Ullut ataatsimiiffiusup arfineq-pingajuat, tallimanngorneq oktoberip 5-aat 2001, nal. 15:11

Oqaluuserisassani immikkoortoq 45

Qanoq ililluta sulisorisat annertunerusumik sulisorineqaannarnissaat pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisigisassatut siunnersuut.

(Per Berthelsen)

(Siullermeernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq:

"Ilinniagaqaritsi", inuiaqatigiit taamatut inuusuttunut tamanut kaammattuipput. Ajoraluartumillu amerlavallaatigut takusarparput inuusuttut ilinniarnerminnik naammassinnereeraluit suliffissaqartinneqannginnerat.

 

Assersuutitut erseqqissutut taaneqarsinnaapput timmisartut mekanikeriisut ilinniakkaminnik naammassinnerlaat nunatsinni timmisartuutileqatigiissuarni ilinniarsimasut ilinniarnertik naammassillugu svend-itut allagartartaaramik sulinerminnik nangitsisinnaanngitsut. immikkut ilinniagarisaat nunatsinni suliffimmi tassaniinnaq atuussinnaasuummat inuusuttut taakku inuutissarsiutissamittut toqqakkaminni ingerlaqqissagunik allatut ajornartumik nunanut allamukartariaqarput.

 

Uggornartuuvoq sulisussat ilinniagallit suliassaqartinneqannginneri pissutigalugit tigummiinnarsinnaannginnatsigit. Minnerunngitsumik sulisitsisunit tassanngaannartumik atorfissaqartinneqaqqilersillugit paasinarsisimatilluguli suliffimmi nunami allamiittumi atorfinitsinneqareersimasut.

 

Illuatungaatigut suliffiit namminersortunit pigineqartut piumaffigisinnaanngilagut sulisorisatik piffissamik suliassaqartinngiffiini tigummiinnassagaat. Assersuutit qulaani taaneqartutut ittut takornartaanngillat, sanaartornermi suliaqarfinni arlalippassuarnik taamatut assersuutissaqartoqarpoq. Taamaammat ajornartorsiut taanna nuna tamakkerlugu atuuttoq iliuuseqarfigineqartariaqarpoq.

 

Taamaammallu Inatsisartut kaammattorumavakka oqaluusereqqullugu qanoq iliorluni eqaatsumik aaqqiissutissamik nassaartoqarsinnaanersoq. Illuatungaatigut inuusuttut suliffeqaannarnissaat qulakkeerlugu illutungaatigullu suliffiit namminersortunit pigineqartut aningaasatigut piginnaasaat innimigalugit.

 

Uanga nammineerlunga takorloorpara suliami taamaattumi Namminersornerusut siunissami eqiinganerullutik iliuuseqartariaqartut. Soorlu assersuutigalugu suliffiit ilinniagallillu suliffissaaleqisut akornanni periarfissiissutissatut ataqatigiissaarisutut.

 

Periarfissaasinnaasoq alla tassa Namminersornerusut suliffimmut sulisorisaminnik sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerini ima imalu amerlatigusuni tigumminniinnartunut tapiissuteqarsinnaanerat. Taamaaliornikkut inuiaqatigiinni piffissani sanaartornikkut allatigullu pisoqarfiuallaanngitsuni inuusuttut suliffimminniiginnartinniarneqarsinnaassapput.

 

Namminersornerusuniit iliuuseqartoqannginnera Siumullu isigisoqannginnera pissutigalugit nunatta sulisorisanik ilinniarluarsimasunik annaasaqarnissaanut akissaqanngilagut. Oqallilluarisi.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Inatsisartuni  ilaasortap Per Berthelsenip apeqqutigaa inuusuttut ilinniagallit ilinniakkaminnik naammassinnittut suliffeqalernissaat qanoq iliorluni pitsaanerusumik qularnaaneqarsinnaanersoq. Aammalu suliffissat naammanngikkaangata sulisut ilinniarsimasut sulisoriinnarnissaat anguniarlugu qanoq iliortoqarsinnaanersoq.

 

Inatsisartuni ilaasortap siunnersuummini soorlu flymekaneritut ilinniakkaminnik naammassinneqqammersut suliffissaqannginnerat, tassa nunatsinni suliffissatuaasut ileqqaaruteqarnerata kingunerisaatigut kiisalu aamma sanaartornermik ilinniagallit assersuutitut innersuussutigai.

Inatsisartunut ilaasortap nassuerutigaa suliffeqarfiit namminersortut piumasaqaateqarfigineqarsinnaanngimmata sulisut atorfissaqartinneqanngisanik sulisoqarnissaannut. Apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuutikkut ajornartorsiut imminut assortuuttutut ittoq saqqummiunneqarpoq. Tassa inuusuttut ilinniaqaqqullugit kajumissaarneqartarput siunissami imminnut napatilluarsinnaalerniassammata. Illuatunngaatigullu qularnaarneqarsinnaasarani ilinniagaqareerunik ilinniarsimasaminnik sufiffeqalersinnaanissaat imaluunniit suliffitsik pigiinnarsinnaassaneraat.

 

Naalakkersuisut ajornartorsiut taanna imminut assortuuttutut ittoq ilisimaarilluarpaat. Tamannalu nunatsinni kisimi ajornartorsiutaanngilaq. Nunanili tamani ilisimaneqarpoq. Aamma aalajangersimasumik ilinniagallit sumiiffiit ilaanni suliffissaaleqisarput ilaannili taamatut ilinniagaqarsimasut taakkorpiaat amigaatigineqartarlutik.

 

Naalakkersuisut isumaqarput nunatsinni atorfinni amerlanerpaani sulisut ilinniarsimasut suli pisariaqartinneqartut ajornartorsiulli imminut assortuuttutut ittoq inuusuttut ilinniagaqareerunik suliffissqarsinnaannginneritik piinnarlugu ilinnianngitsoornissaat angorusunnanngeqaaq. Suliffissaaleqisut naatsorsorneqartarut 80%-tiisa missaat suliamik ilinniagaqarsimanngillat. Taamaammallu ilinniagaqarnissaq ataatsimut isigalugu iluaqutaassaaaq.

 

Ajornartorsiut taanna imminut assortuuttutut ittoq annikillisarniarlugu iliuuserineqarsinnaasut makku Naalakkersuisut tikkuarusuppaat. Ilinniartitaaneq nunatsinni suliat pisariaqartinneqarnerpaat aallaagigalugu aaqqissuunneqarpoq. Tunngaviatigut ilinniagaqarumagaanni sunaluunniit toqqarneqarsinnaavoq. Tassami ilinniakkat nunatsinni neqeroorutigineqarsinnaaneq ajortut Danmarkimi ilinniarneqarsinnasarput ilinniagaqarnersiutinik pisartagaqaatigaluni.

 

Ilinniagartuutut naammassisimasut suliffissaqarniarnerat siornatigut misissuiffigineqarnikuuvoq. Maumanilu innersuussutigineqarpoq kalaallit ilinniagartuut naammasserlaat pillugit nalunaarusiaq. Tamanna ilinniartitaanikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaammut 1995-imeersumut ilanngunneqarnikuuvoq.

 

Nalunaarusiakkut tassuuna eqikkaalluni inerniliunneqarpoq suleqatigiissitat isumaat naapertorlugu ilinniagartuutut atorfiit assigiinngitsut tallimat pisariaqartinneqarnerat nunatsinni suliffeqarnerni ilinniakkaminnik naammassinnillutik sulilertartunit suli annertunerusoq. Suli- sussaqarniarneq pillugu misissuinermi ataatsimut tikkuartorneqarpoq teknikkikkut pinngortitalerinikkullu ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqarsimasut taamaallaat sulilersinneqarnissaat pillugu annikitsumik iliuuseqarnissaq pisariaqartartoq.

 

Naalakkersuisut tikkuarusuppaat suliffeqarfiit ullumikkorniit annertunerusumik inuiaqatigiinni inooqatigiinnermi akisussaaffeqarnermik ilisimaarinnittariaqarnerat. Soorlu soraarsitsiniarnermi sulisunillu ikilisaaniarnermi. Tamanna peqatigalugu aamma nuttarsinnaanermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq Naalakkersuisut tikkuarusuppaat taanna atorlugu sulisut suliffissalimmut suliffissarsiorsinnaalissapput. Suliniummi suliamik ilinniagaqarsimanngitsut ilaatigullu aamma ilinniagaqarsimasut salliutillugit isiginiarneqassapput.

 

Nuunnermut sulisitsisumiit nalinginnaasumik akiliunneqarneq ajortut. Aaqqissuussineq taamaattoq qanoq akeqassanersoq, aamma qaqugu piviusunngortinneqassanersoq siunissami qaninnermi eqqartorneqassaaq.

 

Inatsisartunut ilaasortap apeqquteqaammini erseqqissumik siunnersuutigaa aningaasarsiornerup allanngorartuartup appasinnerata nalaani suliffeqarfiit suliassaaleqinermi sulisunik sapaatip akunneranut akunnerni arlaqanngitsuni sulisitsineranut Namminersornerullutik Oqartussat tapiisassassasut.

 

Ingerlaaseq atorneqartoq malillugu massakkut inuit namminneq pissuusutiginngisaminnik suliffissaarunnermikkut isertitaaruttut ikiorneqarsinnaapput. Tapiissutit taakku taarsiullugit suliffeqarfinnut tunniunneqartalissappata. Taava pisortat suliffeqarfimmut akilersinnaanngitsumik ingerlasumut tapiisalersinnaalissapput inuit tapertariaqartut tapiiffigissaarlugit.

 

Suliffeqarfiit inuusuttut ilinniakkaminnik naammassisinnaasumik sulisoqartariaqarnerannik inatsisartunut ilaasortap kissaataa Naalakkersuisut tamakkiisumik tapersersorsinnaavaat. Taakkumi sulinermikkut inuiaqatigiit ineriartornerannut iluaqutaalersinnaassammata. Sulisinnaasut piginnaanermik pisariaqartinneqartumik sapinngisamik pissarsinissaat Naalakkersuisut sulissutigiuarpaat. Tamannalu ilinniatitaanikkut suliffeqarnermilu suliniutitigut pitsaanerpaamik anguneqarsinnaavoq.

 

Naalakkersuisut taamak oqaaseqarluta oqallinnerup inatsisartuni ingerlanneqarnissaa suliassanngortipparput. Naalakkersuisulli inassutigaat suliniutit aalajangersimasut pillugit inatsisartuni ilaasortap siunnersuutaa siuarsarneqassanngitsut. Qujanaq.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut qujavugut. Taava tullinnguuppoq Siumup oqaaseqartua, Mikael Petersen.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Sulisorisat annertunerusumik sulisorineqaannarnissaat anguniarlugu Inatsisartut qanoq ilillutik peqataanerusinnaanerat inatsisartuni ilaasortap Per Berthelsenip oqallisissiaa Siumumiit imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Oqallisissiaq imaannaanngitsuuvoq sukumiisumillu misissoqqinneqartariaqarluni. Tassami ilinniartitaanermi suliffeqarnermi sulisitsinermilu pissutsini aaqqissugaanermut tunngassuteqarami peqqissaartumik nalilersorneqartariaqarpoq.

 

Tamannak oqareerluta Siumumiit erseqqissaassutigissavarput soorunami akuerineqarsinnaannngimmat suliffissaarunnissamut ilinniagaqartitsisarneq. Aammalu suliffeqarfiit assigiinngitsut sulisoqarnermi politikkeqarnerat minnerunngitsumik ilinniartuuteqartarnermut tunngasutigut ullutsinnut pissusiusunut ingerlaavartumik naleqqussarneqartariaqarluni.

 

Siunnersuuteqartup ilanngullugu saqqummiuppaa taamatut suliamik ilinniagaqartut ilinniakkaminnik naammassinnikkaangata suliassaqartinneqartannginnerat pissutigalugu soraarsiinnarnagit pisortanit akilerneqarlutik sulisiinnartarneqarnissaat periarfissarsiuussutigineqartariaqartoq.

 

Siumumi isumaqarpugut taamatut aaqqissuussisinnaaneq aningaasalersuinermik annertuumik kinguneqalersinnaasoq. Aammalu aqukkuminaassinnaasoq. Isumaqarpugulli sulisitsisut sulisartut pisortallu akornanni suleqatigiinnikkut qanoq iliuusaasinnaasut allat misissoqqissaarneqartariaqartut. Pissusissamisuunngimmammi ilinniagaqarfiit ilaanni ajoraluartumik suliffissaarunnissamik kinguneqarsinnaasumik ilinniagaqartitsisoqarsimasarnera.

Naalakkersuisut akissuteqaataat ersarissoq annertuumillu pissutsinik nassuiaatitaqartoq tussatissatut tiguarput. Matumuunalu saqqummiussat ilanngullugit nalilersorneqarnissat piumasaralutigu.

 

Aqqaluk Petersen, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Per Berthelsen qanoq ililluta sulisorisat annertunerusumik sulisorineqaannarnissaat oqallisissiamik saqqummiussaanut tunngatillugu Atassummiit imaattumik oqaaseqassaagut.

Inatsisartunut ilaasortap Per Berthelsenip saqqummiuppaa nunatsinni inuit ilinniagaqareerlutik suliffissaaruttartut pillugit oqallisissiaq, assersuuteqarluni immikkuullaarittumik ilinniagaqarlutik ilinniarnerminnik naammassinninnermi kingorna suliffeeruttunik. Ilanngullugulu annilaanngatigaa taamatut ingerlaannarnermi ilinniarsimasortatta nunanut allanut suliffissarsiortariaqalernissaat.

 

Atassummiit ajornartorsiut saqqummiunneqartoq paasilluarparput. Aammalu ingelatiinnarlugu oqaatigissallugu ajornartorsiut tassunngaannaq killeqanngimmat. Tassami nunatsinni ukiuunerani annertuumik suliffissaaleqinermik eqqugaasartuni ajornartorsiut nalunngisarilluarparput.

 

Ilaatigut sanaartornerup iluani ajornartorsiut ersarilluartarpoq kommunit assigiinngitsut malugilluartagaat. Assersuutigalugu sanaartornermik ilinniarsimasunik pisariaqartitsisussaavugut aaqqissuusseqqinnissarsuarmi. Saniatigullu sanaartugassat pilersaarutaareersut kommunini aammalu Namminersornerullutik Oqartussat ataanni naammassisassat eqqarsaatigalugit.

 

Taamaattumik inuusuttunik sanaartornerup iluani ilinniagaqartussanik siunissami aggersumi nunarput mikinngitsumik pisariqartitsissaaq. Tamatta maaniittugut pingaartipparput suliassat nunaqavissunik naammassineqarsinnaasut soorunami taakkunannga suliarineqarnissaat.

 

Nunarput silaannaap pissusaanik kinguneqartumik annertuumik sulisoqarnikkut eqqorneqartartoq tamatta misigisarparput kommuninut sikusartuniittunut annertuumik eqquisartoq. Ukiukkut suliassaaruttarneq pissutaalluni ataavarnerusumik suliffeqarunnaarlutik ilinniarsimasamik avataatigut allamik suliffeqalersartut amerlapput. Aamma tassaniipput sanaartornermi ilinniarsimasat assigiinngitsunik sammivillit.

 

Taamaattumik nunatsinni suliffissarsiuussisarfinni aammalu atuarfiit ilinniarfiillu siunnersuinikkut ataqatigiissarnissat pisariaqarpoq. Tassami sumut iluaqutaava ilinniagaqaraanni naammassinermi qulakkeerneqarsinnaanaani ilinniarsimasaq aallaavigalugu suliffeqarnissaq.

 

Ilanngullugu ilisimavarput ilinniakkat ilaanni sippulimmik ilinniarsimasunik peqarluta, kisiannili akissaatit aammalu suliffimmi atugarisat pissutaallutik suliffiit ornigineqarneq ajortut. Atassummiit ilisimavagut kommunit ilaat annertuumik suliniuteqartartut piffissami suliassaaruffimmi sulisitsiinnarniarlutik. Ilaatigut assersuutigilara Asiaat kommuniata siunnersuutaa tassalu SIK suliffeqarfiit aammalu sulisut, kommunillu suleqatigiinnerisigut ukiuunerani sulisitsiinnarniarluni iliuuseriumallugit siunnerfia. Ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussanit peqataaffigineqarsinnaasoq. Tassalu SIK, sulisut, suliffeqarfiit kommunillu peqatigalugit qaangiuttoornernik katersineq tapertaliullugu pikkorissartitsinerit. Aammalu suliasat pisariaqartut takkuttartut ilanngullugit aaqqissuussineq. Taamaalilluni ukiuunerani sulisunik sulilluartunik aningaasarsiaqartitsiinnarneq aammalu tapiliullugu pikkorissartitsisinnaaneq ukiuunerani suliunnaartitsinngikkaluarluni anguneqarsinnaammat.

 

Taamatut iliornikkut inuit ataasiakkaat ikiorneqarsinnaaput suliffimminnik tigummineqaannarsinnaanerminnik minnerunngitsumik eqqarsaatigalugu kommuninut aningaasartuutaasussagaluit sipaarutaasut, soorlu annertussusileriikkamik ikiorsiinikkut aammalu pisortani ikiorsiissutaasartut allat eqqarsaatigalugit aamma akileraarutitigut iluaqutaasinnaanera pillugu.

 

Atassutip pingaartitaraa ataavartumik sulisut pissutsinut naleqqussartuarlutik pikkorissartittuarneqarnissaat. Atassummiit pingaartipparput inuup imminut naleqartilluni atorfissaqartutut misigisimanissaa. Tassami tamatta pingaartipparput inuiaqatitsinni nammaqataasutut misigisimanissarput.

 

Taamaattumik Atassummiit pingaartipparput kommunit nammineerneruleriartornerminni aamma qilersorsimavallaaratik inissisimanissaat. Taamaalilluni aaqqissuunneqarsinnaasut taariikkagut iluatinnaatillit anguneqarsinnaasarmata. Suliffissaarukkallartarnermik akiuiniarnitsinni iluaqutigisinnaasagut.

 

Taamatut Atassummiit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaq taperserlugu oqaaseqarfigaarput.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni ilaasortap sulisorisat annertunerusumik sulisorineqaannarnissaat anguniarlugu Inatsisartut qanoq peqataanerusinnaanersut inatsisartuni oqaluuserisassanngortippaa. Oqaluuserisassanngortinneqartoq atituumi qulequtserneqarsimavoq. imminilu soqutiginarluinnarluni. Ilisimaneqarpoq sulisorisat sulisorineqannarnissaat nunatsinni susassaqarfinni tamani ajornartorsiutaasoq annertooq. Sulisullu sulisorineqannarnarniissaannut akimmiffiit amerlaqalutillu tamalaajusut.

 

Oqaluuserisassanngortitsisut qulequtaq erseqqissaateqarfigalugulu tunngavilersoramiuk oqallinneq aalangersimasumik sammiveqartikkusukkaa paasinarpoq. Assersuutigivai inuusuttut inuutissarsiutissaminnik ilinniartooreerlutik allagartartaareeraangamik ilaat sullivimmi ilinniartuuffigisimasaminnit atorfinivissinnaaneq ajortut.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiinni paasivarput oqaluusereqquneqartoq tassaasoq inuusuuttut ilinniakkaminnik naammasserlaat qanoq ilinniakkaminnut naleqquttumik suliffittaarnissaat qulakkeerniarneqarsinnaanersoq.

 

Ajoarnartorsiut qanoq nalinginnaatiginersoq qanorlu annertutiginersoq imaaliallaannaq nalileruminaappoq. Tamanna Inuit Ataqatigiinni paasiniarlugu suliffissarsiuussisarfinnut arlalinnut sulisitsisunut sulisartullu peqatigiiffiinut oqarasuaatikkut saaffiginnissutigisimavaat. Taamatuttaaq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup suliffissaaleqisut il.il. pillugit misissuisimanerannik nalunaarusiaa august 2000-imeersoq paasissarsiorfigimallutigu.

 

Tassa pisortatigoortumik paasissutissat taakku arlaannaataluunniit uppernarsisinnaanngilaat imaluunniit uppernarsisinngilaat inuusuttut ilinniarsimasut suliffissaaruttarnerat nalinginnaasuusoq. Paarlattuanik oqaatigineqarpoq sulisussanik ilinniarsimasunik amigaateqartoqartoq, annermik sanaartornerup iluani, minnerunngitsumillu illoqarfinni angisuuni.

 

Ilanngullugu oqaatigineqarpoq suliffssaaleqisutut nalunaarsorneqarsimasut akornanni ilinniagallit naammattuugassaasartut ataasiakkaajunerusulli. Ukiuni kingulliunerusuni aatsaat tamanna takussalersimasoq erseqqissaatigineqarpoq. Peqqiilliorneq inuttullu annertuumik ajornartorsiuteqarneq suliffissaaleqinermut peqqutaasartutut nassuiaatigineqarlutik. Taakkuli matumani sammineqanngimmata immikkut oqaaseqarfigissanngilagut.

 

Per Berthelsenip ajornartorsiutitut tikkuartugaa siunissami ajornartorsiutaalinnginnissaa sapinngisamik ilungersuuttariaqartoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Taamaammat ilinniartitaanikkut ineriartortitsineq suliffeqarnermullu tunngasut imminnut ataqatigiissunngortillugit ingerlanneqartariaqarput. Tamatumunngalu Naatsorsueqqissaartarfiup inuussutissarsiummik ingerlataqartunik nalunaarsuiffiliaa, taanna 2002-mi naammassineqartussaq, sakkussaajumaarpoq pitsaasoq. Taamatuttaaq isumalluarfigivagut inuusuttut sumut ilinniartunngorsinnaanerannik inuusuttunik siunnersuisarnerup ukiuni makkunanerpiaq nukittorsarneqarnera. Inuusuttut inuussutissarsiutissaminnut ilinniarfissaminnik toqqaaniarneranni pitsaasumik siunnersorneqarunik qulakkeerniarneqarsinnaassaaq suliffinni suliffissaaleqilerfiusinnaasunut sapinngisamik ilinniarfeqalinnginnissaat.

 

Tassa taamatut naatsumik oqaaseqarfigivarput Per Berthelsenip oqallisissiaa.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Per Berthelsenip kissaatigaa Inatsisartut apeqquteqaat aallaavigalugu oqaluuserissagaat sulisorisat annertunerusumik sulisorineqaannarnissaat anguniarlugu Inatsisartut qanoq ilillutik peqataanerusinnaanersut. Inatsisartunut ilaasortap Per Berthelsenip siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit paasilluarlugu taperserparput, siunnersuuteqartup saqqummiinermini pissutsit piviusut toqqammavigilluarai paasisinnaallugulu takusinnaagatsigit. Taamattumik paasiuminaatsipparput Naalakkersuisut akissuteqarnerminni ilaatigut inassutigimmassuk suliniutit aalajangersimasut pillugit Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutai siuarsarneqassanngitsut, naak naluneqanngikkaluartoq ilumut ajornartorsiutit pisartut atuuttuartullu iluarsineqarnissaat qaangiinnarneqarsinnaanngilluinnartut.

 

Ajornartorsiutit ersarissut ilaatigut Inatsisartuni ilaasortap Per Berthelsenip paatsoorneqarsinnaanngitsumik saqqummiutereermagit Kattusseqatigiinniit ilassuteqarfigalugit oqaatigissavarput ilinniagaqartut arlalippassuit ajornartorsiutigisartagaat pimoorullugit aaqqiiniarfigisariaqarmata, matumani aamma STI-mi ilinniartut arlallit Per Berthelsenip siunnersuummini oqaatigisaatut pineqartarmata. Taamaammat Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput ajornartorsiutit uani oqallinnermi pineqartut pimoorullugit iluarsiniarneqarnissaat sulissutigineqassasut partiilersorneq apeqqutaatinnagu. Qanormi ililluta nunaqavissut siunissami annertunerusumik isumalluutigisinnaassagaluaratsigit? Qanormi ililluta namminiilivissagaluarutta ilinniartortatta ilaat sumiginnassagatsigit? Qanoq ililluta sulisussanik tikisitsisarnerujussuaq aningaasarpassuarnillu naleqartoq pakkersimaarniassagaluaratsigu? Qanoq ililluta kalaallit nunaqavissut sulilsorisat tatigineqarnerullutik sulisorineqarnerulernissaat angusinnaassagaluaratsigu?

 

Apeqqutissarpassuillu allat eqqartorneqarsinnaagaluartut maanna annerusumik eqqaanngikkaluarlugit Kattusseqatigiinniit ilungersortumik paaseqqoqaarput siunnersuuteqartup siunnersuutaa imaaliallaannarlugu qaangiinnagassaanngimmat, taamaammat Kattusseqatigiinniit soqutigilluinnarparput apeqqutip matumani pineqartup malersoqqinnissaanut peqataasinnaanerput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Maani suliffimmi nutserisugut pikkorissut suminermilluunniit isornartorsiornagit ilaanneeriarlunga qamuuna kissaatigiummertaraluarpara Naalakkersuisunut ilaasortaq pinnagu oqaluuserisassamulli akissuteqaammut ilusilersuisoq, sagsbehandlerimik taasannguatsiagaat, qallunaatut sagsbehandlerimik taaneqartartoq, nammineq oqaasii atorlugit saqqummiussaa pillugu oqalliseqatigerusullugu. Immaqa oqaatsikka paasineqamisaareerput, Naalakkersuisunut ilaasortat qanii immerneqartartut taakkuninngaanniit.

 

Oqaaseruna politikkeriniit qaqutiguinnaq atorneqartillugu naapittagara paradoksproblem uteqattaagaa uanga imatut paasigiga, tassaasoq ajornartorsiut sianissutsimut ilisimasanullu akerliusutut pissuseqartoq. Taama isikkulerlugu uanga paasivara. Saqqummiussaq taamatut nalilermagu uanga isumaqatiginngilara. Tassa taanna paradoksproblemitut uanga paasinngilara, tassalu ajornartorsiutitut sianissutsimut ilisimasanullu akerliusutut pissuseqartutuut aamma paasinagu. Taamaattumik ajornartorsiummik oqaluuserinneqqusisoq, tassalu hr. Per Berthelsen oqarfigisariaqarpara ajornartorsiutit ilaat eqqorluinnarlugu saqqummiukkaluaraa. Pisarnerli malillugu annerusumik soqutigalugu oqallisigineqarnissaa maani Inatsisartuni ilimaginngilara. Utoqqatserpunga taama oqarama, massa kingullersaallunga oqalukkaluarlunga. Atagumi, atagumi.

 

Oqallisissiaq kalaallit nunaminni sulisorineqarnerunissaat pillugu Inatsisartunik oqallitsitseriaraluartarnerit ilagaat. Tassa itinerusumik oqallisigineqaratik qallunaaluarnertut isikkuliinnariarlugu partiit maani ilaannit qinnguluutigineqaliinnartarluni. Qasseeriarlunga nunaqqatigut ilinniarluarsimallutik nunatsinnut uteraluartut nunaminni atorfissaqartinneqanngitsutuut misigalutik aallaqqiinnartarnerat maani Inatsisartut ataatsimiittarfianni inimi tikerialaartarsimagaluarpara. Ilaatigut uparuartortarlugu namminersornerulerneq eqqutilermat nunatsinni inuusuttunut kajumissaarinerujussuarput ilinniaqqullugit, nunarput namminersornerulerpat nunasiaasimanerup nalaanili sulisunik qutsavigineqartariaqartunillu taarsiisussaammata.

 

Ukiunut taasanut allatut ajornartumik, tassa uagut nammineq nunaqqatitsinnik inuttaliisinnaanngikkutta atorfinitsitsigallartarnissaq taamanili siunniussimasarput, ukioq manna tikillug qatangiinnartutut oqaatigisariaqarpoq. Pissutaasartut maani Landstingimi ilisimaqaagut. Nammineq nunaqqatitta atorfik ilinniarlugu nunatsinni atorfigilersinnaasaat taakkununnga atorfinitsitsiumannginnerni utoqqatsissutipalaatut oqaatigineqaannartartoq tassaavoq, atorfik inuttaqareersoq nalunngisatsinnik qangaaniilli atorfinnik qerrusimasunik. Nunaqqatigut, siunissamigooq nunatsinni isumalluutigut, nunatsinni suliumallutik tikikkaluit allat avataaniit tikisinneqartartut assigalugit atorfik aallaavigalugu ininik illunilluunniit pissaqartinneqanngillat. Aapparisaat, naak aamma ilinniarsimasuugaluit atorfissarsiuunneqanngillat.

 

Allarparujussuit taagorneqarsinnaagaluarput, kisiannili maani ataatsimiinnermik aqutsisoraa, utoqqatserpunga oqartariaqarama, partiit politikkerilluunniit iternik aluttuisut annerusumik qinngulutsikkumanagit itisiliiniarnera tamaanga unitsittariaqaleriga.

 

Oqaluusissamik saqqummiussisup Per Berthelsenip ersarissumik taavai ilinniarnerminnik naammassinnereeraluit suliffissaqanngitsut, timmisartut mekanikeriisut ilinniakkaminnik naammassinnerlaat, tassa sanaassanik suliassanut ilinniarnermi inersimanermik allagartaq svendeprøvemik qallunaatut taaneqartartoq pissarsiaralugulu suliffimminni sulinerminnik nangitsisinnaajunnaartartut. Tamanna sullivinni sumiluunniit takornartaanngilaq.

 

Ilinniartutut sulisoq iluaqutaalluarsimasoq imannarsuarlu akilersorneqarsimanani taama angusaqartoq sulisitsisumut allagartartaannermigut akitsoraangat, allatut ajornartumik suliffimmi sulisut naammannerat pissutigalugu suliffissaarutsinneqarajummat. Tassalu ajoraluartumik nunatsinni amerlaqisutigut pileraangat pineqartoq nunamut allamut ilinniaqqikkiartunngikkuni suliartorluni aallaannartariaqalersarpoq, nalunagu nunami allami ilinniaqqilluni angusiguni nunatsinnullu uteriaraluaruni oqaaserisama aallaqqaataani oqaasereriikkakka malillugit imminut nuanninngivissumik namminerlu aali nunamini pineqartussanngussalluni.

 

Tamanna nalunngilluagarput aaqqiivigissagutsigu, qanormi iliorniassaagut? Siunnersuut aaqqiissutaasinnaasoq, tassalu Namminersornerullutik Oqartussat suliffimmut tigumminniinnartumut, tassa ilinniartuminik tigumminniinnartumut tapiissuteqarsinnaanerat siunnersuuteqartumiit tikkuarneqarpoq. Uangalu isumaqarpunga taamatut iliuuseqarsinnaaneq allaat ilinniartuunersiutinut assersuunneqarsinnaasoq.

 

Nunatsinni suliffiit namminersortut inuusuttunut sanaassanik suliassanut ilinniarnermi inersimanermik allagartartaartunik, svendeprøvertaartunik, tigumminniinnarnisaminnut akissaqanngitsut pisortanit tapiiffigineqartalerunik ilinniartorisimasaminnik tigumminniinnarsinnaalissapput, tamatumuunakkullu kalaallit ilinniarluarsimasut ukiuni makkunani inuiaqatigiit politikkerillumi nilliaatigiuagaat nunaminniit aallaratik uteqqunngisatullu isikkoqaleratik nunatsinni atorfinnut qulliunerusunut piareerlutik utaqqisalissallutik.

 

Naalakkersuisoq, akissutissannik ilusilersuisoq oqarfigilaariuk sulisitsisup taama iliorsinnaanera ima nalileriissanngimmagu, pisortat suliffeqarfimmut akilersinnaanngitsumik ingerlasumut tapiisalissasut. Naamerluinnaq. Taamatullu oqarneq suliffiutilinnut pinngitsoorsinnaanngisatsinnut naqissusiineruvoq, qularnanngitsumik aamma suliffiutillit kattuffianniit akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Siunnersuuteqartoq suliffinnik akilersinnaanngitsumik ingerlasunut tapiissuteqartalernissamik siunnersuuteqanngilluaasarpoq. Saqqummiussami ajornartorsiutitut sianissutsimut ilisimasanullu akerliusutut pissuseqarnerarlugu oqaatigineqartoq tassaavoq, inuusuttut ilinniagaqareerunik suliffeqalersinnaannginnertik piinnarlugu ilinniagaqanngitsoornissaat angorusunnanngitsoq. Tamanna inuusuttut akornanni utoqqatsissutitut atorneqartualerpoq, tusassallugu nalinginnaaleraluttuinnartoq. Allaammi nunatsinni suliffissaaleqisut aamma saqqummiussinermi 80%-ii ilinniagaqarsimanngitsutut ersarissumik oqaatigineqarpoq. Ajornartorsiut taanna sianissutsimut ilisimasanullu akerliusutut pissusilersornerunani kalaallit inuusuttut aamma siunnersuummi isumaginiarneqaraluartut tusartuakkatik takujuakkatillu pillugit ilinniaraluarnikkut saneqqutiinnarneqartuarnikkulli imminnut siunissaaruttutut nalilersulerput, tamannalu inuiaqatigiit qinikkat siuttoralugit piaarnerpaamik allanngorluinnartariaqartutuut nalilertariaqalerpaat, inuiaqatigiit inuusuttaat neriuutaaruttutut pissusillit amerliartuinnassanngippata.

 

Siunnersuut alloriaataasinnaasoq paasilluarneqarluni Inatsisartunit ilassilluarneqartariaqarpoq.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq:

Uani kingulliulluni oqaaseqartup Otto Steenholdtip saqqummiussai ersaringaarmata siulliuttariaqaraluarpulluunniit, kisianni kingulliutissavakka, uani tulleriiaarluni oqaaseqarneq aallaavigalugu annikitsunnguanik ilanngussaqarusukkama.

 

Siullermik oqaatigissavara, naak tamanna Siumup oqaaseqartuanik allarluinnartut isummerfigineqaraluartoq, tassanimi oqaaseq tupigisara atorneqarmat Naalakkersuisut akissuteqaataat ersarissoq annertuumillu pissutsinik nassuiaatitaqartoq, oqartariaqarpunga uanga misigisimavunga una assorujussuaq qarsupittumik tiguneqarsimasoq. Akissutaasorlu allatut nalilersinnaanngilara susaartinnaveersaaginnarlunga saqqummiussaq. Sumilluunniit ajornartorsiutip piviusuusup, naak IA-p ilaatigut eqqumiigikujukkaluaraa ajornartorsiut una annertuallaarunnarsimanngimmat allatullu pillugu. Kisianni ajornartorsiutaasup uani saqqummiunniarneqarnera sumilluunniit itisilerlugu pisoqanngimmat, naak ujartugara tassaagaluartoq, arlaatigut suleqatigiilluta ajornartorsiummik aaqqiisinnaanissamik siunnerfilimmik suleqatigiissutigisinnaasarput. Taamaattumik akissut Naalakkersuisut tungaaninngaanniit oqartariaqarpunga, ingerlariaqqinnissamut uanga taanna sumilluunniit atorsinnaanngilara.

Siumup Inuit Ataqatigiillu oqaaseqarneranni tunngaviit assigiinngeqaat. Siumuminngaanniit oqaatigineqarpoq, una ajornartorsiut angisoorujussuusinnaammat, taamaakkami akisoorujussuusinnaasoq, suliassamik annertoorujussuarmik malitseqarsinnaasoq. Inuit Ataqatigiit oqartut ajornartorsiut mikingaarmat ajornartorsiutitulluunniit taasariaqanngitsoq. Tamanna tupigilaarpara, ingammik Inuit Ataqatigiit tungaaninngaanniit taamatut saqqummiunneqarmat. Inuit Ataqatigiit qangali politikkimik soqutigisaqalerama ataqqisarakkit ilinniagaqarniartunut inuusuttunullu sammisunik tapersersuisumik nipeqarlutik oqaluttarmata.

 

Isumaqarpunga, pingaartuusoq tassani taassallugu tupigineqassanngimmat ajornartorsiut assersuusiorlugu saqqummiukkakku, tassani taallugit immikkut illuinnartumik ilinniarsimasut, tassalu flymekanikerisut timmisartunik iluarsaassisartutut ilinniarsimasut, patsisigalugu ilinniarnertik taanna suliffimmi oqarfigimmatik: Akissaqanngilagut, atorfissaqartinngilassi massakkut. Sumut allamut atorsinnaanngimmassuk atussagunikku, taamaalillutillu ilinniarsimasartik annaanagu, taava nunarput qimattariaqarmassuk? Ajornartorsiut taanna kisitsiserpassuanngorlugit ajornartorsiutitut taaneqarsinnaanngikkaluarpalluunniit isumaqarpunga ajornartorsiutaasoq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartoq. Tassami suaartaatigisartakkatsinnut: Ilinniarniaritsi - tassunga naapertuutinngimmat. Taamaattumik ajuusaarutigaara taamatut qarsupitsigisumik, ingammik Siumup tungaaninngaanniit, Naalakkersuisut tungaaninngaanniit Inuit Ataqatigiillu tungaaninngaanniit saqqummiunneqarmat. Ajuusaarutigeqaara, oqartariaqarpungami InuitAtaqatigiit saqqummiussaa uani atorsinnaallugu, ajornartorsiut aningaasarpassuarnik naleqartariaqanngimmat iliuuseqartariaqartugut. Ajornartorsiut taama mikitigisoq nunatsinni ajornartorsiutaasariaqanngimmat. Taamatut sangutikkusuppara, taamaalillungalu inussianersumik Inuit Ataqatigiinnut taanna qaqillugu, immaqa taanna aallaavigalugu arlaatigut siunnersoqatigiilluni isummersoqatigiillunilu aqqutissamik atorfissaqartumik nassaaqatigiissinnaagatta suli.

 

Atassutip taasaani nuannarutigilluinnarpara paasinnippaluttumik saqqummiussisoqarmat, tassanilu aamma nammineq naleqassutsimik misigisitsinissaq taanna taaneqartoq, assorsuaq pingaartippara. Tassami ajornartorsiutip uani pulaterfiginiarsarisama ajuusaarnaraluartumik manna inuerutingajalluinnarluni pimmat soqutigineqarpallaarunanngitsoq. Tassani pingaartillugu saqqummiukkakku.

Kattusseqatigiit ersarivissumik taperserpaat, tassalu ujartugara, una taperserneqarsinnaava. Taava qanoq isilluta suleqatigiilluta ajornartorsiut, immaqa angivallaanngitsoq, kisianni ajornartorsiut inuiaqatigiinni akissaqartinngisarput aaqqinniarsinnaassavarput. Kattusseqatigiit tassani suleqataanissamik ersarissumik taasereerput, tamannalu tuppalliutigaara, suli neriukkama una ajornartorsiut sukumiisumik nalilerlugu suleqatigiissutissatut aaqqinniagassatullu suli uterfigineqarsinnaasasoq, naak saqqummiussat ilaatigut oqareernittut uanga tunginnit isigalugit naammaginanngikkaluartut.

 

Attaviitsoqatima Otto Steenholdtip saqqummiussaa nuannaarutigeqaara, tassanimi ersarilluinnartumik ajornartorsiut uani qulaajarneqarmat, uangaluunniit nammineerlunga qanorluunniit misigissutsikkut ikuttagaanikuullunga misigisimagaluaruma, oqaatsit atorsinnaanngisakka atorlugit ersarissuliutigimmagit nuannaarutigaara, qujanarsuarlu. Uanga nammineq takorloorsinnaasara tassaavoq, soorlu aningaasaateqarfiliorneq. Inuit Ataqatigiit oqarnerattut ajornartorsiut annertunngilaq, kisianni inuiaqatigiinni pingaaruteqaqaaq. Inuiaqatigiinnguani uani takussaasariaqanngilaq. Aningaasaateqarfiliornikkut immaqa periarfissinneqarsinnaagaluarpoq ajornartorsiutip taama ittup ajornartorsiutaajunnaartinnissaa. Ujartugarami unaavoq, inuusuttunnguaq ilinniarsimasoq siunissami isumalluarluni ukiut pingasut, sisamat, tallimat atoreerlugit naammassilluni atorfissaaruttutut misigisimatinneqannginnissaa. Tassanilu eqqarsaatigineruvakka, soorunami imatut ilinniarsimasut allanut inissikkuminaallutik.

 

Tassani taava ujartorpara aningaasaateqarfinnguaq immaqa tunngavissiisinnaasoq namminersornerulluni, imaluunniit namminersorluni ingerlatsiviuppat, uagut toqqaannartumik akuliuffigisinnaannginnatsigu ersarissarneqareermat taanna, kisianni aningasaateqarfimmut qinnuteqarnikkut angusinnaasarput unaassammat, inuusuttup pineqartup, tassungalu ajornartorsiut angissaqaaq. Inuiaqatigiit qimannginniassammagit aningaasaateqarfik aqqutigalugu suliaminit katataannginnissaa anguniarlugu, immaqa piffissaq tamaat atunngikkaluarlugu, kisiannili ilinniarsimasaminut qimatsinnaveersaarluni ingerlasinnaanissaata qulakkeerniarnissaa atorfeqalersinnaanissaata tungaanut. Ajornartorsiummi una imaanngilaq ataavartuussasoq, qularnanngitsumik ukioq affaq, ukioq ataaseq, immaqa ukiut marluk qaangiuppata nammineq aaqqittussaavoq. Taamaattumik ujartuinnarpara qanoq isilluta piffissaq taamaattoq inuusuttunnguup sequmissutigisinnaasaa pinngitsoortinniarlugu iliorsinnaavugut.

Siunnersuutigiumavara arlaatigut eqqarsaatigineqarsinnaasoq aningaasaateqarfiliorsinnaaneq, taamatut ajornartorsiornermi ikiuiniarnermi atorsinnaasumik, suliffeqarfiup arlaatigut saaffiginnissutigisinnaasaa. Uani tassa pivakka ilinniarsimasut allamik saariarfissaqarsimanngitsut immikkut ilinniagaata ittuunera patsisigalugu.

 

Taamatut tassa uanga tunginninngaanniit neriuppunga ersarissumik ajornartorsiut una illersorlugu taallugu aammalu tusakkat aallaavigalugit uani ersarissaanikkut paasinarsisoq ajornartorsiut angisoorujussuunngikkaluarni pingaaruteqartoq, angisoorujussuunnginneralu patsisigalugu aaqqikkuminartuusariaqaraluartoq. Siunnersuutigaaralu ilaatigut, immaqa kingusinnerusukkut qaqinneqarsinnaajumaartoq aningaasaateqarfiliorsinnaaneq taamatut ajornartorsiornermi pinngitsoortitsiniutaasinnaasumik. Qujanaq.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Siullermik, maanngaanniit oqaaserineqartunut assut qujanaq. Una oqaluuserineqartoq tamatsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq inuusuttut kisiisa eqqarsaatiginagit, kisianni inuiaqatigiinnut tamanut. Aammalu uani oqaluuserineqartumi pingaaruteqartorujussuuvoq meeqqaninngaanniit ajornartorsiutip taassuma sapinngisamik pinngitsoortissinnaanissaata sulissutigalugu aallartinneqarnissaa.

 

Tassami pisariaqartorujussuaq unaavoq, allaat atuarfimminngaanniit siunnersorneqarluni sapinngisamik kukkunaveersaartumik suliffimmik siunissami toqqaariarsinnaaneq, taavalu taamatut suliffimmik aallartitsigaanni suliffeqarfimminngaanniit ajunngitsumik kiinnerfigineqartarsinnaaneq aasaappat ukiuppalluunniit. Tassani aamma pineqarpoq suliffeqarfinni assigiinngitsuni suliffeqarfiup sulisoqarnermigut politikkia qanoq isikkoqartoq.

 

Ullumikkut tanna suliffeqarfippassuarni nunatsinni ajornartorsiutaavoq, allaat suliffeqarfissuit annerpaartaat maani pigineqartoq immaqa sulisuminulluunniit politikkeqanngilaq. Taamaattumillu inuit inuusuttuuppata, inersimasuuppata utoqqaappataluunniit atorfissaarunneqaraangamik, tassa anisinneqartarput oqarfigineqarlutik: "Kommunep karsiliarniarit". Tamakkua suleqatigiinnikkut, ikioqatigiinnikkut pinngitsoornatik aaqqinniagassaapput inuup kommunelluunniit ataatsip kisimi nammattariaqanngisai, kisianni ikioqatigiilluni aaqqiivigineqartariaqartut.

Una oqallinneq oqaatigereerpara assut pissanganartoq aamma nuannersoq aamma ingerlaqqittariaqartoq, soorlu arlalinninngaanniit oqaatigineqareersoq. Taamaattumik pisariaqarpoq siunissami eqqartortuarneqarnissaa, qanoq ilillutaana inuit ilinniarsimasut, immikkukajaaq ilinniarsimasut suliffiannut atatiinnarsinnaanerigut, suliffilluunniit aningaasarsiornikkut ajornartorsiortutut inissikkaluarpat. Taamaattumik, soorlu Mia Siumuminngaanniit oqartoq, taanna sukumiisumik ajornartorsiut misissuiffigineqartariaqarpoq. Taanna uanga isumaqatigilluinnarpara. Oqallinneq maani ingerlanneqartoq asuli maangaannaq oqallinnerussanngilaq. Siunissatta takorloornissaa maanngaanniit ilusilersortariaqarparput, taamaattumillu uumap ingerlaqqinnissaa annertuumik uanga pisariaqartippara. Tassami akissaqanngilagut inuusuttut allallu ilinniartissinnarlugit arlaannut suliffissaarunnermut pilissagutsigit. Taanna inuiaqatigiit ilumoorpoq oqaatigineqareertutut tamaninngaanniit akissaqartinneqanngilaq.

 

Oqaatigeriikkattut una suliaq ingerlaqqittariaqarpoq aammalu ilinniartitaanermut annertoorujorujussuarmik attuumassuteqarpoq aammalu suliffeqarnermut nalinginnaasumik attuumassutearluni. Taamaattumik uanga massakkut allaat kissaatigisinnaavara, ilinniartitaanikkut ataatsimiititalianut aamma suliffissaqartitsinermi ataatsimiititalianut, inuutissarsiornermi ataatsimiititalianut susassaqartunut tamanut sammineqarsinnaasuuguni ajornartorsiutip taassumap, immaqa tamakkiisuunngikkaluartumik pitsaasup tungaanut aallariartoqarsinnaaneranik tikkuussisumik pisoqarsinnaappat, taava tamatsinnut ajunngitsumik kinguneqartussaassaaq.

 

Uagut Naalakkersuisuninngaanniit una taamannak suliffeqarfiit ataasiakkaat, ikilisaanerit eqqarsaatigalugit, aningaasanik tapiiffigineqarsinnaanissaannik innersuuteqannginnitsinnut aallaavigaarput, taamannak aallartitsilissagaluarutta suliffeqarfippassuit taamannak aallarteriarsinnaanerat aarlerissutigineqarsinnaammat, aamma atornerluinermut allaat aqqutissiuinermut aallartittoqarsinnaammat. Taamaattumik uagut kissaatiginngilarput, taamaattumillu soorlu siunnersuuteqartoq oqartoq, arlaatigut taanna suliassaq, aningaasaateqarfik taavaa, periarfissiuuttariaqarparput taassuma ajornartorsiutip tamatta eqqartortuakkatta ukiuni kingullerni arlalissuarni qaangeriarsinnaanissaasut periarfissat suusulluunniit suugaluartulluunniit anguniartariaqarpavut.

 

Taamaattumik annertuumik takisuulioqqinnanga oqaatigineqartut aamma ersarereermata, asuli kinguarsaaniarnanga ingerlateqqikkusuppara aamma uanga. aamma ilinniartitaanermut attuumassuteqartut susassaqartut tamaasa suleqasiullugit arlaatigut pilersaarummik suusinnaagaluartumilluunniit nassaarniaqatigiittariaqarpugut. Aamma soorlu siunnersuuteqartoq oqartoq, uani inuit pineqartut amerlasoorsuugunanngillat, taamaattumik arlaatigut ikioqatigiinnikkut, suleqatigiinnikkut aaqqissuusseqatigiissinnaanissarput isumaqarpunga siunissami ingerlanniarsarisariaqaripput, taamaattumik oqallinnermut uunga nuannersumut imaqartumullu oqaatigineqartut tamaasa qutsatigalugit neriorsuutigissavara taassuma suliassap sapinngisamik tunginninngaanniit ingerlateqqinneqarnissaa anguniarsarissagakku.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Oqaaseqartussaq pitinnagu eqqaasitsissutigissavara suleriaatsitsinni aalajangiiffissat aalajangiisoqarsinnaanngimmat, tassa apeqquteqaatit aallaavigalugit oqallinnerit §35-mi imm. 4 malillugu aalajangiiffigineqarsinnaanngillat, kisiannili naalakkersuinikkut sulinermi oqaatsit maani tusarneqartut "tamuaqqinneqarsinnaapput".

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Isumaqarpunga siullerpaarpaarpaajutillugu qarsupinneragaasimaneqaratta, taanna ataatsimilluunniit akuerisinnaanngilara. Paarlattuanik oqaluuserisassanngortitsisup oqaluuserisassanngortitaa atuareerlugu nalilersoqqissaarparput ajornartorsiutit uani eqqartorneqartut qanormi-taava annertutigiva? Tassa taanna apeqqut siulleq qulaajarusussimasarput. Taanna peqqutigalugu pingaartittuaratsigu paasissutissanik tunngavilersorluakkanik toqqammaveqarluta oqalliseqataarusuttaratta. Qarsupinnertut taanna taaneqassappat, kiisamilimi taava uanga naluara qanoq suleriaaseqartariaqassanerluta maani, kisianni taamatut suleriaaseqarsimavugut.

Annertoorujussuartutut isikkoqarsimappat, taava soorunami pinartutut nalilerlugu nukiit amerlasuut taassuma qaangerniarnissaanut ujartueqataaffigisimasagaluaratsigu. Taakkua pisortatigoortumik paasissutissat pereeratsigit katersoratsigit, taava oqarpugut, aap piuvoq, kisianni annertoorujorujorujussuunngilaq. Taava aamma paasinarpoq ilinniareersimallutik inuit ilinniarfimminngaanniit oqarfigineqaraangamik: "Maani suliinnarsinnaanngilatit". Taava ima piumassuseqartigisarput amerlanerit, taava nuuttarput sumi suliffeqarsinnaanertik ujartorlugu. Imaappoq inuit amerlasuut imminnut napatikkusussutertik taanna pigivaat, taannalu atorluarlugu inuunertik ingerlallugu.

Aamma suliffissarsiuussisarfinni massakkut sulisoqarpoq, taanna maani Inatsisartuni aamma oqaluuserivarput, upernaaq aamma. Isummannaallisaatit taakkua isumaginninnikkut tunniunneqartartussat nutaamik aaqqissuunniarnerani tunngavissat nutaat uagut maani tikkuusseqataareerpagut qanoq ittuunissaat. Tassani suliffissaarukkallartut taavalu sulisinnaajunnaarallartut, piumassuseqanngitsut, ataavartumik sulisinnaassuseqanngitsut. Inuit taamannak nalilesorlugillu naleqquttumik sullinneqartussanngorput aamma suliniutit taakkua aallartereerput suliffissarsiuussisarfiit aqqutigalugit. Imaappoq taakua eqqartorneqartut massakkut akorsisussaannik piareersimasoqareerpoq, aamma taakkua sulipput.

 

Erseqqissarusuppara tamanna ilaannikkut oqallinneq sumorujorujussuaq ingerlalertarami misigissutsit sorpassuit kalluarlugit, allaat isumaqalersilluta tamatta una, una pineqartoq ima annertutigisoq. Taava "tamuaqqilaariarlugit" anersaartoqqilaariarluta sunaanersoq eqqartoqqittariaqarpoq. Uagut pingaarteqaarput maani nunami kalaallit uagut piginnaasagut tunngavigalugit nunarput ineriartortinneqassasoq. Taamaattumik aamma suaartaqataasarpugut ilumoorpoq: Suu, ilinniagaqaritsi. Aamma ilinniarsimasortagut iluatigisariaqarpagut. Assigiinngitsunik taassuma tungaanut suliniartoqareerpoq. Isumaqartoqassanngilaq uagut aamma peqataarusunngitsugut, tassunga sangutinniarneqassanngilaq.

 

Nunatsinni pisinnaasagut tunngavigalugit ineriartortitsissaagut. Aap, tamanna qanoq isumaqarpa? Taanna anguniarutsigu, taava nalilersortariaqalerpagut pissutsit allat aamma, atorfinitsitsiniarnermi, taava inuttaliissagaangatta inornartorujorujussuarnik allagartaliisoqartarpoq. Uatsinnut inorsittarpugut. Tamakku ilanngullugit aamma aaqqittariaqarput.

 

Aamma suliassaqarfiit assigiinngitsut sukumiisumik paasiniaareerput, sooruna sulisunik attassiinnarniarnerput taama ajornakusoortigisoq? Inuit ujartugaat tamalaarpassuupput suliffimmiiginnassagunik. Akissarsiat pitsaasut, taakku kisiisa isiginiarneqarneq ajorput, kisianni inuit piumasarpaat aamma suliffeqarfik demokratiskimik ingerlatsisoq, sulisuminik ataqqinnilluni tusarniaasartoq aamma sulisut aalajangeeqataarusuttarput. Personalepolitikkimik pingaartitsineq aamma Naalakkersuisup Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu taavaa. Ilumoorpoq. Tamakkuukua aamma aqqutissiuussisussat, massakkut ajornartorsiut eqqartorneqartoq pinaveersaartissagutsigu. Massakkorpiaq ima annertutiginngimmat pinartorujussuartut isumaqarfiginnginnatsigu uagut akissuteqarnitsinni siunissami pinaveersaartitsinermik ajornartorsiutip taassuminnga allisitsinaveersaarsinnaasunik ujartuivugut. Taava oqarpugut erhvervsregisterimik taaguuteqaarluni taanna Naatsorsueqqissaartarfiup suliaa, taanna sakkussaassaaq siunissami. Suliffiit sumi, qanoq ittut piuppat? Sulisut kikkut atorfissaqartippagut? Taamaattumik tassanngaanniit ingerlaqqittoqarsinnaasassaaq, taamaappat uku, ukua ilinniartutut atorfissaqartippagut.

 

Taava toqqaannartumik taanna siunnersuutaa Per Berthelsenip, sulisitsisut immaqa taperneqarsinnaasut ilinniarsimasut sulisoriinnarnissaanik, naammassigaangata sulisoriinnarnissaannut. Soorunami sulisitsisut ataasiakkaat piumaffigineqarsinnaanngillat suliassaqatitsinngikkunik inuk tigummiinnassagaat. Kina aamma sulerusussava, inuk oqarfigineqaruni atorfissaqarteqqissaanngikkaluarpatsigit, taamaattorli maaniissinnaavutit immikkut tapiiffigineqartussaagavit. Inuttut namminermut naleqassutsimut aamma innarliisarpoq tamanna. Taamaattumik allatut aaqqiisariaqarpugut, aamma allatut aaqqiisoqartarpoq massakkut, ilinniagaat taakku inuit piginnaasai qaffassarniarlugit, annaanaveersaarlugit omskoling-imik taallugu. Allamut aamma ilinniaqqinnissamut periarfissiinermik ilaqartarput sullissinerit taamaattut.

 

Imaassinnaavoq ilama ilassutissaqartikkaat, kisianni akissuterput tassunga killeqarallarpoq.

 

Mikael Petersen, Siumut:

Qujanaq. Tassa pinngitsoorumanngilanga uangattaaq siunnersuuteqartumut akissuteqassallunga. Oqaaseqaqqinnermini oqaaserisai isumaqarpunga Siumumut tunngatillugu tulluutinngilluinnartut saqqummiussatsinnut tunngatillugu.

 

Aallaqqaammut oqaatigissavara, tupigigakku siunnersuuteqartup uagut saqqummiussarput pillugu naliliinera taama piulluanngitsigimmat. Saqqummiussarput takisoorsuunngikkaluarpoq, aap, kisianni uagut isumarput naapertorlugu ima ersaritsigaaq, siunnersuuteqartup siunnersuutaa pingaartorujussuartut isigigipput, imatullu pingaaruteqartigisutut isigigipput allaat pisariaqartillugu pisortat, sulisitsisut sulisartullu kattuffii suleqatigiillutik misissueqqissaarnermik aallartitsisariaqartut ajornartorsiut tamanna qulaajarniarlugu. Tamanna piumasaqaat siunnersuuteqartumit paasineqarsimanngikkuni tupinnassaaq.

Aammalu ingerlaqqippugut erseqqissaatigalugu siunnersuuteqartup suliffeqarfinnut pisortat akiligaannik aningaasalersorneqartumit ilinniagaqarlutik naammassisartut suliassaqartinneqanngippata sulisinneqaannartarnissaannik siunnersuutaanut tunngatillugu oqarpugut, ilimagalugu, tassami tassunga tunngatillugu suli annertunerusumik misissuisoqanngimmat, ilamagalugu tamanna aningaasarpassuarnik kinguneqarsinnaasoq aammalu aqukkuminaassinnaasoq. Tassungalu tunngatillugu aamma oqaatigaarput pisariaqartillugu periarfissat allat ilanngullugit misissuisoqartariaqartoq, aamma Sulisitsisut Sulisartullu Kattuffiat aamma tamatumani peqatigalugit. Tamakku oqaatsit taama ersaritsigisut paasinngitsuusaarneqassanngillat allamullu sangutinniarsaralugit, tassami siunnersuuteqartoq akissuteqaammini oqarmat, allaanngilarooq susaarnaveersimatinniaannarlugu oqaaseqartugut. Ila, tupinnaq.

 

Partiit assigiinngitsut oqaaseqaataat isumaqatigigatsigit oqaaseqarfigissanngilagut aamma ersarissorujorujussuummata. Aamma eqqaamassavarput ataatsimiinnermi matumani aqutsisup, massakkut uani inimi siulittaasuusup erseqqissaatigimmagu una oqallisissiaammat, apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisisiiaammat inatsisissatut suliakkiissutaanngitsoq. Imaassinnaavoq una oqallinneq aallaavigalugu partiiniik saqqummiussuunneqartut aallaavigalugit, ila, imatut Naalakkersuisut saqqummiisut kingusinnerusukkut misissuinerit pereerpata, allaat inatsisit atuuttut immaqa allannguuteqartinnissaannik saqqummiisinnaallutik. Taava tamanna pilerpat aalajangersimaqqissaartumik partiiniit oqaaseqarsinnaalissaagut.

 

Tamakku tamarmik ilanngullugit oqaatigineqartariaqarmata oqaatigaakka. Aamma Kattusseqatigiit oqaaseqartuata oqaaserisai ippigilaarpakka, tassa partiilersuunnagugooq una oqallisigineqartariaqarpoq. Tupinnaasapput, tassami partiininngaanniit oqaaseqartarpugut. Inatsisartut suleriaasaanni allassimapput tamarmik qanoq suliassat ingerlanneqassasut. Partiit oqaaseqartui aallaaviupput maani, aamma Kattusseqatigiit suleqatigiikkamik ataasiinnarmik oqaaseqartoqarput. Partiilersuunnagu Kattusseqatigiilluunniit aallaaviginagit oqallittoqassappat Inatsisartunut ilaasortat tamarmik taava uani oqalliseqataassapput. Aamma tamanna periarfissaajuarpoq. Aamma partiilersuunnermik taamatut pinngitsoortitsiniarsarineq isumaqarpunga tupinnartoq, tassami partiit tamarmik anguniagaqarmata, aamma suliffeqarnermut tunngatillugu, sulisunut tunngatillugu, ilinniartitaanermut tunngatillugu, taakkualu partiit namminneq anguniagassamittut isumaqatigiissutigisarpaat. Aamma tamanna siunnersuut taakkununnga attuumassuteqarluinnarpoq.

Pinngitsoorusunngilanga aamma Attaviitsup aappaa oqaaseqarfigilaassallugu. Tassami ileqqorissaarnissaq torersumillu oqallinnissaq tamatta pingaartittarparput. Ilaatigut oqalugiaammini oqarmat, partiinngooq immaqalu aamma Inatsisartunut ilaasortat ilaat politikkerit taammaagit iternik aluttuisut ajuallatsikkumanagit nassuiaanini tamaanga killittariaqalerlugu. Ila, tupinnassusia. Kikkut itiinik aluttuigamik partiit? Ila, tamakku oqaatsit paatsiveerussaataasut, isumaqanngitsut, qinngarsuinermik nipillit atussallugit maani pisariaqanngilluinnarpoq, kisianni unneqqarissumik oqaatigissavara Otto Steenholdti ukiorpassuarni politikkeriusimammat, aamma Folketingimi ilaasortaasoq. Uanga taamanikkut Danmarkimi ilinniartuuvunga Aalborg Teknisk Skolemi. 1976-imi ukiakkut hr. Otto Steenholdt Folketingimi ilaasortaq ilinniartunik ataatsimiisitsivoq uanga peqataaffigisannik. Ajornartorsiut unarpiaq taamanikkut saqqummiupparput, uanga taamanikkut apeqqutigaatigaara. Angerlarutta suliffissaqassanerluta? Qulakkeerneqareersimanerpa uagut maskiinalerisut angerlarutta suliffissaqarnissarput? Taamanikkut 1976-imi inuussutissarsiornermut ilinniartitaaneq nunatsinninngaanniit Danmarkimi ingerlanneqartoq annertoorujorujussuuvoq. Ilinniartorpassuuvugut. Isumaqarpunga Otto Steenholdtip manna saqqummiussaa aallaavigalugu erseqqissaatigisariaqarlugu utertiffigilaarlugulu. Taamanikkut apeqquteqaatinnut akissuteqaatit eqqaamangaarakku ima nipilik: Soorunami sulissutiginiarpat ilanngullutit taamanikkut politikkeritut suliffissaqarnissarput, kisianni aana ataatigut titarlugu oqaatsit uanga puigunngisaannagara, eqqaamassagipput qallunaat sullerinnerujorujussuummata kalaallinillu pikkorinnerullutik. Taava assersuutigivat, eqqaamangaarakku puigunngisaannarakku, assersuutigaat nunatsinni errorsivik aserorpat qallunaap suliarippagu, sivisoorsuarmik taanna atassaaq. Kalaallip suliarippagu ingerlaannaq aseroqqissaaq. Tassa taama ersaritsigisut uanga puigunngisaannarpakka. Immaqa tamakku aamma tunngavileeqataapput uanga naalakkersuinermik soqutinnilerninnik annertoorujussuarmik, tamakku apeqqutit akiorniarlugit.

 

Erseqqissaateqalaarpunga sumi sumiluunniit iternik aluttuisoqarsimappat aamma oqaaseqartoq aluttuisimassaaq.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq:

Tassa mianersortorujussuusungaana, kingullermik sisamassaaleraluarama nuannerpallaanngitsumik kinguneqarmat. Annikitsunnguamik tassa oqaatigissavara, nuannaarutigaara taama oqallinneq massakkut siunertaqartutut isikkoqarmat. Siullermik naalakkersuisortaatsinnut taaseqataaffigisannut Ole Dorphimut qujajumavunga aappassaanik oqaaseqarninni ilisarilerakkit. Assorsuaq nuannaarutigaara. Tikilluarit, taannalu anersaaq pigissagukku tapersersuttaassaqigakkit naatsorsuutigissavat. Ersarissumik oqaaseqarnerit nuannaarutigaara, unami ingerlariaqqissinnaalerpoq, kisianni aamma siulittaasup oqaatigereerpaa una aalajangiiffigissallugu siunnersuutaanngilaq. Asii Chemnitz Narupimut oqaatigissavara mamianartumik oqaaseqarsimaguma ajuusaarutigara. Taanna siunertarinngilara, aamma naggataatigut oqaatigisatit taakkua suliareqqinnissamut tikilluaqqullugit nuannaarutigaakka, tassalu oqaravit "tamuaqqilaariarlugu" takoriartigut qanoq ingerlariaqqittoqarsinnaasoq. Tassa ujartugara, taamaattumik tunginninngaanniit naammagisimaarpara aallarniutaasumik, immaqa sakkortuumik oqaaseqarneq taamatut eqeersaataammat maanna siunertaqartumik suleriaqqinnissamut sangusutut isikkoqarluni. Taanna nuannaarutigaara. Aamma Mikael Petersen Siumuminngaanniit ersarissaataanut aamma qujajumavunga. Ersaripput, kisianni ukua uppernarsarneqarsinnaanngitsumik kingumut qiviarnerit taakkua uanga akuliuffiginianngilakka.

 

Tassa uanga tunginninngaanniit pingajussaarlunga oqaaseqarpunga. Annertunerusumik oqaaseqaqqissanngilanga, kisianni nuannaarutigalugu Inatsisartut allaqqaataani immaqa naapeqatiivinngikkaluarlutik annertuumik sammivik pingaartoq, tassalu arlaatigut iliuuseqaqatigiissinnaanerup anersaava taanna sangujartuaarfigalugu ingerlammassuk aammalu tassani naalakkersuisup maanngaanniit suleqataajumalluni neriorsuuteqarnera nuannaarutigalugu assullu inuttaanut tulluutsillugu tikilluaqquvara. Qujanaq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Qujanaq. Tassa oqallinnerup aallartinnerani aammalu Naalakkersuisut akissuteqarnerminni uumap oqallinnerup maannamut allanngornera assorujussuaq malunnarpoq, soorlu siunnersuuteqartup aamma tamanna ersersikkaa. Soorunami demokrati eqqartorneqartillugu nalunngilarput Naalakkersuisut qanorluunniit akissuteqaraluaraangata Inatsisartut amerlanerit isumaat taanna malinneqartarmat. Tamannalu soorunami ataqqineqartariaqarpoq, naak manna oqallinneq aalajangiiffigisassaanngikkaluartoq.

 

Assorujussuaq oqallinnerup taamatut sangunera aamma Inatsisartunut ilaasortat paasinnilluarnerat nuannerpoq, tassami ajornartorsiutit eqqartorneqartut uani imaannaanngillat. Qanorluunniit oqaatsit assiginngitsut atorneqaraluarpata isumaqarpunga partiilersorneq soorunami ataqqivarput aamma kiffaanngissuseqarnerup iluani tamanna ingerlanneqartarmat. Kisianniuna oqalllinnerit ilaanni aamma partiilersorneq ingasaanneqaleraangami aamma ilaatigut isornartoqalersartoq. Taannaana pinaveersimatinniarlugu ilaatigut saqqummiussinitsinni oqaaseqartugut qanortoq-una oqallinneq una ingerlanneqarli partiilersorneq apeqqutaatinnagu. Tassa ajornartorsiutit imatut annertutigimmata, allaat ilinniartut, soorlu oqaatigineqareersoq aamma arlalinnit, ilinniartut ilinniareernermi kingorna, naak sulerusukkaluarlutik suliffimminniik tunuartitaasarmata. Aamma tamanna qularutiginngilara ilissi politikkeritut eqqumaffigilluinnarissi, naak ilaatigut Inuit Ataqatigiit oqaluttuata oqarnermini Sulisitsisut Peqatigiiffiat allallu tassunga attuumassuteqarsinnaasut tusarniarfigalugit telefonikkut apersorsimagaluaraat. Taamaattoq oqaatigineqarpoq ilinniartut ilinniareernerminni soraarsitaasartut ilisimaneqanngingajattut. Taanna tupannanngilaq tupinnaranilu, tassa taamatut Inuit Ataqatigiit paasiniaasimanerata ersersiinnarpaa massakkut pisortatigoortumik nalunaarsuineq taakkununnga tunngasumik amigaateqartoq. Uanga ilimaginngilluinnarpara Sulisitsisut Peeqatigiiffiata inuit qassit angerlartiinnartarlugit nalunaarsorsimassanerai. Ilimananngilaq tamanna. Aamma uanga politikkeritut nalunngilara saaffigineqartarnikka tunngavigalugit STI-mi ilinniartorpassuit, aamma ataasiinnaanngitsut ukua mekanerikeriinnaanngikkaluartut, allallu aamma taamanna pineqartartut. Taamaattumik ajornartorsiut imaannaanngitsoq uani oqallisigineqarnerata naggataa-tungaani aamma naalakkersuisup oqaaseqarnera uanga nuannaajallaatigaara, tassa soqutiginnimmat ajornartorsiummik aaqqiiniaqataanissamut peqataanissaminut. Taamaattumik isumaqarpunga aluttuinerit allallu oqaatsit maani naleqquppallaanngitsut atunngikkaluaraanni paaseqatigiilluta ajornartorsiummik qaangiiniarnissatsinnut tamatta peqataassasugut.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Siullermik eqqaasitsissutigissavara atuartitaaneq aammalu atorfiit nunatsinni maani qanga oqallisigigatsigit ersarissumik ujartorsimagiga atuarfinni praktiklærer-inik taaneqartartut atorluarnissaat qanoq pingaartitsigigiga. Tassa taakkua meeqqanullu oqaluttuaalertarmata, sunngorusuppit? Taannalu aallaavigalugu oqaloqatigilersarlugit, ilaanni pilerigisaraluatik tunuartitaarfigisariaqalersarpaat oqaloqatiginninnerup taamatut atorfinissagaanni suna piumasarineraa paasigaangamikku. Taanna amigaataanera uparuartorsimavara.

 

Naalakkersuisoq assorsuaq nuannaraara saqqummiussanni itigartitserpalaartumik atuareerlugu oqaloqatigiinnermi oqaasaqqinninni paasinnittumik nipeqarnerit. Tassa taamaattussaavoq. Oqallinnerup anguniagarisarpaa akerleriikkaluit oqallinnerup ingerlanerani paaseqatigiillutik ingerlasinnaanerat. Suliffeqarfippassuit atornerluileqinapput, taanna oqaaseq nuanninngikkaluarpoq, tassami oqareerpunga suliffeqarfiit tapiiffigineqarnissarsui tamaasa maani eqqartorneqanngimmat. Aammagooq napasinnaanngitsukassaat tapersersuleqinagatsigit. Tamakkuukua uanga uparuarikka taanna pineqanngimmat. Siunnersuummik iluatissarnerit assorsuaq nuannaraara aammalu aningaasaateqarfiliornissamik siunnersuuteqartup oqaasia aamma akerlilernagu kusanartumik oqaatigalugu.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat annerusumik oqaaseqarfigisariaqassanngilara. Una pivarput, ilinniartitaq, tassalu sulisinnaasutut allagartartaartoq unitsitaq, taanna uniinnaqqunagu siunnersuutigineqarmat uniinnaqqunagu, tassalu soraarsitaalluni taakku pillugit. Qanoq-una iliorluta taanna maani ingerlateqqinniaripput? Tassa qitia oqallinnerup. Takingaatsiartorsuarnik Asii Chemnitz Narupip oqaasii tusarnaaraluarpakka, kisianni aana tamaasa tusarnaareerlugit oqaasererusutara: Nuannarisarpakka naalakkersuinermik ingerlatsisut namminneq eqqarsarsinnaaneri. Paasiniaanipilorujussuit ilaannikkut pisariaaruttarput nammineq qulequtaq tusaannarluguluunniit pissutsinut ikkugukkaanni. Uanga telefoneqattaassaguma uani saqqummiunneqartumi taagukkat tamaasa oqaaseqassaguma, piffissaqarfiginngilluinnarpara. Allaallu ima sapiitsuliortigaanga akineqanngitsoq utaqqigaluarakku akineqassasoq, tassa atorfilitttagut uanga saassutarissanngikkikka maanngaanniit. Taanna oqaatigineqanngilaq, kisianni qamuuna nalunngilara taamaaliortussaananga, kisiannili taamaaliornera tusareerparsi. Politikkeritut aamma oqaaseqarsinnaaneq tassaniippoq.

 

Siumup oqaaseqartua Mikael Petersen oqallorissaaraluarpoq-aasiit. Kisianni isumaqatigisinnaavara oqaatsit suarsuttut nalilerneqassappata aamma ajuallamisaarsinnaammat. Assorsuaq pissanngatigigaluarakku taanna oqaaseq paradoksproblemer uanga paasinagu nassuiarniarsarisimasara Naalakkersuisut partiiata oqaluttuata uani nassuiarsinnaassagaluarneraa. Uanga oqarama taanna siumortanngilara, qanoq-una atorneqartoq, kalaallisullu aamma oqaatigisaraluara oqaaseqarfiginngilaa. Uanga nuannarinngisara, kisianni partiilersuunnagugooq una ingerlanneqarli, tassa Kattusseqatigiinniit uparuartuinermi taama oqarmat.

 

Uanga tupiginngilakka Kattusseqatigiit oqartuartarmata partiiunnginnamik, taamaattumillu partiilersuunnagit tamakkua nalilersortarlugit, kisianni Mikael Petersenip uannut uparuarsissutaa, tassa taanna kusanarpallaanngitsoq, tassa uanga ileqqorissaarnerminngooq peqartariaqartunga. Uanga ileqqorissaangaarama aajuna imannak oqarpunga, aamma taamaaliortussaammata oqaaseqartut, ataatsimiinnermik aqutsisoq-aa, utoqqatserpunga. Taamaaleriarlugu oqaaseq aatsaat oqaatigaara. Aamma taamaattussaavoq.

 

Uanga ataatsimiittarfippaalussuarni ataatsimeeqataasarsimavunga, politikkerillu imaannaanngitsut aamma oqalukkumatuut ilaaffigisarlugit. Oqariartaatsit uanga ilikkarsimasakka massakkut atussagaluarukkit paasineqaannartariaqarpoq tassaasarmata uagut atortakkagut politikkerit qulliunerusut oqallissileraangamik. Tamanna Mikael Petersenip immaqa pulaffigisimanngilaa, ilikkartariaqarlugulu politikkerit imminnut oqallisileraangamik oqaatsit ilaanni immaqa tusarnarpallaanngikkaluartut atoriataartarmatigit, kisiannili isumai suunersut paasisariaqarlugit. Oqaatsip-una taassuma tunuaniittoq suna? Kimulluunniit iluareqqusaarluni taamatut iliuuseqarneq politikkikkut imannarsuaq uparuartornagu erseqqissumik naatsumik oqaatigiinnarneqartartut: Imatut politikkimik qaatuussaqarsimasut tamakkuninnga ilikkagaqartarput. Aamma oqaluttuuttariaqassanngilarma 1976-imi pisimasunik. Uangalu akissagukkit tamakkuninnga uanga eqqaamasaqanngilanga, aamma oqarfigisariaqassaanngilarma puigutunerarlunga. Maani soorlu oqallinnermi taamatut eqqartuineq kialluunniit uppernarsarsinnaanngilaa taamaattoqarsimasoq, kisianni soorunami illit taamatut oqartissimasuugumma, taanna oqaatigisinnaavara ilinniarnermik soqutiginneruttulernitta nalaani taanna isumaammat, oqartarlutik: Ilami, qallunaarsuit isumatupput. Suulluunniit qallunaat attorsimanngilluinnagaat kalaallit taama oqaatigisarallarmatigit.

 

Massakkut oqariartaaserput allanngoriartoqaaq kalaaleqativut angusarissaarsernerulersillugit, allaat oqartariaqalerluta: Kalaalerlu ilikkaruni imannaannaq pissanani. Ineriartornerup tamakku ingerlaneri uanga uani oqaaseqarninni assorsuaq qitiutippakka, qallunaaluarnertullu aamma taakkua nalilerneqaqqunagit taama oqarpunga. Uteraangamik sulerusukkaluarlutik suliffik inuttaqareersoq pigaluarlugu, pigaluarlugu utiinnartarnerat mamiagisara maanilu aamma saqqummiulluarsimasara eqqaamaneqartoq, taakkuukua eqqaamallugit immaqa sakkortujaarsuarnik oqartunga, oqariartaaserli atugara utertissanngilara politikkerit imminnut taamatut oqartarmata, illuatungimik nalunngereertarmagu taamatut oqaaseqartup suna pigaa.

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Taava oqaaseqartussaq tulleq tikitsinnagu uanga aqutsisutut erseqqissaatigissavara, uani oqaaseq Otto Steenholdtip ujartugaa saqqummiussissutimi kalaallisut allassimatillugu takunnginnakku, nassuiarneqarnissaa kissaatigigaluaraa maani sivitsorsaataasariaqanngitsutut isumaqarfigaara.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Tassa maani Inuit Ataqatigiinninngaanniit saqqummiussatsinni erseqqissumik oqaatigivarput aamma pingaartuaratsigu suliatta misissorluarnissaa, taamaattumik aallaavissanik misissuisimavugut aamma suliffissarsiuussisarfiit paasiniaaffigalugit ilumut ilisimasaqarnersut, qanoq annertutiginersoq taanna ajornartorsiut, ilinniarsimasorpassuarnik suliffissaaleqisoqarnersoq, tassanilu paasisat aallaavigalugit oqariartuuterput saqqummiupparput, eqqoriaanerunngitsoq. Taamaattumik isumaqarpunga aamma taanna eqqarsaatigisariaqartoq uani piffissaqarneq piffissaqannginnerlu soorunami apeqquserneqarsinnaasut, kisianni aamma pingaartitsilluni paasiniaaneq aamma tassani pingaarutilerujussuuvoq.

 

Una kommunit qaammatit tamaasa suliffissarsiuussisarfiit pisussaapput, aamma taamaaliortarput nalunaarsuisarlutik suliffissaaleqisut qanoq amerlatigippat, ilinniarsimasut qanoq amerlatigippat, qassiniit qassinut ukiullit. Tamakku tamaavimmik allattorneqartarput aamma qarasaasianut ikkussorneqartarput aammalu ingerlateqqinneqarlutik. Taamaattumik ajornanngilaq tamakkua aqqutigalugit aamma paasiniaassalluni, kisianni amigarsimappata aamma soorunami eqqarsaqqittoqartariaqassaaq. Taakku misissorneqartariaqassapput ilumut ajornartorsiut ilimagisamit annertuneroqinersoq, aamma tamanna maluginiarpara sulisoqarnermut naalakkersuisup suliassatut misissugassatut tigugaa.

 

Una ajornartorsiut eqqartugarput isumaqarpunga aamma illua-tungaanut saatillugu eqqarsartariaqartugut. Tassa pinaveersaartinniarlugu qanoq iliorsinnaavugut? Ilinniartitaaneq qiterivaa ilinniartitaanerit aaqqissuulluakkamik ingerlanneqarnissaat. Erseqqissumik paasineqarnissaa suut-uku ilinniakkat pisariaqartikkigut? Qanoq amerlatigisut pisariaqartippagut? Taakkulu aallaavigalugit ilinniartitaanerit ingerlasariaqarput siunertaralugu ilinniarnertik naammassippassuk naammassisut suliffissaqartinniarnissaat. Suliffissaaruttussanngorlugit ilinniartitsijuaannarsinnaanngilagut, aaqqissuulluakkamik tamakku tamarmik ingerlanneqartariaqarput naatsorsorlugillu, aamma suut ilinniakkat suut amigaatiginerigut taakku aallaavigalugit pilerisaarinerit annertunerusut inuusuttunut, suut-ukua ima annertutigisumik pisariaqartikkigut, taava inuusuttunut annertunerusumik kajumissaarutigalugit ingerlattariaqarpgut.

 

Qujanartumik aamma ilinniaqqittartut amerlapput massakkut. Immaqa ilinniakkaminnik suliffissaarussimagunik ilinniarsimallutik, taava uninngaannarneq ajorput, ilinniaqqinnissaminnut ingerlaqqittartut amerlasoorparujussuupput qujanartumik ullumikkut. Taamaattumik taanna eqqarsaatigillaqqunaqaaq utaqqiinnarnagu ilinniartut naammasinissaanut suliffissaaruppat aatsaat ikiorsernissaa ujartussallugu. Soorunami pisariaqarpat taanna taamaasiorneqarsinnaavoq aamma ujartorneqarsinnaavoq, kisianni pinaveersaartinnissaa ilinniartitaanerit aaqqissuulluarnerisigut taanna isumaqarpunga pingaaruteqartuusoq aammalu aningaasarpassuit ilinniartitaanernut suliffissaaruttussanngorlugit ingerlasussanut taakku pinaveersaartissinnaagatsigit taamaalillugit.

 

Mikael Petersen, Siumut:

Attaviitsup hr. Otto Steenholdtip kingullermik oqaaseqarnermini apeqquteqarfigaanga, sooq oqaaseqarfiginnginneriga taamatut imminut asssortuuttumik, assortuuttutut ittumik naalakkersuisup, Siumup naalakkersuisuutitaata oqariartuuteqarnera, tassa paradoks aallaavigalugu qallunaat oqaasiat, taanna soorlu oqaaseqarfiginnginneriga. Isumaqarpunga erseqqissaatigisariaqarlugu oqareeratta Siumuminngaanniit Naalakkersuisut akissutaat tusaatissatut tigullugu. Naggataatigut taama ersaritsigisumik oqaatigaarput, taamaattumik paatsuugassaanngilaq. Aamma ilumoorluinnarpoq Naalakkersuisut akissuteqaataanni oqarmata, ajornartorsiut matumani pineqartoq taanna imminut assortuuttutut ittoq annikillisarniarlugu iliuuserineqarsinnaasut makku Naalakkersuisut tikkuarusuppaat, taava tikkuartuipput assigiinngitsunik. Tassani isumaqatigiilluinnarpugut. Taanna erseqqissaatigiinnassavara.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq: