Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-aappaat, pingasunngorneq oktobarip 3-at 2001 nal. 13.05

Oqaluuserisassani immikkoortoq 25

Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeerneqarnera).

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Pisortanik pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allannguuteqarnissaanut siunnersuut, matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara:

 

Aallaqqaasiullugu malugeqqussavara siunnersuummut naqqiissuteqartoqarmat. Siunnersuut 24. september 2001-imeersoq atuuppoq. Siunnersuut piginnaanngorsaqqinnissamut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata 2001-imi upernaakkut Inatsisartut 1. januar 2002-mi atuutilertussatut akuersissuteqarnerup malitsigaa.

 

Tamatumap kingunerisaanik siusinaartumik pensionisiaqarnerup aningaasalersorneqarnera aammattaaq allannguuteqarpoq. Maannakkut aaqqissuussinermi siusinaartumik pensionisiaqartarnermut aningaasartuutit tamarmik nunatta karsianit akilerneqartarnerat allannguuteqartussaassalluni.

 

Piginnaanngorsaqqinneq pillugu aalajangersakkamut allannguutissatut siunnersuut, kommuninut Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiinut, sulisitsisunut, Utoqqaallu Peqatigiiffiinut tusarniaassutigineqarsimavoq. Tusarniaanermi akissuteqaatini aalajangersakkamut siunnersuummut oqaasissaqartoqarsimanngilaq.

Inatsisartullu ataatsimiinneranni matumani Naalakkersuisuni saqqummiunneqartussaavoq, utoqqaat aningaasaqarnikkut atugarisaat pillugit nassuiaat. Naatsorsuutigineqarpoq 2002-mi misissuisimanermi paasisat pensionisiat pillugit peqqussummut allannguuteqarnissaanik siunnersuummik saqqummiussisoqarnissaa, tamatumunngalu atatillugu pisortat pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut nutaarluinnartut siunnersuummik saqqummiussisoqassalluni.

 

Siunissami siusinaartumik pensionisiaqarnermut aningaasartuutit affai nunatta karsianit affaalu kommuninit akilerneqartalissapput. Kommunit aningaasartuuteqarnerulernissaat ataatsimoortumik tapiissutit pillugut KANUKOKA-mut isumaqatigiinniarnermi ilanngunneqareerpoq. Nunatta karsianit sipaarutissat 1. januar 2002-miit kommunit piginnaanngorsaqqinnermi aningaasartuutaasa 50%-inut matusissutissatut atorneqassapput.

 

Naalakkersuisut taamatut oqaaseqarlutik siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippaat.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Ja, qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput, siulliulluni oqaaseqassaaq Ruth Heilmann, Siumut, tulliullukumaarpoq Jakob Sivertsen, Atassut.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit iluarisimaarput Naalakkersuisut pisortanit pensionisiat pillugut peqqussutissap allannguutissaatut siunnersuut saqqummiummassuk, upernaaq piginnaanngorsaaqqinnissamut ikiorsiisarneq pillugu peqqussutip Inatsisartunit akuerineqarnerata malitsigisaanik.

 

Siumumiit maluginiarparput pensionisiaqarnermut aningaasartuutit siunissami affai Nunatta karsianit affaalu kommuninit akilersorneqartalissasut, kommunilli taamatut aningaasartuuteqarnerulernissaq ataatsimoortumik tapiissutit pillugit KANUKOKA-mut isumaqatigiinniarnermi ilanngunneqassasoq.

 

Siumut isumaqarpoq Nunatsinni innuttaasoq kinaluunniit utoqqalinermini isumannaatsumik toqqissisimasumillu atugassaqartitaasariaqartoq, tamannalu uani siunnersuummi innarlerneqarani ingerlanneqartussatut isikkoqarmat siunnersuut Siumumiit akuersaarparput.

Jakob Sivertsen, Atassut:

Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut siullermeerneqarneranut Atassut-mit imatut oqaaseqarniarpugut.

 

Peqqussutip allannguutissaata tunngavigaa upernaaq majimi Inatsisartut ataatsimiinnitsinni siusinaartumik pensionisiaqarlernissamik qinnuteqartut tamarmik sulisinnaanngoqqinnissaat anguniarlugu piginnaanngorsarneqarlutik sulilerseqqinniarneqartarnissaat peqqussutikkut 1. januar 2002-mi atuutilersussami inatsisartuni aalajangerneq.

 

Upernaaq Inatsisartut ataatsimiinnitsinni piginnaanngorsaqqittarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaata 1. juli 2001 atuutilersinneqarnissaata siusippallaarnera Atassummit uparuarsimavarput, kommunini pilersaarusiorluarnissaq piareersarluarsimanissarlu tamatumani eqqarsaatigalugu.

 

Qujanartumillu partiit allat paasinnillutik 1. januar 2002 atuutilersinneqarnissaa akuersaarsimavaat, tamanna Atassummit tulluusimaarutigisimavarput, maannakkut uppernarsigatsigu kinguartitsiniarnermik piumasaqarnerput tunngavissaqarsimasoq peqqussutip atuutilinnginnerani isumannaareersimasassat, qarsupinneqarsimagaluartut maannakkut aaqqinniarneqarmata.

 

1. januar 2002 aallarnerfigalugu siusinaartumik pensionisiaqalersussanut aningaasalersuineq annertuumik allannguuteqartinneqartussaavoq, tassa kommunit aningaasartuutit 50%-iat tassa affaat aningaasartuutigisartussanngussavaat. Ullumikkut aningaasartuutit katillugit taamaallaat 10%-iat aningaasartuutigisarlugit. Siunissami qularutissaanngilluinnartumik kommunit siusinaartumik pensionisiaqalertussanut aningaasartuuteqarnerulernissaannik tamanna kinguneqartussaavoq.

 

Ullumikkut inuit sulerulussimanermikkut ajoquteqalernertik peqqutigalugu imminnut ilaquttaminnullu tamakkiisumik pilersuisinnaajunnaarsimasut, siusinaartumik pisortanit pensionisiaqartinneqalersartut nunatsinni amerlasoorujussuupput, tamanna Atassummit tupiginngilarput.

 

Inuit siusinaartumik pisortanit pensionisiaqalersartut amerlanersaat piniarnermik, aalisarnermik sulerulunnartunillu inuussutissarsiuteqarnermikkut inuusukkaluarlutik timimikkut ima nungullarsimatigisarput, piginnaanngorsaqqikkaluarunilluunniit sulinermikkut tamakkiisumik imminnut ilaquttaminnullu pilersuisinnaanissamut nukissaaruttarlutik. Tamannami piniartoqarfiini aalisaartoqarfinnilu takornartaanngeqisoq nalunnginnatsigu, tamakku aningaasalersueriaatsip allanngortinneratigut sipaarniarfigineqassanngitsut Atassummit piumasaraarput.

 

Soorlu Danmarkimi siusinaartumik pensionisiaqarnissaminnik qinnuteqartartut tamarmik piginnaanngorsaqqinneqaraluaraangamilluunniit tamatigut iluatsinneq ajortut ilisimasaqarfigigut. Nunatsinni piginnaanngorsaqqinnissamut periarfissat taamak killeqartigitillugit siusinaartumik pensionisiaqalersartut ikinnerulernerannik kinguneqarpallaarnavianngitsoq nalunnginnatsigu.

 

Inimi maani arlaleriarluta ilaatigut oqaatsit sakkortuut atorlugit utoqqartatta aningaasatigut atugaat pillugut oqallittarsimaqaagut. Ullumimut annertunerusumik kinguneqanngitsumik. Matumuuna Atassummit naalakkersuisuut utoqqartatta aningaasatigut atugaat pillugit misissuisimanermi paasissutissat tunngavigalugit peqqussutissamik nutaarluinnarmik 2002-mi saqqummiussaqarnissaminnik neriorsuutaat pissangalluta Atassummit utaqqissagatsigit, naatsorsuutigilluinnarlugulu utoqqartatta ullumikkut aningaasatigut ajornartorsiutaat aaqqiissuteqarfigineqarsinnaajumaartut.

 

Taamatut Atassummit oqaaseqarluta peqqussutip allannguutissaanik siunnersuut akuersaarlugu oqaaseqarfigaarput ataatsimiititaliamilu misissoqqissaarneqarnissaa kissaatigalugu.

Qujanaq.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut upernaq manna piginnaanngorsaaqqinneq pillugu nutaamik peqqussusiorput. Tamatumuuna malitsigisaanik pisariaqalerpoq peqqussutit atuutereersut ilaat allannguuteqartinnissaat, piginnaanngorsaaqqinneq pillugu peqqussummut nutaamut naleqqussarnissaat siunertaralugu.

 

Naalakkersuisut upernaaq neriorsuipput Inatsisartut ukiaanerani manni ataatsimiinnitsinni Inatsisartut peqqussutaat piginnaanngorsaaqqinnermut tunngasunik maleruagassanik ilaqartut imminnut ataqatigiissaarneqassasut, matumanilu tamanna naammassiniarneqarpoq.

 

Naalakkersuisut siunnersuutigivaat pisortanit pensionisiat pillugit peqqussummi piginnaanngorsaqqinneq pillugu malittarisassat, paragraffit ataasiakkaannguit atorunnaarsinneqassasut. Siusinaartumik pensioninik pisartagaqalerumalluni qinnuteqaateqartoqarpat pisartagaqalinnginnermi inuup pineqartup piginnaanngorsaqqaarnissaanik piumasaqaat suli atuutissaaq, kisianni ingerlanneqartalissalluni piginnaanngorsaaqqinnissamut ikiorsiisarneq pillugu peqqussut tunngavigalugu.

 

Inuit Ataqatigiinnit upernaaq oqaatigeriikavut innersuussutigalugit Naalakkersuisut pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaannut allannguutissatut siunnersuutaat akuersaarpagut.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussummut allannguutissatut siunnersuutit Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliamut suliareqqitassanngorlugit innersuuppagut.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarsinnaaneranik Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuut.

 

Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuutaanut Kattusseqatigiinnit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Inatsisartut 2001-imi upernaakkut ataatsimiinneranni Kattusseqatigiinniit siunnersuutaasumut taperseeqataalluta oqaaseqarsimavugut. Tassami annertuumik isumalluaratta piginnaanngoorsaaqqiinermut ikiorsiineq annertuumik pimoorussamillu aqqutissiuunneqarumaartoq. Inummi ukiuni arlalinni suliffeqarsimanngitsoq annertunerusumik sulilertinneqartussanngormat pisinnaasaa naapertorlugu, suliffimmut naleqquttumut siunnersorneqarlutillu piginnaanngorsarneqartussanngormat.

 

Taamaattumik isumaqatigaarput allanguutissatut siunnersuut ullumikkut saqqummiunneqartoq pissusissamisoortutullu nalilerlugu.

 

Taamaattorli uggoraarput piginnaanngorsaqqiinneq pillugu aalajangersakkamut allanngutissatut siunnersuummut susassaqartut assigiinngitsut tusarniaaffigineqarsimagaluartut, tusarniaanermili aalajangersakkamut siunnersuummut allaffigineqarsimagaluarnertik oqaaseqarfigineqarsimannginnera uggornatutut isigigatsigu. Tassa ukuusut kommuninut, Sulinermi Inuutissarsiuteqartunut Kattuffiannut, Sulisitsisunut, kiisalu Utoqqaat Peqatigiiffiata Kattuffiannut. Taamaattumik naatsorsuutigaarput allannguutissatut siunnersuut aperineqartuniit tamanit iluarisimaarneqarsimasoq.

 

Mannalu iluatsillugu oqaatigerusupparput qilanaarigatsigu ukiaq manna ataatsimiinnermi Naalakkersuisunit saqqummiunneqartussaq, tassa utoqqaat aningaasaqarnikkut atugarisaat pillugit paasissutissat nutaajusut 2001-imi misissuisimaneq tunngavigalugit. Tamannalu aallaavigalugu peqqussutissamik nutaalluinnartumik siunnersuummik saqqummiussisoqarnissaa qilanaaralugu oqalliseqataanissarput naatsorsuutigaarput.

 

Taamaattorli paasisat naapertorlugit uggornartutut isigaarput utoqqaat atugaannut atatillugu kommuninut tusarniaasimagaluarneq annertunerusumik akissuteqarfigineqarsimannginnera, tassami kommunit 18-nit, marluk kisimik akissuteqarsimasut paasinarmat.

 

Taamatut oqaaseqarluta pisortanit pensionit pillugit Inatsisartut peqqussutissaata allanngortinneqartussamut siunnersuut Kattusseqatigiinniit akuersaarparput, ataatsimiititaliamullu ingerlaqqinnissaa kissaatigalugu.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Aallaqqaasiullugu nalunaarutigissavara saqqummiussami oqaatigineqarmat Inatsisartut ataatsimiinneranni matumani utoqqaat aningaasaqarnikkut atugarisaat pillugit nassuiaat Naalakkersuisunit saqqummiunneqassasoq. Pilersaarullu taanna nutaarluinnaassasoq, allatut oqarfiussanngilaq qanortoruna tassani utoqqalinersiutit kiisami akileraarutaarutiivillugit saqqummiunneqarili.

 

Allannguutissatut siunnersuut manna naatsuinnarmik oqaaseqarfigaara, tassani qitiutinneqartoq aningaasat akiliutaasartut Nunatta karsiata, Kommunillu Kattuffiata aveqatigiittalissagaat. Tamanna Kattuffimmiit akuersaarneqarsimasoq naammagisimaarinnernittut tassa nalilerneqartariaqarpoq. Taamaattoq eqqumiiginartpoq tusarniaanermi siunnersuummut oqaaseqartoqarsimanngimmat, tamannaluuna aallaavigalugu ilaanni oqartariaqalersartoq, immaqaana Inatsisartuninngaanniit ilaannikkut Inatsisartut tassa aalajangigassaasa tusarniaassutigineqartarnipilorujussuat ilaanneeriarluni ingattaanneqartartoq, allaat saaffigineqarluartut oqartalersimannguatsiarlutik: aasimmiaasiit, taavalu akissuteqassanatik.

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Siullermik saqqummiussininnut qisuariaatissinnut qujanarsuaq; partiit, Kattusseqatigiit, attaviitsullu. Una siunnersuut utoqqartatsinnut pingaaruteqartussaavoq, taamaattumik akissutisi assut nuannaarutigaakka.

 

Siullermik Siumuminngaanniit Ruth Heilmannip oqariartuutaa, tassa siunnersuummik tapersinnera assut nuannaarutigaara aammalu allat oqaaseqaataat taamatut nipillit assut nuannaarutigaakka. Aamma Jakob Sivertsenip oqaasia, tassa siusinnerusukkut ajornartorsiutaasimagaluartut massakkut siunnersuummi saqqummiunneqartumi tamakku peersimanerat, taanna neriuutigissavara uumap suliassap ingerlaqqinnissaani aamma ajornartorsiut peereermat una suliassaq ajornaatsumik aaqqiivigineqarsinnaassasoq.

 

Ilumoortoq kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat 90/10 atorlugu taanna akileriaaseq atorsimagaluarpaat, massakkulli KANUKOKA-mik isumaqatigiissuteqarsimaneq malillugu massakkut aveqatigiinneq 50/50 atorlugu siunissami taassumap suliassap aningaasartalersuunneqarnissaa isumaqatigiissutigineqarsimavoq. Aamma kommunip aningaasartuuteqanerulernissaa blok tilskudditigut isumaqatigiinniarnikkut aaqqinneqarsimavoq. Aamma oqaatigineqarpoq ataasinnaanngitsuninngaanniit tassa utoqqaat pillugit misissuisitsineq, aningaasarsiornikkut misissuisitsineq massakkut ingerlanneqartoq, tassa utoqqaat maani inuiaqatitsinnut allanut sanilliullugit aningaasaqarnikkut qanoq atugarisaasa issusaa, taanna massakkut misissoqqissaarneqarpoq, aammalu ataatsimiinnerup matumap naannginnerani naatsorsuutigineqarpoq suliareqqissaarsinnarlugu Inatsisartunut ilaasortanut agguaanneqassasoq, taavalu kingusinnerusukkut Naalakkersuisuni sammisinnarlugu aammalu Inatsisartuni ilaasortat soqutiginninnerat takusinnarlugu, taava taassumap upernassamut saqqummiunneqarnissaa pisussaassooq.

 

Aamma taamatorpiaq Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat Asii Chemnitz Narup oqaaseqarpoq, aamma nassuerutigineqassaaq 1990-ikkut aallartilaarneranni nunatsinni kommunerpassuit ajoraluarmik, taamak oqaatigisariaqarpara siusinaarlutik soraarnerussuteqalersunik pilersitsiortorsimammata, taamanikkut suliffissaaleqigatta nunatsinni annertunera aallaavigalugu, kisianni tamakkua massakkut naliliiffigisarnissaat pinngitsoornani pinngitsoortussaanngilaq pisartussaavoq, aamma inatsimmik ? inatsit una saqqummiunneqartoq taamatut oqariartuuteqarpoq.

 

Kattusseqatigiinninngaanniit Loritha Henriksenip aamma oqaaseqarnermini utoqqaat eqqaagamigit oqaatigivaa, kommunit marluinnaat qisuariaateqarsimasut, taanna ilumoorpoq. Nunatsinni kommunit 18-iupput, taamaattumik uggornaqaaq kommunit marluinnaat qisuariaateqarsimanerat, taamak apeqqummut pingaaruteqartigisumik kommunit tamarmik akissuteqarsimasariaqaraluarput.

Taannalu aallaavigalugu HS Analyse piumaffigineqarsimavoq suliassamut taassuminnga ingerlattitseqqullugu, taanna suliassaq massakkut ingerlavoq, oqaatigeriikkattullu naammassineqartussaassooq piffissami qaninnermi.

 

Utoqqaat aamma inooqataapput uatsitulli, uanga naluara utoqqaat oqarusunnersut uagut akileraarusunngilagut, kisianni aamma utoqqaat kinguaaminnik pingaartitsisuupput, utoqqaat uanga akileraartarnermikkut aamma kingulimik, meeqqamik, ernuttamik, ernutaqqiummik, ernutaqqiutiminnik akilersueqataanissaq taakkulu sapinngisamik ajunnginnerpaamik inuuneqarnissaannik aamma peqataarusupput, taamaattumik taassumap naliliiffiginissaa Ataatsimiititaliami ingerlanneqartussaassooq, aamma siunissap takutittussaassavaa utoqqaat akileraarutaarutitinneqassanersut imaluunniit utoqqaat akileraartiinnarneqassanersut imaluunniit aaqqissuussineq qanoq isikkoqartoq eqqunneqassanersoq. Taanna oqallinneq taamanikkornissaanut tikissaqqaarparput, taamaattumik oqaaserisassinnut qujanarsuaq aamma naatsorsuutigilluinnarpara suliassaq aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiititaliami suliareqqissaarneqarumaartoq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Uagut Siumuminngaannit oqaaseqarnitsinni Naalakkersuisup ilassinnilluarnera qujassutigaarput, aamma uani Naalakkersuisut utoqqaat atugarisaat pillugit misissuitittiniarnera taanna pillugu ilaatigut massuma kinguarsarneqarnera ilaatigut toqqammaveqarmat aamma Siumumiit taanna paasilluarparput, tassami pingaartipparput peqqussutissap peqqissaartumik suliarineqarluni naammassineqarnissaa.