Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq sisamaat, pingasunngorneq oktoberip 17-iat 2001, nal. 17:20

Oqaluuserisassani immikkoortoq 36

Kyotomi isumaqatigiissummik danskit atortuulersitsinerannut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaateeqarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Silittaasuata Tullia, Siumut.

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Siullermik oqaatigilaassavara uani saqqummiussiissummi oqaaseqatigiit agguaanneqartunut sanilliullugu assigiinngitsutigut iluarsiivigisariaqarsimagakku imarisaatigut allannguuteqanngikkaluartumik.

 

Naalakkersuisut siunnersuutigaat nunarput pillugu immikkut piumasaqaatitaqanngitsumik Kyotomi isumaqatigiissummi tapiliussamik Danmarkip atsiorluni atortuulersitsisinnaanissaa Inatsisartut ilalissagaat. Danmarkip nunattalu akornanni sinaakkusiussatut isumaqatigiissutaat Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiussaannut pingaaruteqarluinnartutut isigaarput.

Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussaq silap pissusii pillugit nunat tamalaat isumaqatigiissutaannut tapiliussatut 1997-imi atsiorneqarpoq. Danmarkip december 1993-imi silap pissusii pillugit isumaqatigiissut Namminersornerullutik Oqartussat tusarniaavigereerlugit atortussanngortippaa, nunarpullu ingerlaannartumik isumaqatigiissummi pisussaaffinnut ilaatinneqalerluni. Maannalu Danmark aalajangerpoq Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussaq atortuulersinniarlugu tassungalu tunngatillugu kissaatigalugu Kalaallit Nunaat oqaaseqaateqassasoq.

 

Isumaqatigiissummut tapiliussap siunertaraa inuit pilersitaannik silaannaap allanngorartarnerata killilersimaartinneqarnissaa, gassit nunarsuup silaannaanik kissatsitsisartut aniatinneqartartut annikillisarnerisigut. Tassunga atatillugu gassinik nunarsuup silaannaanik kissatsitsisartunit CO2 annertunerpaamik pilersitsisuuvoq.

 

Silap pissusiinut immikkut ilisimasallit amerlanerit isumaqatigiissutigaat gassinik nunarsuup silaannaanik kissatsitsisartunik nakkutigineqanngitsumik aniatitsiuarnerup nalinginnaasumik silap pissusiisa allanngorartarnerat ajorseriartinngikkuniuk sakkortusassagaa.

 

Danskit atortuulersitsineranni nunarput ilanngunneqarpat gassit nunarsuup silaannaanik kissatsitsisartut aniatinneqarnerat 8%-mik annikillisittariaqassaaq, piffissami siullermi pisussaatitaaffimmi ukiuni 2008-miit 2012-imut, tassa 1990-mi killiffiusumut naleqqiullugu.

 

Nunatsinni pingaartumik nukissiornermi, aalisarnermi, assartuinermi aammalu inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinni ikummatissat imerpalasut atornerisigut CO2-mik aniatitsisoqartarpoq. Piffissami 1990-imiit 2000-imut CO2-mik aniatitsineq pillugu naatsorsuinermi ukiumut aallaaviusumut 1990-imut naleqqiullugu aniatitsineq -21%-ip aamma +6%-ip akornanni allanngorartartoq takuneqarsinnaavoq. Piffissami 1990-imiit 1999-imut aniatitsineq ukiuni pineqartuni tamani 1990-imit annikinnerusimavoq, agguaqatigiissillugu annikilleriaat 10%-ingajaalluni. Aniatitsineq annikillinerpaavoq 1994-imi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganit innaallagissiorfiup atorneqalernerata kingorna.

 

Ukioq 2000-miit gasoliamik atuinerup annertusisimanera ilutigalugu aniatitsineq annertunerulersimavoq, taamaalilluni mingutsitsineq 1990-imut naleqqiullugu siullerpaamik annertuseriarsimalluni, tassa 6%-it missaanniilluni. Taamatut pisoqarnera siunissami ingerlaannassanersoq imaluunniit annikilleqqissanersoq qularnaatsumik oqaatigiuminaappoq maannakkuugallartumik.

 

Taama annertuumik allanngorartoqarnerata isumaqatigiissummut tapiliussami pisussaaffinnik nunatta naammassinnissinnaanera nalorninalersissinnaavaa, taamaammallu Naalakkersuisut killissarititaasumik imaluunniit sinaakkusiussamik isumaqatigiissutissaq pillugu Danmarkimut isumaqatigiinniarput. Tassani danskit gassimik nunarsuup silaannaanik kissatsitsisartunik naatsorsuusiornerannut nunarput ilaassaaq. Isumaqatigiissut malillugu 2008-miit 2012-ip tungaanut 8%-imik annikillisitsinissamik anguniagaasut angunissaannut nunarput suleqataassaaq. Anguniakkat qanoq angunissaannut iliuusissat piaarnerpaamik suliarineqassapput.

 

Isumaqatigiissummi aamma inuussutissarsiutinik aatsitassarsiornermillu ineriartortitsinissamut periarfissat ilaatinneqarput. Piffissap pisussaatitaaffiup siulliup 2008-miit 2012-imut ingerlasup ingerlanerani 8%-imik annikillisitsinissamik pisussaaffiup naammassineqarnissaanik ajornartitsilersunik suliffeqarfinnik annertuumik aniatitsisunik nunatsinni nunattalu eqqaani pilersitsisoqassappat tamanna immikkut isumaqatigiinniarnermik malitseqartinneqassaaq.

Danskit avatangiisinut nukissiuuteqarnermullu ministeriaqarfiat Namminersornerullutik Oqartussat qanimut suleqatigalugit nunatta gassinik nunarsuup silaannaanik kissarnerulersitsisartunik aniatitsineq pillugu paasissutissanik missingiinernillu pisariaqartunik ingerlaavartumik tunniussisarsinnaanissaannut peqataassapput.

 

Pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussap siunertaa aningaasaqarniarnermut inuussutissarsiutinillu ineriartortitsinermut tunnganani silap pissusiisa allanngoriartornerinut avatangiisinullu tunngammat, naak nunatta gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsinera nunarsuarmi aniatitsinermut tamarmiusumut sanilliullugu suunngitsutut isigineqarsinnaagaluartoq, pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu nunarsuarmi ineriartornermi aamma uagut akisussaaffeqaratta, taamatullu aamma ineriartorneq pineqartoq nunatsinnik eqquisussaammat.

 

Qanorpiaq eqqorneqassanersugut eqqoriaruminaappoq, kisiannili silap pissusiisa allanngorarnerat issittumi uumasut ilaasa piujuarsinnaanerannut sunniuteqarsinnaavoq, soorlu aamma tamanna aalisagaqassutsimut rajaqassutsimullu inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqisunut sunniuteqarsinnaasoq. Taakku assersuutaannaapput.

 

Uagut nammineq aniatitsineq assigiinngitsorpassuartigut annikillisissinnaavarput, ikummatissanik imerpalasunik atuinitta annikillineratigut, soorlu illut pitsaanerusumik ussersarneqartalerneqarnerisigut ikummatissanik sipaarniarluni suliniuteqarnikkut, ikummatissamik sipaartoqartariaqarneranik inuit isummertinniarnerisigut, atorluaanerunikkut aamma erngup nukinganit innaallagissiorsinnaanermut periarfissat iluaqutiginiarnerisigut.

 

Suliniutaasinnaasut taakku ilaatigut pilersaarusiorneqareerput, malinneqarunillu aniatitsinermik annikillisitsissallutik, taamalu ineriartortitsinissamut inissaqartitsilerlutik.

 

Nunarsuatsinni tamarmi nukissiornermut atortut pitsaanerulersinniarlugit ilisimatusarneq annertuvoq, ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aamma nunatsinnut iluaqutaalersussamik. Ikummatissaqarniarneq eqqarsaatigalugu mianersortumik Naalakkersuinikkut ingerlatsinikkut aqutsinermilu sakkussat pigineqartut atorlugit CO2-mik aniatitsineq ilorraap tungaanut saatinneqarsinnaavoq timitalimmik suliniuteqarnikkut. Arlalippassuartigulli aallartilluareerpugut.

 

Isumaqatigiissummut tapiliussaq allakkiartalik Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, Naatsorsueqqissaartarfimmut, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmut, Aatsitassanut ikummatissanullu Pisortaqarfimmut, Nunanut allanut tunngasunut Allaffimmut, Inatsisileriffimmut, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut, KANUKOKA-mut, Sulisitsisut Peqatigiiffiannut suliffeqarfinnullu angisuunut arlalinnut tusarniaatigineqarpoq. Tamatumunnga atatillugu Aatsitassanut ikummatissanullu Pisortaqarfiup aamma Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup maluginiaqquaat suliffissuit nutaat aamma oliamik aatsitassanillu qalluinerit nunatsinni aniatitsinermut ajortumik sunniuteqarsinnaammata. Tamatuma kingorna Danmarkimik isumaqatigiinniarnerit aallartinneqarput sinaakkusiussatut isumaqatigiissummik inerneqartumik.

 

Sinaakkutissatut isumaqatigiissut Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmut, Aatsitassanut ikummatissanullu Pisortaqarfimmut Aningaasaqarnermullu Pisortaqarfimmut tusarniaatigineqarpoq. Nukissiuuteqarnermut Aqutsisoqarfik isumasio-reerlugu tusarniaanermut akissutit isumaqatigiissummut ilanngunneqarput.

Siunnersuut tassungalu ilanngussat innersuussutigalugit siunnersuutigissavara siunnersuut suliassap aappassaaneerneqannginnerani sukumiinerusumik misissugassanngorlugu Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaanut suliassanngortinneqassasoq.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Siumup oqaaseqartua.

Nunarsuarta silaannartaata mianernartuunera inuiassuillu suliffissuaqarnikkut ineriartortitsiuarnerannik aallaaveqartumik innarlerneqariartornera ilisimasaqarnikkut ukiut kingulliit paasisaqarfigineqaleraluttuinnarpoq.

 

Maani nunatsinni avatangiisit innarlitsaalineqarnissaannik pingaartitsiffiusumi, pingaartumillu pinngortitaq qanitaralugu inuussutissatsinnik pissarsiffiusartumi pinngortitap mingutsinnaveersaarneqarnissaa tamatsinnit pingaartinneqaannarnani aamma isumaginiarneqartariaqarpoq. Taamaattumik aamma Siumup tungaaniit Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akornanni avatangiisit illersorneqarnissaat siunertaralugu suliniarnermi peqataanissaa kissaatigalugulu akuersaarsimavarput.

Taamaaliortariaqarpugut pinngortitamik mingutsitsineq nunarsuarmi sumiikkaluarpalluunniit naggataatigut tamanna aamma nunarsuup issittortaanut taamatullu Kalaallit Nunaannut annguttussaammat sunniuteqarnerlussinnaallunilu.

 

Nunarsuatta mingutsitsiffiunnginnissaata sapinngisamik killilersimaarneqarnissaa silaannaallu illersorneqarnissaa maani nuanarsuatsinni innuttaasugut tamatta pisussaaffigisariaqarparput, taamaaliunngikkutta assersuutigalugu nunarsuup silaannartaata innarlerneqarneratigut nunarsuup klimaata allanngorsinnaanera annilaangassutigisariaqarmat, tamannalu kingulissagut eqqarsaatigalugit pinaveersimatittariaqarlutigu. Maannakkummi inuusugut nunarsuaq piginngilarput, inuit uumassusillillu allat uagut peerutereernitsinni aamma maaniittussaammata.

 

1992-imi Riomi avatangiisit pillugit nunat tamalaat amerlaqisut ataatsimeersuaqatigiinneranni Kalaallit Nunaat alaatsinaattunik peqataatitaqareersimavoq. Taamanikkullu avatangiisit illersorniarlugit iliuusissarpassuit ilaata, tassa klima pillugu Isumaqatigiissusiarsuup 1993-imi Danmarkimit atortussanngortinneqalernerani Namminersornerullutik Oqartussat tusarniaavigineqareersimaput akuersaarsimallutillu.

 

Suliniutit, tassa klima pillugu suliniutissanut tapiliussat Kyotomi isumaqatigiissutitut oqaatigineqartartut 1997-imi atsiorneqarsimapput 2002-milu atortussanngortinneqartussaallutik. Kalaallit Nunaat maanna Danmarkimit aperineqarpoq isumaqatigiissummut Danmarkip pisussaaffiisa iluanni peqataarusunnersoq.

 

Siumut isumaqarpoq Kalaallit Nunaata Kyotomi isumaqatigiissummi piumasaqaataasut Danmark peqatigalugu akuersaassagai. Taamalu piffissami 2008-miit 2012-ip tungaanut 1990-imut naleqqiullugu gassinik nunarsuup silaannaanik kissatsitsisartunik aniatitat 8%-imik annikillisinniassallugit.

 

Taamatuttaaq Siumup Naalakkersuisunut ilaasortaq isumaqatigaa, taanna oqarmat oqaluuserisaq manna kiisalu Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussap atuuttussanngortinneqarneranik killiliussatut nunatsinni Danmarkimilu Naalakkersuisut isumaqatigiissusiarisimasaat ilanngullugu Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliami misissuataarneqassasut suliassap Inatsiartuni aappassaaneerlugu oqaluuserineqarnissaa sioqqullugu, tamatumani ilanngullugit nunatsinnut aningaasartuutaasinnaasut eqqarsaatigalugit kingunerisinnaasai qanoq iliorluta maani nunatsinni CO2-mik aniatitsinitta annikillisarneqarluniluunniit killilersimaarneqarsinnaanera kiisalu siunissaq eqqarsaatigalugu inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermut aporfeqartitsinnginnissaanik qulakkeerinninneq pisimanersoq pillugit misissuataaqqullugit.

 

Taakku oqaatigeriarlugit Siumup makku pingaartillugit oqaatigerusuppai: Siullermik, nunarsuaq tamakkerlugu qiviarutsigu naalagaaffissuit suliffissuaqarfiusut inupaasuallillu pinngortitamik mingutsitsinerat takullugu gassinillu nunarsuup silaannartaanik kissatsitsisartunik aniatitsinerisa annertussusiat takullugu, taava Kalaallit Nunaanni inuit ima ikitsigaluta, assersuutigalugu CO2-mik silaannarmut aniatitsinerput annikitsuaraannaavoq. Taamaakkaluarpalluunniilli peqataasariaqarpugut nunarsuatta silaannartaatalu innarlitsaalineqarnerani. Pissutigalugu nunarsuarmi imavissuit sarfai aqqutigalugit anori nunarsuattalu silaannartaata nillertinnera kissatsinneraluunniit aqqutigalugit mingutsitsineq killeqarfeqanngimmat nunarsuarmioqatigiissugullu tamatta eqqorneqaatigisinnaallutigu.

 

Naalakkersuisut saqqummiussinerminni oqarnerattuut Nuup Kangerluarsunnguani erngup nukinga iluaqutigalugu innaallagissiorfissuup 90-ikkut aallartinneranni atulerneratigut Kalaallit Nunaanni CO2-mik aniatitsineq annikilleriarujussuarsimavoq, tamatumalu malitsigisaanik taamanikkut olia avataanit pisiarisartagarput appariangaatsiarsimalluni. Tamanna tulluusimaarutigisariaqarparput, tassami 1992-imi Riomi avatangiisit pillugit ataatsimeersuarnerli sioqqullugu maani nunatsinni nukissiuuteqarnitta oliatortumik erngup nukinganut ikaarsaariartortinnissaa ingerlariarfigereersimagatsigu. Erngup nukinga iluaqutigalugu nukissiuuteqarneq oliatortumut sanilliullugu mingutsitsinnginneruvoq. Taamaattumik aamma Tasiilami innaallagissiorfissap erngup nukinganik aallaaveqartinnissaanik siunniussineq Siumup tapersersorluinnarpaa, kiisalu aamma ukiuni aggersuni Kujataani Sisimiullu eqqaani erngup nukinganik iluaquteqarluni nukissiorfiliornissanik periarfissat Siumup tungaaniit tapersersorluinnarlutigit. Taakku aqqutigalugit nunarsuup silaannartartaata innarlernaveersaarneqarnerani Kalaallit Nunaat pisussaaffini naammassiinnassanngilai, aammattaarli oliamik avataanit pisariaqartitsinerput piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu annikinnerulersittussaavarput, taamalu aningaasarsiornikkut periarfissagut pitsaanerulersillugit.

 

2002-mi Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut Naalakkersuisut siunnersuutaanni aamma Nuka A/S-imut sumiiffissalerlugit ukiuni tulleriinni ukiumut 5 mio. kr.-t immikkoortinniarneqarput, qerititsiviit freonimik annertuumik atuiffiusut iluarsaanneqarnissaannut.

 

Siusinnerusukkut Inatsisartut nukissiuuteqarneq pillugu oqallittarsimanerannut atatillugu nalunaarusiaasarsimasuni partiit anguniagaanni Inatsisartunilu ilaasortat ataasiakkaat siunnersuutigisarsimasaanni erngup nukingata saniatigut, soorlu seqernup nukinganik, anorip nukinganik allanillu iluaquteqarluni nukissiuuteqarsinnaanermut periarfissat saqqummiunneqartareerput. Tamakkua nunanik allanilluunniit peqateqarluni misilittaavigalugillu ineriartortinneqarsinnaanerat pillugit periarfissat Naalakkersuisunut misissoqqissaaqqussavagut aamma misilittaanernut ineriartortitsinissamilu aningaasaliisuusinnaasut nassaariniarnerat eqqarsaatigalugu.

 

Siumumi isumaqarpugut avatangiisit innarlitsaalineqarneranni pisortat kisiisa isumalluutigisariaqanngikkivut, uagulli innuttaaqataasugut tamatta pisussaaffeqartugut. Tamanna nukissiuutinik atuinitsinniissinnaavoq, assersuutigalugu qaammaqqutinik atuinitta isumatuumik annertussuseqartinnissaa eqqarsaatigalugu, motoorit eqqarsaatigalugit, biiliuppata umiatsiaappataluunniit ingerlatinnginnerisa nalaani tamatigut unitsinneqartarnissaat eqqarsaatigalugu. Tamakku suunngitsuusaaraluartoq kingulissatsinnut maligassiuinerput silarsuup inuuffigisatta mianerisariaqassusianik paasinninnissamut innarlitsaaliuinissamullu aqqutaasinnaapput.

 

Naggataatigut Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamut Naalakkersuisunullu eqqumaffigeqqussavarput Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussap naalagaaffissuarnit peqataaqqaarsimagaluartunit ilumut tamakkiisumik peqataaffigineqarniarnersoq malittareqqullugu, tusartakkavummi najoqqutaralugit naalagaaffissuit suliffissuaqarfiusut aningaasarsiornikkut soqutigisaminnik salliutitsinialersinnaanerat ernummatigineqarmat. Imaanngitsoq naalagaaffissuit ataasiakkaat peqataanissaminnit tunuartiterpata Kalaallit Nunaata pilersaarutini unitsissagai. Naagga, Siumut taama isumaqanngilaq. Siumut isumaqarpoq Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussaq aqqutigalugu anguniakkat ataatsimoorfigineqanngikkaluarpataluunniit Kalaallit Nunaat suliniumminik aallartisariikkaminik aalajangiussisimaannassasoq. Tamannatoq aamma nunani tamalaani pinngortitamik illersuiniaqatigiiffiit atuakkiortullu tusagassiorfissuit atuakkallu aqqutigalugit kalaallit piniariaasiannik kalaallinillu piniakkanik nungusaaneraallutik assuarinnittartut tusarniarilissuk.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata Tullia, Siumut.

Qujanaq. Oqaaseqartussaq tulleq tikitsinnagu oqaatigilaassavara, tassa arfinernut taamaatittarnissarput maani isumaqatigiissutigereeratsigu taavalu una immikkoortoq naammassillugu suliareriarlugu inassutigissavara punktit tullinnguuttut marluk kinguartissagigut ullormut allamut una suliaq naammassilaariarlugu.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Naalakkersuisut Kyotomi isumaqatigiissut taamatut isikkoqarluni akuerineqarnissaanut siunnersuutaat pillugu Atassut imatut oqaaseqaateqarniarpoq: Ukiut untritilippassuit, ilami ukiut tuusintilikkaat Kalaallit Nunaata silaannaata pissussaa nunatsinni inuuniarnermut aalajangiisuusarsimavoq. Aammalu piorsarsimassutsikkut ineriartornitsinnut inuuniarnitsinnilu avatangiisitsinnut nalimmassartarnitsinnut sunniuteqaqataajuartarsimalluni.

Taamaattumik kinguaariit ingerlanerini silaannaap nammineerluni allanngorartarnera ilisimalluarlugu inuusaasitsigut tulluartumik naleqqussartarsimavugut. Kisiannili inuit namminneq silaannaap allanngorarneranut pisuusaraangata tamanna pissusissamisoortutut isigineq ajorparput. Taamattumik taamatut pisoqarnera tunngaviatigut akerlerisarparput, pingaartumik silaannaat aniatinneqartut silarsuup silaannaanik kissatsitsisartut annertusigaluttuinnartut eqqarsaatigalugit. Taamaattumik Atassut isumaqarpoq silaannaat silaannatsinnik kissatsitsisartut peqqissaartumik piareersaateqarnikkut siunnerfilimmillu suliniarnikkut ukiut 2008-miit 2012-ip tungaanut 8%-imik millisinneqarsinnaanissaannut anguniagaqarneq anguneqarsinnaasoq.

 

Atassummiilli assersuutit ataani taaneqartut siunissami eqqarsaatigillaquagut:

 

Siullermik, illut inissiallu oqorsarneqartarneri pitsaanerusunngortissinnaavagut, tassami ungasinngitsunnguakkut sanaartornermi maleruaqqusat 1982-imeersut ullumikkumut naleqqussarneqarnissaat Inatsisartuni sammisimavagut.

 

Aappassaanik., nukissianik ileqqaarnissamut suliniuteqarsinnaavugut aammalu nukissianik atuinikinnerusinnaanerit pillugit paasisitsiniuteqarsinnaalluta, soorlu nerisassiornermi nalinginnaasumik kallerup inneranik atuinermi, kallerup inneranik kiassaateqarnermi assigisaanilu atuinermi ileqqaarutaasinnaasunik paasititsiniaanerit aqqutigalugit.

 

Pingajussaanik, imermik nukissiorfinnik pilersitsisinnaavugut, pilersaarutit pigineqareerput.

 

Sisamaattut, seqernup qinngorneri aammalu anori nukissianik pissarsiffigisinnaavagut aamma piffinni mikinerusuni.

 

Tallimaattut, immap ulittarnermini tinittarnerminilu nukit pilersittagai taakkulu assigisaat atorluarneqarsinnaapput.

 

Kiisalu arfinilissaattut: Aammalu immakkut silaannakkullu angallannermi mingutsitsinerit annikillisarniarlugit suliniuteqarsinnaavugut, kiisalu inuutissarsiutigalugu sukisaarsaatigalugulu angallatit qamuteralaat, tassa snescooterinik taaneqartartut assigisaallu mingutsitsisarnerat millisarniarsinnaallugu.

 

Taaneqartut saniatigut Atassummiit susassaqartut attuumassuteqartullu tusarniaanermi saaffigineqartarsimammata naammagisimaarparput. Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuutaannut akuersaarpugut, suliassallu Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaanni Inatsisartuni aappassaaneerneqartinnani suliarineqarnissaanut innersuussuteqarluta.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Nunarsuatta mingutsaaliornissaa Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput, tassami ukiuni kingullerni malunnarsiartuinnalersimavoq nunarsuatsinni nunat mingutsitsinerisigut avatangiisit pinngortitallu sunnertikkaluttuinnarneri. Allaammi mingutsitsineq ersarinnerpaamik malugisimavarput uumasut inuunitsinnut kulturitsinnullu pingaaruteqarluinnartut eqqorneqartalernerisigut. Soorlu Tunumi nannut suiaassutsimikkut arnaallutillu angutaasut, misissuinerillumi takutissimavaat imartatta mingutsinneratigut piniagassat nerisarilluakkatta akuutissanik arrortinneqarsinnaanngitsunik akoqalersimaneri, ilaatigut inunnut ulorianarsinnaasunik. Taakkuli uani Kyotomi isumaqatigiissummi pineqanngillat, pineqartorli tassalluni silaannaap mingutsinneqarnera aamma siunissami piniagassanut allatigut sunniuteqarsinnaasoq.

 

Nunarsuarmimi maanna mingutsitsinerit aarlerissutigineqartut ilagilluinnarpaat gassinik nunarsuup silaannaanik kissatsitsisartunik aniatitsinerup kinguneranik mingutsitsinerujussuaq. Ukiunimi kingullerni silaannaap kissakkiartornerata nunarsuullu nammineerluni oqimaaqatigiissumik pissusaata allanngoraluttuinnarnerata kinguneranik sermersuup nunallu qeriuaannartup aakkiartulersimanera uppernarsineqarsimammat. Tamanna aarlerinarluinnartutut isigisassaavoq, tassami tamatumap kingunerisinnaammagu nunarpassuit qarsutsinermik suli annerusumik nalaanneqartalerneri, illua-tungaanilu panernersuit takkussinnaasut kaannersuarnik nassataqartut. Nunatsinnullumi tamakku aalisarnermut annertuumik kingunipilutsitsisinnaapput immap kissarpallaalernerata kinguneranik imartatsinni uumasut navianartorsiulissammata.

 

Taamatut navianartorsiortitsisut ilaatigut tassaapput olia benzinalu. Taakku ullutsinni inuunitsinni pinngitsoorsinnaanngilagut, ingammik nunatsinni. Taamaattumillu Inuit Ataqatigiinniit ukiuni tulliuttuni taakku atornerisa milliartuaartinnissaasa sulissutiginissaat pingaartutut isigaarput. Tamanna pisinnaavoq teknologi aqqutigalugu nutarterinermi misissuilluni periarfissanik atorluaanikkut. Aammattaaq sanaartornermi illut oqorsaataasa pitsanngorsarnerisigut ilaatigut issittumut naleqqussarluakkanik sanaartornikkut, kiisalu uagut inuit ataasiakkaarluta kallerup inneranik kiassaasersornikkullu sipaarnerulernitsigut tamanna pinaveersimatinniarsinnaavarput. Nalunngilarpulli aamma tamanna aningaasanik naleqartoq, taamaattumik isumaqatigiissummut eqqartukkatsinnut atasumik ineriartortitsinissami periarfissat nalilersuilluarluni atorluarnissaat kaammattuutigerusuppagut. Isumaqatigiissummimi taamatut akiuiniarnermi ilisimasat Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni ataatsimut katersuiveqarnissaat siunertaavoq, tassanilu innaallagissiornermi allatigullu atuinerup millisarnissaanut ilisimasat katersorniarneqarput, ilaatigut isumaqatigiissummut ilaasunut atorluarneqarsinnaassallutik.

Tassanissaaq suulluunniit ingerlatat gassinik aniatitsisut annikillisarnissaanik siunertallit akileraartarnikkut pilerinarnerusunngorlugit aaqqissuussiffiginissaanik isumaqatigiissut imaqarmat ilalerusupparput. Tassami mingutsitsinaveersaarnerup piviusunngortinnissaanut pilerinarsarnissaa pisariaqavissoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, taamaalilluni piumassuseq annertunerulersinnaammat.

 

Mingutsaaliuinermut tunngatillugu artikel 2, imm. 8-mi aqqutaasinnaasut ilaattut taaneqarpoq eqqakkat metaninik akullit atueqqiinikkut annikillisarsinnaaneri. Inuit Ataqatigiinniillu manna iluatsillugu eqqaaveqarnikkut ullumikkut pissuserisatta nunattalu mingutsinnginnissaanik suliniuteqarnerup pimoorullugu ingerlanneqarnissaa pingaartikkatsigu, matumuuna kaammattuutigerusupparput eqqakkat pillugit nalunaarusiortoqarnissaa Inatsisartuni saqqummiussassamik. Isumaqarattami piffissanngortoq eqqakkat tungaasigut nunarput tamaat ataatsimut isigalugu nalilersueqqinnissaq. Tassami ullumikkutut ingerlaannarsinnaajunnaarpugut, nunani allani atorneqartoq angerlarsimaffinniit aallaaveqartumik eqqakkat immikkoortiterneqartarneri siunissami eqqarsartaatsitsinnut ilaasariaqalerpoq. Tassami nunatta minguitsuunissaa pimoorukkutsigu tamanna avaqqunneqarsinnaanngitsoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Ukiuni kingullerni nunatsinni gassinik aniatitsinerit misissorneqarsimaneranni Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput 1990-imiit maannamut taamatut aniatitsineq annikilleriarsimammat. Ilaatigut Utoqqarmiup Kangerluarsunnguani erngup nukissiorfeqalernitsigut. Taamaattumik siunissami atuinerup millisarnissaanut peqataassagutta erngup nukissiorfii pilersiortorneqartariaqarput. Tamannali naleqaqaaq pilersaarusiorluarnikkullu nunattalu aningaasaqarnerata inissisimaneranut naleqquttumik ingerlanneqartariaqarluni.

 

Kyotomi isumaqatigiissutip taassumap akuersaarneratigut immitsinnut pisussaaffilertussaavugut. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut taassumap tungaatigut ersarissumik politikkeqarluta ineriartortitsisariaqarluta. Periarfissat suuppat suullu nunatsinnut tulluarnerpaarpat.

 

Ataatsimiinnermi matumani siusinnerusukkut taasimasarput seqerngup qaamarngata atorluarneqarsinnaaneranut Center for Arktisk Teknologi aqqutigalugu paasisat nunatsinni atorluarneqarnissaat siunertaralugu ineriartortitsinissaq Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigerusuppagut.

Isumaqatigiissummi artikel 11-ani ilaatigut nunat ineriartortitassanik taaneqartut ikiorserneqarsinnaaneri taakkartorneqarput. Tassungalu atatillugu Avatangiisinut Naalakkersuisoq apererusupparput uagut tamatumap tungaasigut atorluaasinnaanissatsinnut qanoq inissisisimanersugut. Tassungalu atatillugu nunat qanigisatta issittumiittut suleqatiginissaat pisariaqarluinnartoq isumaqarfigaarput. Naak nunat issittumiittut ilaata oqartussaasuisa USA-p isumaqatigiissut atsiorumanngikkaluaraa isumaqarpugut naggueqatitta suleqatiginerisigut nunami pineqartumi Naalakkersuisut sunnerniarneqartariaqartut. Sumummi iluaqutaassammat nunat ilaannaasa akueripassuk nunallu mingutsitsinerpaat ilaasa akueriumanagu.

 

Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput isumaqatigiissutip pimoorullugu piviusunngortinneqarnissaa. Taamaattumillu ajuusaarnaqisutut isigaarput nunarsuarmi tamatumap tungaatigut nuna mingutsitsinerpaaq tassalu USA akuersaarusunngimmat. Maanna sorsunnermik aamma mingutsitseqisumik ingerlatsivoq USA-llu pisussaaffigisariaqarpaa nunarsuarmi pissaanilissuartut nunanut allanut maligassiuvissalluni.

 

Nunarpassuimmi isumaqatigiissut akuersaarsimavaat USA-lli akuersaarusunnginnermigut takutippaat qanoq imminuinnaq eqqarsaatigeqqajaatigaluni. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq USA-mullu sunniiniarneq suli sakkortunerusariaqarpoq. Aningaasarpassuit amerlangaaramik taassallugilluunniit nalunartut sakkussiornernut missilinullu illersuusiornernut atorniarlugit aalajangeeqqammerpoq. Illuatungaaniillu nunarsuup mitsaaliornissaanut akisussaaqataajumanani.

 

Tamanna akueriuminaaqaaq paasiuminaallunilu. Mannalu iluatsillugu Naalakkersuisunut apeqqutigissavarput Kyotomi isumaqatigiissutip piviusunngortinneqarnissaanut suliniutit sumut killinnersut qaqugulu atuutilernissaat naatsorsuutigisariaqarneripput.

 

Nunarsuaq kingornutarput ukiorpassuarnilu piusussatut isigisarput paarilluartariaqarparput. Tassami nunami maaniluunniit peerukkaluarutta kinguaassagut ingerlatseqqittussaapput. Taamaattumik nunarsuarmioqataasugut tamatta pisussaaffeqarpugut minguitsuutsiniarnissatsinnut.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput nunat 39-t peqatigalugit akuersaassagatta neriuutigalugu nunat suli amerlanerit akuersaarumaarnissaat. Innersuussutigissavarpullu pineqartoq avatangiisinut eqqissisimatitsinermullu ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Kyotomi isumaqatigiissummik danskit atortuulersitsineranik Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunersuut Naalakkersuisut saqqummiussaat Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqaateqarfigissavarput.

 

Naalakkersuisut saqqummiussai soqutiginartutut Kattusseqatigiinniit oqaatigissavagut. Aammalu Kyotomi isumaqatigiissutip nunatsinnut atuutsilerneqarnissaa pissanngatigalugu maani oqallinnissamut ilaassaagut. Kyotomi isumaqatigiissutip danskit naalagaaffiata akuersaarsimavaa taamaattorlu nunatsinnut aammalu savalimmiunut suli atuutsinneqarani. Isumaqatigiissutip nunatsinnut atuutsilerneqarnissaa pitinnagu assigiinngitsut misissugassat qulaajarneqarnissaat Kattusseqatigiinniit sukumiisumik qissimeqquniarpagut.

 

Tassami nunat allat piumasaqaataat assigalugit Naalakkersuisut saqqummiinerminni nunatta anguniagassaat taakkartormagit. Paasisinnaakutsoorparput nunarsuarmioqatigiit drivgassinut CO2-mut ajornartorsiutaat annertoqisut. Taamaattorli nunatta immikkorluinnaq inissisimanera qissimittariaqartutut Kattusseqatigiinniit oqaatigerusukkatsigu.

 

Nunatsinnimi nunanut allanut sanilliulluta suliffissuaqanngilagut. Suliffissuilli ataasiakkaat pigivagut aammalu ullumikkut aperisariaqarpugut nunatta suut sukumiisumik taasariallit eqqumaffigisariaqarai siunissaq ungasinnerusoq isigalugu. Aammalu Kyotomi isumaqatigiissutip atuutsilerneqarnissaanut tunngatillugu. Naalakkersuisoq taakkartuivoq imeq atorlugu nukissiuutinut tunngasunik tassanilu oqaatigalugu Tasiilami, Qaqortumi Narsamilu pilersaarutit.

 

Taamaattorli Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput pilersaarutit taamaattut qaqugorpiaq piviusunngortinneqassasut aammattaaq eqqaarusupparput Ilulissani aammalu Sisimiut eqqaanni imeq atorlugu nukissiuuteqalernissamut pilersaarutit sumut killissimanersut. Aammalu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu qaqugorpiaq piviusunngortinneqassanersut.

Ullumikkummi nalunngilarput nunatta karsia aningaasatigut pigisai killeqaqisut. Ilanngullugu pingaarutilittut oqaatigerusupparput Sisimiuniittoq Artic Centeri qanimut suleqatiginissaa kaammattuutigerusukkatsigu. Taamatut Artic Centerip suleqatigineratigut EU-mit tapiissutaasinnaasut avatangiisinut aningaasat atorneqartartut aqqutigalugit misissuisinnaanerat annertunerusumik ammaanneqarsinnaanissaa eqqumaffigeqqugatsigit.

 

Kalaallit Nunaata aammalu Qallunaat nunaata isumaqatigiissuteqarnissaat tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit taperserlugu oqaatigissavarput. Ilanngullugu eqqumaffigisassatut oqaatigerusuppagut nunatsinnut annertuumik artukkiinissaa eqqarsaatigeqqullugu.

Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Aallaqqaamut ersarissumik paatsuugassaangitsumillu nalunaarutigissavara siunnersuummut tapersiilluinnarama.

 

Silarsuarmi uagut inuit pilersitatsinnik silaannaap mingutsitaagaluttuinnarnera aamma uagut nunatsinni pissutsinik allanngortitsilluinnarsinnaasutut oqaatigineqartalereersoq pisinnaasaroput tamakkerlugu akiorniarneqarnera suleqataaffigisariaqarparput. Pissutissaqaraluarpugut silarsuarmi naalagaaffissuarnik pisuutitsissalluta. Taakkua qangarsuaaniilli mianersoratik silaannarmik mingutsitsiuarsimasutut tikkuartorlugit. Taamaasiornissaq orniginanngilaq.

 

Silarsuarmiulli tamarmik suleqatigiiffigisariaqagaannut aamma uagut kalaallit nangaanngivilluta suleqataasariaqarpugut. Silaannarsuup mingutsitaanermigut nunarsuarmik illersuutiginiagaa nungusarneqaraluttuinnartoq tusaamavarput. Klimallu kissatsikkiartornera alliartussasoq seqerngullu qinngorneri inunnik peqqiilliortitsilersinnaasut alliartuinnassanngippata silaannarsuarmik mingutsitsilluni inuiannik atugarliortitsilersinnaaneq pinaveersaartinniarlugu suleqataasariaqarpugut.

 

Silaannarmik kissatsitsisartut nunarsuarmiit aniatinneqarnerat 8%-imik annikillisittariaqarpoq. Aamma nunatta suleqataaffigissavaa. Tassunga tunngatillugu oqaatigilara Kangerlussuarmi Thulemi oqartami Thule annnerusumik eqqarsaatigalugu motorersorneq isiginiarneqarnerusariaqartoq. Tassa issittorsuunera pissutigalugu motorit pingaartumik biilit ulloq unnuarlu ingerlatinneqartuartarmata. Tamaaliunngikkaannik aallartinneqarsinnaajunnaartarmata ullaakkut.

Tassa taanna adresselerpara USA-mut atsiorumanngitsumut. Immaqa saaffigineqarsinnaasoq Kalallit Nunaat, imaluunniit Kalaallit Nunaata Inatsisartuisa pimoorullugu oqallisigisimagaat nunamik Kyotomi isumaqatigiissummut ilaajumanera. Taamaattumillu aamma uparuaraat USA-p Kyotomi isumaqatigiissummut atsiorumanngitsut iliuuseqarnera oqaatigineqarsimasoq motorit issinnersua pissutigalugu ingerlatinneqaratik unnuaq ullorlu ingerlatinneqartut mingutsitsinnermut ilaalluinnarmata. Naak Kalaallit Nunaat kisimiilluni imannarsuaq mingutsitsinnaanngikkaluartoq. Isumaqarpunga naak akisugaluaqisumik erngup nukingata nukissiuutitut nunatsinni atugaanissaanik aalajangersimanerput eqqortuliornerusimasoq.

 

Tamannalumi saqqummiussami oqaatigineqarpoq. Kangerluarsunnguami nukissiuutip naak ataasiinnaagaluarluni silaannarsuup mingutsitaaneranut nunatta aamma pisooqataasimanera iluaquserlugu millisitsereersimanera.

 

Maani saqqummiussisarninni kiassarnermi atortuakkatsinnik tassa uuliamik atuinitta misissorneqarnissaa siunertaralugu taakkartortarsimavakka seqerngup kissarneranik anorip nukinganik sarfallumi atugaanerulernissaanik eqqartuisarsimallunga. Taamaattumik uuliamik atuivallaarnitta millisinniarneqarnerani qularutissaanngilaq ikummatissat silaannarmik mingutsitsinnginnerusut atugaanerulernissaannut pinngitsoorani alloriarnermik pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik aallarnissaasoq.

 

Tunitsivinnilli aamma nunatsinni pilersinneqarsinnaasunik ujarlertuarnitsinni naapitaqarsinnaavugut allatut ajornartumik ikummatissanik silaannarsuarmik mingutsitsisunik atugaqartariaqarnermik. Tamanna saqqummiussakkut oqaatigineqarpoq. Taamaattoqassappat isumaqatigiinniarnerit aqqutigineqarsinnaasut, taanna eqqaamaneqallaqquvara suliffinnik ataavartunik ujarlerniarnitsinni.

 

Uumasuni aalisakkanillumi pinngortitarsuup tunniussinnaasaanik inuuniuteqartilluta silaannaap allangorneragut piniakkatsinnik ikilisunik tammarartunilluunniit eqqugaaratarsinnaanerput eqqarsaatitsinniittuartariaqarpoq. Tamannalu pinaveersaartinniarlugu Kyotumi isumaqatigiissummut ilaasariaqarnerput pingaarluinnartutut isigisariaqarlugu.

 

Naalakkersuisut siunnersuutaat immikkut piumasaqaatitaqanngitsumik Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussamik Danmarkip atsiorluni atortuulersitsisinnaanissaa Inatsisartunut akuerillaqquvaa imaluunniit akuerillaqquavara. Tassami killiliussatut isumaqatigiissut atsiorneqareersimammat. Inatsisartunut nalunaarutigissavara siunnersuut akuersaarlugu matumuuna nalunaarutigigiga.

 

 

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Aap, tassa aalajangiiffigisassatut siunnersuut manna Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiussara maannamut siullermeerneqarnerani amerlanerussuteqarluartunit tapersersorneqarnerat soorunalimi tulluussutigeqaara aamma tapersersuisunut qujassutigissavara taamatut tapersiinerannut.

 

Tassami taamaaliornitsigut naqissuserparput aamma uagut kalaallit ikittunnguugaluarluta nunarsuarmioqataasutut misigisimasugut. Aammalu akisussaaqataarusuttugut nunarsuatta mingutserneqarnerata annikillisaaviginissaannut.

 

Tassa eqqarsarit nunarsuarmioqataasutut, iliuuseqarit nunaqqataasutut. Tamakkuupput oqariaatsit, oqariartaatsit uagutsinnut alutornartut maannakkut aamma peqataaffigiligassagut ukiunilu tulliuttuni aamma tulluusimaarluta timitalersuiffigisassagut.

 

Nuannaarutigaara qujassutigalugulu tassa taamatut partiit oqaaseqartuisa aammalu attaviitsup qallunaat nunaata Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussamut atortuulersitsinissaanut. Nunatsinni immikkut piumasaqaatitaqanngitsumik atortuulersitsinissaa maani ilalerneqarmat. Taamatullu aamma qujassutigaara Naalakkersuisut sinnerlugit inassutigigakku aappassaaneerneqartinnagu ataatsimiititaliami tassa Inatsisartut eqqiisisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliaani sukumiisumik sammineqassasoq. Taassumallu aamma taperserneqarnera tassa partiit oqaaseqartuiniit aammalu attaviitsumiit erseqqissumik taamatut taperserneqarnera qujassutigissavara.

 

Tassa oqaaseqartut ataasiakkaat imatut immikkut samminngikkarluarlugit taamaattoq arlallit erseqqissumik oqaatigivaat inuit nammineerluta uagut iliuuseqarnitsigut qanoq peqataasinnaanerusugut silaannarmut gassinik assigiinngitsunik aniatitsinermut killilersimaariniarnitsinnut ingammik ukiuni tulliuttuni.

Tassa atortorissaarutit assigiinngitsut innaallaagiartortut angerlarsimaffitsinni ullumikkut pinngitsoorsinnaanngisagut assigiinngitsoorpassuupput. Tamakkua nutartertuartussaapput, nutarterneqartuartussaapput aammalu tamakkunuunatigut nutarterinerit inerisaanerit siuariartuinnarput. Taamaattumik aamma innaallagissamik atuinikinnerusut soorlu qerititsiviit nillataartitsiviit qarasaasiat fjernsynit assigisaallu innaallagissamik atuiffiusut imaluunniit atuisuusut atortorissaarutit tamakkua ineriartortinneqartuarput.

 

Tassa tamakkuupput aamma nammineerluta maani nunatsinni ukiuni tulliuttuni eqqarsaatigilluarlugit pisiarisarnissaanut ilaatigut paasiniaaffigisarsinnaasavut qanorpiaq inaallagissamut atuinerat innersoq.

 

Taavalu oqaaseqartut arlalissuit kaammattuutaat apeqquteqaataat pillugit maannakkorpiaq siullermeerneqarnerani immikkut oqaaseqarfiginngikkaluarlugit kaammattuutigerusuppara taakkua siunnersuutip aappassaaneerneqartinnagu Inatsisartut eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliaanut aamma qulaajaaffigineqarluassasut. Tassa Naalakkersuisuni piareersimavugut uani oqaaseqartut apeqquteqaataat assigiinngitsut aammalu qularluni ilaatigut Kattusseqatigiit oqaaseqartuata nalornisutut isummerneranut peqqutaasut taakkua Inatsisartut eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiitialiaanut aamma itisileriffigisinnaallugu, taamatut kaammattuutigerusuppara.

 

Taavalu erseqqissaatigerusuppara tassa una taamatut nunarput Danmark-ilu sinaakkusiussamik isumaqatigiissuteqarneranut tunngavippiaammat 2008-p 2012-illu akornanni 8%-imik aniatitsinitta apparsimanissaanik siunnerfeqarnermut. Tassani arlaatigut ajornartuussagaluarutta taava Naalagaaffik isumaqatigiissuteqarfigeerparput immikkut isumaqatigiinniarnikkut taassumap aamma aaqqeriarnissaa qaangeriarnissaalu qanoq iliorluta suliarineqassanersoq. Taamalilluni isumaqatigiissuteqarnikkut qulakkeereersimagatsigu Naalakkersuisuninngaanniit.

 

Tassami Danmarki tassaavoq nunarput ilaatigullu savalimmiut sinnerlugit Kyotomi isumaqatigiissummut atortuulersitsinissamut atsiortussaasoq. Aammalu imminut pisussaaffilertussaasoq, kisiannilu tulluusimaarutigaara Inatsisartuni maannakkut amerlarnerussuteqarluartut siullermeerneqarnerani, aamma neriuppunga aappassaaneerneqarnerata kingorna Inatsisartut

tamarmiullutik taamatut tapersiiumaartut. Tassami Danmarkip taamatut pisussaaffimminik naammassinninniarnermini aamma uagut nunarsuarsuarmioqataasutut isigaluta suleqatiseraatigut. Aamma sinaakkusissamut isumaqatigiissuteqarnitsigut tamanna isumaqarpunga qularnaaripput.

 

Oqaatigissavaralu aamma Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussap atortuulersinnissaanut aallaaviusoq tassaammat maannamut isumaqatigiinniarnerit assigiinngitsut ingerlareernerata kingorna Naalagaaffiit ikinnerpaamik 55-it taassumunnga akuersaarerpata aamma isumaqatigiissummut tapiliussap taassumap pineqartup tamakkiisumik aalajangersagartai atuuttussanngortinneqassammata.

 

Aammalu oqaaseqartut arlallit ilaatigut tikkuarpaat uani nunarsuarmi Naalagaaffippassuit siuarsimasut ilaatigut taakkuummata nunarsuarmi Naalagaaffinnut aamma siuarsagassaasunut immikkut aningasaliisarnissaannut tunngasut. Periutsit assigiinngitsut aalajangersakkami uani isumaqatigiissummut tapiliussamik ilanngunneqarsimasut najoqqutaralugit qanoq aningaasalersueriaatsit iluseqartut aamma atuuttussanngortinneqartussammata.

 

Tassa maannamut ilisimaneqarput naalagaaffiit 40-t tungaanoortut. Maannakkullu aamma tassa Danmark-ip taamatut inissinnera qularnarunnaartussaavoq aamma ilaatigut uagut tapersersuinitsigut. Naalagaaffiit 40-t tungaanoortut Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussaq atuuttussanngortinnissaanut atsiornissamut piareersimammata, kisiannili qaqugorpiaq isumaqatigiissutip taassumap tamakkiisumik atuutilernissaanut piareernissaa taanna maannakkut oqaatigiuminaappoq. Kisianni neriuutigineqarpoq aappaagu nunarsuarmioqatigiit avatangiisit ineriartornerlu pillugu nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuaqqinnissaanut tassa 1992-imi Riomi ataatsimeersuareernerup kingorna ukiut qulit qaangiunneratigut ataatsimeersuaqqinnissamut taassumap tungaanut Naalagaaffiit amerlanerusut Kyotomi isumaqatigiissummut tapiliussamut isumaqataalerlutik atsioqataanissaminnut piareernissaat neriuutigineqartoq.

 

Kisianni soorunalimi nalorninarpoq. Imaassinnaavoq immaqa 2003-mi 2004-imiluunniit aatsaat tamakkua taamatut tamakkiisumik piareernissaat ilimanarsinnaasoq.

 

Tassa qujavunga amerlarnerussuteqarluartut taamatut tapersiinerannut aalajangiiffigisassatut siunnersuutitsinnut. Taamatullu naqissuseqqikkusuppara uani apeqqutigineqartut kaammattuutigineqartut aammalu nalornissutaasut itisileriffigalugit Inatsisartut eqqissisimatitsinermut avatangiisinnullu ataatsimiititaliaanut sukumiisumik qulaajagassanngorlugu suliarinissaat kaammattuutigivara.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Saqqummiigama naluara Naalakkersuisup oqaatsikka kingulliit atuarsimanerai tusaasimaneraaluunniit - allaqqavoq ersarissumik Kalaallit Nunaata aammalu qallunaat nunaata isumaqatigiissuteqarnissaat tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit taperserlugu oqaatigissavarput. Naluara tusaasimannginneraa, kisianni ersarissumik taamatut oqaaseqarpugut. Aammalu Naalakkersuisoq nammineerluni aatsaannguaq oqaaseqarpoq isumaqatigiissutip kingusinnerusukkut aaqqiivigineqarnissaanut tunngatillugu taamatut qanoq pisoqarnissaa pissanngatigalugu. Taamaattumik uagut tungitsinninngaanniit oqarpugut nunatsinnut assigiinngitsut tamakku piumasaqaatit aamma eqqumaffigisariaqarpugut.

 

Taamaattumik uagut tungitsinninngaaniit ersarissumik oqarpugut atuaqqissavara. "Taamaattumik tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit taperserlugu oqaatigissavarput." Imaanngilaq akerliusugut. Taamaangilluinarpoq atuaqqikkukku paasissavat.

Qujanaq.

 

 

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Siullermik oqaatigerusuppara nuannaarutigigakku malunnarmat Inatsisartut tamarmiulluta isumaqatigigipput siunissami erngup nukinganik iluaquteqarluni nukissiuuteqarnerup pitsaasumik ineriartortinneqarnissaa nunatta pisariaqartikkaa. Aamma oqaatigineqartut tunngavigalugit maligisinnaavara suliassat tamatumani ittut Naalakkersuisunut nukingisaa-runneqartut.

 

Imaappoq pilersaarutit pigineqareersut tunngavigalugit aamma aalajangiiffigineqarsinnaasumik siunnersuummik Naalakkersuisuniit saqqummiussaqarnissarput siunissami qanittumi kissatigineqarpoq. Tassanilu qularutissaanngitsumik taamatut pilersitsiniarnerit naleqaqimmata aamma naliliinissami ilanngullugit Naalakkersuisunit suliarissavagut aningaasalersueriaatsit allaanerusut soorlu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni nukissiorfiup pilersinnniarneqarnerani atorneqarsimasunut assingusunik iluaquteqarluta pilersitsisinnaanerit piviusunngortissinnaanerigut.

 

Taamatuttaaq aamma oqaatigineqartariaqarpoq tamanik isumaqatigineqartumik seqerngup nukinganik iluaquteqarluniu siunissami nunatsinni inerisaanissarput pisariaqartoq. Minnerunngitsumillu Sisimiuni Issittumi Teknologi pillugu Centeri peqatigalugu tamatumani suliniutissat ingerlanneqarnissaat kissaatigineqartoq. Taakkua Naalakkersuisuniit tusaatissatut tigorusuppagut. Aammalu suleriaqqinnissatsinni tunngavigissallutigit.

Qujanaq.

 

Alfred Jakobsen, Avatangiisinut Peqqinnissamullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Sivitsorsaanianngikkaluarlunga kisianni tulluusimaarnera suli annerulerpoq Naalakkersuisut sinnerlugit tassa erseqqissaatigineqarmat Kattusseqatigiit oqaaseqartuaninngaaniit tassa uani taamatut aalajangiiffigisassatut siunnersuummut Kattusseqatigiit aamma tapersiisimammata. Uaniuna isumaqatigiissuteqarnissaat tamakkiisumik Kattusseqatigiinni taperserlugu oqaatiginninnermi imatut uanga paasigakku tassa nunarput Danmarkillu akunnerminni sinaakkusiussamut isumaqatigiissut taanna pineqartoq.

 

Kisianni utoqqatserpunga ajuusaarutigalugu taamatut paatsoorsimagakku, kisianni qujavunga aamma taamatut erseqqissaaninnut. Tassa qujanarujussuaq Inatsisartut oqaaseqartuinut taanna taperserneqarmat.