Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-aappaat, pingasunngorneq oktobarip 3-at 2001, nal. 13:25

Oqaluuserisassani immikkoortoq 27

Suliffissaaleqisunik sulilersitsiniarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeerneqarnera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Suliffissaaleqisunik sulilersitsiniarneq pillugu Inatsisartut peqqussitissaattut siunnersuut Naalakkersuisunik matumuuna saqqummiunneqarpoq.

 

Aammattaaq malugeqqussavarput siunnersuummut naqqiissuteqartoqarmat, siunnersuut 24. september 2001-imeersoq matumani tunngavigineqarpoq. Siunnersuummut tunuliaqutaavoq upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnerminni piginnaanngorsaqqinnissamut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat 1. januar 2002-miit atuutilertussanngorlugu akuersissutigimmassuk.

 

Piginnaanngorsaqqinneq pillugu peqqussutip akuerineqarnerata kingunerisaanik akissarsianut tapiissuteqartarneq allamillu ilinniagaqaqqinneq pillugit aalajangersakkat sulilersitsiniarnermut peqqussummi aturunnaarsinneqartariaqalerput, taamaaliornikkut pissutsit ataatsit marloqiusamik inatsisitigut malittarisassaqartussaajunnaassammata. Akissarsiatigut tapiiffigineqarluni sulinermi piginnaanngorsaqqinnermut attuumassuteqarpoq, suliffissaaleqisumi pissutsit imaassimammata nalinginnaasumik sulinermi atugarititaasut naapertorlugit pineqartoq sulilerseqqinneqarsimanngitsoq. Taamatuttaaq allamik ilinniagaqarnermi taamaappoq. Siunissami suliniutit taamaattut piginnaanngorsaqqinnissami ikiorsiineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu ingerlanneqartassallutik.

 

Kommunilli sulilersitsiniutaani sulinerit suliffissaaleqisumut suliffimmi nalinginnaasumi suliffeqarsinnaasumut tunngasuupput. Matumani ajornartorsiutaammat suliffiusinnaasunik peqannginnera. Isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaat innersuussutigalugu naammagittaalliorsinnaanermut periarfissat atorunnaarsinneqarput. Peqqussut isumaginninnerup iluani malittarisassanut ilaanngimmat, taamaattumillu naammagittaalliorsinnaanermut taaneqartumut attuumassuteqartuunani.

 

Suliffissaaleqisunik sulilersitsiniarneq suliffeqarnermi suliniutaavoq. Taakkununngalu naammagittaalliorsinnaanermut malittarisassanik aalajangersaasoqarsimanngilaq.

 

Naqqiissutissat taaneqareersut saniatigut oqaatsitigut naqqiisoqarpoq, kommunillu allaffisornikkut aqutsinerat oqilisaaffiginiarlugu peqqussutip 1994-imili atuuttup allannguutissaanik siunnersuuteqartoqarnerani peqqussutissaq nutaarluinnaq saqqummiunneqarluni.

 

Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu kommunit Naalakkersuisulluunniit siunnersuutip kingunerisaanik allaffisornikkut suliaqarnerulersitsisorineqanngilaq. Aammattaaq siunnersuut nunatta karsianut, kommunilluunniit aningaasatigut kinguneqartissangatinneqanngilaq. Akissarsianut tapiissuteqartarnerup atorunnaarsinneratigut kommunit sipaarutissai, piginnaangorsaqqinnissamut ikiorsiisarneq pillugu peqqussummi assingusumik aaqqissuussinermi atorneqartassapput.

 

Siunnersuut Namminersornerullutik Oqartussat iluanni, KANUKOKA-mi, Sulinermik Inuutissarsiuteqartut Kattuffiini kiisalu Kalaallit Nunaanni Sulisitsinermik Peqatigiiffiani tusarniaassutigineqarsimavoq. Tusarniaanermi akissutit siunnersuutip allannguuteqarnissaanik pissutissaqalersitsimanngillat, aalajangersakkanilli ataasiakkaani oqaaseqaatit arlaqartunik ilaneqarsimallutik.

 

Naalakkersuisut taamatut oqaaseqarlutik siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippaat.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput, siulliulluni oqaaseqassaaq Mikael Petersen, Siumut, tulliullukumaarpoq Jakob Sivertsen, Atassut.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit iluarisimaarparput Naalakkersuisut suliffissaaleqisunik sulilersitsisarneq pillugu peqqussutissamut siunnersuut saqqummiummassuk. Upernaaq piginnaanngorsaqqinnissamut ikiorsiisarneq pillugu peqqussutip Inatsisartunit akuerineqarnerata malitsigisaanik.

 

Siumumiit maluginiarparput siunnersuut kommunit allaffisornikkut suliaasa pioreersut annertussusaannut sunniuteqartussaassangatinneqanngitsoq, taamatullu nunatta karsianut kommunillu aninaasaqarniarnerannut sunniuteqassanngatinneqanngitsoq.

 

Siumut isumaqarpoq pisortat ikiuutitut inunnut aningaasat atortagaat annertunerusumik suliffissanik pilersitsiortornermut atorneqassasut, taamaalilluni suliffissaaleqisut suliffissaqaqqilersinnaanerat anguneqassammat, peqqussummullu siunnersuut Siumup anguniagaanut naleqqummat akuersaarparput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Suliffissaaleqisunik sulilersitsiniaaneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuut siullermeerneqarneranut Atassummit imatut oqaaseqarniarpugut:

 

Inuit peqqissut sulisinnaasullu namminneerlutik sulinermikkut allatigullu imminnut napatinnissaat Atassummit pingaartitaraarput, inuit namminneerlutik pilersornissaat inuttut pisinnaatitaaffiannut ilaalluinnarmat.

 

Taamaattumik nunatsinni suliffissaqanngitsut suliffissaaleqinerup nalaani pikkorissarsinnaanerannut periarfissat assigiinngitsut kommunit eqqummaariffigissagaat Atassummiit piumasaraarput. Suliffissaaleqisut pingaartumik inuusuttut suli ineriartortut suliffissaqartitaannginnertik peqqutigalugu tamanna utaqqiinnalernerannik kinguneqaleqqunagu.

Peqqussutissamut siunnersuutip pitsaaqutaasa ilagaat kommuneni suliffissaaleqisoraleriataartarnerata oqilisaassivigineqarnissaa, kommunit sulilersitsiniaanerminnut suliniuteqarnissaannik periarfissinneqarnissaat erseqqissaaffigineqarmat.

 

Suliffissaaleqisut kommunip suliassissiniutaanni sulisinneqarnissaannik neqerooruteqartarnissaq, soorlu inuusuttut suliffissaaleqisut ilinniagaqaqqinnissaannik ilinniaqqinnissaannillu neqerooruteqarfigineqartarnissaat kiisalu inuusuttut suliffissaaleqisut ilinniarnerminni ilinniakkamut pineqartumut ikiorsiissutissanik aamma periarfissinneqartarnissaat peqqussutissami qularnaarniarneqarmat.

 

Atassummit peqqussutissamut siunnersuut ataatsimut isigalugu suliffissaaleqisunut, pingaartumillu inuusuttunut periarfissaq atorluarneqarpat suliffissaaleqisunut annertuumik tamanna iluaqutaajumaartoq takusinnaagatsigu.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissamut siunnersuut Atassummit taperserparput Ataatsimiititaliamilu misissoqqissaarneqarnissaa innersuussutigalugu.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Inatsisartut upernaaq manna piginnaanngorsaaqqinneq pillugu nutaamik peqqussusiorput januarip aallaqqaataani ukioq 2002 atortuulersinneqartussamik.

 

Piginnaanngorsaaqqinneq pillugu nutaamik peqqussusiornikkut piginnaanngorsaqqittup pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu erseqqinnerulerput. Inatsisartut peqqussutaanni allani marlunni apeqqutit piginnaanngorsaqqinnermut tunngasut siusinnerusukkulli malittarisassaqartinneqareermata pisariaqalersimavoq peqqussutit taakku allannguuteqartinnissaat.

Taamaammat pissusissamisoorpoq suliffissaaleqisunik sulisitsiniarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni piginnaanngorsaqqinnermut attuumassuteqartut maleruagassat atorunnaarsinnissaat. Naalakkersuisut ullumikkut saqqummiussaqarnermikkut tamanna anguniarpaat.

 

Inuit Ataqatigiinnit allannguutissatut siunnersuutit akuersaarpagut, piffissarlu iluatsillugu Isumaginninnermut Sulilffeqarnermullu Naalakkersuisumut apeqqutigissavarput kommunit suliffissaarusimasut peqqussut tunngavigalugu sulisinneqartartut kisitsisitigut nalunaarsornissaannut pisussaaffitsik ukiuni qaangiuttuni ajunngitsumik naammassisarneraat.

 

Ilanngullugu apeqqutigissavarput, kisitsisit taakku qanoq paasissutissiinersut?

Apeqquteqarnitsinnut ilaatigut patsisigivarput Kommunit Kattuffiata Namminnersornerullutillu Oqartussat akornanni ataatsimoortumik tapiissutit pillugit ukioq 2002-mut isumaqatigiissutaat aqqutigalugu erseqqissarneqarsimammat kommunit pisussaaffeqartut kisitsisitigut paasissutissiisarnissaminnut.

 

Ilanngullugu oqaatigilaarlarput Inuit Ataqatigiinni pingaartikkatsigu apeqqutini inuiaqatigiinnut pingaarutilinni kisitsisitigut tunngavilersorluakkanik toqqammaveqartumik oqallittarnissaq aalajangersagaliortarnissarlu.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussummut allannguutissatut siunnersuutit Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliami suliareqqinneqarnissaat innersuussutigissavarput.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuuteqarnermut Kattusseqatigiit imatut oqaaseqarfigissavarput:

 

Soorlu upernaaq Inatsisartut piginnaanngorsaaqqiinermut ikiorsiineq pillugu oqallinnermi tamakkiisumik tapersersueqataasimasugut annertuumillu piginnaanngorsaaqqiineq aallunneqaruni periarfissinneqarunilu pitsanngorsaateqartussaammat.

Naqqiissuummilu aallaaviummata pissutsit ataatsit marloqiusamik atuuttut inatsisitigut malittarisassaliuunnissaat patajaatsumik anguneqarnissaat siunertaalluni.

Neriuutigaarpummi ilinniagaqarnissamik neqerooruteqarnikkut suliffissaaleqisut sulisinniarneqarnissaannut kommunalbestyrelsep aalajangiisinnaatitaanera tamannalu kommunenit namminneq atorluarneqarnissaa kissaatigissavarput.

Sullitanullumi iliuuseqarnissamut periarfissat pisariinnerusumik aaqqiissutissat taamaalillutik anguneqarsinnaammata. Maluginiarsimavarpullu pitsaaquteqartoq ilinniaqqikkusuttunut ilinniagaqarnermi pikkorissarnermiluunniit ilinniakkanik tapiissutissanut aalajangersariikkanut annertuumik annertussusileriikkanik ilinniagaqarnermut ikiorsiissutissaasinnaasunik aamma pilersitsiniarneqarmat, tamannalu tulluartutut isigaarput pitsaasutullu nalilerlugu

Tassuuna suliffissaaleqisut nalunaarsorsimasut annertuumik imminnut ikiulerusuttunut piumassutsimillu takutitserusuttuni iluaqutaasussaammat.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuut Kattusseqatigiinniit akuersaarparput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Massakkut oqallisigisarput Danmarkimi revalideringimik taaneqartartoq aallartisarneqalermalli oqallisaasimaqaaq sulilu manna tikillugu oqallisaavoq, ilumut taanna revalidering kinguneqarluartumik ingerlanneqarnersoq.

Nunatsinni aallartinniarsarisarput tassunga assingoqaaq, tassa uanga imatut eqqarsartarama kinaluunniit sulisimagaluarluni ilinniarfigisimavaa suliassaq inuunerminut qinerlugu suliffigilerlugulu. Kisianni pisimasoqartarpoq immaqa peqqiilliornermik imaluunniit suliffiup matuneranik, taamaalilluni sulilluaruttulerluni unitsinneqartarluni nappaannarlunilu. Inuit taamatut ilinniagaqarsimasut imaaliallaannaq allarluinnaqqissaamut nuutsinniarneq ajornartaqaat, taamaattumik ilinniartitaanissaq Danmarkimi siunniunneqartarpoq nalunnginnamikku suliffissarpassuaqartoq nunaminni siammasissumi taassuma assinganik.

Angallanniarneq Danmarkimi ajornannginneroqaaq ilinniariartortinneqartarlutik tassunga taavalu qitornaqarsimagunik, ilaqutaqarsimagunik imaaliallaannaq aamma tikissinnaasarlugit. Nunatsinni taamaaliorneq ajornarluinnarpoq, taama oqaraanni ajunnginneruvoq.

Peqqiilliorneq taanna susinnaanngilarput, peqqiilliortoq ilinniarteqqinneqarsinnaanngitsutut uanga naatsorsuutigigakku.

Suliffiup matunera, soorlu nunaqarfimmi imaasiallaannaq nutaamik asserluinnaanik taarserneqarneq ajorpoq, aammalu taamatut pineqartut nunagisaminniikkusuttarnerat nunanit allamiuninngaanniit annertunerungaarpoq.

Uagununa kalaallit nunagisatsinnut pigaangatta qimakkumajunnaamisaartaripput, taamatut aamma soorlu illoqarfik eqqarsaatigigaanni. Taamatut suliffigisimasaq suliffiullu annaaneratigut imaaliallaannaq illoqarfimmut allamut ingerlaniarnissaq ilimananngilaq, pingaartumik suliffeqarsimasoq utoqqaliarsaalersimappat.

 

Tassa taanna siullermulli eqqarsaatigisartagara nunatsinni revalideringip aaqqinniarsarinera ajornakusoortorujussuussasoq. Una oqaatigineqartaraluarpoq piginnaanngorsaaqqinneq. Taanna oqaaseq uanga paasisarpara imannak, tassa suliffiup assiginngisaanut piginnaanngorsaaqqinneq allatut ajornartumik.

Tassa taanna utoqqaliarsaalereersimasunut ajornassangatittariga apeqqutaassammat taamatut piginnaanngorsaqqinniagaq qanoq ukioqartoq, qanoq utoqqaliarsaarsimatigisoq, nalilerneqartariaqarluni piginnaanngorsaqqinneqarluni imaluunniit piginnaanngorsaqqinneqarneranut aningaasat atorsimasat taassuma suleqqilerneranut naleqqiullugit qanoq iluaqutaasimatiginersut.

Tassa aningaasartuutigingaatsiaqaarlugu piginnaanngorsarsimasaq imaaliallaannaq aamma piginnaanngorsaqqinneqarsimanini atorpallaarnagu tunuaqqippat nunap aningaasaqarneranut aamma iluaqutaasinnaanngimmat.

Tassa sumiippa piginnaanngorsarneqarfissaa aammalu kiap aqussavaa? Taamalu taamaalereerpat aajuna tulliuttoq: Taamatoq pineqartoq naalakataaginnarusussanngilaq, inuit tamatta taamaappugut. Oqarfigineqassanngilagut: Uumaak-aa, qaa piginnaanngorsarniarit sulisinnaarsuuvutit, kisiannili pissutissaqarsorarluni nassuiaagaluarpat tamannalu tusarumaneqanngippat pissutissaqarluinnarpoq angut arnarluunniit taanna taamatut pineqartoq maalaaruteqassalluni.

 

Maani inatsisikkut maalaarsinnaanerat peerniarneqartoq uanga isumaqatiginngilara. Inuit tamatta piginnaaffigaarput pitsaasumik pineqarsorinngikkutta aamma saaffissaqassaluta inatsisitigoortumik taamatut maalaartarfeqassalluta. Maalaartarfiup uani inatsisissami peerneqarnissaanut oqaatigisaq isumaqatiginngilara.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq.

Siullermik aamma maannakkut partiit oqaaserisaannut qujassuteqassaanga.

 

Tassa una siunnersuut saqqummiunneqartoq malugisinnaavara tunngaviatigut tamanik tapersersorneqartoq. Tassami taanna aallaaveqarpoq upernassaq Inatsisartut piginnaanngorsaqqinnissamut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaannik maani Inatsisartut ataatsimiittarfiani akuersissuteqartoqarnerata kingunerisaanik.

Taamaattumik taanna suliniut massakkut ingerlavoq massakkullu siullermeerneqarluni, aammalu malunnarpoq tamarmiusuninngaanniik ilalernartuutinneqartoq.

Annertuuliornanga taamaakkaluartorli Inuit Ataqatigiinninngaanniit Asii Chemnitz Narupip apeqquteqaataanut, tassa suliffissaarusimasut peqqussut tunngavigalugu sulisinneqartut kisitsisitigut nalunaarsorsimanissaannut kommunit pisussaaffitsik ukiuni qaangiuttuni ajunngitsumik naammassisarneraat. Tassunga atatillugu oqaatigissavara kommunit ukiut tamaasa soorunami kisitsiserpassuarnik pisortaqarfinninngaanniit assigiinngitsuninngaanniit piumaffigineqartarput, aamma suliassat imaattut eqqarsaatigalugit.

 

Apeqquteqaammullu massakkut apeqqutigineqartumut tunngatillugu oqaatigissavara kisitsisit taakkartorneqartut Asii Narupiminngaanniit massakkut maani pisortaqarfimmi katersorneqaleruttormata. Taamaattumik kisitsisit taakkua qanoq oqariartornerat torrutiinnarlugu akissuteqarfigisinnaanngilara, kisianni misissuinerit aallaavigalugit aamma uuma suliassap ingerlaqqinnissaanut kisitsisit neriussaanga paasissutaasinnaasut aamma suliassap ingerlaqqinnissaanut atorneqarsinnaasut pissarsiarisinnaalissallugit.

 

Aamma qujanartumik oqaatigissavara nunatsinni taamannak inuusuttut suliffissaarusimasullu ukiuni makkunani suliffissaarussimanerisa nalaani suliassaqartinneqarnissaannut ujartuineq annertoorujussuarmik pingaartinneqaleraluttuinnarmat illoqarfinni aamma nunaqarfinni.

Pingaruteqarpoq suliffisaarusimanerup nalaani inuit inuusuttuuppata inersimasuuppataluunniit sulileqqissinnaanissaannut suliffimmut ajornanngippat attuumassuteqartittuaannarnissaat qulakkeerniassallugu.

 

Taamaattumik ukua suliniutit aappassaaneerneqarnissaannut annertuuliornanga qutsatigaara maanngaanniit iniminngaanniit oqaatigineqartut, sapinngisamik peqataaniarsarissaagut uuma suliassap ingerlaqqinnissaani.

Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Tassa naammagisinnaanngilluinnakkannik pisoqarnera pissutigilluinnarpara. Oqaloqatigiissupput siulleq, tassa immikkoortoq siulleq oqaatigigatsigu, aamma attaviitsuninngaanniit oqaaseqarnera eqqaasitsissutigissavara.

Aammalu massakkorpiaq tulliuttoq aamma naaleraluarparput attaviitsumut sumulluunniit oqaaseqartoqarani.

 

Maani qinigaasugut tamatta naatsorsuutigisarparput oqaatsigut aamma oqaaseqarfigineqalaarsinnaasartut. Soorlu uanga oqaatigisara inuit nalakataaginnarusunngitsut oqartarmata: Naamik, uunga unnerlussaanga. Uanga taanna peequnngisara oqaaseqarfigineqanngilaq. Taamaattumik massaskkut naalakkersuisoq oqarfigissavara pissutsit maani atortakkagut atorneqassasut. Assigiippugut tamatta oqaaseqarsimasugut, tassa sumilluunniit qaangiinnarneqarnerput nuannarineq ajorparput. Siunissami taanna ilikkartariaqarpaa.

 

Ole Dorph,  Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq, Otto Steenholdti, puigutsiarsimagakkit imaluunniit atit taasimannginnakku utoqqatsissutigaara. Siunissami eqqaamasassavakkit aamma oqaaserisatit soorunami maluginiarpakka, aamma neriorsuutigissavara uuma suliassap ingerlateqqinnissaani aamma qatangiinnarneqarnatik aamma nalilersuinissami ilanngunneqassasut. Qujanaq.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Naatsunnguamik. attaviitsumut Otto Steenholdtimut minnerunngitsumik naalaartartut radiokkut malinnaasut eqqarsaatiginerullugit, soorunami kikkulluunniit innuttaasut pisinnaatitaaffeqarput Ombudsmandeqarfimmut maalaaruteqartassallutik. Taanna periarfissaq ammavoq. Uani pineqaramik suliffissaqartitsiniarnerup iluani pissutsit, taavalu soorunami isumaginninnermi suliat pillugit maalaartarfimmut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat. Taanna iluarsineqarmat, taava ombudsmandi periarfissaassaaq.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq. Taamaalilluni oqaaseqartoqarnianngimmat suliap immikkoortoq 27-p siullermeerneqarnera tamaanga killikkallarpoq, kisiannili aamma kissaatigineqarpoq Ataatsimiititaliami sammineqaqqaassasoq aappassaaneerneqartinnani, aammalu tassani qularutiginngilluinnarpara maani oqaaserineqartut ilanngullugit aamma Ataatsimiititaliap sammiumaarai.

 

Taavalu ingerlaqqissaagut, massakkullu tikissavarput immikkoortoq 30, tassalu annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut, siullermeerneqarnera, aammalu taanna saqqummiunneqassaaq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumit.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Matumuuna Naalakkersuisut annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut saqqummiuppaat. Malugeqqussavaralu siunnersuummut naqqiissuteqartoqarmat, siunnersuut 24. september 2001-imeersoq maannakkut saqqummiussininni atorpara.

 

Siunissami suliffissaarunnerup sillimmasiisarnermik aaqqissuussinissamut tunngavissat pillugit nassuiaat upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni akuersissutigineqarpoq. Aammattaaq suliffissaarunnerup sillimmasiisarnermik aaqqissuussinerup pilersikkiartuaarnissaa marlunnik immikkoortortaqassasoq akuersaarneqarluni.

 

Siullermik: Ikaarsaariarnermi aaqqiissutissatut annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat allannguuteqartinneqassaaq. Allannguuteqartitsinermi sulinissamut sulisitsinissamut pisinnaatitaaffiit pisussaatitaaffiillu pillugit aalajangersakkat pilersinneqassapput. Allaffissornikkut aqutsinermi pisariillisaarneqarlutik kiisalu SIK-mut ilaasortaajunnaartitaaneq atorunnaarsinneqassalluni.

 

Immikkoortut aappaattut: Suliffissaarusimanermut sillimmasiisarnermik aaqqissuussaq pilersinneqassaaq, tamatumunngalu tunngatillugu Naalakkersuisut 2002-mi upernaakkut ataatsimiinnissamut siunnersuummik saqqummiussaqassammata. Taamatut aalajangernermi naapertuuttumik annertussussileriikkanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaattut siunnersuut saqqummiunneqarpoq. Aalajangersakkat sapinngisamik paasiuminarnerutinniarlugit siunnersuutip peqqussutissap nutaatut saqqummiunneqarnissaa toqqarneqarsimavoq, peqqussummut 1982imeersumut kingusinnerusukkut allanngortinneqartarsimasumut allannguutissatut pinnagu.

 

Annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqarnissamut SIK-mi ilaasortaanissamut piumasaqaatip atorunnaarsinneqarnissaa Naalakkersuisut eqqarsaatigeqqissaarsimavaat, aalajangersakkallu atorunnaarsivinneqarnissaanut taarsiullugu Sulisartut Kattuffiannut ilaasortaanissamik piumasaqaammut allanngortinneqarsinnaanissamut periarfissat misissorneqarsimallutik.

 

Arlaannik apeqquserneqartarsimavoq Sulisartut Kattuffiinut aalajangersimasumik ilaasortaanissamut piumasaqaat nunat tamalaat isumaqatigiissutaannut ilumut akerliunersoq. Tamannarpiaq aamma apeqqutigineqarsinnaavoq. Annertussusileriikkanik ikiorsiisarnermut qinnuteqartartut Sulisartut Kattuffiinut arlaannaannulluunniit ilaasortaanerminnik uppernarsaasuussappata. Taamattumik aalajangersakkamik atorunnaarsitsinissamik siunnersuut saqqummiunneqassaaq, aalajangiunneqarpoq.

 

SIK-mut ilaasortaanissamut piumasaqaatip atorunnaarsinnissaanut siunnersuut SIK-mut saqqummiunneqarsimavoq, taakkulu oqaaseqaateqarput taamatut allannguinissaq akerlerinagu, matumani ilaasortatik immikkut ajornerusumik inissinneqassanngippata. Siunnersuut saqqummiunneqartoq naapertorlugu ajornerusumik inissisimalersussaanngillat.

Siunnersuutigineqarpoq piffissap ilaani suliffeqarallarnermi qaammatit 12-t ingerlaneranni sap. akunnerini tallimani annertussusileriikkanik ikiorsiisoqarsinnaaneranik aalajangersagaq atorunnaarsinneqassasoq. Piffissap ilaannaa suliffeqarallarnermi annertussusileriikkanik ikiorsiisoqarsinnaaneranik aalajangersagaq maannakkut atuuttoq tunngavigalugu tunniussisoqartarpoq sulinermik inuutissarsiuuteqartoq sap. akunneranut 40 tiimit sulisarsimanersoq. Sulisitsisorlu isumaqatigiissuteqarsimappata pineqartoq piffissap sivikitsup ingerlanerani piffissap ilaannaa sulisarallassasoq. Tamanna suliffinni pissutsinik, soorlu nioqqutissaaleqinermik imaluunniit peqqiilliornermik pissuteqarsinnaavoq.

 

Aalajangersakkamik atorunnaarsitsinissaq pillugu SIK oqaloqatigineqarsimavoq, aalajangersagarlu atorunnaarsinneqarsinnaasoq isumaqataasimalluni, isumaqarfigineqarmat ullumikkut pissutsinut naleqqukkunnaarsimasoq. Inuit sap. akunnerata ingerlanerani ullut ataasiakkaat suliffissaaleqilersut ullunut taakkununnga ataasiakkaanut annertussusileriikkanik ikiorsiiffigineqarsinnaapput, taamaattumik allannguinermi eqqorneqarsinnaanatik.

 

Siunnersuutip annertuussusileriikkanik ikiorsiissutinik qinnuteqartut suliffeqalernissamut piareersimanissamut pisussaaffii il.il. pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassaliorsinnaatippai. Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut peqqussutip atuutilernissaa sioqqullugu nalunaarummik saqqummersitsiniarput. Siunnersuummi erseqqissarneqarpoq suut isumaginninnermi naammagittaalliuteqartarfimmut naammagittaalliutigineqarsinnaasut. Soorlu isumaginninnerup iluani inatsisini allani taamaaliortoqartareersoq.

 

Inuit annertussusileriikkanik ikiorserneqarsinnaasut ilaneqarnerat pissutigalugu peqqussut kommunenut annikitsumik aningaasartuuteqarnerulerannik kinguneqassangatinneqarpoq. Aningaasartuutaalersussat ilai pisortanik ikiorsiisarnermi sipaarutissanik matussuserneqartussaapput. Aningaasartuutaanerulersussat kommunenut ataatsimoortumik tapiissutinut ilanngunneqareerput.

Tamanna tunngavigalugu taakku 2002-mi 5 mio. kr.-nik amerlineqarlutik. Tamatuma saniatigut annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaannut 1982-meersumut maannakkut atuuttumut naleqqiullugu aaqqissuussinermut tunnganerusumik allannguisoqarpoq.

 

Siunnersuut kommunenit allaffissornikkut annikitsumik kinguneqassangatinneqarpoq peqqussummi arlalitsigut pisariillisaasoqarmat. Ilanngullugit siunissami annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pilersugaqarneq pilersugaqannginnerluunniit apeqqutaatinnagu tamanut tunniunneqartalertussaassammata. Naatsorsuisarneq pisariinnerulissaaq, massakkutut sap. akunneri tamaasa naatsorsuisoqartarunnaartussaammat.

 

Peqqussutip januarip aallaqqaataani 2002-mi atuutilinnginnerani naatsukullammik ilitsersuisoqartussaassaaq, ilaatigut naatsorsuinermik assersuusianik imaqartussamik. Siunnersuut KANUKOKA-mut, suliffeqarnermi illuatungeriinnut Namminersornerullutillu Oqartussat iluani tusarniaassutigineqarsimavoq. Oqaaseqaatit tiguneqartut peqqussutissatut siunnersuutip allannguuteqarnissaanik kinguneqartitsisimanngillat, kisiannili aalajangersakkanut ataasiakkaanut erseqqissaatinik oqaaseqaatit ilassutigitinneqarput.

 

Naalakkersuisut taamatut oqaaseqarlutik siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippaat.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Qujanaq. Siumumiit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq qujassutigaarput.

 

Tamatta nalunngilarput Naalakkersuisunut isumaginninnikkut iluarsaaqqinneq 1995-imi 97-imilu suliarineqarmat ikiorsiissutit isumannaallisaatitut tunniunneqartartut nalilersuiffigineqarnissaat suliassanut pingaartitanut ilaatinneqartoq. Tamannalu annertuumik soqutigineqarluni oqaluuserineqarsimaqaaq kommunenit kattuffinnillu peqataaffigineqarluartumik.

 

Ataatsimiititaliarsuarmit isumaliutissiissutip saqqummiunneqarnerani suliat malitseqartinniarlugit iliuutsit maanna malunnaatilimmik ingerlanneqalernerat Siumumiit pissusissamisoortuutipparput. Tamannali Inatsisartunit arlaqartutigut kaammattuutigisareeratsigu maanna pimoorussisumik piviusunngortitsinialerneq iluarinartuutipparput.

 

Iluarsaaqqinnermi isumannaallisaanikkut ikiorsiissutit ataatsimoortumik isiginnilluni nalilersuerfigeqquneqarput, aamma allaffissornikkut eqaallisaanermik pisariillisaanermillu malitseqartinneqartussaq. Ataatsimiititaliarsuup pingaartilluinnarlugu oqariartuutigivaa ikiorserneqarnissaminnut kikkulluunniit tamarmik pisariaqartitsisut pisortatigoortumik isumaginnikkut sullinneqartarnissaat siunnerfigineqartariaqartoq.

 

Kattuffimmut peqatigiiffimmulluunniit ilaasortaaneq peqqutigalugu immikkut iliuuseqarfiginninnissaq ullumikkut pissutsinut naleqqukkunnaarsimavoq, kisiannili kikkut tamat naligiissumik pisortatigut isumannaallisaanermi ikiorsiissutitigut periarfissaqartinneqarnissaat siunertaralugu aaqqissuussisoqartariaqarluni. Tamanna siunertaasoq aallaavigalugu Naalakkersuisut suleriarsimanerat Siumumiit nuannaarutigaarput. Aamma SIK annertussusileriikkamik ikiorsiisarnermi ukiorpassuarni ingerlatseqataasoq paaseqatigalugu annertussusileriikkamik ikiorsiisarnermi periutsip allanngortinneqarnissaanik aammalu aalajangersakkamik atorunnaarsitsinissamik akuersaartumik nipeqartumik peqataarusussuseqarnera paaseqatigiinnermik alloriarusunnermillu ersersitsisumik takutitsivoq. Tamanna Siumumiit pingaaruteqarluinnartutut isumaqarfigaarput. Soorunalimi inuiaqatigiit ingerlaasiannik ataatsimoortumik isummat nutarterinermi aallaaviusariaqarmata.

 

Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit pillugit peqqussutip allanngortinneqarnissaanut suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermik aaqqissuussinermik ilaqartinneqartariaqarnerannik naapertuussaaniartoqarnera allaffissornikkullu eqaallisaanermik inatsisissamillu paasiuminartunngorsaaniarnermik ilaqartinniarneqarmat Siumumiit pissusissamisoortuutipparput.

 

Taamatullu suliffeqalernissamut piareersimanissamut pisussaaffiit ullumikkut pissusiusunut naleqqussarneqarnissaat eqaallisarneqarnissaallu piumasarissavarput. Suliffissaaleqilersoq suliffissaaleqisorlu sulianik sunilluunniit tigusaqarsinnaanera neqeroorfigineqarsinnaaneralu suli annertunerusumik ammanerusunngortinneqarnissaat Siumumiit sulissutigineqarluinnartariaqarnera pingaarluinnartutut isumaqarfigigatsigu. Inuiaqatigiinnimi suliassat annertoqaat aamma eqaallisaanikkut naammassisaqarfiginiarneqartut.

 

Taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut kommunit suleqatigilluinnarlugit suliassaq ingerlanneqartariaqartoq. Oqartoqaraluarpoq annikitsumik allaffissornikkut kinguneqartinneqartussaasoq aammalu aningaasartuuteqarnerunissamik 5 mio.-nik 2002-mi immikkoortitsiffigineqareersoq. Tamanna soorunami Siumumiit upperaarput, kisiannili suli nalilersuilluarnissaq Siumumiit piumasarissavarput, aammalu piumasarissallugu peqqussutissap suliarineqarnerani Ataatsimiititaliap sukumiisumik suleqatigineqarnissaa.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa akuerseqataaffigiumaarparput.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq. Oqaaseqartussaq tulleq tikitsinnagu Naalakkersuisut siulittaasuat maanga tikilluaqqussavara sulilluarnissaanillu kissaallugu.

Jakob Sivertsen, Atassut:

Qujanaq. Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut siullermeerneqarnerani Atassummit imatut oqaaseqarniarpugut: Annertussusileriikkanik ikiorsiissuteqartarneq kiisalu pisortanit ikiorsiissutit nunatsinni innuttaasut akornanni assigiinngitsumik ikiorsiisarnermik kinguneqartartut aaqqinniarlugit Atassummit arlaleriarluta oqaluttarfik manna atorlugu uparuaasarsimavugut, pisortat innuttasut assigiimmik ikiorserneqarlutik atugassaqartitaanissaat pisussaaffigimmassuk. Assigiinngitsunik periuseqarluni inunnik ikiorsiisarneq innuttaasut migissusaannik annertuumik attuisartoq nalunnginnatsigu. Taamaattumik Atassummit tulluusimaarutigaarput innuttaasut assigiimmik ikiorserneqartarnissaat anguniarlugu sulisartunut kikkunnulluunniit SIK-mut ilaasortaaneq ilaasortaannginnerluunniit apeqqutaatinnagit peqqussutissakkut suliffissaaruttunut tamanut assigiimmik ikiorsiisalernissaq Naalakkersuisunit siunnerfigineqarmat.

 

Suliffissaarunnermi annertussusileriikkanik ikiorsiissuteqartarnissami peqqussutissaq Sulisartut Kattuffiannut aalajangersimasunut ilaasortaanissamik tunngaveqarunnaarluni sulisartunut tamanut atuuttussamik aaqqiiniarneq inunnut ataasiakkaanut minnerunngitsumillu ilaqutariinnut pilersugaqartunut assut pingaaruteqarpoq, inuit namminneq pisussutiginagu suliffissaaruttartut nammineersinnaaqqilernissaannik ikorfartuutaassammat. Tamanna Atassummit qujarupparput.

 

Siunissami annertussusileriikkanik ikiorsiisarneq kisimi sulisartut suliffissaarunneranni ikiorsiissutissatut isumalluutigineqarsinnaanngilaq, pingaartumik sulisartut pilersugaqartut tamatumani eqqarsaatigalugit. Taamaattumik suliffissaarunnermi sillimmasiisalernissamik Inatsisartut upernaaq ataatsimiinneranni Naalakkersuisut 2002-mi upernaakkut peqqussutissamik 2003-mi atuutilersussamik saqqummiussaqarnissaannik kissaatigisap kinguarsarneqannginnissaa Atassummit piumasaraarput. Ullumikkut nunatsinni suliffissaaleqineq taama nalinginnaatigitillugu suliffisaarunnissami sillimmasiisalernissaq tuaviuuttariaqartoq Atassummit isumaqarfigigatsigu, soorunami isumannaagassat qulaajagassallu puigornagit.

 

Annertussusileriikkanik ikiorsiissuteqartarnerup nutarterneqarnissaanik siunnersuut siornatigut SIK-mit akerlerineqarsimasup maannakkut paasilluarneqarluni isumaqataaffigineqalersimanera Atassummit iluarisimaarparput, sulisartut tamarmik suliffissaarunnerminni assigiimmik pisortanit ikiorserneqartarnissaat Atassummit pingaartikkatsigu. Annertussusileriikkanik ikiorsiisalernissaq sulisartunut tamanut atuuttussanngorlugu allanngortinneqarpat kommunenut aningaasartuuteqarnerulernermik kinguneqartussaanera sillimaffiginiarlugu Naalakkersuisut nunatta karsiata 2002-mut aningaasanut inatsisissaanni 5 mio. kr.-nik kommuneni ataatsimoortumik tapiissutinut qaffaaniarnerat Atassummit iluarisimaarparput, peqqussutip atuutilerneranit suliffissaaruttunut iluaqutaassappat aningaasartuutitassaasa sillimmaffigineqarnissaat pisariaqarmat.

 

Annertussusileriikkanik ikiorsiisalernissamik peqqussutissap nutaap januarip aallaqqaataaniit 2002-mi atuutilernissaanut tunngatillugu kommunenit paasiuminartuunissaa eqqortumillu peqqussutissap atuutinneqarnissaa anguniarlugu Naalakkersuisut nalunaarummik saqqummiussiniarnerat Atassummit taperserparput, ikiorsiissutit eqqortumik atuisussanut atuutinneqarnissaat pingaaruteqarmat.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissamut siunnersuut Atassummit taperserparput Ataatsimiititaliamillu misissoqqissaarneqarnissaa innersuussutigalugu. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnerani siunissami suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermik aaqqissuussinissamut tunngavissat pillugit nassuiaat Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarpoq. Tamanna tunngavigalugu ikaarsaariarnermi aaqqissuussassatut annertussusileriikkanik ikiorsiisarneq aammalu ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat 1. november 1982-imeersoq atorunnarsinneqarnissaanut allanngortinneqarnissaanullu Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut isumaqataalluta nalunaaruteqarnikuuvugut.

 

Isumaginninnermik iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup upernaakkut 1997-imi kaammattuutigaa pisortanit isumannaallisaatinik ataasiinnarmik periuseqarluni siunissami tunniusseriaaseq atorneqalissasoq, allaffissornikkut aqutsinermi malittarisassanillu pisariillisaasoqarnissaa ilanngullugu aamma taamanikkut kaammattuutigalugu.

 

Isumaginninnermi iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup upernaakkut 1997-imi kaammattuutigaa pisortanit isumannaallisaatinik ataasiinnarmik periuseqarluni siunissami tunniusseriaaseq atorneqalissasoq. Allaffissornikkut aqutsinermi malittarisassanillu pisariillisaasoqarnissaa ilanngullugu taamanikkut kaammattuutigalugu.

 

Taamanikkut Inuit Ataqatigiinniit piumasaqaatigaarput aaqqissuussinissami nutaami pinngitsoorani sulisartut kattuffii peqatigiiffiillu aaqqissuussinissamut attuumassutillit isumasioqatigiinnerisa kingorna atuutilersitsinissaq siunnerfigineqassasoq. Inuit Ataqatigiit isumaqaratta kattuffiit pisortallu akornanni isumaqatigiinniarneq atorlugu angusarisimasat innarlerneqannginnissaat tamatumani pingaaruteqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqarnissamut SIK-mi ilaasortaanissamik piumasaqaatit inatsisartunit innuttaasunillu apeqquserneqartarnera tunngavigalugu paaserusupparput ilumut tamanna nunat tamalaat isumaqatigiissutaanut akerliunersoq uppernarsarneqarsimanersoq.

 

Ilisimaneqartutut siorna Inatsisartut aningaasanut inatsisaat aqqutigalugu aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq tamannarpiaq pillugu kattuffiit ilaanniit apeqqusiineq tunngavigineqarluni.

 

Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput siunnersuut SIK-mut saqqummiunneqarsimammat. Taakkulu oqaaseqarnermikkut taamatut allannguinissaq akerlerinagu oqaaseqarsimammata. Taamaattoq isumaginninnermut ataatsimiititaliamut kaammattuutigerusupparput peqqussutissap matumap suliareqqinneqarnissaanut ataatillugu tusarniaasimanermut oqaaseqaatit ilanngullugit nalilersoqqullugit. Inatsisartut peqqussutissatut siunnersuummi maluginiarparput malittarisassat inunnik atuisussanit paasiuminartuunissaat aammalu atuisussanut pisariitsuunissaat pingaartinneqarsimasoq.

 

Tamanna isumaginninnermi iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup kaammattuutaanut naapertuuppoq. Pingaartumik isumaginninnikkut malittarisassat ullumikkut atukkagut piffissap ingerlanerani arlaleriaqalutik pissutsinut atukkatsinnut naleqqussartuarnerisa aammalu ilaartortuarnerisa kingunerisaanik malittarisassanik pisariillisaasoqarnissaanut pitsanngorsaasoqarnissaanullu timitalersuinerit aallartinneqarneri aamma Inuit Ataqatigiinniit iluarisimaarpagut.

 

Upernaakkut ataatsimiinnissamut peqqussutissat immikkoortup aappaatut suliffissaaleqinermut sillimmasiisarneq tamatumalu aaqqissuussap nutaap pillugu Naalakkersuisut saqqummiussaqarnissaat Inuit Ataqatigiit pissangalluta utaqqissavarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqusutissaatut siunnersuut Inatsisartut aappassaaneerlugu suliareqqinnginneqarnerani Inatsisartut isumaginninnermut ataatsimiititaliaani suliareqqinneqarnissaanik inassuteqarpugut.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit:

Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaattut siunnersuut. Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Kattusseqatigiinniit ima oqaaseqarfissavarput. Peqqussutissatut siunnersuut annerusumik oqaaseqarfiginagu oqaatigissavarput siunnersuummi innuttaasut atuisullu tamarmik assigiimmik pineqalernissaat anguneqartussanngormat, taannalu iluarisimaaratsigu.

 

Siornatigummi annertussusileriikkanik ikiorsiissutit aatsaat tunniunneqartaraluarmata SIK-mut ilaasortaasimagaanni. Akuersaarnitsinnullu aamma tunngavigaarput aalajangersakkat atorunnaarsinneqarnissaat pillugit SIK oqaloqatigineqareersimammat. Aalajangersakkallu atorunnaarsinneqarnissaannik isumaqatigiissummullu isumaqatigiissimalluni.

 

Minnerunngitsumillu ullumikkut pissutsit aamma naleqqukkunnaarsimanerat naliliiffigeqataasimallugu. Taamatut oqaaseqarluta peqqussutitut siunnersuut misissorluareerlugu Kattusseqatigiinniit akuersissutigaarput ingerlaqqinnissaalu innersuussutigalugu.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Peqqussutissatut siunnersuummut matumunnga pingaartumik siunissaq eqqarsaatigalugu aaqqissuussinissamut tunngavissat upernassaq akuersaareersimavagut. Kiisalu sillimmasiisarnermik nassuiaat aamma akuersaareersimallugu. Siunnersuut manna takkuteqqaarmalli ilisimagisimagaluarpara SIK sakkortuumik tukernersussasoq. Tassa pitsaaqutit kattuffimmut tassunga ilaasortaanissamik aallaavillit soorunami kattuffiit ilaasortami amerlisarnissaanut sakkugilluartussaallugit sakkugilluarsimagaluarmagit.

 

Tamannali uparuartorneqartuarsimavoq. Nunanili allani soorlu Danmarkimi oqallisaajuarsimavoq sulisartoq kinaluunniit qilersorsimanani kattuffimmut sumulluunniit ilaasortaasariaqartoq. Ajornerusumillu pineqassanngitsoq. Uangalu naak, sulisartoqarneq kattuffeqarnerlu illersortuugaluarlugit allanngortitsinermut akerliunianngilanga SIK-p allannguinissaq isumaqatigisimammagu.

 

Inuit annertussusileriikkanik ikiorserneqartalersussat amerlinerat soorunami aningaasanik naleqartussaq sillimaffigalugu milliuuninik tallimanik, tassa koruuninik aningaasalerneqarsimasoq isumaqarpunga tulluartuusoq.

 

Inatsisartut peqqussutaat 1982-imeersoq aaqqissuiffigineqarsimavoq kiisalu pisariillisaasoqarsimalluni, kiisalu pilersugaqarneq imaluunniit pilersugaqannginneq taakku apeqqutaatinnagit annertussusileriikkanik ikiorsiineqartartussanngorluni. Manna pisarneq malillugu tusarniaassutigineqarsimavoq akissutillu allannguutissaasimanatik. Taamaattumik peqqussutissatut siunnersuut akuersaarpara.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Siullermik oqaatigisassinnut qujanaq. Erseqqissaatigissavaralu soorlu aamma ilissi maani inimi nalunngikkissi uumap suliassap tunngavissaa upernassaq maani inatsisartuni eqqartorneqarsimavoq. Tunngavissallu ersarissimammata siunnersuut massakkut annertuumik katersuuffigineqartoq saqqummiunneqarsimalluni.

 

Taamaattumik Siumuminngaaniit Atassumminnganiit Lars Sørensen, IA -minngaaniit, taavalu Loritha Henriksen, Kattusseqatigiinniit, kiisalu Otto Steenholdt attaviitsuminngaanniit saqqummiunneqartut assut uanga ilassilluarpakka.

 

Apeqqut ataaseq saqqummiunneqartoq akissuteqarfigissavara. Tassa Inuit Ataqatigiinningaaniit apeqqutigineqartoq. Tassa annertussusileriikkanik ikiorsiissutissanik siunissami maani pisartagaqassagaanni pinngitsoornani SIK-mut ilaasortaasariaqarnersoq. Soorlu tamatta nalunngikkipput upernassaq imaluunniit siorna PIP perorsaanermik ilinniagaqarsimasut peqatigiiffiat Paamiut kommuniat eqqartuussivimmut tunniussimavaa. Taanna ajornartorsiut eqqartuussinikkut naliliiffigineqarnissaa kissaatigalugu.