Ullut ataatsimiiffiusut tallimaat, tallimanngorneq septembarip 28-at 2001 nal. 13:14

Oqaluuserisassani immikkoortoq 35

Atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

 

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutissatut siunnersuut saqqummiutissavara.

 

Peqqussutissatut siunnersuutip saqqummiunnerata atuarfitsialaap piviusunngortinnissaata qanilliartornerani alloriarneruvoq angisooq. Ulloq manna tikillugu angusavut orninniartillugit aqqusaakkagut suliavullu imartusimaqaat. Ukiut pingasut matuma siornatigut meeqqat atuarfiata iluarsartuussivigineqarnissaa aalajangiukkatsigu suliassaq taaguuserparput atuarfitsialammik. Atuartut ilaata siunnersuutaa isummamut tulluartinneqarmat malillugu taaguusigaalluni.

 

Ingerlaqqitsinnangalu oqaatigilaassavara agguaanneqartuminngaanniit oqaasertai iluarsaatilaarsimagakkit, kisiannili isummamikkut allannguuteqanngillat.

 

Atuarfitsialaap taamatut atserneqarnerata nalunaarpaa siunissami atuarfipput tassarpiaasoq atuarfik pitsaasoq. Atuarfik atuartut ilinniartitsisullu najoruminartitassaat, angajoqqaat akisussaassutsimik misigisimaffissaat atuartorlu qitiutillugu atuartitsiviusoq. Atuartoq qitiutillugu aallaavigalugit atuartup pikkoriffii, soqutigisai aamma pisariaqartitai. Atuarfik uagut nammineq kulturerput, naleqartitagut aamma pissutsit piviusut aallaavigalugit ingerlatsiviusoq aammali nunarsuarmioqataanermut paasisassarsiortoq.

 

Nuannaarutigeqaara oqaatigisinnaagakku atuarfitsialammik suliaq innuttaaqataasut tamarmik eqiteruffigalugu peqataaffigimmassuk tamarmillu peqqussutissatut siunnersuutip uuma akuerineratigut atuartup nammineersinnaassuseqalerluni inooqataalernissaanut isumassarsianik pitsaasunik, isummanik soqutiginartunik, isorinnissutinik aammalu siunnersuutinik ersarissunik tunniussaqarsimallutik.

 

Siunnersuummi maanna Inatsisartunut saqqummiunneqartumi pineqartoq siunissami meeqqat atuarfiat ullumikkut atuarfimmit allaanerussuteqangaatsiaqisoq. Nutaatut siunnersuutaavoq ukiuni qulini atuartalernissaq, ukiullu taakku alloriarnernut pingasunut immikkoortitigaallutik tamarmillu immikkut siunertalersugaallutillu atuartinneqarnikkut aaqqissuussaasut.

 

Atuarfiup siunertaa aammattaaq annertuumik allanngortinneqarpoq, tassa meeqqat ilikkariartortarnerat, atuartitsineq atuarfiullu inissisimanera pillugit najoqqutaasut atuarfiup tunngavigissallugit. Aammattaaq erseqqissarneqassaaq ukiup atuarfiusup eqaatsumik pilersaarusiortalernissaa siunnersuutigineqarmat. Atuartitsineq atuartitsissutinut ataasiakkaanut atuartitsissutillu akimorlugit atuartitsinertut ingerlanneqartassalluni. Atuartitsissutit allannguuteqartinneqarput, tassa atuartitsissutinut imarisamikkut imminnut qanitariissunut immikkoortiterlugit. Taamatullu oqaatsinik ilinniartitsineq mernguernartunillu atuartitsineq nukittorsarneqarput, kiisalu qarasaasialerinerup atuartitsissutini tamani ilaanissaa pitsanngorsaavigineqarluni.

 

Siunnersuut attuumassuteqartunut tusarniaassutigineqarpoq ukioq manna aprilip 17-aniit juunip aqqarna tikillugu. Taakkununnga soorunami ilaallutik Ilinniartitsisut Kattuffiat IMAK aamma KANUKOKA. Tusarniaavigisat tunngaviatigut siunnersuummik tapersiilluarput, taamaattorli aamma pingaarutilinnik uparuagaqarlutik. KANUKOKA-p IMAK-illu aamma Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata tusarniaanermut akissutiminni peqqussummik atuutilertitsinissaq kinguartinneqarsinnaannginnersoq Naalakkersuisunut eqqarsaatigeqquaat. Tamatumunnga pissutigineqartut assigiinngillat. Tunngaviatigulli kissaatigineqarpoq peqqussutip kinguneriumaagaasa paasiniarnissaannut piffissaqarnerunissaq, peqqussutillu piviusunngortinnissaanut tunngatillugu annertunerusumik paasisaqarusunneq. Tamatuma kingorna peqqussutip kinguneriumaagai ersarissarneqarlutik KANUKOKA ataatsimeeqatigineqarpoq, piviusunngortitsinissamullu tunngatillugu Naalakkersuisut pilersaarusioreerput. Naalakkersuisut 2002-mut aningaasaqarnermut inatsisissamut siunnersuutaani piviusunngortitsiniarnermi suliniutissanut assigiinngitsunut 10 mio. kronet immikkoortinneqarput, taakkununnga ilaallutik atuarfimmi pisortat, ilinniartitsisut atuarfiillu siulersuisuisa pisariaqartutigut ilinniarteqqinneqarnissaat.

 

Kingusinnerusukkut KANUKOKA nalunaarpoq peqqussutip 2002-mi augustip aallaqqaataani atuutilernissaa anguniartariaqartoq. Naalakkersuisut Inatsisartut siulittaasoqarfiat qinnuigaat Inatsisartut ataatsimiinneranni matumani siunnersuut taamaallaat siullermeerutaasumik oqallisigineqassasoq, aappassaannik pingajussaannillu oqallisiginissaa aappaagu upernaakkut ataatsimiinnermut kinguartinneqarluni. Taamaaliornikkut peqqussutissatut siunnersuutip ataatsimiinnerit akornanni sukumiisumik oqallisigineqarnissaa periarfissaqalissaaq, aammalu pissutsit assigiinngitsut erseqqinnerusumik qulaarneqarsinnaalissallutik.

 

Naalakkersuisulli KANUKOKA-tulli pingaartippaat peqqussutip atuutilernissaa tassaajuassasoq 2002 augustip aallaqqaataa, taamaammat ulloq peqqussutip atuutilerfissaatut siunnersuutaasoq allanngortinneqanngilaq.

 

Siullermeerutaasumik oqallisiginerani siunnersuut Inatsisartunik tunngaviusumik isumaqatigineqarpat pisariaqartumik pilersaarusiorneq ingerlaqqissinnaalissaaq. Tamanna naapertorlugu atuarfiit pilersaarusiorsinnaassapput Naalakkersuisullu nalunaarutit allaffissornikkullu aalajangersakkat allat peqqussutip malitsigisassai suliarisinnaalissallugit. Taamatuttaaq ilikkagassatut pilersaarutit suliarineqarnerat tamakkiisumik siuarsarneqarsinnaalissaaq inaarsarneqarsinnaalerlunilu.

 

Tamatumani soorunami pisariaqarpoq aningaasaqarnermut inatsisissatut siunnersuummi piviusunngortitsiniarnermut atugassatut aningaasaliissutissatut siunnersuutaasut aningaasaqarnermut inatsisip akuerineqarneranut ilaatillugit akuerineqarnissaat.

Tusarniaanermi akissutinut tunngatillugu peqqussummut oqaaseqaatit aamma Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup akissutaasut pillugit allakkiarisimasai innersuussutigineqassapput, taakkulu pisortaqarfimmut saaffiginnilluni piniarneqarsinnaapput.

 

Naggasiullugu siunnersuutip inaarsarneqarneranut suleqataasimasut tamaasa qujaffigerusuppakka, ilutigalugulu kaammattuutigissallugu atuarfitsialaap piviusunngortinnissaanut allariaqqinnissami piumassuseq takutinneqareersimasoq minnerulersinnagu sulilluartoqarumaartoq.

 

Meeqqap nammineersinnaalluarluni inooqataalersinniakkatta peroriartornermini pingaartumillu inuunermi ukiuni siullerni uagutsinnit tamakkiisumik taperserneqarnissani pisariaqartippaa, siunniussat pitsaasut piviusunngorsinnaaqqullugit atuarfimmi meeqqanut iluaqutaasumik.

 

Taama oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunut oqallisigisassanngortippara. Qujanaq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutissatut siunnersuut naalakkersuisumit siullermeerneqarluni saqqummiunneqarnera Siumumiit qujassutigaarput. Ilinniartitaaneq nunatsinni siunissaraarput atuarfitsialak aqqutigalugu taamatut atuarfiup pingaaruteqassusianik innuttaasunut paasisitsiniaaneq peqataanerulersitsiniarnerlu tamatta tapersersortariaqarparput.

 

1998-imi nunatsinni ilinniartitsisunik ilinniarsimasunik amigaateqarnerujussuaq ilungersunartoq atuarfiup ingerlatitaanerani angusaqarluarusunnermut akimmisaarutaaqisoq qaangerniarlugu Inatsisartuni Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Ataatsimiititaliaq aammalu ilinniartitaanermi naalakkersuisoq susassaqartullu aggersakkat peqatigalugit Katuami ataatsimeeqatigiittoqarmat aalajangiunneqarpoq atuarfeqarneq nutaamik iluarsartuussiffigineqassasoq, siunnerfiulluni atuarfeqarnerup ineriartortinneqarnera sukumiisumik pitsaasumillu tunaartaqartinneqarluni meeraq qitiutillugu ingerlanniarneqalissasoq. Anguniarlugu meeqqat piginnaassutsiminnik paasinnissimallutik atuarnerminnik nuannarinnittut, kulturiminnik pingaartitsisut ilinniartitsisullu suleqatigiinnermikkut suliffimminnik naammagisimaarinnittut aammalu angajoqqaat atuarfiup ingerlatitaanerani qanimut suleqataasut.

Siumumiit peqqussutissamik siunertarineqartoq isumaqatigilluinnarparput imaattoq: Atuarfiup angerlarsimaffik suleqatigalugu pisussaaffigaa ilikkagassanik pisinnaasanillu pisariaqartunik tamanik atuartoq pissarsitissallugu aammalu atuartup piginnaasai ineriartortissallugit. Peqqissutsikkut inooqataanikkut misigissutsitigullu inerikkiartorneq ilaatigullu aammalu tatisimaneqanngitsumik isumaliorsinnaaneq akuerinninnerlu atuartuni siuarsassallugit.

 

Atuarfeqarnerup patajaatsumik ineriartortinneqarnissaanik suliniuteqarnerup pimoorunneqarnissaa Siumumiit sulissutigiuarumallugulu akisussaaqataaffigaarput, meeqqat atuarfiata atuartut, angajoqqaat ilinniartitsisullu oqartussaaqataatinneqarlutillu imminnut qanimut suleqatigiilluarnermikkut atuarfik najoruminartoq pilersittussaavaat. Taamaattumik atuarfimmi siulersuisunik qinersisarnerup aammalu sulinerup suli annertunerusumik nukittorsarneqarlunilu kajumissarneqarnissaa Siumut-miit pisariaqartutut isumaqarfigaarput. Angajoqqaat taakkutuaannaat ataatsimiigiarnerni qinigaaniarnernilu peqataasarnerat qaangerneqassasoq amerlanerpaat najuuttarnissaannik taasiartortarnissaannillu iliorisaasinnaasunik aaqqiissutaasinnaasunik ujartuinissaq Siumumiit suleqataaffigerusoqaarput.

 

Aamma nunaqarfinni angajoqqaat siulersuisuinik pilersitsisarnerit angajoqqaajusariaqarnerannik peqqussummi naqissusiiniarneq Siumumiit pissusissamisoortuutipparput.

 

Atuartut anersaakkut timikkullu piginnaassusiisa ineriartortinneqarnissaat aammalu atuartut inuiaqatigiinni silarsuarmilu allanngorartuartumi innuttaaqataasutut piareersarnissaat anguniarlugu sulissutigisassat ineriartorteqqitassallu pingaartut ilagilluinnarpaat. Tamanna maanna naqissuserneqarportaaq atuarfitsialak pilersinneqarnerani oqalliseqataasorpassuarnit oqaatigineqartut ilusilerneqarlutillu illernginut sammivissiorneqarneranni.

 

Siumumiit pingaartuutipparput meeqqap atuarnissaminut aallartilluarluni piareersimalluarlunilu atuarfimmut orniguttarnissaa. Isumaqarpugut atuartunngornissaq sioqqullugu meeqqat tamarmik, aamma meeqqerivinniittuunngitsut peqataatillugit ataatsimoortillugit sammineqartarnissaat, atualinnginnerminni imminnut sungiusimalereerlutik ilisarisimaneqarlutillu atualernissaminnut orniguttarnissaat pingaaruteqarmat. Tassani aamma pingaartorujussuuvoq angajoqqaat peqataatinneqarluinnarnissaat. Siumumiit kissaatigissavarput atuartitaaneq anguniagaasullu pillugit angajoqqaat ilanngullugit pikkorissartinneqartarnissaminnik neqeroorfigineqartarnissaat periarfissaarsiunneqaqqullugu.

 

Siumumiit pingaartikkatsigu piumasarissavarput meeqqerivitsialak allorissaaqataalluni atuarfitsialammut ataqatigiissumik ineriartortinneqarnissaa. Tamanna Naalakkersuisunit ilassilluarneqartoq paasinarpoq, taannami inatsisitigut ammaassisumik periarfissiisussaavoq Inatsisartuni imm. 24-p ullumikkut oqaluuserineqartussanut ilaammat.

 

Peqqussutip imarisassaani pingaarnersiuinermi siunnerfiusut Siumut-miit naammagisimaarpagut, soorlu atuartussaatitaaneq 1. klasse-miit, tassa 9. klassemi aammalu ukioq kingulleq nammineq piumassutsimik atuarfiusussaq, tassani pinngitsoorniarneqarpoq meeqqat atuarfianni atuarnermik qatsussisarneq.

 

Piumassuseqartuni inuusuttuaqqani avatangiisinik allaasumik misigisaqarusuleruttorfimmi periarfissaqarluartinneqarnissaat Siumumiit pingaaruteqarluinnartutut isumaqarfigaarput, tassuunakkut periarfissiisunik annertusaanissaq Siumumiit kaammattuutigissavarput annertuumik iliuuseqarfiginiaqqullugu. Siumumiit isumaqarpugut efterskolertarnerit periarfissiisut ajunngeqisoq, sulilu annertunerusumik aaqqissuulluagaanerusumillu ingerlanneqalernissaa pisariaqartoq. Inuusuttuaqqanut amerlanerpaanut iluaqutaasussanngorlugu aallartittaraluartut angerlaannartartut aamma amerlaginarmata, tamannalu misissuiffigalugulu aaqqiissuteqarfiginiarneqartariaqarpoq.

 

Atuarfiup ilusaata klassillu aaqqissuunneqarnissaat nutaanngorsaavigineqarnissaat pisariaqarportaaq. Init atuartitsiviusut qaammarsagaalluartut, silaannarissut, eqiinganartut, innarluutilittatsinnut naleqqussakkat aammalu ikuallattoornissamut illersugaasut pisariaqartinneqarluinnarput. Aamma ilinniartitsisoq meeqqanut akuliulluni suleqatigiissitsisarnissaa tassani nutaaliorfiusariaqarnera Siumumiit pitsaasutut isumaqarfigilluinnarparput, meeqqap ilinniartitsisuni ittoorisariaqanngimmagu. Klassip aaqqissuunnerani periarfissat annertusarneqarnissaat IT klassemut eqqunneqarluni eqaatsumik atuartitsinermi atugaalernissaa ullutsinnut naleqqussaanerulluinnarpoq.

 

Inatsimmi nutaami init katersuuttarfiit aamma ilinniartitsisunik atorluaanissami pisariaqartinneqartussaapput. Aamma inuiaqatigiit atuarfiatut ingerlanissami pisariaqartinneqartussaagamik tamakkulu piviusunngortitsiniarnermi pingaarnersiuinermilu pingaartillugit salliunneqarnissaat Siumumiit piumasarissavarput. Annertunerusumi assassornernik periarfissiilluartoqarnissaa nipilersornermik, erinarsornermik kulturimillu pingaartitsilluni atuarfitsialak ingerlatsiffiusariaqarnera meeqqanut pisariaqartutut isumaqarfigaarput.

 

Nammineq oqaaserisat pingaaruteqartumik akueralugillu ilinniarnissaat, tuluit oqaasiinik ilinniarneq 4. klassemit aallartinneqartalissaaq, allamiut oqaasiinik ilinniartitsinermik ingerlatitsinnaanerit ammanerulertussaallutik. Allat inuiaat kulturiannik paasinnissinnaaneq, pinngortitamik ilisimaarinninneq, inuit pisinnaatitaaffiinik nammineq naleqassutsimik ilinniarneq, upperisarsiorneq, inoqammut ataqqinninnermik, allat pigisaannik innimigisaqarnissamik, ileqqorissaarnermik, isumalioqqissaarnermik ilinniarneq kiisalu peqqissuunissamik aammalu oqartussaaffeqarnermik paasinninnermik ilitsersuinerit periarfissinniarneqarput. Taamaalilluni meeqqat nammineq piginnaasaasa ineriartortinnissaanut periarfissaqarnerulertoqassaaq.

Tassani meeqqap nalilerneqartarnera, malittarineqarnera soqutigineqarnerminik misigisimasaqartinneqarnera suli annertunerulertussaavoq. Atuarfiup aaqqissugaanera pingasoqiusanut agguataarneqassammat, tassa mikinernut, akullernut annernullu. Tassani anguniarneqarluni katataasut immikkullu atuartitsinermi ingerlatsivigineqalertartut amerlaqisut siusinnerusukkut ikilisikkiartuaarnissaat.

 

Siumumiit Atuarfitsialak toraarfigalugu kommunit amerlanerpaartaanni ingerlatinneqalereersoq nalunngilarput. Taamaattumik kommunit taamatut iliuuseqarnerannik peqataajumanermillu takutitsilluarnerat ilassilluartariaqarparput. Illoqarfiit ilaanni atuarfitsigut nutaaliorfigineqarnerat aallartereerput. Tasiilap atuarfia nunaqarfinnilu Arsummi atuarfik ingerlanneqartoq eqqaaginnarsinnaavagut.

 

Nunaqarfinni atuartut 23 %-ii atuarput, taamaattumik Siumumiit pingaarteqaarput nunaqarfinni atuarfiit malinnaatinneqarnissaat. Nunaqarfinni ilinniartitsisussaaleqineq anigorniarlugu iliuutsit aamma nunagisaq qimannagu ilinniartitsisunngorniartarnerup saqqumilaartinnerunissaa annertusarneqartariaqarpoq. Timelærererpassuit sulipput tapersersorneqarnissaminnik pisariaqartitsillutik. Taakkua piaarnerpaamik pikkorissarneqarnissaminnik aaqqissuussiffigineqarnissaat periarfissarsiuunneqarniarli, tassani suliffigisaminni aalajaallutik sulinertik nuannaarlutik ingerlateqqinniassavaat.

 

Ungasissumit IT aqqutigalugu atuartitsinerit aallunniarneqarnerusariaqarput atortorissaaruteqareersuni pimoorussinissat Siumut-miit kaammattuutigissavarput atorluarneqarsinnaanerallu eqqaasitsissutigalugu.

 

Atuarfitsialak pillugu piffissareqqusaq unaannaq atorlugu oqaaseqarnitsinni tamakkiinerusunngortikkuminaapput, taamaattumik Inatsisartuni Kultureqarnermi Atuartitaanerminilu Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu suleqataaqqinnissarput ingerlateqqissavarput.

 

Siumumiit ilinniartitsisut ilinniarsimasut ilinniarluarsimasullu aamma pinngitsoorneqarsinnaannginneri pisariaqartitaanerisalu pingaaruteqassusiat naqissuserlugulu eqqaasitsissutigeqqikkusupparput. Pikkorissaaqqittarnernik suliffigisaannillu pitsanngorsaavigineqarnissaannik sakkortuumik iliuuseqarfigisariaqarput taakkuummata Atuarfitsialaap iluatsinnissaanut tunngavileeqataasussat, taamaattumik naalakkersuisumut Siumumiit piumasarissavarput ilinniartitsisut nunatsinniittut suli annerusumik suleqatiginiaqqullugit. IMAK qanimut paaseqatigiiffiusumillu suleqatigineqartariaqarpoq aamma suliap ingerlateqqinneqarnissaani suli annertunerusumik, sutigut tamatigut paaseqatigiittoqartariaqarmat.

 

Kommunit atuartitaanerup ingerlanneqarnerani annertunerpaamik suliaqarlutillu ingerlatsisuupput. Taakkua peqatigilluarlugit suleqqinnissami pisariaqarpoq. Taamaattumik KANUKOKA qanimut suleqatigineqarnissaa Siumut-miit aamma kaammattuutigissavarput.

 

Atuarfitsialak iluatsitsiviussaguni aningaasarpassuarnik naleqartussaavoq. Aamma ataatsikkut ataasiaannarluni atuarfitsialak naammassinavianngilaq. Ingerlatissavarput qarmarlugu, nuannaarluta ikioqatigiillutalu, taava suliap inerneri nuannaarutigilillarumaarpagut qaqugu qeersaanngorutta. Aningaasat pisariaqartittuassavagut aporfiusariaqanngillalli, pissarsiarissaqqaarpavut suliap ingerlateqqinniarnerani. Suliap imarisaa pingaarneruvoq, tamannalu meeqqanut inuiaqatigiinnullu pisariaqaqaaq, taamaattumik annaanissaanut ilumoorussinnginnissatsinnullu akissaqanngilagut.

 

Siumumiit isumaqarpugut upernaamut peqqussutissap aappassaaneerneqannginnerani imarisaanut tunngasut ingerlariaqqinnissamilu piviusunngortitassani piffissalersuinerit annertunerusumik susassaqartut akunneranni paaseqatigiiffiusariaqartut, peqqussutissaq imartooq pisariaqartinneqartorlu kinguarsarneqassanngippat tamanna pisariaqarluinnarmat.

 

Taamatut atuarfitsialak Siumumit oqaaseqarfigaarput, qutsavigaavullu meeqqat atuarfianni atuartut sinniisaat pikkorillutik isummanik tunniussaqarnerannut aamma angajoqqaat taamatut peqataalluarnerannut. Nuannersumik atuarfitsialak pillugu naapeqatigiittarnivut pissarsiffiusartut tamaasa pillugit naalakkersuisoq, suleqatai, Inerisaavimmiut allallu suleqataasut suli suliaq nanginneqartussaammat Siumumiit suleqataanissatsinnut pisarnertut piareersimavugut. Qujanaq.

 

Naimanngitsoq Petersen, Atassut oqaaseqartua:

Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutissamut siunnersuut nutarterniarneqartoq atuarfitsialammut siunertamut naleqqussarlugu sammitinneqartoq Atassummiit aallaqqaataaniilli peqataaffigisimavarput. Meeqqat atuarfiat tassaavoq meeqqat peroriartornerannut ikorfartuisussaq aamma inuttut ineriartornermi pitsaasumut angusaqarnissamut atuarfik. Inerisarfiusoq, soorlu piginnaasanik ineriartortitsinissamut peqqissutsikkut, misigissutsikkut inerisarfik. Aammalu toqqissisimasumik inooqataalernissamut atuarfik qitiuvoq. Atuarfimmi meeqqanut pingaaruteqarpoq pitsaasumik ilikkagaqarsinnaanissaq ingerlanneqartorlu Atassummiit kissaatiginartipparput.

 

Atassummi anguniagaraarput allamiut oqaasiinik atuartitaanernik ingerlatsitsisoqarnissaa atuarfinni ilaatinneqartariaqartoq. Tamannalu ataasiarata oqaatigisarsimavarput, meeqqammi siunissami peroriartornerannut iluaqutaasussaq nalunnginnatsigu, kisiannili eqqaamallugu meeqqat atuarfinni kalaaliaqqanut atuartitsineq eqqarsaatigalugu kalaallit uagut oqaatsigut sallersaajuassammata.

 

Atuartitsinermi immikkoortunut pingasunut aggornilersorsimanera meeqqanut atuartunut naleqqussarneqartariaqartoq Atassummiit isumaqarfigaarput. Meeqqat atuarneranni aqqusaagassat naapertuuttunngorlugit aaqqissuussinissaq pitsaasoq minnernut, akullernut angajullernullu. Atuarfitsialak pigineqassappat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq ilinniartitsisut amiganngitsut pigilernerisigut aatsaat atuarfitsialak anguneqarsinnaavoq, aammalu atuarfiit atuarfitsialammut naleqquttut pigineqalerpata.

 

Meeqqat atuartut qitiutillugit atuarfitsialak eqaatsumik ingerlatsisariaqarpoq. Inuunerup silarsuamut anillannginnermi anillaatinnginnermilu atuarfitsialak piareersarfittut pinngitsoorani aqqusaarneqartussatut suliarineqartariaqarpoq. Atassummiit suliap peqqissaartumik ingerlanneqarnera iluarisimaarparput, tusarniaanerit, paasiniaanerit annertuut ingerlanneqarsimasut siunertallu pitsaasumik anguneqarnissaa meeqqanut atuartunut pitsaanerusumik atuartitsinissat anguniarlugit.

 

Ilinniartitsisut, angajoqqaarpassuit kommunillu suliamut matumunnga akuliusimatinneqarnerat Atassummiit nuannaarutigaarput. Ilissi meeqqat atuartut atuarfimmi ulluinnarni atuisuususi siunissami atorfissaqartippassi. Pitsaasumimmi angusaqassagussi uagut inersimasut akisussaaffigaarput. Atuarfiit pitsaasut, atuartitsinermut peqqussut pitsaasoq, atuarnissinni naleraq pitsaasoq pigisariaqarparput. Angajoqqaat kiisalu Kalaallit Nunaanni innuttaasut kissaatigisaat tassaavoq atuarfitsialaap timitalernissaanut peqqussutissaq. Ullumilu siullermeerneqartoq Inatsisartunilu eqqartorneqartoq atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Atassummiit peqataaffigilluinnassavarput. Meeqqat atuarfimmi sullinneqarnerat pingaaruteqarmat pingaaruteqarluinnarpoq peqqussutissap peqqissaartumik suliarineqarnissaa.

 

Peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaa aappaagu upernaakkut pisussanngorlugu oqaatigineqartoq isumaqatigaarput. Aammalu aningaasatigut peqqissaartumik suliarineqarnissaa angujumallugu. Peqqussutissatut siunnersuutip saqqummiunneqartup siullermeerneqartullu aappassaaneerneqannginnerani Atassummiit inassutigissavarput Inatsisartut Atuartitaanermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigeqisatsinnik suliniutit nunatsinni siunissamut isumalluutivut pillugit ukiualunngortut matuma siorna nutaamik tunngaviliisoqarnissaanik kissaatiginninnerup kingorna suliamik annertoorsuarmik aammalu piviusunngortinniarneqarluni aallartinneqareersumut maannakkut naalakkersuisoq saqqummiussivoq. Tassalu meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutissatut siunnersuut aamma qilanaaralugu utaqqisimasarput.

 

Siunnersuut manna annertooq inuppassuit torersumik ataqatigiissaakkamillu suleqatigiinnerisigut timitalersorneqarluni piviusunngortinniarneqarnissaminut siunissami sulinissamut atugassanngortinneqarnissaminut maanna piareersarneqarpoq. Nunatsinni pisussutitta erlinnarnerpaat ataqqisariaqarnerpaallu siunissamilu nunatsinni ingerlatsisussatut isumalluutitta, tassalu asasatta meerartatta siunissamut nuannaarlutik ornittuagassaannut atuarfitsialaasussamik pilersitsiniarnitsinni piareersarnerit annertupput.

 

Atuarfitsialammik pilersitsiniarnermi attuumassuteqarsinnaasut tamarmik meeqqanit, angajoqqaanit, ilinniartitsunit kiisalu politikkikkut sulialinnit pinngitsoqaratik suliami matumani peqataasimanerat suliaavoq annertooq nersortariaqartorlu.

 

Meerartatta imminnut tatigalutik ataqqillutillu nunatsinni siunissami takorluukkaminnik anguniarumasaminnillu piviusunngortitsiumanerminnut atuarfitsialak manna aqqutigalugu ilinniakkanut annernut ingerlaqqittarnissaat tunngavissaleeqataassasoq Inuit Ataqatigiit neriuutigaarput.

 

Atuarfitsialaap ingerlalluarnermigut meeqqat inuusuttuaqqallu nukittuut ikioqatigiissinnaasut sulinissamut piumassusillit inuunermi ilisimasariaqakkaminnik paasisariaqakkaminnillu paasisaqarsimasut, minnerunngitsumillu nunarsuarmioqataanermik misigisimasut ineriartortuarumasullu pilersissagai qamuuna uummatitsigut neriuutigeqaarput.

 

Atuarfik imarisamigut, avatangiisimigut, sulisoqarnermigut, ilinniagassatigut soqutiginartutigut ornikkuminarlunilu kujungernartoq pilersikkusoqaarput, tamattalu angajoqqaajugutta, ilinniartitsisuugutta minnerunngitsumillu atuartutsialaagutta tamanna suleqatigiittuarnitsigut angusinnaavarput. Tamannalu peqqussutikkut nutaakkut maana ikioqatigiiffigissagipput piviusunngortillugulu Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput. Atuartormi angerlarsimaffimmi toqqissisimasumi tapersersorneqarfiusumilu aallaaveqartoq atuarnerminik soqutiginnittuullunilu aallussilluartuunissaa qularutissaanngimmat.

Eqqaamassavarput atuarfik inuunermi ingerlaartuartumi namminiussuseqarluta inuiaqatitsinnilu kiffartoqataalluta ingerlanissamut aqqutissatta ilagimmassuk. Inuunermili perorsarneqarnerup annersaa inuunermullu imminut akisussaassuseqarfigaluni ingerlalernissamut nukissanik annerpaanik tunisisartut tassammata meeqqanut tunngaviusumik perorsaasut, tassalu angajoqqaat, ilaquttat nakkutiginnittuusulluunniit minnerunngitsumillu ulluinnarni uagut inooqataasugut meeqqanut maligassiuilluarnitsigut takutitsisussat.

 

Atuarfik inuiaqatigiit namminiussuseqartut nunaminnillu nappateqartut ilinniarfissaraat. Inuunerup ukiuini meeraanermiit inuusuttuaranngulernermut pingaaruteqartoq, taamaattumik pingaarnerpaatillugu nunap pisuussutai aallaavigalugit ilisimasassanik ilinniarfissaavoq, pissutsinillu naleqqussartuarlunilu nutartertuartuusariaqarluni. Taamaammat Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarlugu atuarfitsialaap nalilersortuartarnissaanut peqataasarumaarpugut.

 

Atuarfitsialak tamanut piviusorsiortumik angusaqarfiulluni ingerlassappat nalilersortariaqakkat qulakkeerneqartariakkallu ilaattut isigisagut makkuusut Inuit Ataqatigiit tikkuassavagut: Nunaqarfinni isorliunerusunilu ilinniartitsisunut atugassarititaasut assigiinngitsutigut pitsanngorsaavigineqarlutik atuarfitsialaap anguniagaanut naleqqussarneqartariaqarnerisa naliliiffigineqarnissaat. Kommunit atuarfitsialammut pilersaarummi tamakkiisumik aningaasatigut matussusiisinnaanngitsut anguniakkamut qanoq ililluni qulakkeerunneqartarnissaat. Kommunit atorfinitsitsisarnermik akisussaaffiginnilernermikkut nuna tamakkerlugu atuarfitsialammut anguniakkanut naligiikannersumik atugassaqartitaallutillu pisinnaatitaanissaat. Ilinniartitsisut tikisittakkatta atuarfitsialammut piareersartinneqartarnissaat.

 

Inuit Ataqatigiit pingaartillugu oqaatigissavarput kommuneni qulini atuarfiit 18-it atuarfitsialammut anguniakkanik suliaqarlutik aallartitsereersut suliaminnik ingerlatsiinnarnissaat kissaatigigatsigu. Inuit Ataqatigiit ilanngullugu oqaatiginngitsoorusunngilarput ulluni makkunani pisut, tassalu atuarfitsialammut peqqussutissaq atortuulersinneqannginnerani kattuffiit attuumassuteqartullu allat qisuariaataat nalilersuinerallu tusaanngitsuusaarneqarsinnaanngimmata. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit inassutigissavarput peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani atortuulersitsinissaq pillugu Kultureqarnermut, Atuartitaanermut Ilisimatusarnermullu Ataatsimiititaliaq attuumassuteqartunut tusarniaallunilu naliliissasoq.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutissatut siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Kultureqarnermut, Atuartitaanermut Ilisimatusarnermullu Ataatsimiititaliamit sukumiisumik misissorneqarnissaa inassutigissavarput.

 

Mogens Kleist, Kattuseqatigiit, oqaaseqartuat:

Aallaqqaammut nuannaarutigaarput peqqussutissap Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarnera. Taamaattorli maluginiakkatsinnik arlalinnik annertunngitsunik taakkartuerusuppugut peqqussutissap aappassaaniinnginnerani. Taamatut oqaaseqarnitsinnut ilanngullugu oqaatigerusupparput Kultureqarnermut Ataatsimiititaliap sukumiisumik misissuiffigissammagu peqqussutissap aappassaaniinnginnerani isumaliutissiissusiornissaq. Taamaattumik pingaarnersiuilluta saqqummiissaagut.

Aallaqqaammut oqaatigissavarput peqqussutissap atuutilernissaanut piffissaliunneqarsimasoq 01.08.2002 siusippallaartuusorigatsigu. Siusippallaarneranut taamatut oqaaseqarnitsinnut pissutaavoq, imaluunniit tunngaviuvoq pilersaarutit anguniakkallu assigiinngitsut suli piareerneqanngitsut peqqussutissap atuutinneqalernissaanut naammassineqanngimmata. Tassani eqqarsaatigaavut atuartitsinermi atortussat iluamik qulakkeerneqanngitsut aammalu suli naammassineqanngitsut tusarniaaneqanngitsut naammassineqanngitsut peqqussutissap atuutsinneqalernissaa pissutsinut piviusunut naapertuutinngimmat.

 

Atuartitseriaatsip pitsanngorsarneqarnissaa soorunami tamakkiisumik taperserparput. Aammalu minnerunngitsumik atuartarnerup allanngortinneqarnera aammattaaq minnerunngitsumik IT-mik atuartitsisalernissaq ilanngunneqarnissaa nuannaarutigaarput.

 

Peqqussutissami assigiinngitsunik oqariartuutaasut soorunami taperserpagut. Angajoqqaat annertunerusumik oqartussaaffeqalernissaat aammalu minnerunngitsumik atuartuusut annertunerusumik ilaatinneqalernissaat.

 

Ukiut pingasut qaangiutiinnartulli atuarfitsialak pillugu oqallikkatta tamatta anguniarparput atuartitsinerup allanngortinneqarnissaa. Taamaattorli ukioq manna Kultureqarnermut Ataatsimiititaliap Tunumi angalanermini malunnarnerpaat takusimammatigit nunaqarfinni atuarfiit aserfallassimaneri aamma minnerunngitsumik ilinniartitsisussaaleqineq nunaqarfinni suli annertuumik ajornartorsiutaammat. Soorunami kommunit ataasiakkaat ilinniartitsisussanik atorfinitsitsisarnerit tigugaluaraat suli nunaqarfinni ilinniartitsisussaaleqineq annertoqaaq. Tunumiinnaanngitsoq tamanna atuuppoq.

 

Atuartitsinerup agguataarneqarnera pissanngatigaarput. Tassami nunani allani taamatut atuartitseriaatsit misilittagaqarfiulluarmata aammalu atuartarnerup aalajangersimasumik sivisussuseqalernera pissanngatigaarput.

 

Tupigusuutigisatta ilagaat atuartitsinermi tiimit ukiumoortumik ingerlanneqartussat annertuumik ikileriarneqarnissaat, uffalu oqaluttuannguarniarluta atuarfitsialammik pilersitsiniarluta. Taakkua imminnut assortuupput. Ilami atuarfitsialak pilersissinnaanngilarput taamatut iliorniarutta. Aallaqqaammut oqaaseqarnitsinni oqaatigaarput aaqqitassat qulakkeeqqaarlugit peqqussutissap atuutinneqalernissaa. Taamatut oqarnitsinni eqqarsaatigaagut ilinniartitsisunut tunngassuteqartut. Tassami peqqussutissami allannguutissat annertummata, minnerunngitsumik ilinniartitsisut allannguinissap kinguneranik akissarsiannut attuumassuteqartut.

 

Nunaqarfinniit illoqarfinnut atuariartortitsisarnerit ersarissumik aaqqiivigineqarnissaat Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput. Tassami nunaqarfinniit illoqarfinnut atuariartortalertussat qanoq aaqqiivigineqassappat? Uani eqqarsaatigaarput nunaqarfinni 9. klasse tikillugut atuartoqartarmat. Taamaattumik illoqarfinni nunaqarfikkaani ajornartorsiutaalertussat tassaassammata kollegianik inissaaleqilernissat. Taakkua minnerunngitsumik annertuumik siunissami aamma aningaasartuutaalertussaapput. Naalakkersuisut illoqarfinnut nunaqarfikkaanut tunngatillugu qanormitaava eqqarsaateqarpat? Qissimitassammi ilagaat ullumikkut kollegiaqarneq, skolehjemmeqarneq ajornartorsiutaareermat illoqarfinni arlalissuarni.

 

Atuartitsisalernermi qissimitassat aammattaaq ilagaat taamatut minnernik atuartitsinermi ilinniartitsisut qassit atorneqartalissanersut, tassami meeqqat peroriartornerminni inersimasunik qanimut pisariaqartitsisarmata. Soqutiginaateqassaaq naalakkersuisup taassuma tungaatigut qanoq akissuteqarsinnaanissaa paaserusunnarmat.

 

Peqqussutissami aammattaaq ajornartorsiutaalersinnaasut ilagaat meeqqat angajoqqaatik ilagalugit sivikitsumik nunatsinniittussat. Taakku qanormi-taava aaqqiivigineqarsinnaassappat? Ilanngullugu oqaatigissavarput atuartut nukarliit, akulliit angajulliillu qanormi-taava atuartinneqarnissaannut pilersaarutit maleruagassallu qanoq aaqqiiviginiarneqarnersut. Tassami allannguinermik sukumiisumik tamakku tamaasa qulakkeertariaqaratsigit ilinniartitsisussat eqqarsaatigalugit.

 

Atuartitsinermi assigiinngitsut taakkartulaarusuppagut. Upperisarsiornermik atuartitsinerup qanoq ingerlanneqarnissaa takorloorneqarpa? Tassami ilinniartitseriaaseq allanngortussaammat aammalu atuartunik ataasiakkaanik naliliisarneq qanoq ingerlanneqassava? Atuartut ingerlaqqinnissaannut piumasaqaatit suussappat? Suna killigitinneqassava GU-mut ingerlariaqqittoqassappat ilinniarfinnulluunniit allanut? Immikkut atuartitsisarnerit, tassa specialundervisningit qanoq aaqqiivigineqassappat? Ilinniartitsinermi atortussat tunngatillugit internet-ikkut aallertoqarsinnaanera ammaanneqassaaq. Qanormi-taava piginnittussaanermut tunngasut eqqarsaatigineqarpat?

 

Atuartarnerup ullunut arfinilinnut aaqqiivigineqarsinnaanissaata kingunerisinnaasai suussappat? Tassami inatsimmi siunnersuutigineqarmat ullut taaneqartut atuutsinneqarsinnaaneri, tassa ullut arfinillit atuartalernissaq. Nunaqarfinni atuartitsineq qanoq naleqqussarneqassava? Aammalu ilinniartitsisut naammattut pigineqarpat nunaqarfinni? Nunaqarfinni atuartitsineq qanoq aaqqiivigineqassava ilinniartitsisussat tungaatigut? Nalunngilarpummi nunaqarfinni ikinngeqisuni aamma ilinniarsimanngitsunik ilinniartitsisoqarmat nunarput tamaat qissimissagutsigu. Avinngarusimasumi atuartitsineq, fjernundervisning, qanoq aaqqiivigineqassappat? Tassami nalunngilarput aaqqiisoqassappat kiap aningaasartuutissat qanoq annertutiginersut akilissavai aammalu qanoq naatsorsuisoqarsimava?

 

Apeqquteqaatit arlaliupput piffissami aggersumi aaqqiiviginiagassat, taamaattumik iluamik pilersaarusiorluarluni aammalu misissuilluarsimareerluni naliliiffigisassat tamaasa paasilluaqqaarlugit peqqussutissap atuutilerneqarnissaa Kattusseqatigiinniit innersuussutigerusunneruarput.

 

Ullumikkut pioreersut annertunerusumik aamma pitsaanerusumik ilinniartitsinermi annertunerusumik atorluarneqarnerulersinnaanissaat Kattusseqatigiinniit kaammattuutigerusupparput. Tassani assersuutigaarput upperisarsiornermi, timersornermi, ilusilersuinermi il.il. kommuneqarfinni pioreersut eqqarsaatigalugit. Taamaaliornikkut fagini ataasiakkaani ilinniartitsisut aamma oqilisaaffigineqarsinnaammata. Uani eqqarsaatigaagut palasit, ajoqit allalluunniit taamatut atorluarsinnaaneri. Ilinniartitsisut suliassatik suliarissavaat, pikkoriffigisatik taakku atorluarsinnaanerugaat uani ujartorpagut.

 

Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit peqqussutissatut siunnersuummut oqariartuuteqarpugut, neriuutigaarpullu naalakkersuisup apeqquteqaatigut akiumaarai. Naggataatigullu upernaamut aappassaaniinnginnerani sukumiisumik peqqussutissap misissorneqarnissaa Ataatsimiititaliamiit susassaqartumiit, tassa KU-miit kissaatigaarput. Qujanaq.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq:

Qujanaq. Naalakkersuisut atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutaat tunginnit ima annikitsumik oqaaseqarfiginiarpara:

 

Aallarniutigalugu oqaatigeriissavara siunnersuut tunngaviatigut annertuumik isumaqatigigakku tikilluaqqulluarumallugulu. Imaqarporli aamma naammassivinneqarpasinngitsunik, ilami siunnersuusiaq annertoqaaq, soorluli tamanna aamma Qallunaat Nunaanni ilinniartitsinermi Ministeriaqarfimmit taaneqartoq. Ilanngullugu tassannga taaneqarluni qularnartinneqartoq taamatut ittup Qallunaat Nunaanni susassaqartunit akuerineqarnissaa. Qisuariaat taamatut ittoq uannut akunnattuuallatsitsivoq, assullu taamatut qisuariaateqarnerup nassuiaatitaa pigineqarpat aalajangiitinnani tusarnissaa kissaatiginaraluarluni. Immaqalumi ilaatigut tamannarpiaq pillugu tusarniaaffigineqartut pingaarnerit, tassaasut KANUKOKA, IMAK aammalu Sulisitsisut, taaneqartuni kingulliit marluusut kaammattuuteqarsimapput peqqussutissap atuutsinneqarnissaata kinguartinneqarnissaanik, pisariaqartinneqarmanngooq peqqussusiassap malitsissaasa qulaajarluinnarneqarnissaat.

 

Allannguutissammi ilaatigut annertupput, ilagivaallu soorlu sumiiffinni ataasiakkaani aqutsinissamut tunngasut. Tassani ammaanniarneqarpoq ukiup atuarfiusup sumiiffinni maannamit eqaannerujussuarmik pilersaarusiorneqarsinnaalernissaat imminerminik ajunngilluinnartuugaluarluni aammali apeqqusertariaqartuusoq. Atuarfinnimi aaqqissuussinerit assigiinngippallaarpata, taava soorlu meeqqat angajoqqaatik ilagalugit allanut nuuttut annertuumik allamut nuutsinnani ilinniakkaminnik iluaquteqarsinnaanerat arlaatigut sanngiillisarneqarsinnaasoq meeqqamut ajoqutaasinnaaqisumik. Taamaammat tassa soorlu killilerneqartariaqassasoq atuartitsinerit qanoq nikingassuteqarsinnaanissaat, tamannalu qanoq Naalakkersuisuniit eqqarsaatersuutigineqarnersoq uani assut tusarusunnassagaluarpoq.

 

Ilinniartitsinermik aallussisussanut piumasaqaatinut atatillugu ilaatigut iserfigineqarpoq ilinniartitsisut siunissami annertuumik internet atorlugu ilinniartitsissutissanik aallertarsinnaanissaat. Uanga ulluinnarni ilaatigut erinniat taalliallu aallaavigalugit piginnittuussutsimut attuumassuteqartut sammisarisarakkit tamatumunnga atatillugu piginnittuussutsimut apeqqutit qanoq aaqqinniarneqarneri tusagaqarfigerusussavakka, pingaarluinnartuummammi kaammattuuteqarnermi inatsisaatsuliornissamut kingunerlutsitsisinnaasumut aggersaasoqannginnissaa.

 

Ilinniartitsisussanut atatillugu piumasaqaataasut iluini ilaatigut ammaanniarneqarpoq ilinniartitsisutut ilinniarsimasuunngitsut piffissani sivikinnerusumi atorfinitsinneqartarnissaat. Tamannalumi pinngitsoorneqarsinnaanaviarunanngilaq. Tassungalu atatillugu taaneqarpoq ilinniartitsisutut ilinniarsimasuunngitsumik sivisunerusumik atuuttussamik atorfinitsitsinermi inassutigiumaneqartoq taakku pædagogisk grundkursusertinneqartarnissaat, tassungalu atatillugu uanga oqarumavunga inassutaanani tamanna pinngitsooruna pisussanngortinneqartariaqartoq, isumaqaramami tamanna pinngippat atuartitsinerup pitsanngorsarneqarnissaanik siunnerfik illersoruminaatsumik naapigiarneqalissasoq ilinniarsimasut tungaannit paasinartumik eqqissiviilliutaalersinnaasumik.

 

Immikkut ittumik ilinniartitsinermut atatillugu aamma suli nalilersortariaqarsorisannik imaqarpoq. Isumaqarpungami immikkut ilinniartitsinerit nalinginnaasumik atuartitsinerit iluiniitinniarneqarnerisigut ilinniartitsisussanut piumasaalersussat annertuumik immaqalu nammakkuminaassinnaasumik imaqalissasut. Tassanimi piginnaaneq annertoorujussuaq atitoorujussuarlu piumasaqaataalersussaassammat. Tamanna qanoq iliornikkut illersorneqarsinnaasumik aaqqiiniarneqarfiginiarpa?

 

IT atorlugu atuartitsineq pitsaasutut nalilerneqarluni siunissami annertuumik piorsagassaqqissutut taaneqarpoq, tamannalu tamakkiisumik isumaqatigaara. Tassanimi immat ilinniartitsisussaaleqinerit avinngarusimasuniittuunerillu nanertuutaavallaarunnaarsinneqarsinnaanissaat saniatigut meeqqat qarasaasianik atuinermut pikkorissaatigalugit.

 

Atuarfimmi siulersuisut pineqarneranut atatillugu anersaarutissaqalaarpunga. Takusinnaavarami maannamut siulersuisoqartitsinermi iluseritinneqartoq attanniaannarneqartoq, tassani isumaga malillugu siulersuisoqarnermi atuarfimmi pisortaasut naammattumik iluaqutigineqaratik siulersuisuni allattaannartut taaseqataasinnaanngitsutut inissisimatinnerisigut. Uangami isumaqarpunga atuarfimmi ittuusut toqqaannarnerusumik suleqatigineqartariaqaraluartut, ajornanngippat aalajangersimasumik ittuusut siulersuisuni ilaasortaatitaanissaasa ammaanneratigut. Isumaqarpungami taama iliornikkut atuarfimmi pisortarisat annertunerujussuarmik iluaqutigineqarsinnaalissagaluartut atuarfinnut pitsaasumik sunniuteqartumik.

 

Apeqqutit taamatut ittut tunngaviusumik peqqussusiarineqartumut isumaqataagaluarlunga apeqqutiginngitsoorumanngilakka, aammalu naggasiullugu apeqqutiginngitsoorumanngilara aallartinniarnermut atatillugu aningaasaliissutiginiakkat 10 mio. koruuniusut pisussamut taamak annertutigisumut ilumut naammassanersut, ilami uggornassaqimmat siunertaq pineqartutut pitsaatigisoq periarfissaatillugu iluamik nalilersuijuannginneq patsisigalugu aallartinnerliorluniluunniit qatangiinnassappat, ingerlaatsimmi tunngaviusullu aqqutaani allannguallattuarsinnaasarmata. Taamaattumik inassutigissavara atuutsitsilernissamik ulloq siunnerfik kinguartinngikkaluarlugu ingerlaavartumik suli nalilersueqatigiinnerit piujuassasut ingerlanneqartuassasullu peqqussusiamik atuutsitsilernissaq tikillugu, aamma peqqussusiaalersussamik atuilersussat ilinniarfigisaata Ilinniarfissuup piareersaaqataalluni inissisimanera eqqarsaatigalugu.

 

Lise Skifte-Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Partiit oqaaseqartuisa saqqummiussaannut nuannersunut qujajumavunga aammalu apeqquteqartut pisinnaasara najoqqutaralugu akiniassavakka.

 

Atuarfik pillugu peqqussutissatut siunnersuut Naalakkersuisut saqqummiussaat ilassilluarneqarmat assut nuannerpoq, aamma partiit saniatigut attaviitsup Per Berthelsenip aamma tapersiilluni aammalu naggataatigut maluginiarpara atuutilernissaata ullua isumaqataaffigalugu oqaaseqaatini naggasermagit.

 

Siumut-miit oqaaseqartup oqaaseqaataanut atatillugu qujajumavunga siunnersuut tamakkiisumik taperserneqarmat. Isumaqatigaakka kulturip pingaartinneqarnissaanik aamma angajoqqaat, atuartut sumiiffinnilu ataasiakkaani atuarfimmik soqutigisaqartut oqartussaaqataanerunissaannik oqariartuuteqarmata. Aammattaaq qujassutigaara ilikkagassatigut, isummersinnaanikkut inuttullu piginnaasatigut nukittorsaanissamik siunnersuutaasut akuersaartumik ilalerneqarmata.

 

Kiisalu meeqqerivitsialammut tunngatillugu Isumaginninnermut naalakkersuisoq ataatsimeeqatigisimavara, tamatumalu kingunerisaanik ilaatigut atuarfitsialaap piareersarnerata nalaani meeqqat suli atualinngitsut atuarfimmut ikaarsaariarnissaat pillugu oqaaserineqartarsimasut Isumaginninnermik naalakkersuisumut ingerlateqqissimallugit, tamatumani ataqatigiissaarineq Naalakkersuisut pisariaqartimmassuk.

 

Nunaqarfinnik nukittorsaanissaq Siumumiit pingaartinneqarmat maluginiarpara. Atuarfitsialaap piareersarnerani pissarsiffiulluartumik suleqatigineqartut ilagaat Kalaallit Nunaanni Nunaqarfiit Peqatigiiffiat, tamatumalu kingunerisaanik qarasaasiakkut atuartitsineq nunaqarfinnilu atuartitsineq tamarmi aammattaaq nukittorsaaffigineqartussat ilagaat. Naalakkersuisut tassunga atatillugu aningaasaqarnermut inatsisissatut siunnersuutaanni aappaagumiit nunaqarfinni atuartitsinermut tunngatillugu siunnersortitut atorfimmik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuut ilaavoq.

 

Kiisalu aamma ilinniartitsisut pikkorissartinneqartarnerinut atatillugu Ilinniartitsisut Kattuffiata IMAK-ip KANUKOKA-millu suleqateqarnerunissamik kaammattuinermut tunngatillugu oqaatigissavara taaneqartut suliarineqarmata ingerlareersumik aammalu uanga naliliisinnaanera najoqqutaralugu pitsaasumik.

 

Taavalu Atassutip oqaaseqartuanut aamma taamatut saqqummiussiinermini immikkuullarissumik aamma taammagu kalaallit uagut oqaatsivut sallersaasussaasut erseqqissarlugu, aamma taanna maluginiakkannut ilaavoq, kisianni tassa aamma tassunga atatillugu oqaatigissavara taamatut peqqussumik suliarinninnitsinni pingaartikkatsigu aamma qallunaat oqaasiisa atuartitsissutitut atorneqarnissaat kiisalu aamma tuluit oqaasiisa siusinnerusumik ilinniarneqarnissaat kiisalu aamma angajullerni atuartitsinermi aamma atuartitsissutigalugit ilinniutigiinnarnagit atorneqartalersinnaaneri.

 

Aamma maluginiarpara ilinniartitsisut amigaataasut arlallit oqaaseqartut imaluunniit tamarmik ujartuiffigaat taanna. Taamaammanuna aamma taamatut amigaataatillugit immikkut iliuuseqartariaqaratta taanna aamma aningaasanut inatsisissaq aqqutigalugu aaqqiiffiginiarparput ilinniartitsisuunngitsut kiisalu aamma timelærerit pikkorissartarnissaannut illikartitsilluta. Timelæreriinnaanngitsut aamma Mogens Kleistip ujartormagu palasit ajoqillu atorluarneqarsinnaaneri illoqarfinniinnaanngitsoq kisianni aamma nunaqarfinni. Aamma tassa tamakku eqqarsaatinut pilersaarutinullu suliniutitsinnut ilaapput.

 

Aamma Atassutip apuutaa suliap peqqissaartumik ingerlanneqarnera iluarisimaarlugu immikkut aamma maluginiarpara, aammalu taamatut suleqataalluarlutik piareersarnitsinni aamma ataatsimeersuarnerni isumasioqatigiinnernilu peqataalluarsimanerat nalunnginnatsigu.

 

Kiisalu taamatut Inatsisartut Atuartitaanermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaannut innersuussutiginera maluginiarpara.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Paninnguaq Olsenip aamma apuutaa, una aallartinnermini apuutaa, suliap annertuup taassuma nersorniarlugu oqaatiginera aamma qujassutigivara. Tassami isumaqarpunga tamatta uani suliami suliaqarsimasugut nukigut annertoorujussuit atorsimavagut aammalu taakkua anguniakkagut ilaatigut pisariusarsimaqimmata nunatta iluaniinnaanngitsoq, kisiannili aamma nunani allani ilinniutigisinnaasagut atorsinnaasagullu tamaasa eqikkarniarsimavagut, taavalu pitsaasut atorsinnaasagut nunat allat aamma misilittakkamikkut iluaqutigisimasaat aammalu misilittakkamikkut pitsaanngitsut aamma oqaluttuarisinnaasaat taamaalilluta uagut pinngitsoorniarlugit uani sulinitsinni atorsinnaasimavagut.

 

Kiisalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit piviusunngortitsiniarnissami immikkut kissaataasut tamaasa maluginiarpakka, aammalu isumaqarpunga uumap suliap suliarineqarnerani aamma taakkua taakkartukkasi immikkuullarissut sisamaasut aamma ilanngunnissai suleqqinnissatsinni aammalu uani suliami ingerlateriikkatsinni ilaatikkivut amerlasuutigut, tassami KANUKOKA suleqatigilluinnarlugu aamma suliaq ingerlasimavoq, aammalu nangilluni taamatut tusaaniaanerup kingorna ajornartorsiutaasut ataatsimeeqatigiittarnikkut aaqqikkiartorput. Sooruna imatut oqarsinnaanngikkaluarlunga tamaavimmik aaqqissimasut, kisiannili amerlanerpassuit ajornartorsiutillu aningaasanik naleqartut annertuumik ilaatigut taamaalillugu ammaaffigineqarsimapput aammalu isumaqatigiinniarnerit ingerlanerat nalilerpara ajunngitsup tungaanut aamma ungaserujussuarnata ingerlallugu.

 

Taavalu inassutigisasi assigiinngitsut soorunami uani sulinitsinni aamma tiguagut aammalu sulinitsinni ilanngunnissaat isumaginiassallugit.

 

Taava Kattusseqatigiinninngaanniit Mogens Kleistip saqqummiussaanut siulliullugu maluginiarpara una aallartinnissaa 2002-mi aallartinnissaa augustip aallaqqaataani siusippallaarsoralugu tunngavilersuutigisai, taakkualu tunngavilersuutigisaasa iluani suliniuterpassuit. Massakkut tassa imaappoq soorlu siusinnerusukkut oqareersunga naammassiniaanitsinni taakkua 10 millionit aningaasanut inatsisissami noqqaassutigisatta iluaniimmata. Taavalu apeqqusermagu aamma taakkua 10 millioinit naammannersut. Tassa nunatta nammassinnaasai najoqqutaralugit taamatut naatsorsuisimavugut, kisiannili tassa taakkua 10 millionit 2002-mut soorunami ukiuni aamma naatsorsuutaaffiusuni tulliuttuni aamma taamatut suliniuteqarnitta nangiinnarnissaa naatsorsuutigaarput. Tassa nukiit pigisavut najoqqutaralugit uani taakkua 10 millionit iluani suliarisinnaasagut naammassisinnaasagullu akimorlugit iliorniarsimanngilagut nalunnginnatsigu aamma taamatut suliniuteqassagutta nukiit atugassavut, tassa nunatta pigisai soorunami aamma avataaninngaanniit ikiorteqarluta sorpassuit pikkorissaanerit assigisaalu ingerlattarpagut, kisianni tassa nunatta nukitsigut pigisai nammassinnaasaalu taakkua iluaniipput.

 

Taava aamma kollegiaqarnermut tunngatillugu aamma taamatut kollegiani inissaaleqilersinnaaneq apeqqutigimmagu, immaqaluunniit Mogens Kleistip tikimmagu. Tassa pilersaarutit imaapput nunaqarfinni, tassa ajornanngiffiatigut 9. klasse ilanngullugu atuartoqassasoq, taavalu massakkut siunniutaavoq ukiut qulit atuartarnissaq. Taava tasssa imaalissaaq nunaqarfinninngaanniit 10. klassemut illoqarfinnut atuariartortarnissaat.

 

Massakkullu imatut inissisimavoq, kollegiamik inissat nuna tamaat ataatsimut agguaqatigiisillugu isigalugu 78%-it atorneqarput. Tassa imaappoq, soorunami illoqarfiit nunaqarfeqqortuut aaqqiiffigineqartussaapput aammalu taanna sulissutigineqartut ilagaat, kisianni illoqarfiit amerlanerpaat eqqarsaatigissagutsigit taamatut kollegiamik inissat pisariaqartitaasut, soorlu ukiuni aggersuni 7-nni tungaanut soorlu atuutilivinnissaata 2007-p tungaanut atuutilivinnissaata soorunami atuartut ikilisussaapput 11. klassertarunnaartussaagamik, taamaammallu taamaalilluni immini kollegianik atorfissaqartitsinissaq taamaalilluni aamma ikilissaaq.

 

Taavalu ukua Mogens Kleistip apersuutigisaasa sinneri, amerlanerpassuit soorunami ataasiakkaarlugit oqaluttarfimminngaanniit massakkut akiorarsinnaanngilakka. Apeqqutaasa ilarpassui kommunit nammineq aaqqissuussinissaata iluaniikkamik. Eqqaamassavarpummi tassa atuarfiit ingerlanneqarneranni akisussaaffik kommunip aaqqissuussinera. Aaqqissuussinissartik kommunit nammineq isumagisussaammassuk, taavalu apeqqutaasa ilarpassui taakkua iluaniimmata, isumaqaramalu aamma apeqqutaasa ilai taakku suliniutit pilersaarutitta 2002-mi ingerlasussat pikkorissaanerup aammalu nukittorsaanerup siunnersorteqalernikkut nunaqarfinni aammalu siunnersorteqalernikkut mernguernartut iluanni taamaalilluta anguniarsimavagut nuna tamakkerlugu eqqarsaatigalugu aamma isumagisariaqakkavut aamma aningaasanut inatsisissaq aqqutigalugu isumagisassagut.

 

Kiisalu Per Berthelsenip apeqqutigisaa taanna siulleq aallaqqaataani. Tusarusuppat aalajangiitinnani tusarusuppat qanoq taanna Qallunaat Nunaannut Ministeriaqarfimmut tusarniaasimanitsinni imaluunniit akissuteqaatigisimasaa suunersoq. Tassaavorlu una eqqarsarnartoqartinneqarpoq Undervisningsministeriaminngaanniit, tassaammat Danmarkimi misilittakkat imaammata sunaluunniit aaqqissuussineq annertooq atuarfeqarnerup iluani aqqusaarsimagaanni, taanna soorunami nukinnik aammalu aningaasanik annertuunik pisariaqartitsimmat, tassalu uuma peqqussutip imarisavia pineqanngilaq, kisiannili uku malitsigisassai pillugit taamatut eqqarsarnartoqartissimavaat.

 

Kiisalu aamma piginnittussaatitsinermut tunngasoq, piginnittussaatitsinermut apeqqutaa Per Berthelsenip. Tassa paasisakka najoqqutaralugit Inerisaavik Pilersuiffiup materialit, tassa atortussat tunniuttussaavai. Taavalu kisianni taakkununnga piginnittussaanermut tunngasut paasiniarneqareersimapput, aammalu taassuma iluani inatsisitigut inissisimanera qulakkeereerneqarsimalluni.

 

Taavalu naggataatigut soorunami eqqaarusuppara atortussaalernissaanut siusinneraasunut, imaluunniit siusippallaarinninnermut eqqartuisunut imatut oqartariaqarpunga, tassa uanga akisussaaffimma iluani pisortaqarfimmalu iluani imatut nalilerpara, taanna aalajangiusimallugu 2002-mi atortussaalernissaata siunniunnera, aammalu tassani isumaqarama ukua ilinniartitsisut eqqarsaatigalugit lærertimeforbrug imaluunniit ilinniartitsisunut tiimit atorneqartartut aaqqinneqarnissaat immaqa annertunersaatigut kisiat amigaateqarfigileripput, isumaqaramalu aamma taanna ukiortaartinnagu Ilinniartitsisut Kattuffiata tungaaninngaanniit piumassuseqartoqarpat angusinnaallugu. Qujanaq.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Qujanaq. Uanga naatsunnguamik annerusumik akerleriissuteqannginnatta, tamatta isumaqatigiissorujussuugatta partiit aamma Kattusseqatigiit, taamatullu aamma Per Berthelsen Atuarfitsialak pillugu massakkut saqqummiinermi isumaqatigiilluinnaratta annerusumik, aamma itisiliinianngilanga, nuannaarutigalugulu aamma oqaaserisavut naalakkersuisup ilassilluarmagit. Kisiannili oqaatigilaarusullugu Kattusseqatigiinninngaanniit Mogens Kleisti Inatsisartuni Atuartitaanermi, Kultureqarnermi, Ilinniartitaanermi Ilageeqarnermilu Ataatsimiititaliami aamma peqataavoq, kiisalu aamma Atuarfitsialaap oqallisigineqartarnerani ataatsimeersuartitsisarnerinilu aamma aallartitaasarluni.

 

Taamaattumik apeqquterpassuit uani saqqummiutai aappaatigut eqqumiigilaaraluarpakka, kisianni naatsorsuutigaara soorunami ataatsimiititaliami tamakku suliarineqaqqittussaammata aamma eqqartorumaarigut. Aammalu Per Berthelsenip oqaaserisai allaganngorlugit neriulluta aamma ataatsimiititaliamut ingerlakkumaarai, tassani aamma nalilersuineq ingerlateqqikkumaaratsigu. Qujanaq.

 

Mogens Kleist: Kattusseqatigiit:

Qujanaq. Illuatungaatigut taamatut piffissaleereerluni aalajangiisimaneq augustip aallaqqaataani 2002-mi taanna aallartinneqassasoq, isumaqarpunga taanna unitsikkallarlugu suliassaq maannakkut aallartinneqartariaqartoq. Tassami malunnarpoq aappassaaneerneqarnissaa upernassamut ingerlanneqartussaasoq. Upernassamut takussavarput suliat sumut killissimanersut taakkulu toqqammavigalugit isumaqarpunga maani Inatsisartuni aappassaaniilerutta sukumiinerusumik taakkua annertunerusumik ullumut atuutilerfissaanut tunngasut eqqartorumaarigut.

 

Aamma Ruth Heilmannimut oqassaanga, soorunami atuarfitsialammut tunngasunut aallartitaanernut ilaasarpunga, kisianni uaniuna peqqussutissami ujartukkavut uagut tungitsinninngaanniit saqqummiukkikka, imaanngilaq atuarfitsialammiikkama tamakku paasinngikkikka, kisianni taamatut saqqummiinermi assigiinngitsut imatut apeqqusersimasagut taakkuupput Naalakkersuisunut uagut imaattukkavut, aammalu naatsorsuutigilluinnarpara ataatsimiititaliami taamatut suliaqalerutta taakku assigiinngitsut eqqartorumaarigut. Aammalu naalakkersuisumut uagut tungitsinninngaanniit oqaatigisimagaluarparput taakku piginnittussaanermut tunngasut, taakku neriuutigaara oqaravit Pilersuivimminngaanniit misissuiffigineqareersimasut aaqqereerneqarsimasullu. Tulliani eqqartuilerutta suliamut tassunga tunngatillugu neriuppunga ilanngukkumaarit Pilersuivimminngaanniit misissuisimanerit qulakkeereerneqarsimasut, taakku uanga apeqquserusukkakkit. Aamma eqqartorumaarpavut.

 

Taakkartuivutit uku 10 millionit aappagussamut 2002-mut taakkua pilersaarusiornermut aningaasat immikkoortinneqarsimasut, kisiannimi ukiuni tulliuttuni aggertuni taakkua qulakkeertariaqarpagut qanoq annertutigissanersut. Taamaattumik tungitsinninngaanniit oqaatigissavara aallaqqaammut oqaatigisimasarput, tassalu augustip aallaqqaataani 2002-minngaanniit ullulerneqarnissaa taanna maannakkut isiginngikkallarlugu uuma suliassap suliarineqarnissaa tungitsinninngaanniit pingaartinnerugatsigu. Aammalu taakkartukkagut assigiinngitsut naatsorsuutigilluinnarpara KU-p iluani aamma eqqartorumaagivut. Taamaattumik naalakkersuisup oqaaseqaataanut aamma uagut qujassaagut.

 

 

Per Berthelsen, attaviitsoq:

Siullermik qujassutigiumavara oqaatigisannguakka amma maluginiarneqarmata aammalu sapinngisamik akiniarneqarmata, kisianni aamma malugeqqussavara apeqqutigineqartut tamakkiisumik tamarmiullutillu akineqanngimmata, naatsorsuutigigakku taakkua kingusinnerusukkut allaganngorlugilluunniit ingerlatinneqarsinnaajumaartut, kisianni toqqissisimassutigaara Ataatsimiititaliamut pineqartup oqallisigineqarnissaa ingerlaqqissammat, taamaalillutalu aamma sukumiisumik suleqataanissarput ammaanneqassammat.

Aningaasalissutiginiarneqartunut 10 mio.-inut atatillugu naalakkersuisup oqaatigisaa, tassa inuiaqatigiit nammassinnaasaat. Aap, kisianni tassani puigussanngilarput qaqugukkulluunniit tulleriaarineq aallaavigalugu pisariaqartunik nutaani ujarlersinnaasaratta. Taanna ammatinneqartuassasoq neriuutigaara, uummammit neriuutigigakku pilersaarutaasup uumap tutsuviginartumik aallartinnissaa.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Uanga nuannaarutigivara naalakkersuisup tikkuakkatta sisamaasut iluanni pingasut taamatut KANUKOKA-mik suleqateqarnikkut iluarsiiviginiarneqarnissaat neriorsuutigimmagu, kisiannili apeqqutigerusullugu una kingulliullugu, tassa ilinniartitsisunik tikisitsisariaqartartugut ilisimavarput ukiut tamaasa amerlangaatsiartorsuarnik. Taakkulu aamma pinngitsooratik malinnaatinniarneqartussaapput atuarfitsialammi anguniakkatsinni. Taakkua naluara kommunip iluani sulinikkut paasitinniarneqartassanersut imatut imatullu nunatsinni atuarfitsialammik anguniagaqarnitsinni sulinerminnut isertinneqartarnissaat imaluunniit naalakkersuinikkut immikkut piumasaqarnikkut anguniagaassanersoq tamanna. Taanna qulakkeerneqartariaqartutut isumaqarfigivara sulineq eqaatsoq aamma atuarfitsialammi anguneqassappat.

 

Aappaattut taarusuppara Kultureqarnermut, Atuartitaanermut, Ilinniartitaanermi, Ilisimatusarnermilu Ataatsimiitaliamut inassutigissagatsigu immikkut IMAK-i taallugu massakkut atortuulersitsinissamut tunngatillugu isumaannik tusarniarneqassasut, Inuit Ataqatigiinniit uagut isumaqaratta pingaaruteqarluinnartoq taassumap atortuulernissaanut, naak tamatta atuartuugutta, angajoqqaajugutta ilinniartitsisuuguttalu suleqatigiinnissarput pingaaruteqartigisoq, ilinniartitsisut tassaasussaammata sakkussagut annerpaat. Taamaammat taakkua aamma sukumiisumik isumaat tusarniartariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarfigaarput.

 

Naimanngitsoq Petersen, Atassut:

Unaana paatsooqqunagu, tassa Atassummiit anguniagarigatsigu allamiut oqaasiinik atuartitsinerit siusinnerusukkut aallartiaartarnissaat taanna pingaartinnerpaasatta ilagilluinnarmassuk. Imatut paasineqassanngilaq uagut kalaallit oqaatsivut salliutinneqarlutik tassani pingaartinneqarnerpaajusut, kisianni tassa allamiut oqaasiinik meerartavut pikkorinnerulertariaqarput atuarnerni. Taanna Atassummiit pingaartilluinnarparput.

 

Aamma peqqussutissatut siunnersuutigineqartup atuutilerfissaa Atassummiit tapersersorluinnaratsigu, pissutigalugu ullulerneqanngippat, taava qaqugukkut ullulerniarsarineqassagami? Taamaammat naalakkersuisumit saqqummiunneqartoq tapersersorluinnarparput qaqugukkut atuutilernissaa eqqarsaatigalugu. Taanna taama naatsumik erseqqissarumavara.

 

Lise Skifte-Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut: 

Siullermik Per Berthelsenip ujartugaasa ilaannut una qupp. aappaanni apeqqutigisimasaa ularuttoorsimagakku uterfigilaassavara. Tassa apeqqutigivaa Per Berthelsenip immikkut ittumik ilinniartitsinermut atatillugu qanoq iliornikkut illersorneqarsinnaasumik aaqqiisinnaaneq ujartormagu. Tassa imaappoq uani eqaatsumik aaqqissuussinissami nutaami ilinniartitsisut, imaluunniit atuarfiit massakkut nunatsinni 21-t missaanni ingerlatsilereersimasaasa iluaniippoq, tassa ilinniartitsisoqatigiikkuutaarlutik minnerni, akullerni angajullernilu atuartitsineq aaqqissuuttalersimavaat, taavalu taakkua ilinniartitsisoqatigiit iluminni aaqqissuussinerminnilu taamaalillutik eqaatsumik aaqqiisassapput qulakkeerlugulu taamatut immikkut ilinniartitsinerup akisussaaffeqartumik aammalu maleruagassat najoqqutaralugit ingerlanneqarnissaa. Taamaalillugu tassa qulakkeerniarparput aaqqissuussinerup taassuma nutaap iluani immikkut atuartitsinerup aaqqissuunnissaata illersorneqarnissaa qulakkeerneqassasoq.

 

Kiisalu aamma Per Berthelsenip ujartormagu ujartormagu atuarfinni ittuusut, aammami ningiuusut, atuarfinni siulersuisuni ilaasortaatinneqarsinnaalernissaat ujartormagu tassani, taavalu aamma allattuinnartut inissisimanerat taallugu. Aap, tassa allattutut inissisimagaluarput, kisianni annertoorujussuarmik aamma tassani suleqatigiinnerup iluani atuarfinni ittuusut ningiuusullu oqaasissaqartitaapput, aammalu tassani demokratiip iluani taamatut illugiilluni suleqatigiillunilu anguniakkat tassani anguniartussaavaat. Kiisalu aamma eqqaasitsissutigissavara taamatut atuarfiup ittui ningiuilu atorfiliugamik, taamaammat tassa atorfiliunertik tunngavigaluguf imatut uani ilaasortanngorsinnaanerat qularivara inatsiseqarnikkut qanoq ajornan-ngitsigissanersoq ajornassanersorluunniit.

Kiisalu aamma tassunga atuarfiup siulersuisuinut atatillugu eqqaalaassavara aamma ammaassigigatta angajoqqaaginnaanngitsut kisiannili aamma atuarfiup ingerlanneqarnerani soqutigineqartut aamma taamaalillutik siulersuisunut qinigassanngortissinnaalernerat. Tassa taanna amma allannguut nutaaq ingerlanneqarneranut naleqqiullugu massakkut.

 

Kiisalu taava kingullerni oqaaseqartuni Paninnguaq Olsen, uterfigeqqimmagu ilinniartitsisut tikisittakkat atuarfitsialammut piareersartinneqartarnissaat ujartorlugu. Tassani aamma eqqaasitsissutigeqqissavara taamatut ilinniartitsisunik atorfinitsitsisarneq kommunit januarip aallaqqaataaninngaanniit tigunikuummassuk, taavalu tassa ukioq manna tikillugu kursusertitsisarnerit pisortaqarfinninngaanniit ingerlanneqarsimasut, tassa kommunit nammineerlutik isumagiartortussanngussavaat. Kisianni tassani aamma oqaatigissavara soorunami

KANUKOKA isumasiorlugu aammalu suleqatigalugu qanoq siunissami taakkua ingerlanissaat tamanut iluaqutaasumik ujartuiffigissavara aammalu qanoq ililluta ingerlatitseqqissinnaanerput taassuma iluani ilinniartitsisut piareersarnissaannut aamma suleqataaffigerusupparput soorunami. Aammalu tassa maluginiarpara KU-minngaanniit Ilinniartitsisut Kattuffiata tusarniarneqarnissaa kissaatitut sakkortuutut saqqummiukkit.

 

Kiisalu Naimanngitsoq Petersenimut, taanna uteqqimmagu atuutilerfissaata augustip aallaqqaataani 2002-mik taperseeqqinnera. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Atassut:

Nalunngilarput aaqqissuussineq una nutaaq aningaasanik aamma aningaasanik annertuumik naleqarumaartoq, soorlu atuartut atuagaasigut suli amigaateqarpugut, soorlu ilinniartut atuagaanut attuisussaavoq maannakkut ukiut quliinnaat atuartalersussaagamik maannakkumit sivisunerugaluartoq. Aamma taassuma iluaniippoq eqqaamasariaqartoq, ilinniartitsisut pikkorissartittuarnissaat taanna siunnerfiuvoq, immikkut ilinniartitsisutut naammassisimasut taassuma saniatigut aamma timelærerit. Taamaattumik taakkua taaqqiinnarpakka eqqartorneqartuartut, isumaqarama aningaasanik qularnaassinerusariaqartoqartoq. Taassuma qaavanut atuarfeqarfimmi iluarsaassinissarsuaq suli ingerlavoq, kisiannili suli ullumikkumut soorlu nunaqarfiit ilaanni atuarfilunnerujussuaqartoq nalunngilarput. Assersuutinik arlalissuarnik, aamma Tunumi taasaqarsinnaagaluarpunga.

Taamaattumik upernaaru ataatsimiinnissatsinnut Inatsisartunut erseqqinnerusumik nalunaarutigereertariaqarpoq siunnerfik ajunngitsoq qanoq aningaasatigut malitseqarumaarnersoq erseqqissarlugu. Taannalu naatsorsuutigaarput upernaaru ataatsimiilerutta annertunerusumik qulaajaaffigineqassasoq, tassami taamanikkussamut aamma 2003-mi aningaasanut inatsisissap suliarinera aallarteruttorsimasussaavoq.

 

Naggasissavara Atuarfitsialak angajoqqaanit isumalluarfigineqartoq oqaatigineqartuartarmat. Aamma uagut isumalluarpugut, kisianni angajoqqaat isumallualutsinnartinneqarsimassapput Inatsisartut tungaaninngaanniit naalakkersuinikkullu aningaasanik pisariaqartitanik akuersisoqarsimanngippat. Taannaana tunngavigigiga upernaamut aningaasanut tunngasortai erseqqinnerusumik qulaajarneqartariaqartut.

 

Paatsoorneqarumananga oqassaanga Atasuutip assut pingaartimmagu isumalluutigalugulu atuarfitsialaap pimoorutamik aallartinnissaa, taannaana matumuuna naqissusiinnariga, pingaartitsinerput.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq:

Qujanaq. Naalakkersuisup ersarissaateqaqqinnera qujassutigaara ersarissutullu aamma oqaatigineqartut tigujumallugit, kisianni taalaassavara ittuusut aammalu ningiuusinnaasut, taanna utoqqatsissutigalugu maanna taassavara, pillugit oqaaseqarneq isumaqatigivinnginnakku, tassami oqarputit ittuusut imaluunniit ningiuusut atorfiliugamik siulersuisuni ilaasortanngortinniarneqarsinnaanissaat tassani ajornartorsiutaasinnaasoq. Isumaqarpunga, ajornartorsiutaasinnaavoq. Aap, kisianni unitsitsissutaasariaqanngitsoq, aporfik qaangerniarlugu ingerlateqqinneqarsinnaasoq. Puigussanngilarpummi aamma siulersuisuni ilinniartitsisut sinniisaat peqataammata taakkulu aamma atorfiliummata.

 

Naalakkersuisup ersarissaataanut atatillugu uanga nammineq aamma ersarissaqqilaaginnassavara naggataatigut oqaatigigakku ingerlaavartumik nalilersuisoqartuartariaqartoq uumap siunnersuutaasup atuutsilernissaa tikivillugu. Tassani ima eqqarsaatigiinnarpara, tassa sinnaasaataassanngimmat uani aalajangiunneqarpat ullussaa, kisianni inuiaqatigiinni ineriartornermut atatillugu allannguutinnguit sunniuteqarsinnaasut nalilersortuarlugit taamaalillunilu IMAK aamma Sulisitsisut ernumassuteqarsinnaanerannik qanilaartumik suleqatiginerisigut naammaginartumik suleqatigalugit aaqqiinissasq anguniarlugu suleqatigiittuarnissaq nalilersuijuarnissarlu taanna uanga taavara.

 

Atassuminngaanniit Daniel Skiftep taasai isumaqatigeqaakka. Sanaartornermut attuumassuteqartut aamma nalilersorluaqqissaartariaqarput, kisianni tassa uani ilanngutinngilakka patsisigalugu aamma aningaasanik inatsisissamut siunnersuut sammilerutsigu uterfigissamaarakkit, kisianni taalaariissavara Naalakkersuisut tungaaninngaanniit piareersimaffigineqarniassammat sakkortuumik uparuartugassatut isigigakku atuarfitsialammut atatillugu naammaginartumik sanaartorneq ingerlanneqassappat aallarniutaasumik 75 mio. koruuninik aningaasaliinissaq pisariaqartutut nalilersorneqarmat. Taannalu C-overslagiinnaammat. Taamaakkaluartoq maannamut aningaasat 45 millioniinnarnut appartinniarneqalermata kingusinnerusukkullu suli millilerneqarlutik 33 millioniinnarnut, kisianni taakkua uterfigeqqerujussuarumaarpakka.

 

Mogens Kleist: Kattusseqatigiit:

Unaana siullermik qaqigama oqaatiginngitsuugara, tassalu naalakkersuisup taakkartugaa nunaqarfinni 9. klasse tikillugu atuartassapput, taava 10. klassemi illoqarfimmut atuariartortassapput. Taava tassunga Atuarfitsialammut qanoq aaqqiisoqassava, oqarluta nukarliit, akulliit angajulliillu taamatut atuartarniarpata. Oqarputit taavami 11. klasse taanna unitsikkutsigu atuartut ikilissapput. Nunaqarfinninngaanniit 8. klasseminngaanniit aallartinneqartalissappata allatut ajornaqaaq inissat kollegiani amigaataalertussaapput.

 

Aamma Atuarfitsialammik oqalunniarluta sapaatip akunnerata tulliani eqqartortussaavarput aningaasanut missingersuutit. Atuarfitsialammut pilersaarusiugaangaluartut 1,2 milliardit. Maannakkut takusinnaasagut malillugit 33 millionit aaqqissueqqinnissanut naatsorsuutigineqarput. Taamaattumik oqalussinnarluta taamatut aningaasat millilerniarutsigit aamma apeqqusernartariaqarparput Atuarfitsialaap piviusunngortinneqarnissaanut aningaasat naammannersut. Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit: