniarsimasunik pissarsiortuaraluarlutik ajoraluartumik ilaannikkut pissarsineq ajortut, kisianni taanna ilinniartitaanermut attuumassuteqarpoq, aammalu neriuutigissavarput meeqqerisunngornianik ilinniarfiup ukiuni makkunani apeqqummik tassannga annertuumik aallussineq aqqutigalugu, tamakkua ajornartorsiutit ukiuni aggersuni aaqqeriarsinnaanissaannut aamma suleqataassasoq.

 

Una "Meeqqerivitsialak"-mut piareersarnermut atatillugu, imaanngilaq piareersarneq ukiut pingasut qaangiuppata taamaatinneqassasoq, imaappoq piareersarneq una misiliinerlu, taannalu eqqarsaatigalugu ukiut pingasut qaangiuppata nalilerneqassooq, misiliineq taanna ataavartumik aallartinneqassanersoq, imaluunniit misiliineq imak ajortigisimappat taamaatittariaqarluni, taava taanna aamma allatut isummerfigineqartussaassaaq. Taamaattumik ukiut taakku qaangiuppata taanna apeqqut pinngitsoornani uterfigineqartussaassaaq, misiliineq ataavartutut aaqqiiffigineqassanersoq.

 

Taavalu meeqerivinnik sanaartorneq eqqarsaatigalugu aningaasalersueriaaseq aamma taaneqarpoq, ullumikkullu taanna nalunngilarput qanoq kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu akornanni aaqqiivigineqartartoq. Taassuma qanoq siunissami aaqqiivigineqarsinnaanissaa soorunami Inatsisartut aalajangertussaavaat, kommunillu isumaqatigiinniartussaassapput , siunissami aningaasalersueriaaseq qanoq isikkoqassanersoq.

 

Taavalu aamma angajoqqaat akiliutaannut tunngassuteqartunut apeqqut tikilaarusutara tassaavoq, angajoqqaanut akilersueriaatsit ullumikkut atuuttut uunga nalunaarummut attuumassuteqanngillat. Taakku immikkut nalunaarusiorfigineqartarput, taannalu nalunaarutissaq soorunami ajorineqaruni, taava immikkut sananeqartussaassaaq.

 

Immaqa taamaasillunga apeqqutigineqartut tamakanniisa akissuteqarfigaakka.. Loritha Henriksenip tapersuinini takutimmagu aamma nuannaarutigaara, kisianni tassa malunnarpoq, una apeqqut unalu anguniagaq tamanik tapersersorneqartoq, aamma apeqqutit tamaasa akissuteqarfigisinnaanngilakka, taanna nassuerutigissavara maani, taamaattumik apeqqutit sukumiinerusut taakkua allakkatigut akissuteqarfiginissaat taanna pissooq, aammalu soorunalimi Inatsisartut Isumaginninnermi Ataatsimiisitaliaata una suliassaq suliarileruniuk, taava uagut sapinngisatsinnik aamma immersueqataalersinnaanissarput pisortaqarfimminngaannit isumaginiarsarissavarput. Qujanaq.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit:

Isumaginninnermut Naalakkersuisup oqaaseqaqqinnermini akissuteqaataanut Inuit Ataqatigiinninngaannit oqaaseqaqqilaarusussaagut. Nakkutilliisoqarnermut tunngatillugu soorunami uagut siunertarinngisaannarparput maani Inatsisartuni suligaangatta kommunit qulaaninngaanniit naqisimarusullugit, kisianni isumaqaratta maani pisussaaffeqarluta, Inuit Ataqatigiinninngaannit sinaakkusersuinermi erseqqissumik aamma meeqqat sukkut illersorsinnaanissaat oqaasertalimmik malittarisassaliuutissallugu, taamaattumik nakkutilliisoqarneq taanna immini isumaqarpugut pingaaruteqartorujussuusoq, minnerunngitsumik "meeraq pingaarnerutillugu"-mik qulequtserlugu suliniutit massakkut ingerlareersut eqqarsaatigalugit.

 

Aamma Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami suligaangatta, soorunami suliassarpiavii uagutsinnut innersuunneqartut salliutittarpavut, katsorsaanerit pinaveersaartitsinerillu. Tassan-ngaanniit aamma suliarput siaartarparput isumaqaratta, soqutigisariaqarlutigu uagut qulequttat allat uagut suliniarnitsinnut attuumassuteqartut, soorlu ilisimatusarnerit aammalu ilinniartitaanerit.

 

 Ilinniakkamikkut pitsaasumik tunuliaqutanngippata, socialip iluani sulisut taava qaffassaasinnaannginnatta, isumaginninnerup iluani suleriaatsit eqqarsaatigalugit. Taamaattumik qissimittuaannaavittarpavut, apeqqutit ilinniartitaanermut tunngasut, minnerunngitsumik isumaginninnerup iluani sulisut eqqarsaatigalugit. Aamma suleriaaseq taanna ingerlatiinnassavarput.

 

Taava akissuteqarfigillaqqussagaluarpara taanna maannamut Naalakkersuisut qanoq ittunik takorluugaqarpat? "Meeqqerivitsialak"-mut tunngasoq qulequtaq qimassimallugu oqarputit. Aap, taava nutaamik qulequtsiisimavusi, taanna qulequtaq nutaaq sunik imaqarpa? Oqaatigigaluarpat sukkulluunniit allakkatigut saaffiginnissinnaasugut, aap soorunami taamaaliussaagut, kisianni oqaatigisariaqarpara aamma saqqummeeqqaarninni oqaatigivara pingasoriarluta allakkatigut saaffiginnissutigisimavarput "Meeqqerivitsialak"-mut tunngasoq pingaartikkatsigu, aamma isumaqaratta Naalakkersuisut uagullu ataatsimiititaliami suleqatigiissutigisariaqaripput taanna. Pakatsinarsimaqaaq aamma nalinginnaanngitsorujussuusimavoq taamatut pineqarnerput ataatsimiititaliap tungaaninngaanniit, sungiusimagaluarparput pitsaasumik ataqqeqatigiilluni suleqatigiinneq, taamaattumik pakatsisimaqaagut aamma taamaattumik oqarnerit taanna sukkulluunniit allakkatsigut saaffiginnittoqarsinnaasoq, neriussuugut taava tulliit akineqartarumaartut, una apeqqut pingaaruteqartorujorujorujussuummat. Atuarfitsialammut inerisaaneq nuannaartunaqaaq, aamma maligassiuipput isumarput malillugu, tassani tunngaviit taavalu siunnerfiit naqqaninngaanniit mumittaqattaarlugit pineqartut akornanni oqallisigitillugit, angajoqqaat qanimut peqatigalugit, susassaqartut isumasioqatigiissittarlugit. Periuseq taanna Meeqqerivitsialammut tunngatillugu atorneqarusukkaluaqaaq.

 

Aamma siorna Sisimiuni Isumaginninnermut Naalakkersuisup isumasioqatigiissitsimmat , suleriaaseq taanna ujartorneqarpoq, aamma ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisut qasseeriarlutik tusagassiutitigut avammut nalunaarutigereerpaat tassunga peqataarusullutik, suliarlu nukinginnartutut nammineq isumaqarfigalugu. Atuarfitsialak oqaasiinnanngussaaq, Meeqqerivitsialak aamma piorsaaffiginngikkutsigu. Isumaqarpunga, tamakkua oqaatsit asuliinnaanngitsorujussuusut, taamaattumik suleqataarusuppugut, aap, kisianni tusalaariartigu Naalakkersuisut qulequtaq nutaaq taanna aalajangiusimasaat sumik imaqarnersoq.

Naggasiutigalugu oqaatigilaarlara sanaartugassanut tunngatillugu apeqqutigisimavarput, nutaamik periuseqartoqarnissaa massakkut timitalerlugu aallartinniarneqalereernersoq, peqqutigalugu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq KANUKOKA-llu siulittaasua julimi atsioqatigiillutik taanna immikkut naqissusereersimammassuk, kommunit akileraarutitigut isertitarissaartut anginerusumik nammataqalernissaat siunnerfigalugu, kisianni paasivarput tamanna suli aallartissimanngitsoq.

 

Ole Lynge, Inatsisarsartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Una oqaatigilaassavara, pisariaqanngitsumik sivitsorsaasoqaqqunagu, oqaaseqartut tamarmik inatsisissatut siunnersuut taperserlugu oqaaseqarmata aamma Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliami apeqqutit assigiinngitsut suliarineqaqqikkumaarmata.

 

Ataatsimiititaliami ilaasortat aamma qinnuigilaassavakka taamatut saaffiginnissutinik pilaartoqartarsimappat, Siulittaasoqarfimmut saaffiginnittaqqullugit, tassanngaanniit kukkusoqarsimappat aamma uagut saaffiginnissinnaasaratta. Taamaattumik tullinnguuttut qinnuigissavakka sapinngisamik uunga oqaluuserisatsinnut tunngasorpiamik sammisaqaqqullugit.

 

Massakkullu tullinguuppoq Jakob Sivertsen, Atassut. Tulleriumaarpaa Loritha Henriksen.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Naatsunnguamik. Iimmaqa Inuit Ataqatigiit taanna aamma apeqqutaanut assingummat, Atuarfitsialammut piareersaanermut taarsiullugu ilaa Meeqqerivitsialak peerneqarsimammat. Tassa annertunerusumik saqqummiussami nassuiarneqarsimannginneranut uanga taanna apeqquteqarninnut peqqutigigiga, soorunami nassuiarneqarsimagaluarpat sooq Meeqqerivitsialak tassa Atuarfitsialammut piareersaaneq pitsaasumik taarserneqarsimanersoq, taanna annertuuliuutigissanngilara.

 

Inuit Ataqatigiit saqqummiussaa ataaseq soqutiginartikkakku, aamma isumaqarpunga nalilersoqqittariaqartoq, tassa angajoqqaat meeqqerivinnut akiliutigisartagaasa naatsorsorneqartarnerisa tunngavii Naalakkersuisut aalajangersaaffigisarmassuk, taassuma allanngortinneqarnissaa isumaqarpunga, sanioqqunneqarsinnaajunnaartoq. Tassa ukioq aallartittussaq tulleq 2002 aallarnerpat meeqqanut tapiissutit annertuut piiarneqartussaapput, soorlu ineqarnermut. Taamaattuumik taakkununnga taartaasinnaasumik arlaatigut meeqqat pingaartumik meeqqerivinni akiliutigineqartartut nalimmassarneqarsinnaanerat eqqarsaatigineqaqqullugu uanga aamma kissaatigaara. Tassa ullumikkut assigiinngitsorujussuupput 0-miit 3.000-ip tungaanut assigiinngissuseqarput, taamaattumik qangarsuarli taanna akilersueriaaseq allanngortinneqarsimanngilaq, taamaattumik soqutigaarput uagut aamma taanna tikinneqassappat suleqataaffigissallugu.

 

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit:

Naalakkersuisunut apeqqutigerusukkigaana, taakkua oqaaseqaatitsinnut ilanngussimasagut, inuusuttuaqqat 13-14 ukiullit ajornartorsiutigisartagaat qanoq isumaqarfiginerai, isumaqarama tassani takussutissaasartut meeqqat inuunermini aallariarfimmini, taakkua aallariarfittut qilersorfigisarmagit, taamaattumik apererusuppara taakkua saqqummiussagut iluatiginerai imaluunniit ingerlateqqinnissaa allatulluunniit ilillugit kaammattuutigisinnaanerai.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Kingullerminngaanniit aallartissuunga, tassa Loritha Henriksenimiit; taakku saqqummiussatit ilumut ajornartorsiutaapput, tamanna nassuerutigisariaqarparput. Meeqqat meeqqerivinnut angivallaartut ungdomsklubbinullu  mikivallaartut,  taakku ukiuinut tunngatillugu ajornartorsiut nunatsinniittoq annertuvoq. Taamaattumik taassuma tungaatigut ilumut suliniuteqartoqartariaqarpoq. Aamma qujanartumik kommunini ataasiakkaani taassuma tungaatigut eqqumaneqarpoq, taanna ajornartorsiut qanoq suleqatigiinnikkut nalunngilara aaqqiivigineqartartoq. Aamma uani nassuiaammi meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaammi ajornartorsiutaanera aamma tikitsiarneqarpoq, taannalu oqallinneq piffissaq alla atorlugu ingerlanneqartussaavoq. Neriuutigissavaralu aamma taanna ajornartorsiut qanoq ililluni suleqatigiinnikkut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akunnerminni suleqatigiinnerisigut aaqqiivigineqarsinnaassasoq, ilumut meeqqat taamatut ukioqarlutik iluamik nakkutigineqarunik ajunngitsumik aallartarput, nakkutigineqanngikkaangamik ilaannikkut ajoraluartumik pinerlunniakujunnermik aallartittarput. Taamaattumik meeqqat tamakkua nalaanni ukiullit mianerisassaapput aamma nakkutigeqqinnaagassaapput.

 

Taava Meeqqerivitsialak aamma Atuarfitsialammut piareersarneq pitsaasoq eqqarsaatigalugu ilisimatinneqarpunga, ukiassap ilaani Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisumik aggersaasimasoq, tassanilu oqaloqatigiinneq ingerlanneqarsimasoq suna pissutigalugu taanna qulequtaq maannakkut qimanneqarallarsimanersoq, kisianni oqaatigissavara uanga sinerissaminngaanniit taanna Meeqqerivitsialak massakkut piareersaatigineqartoq nalunngilara, taamaattumik taanna piareersarneq uagut maanngaanniit unitsisanngilarput, ikummarissaaqataassaagut taassumallu sapinngisamik ajunngitsumik aallarteriarsinnaanissaa anguniarlugu, aamma neriuutigissavara maanngaannit taanna qulequtaq piffissanngorpat tikinneqassasoq.

 

Taavalu Atuarfitsialammut imaluunniit Atuarfitsialammut piareersarneq pitsaasup suna qulequtaraa, taassumamuna suna anguniaraa? Qanoq-una taanna piviusunngortinneqarsimasoq? Tassani pineqarput meeqqat sisamaninngaanniit arfinillit tungaanut ukiullit. Aamma nalunngilara ataatsimiittoqareersimasoq maani, aammalu suleqatigiissitaq pilersinneqarsimasoq ilaasortaaffigineqarpoq, kommunininngaanniit, atuarfinniit, paaqqinnittarfinniit aamma angerlarsimaffinni paaqqinnittarfinniit, tarnit pissusaanik ilisimaqartuninngaanniit, angajoqqaaniit, KIIIP-iminngaanniit kiisalu aamma Inunnik Isumaginninnermut Pisortaqarfimminngaanniit.

 

Naatsorsuutigineqarpoq, suleqatigiissitaq taanna maannakkut aallartisaleruttortoq, suliani ingerlatissagaa novembarip qaammamminngaanniit aasamut majip qaammat 2002-ip tungaanut. Tassalu suleqatigiissitap siunertaraa periarfissanik ukiuni meeqqanut 4-6 ukiulinnut atualinnginnermi meeqqat taakkua atuarfimmut ikaarsaarnissaannut sapinngisamik ajornannginnerpaamik taanna ingerlanniaqqullugu piareersarnerup pitsaasumik ingerlanneqarnissaa. Tassalu KIIP-iminngaanniit taanna piareersarnermut atatillugu assigiinngitsunik innersuuteqartoqarsimavoq, tassalu meeqqat ataasiakkaat atuanngitsialernermi piareersarneqassasut atuarfik, meeraq taavalu aamma meeqqanik meeqqeriviup taakkua akornanni suleqatigiinnerup qanoq piareersarnerullu qanoq isikkoqarnissaa.