Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq-pingajuat, ataasinngorneq oktoberip 15-iat 2001, nal. 16:35

Oqaluuserisassani immikkoortoq 66 

Piniartut tuttutaminnik 31. december 2001 tikillugu tuniniaasinnaatitaanissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Godmand Rasmussen)

(Siullermeernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Taava tullianut ingerlaqqissaagut, tassalu immikkoortoq 66, tassalu piniartut tuttutaminnik 31. december 2001 tikillugu tuniniaasinnaatitaanissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut, tassani siunnersuuteqartoq Godmand Rasmussen saqqummiusseqqussavara.

Godmand Rasmussen, Atassut:

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiat § 32, immikkoortoq 1 naapertorlugu aalajangiiffigisassatut imaattumik siunnersuuteqarpunga:

 

Naalakkersuinikkut politikikkullu anguniagaavoq nioqqutissanik kiisalu inuussutissanik nunarput sapinngisamik tamaat pilersornerulissasoq, tassani isumaalluni avataanit eqqussinerup annikillineqarnissaa, tamannattaarlu aammattaaq inuussutissanut atuuppoq.

 

Ukiulli makku nalerorpagut nunarput tuttorpassuarnik uumasoqalerluni, tassani ilisimaneqartutuut ukiumi 2000-imi tuttutassiissutaasut 13.000-it nugunneqanngilat, 2001-imilu 24.000-it sinneqalaartut tuttutassiissutitut pisassiissutaapput, taakkulu ngunneqarnavianngillat naak biologinit tmakkeqquneqaraluartut, naluneqanngittutuummi pisarineqarsinnaasut killilerujussuussapput peqqutigalugu inuutissarsiutigalugu piniartut tunitsivissaat killeqareeqqimmata.

 

Tamatumanilu pissutaasut ilanginngitsuungilaat tuttunniarnermi naanerata kingorna tuttut pisarineqarsimasut tuniniagaasarnerisa piffissarititaasullu sivikkippallaartumik killilerneqarsimanerat, tassami piniartut aasaq manna oqaatigaat Nassutuumi Sisimiullu isortuani tuttut toqararsimaqisut, pingaartumillugooq norraat, aammalugooq nuna tipeqaluni aammalugooq tupinnanngitsumik niviugappassuaqarluni.

 

Taamaattumillu uanga ersissutigaara tuttut nunami neriniarfimmini nujunnermikkut tuttoqassutsikkut navianaatilimmik pisoqalerumaarnera, taamaattumillu siunnersuutigissavara piniartut tuttutamnnik 31. december 2001 tikillugu tuniniaasinnaatitaajuassasut, qeritisivimmi piniartunut immerneqartuartarmata, naluneqanngitsutuummi juullip qaammataani neqinik annertuunik pisariaqartitsisoqalertarmat, tamatumanilu iliuuseqarnitsigut piniartut aningaasarsiornerisigut annertuumik ikiorsiiffigisinnaasagaluaratsigit tuttut pinngortitami nammineq toqorartiinnarnagit.

 

Neriuutigaaralu siunnersuutiga ilassilluarneqarumaartoq.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, Inatsisartunut ilaasortaq Godmand Rasmussen inuussutissarsiutigalugu piniartut tuttutaminnik 31. december 2001 tikillugu tuniniaasinnaatitaanissaanik siunnersuuteqarpoq.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuummini Inatsisartunut ilaasortap Godmand Rasmussenip tikkuarpaa naalakkersuinikkut anguniagaasoq nunarput inuussutissanik sapinngisamik annertunerpaamik imminut pilersorniartariaqartoq.

 

Taamatuttaaq naalakkersuinikkut anguniagaavoq inuussutissat peqqinnartuussasut nutaajussasullu. Taamaattoqarnissaa Naalakkersuisut isumannaarpaat inuussutissat suliarineqartarnerat, assartorneqartarnerat tuniniarneqartarnerallu pillugit malittarisassatigut ullumikkut atuuttuni. Kalaalilimineerniarfinni piniartup aalisakkat piniakkallu suliarineqanngitsut uumasut nakorsaannit nakkutigisaanngitsumik atuisunut toqqaannartumik tuniniarsinnaavai, tassami atuisut nammineerlutik misissuinermikkut nioqqutissat pitsaassusiat naliliivigisarsinnaammassuk.

 

Tuttut neqaanni kalaalimineerniarfinni tuniniarneqartunik bakteriaqassusimik misissuinerit inernerisa tamarmik takutippaat pisaqarnerup kingornatigut ullup ataatsip marlulluunniit qaangiunneranni bakteriaqassutsimut tunngatillugu tuttup neqaa pitsaasuusartoq. Ullut marluk qaangiunneranni bakteriaqassusia annertuseriarujussuartarpoq, taamaaligaanngat bakteriat inuummarlutsitsilersinnassut ajornerpaappallut napparsimalersitsisinnaasut ajornartorsiutaalersinnaasarput.

 

Qerititsineq bakteriaqassutsimut annikkilliliissitsissutaasinnaanngilaq, taakkuli amerliartornissaat kigaallatsinneqarsinnaalluni. Neqi aappat, bakteriat amerliartoqqilissapput.

 

Piniartut tuttup neqaa toqqortarerusukkunikku allatulluunniit tunisassiarerusukkunikku suliffeqarfittulli allatut inuussutissanik tunisassiortutuut akuereqqaarneqartussaapput, suliffeqarfiit inuussutissaleriffiusut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat normu 21, 27. juli 1998-imeersumi maleruagassat malillugit, tassanimi qulakkeerneqarmat tunisassiortut nioqqutissat peqqinnartut tuniniaavinnut neqeroorutigisassagaat.

 

Naalakkersuisuni nassuerutigissavarput inuussutissanut tunngassuteqartut soqutigisanut aporaaffiummata, piniartutut inuussutissarsiortortagut tapersersorusullugillu tunisassiagut naleqarnerulersikkusuppagut, suliffisuarni suliffissanik pilersitsiortorusuppugut kiisalu nunanut allanut inuussutissanik tuniniaanitsigut nunatsinnut eqqussukkat avammullu tuniniakkat oqimaaqqatigiissaarnerisigut nunatta aningaasarsiornera pitsaanerulersikkusupparput.

 

Taamaammat assigiinngitsunik soqutigisallit akornanni oqimaaqqatigiittoqarnissaa nassaarisariaqarparput, aalajangiusimallutigulu tassunga peqatigitillugu tunisassiassat maannakkornit annertunerusumik aqutaralugit inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut annertunerpaamik iluanaarutaasinnaaniassammata.

Piniartut uumasut nakorsaannik nakkutigisaanngitsumik aalisakkat neqillu kalaalimineerniarfinni atuisartunut tuniniarsinnaavaat, suliffeqarfiit inuussutissanik nunatsinni tuniniagassanik tunisassiornissamik akuerisaasut uummasut nakorsaannik nakkutigisaallutik tunisassiassat suliarisarpaat, suliffeqarfiit ataasiakkaat EU-mi tuniniaavinni tuniniagassanik nunanut allanut annissuinissaminnut akuerisaapput.

 

Naalakkersuisut isumaqarpugut suliffeqarfiit nunanut allanut tuniniaasinnaanissaat anguniarusunnartuusoq, tuttummi neqaanni uagut nammineq nerinngisatsinnik tuniniaanissamik tamanna periarfissatuaammat. Neqip pinngortitamit pissarsiarisartakkatta tamakkerlugu nerinissaanut maani nunatsinni najugaqartuusugut ullumikkut ikippallaarpugut. Suliffeqarfiit inuussutissaleriffiusut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaani normu 21, 27. juli 1998-imeersumi anguniarneqarpoq aalisakkanik piniakkanillu kalaalimineerniarfinni tuniniaanerup aammalu suliffissuarmi tunisassiortarnerup immikkoortisimanissaat, tassami kalaalimineerniarfimmi pisisut nammineerlutik pisiassatik naliliivigisinnaavaat, suliffissuarmili tunisassianik pisisut tunisassiap pitsaasusianik ernummateqaqqunagit tunisassiortunut piumasaqaatit arlaqartut atuupput.

 

Naalakkersuisut kissaatigaat atuisut inuussutissanik peqqinnartunik eqqiluisaarnerullu tunngatillugu ernumananngitsunik pissaqartinniarlugit qulakkeerisoqarnissaa, taamatullu inuup peqqissusiata pingaartinneqarluinnarnissaa. Taamaammat Naalakkersuisut siunnersuut saqqummiunneqartoq tapersersorsinnaangilarput, taamaaliortoqassappammi peqqinnisamut tunngatillugu kinguariartoqassammat,tamannami tuttut neqaasa bakteriaqassusiinik misissuinerit siuliini taasama takutereermassuk.

 

Siunnersuut aappassaaneerneqartinnagu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliami suliarineqassasoq Naalakkersuisut kaammattuutigivarput.

 

Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua:

Piniartut tuttutaminnik 31. december 2001 tikillugu tuniniaasinnaatitaanissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuummut Siumuminngaanniit ima oqaaseqarfigissavarput:

 

Inatsisartunut ilaasortaq Godmand Rasmussenip siunnersuutigaa tuttunniarfiup iluani augutsip aallaqqaataaninngaanniit 30. september 2001 iluani piniartut pisaminnik tuniniaasinnaanissaaq 31. december 2001 tikillugu Siumumiit paasilluarlugu ima oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuuteqartoq paasisinnaavarput piniartut tuttutaminnik tuniniaasinnaanerat saqqummiussiffigimmagu, kisiannili tamanna nalunngilarput piniagassanut killilersukkanut sunulluunniit taamaaliortoqarsinnaanngimmat, ingammik peqqinnissaq eqqarsaatigalugu, aammali Siumuminngaanniit piniartut pisaminnik nutaanik kalaalimineerniarfinni suliffeqarfinnilu tuniniaasarnerat illersortuaratsigu.

 

Naalakkersuisut saqqummiussaminni nassuiaanerat tunngavigalugu Siumumiit taamatut naatsumik oqaaseqarlunga siunnersuut akuersaangilarput, Naalakkersuisut saqqummiussaat isumaqatigaarput aappassaaneerneqannginnermini Peqqinnissamut Ataatsimiititaliami suliarineqassasoq.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartuni ilaasortaq Godmand Rasmussen piniartut tuttunik 31. december 2001 tikillugu tuniniaasinnaanissaanik, tamatumunngalu tunngatillugu Atassumiit imaattumik oqaaseqassaagut:

 

Siunnersuuteqartup siunnersuuteqarnermi tunngavigai aasaq manna tuttutassiissutigineqartut amerlaqisut pisarineqarsimasut, naak aamma amerlaqisut pisarineqarsimanngikkaluartut, nalunngilarput piniartut amerlaqisut amerlasuunik pisassinneqarsimanertik tunngavigalugu amerlasuunik pisaqarsimasut, tuniniaasinnaanerullu sivikippallaarnera tunngavigalugu tuninngitsuukkamik ilaat qerititsivinnut toqqortiinnarsimasaasa tuniniarneqarnissaat anguniarlugu 31. december 2001 tikillugu tuniniaasoqarsinnaanera siunnersuutigineqarpoq.

 

Piniartut aningaasarsiorsinnaanerat eqqarsaatigalugu siunnersuut soqutiginarluinnarpoq, piniartummi aningaasarsiorsinnaannerminnut periarfissaat ulluni makkunani annikitsuararsuupput, pingaartumillu nalliutut nalaani piniartut sinnerussaminnik tuniniaasinnaanissaminnut periarfissinneqarsinnaaneri periarfissatsialaavoq pitsaasoq, kisannili aamma Atassummiit pingaartilluinnarparput pisisartut pitsaasumik pisiassaqarnissaat, tassami piniartut illersussagutsigit tuniniagaat pitsaasuunissaat pingaartitarilluinnartariaqarparput, tamatumani pingaarmat kikkunnut tamanut innarliisoqannginnissaa.

 

Taamaattumik siunnersuut oqallisigilluareerlugu Naalakkersuisullu akissuteqarnerminni pingaartutut oqaatigisaat pitsaassutsimut tunngasut, tassa bakterianut tunngasut eqqarsaatigalugit Peqqinnissamut Ataatsimiititaliami nalilersorluarneqarnissaat inassutigissavarput, tamatumani tuniniaasinnaaneq akuerineqassagaluarpat akuerineqassangikkaluarpalluunniit pitsaaqqutaasinnaasut akornutaasinnaasunulluunniit tunngasut paasissutissat ersarissut nalilersorneqassammata.

 

Naggataatigut oqaatigissavarput siunnersuut tunngaviatigut tapersersornarmat, oqareernitsigullu mianersornarsinnaasut ataatsimiititaliami nalilersoqqissaarnissaat pingaartipparput, ataatsimiititaliallu nalilersuereerluni Inatsisartunut saqqummiinissaa qilaarluta utaqqissavarput.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartunut ilaasortaq Godmand Rasmussen inussutissarsiutigalugu piniartut tuttutaminnik 31. december 2001 tikillugu tuniniaasinnaatitaanissaanik Inatsisartunit aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq.

 

Siunnersuuteqartoq eqqortumik oqarpoq naalakkersuinikkut anguniaagassoq nioqqutissanik kiisalu inuussutissanik nunatsinni innuttaasut sapinngisaq tamaat pilersornerulernissaannut aqqutissanik ajortuinerit ingerlanneqartut, tassani isumaalluni avataanniit neqinik eqqussuinerup annikillineqarnissaa.

 

Tamanna qanittukkut savaaqqat neqaat nunatsinneersuut akiisa appartinneqarnissaat siunertaralugu Inatsisartunit akuerineqartumik iliuuseqarnitsigut naqissuserneqaqqippoq.

 

Naluneqanngitsutuullu ukioq manna tuttuttassiissutaasut 24.000-it pisassiissutaapput, taakkualu nungunneqarsimanissaat ilamananngilaq. Tamanna assigiinngitsunik pissuteqarpoq, ilaatigut tuttut pisarineqarsimasut tuniniagaasarnerat ajornartorsiutaasoq nalunngilarput, aammalu piffissarititaasup sivikippalaartumik killilerneqarsimanera pissutaaqqataavoq.

Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut tassalu inuussutissat peqqinnartut aammalu allatigut peqqinnissakkut illersorneqarsinnaasut annertusarneqartuarnissaat anguniagaasoq tapersersorparput. Tamannalu Naalakkersuisut inuussutissat suliarineqartarnerat assartorneqartarnerat tuniniarneqartarnerat pillugit ullumikkut malittarisassatigut isumannaarsimagaat isumaqarfigaarput. Tassanimi qulakkeerneqarmat tunisassiortut nioqqutissat peqqinnartut tuniniaavinnut neqeroorutigisassagaat.

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigisarparput umiatsiaararsorlutik piniartut aalisartorlu tassaammata; "tamatsinnut neqinik aalisakkanillu nutaartugassaqartitsisut." Kalaalimineerniarfimmi piniakkat suliarineqanngitsut uumasut nakorsaannik nakkutigisaanngitsumik atuisunut toqqaannartumik tuniniarneqartarnerisigut nunatsinnut avataaniik eqqussuinermut annertuumik killilersuisupput. Taamaalillutillu nunatsinni aningaasat kaaviiaartinneqarnerannut pingaarutilimmik inissisimasuullutik. Tassani atuisut nammineerlutik misissuinermikkut nioqqutissat pitsaassusiat naliliivigisarpaat.

Nuka A/S-ip pilersinneratigut aalisakkat piniakkallu nunatsinni pisarisartakkatta nunatta imminut pilersorsinnaasusianut atorluarnerulernissarput siunnerfigaarput. Aammalu Nuka A/S-mi tunisassiat peqqinnissakkut allatigullu illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqartarnissaat qulakkeerniarlugu inuussutissalerinermi piumasaqaatit atuutsinneqartut tunngavigalugit ingerlanneqarlutik.

Taamatullu inuup peqqissusiata pingaartinneqarluinnarnissaa qulakkeerniarneqartarluni, taamaaliortoqartarpoq savanik tuttunillu nujuitsunik toqoraanermi, nutaatullu Kangerlussuarmi umimmannik tunisassiornermi.

Tamakku tunngavigalugit Inuit Ataqatigiit piniartut tuttutaminnik 31. december 2001 tikillugu tuniniaasinnaatitaanissaannut Naalakkersuisut tapersersuinnginnerat isumaqatigaarput, taamaaliortoqassappat nunatsinni peqqinnissamut tunngatillugu kinguariartoqarnissaa ernumanarmat. tamanna tuttut neqaasa bakteriaqassusiini misissuinerit takutereermassuk.

Naggataatigu Inuit Ataqatigiit kaammattuutigissavarput kalaalimineerniarfinnik atuisuusut pisisartullu piumasaqaataannut naleqqussaanissamut kommune-t piumassuseqarneroqqullugit.

Taamatut siunnersuut oqaaseqarfigalugu aappassaaneerneqartinnagut peqqinnissamut ataatsimiitsitaniami suliarineqassasoq Inuit Ataqatigiit inassutigaarput.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit.

 

 

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Piniartut tuttunik 31. december 2001 tikillugu tuniniaasinnaanissaat pillugu aalianngiifittut siunnersuut. Inatsisartunut ilaasortat Godmand Rasmussenip aaliangiiffigisatut siunnersuutaa Kattusseqatigiinniik imatut oqaaseqarfigissavarput: "Kattusseqatigiinniik aalajangiiffigisatut siunnersuut soqutigalugu pingaartutullu nalilerlugu eqqartorsimavarput, minnerunngitsumillu pissutsit ullumikkut piviusut aallaavigalugit pingaartikkatsigut."

 

Soorluttaaq aamma uanga nammineerlunga 26. marts 2001-imi taamatorluinnaq imalimmik oqaluuserisassanngortitsisimagaluartunga, ullormilli ataatsimik tunniussinissaq kinguartoortillugu pissutigalugu saqqummiunneqanngitsumik aammalu neriuutigisimagaluarlugu ukiamut ataatsimiinnermut, tassa ullumikkumut ilanngunneqarumaartoq. Taamaatumik oqaluuserisassamik saqqummiisoq isumaqatigilluinnarpara inatsimmi naapertorlugu tuttut piniagaaffisa unitsinneraniik ullut 14-it qaangernerisa kingorna tuttut neqaa kalaaliaqqami tuniniaqqusaaunnaarsimammata.

 

Taamatullu aaliangersimaneq isumaqarfigivarput piniartunik inuutissarsiuteqartunut pisinnaatitaaffimmik killiliivallaartoq aammalu piniartunut tatiginnippaluppallaanngitsutut nalileqqajaanarluni. Soorumi tassa piniartoq aasaanerani piniarfiup uninneraniik ullut 14-it qaangiunnerisa kingorna pisassamik tuniniaaimmut tunisissaguni unioqqutitsilluni pisaqarsinnaassutsiminik nalilerneqarsimasoq, unioqqutitsilluni pisaqarsimasutut nalilerneqartoq.

 

Kialuunniimmi naatsersuutigisinnaavaa inuutissarsiutigalugu piniartoq ulloq piniarfik kingulleq kingusinaalaarluguluunniit aatsaat illoqarfimminut tikissimaguni taava annertunerusumik pisaminik iluanaaruteqarsinnaanini naatsorsuutigisinnaanngikkaa, takorloorsinnaavarput. Piniartummi aamma allat pisaminnik tuniniaavik immereersimasarmassuk. Taamaattumik piniartut aamma tuniniaasinnaanerup killersorneqarpallaarneranik anersaaruluuteqarnerat paasilluarlugu inatsimmik allanngortitsinissaq Kattusseqatigiinniit kissaatigaarput.

 

Aammattaaq ilanngullugu oqaaseqarfigerusupparput ukioq kingulleq piniartut ukiakkut tuniniaanissamik qinnuteqarsimagaluarnerat itigartitsissutaasimasoq makkuninnga tunngaveqarsorigatsigu, tassami aasaanerani tuttunniarnerup unitsinneraniik ullut 14-it qaangiunnerisa kingorna pisanik kalaaliaqqami tunisisinnaaneq periarfissaqartitaanngimmat inatsisitigut. Tassuunalu takuneqarsinnaavoq piniartunut annertuumik mattussisoqartoq, inatsit pingaartumik tuttut neqaat eqqarsaatigalugit.

Ajornartorsiutilli minnerulernavianngillat inatsimmik massakkut atuuttumik allanngortitsisoqanngippat. Taamaattumik tamakku akornuteerarpassuit piaartumik aaqqiivigineqartariaqartutut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Ukiormannamimi aamma inuutissarsiuteqarlutik piniartut tuttunniarnissaminnut qinnuteqarsinnaanerat piareersimaffigineqarnissaa eqqarsaatigalugu. Tamatumanilumi naatsorsuutigilluinnarparput ullumikkut tuttorpassuaqarnera, tamatta nalunngilluinnarparput tuttummi nerisassaqarfissaat illersussagutsigu ikilisaanissaq pisariaqartutut isigaarput, siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu. Minnerunngitsumillu ullumikkut piniartut oqaatigisartagaat tassa; "maannamut tuttunik toquinnartunik naapitsisarneq qanganiik annertunerusoq" oqaatigineqartarmat. Tamannalumi toqqissisimanngitsutut aamma nalilerparput.

 

Kattusseqatigiinniit tuniniaasinnaanermut inatsimmut allanngortitsinissaq tapersiinitsinnut aamma makku tunngavigaalugut taarusuppagut. Ullumikkummi pissutsit qiviaraanni tunitsiviusinnaasumik annerusumik periarfissaqanngilaq, tuniniaanissamullu killilersuinerit massakkut atuuttut akueriuminaatsikkaluarlugit taamaattoq piniartut pisaminnik ataatsikkut tunitsivigisinnaasaannik atauartumik ullumikkut peqannginnera uparuarusupparput.

 

Ullumikkummi pissutsit qiviaraani inuutissarsiutigalugu piniartut tunitsivissaqannginnerat tulluanngilluinnarpoq, tunitsivissamik kalaaliaqqami ullumikkut killiliisimaneq pingaartumik piniartut kalaaliaraq kisiat tunitsivissatut isumalluutigitillugu.

Inuussutissarsiutigalugulu piniartut aalisartullu aningaasasiornerannut annertuumik inatsit killiliimmat pisariaqanngikkaluartumik. Nalunngilluinnarparami inuutissarsiutigalugu piniartut aalisartullu ilaat angisuunik isumannaatsunillu namminneq qerititsiveqartartut ukiup ingerlanerani sukkulluunni qilersorsimanatik tuniniaanissamik periarfissaqarumallutik, minnerunngitsumik nalliuttut qanillilerneranni.

 

Taamatut oqaaseqarluta inatsit tuniniaanermut killilersuisimaneq atorunnaarsinneqarnissaa Kattusseqatigiinniik inassutigaarput. Suliarlu aappassaaneerneqannginnera ataatsimiitsitaliamut ingerlateqqinneqarnissaa inassutigalugu.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi i laasortaq, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Siunnersuutigineqartoq eqqarsaatigalugu iluatinnartumik siunnersuuteqaraluarpoq, kisianni peqqinnissamik ilisimasallip oqaasii sanioqqukkuminaapput.

 

Uagut atuisuusugut pisiniartuusugut aamma piumasarisaratsigut pisiarput tassaassasoq sumik ajoquteqarani peqqinnissakkullu aamma unioqqutsisinani uagutsinnut tunniunneqartoq pisiarineqarsinnaanngorluni.

 

Pisarineqartut nutaajutillugit piaarnerpaamillu qerititsisinnaaneq aamma peqqinnissaqarfimmiunit nalilerneqarsinnaavoq, soorlu umimmanniarneq eqqaassagaanni sivisulaartumik qimussinik taakkua ingerattarpaat. Qeritinneralu suliarineralu taakkua misilittagaqarfigereerpaat. Tassa ataatsimiititaliaq maannakkut siunnersorneqarmat ataatsimiinnissaannik una oqallisigisarput aallaavigalugu. Assorsuaq uaninngaanniik pingartinneqassaaq peqqinnissaqarfimmik suleqateqarluarluni taanna ataatsimiititaliaq sulissasoq. Tassa inatsisartunut siunnersuuteqarsinnaanngilaq Peqqinnissaqarfimmit paasisimasaarluartunit suleqateqarsimanngikkuni. Tassa taamaassappat uanga pisariaqartilluinnassavara ataatsimiititaliap saqqummiussassaa maanga inatsisartunut, tassaassasoq Peqqinnissaqarfimmik suleqateqarluni suliaasimasoq.

 

Naalakkersuisut isumaginiarlissuk tamanna, tassa Peqqinnissaqarfiup ataatsimiititaliamik ataatsimeeqateqarnissaa.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Taavalu tulliulluni oqaaaseqaqqissaaq siunnersuuteqartoq Godmann Rasmussen, Atassut.

Godmann Rasmussen, Atassut.

Tassa ukua partiit Attaviitsullu oqaaseqaataat paasivakka Peqqinnissaqarfimmit tamarmik ingerlatsitsiniarnerat taanna aamma ajorinngilluinnarpara aamma taamaattariaqarpoq, kisiannili naqqiuteqalaarusuppunga. Uanilu ilaatigut oqaaseqartunit paasinerlunneqarsimagunarpoq periarnera. Minnerpaarpaamilluunniit oqanngilanga piniakka ulorianarsisimasut tuniniarneqartarnissaat. Taanna anguniarneqanngilaq. Naalakkersuisumut akissuteqaatit, taanna isumaqarpunga nammineq illit misigissutsikkut suliaq suliarisimanngikkit, kisianni pasitsaappara atorfilittap kiannguunerpoq taamatut suliaq taamatut suliarimmagu pallorfigiinnarsimagissi.

 

Uanga tuttoqarfimmiuuvunga, tuttoqarfissuarmi aamma tuttorpassuit pisarinikuuvakka. Tuttu ingerlaannarluni ameerneqaraangami, tassa aattorneqartunit uagut taasarparput. Qaava tamarmi saluaraartarpoq, taavalu aggorneqarnermini silaannarissoq tamaat ajortussaagaluaq tamaat peertareertarpaa. Tuttu agg.... Una pivara. Paaseqquara una uangana una pigiga piniartut qerititsivimmiittuutiminnik tuniniaasinnaatitaanissaat inatsisitigut akuerineqassasoq, tassa tuniniaavinni. Tuttut ukua pivakka. Makkua allat pinngilakka soorunami ulorianarsisimasoq uagut aamma ima sianiitsiginngilagut pisisartut tipittoq qiviarutsigu imaluunniitajortoq erniinnaq malugereertarparput.

 

Naalakkersuisumut una oqaaseq akissuteqaatiga atualaarusupara:

Siullermik oqaatigissavara akissuteqaatinni pakatsinera isertussanngilara. Nunattami inuussutissaanik imminut pilersornissaa tamatta isumaqatigiissutigaarput. Akissut assortoruminaappoq ilumoorpoq, ugguuna anguniagaavoq inuussutissat peqqinnartuussasut. Tamanna isumaqatigiissutigaarput.

Oqaaseq atorneqarpoq aammagooq asiunikuussanngillat. Siunnersuuteqarninni asiunikut soorunami pinngilakka. Kinaluunniit pisisartoq aamma tuniniaasoq, taamak naliliinikkut assut nikassaarpaluttumik nipaqarpoq Naalakkersuisup akissuteqaataa.

 

Akissuteqaamma ullunngooq marluk qaangiukkaangata tuttut bakterie-qarnerat annersuserujussuartarpoq, taamaaligaanganngooq bakterie-it inuummarlutitsilersarput. Ajoraluartumik akissutera eqqortuunersoq apeqquserpara. Ukiorpanni tuttoqarfimmi najugaqarpunga tuttup neqaa silami ukiumi allaat nivingatinneqartarpoq napparsimasimalersutaaneranik maannamut tusarsimanngisaannarpara.

Aamma siunnersuuteqarninni pisara unaavoq: Piniartut tuttut neqaatitik qerititsivimmiittut, sooq tuniniaavimmi tuniniarsinnaassanngilaat. Ajuusaarnaqaarmi nalliuttut nallilerneranni nalunagu sinnilimmik peqaraluarluni nammineq pigisamik inatsit malillugit ima peqqussutit tuttup neqaa. nammineq pigisaq tuniniarsinnaanngikkaanni allaat aningasanik akunnattoornermik kingunilimmik.

 

Akissuteqaammi EU-mi pissutsit taputartuunneqarput. EU pinngilara, piniartut uku pigikka, taamattumik akissuteqaat naammaginngilara. Peqqinnissamili ataatsimiititaliami naliiffigineqarnissaa akuerissallugu. Naliliinissaq isumaliuutigilluakkamik naliliinissaq pingaartillugu. Ilami ajussaqimmat tuttup neqaa ulluni marlunni qaangiisimanera piinnarlugu pisiariumaneqartarunnaassappat ajuilluni ajussaqaaq. Inuit maannakkut tusatsiakkaminnut sunnertiasaqimmata, tassalu taanna ersinartua. Tassa taanna tusaatissatut tigugakku akissuteqaat..., kisianni una iluatsillugu Nalaakkersuisumut misissulaaqquniarpara unarpiaavoq, tassa tuttut illersuganerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni normu 8, 8 . februar 2000-imeersoq. Taanna isumaqarpunga natsunnguamik atualaarniarpara. Misissorlualaaqullugu piniartuninngaanniik Sisimiuni upernaarli taanna uparuarneqareernikuummat. Atuassavara §4 immikkoortoq 2.

Piniartut tuttunik pissatamik ujarlernini pisariaqartitsineq naapertorlugu pissaanerup kingorna ullut unnuallu ingerlanerata sinnerani ingerlattariaqarpa aamma tuttu pissataq nanineqartinnagu toqunneqartinnagulu allanik tuttunniartoqassanngilaq.

Tassa imatut paasisariaqarpoq uanga qulit imaluunniit arfineq pingasut qilanngoorukkit, taavalu kingulleq pissallugu, seqinerlu kiattoq aattorsinnaanngilakka pisakka, taava mikiassapput pullallutillu. Una inatsit taanna misissorlualaarniarili. Isumaqarpunga kukkusaasoq.

 

Taama naggataatigut oqaaseqarlunga partiit tamarmik siunnersuutaat ajunngitsumik tiguara, tassalu Peqqinnissaqarfimmut ingerlanneqarsinnaanera ataatsimiititaliamut, taanna siunnersuutigineqarsimammat taanna aamma akuersaarlugu.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Tulliullunilu akissuteqassaaq Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Tassa nuannaarutigaara uani Inatsisartuni ilaasortap siunnersuutaanut Naalakkersisunut akissuterput amerlanerujusut imaluunniit tamarmik isumaqatigimmassuk.

 

Tassami inassutigaarput aappassaaneerneqatinnagu una suliassaq Peqqinnissamut ataatsimiititaliamut suliakkiissutigineqaqqaassasoq. Tamannalu paasivara Siumup, Atassutip, Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiilu aammalu Attaviitsup, Otto Steenholdtip isumaqatigigaa.

 

Tamaallalli immikkoorutaa uaniippoq Kattusseqatigiit uani Naalakkersuit akissuterput tamakkiisumik tapersinngimmagu, kisianni Naalakkersuisutuut taamatut akissuteqarnitsinnit tunngaverpiaapput ullumikkut aalajangersakkat ullumikkut tassa atuuttut maani Inatsisatut kissaatigtisaat tunngavigalugit inatsimminngaanniit inuussutissalerinerminngaanniit pillugu inatsimimminngaanniit pequssumminngaanniit taakkuummata ullumikkut maligassaasut.

 

Tassa tuniniaariaatsit assigiinngitsut pingasut erseqqissumik uani akissummi oqaatigisimavakka, tassalu piniartut uumasut nakorsaanit nakkutigisaanngitsumik aalisakkat neqillu kalaalimineerniarfinni atuisartunut tuniniarsinnaavaat, tassa periarfissaq siulleq. Taava periarfissap aappaa, suliffeqarfiit inuussutissanik nunatsinni tuniniagassanik tunisassiornissamut akuerisaasut uumasut nakorsaannit nakkutigisaallutik tunisassiassat suliarisarpaat, taakkunanilu ilaapput NUKA A/S ilaatigut tunisassiorfiusinnaasut.

 

Taava pingajuattut suliffeqarfiit ataasiakkaat, uanilu ilaatigut oqaaseqartut ilaata aamma taavaa, tassalu Paninnguaq Olsenip Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata, tassalu Kangerlussuarmi taanna tunisassiorfik immikkut aamma periarfissaammat avammut nioqquteqarsinnaalluni. Tassa ullumikkut aalajangersakkat taakku atuuttut tunngavigalugit sulineq taamatut ingerlavoq.

Taava siunnersuuteqartutuut siunnersuutaa malinneqassappat kalaamineerniarfimmi neqit qeritereerneqarsimasut uumasut nakorsamiit nakkutigineqanngitsumik suliarineqarsimasut tuniniarneqartalissappata uani akissutigisanni taava aamma periarfissat tassaasut taava aamma malittariaqarpaat, tassaasut taamatut pissuseqartumik piniartut kalaalimineerniarfitsigoortumik tuniniaasalissappata, taava suliffeqarfinni allanisuulli piumasaqaatit malillugit taava aamma taamaaliortalernissaat allatut ajornatumik periarfissatuaavoq.

Taavalu uani una Naalakkersuisunut ilaasortanut nammineerlunga misigissutsikka atorlugit suliarisimanngikkigagooq taamatut oqarnera soorunalimi nammineq naliliinertut illit nammineerlutit naliliinertut isigissavara, kisianni oqaatigissavara Naalakkersuisuni pingaaruteqarluinnarpoq inatsisit atuuttut aalajangersakkat atuuttut taakkua malillugit aamma tunisassiornerup nerisassanillu aamma inuussutissalerinerup taassuma ingerlanissaa pisariaqarluinnarmat aammalu tamanna tunaartaralugu tassa siunnersuutit uani sapinngisara tamaat paasinarsarlugu suliarisimavarput.

Ajuusaarutigaaralugu aamma uani akissutissap imaluunniit siullermeerneqarnerani akissutip kalaallisut oqaasertalersornerani oqaaseq "asiunikuussanatillu" taamatut oqaaseq taanna atorneqarmat tusarnaarluartullu maluginiassavaat taanna uanga atunnginnakku atugarali tassaavoq "nutaajussasullu".

 

Taavalu siunnersuuteqartut aamma upissuppaa uani akissutinni ilaatigut uani allassimavoq aammalu taamatut atuarpara, kisianni siunnersuuteqartup imatut allanngortikkamiuk: Tassagooq "ullut marluk qaangiunneranni tuttut bakter-eqassusiat annertuserujussuartartoq, taamaaligaanganngooq taava bakterriat inuummarlutsilersarput", kisianni oqaaseq taanna uanga atunngilara, oqaaseq una atorpara: "Bakteeriat inuummarlutsitsilersinnaasut". Taamaattumik taakku immikkoorutai siunnersuuteqartumut maluginiaqqussavakka.