Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-pingajuat, tallimanngorneq oktobarip 5-aat 2001, nal. 13:20

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32

Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeerneqarnera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

 

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiuppara Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqaatigisassaa.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Mikael Petersen Inatsisartut 2001-imi upernaakkut ataatsimiinneranni piginneqatigiilluni inissialianut massakkumut anginerpaaffiliunneqartartoq qaangerlugu periarfissiisoqarnissaanik siunnersuuteqarpoq. Tamatuminngalu Inatsisartut oqallisiginninnerata kingunerisaanik peqqussutissatut siunnersuut manna matumuuna saqqummiunneqarpoq. Aammattaaq peqqussutissatut siunnersuut manna piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaannik annertunerusumik nutarterinissamut alloriaataavoq siulleq.

 

Naalakkersuisut aammattaaq pilersaarutigaat siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut oqaasertatigut annikinnerusumik allannguutaasussanik siunnersuuteqarnissartik.

 

Peqqussutissatut siunnersuummut maanna saqqummiunneqartumut oqaaseqaatit aammattaaq innersuussutigalugit Inatsisartut peqqutissaattut siunnersuut piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqaatigisassaa matumuuna Inatsisartunut oqallisigilluaqqussavara. Siunnersuutaavoq siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini Ineqarnermut ataatsimiititaliamit oqaluuserineqarnissaa.

 

Ole Lynge, Inatisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Taava partit oqaaseqartuinut ingerlaqqippugut.

 

Per Rosing Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit iluarisimaarparput Naalakkersuisuni Inatsisartuni ilaasortap Mikael Petersen Siumut upernaaq siunnersuutaanut naapertuuttumik peqqussutissatut siunnersuummik saqqummiussimmata.

 

Siumumiit peqqussutissatut siunnersuut 1. januar 2002 atuutilertussap isumaqatigalugu imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuutip qangali piginneqatigiilluni inissialiortarnermut orniginartinneqartartut ujartorneqartartullu toqqammavigilluinnarlugit ilusilersorneqarsimavoq, tassalu piginneqatigiilluni inissialiortarnerup annerpaaffissaa maannakkut suli 105 m2-iusoq qaangerlugu namminerli qaangiinneq aningaasartuutigalugu periarfissamik maannakkut ammaassisoqarniarmat. Tamannalu periarfissanik annertusaanermik ammaassimmat Siumumiit qujassutigaarput, aammattaarlu maluginiarlugu akit qummut killeerutinnginnissaat siunertaralugu Naalakkersuisuni annertunerpaaffissanik m2-mut 15.000 kr.-init killiffigissagaat aningaasaleeqataaniarnermi.

 

Tamannalu aamma isorinartutut isiginngilarput, tassami akit killeerullutik qummut aallannginnissaat sissuerneqartariaqarluinnarmat. Periarfissaq iluatsillugu aamma Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput maannamut nammineq illutaarniartunut aningaasalersueriaatsimi inatsimmi kap. 3 § 4 10/40/50-imik aningaasalersueriaatsimi aalajangersimanerusumik pisortat aningaasaliissutaasa oqaasertamigut ersarinnerusumik pisussaaffilerneqartariaqarmata, tassanimi oqaaseq atorneqartoq immikkoortoq aappaanni taarsigassarsisoqartitsisoqarsinnaavoq ersarinnerusumik iluarsisariaqarmat imatut oqaasertalimmik:

"Taarsigassarsitsisoqassaaq" taamatut allassimasoqalerneratigut Namminersornerullutik Oqartussat aammalu kommunit pisussaaffii ersarissarneqartassammata.

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissaq tamakkiisumik taperserlugu innersuussutigissavarput Attaveqarnermut, Pilersuinermut Ineqarnermullu ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranut Inatsisartut peqqussutaannut siunnersuummut imaattumik Atassummi isummersimavugut.

Nunatsinni ajornartorsiut annerpaartariligaasa ilagaat inissaaleqinerujussuaq. Naalakkersuinikkut anigoruminaannerpaat aaqqiivigiuminaannerpaat ajornakusoornerpaallu ilaat. Atassummiilli uparuagassaqqiginarpoq piginneqatigiilluni inissianik sanaartornermi immikkut katerisimaartarfinnik ilaatitsisarneq. Naluneqanngitsutuut inissaaleqinerup aqqani pissusissamisoorsorinanngilaq piginneqatigiit immikkut qaaqusisarfeqartitaanerat, imaluunniit ataatsimoortarfeqartitaanerat, inissiarsuarniluunniit taamak katerisimaarfeqarnerit suli ajornartorsiutaatillugit.

 

Immikkut piginneqatigiilluni illutaartarneq immini ippinnaateqanngilaq. Naluneqanngitsutuulli 66%-iannik inuiaqatigiit akileereersut inigisap angeqataanik katerisimaartarfeqartitsisarneq inissaaleqinermi naleqqussorinarani.

 

Naalakkersuinikkulli isummeqqittoqarsinnaalluni. Inatsisissami uani 05 m2-imut qummut killiussaq Atassumiit isumaqataaffigaarput. Piginneqatigiilluni illulianut anginerusumik tapiisalissagutta siunissami kikkut tamarmik, aamma anginerusunik piginneqatigiinnikkut illutaarusuttalissagaluarmata ajornartorsiutillu anigorniarneqarnerata sukkanerusumik inissaaleqinerup anigorniarneranut pinissaa Atassummiit qularnartutuut isumaqarfigaarput. Aammalu KANUKOKA-mi tusarniaasimaneq pitsaasutuut nalilerparput.

 

Atasummiit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut allannguutissaattut akuersaarusupparput, pineqartullu aappassaaneerneqannginnerani Ineqarnermut ataatsimiititalimut ingerlanissaa innersuussutigalutigu.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Tassa naatsuarannguuvoq. Siunnersuutigineqartoq manna Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnitsinni isumaqatigiissutigereersimasatsinnut naapertuummat Inuit Ataqatigiit annertunerusumik oqaaseqarnata maanna nalunaarutigiinnassavarput saqqummiussaq tamakkiisumik taperserniaratsigu.

Ove-Karl Evaldsen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaatut Inatsisartut peqqussutaat 2000-imersup siunnersuummut Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqassaagut.

 

Allannguutissatut siunnersuut annertunerusumik oqaaseqarfiginagu Kattusseqatigiinniit isumaqatigalugu akuersaarnissarput oqaatigissavarput. Tassalu piginneqatigiilluni illuliornermi killigititassat ersarissarneqarneri matumuuna saqqummiunneqarmata.

 

Oqaatigisariaqarparpummi piginneqatigiilluni illuliornermi aningaasatigut piumasaqaataasut aammalu atuuttut qaangerneqarpata piginneqatigiilluni illuliornermi aningaasatigut atorniarsinnaanissaat inatsisaatigut periarfissereermata.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissamut siunnersuut Kattusseqatigiinniit akuersissutigissavarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Inatsisartut peqqussutaata allannguuteqaatigisassaanut oqaasissara naatsoralaannguuvoq ? aap.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujarusuppunga tamarmik tapersiinerinut, taamaalillunilu suliassaq tassa Ineqarnermut ataatsimiititaliamut aappassaaneerneqartinnagu ingerlanneqartussaassammat qularinngilara aamma tassani pitsaasumik suliarineqarumaartoq.

 

Maluginiarpara Siumut tungaaninngaanniit periarfissaq iluatsillugu peqqussut alla, tassa 10/40/50-imut tunngassuteqartoq, tassunga tunngatillugu siunnersuuteqartoqartoq. Neriorsuutigissavaralu kaammattuut taanna ilassilluarlugu misissorneqarumaarmat taamatut aaqqiinissaq ilumut pisariaqartinneqarnersoq.

Maluginiarpara aamma Atassutip oqaaseqartua, oqaaseqarnermini ilaatigut siunnersuutigipajaaraa katerisimaartarfinnik ilanngullugit aningaasalersueqataasarnerput taanna killeqartariaqartoq, inissaaleqinerup aqqani. Taanna soorunami aamma Inatsisartuniit taamatut naliliiffigineqarsinnaavoq aamma misissorneqartussanut ilangunneqarsinnaavoq. Aamma qularutiginngilara taanna Ineqarnermut ataatsimiititaliami ilanngullugu eqqartorneqarumaartoq.

 

Oqaaseqartut ilaasa oqaaseq killiliinissamik taanna atorpaat, kisianni uani pineqartoq tassaavoq ersarissaaneq. Pisortat tapersersueqataassapput imaluunniit aningaasalersueqataassapput 105 m2 tikillugu. Taassuma qaavatigut anginerusumik sanaartorusuttut nammineq aningaasartuutigisassavaat. Imaappoq aamma periarfissaq nutaaq killilersuinngitsoq kisiannili ammaassisoq pilersinneqartussaavoq. Taannalu inuppassuit nalunngilara iluaqutigilluarumaaraat siunissami.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Atassutip oqaaseqartuata oqaasii oqaaseqarfigilaarusuppakka. Tassa uani pineqarmata peqatigiillutik inissialiorsimasunut, tassa taakkua peqatigiinnermikkut aningaasanillu katersinermikkut inatsillu tamatumunnga atugassaq atorlugu taamatut periarsinnaanerat inissaaleqinermut iluaqutaaqisoq, aamma taakkua qanoq iliorsinnaanerat killilersorneqaqqunagu maanngaanniit uanga oqaatigissavara. Nammineq pilersaarusiorlugu ingerlataat aamma akuersaarneqartariaqarpoq, soorlu aamma Mikael Petersen-ip taamanikkut oqaatigigaa angisuumik perusukkaangata akuersaarlugit ilalaarniarsigit, taanna akuersaarsimavarput namminneq akilerusukkunikku ajunngilaq. Aamma soorlu katerisimaarfeqartarnissaat pissusissamisoorluinnarpoq aamma nammaineq soorunami taanna akiligassarissagaat naatsorsuutigaara.

 

Uanga maani Inatsisartuni ilaasortaallunga allaffiminersuaqarpunga, kisimiinniarlunga tattuutigaara inissaarulluinnarlunga, massalu partit arlalissuit eqqissisimaartarfeqartut atorneq ajukkaminnik. Namminneq akilersimaneraat naluara, tamakku eqqaassagaanni aamma oqartariaqarpoq pisariaqartitsisimagunik ajunngilaq, taamaattut akuersaartariaqarput aamma nammineerlutik illuliorniartut illuliortullu piumasaat akuersaarneqarnerusariaqassapput, namminersornerulersillugit taamaliunngikkaanni piumassusiat minneruleriartussammat inissaqarniarnermullu immaqa ajoqutaalerluni.