Ullut ataatsimiiffiusup arfineq-pingajuat, tallimanngorneq oktoberip 5-aat 2001, nal. 14:58

Oqaluuserisassani immikkoortoq 47

Sanaartornermut maleruagassat 1982-imeersut allanngortinneqarnissaat pillugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Siunnersuuteqartoq Mogens Kleist sinnerlugu saqqummiussissaaq Anthon Frederiksen)

(Siullermeernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

 

 

Anthon Frederiksen, Kattsusseqatigiit:

Qujanaq. Inatsisartut suleriaasiat § 32 immikkoortoq siulleq naapertorlugu imaattumik aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpunga (Mogens Kleist). Sanaartornermut maleruagassat 1982-imeersut, sanaartornermut maleruagassat teknologikkut teknikkikkullu ineriartornermut malinnaasinnaaqqullugit allannguutissaannik piaartumik siunnersuuteqaqqullugit Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik inatsisarut aalajangiiffigisaassaattut siunnersuut.

 

Siunnersuuteqarninnut tunngaviuvoq sanaartornermut maleruagassat 1982-imeersut 1987-imi allannguuteqartinneqartut teknologikkut teknikkikkullu ineriartornermut naapertuuttunngorlugit nutarterneqarnissaat kissaatigigakku. Qallunaat nunaanni sanaartornermut maleruagassat kingullermik 1995-imi nutarterneqarput. Nunatsinnili sanaartornermut maleruagassat ullutsinni teknikkikkut pisinnaasanut sapinngisanullu naleqqussarneqarsimanatik.

 

Sanaartornermi ilinniagaqartut suliaqartut, ilaatigut oqaatigaat killilersuinerit amerlavallaartut siunissamilu nutarterisoqarneratigut assersuutigalugu teknikkikkut aaqqiissutissat il.il. atorneqartariaqarnerinut iluaqutaasumik piumasaqaasiortoqarsinnaasoq. Sanaartornermut maleruagassat allanngortinneqarnerisigut ilaatigut siunissamut ungasinnerusumut aningaasarpassuarnik sipaagaqartoqarsinnaassaaq. Teknologikkummi teknikkikkullu ineriartornerup kingunerisaanik ilaatigut pisortat sanaartortitsineranni sipaaruteqartoqarsinnaassammat.

 

Soorlu ilaatigut oqorsaatissat nalinginnaasumik atugassiat pitsaanerulersinneqassammata. Aamma pingaartippara sanaartornermut maleruagassatigut allanngortitsinermi sanaartornerup iluani nunatsinni naleqqussaasoqarnissaa. Neriuutigaara aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartut tapersissagaat. Taamaalillunilu Naalakkersuisut piaarnerpaamik inatsisartunut siunnersuummik saqqummiussissasut. Qujatippara.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut  Pilersuinermullu Naalakkersuisoq,

Siumut:

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortap Mogens Kleistip aalajangiiffigisassatut siunnersuutigaa sanaartornermi maleruagassat 1982-imeersup allanngortinneqarnissaa pillugu piaartumik Naalakkersuisut siunnersuusioqquneqassasut. Sanaartornermut maleruagassat ullutsinnut naleqqussarneqartariaqarnerat Naalakkersuisut isumaqatigaat suliarlumi aallartinneqareerpoq.

 

Kapitalit siulliit suliarineqareerput, taakkunani pineqarput: Siullermik aallaffissornikkut aalajangersakkat. Aappaattut illut aaqqissugaanerat, tassa sannaat. Pingajuattut ikumasoqarfiit pujoorfiillu. Sisamaat illup iluani pissutsit ilaatigut silaannaq isugutassuseq silaannarissaerneq il.il. Aammalu tallimaattut illut uumasuuteqarfiit aamma ingerlatsiviit.

 

Tassa taakkua pillugit kapitalit suliarineqareersimapput maannamut. Aalajangersakkat sinneruttut ukiap ingerlanerani suliarineqarumaarput. Naatsorsuutigineqarporlu sanaartornermut maleruagassanut iluarssaatanut siunnersuut piffissami januarip aallaqqaataaniit 2002-mi aprilip aallaqqaataanut isummerfigeqqullugit tusarniaassutigineqarnissaat.

 

Naatsorsuutigineqarpoq sanaartornermut maleruagassat nutaat 2002-mi junip aallaqqaataani atortuulerinnaassasut. Taamaattumik sanaartornermi maleruagassat nutaat suliarineqarnissaasa aallartinneqarnissaat Naalakkersuisut pisariaqanngitsuusoraat suliarineqarnerammi aallatinneqareermat.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Taavalu partiit Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuinut ingerlaqqissuugut.

 

Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Siumumiit imatut inatsisartuni ilaasortap Mogens Kleistip Kattusseqatigiinneersup aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa oqaaseqarfigissavarput. Siunnersuuteqartoq isumaqatigalugu qujassutigissavarput tamanna sioqqullugu Naalakkersuisut suliassaq suliaralugu aallartereersimammassuk. Aappaagulu junimi atuutilersussanngorlugu.

 

Taamaattumik suliaq ingerlareermat aalajangiiffigisassatut siunnersuut akuersaasinnaanngilarput. Iluatsilluguli Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput sanaartornermut maleruagassat 1982-imeersut qangali GTO-qarallarmalli atuuttut, ullutinnullu naleeussakkanik amigaarteqartut amerlasoorpassuartigut takussutissaqarmat sukumiisumik suliartik suliareqqullugu. Tassanilu sanaartornermi ilinniarfik Sisimiuniittoq tusarniaanermi ilanngullugu peqataateqqullugu.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortap Mogens Kleistip Kattusseqatigiinnniit siunnersuutigaa sanaartornermi maleruagassat teknologikkut teknikkikkullu ineriartornermut malinnaasinnaaqqullugit Naalakkersuisut peqquneqassasut tamanna pillugu suliaqaqqullugit. Aallaqqaammut Atassummiit oqaatigissavarput siunnersuut tamakkiisumik taperseratsigu. Sanaartornermut maleruagassat ukiuni kingullerni arlalitsigut ullutsinni naleqqussarniarneqartarput tamannalu Atassummiit ilisimaarivarput kisiannili aamma nalunngilarput GTO-qarallarmalli malittarisassat tamakkiisumik naleqqussarnerat suli naammaginartumik naammassineqarsimanngitsoq. Soorlulumi aamma Naalakkersuisup akissuteqaataani tamanna ersersinneqartoq.

 

Suliassaq suli naammassineqanngilaq, naak oqaatigineqartutuut kapitalit arlallit maannamut naammassineqareersimagaluartut. Suliamut susassaqartunut tusarniaassutiginissaanut siunnerfik kiisalu maleruagassat atuutilerfissaat junip aallaqqaataa ukioq 2002 tagginneqaraluartoq taamaattoq naammaginngilarput Naalakkersuisut oqarmata imaluunniit oqaannarmata maleruagassat nutaat suliarineqarnissaasa allanngortinneqarnissaat pisariaqanngitsuusoralugu.

 

Atassut isumaqarpoq suliassaq pimoorullugu suliarineqartariaqarlunilu naammassivinniartariaqartoq tamannalu pisariaqartoq. Tassami kinguaatoortoqartarpoq. Pilersaarutinik naammasinninngitsoortoqartarpoq. Ilaatigut sulisut taarseraattuarnerat allallu peqqutigalugit. Taamaattumik Naalakkersuisunut kissaatigissavarput suliassaq naak aallartisarneqareeraluartoq pimoorullugu aasamut qulakkeerlugu naammassiniaqqullugu. Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut taperserparput.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Qularutissaanngilaq sanaartornermut maleruagassat allanngortinneqarnerisigut inuiaqatigiinnut iluaqutaasussamik sipaagaqartoqarsinnaanissaa. Sisimiuni sanaartornermut ilinniarfiup immikkoortortaani Center for Artisk teknologimi ingeniøritut ilinniartut maanna takutereersimavaat illut kiassarneqarnerinut aningaasartuutit appartinneqangaatsiarsinnaassut kiassarnikkullu uuliamut annikillerutissaq illunut affarleriinnut ukiumut 3.000 literip angeqqatigisinnaagaa.

 

Sanaartornermut maleriagassalli 1982-imeersut tamanna maanna ajornakusoortippaat assersuutigalugumi naqqit kissartut atorlugit init kiassarnerit maanna inatsisinik unioqqutitsinerup- put naak kiammik atuinerup millisinneqarnissaanut pisariitsumik tamakku periarfissalluaraluartut. Seqerngup qinngorneranik iluaquteqarluni nunatsinni atorluaanerunissaq sanartornermut maleruagassat 1982-imeersuunerannit aamma akimmisaartinneqarput. Tamanna uggornarluinnarpoq, Sisimiunimi misileraanerit maannamut aamma takutissimavaat seqerngup qinngorneranit Danmarkimut nunanullu allanut sanilliulluta iluaquteqarnerusinnaasugut ikummatissamik uuliamik pisariaqartitsinitta annikillilerneqarneranik aamma kinguneqarumaartussamik.

 

Sanaartornermut maleruagassat 1982-imeersut nunatsinni ullutsinni pissusiviusunut naleqqussarneqartariaqarmata taamaammat Inuit Ataqatigiit isumaqarluinnarpugut.

 

Taamaattumik nuannaarutigivarput Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqarnerminni suliaq tamanna aallartinneqareersimasoq aamma ilisimatitsissutigimmassuk. Naatsorsuutigineqartorlu sanaartornermut maleruagassat nutaat aappaagu tassa 2002-mi junip aallaqqaataaniit atortuulersinneqassasut.

 

Taamatullu oqaseqarluta Inuit Ataqatigiit iluaralugu Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissutigisaat tusaatissatut tiguarput.

 

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattusseqatigiinniit imatut naatsumik oqaaseqassuugut. Siullermik Kattusseqatigiinniit siunnersuuteqartoq ilumoornerassavarput sanaartornermut maleruagassap maannakkut nutarterneqartariaqarnera eqqaammagu. Tassami ukiuni kingullerni europami sanaartornermut piumasaqaatit annerusumik minnerusumilluunniit nunatsinnut nuuginnarlugit ilaatigut nunatsinnulluunniit naleqqussarnagit GTO-qarallarnerata nalaanitut ingerlanneqartarmata.

 

Naak nunatsinni pissutsit europamut pissutsinut assersuunneqarsinnaanngilluinnaraluartut. Taamaattoq sanaartornermut piumasaqaatit maannamut allanngortinneqaratik atortinneqarput. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq nunatsinnut naleqquttunngorlugit sanaartornermi maannakkut maleruagassaqalernissaa.

 

Kattusseqatigiinniit iluarisimaarparput maannakkut suliat Naalakkersuisunit aallatinneqarsimammata. Taamaaliornikkut neriuutigaarput nunatta silaannaanut nunatsinni sanaartorneq naleqqussarneqarumaartoq. Naggataatigut neriuutigaarput nunatsinni sanaartornermut suliaqartut sapinngisamik tusarniarneqarumaartut. Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkeruisut akissutaannut isumaqataavugut.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Sanaartornermut maleruagassat 1982-imeersut allanngortinneqarnissaat siunnersuuteqartup piumasarisaa akilluarneqarpoq oqaatigineqarluni suliassaq aallartinneqareersoq. Tassa taakkua taagukkat kapitalini taasa suliarineqareersut. Taavalu taakkua sinneri ukiap ingerlanerani suliarineqarumaartut, isumaqarpunga akissuteqaammi oqaatigineqartut naammagisimaarlugit oqaatigisariaqarlugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattsusseqatigiit:

Siunnersuuteqartoq sinnerlugu qujaniarpunga Naalakkersuisut akissuteqaataannut tassa paasinarmat suliaq maannakkut ingerlanneqartoq aammalu snaartornermi maleruagassat allanngortinneqarnissaat pillugit kingusinnerusukkut saqqummiisoqarumaartoq. Taamaammallu nuannaarutigivara aamma ilaatigut suli Atassumminngaaniit sakkortusaasoqarluni oqaatigineqarmat allaat suliassaq pimoorullugu qulakkeerneqarnissaa aasamut naammassiniarneqassasoq.