Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq arfernat, ataasinngorneq 22. oktober 2001,nal. 13:25

Oqaluuserisassani immikkoortoq 77

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaanut aallannguutissatut Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut.

(Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisooq)

(Siullermeerneqarnera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut,Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaanut aallannguutissatut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara.

   

Aalisarneq pillugu nassuiaat Inatsisartut maannakkut ataatsimiinnerminni eqqartornikuuvaat. Aalisarnerup siunissami ineriartortinneqarnissaani ajornartorsiutit tunngaviusut pillugit politikkikkut sukumiisumik oqallisigineqarnissaat nassuiaammik oqallinnerup takutippaa. Aalisarneq pillugu nassuiaammik oqallinnerup kinguneranik maannakkut ajornartorsiutit arlallit aaqqinniarneqarnissat sulissutigineqarpoq. Suliniutillu inerneri aappagu upernaakkut ataatsimiinnissami saqqummiunneqarumaarput.

 

Aalisarneq pillugu inatsimmut allannguutissatut siunnersuutit siusinnerusukkut suliarineqarnikuupput, kisiannili aalisarneq pillugu inatsimmut allannguutissat isummerfigineqartinnagit aalisarneq pillugu nassuiaat Inatsisartuni isummerfigineqarnissaa Naalakkersuisut pisariaqartissumavaat. Aammalu sinerissap qanittuani aalisarnermi aningaasarsiornikkut ajornartorsiutit pillugit suleqatigiissitaliap suligasuartussap inassuteqaatissai Naalakkersuisut utaqqiumasimavaat. Inassuteqaatit taakka septemberip qiteqqunnerani Naalakkersusut tigusaat aalisarneq pillugu nassuiaammut ilanngullugit agguaanneqarnikuupput.

 

Oqallittoqarnera aammalu aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiit inassuteqaataat tunngavigalugit Naalakkersuisut naliliipput siunnersuut una ataatsimiinnermi uani akuerisassanngorlugu saqqummiunneqassasoq. Siunnersuutit pitsanngoriaatissanik imaqarput. Naalakkersuisullu naliliipput taakku aalisarnermi aningaasaqarniarnermut aalisarnerullu ineriartortinneqarnissaanut iluaqutaasasut.

 

Erseqqissarneqassaaq sinerissap qanittuani raajarniutinut tunisassiorsinnaanermik akuersissuteqartoqassanersoq siunnersuummi isummerfigisassangortinneqanngimmat. Tunisassiorsinnaanermut Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaanerat pillugu inatsit maannakkut atuuttoq aalajangersakkanik imaqarpoq. Tunisassiorsinnaanermut akuersissuteqarsinnaanermi nutaamik periuseqartoqalersinnaneq isummerfigitinnagu tamassuminnga suliaqarneq Naalakkersuisut utaqqimaaqqaarniarpaat.

 

Aammalu inatsit malillugu nalunaarusiornikkut sinerissap qanittuani raajarniarnermi angallatit angissusissaanik Naalakkersuisut killiliisinnaapput,. tonagep annerpaaffissaata 500 BT-mut qaffanneqarnissaa suleqatigiissitaliap suligasuartussap innersuussutigaa. Pingaartumik KNAPK-p erseqqissarpaa taanna oqallisissiatut saqqummiunneqartoq aammalu suli annertunerusumik killiliisinnaaneq eqqarsaatigineqarsinnaasoq.

 

Aalisarneq pillugu Inatsisartut oqallinnerat Naalakkersuisut imatut paasivaat sinerissap qanittuani angallatit annerusut atorlugit raajarniarsinnaanermik periarfissiinissaq pillugu suleqatigiissitaliap suligasuartussap innersuussutaa tunngaviusumik akerlerineqanngitsoq. Taamaammat nalunaarutit atuuttut allanngortinneqarnissaanik suliniutit Naalakkersuisut aalisarnermik ingerlataqartut kattuffii suleqatigalugit aallartinniarpaat.

 

Sinerissap qanittuani aalisariutit atorneqartut angissusaanik sumut killiliinissaq suliat taakku takutikkumaarpaat aalisartullu taamaalillutik taakku tunngavigalugit pilersaarusiorsinnaalissallutik.

 

Aammattaaq oqaatigineqassaq aaqqissuussinermik nalimmassaanermi periusissanik suleqatigiissitaliap suligasuartussap siunnersuutai sinerissap qanittuani raajarniutinik taarsersuinissap aallartinnissaanut pingaaruteqarluinnarmata. Angallatinut tamakkiisumik nunami suliffissuarnut tulaassuisussanut taanna pingaartumik attuumassuteqarpoq. Tassa angallatit taamaattut taarsersornissaani landskarsimiit aningaasaliiffigineqarnissaat siunnersuutigineqarmat.

 

Aalisarneq pillugu nalunaarusiamik Naalakkersuisut saqqummiinerminni oqaatigaat oqallittoqarnera tunngavigalugu aningaasanullu inatsisip imassai nalunarunnaariarpata sinerissap qanittuani raajarniarnermi aaqqissuussinerup nalimmassarnissaani periusissanik siunnersuusiortussamik Naalakkersuisut ataatsimiitaliorniartut.

 

Naalakkersuisut suli tamanna siunertaraat. Tassungalu atatillugu ataatsimiititaliap taassuma suliamik piaartumik aallartitsinissaa Naalakkersuisut pingaartippaat. Aaqqissuussinerup nalimmassarnissaani periusissaq 2002-mi aningaasanut inatsimmut allannguutissatut siunnersuut Inatsisartut aalajangiiffigisassaat tunngavigalugu aalisartut aningaasanik qinnuteqartarnissaanni malittarisassanik ataatsimiititaliaq ilaatigut suliaqartussaavoq.

 

Suliap taassumap qaammatini qaninnerni naammassinissaa pisariaqarpoq. Taamaalilluni aalisartut landskarsimut aningaasaliisartunullu allanut qinnuteqartarnissaat aallartinneqarsinnaaniassammat 2002-mi upernaakkut ataatsimiinnissamut tamanna kinguartinneqassappat tamassuma kingunerisussaavaa aalisartut kattunnissamut pilersaarusiornissaanni angallatinillu taarsersuinissaanni periarfissat ajornerulernerat.

 

Taamaalillunilu suliniutit 2002-mi piviusunngortinneqarsinnaanatik aammalu ukiup naannginnerani aningaasanut inatsimmi akuersissutigineqartut atorluarneqarsinnaasanatik.

 

Massumap kingorna allannguutissatut siunnersuut eqqartussavara. Malittarisassat nalimmassarnissaat siunnersuutaavoq, tassa inuutissarsiutigalugu aalisartuussagaanni isertitat ilaasa aalisarnermi assigisaanilu isertitaanissaat. Piniarneq aallaaniartarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaannut malittarisassatut siunnersuut qanillattuineruvoq.

 

Aammattaaq sinerissap qanittuani aalisariutaatileqatigiiffiit inuillu ataasiakkaat pisassiissutinik pigisaat pillugit malittarisassanik maannakkut atuuttumik allannguinissaq siunnersuutigineqarpoq. Killigitinneqartoq 6%-imiik 10%-imut qaffanneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Tamassumani aalisartut aalisariutaatileqatigiiffinni anginerusuni kattunnissaat siunertaavoq.

 

Aalisariutaatileqatigiiffik taamaattoq taamaalilluni aalisariutit maannakkut atorneqartut pisassaat atorlugit aalisarsinnaassaaq. Taamaalilluni aalisariutip aalisarsinnaaneranik aalisariutaatileqatigiiffiullu pissassaanik atorluaasoqarnerulertussaassaaq. Aammattaaq aalisariutaatileqatigiiffik taamaattoq angallatinik pigineqartunit ataatsimik amerlarnerusunilluunniit taarsiinissani aallartissinnaalissavaa. Aammalu pilersaarusiornermini aalisariutit maannakkut pigineqartut aalisarnermi atorsinnaassallugit.

 

Pisassat aalisariutaatileqatigiiffiup ataatsip pigisinnaasaanik 6%-imiit 10%-imut qaffaaneq aamma aalisariutini sinerissap qanittuani raajarniarnermi atorneqarsinnaasuni killiliineq pillugu nalunaarummi ajornartorsiutinut qulaani taaneqartunut aamma attuumassuteqarpoq. Nunami suliffissuarnut pilersuinermi angallatinik naleqqunnerusunik pisaarnissamut pisassanit pigisat angallatillu aalisarnermi atorneqarsinnaasut angissusaasa allanngortinneri periarfissarissaartitsinerulertussaapput.

 

Aammattaaq raajarniarnemi ukiup aalisarfiusinnaasup eqaannerusumik aalajangerneqarsinnaanera nutaamik aalajangersaanikkut periafissinniarneqarpoq. Pisassat ukiumut tullermut nunneqarsinnaanerat malittarisassap taamaattup periarfissaqartilissavaa. Aalisariutaatileqatigiiffiit pisassaminnik tamakkiisinnaanerinut tamanna pingaaruteqarpoq.

 

Aalisarsinnaanermut akuersissutit assigisaallu pillugit naatsorsuusiornermi paasissutissanik avammut saqqummiussisinnaanermut malittarisassiortoqarnissaa naggataatigut siunnersuutigineqarpoq aalisarsinnaanermut akuersissutinik pigisaqartut aammalu aalisarnermik ingerlataqartut kattuffiisa aalisarnermik pilersaarusiornerinut tapersiinissaq aammalu pisassiissutinik pigisat ukiumullu pisassat niuerutigineqarnerunissaat avammut saqqummiussisarnerup ilaatigut periarfissarissaartinnerulissavaa. Aammalu pisassat tamarmiusut pisarineqartalernissaat taamaaliornikkut periarfissaqarnerulissaaq.

 

Aalisartut kissaatigisaannut nalimmassakkamik aalisariutaatileqatigiiffiliornissat periarfissaqartinnerulersinniarlugit inatsissamik siunnersuuteqarnikkut sinerissap qanittuani raajarniarnermi atugassaritinneqartunik nutarterinissamut Naalakkersuisut siullermeertumik periuseqarput.

 

Naalakkersuisut ilimagaat aalisarnermik ajornartorsiutinik qaangiiniarnermi suliaqaqqinnissat aalisarneq pillugu inatsimmut aappaagu upernaakkut ataatsimiinnissami saqqummiunneqarsinnaasumi allannguutissanik amerlanerusunik siunnersuuteqarnissamik kinguneqarumaartut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippara.

Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq taava partiit oqaaseqartuinut ingerlaqqippugut.

 

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua.

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaanut aallannguutissatut Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut manna Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq Siumumiit iluarisimaarparput. Tassami ungasinngitsukkut aalisarneq pillugu nassuiaat inimi maani oqallisigigatsigu Siumumiit pingaartillugu oqaatigaarput aalisarnermut inatsit nutartertariaqartoq siunissaq ungasinnerusoq isigalugu. Kiisalu aalisaqassuseq nutaanik aalisarneqarsinnaasunik ineriartortitsineq tassunga ilanngullugu piujuaannartitsinissaq. Suliffissaqartitsiniarneq imminullu akilersinnaasumik ingerlatsinermut sammiveqartunut inatsit nutartertariaqartutut isumaqarfigigatsigu.

 

Aamma ilanngullugu oqaatigaarput angallatit raajarniarnermut atorneqartut anginerusunik taarsersorneqarnissaat anguneqassappat mianerisassat arlaqartut isigineqartariaqartut. Naalakkersuisut saqqummiussaatigut malugisinnaavarput aalisarnerup piniarnerullu iluini inatsisit atuuttut malittarisassallu imminnut qanillattorsinnaaqqullugit allannguutissanik Naalakkersuisut suliaqarsimasut.

 

Siumumiit takusinnaavarput aalisarnemut inatsisip maannakkut atuuttup kiisalu maleruagassat tamakkununnga tunngasut piaartumik allanngortinneqanngippata issaq oqallinnitsinni sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinnissaanut aallaaviusussatut tikkuartorneqartut aallarnisarnissaat pisariaqanngitsumik kinguarsarneqassasut.

 

Taamaattumik oqaatigeriissavarput allannguutissatut siunnersuut tunngaviisigut tamakkiisumik isumaqatigigatsigit. Imatullu oqaaseqarfigissallugit, angallatit raajarniutit pisassiissutit ataatsimut kattullugit anginerusunik angallatitaarniartut periarfissaqartitaanissaat inatsisissap allannguutissaatigut eqqugaanerlunnginnissaat Siumumiit Naalakkersuisunut isiginiaqqussavarput.

Siunissamilu aalisariutitaarniartunut imarsiortutut allagartamik minnerpaamik ukiuni marlunni inuutissarsiutigalugu aalisartuusimanissaq uppernarsaateqartinneqassasoq. Isertitallu tamarmiusut ikinnerpaamik 50%-ii inuutissarsiutigalugu aalisarnermit isertinneqarsimanissaannit piumasaqaatissaq pissusissamisoortutut Siumumiit isumaqarfigaarput.

 

Maannakkut sinerissap qanittuani aalisartut oqariartuutigaat aalisarnermik ingerlatseqatigiiffiit imaluunniit inuit ataasiakkaat pisassiissutinut atuinerannut killiliussaq maannakkut 6%-imik annertussuseqartoq qaffanneqartariaqartoq 10%-imut annerpaaffilerlugu. Siumumiit isumaqarpugut periarfissaq tamanna sinerissamut qanittumi raajarniutit angallatinik anginerusunik taarsersornissaannut aqqutissatut saneqqunneqarsinnanngitsoq.

 

Sinerissap qanittuani pisassiissutit qiviassagaanni maannakkut 38.000 tonsit missaaniipput. Taakkunannga nunami suliffissuit suliarisinnaasarpaat 30 tonsit missaat. Nunami suliffissuit naammassisinnaasaat aalaakkaasumik taamatut ingerlaannassappata sinerissami qanittumi pisassiissutinit tamarmiusunit sinnerussimassapput 8.000 tonsit missaat. Taakkulu isumaqarpugut anginerusunik angallatitaarniarnermut iluaqutaasinnaasut.

 

Sinerissami qanittumi raajarniutit anginerusunik taarsersornissaat aalajangiunneqareermat amerlarnerusut periarfissaqarnissaat siunertaralugu Siumumiit ilanngullugu Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput raajanut TAC-p tassa pisassat tamarmiusut sinerissamut qanittumut avataasiortunullu agguaassisarnermut periutsip tulleriinneri malillugit 45 aamma 55%-imut aaqqiiviginissaat periarfissarsiuuteqqullugu.

 

Siumumiit tamakkua oqaloqatigiissutissatut aallaaviunissaat pingaartippagut aalisarnerup iluani suliffissaqartitsiniarneq imminullu akilersinnaasumik ingerlatsinermut sammiveqartumik anguniagaqarnermut suleriaqqinnissami suleqatigiissitaliassap tamakkua isiginiarlugit tigusariaqagaattut Siumumiit isumaqarfigaagut.

 

Ukiumiit ukiumut pisassanik agguaassisarneq TAC aallaavigalugu ingerlanneqartoq ilaatigut nassataqartarpoq naatsorsuutiginngilluinnakkanik silamik allamilluunniit peqquteqartumik pisassat tamakkinngitsoortarnerannik. Tamatuma aningaasatigut kipuluttunartumik sunniuteqartarnera aaqqiiffiginiarlugu Naalakkersuisut nikerartitsisinnaanerat killilimmik aqqutissiuunniarneqarmat Siumumit iluarisimaarparput.

Tassami pisassiissutini pisassat tamarmiusut nungunneqartarnissat illersorneqarsinnaasumik aqqutissiuunneqarpat tamanna aalisartunut nunattalu aningaasaqarneranut nalimmassaataasussatut Siumumiit isumaqarfigigatsigu.

 

Allannguutissatut siunnersuutit sisamaanni aalisarsinnaanermut akuersissutinik pigisaqartut nakkutigineqarnerannut tunngasoq allaffissornikkut eqaallisaanertut isigalugu Siumumiit annertunerusumik oqaaseqarfiginagu taperserparput. Siumumiillu taamatut oqaaseqarluta aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissanut allannguutissatut siunnersuut ilassilluarparput taamatullu isikkoqarluni aappassaaneerneqartinnagu aalisarnermut ataatsimiitialiamut ingerlatinneqassasoq kaammattuutigalugu.

 

Augusta Salling, Atassut:ip oqaaseqartua.

Qujanaq. Aallaqqaammut Ataasummiit oqaatigissavarput nuannaarutigigatsigu siunnersuut manna ataatsimiinnermi uani akuerisassanngorlugu Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarmat. Tassami 9. oktober 2001-imi aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaat oqaluuserineqarmat Atassummiit Naalakkersuisunut taannarpiaq piumasaqaatigaarput itigarlugilli. Massak-kullu sapaatip akunnerisa marluunngitsulluunniit qaangiunneranni piumasaqaatigisimasarput piviusunngortimmassuk Atassummiit assut iluarusuppugut.

 

Allannguutissatut saqqummiunneqartut aalisartut inuutissarsiumminnik ineriartortitseqqinnissaanut pingaaruteqarput pisariaqartinneqarlutillu. Taamaattumik Ataasummiit pingaartipparput aapaagumut utaqqinnagit ukiaq manna akuersissutigalugit atuutsinneqalernissaat. Ukiuni kingullerni marlunni isertitat tamarmiusut 2/3-dele inuutissarsiutigalugu aalisarnermiit isertinneqarsimanissaannik piumasaqarnermut taarsiullugu siunnersuutigineqarmat ikinnerpaamik isertitat tamarmiusut 50%-iinut appartitsisoqassasoq Atassummiit akuersaarparput.

 

Peqqussutip allanngortinnissaanut pissutigineqarpoq aalisarnerup piniarnerullu iluini malittarisassat imminut qanillattortinnissaat. Atassummiit isumaqarpugut tamanna aamma aningaasaleeqataasinnaasut amerlanerusulernerannik kinguneqarsinnasoq. Tamannalu pitsaasutut isumaqarfigaarput.

 

Ingerlatseqatigiiffiit imaluunniit inuit ataasiakkaat pisassiissutinik pigisanik aalisariutit ilaannut immikkoortunut sinerissamut qanittumik aalisartunut pisassiissutigineqartunit pisiortornermikkut pisassiissutinit tamarmiusunit pigisaqalersinnaanerat 6%-imiit 10%-imut qaffanniarneqarmat Atassummiit iluaraarput. Siusinnerusukkummi 10%-imiit 6%-imut appaasimaneq kattussuunnissamut killiivallaartoq paasinarsisimammat.

 

Aammalu taamaaliornikkut akilersinnaanerusumik ingerlatsilersinnaanissaq periarfissarsiuunneqassammat.

 

Raajartassat pisassiissutigineqartut ukiumiit ukiumut nuunneqartarsinnaalernissat Atassummiit alloriarnertut pitsaasutut isigaarput taamatut periafissaqalernikkut pisassiissutigineqartut amerlarnerpaartaasa pisarineqartalernissaat qularnaarneqassammat.

Inatsit malillugu nalunaarusiornikkut sinerissap qanittuani raajarniarnermi angallatit angissusissaannik Naalakkersuisut killiliisinnaapput. Atassummiit pissusissamisoortipparput Naalakkersuisut angallatit angissusissaanik killiliiniarnerminni aalisarnermi ingerlataqartut kattuffii suleqatigalugit piniarmata.

 

Atassummiit assut pingaartipparput aalisartut ilisimasatik tunngavigalugit killiliinissami sunniuteqaqataanerunissaat. Eqqaamassavarput 79-it politikerit kukkunerimmatigit. Tamakku kukkusarnerit ilinniarfigalugit suliaq ingerlanneqartariaqarpoq. Aalisartut nammineerlutik aalajangertariaqarpaat angallatit atugassamik angissusissaat. Naatsorsuutigissavarpullu Naalakkersuisut aalisartut kissaatigisaanut tusaaniarluarumaartut.

 

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaanut allannguutissatut inatsisissatut siunnersuut Atassummiit tamakkiisumik taperserparput. Atassummiillu innersuussutigissavarput taamatut isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaminut ingerlaqqissasoq.

Qujanaq.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Aalisartut kattussuullutik anginerusunik aalisariutaartorsinnaanissaat aqqutigalugu nunami tunisassiorfiit aalaakkaanerusumik ilaatigut pilersorneqalersinnaanissaat imaluunniit pilersorneqalersinnaanerat aqqutissiuunneqarsinnaaqqullugu ungasinngitsukkut aalisarnermi pissutsit pillugit nassuiaat oktoberip qulingiluaanni oqallisigineqarmat Inuit Ataqatigiit pingaartillugu oqaatigivarput aalisariutitigut nutarterisoqartariaqartoq.

 

Aalisarnermi inatsimmi allannguutissatut matumani siunnersuutigineqartumi tamanna anguniarlugu sinerissamut qanittumi aalisarnermut pisassiisutigineqartunut killigitinneqartut 6%-iniit 10%-inut maanna qaffanniarneqarpoq soorluttaaq raajarniarnermi ukiumut pisassiissutigineqartartut eqaannerusumik nikisinneqartarsinnaanissaat siunertaralugu aamma allanngortitsiniartoqartoq.

 

Aalisarsinnaanermut akuersissutit assigisaallu pillugit naatsorsuusiornermi paasissutissanik avammut saqqummiussisinnaalernissamut malittarisassiortoqassasoq aamma siunnersuutaavoq. Aallannguutissatut siunnersuutigineqartut taakku Inuit Ataqatigiit ajoriffissaqartinngilagut. Siullermeerinninnermilu matumani tunngaviatigut akuersissutigissallutigit.

 

Allannguutissatulli siunnersuutigineqartoq alla tassalu inuussutissarsiutigalugu aalisartuussagaanni isertitatigut piumasaqaatinik naammassiniaqqaagassanik imaqartoq aappassaaneerisoqartinnagu aalisarnermut piniarnermut nunalernermullu ataatsimiitialiamit nalilersorneqaqqaarallasasoq kissaatigissavarput.

 

Sinerissap qanittuani aalisarnikkut pissutsit pillugit siusinnerusukkut oqaasereriikkagut innersuussutigalutigit naggataatigut taamaammat aamma oqaatigiinnarusupparput aalisarnermut inatsimmut atatillugu allannguutissatut ullumikkut siunnersuutigineqartut ukiaq manna naammassineqarnissaat takorlooratsigu, kisiannili inatsisip taassuma tamakkiinerusumik allanngortiterneqarnissaa 2002-mi upernaakkut piumaarnissaa aamma ilimasaarutigineqa-reersutut naatsorsuutigigatsigu.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Kattusseqatigiinniit peqqissaartumik mississoreerlugu imatut oqaaseqarfigissavarput. Siullermik Kattusseqatigiinniit taamatut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut saqqummiunneqarnera eqqarsarnartoqartipparput. Tassami pingaaruteqarluinnarmat Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit sapinngisamik Inatsisartut suleriaasiat naapertorlugu oqaluuserisassanngortineqartarnissaat pisariaqarmat.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisut piumaffigaagut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit sapinngisamik piffissaq eqqorlugu oqaluuserissassanngortinneqartarnissaat siunissami anguniarneqartariaqartoq. Tassami Naalakkersuisuni naluneqartanngimmat Inatsisartut ataatsimiinnissaanut suut oqaluuserineqarumaartut aammalu Naalakkersuisunit eqqaamaneqartariaqarmat namminneq suut oqaluuserisassanngortinniarnerlugit suullu oqaluuserisassamut peqatigalugit saqqummiunneqartariaqartut Naalakkersuisunit ilisimaneqartariaqaraluarmata.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput Inatsisartunut oqaluuserisassanngortitat pillugit annerusumik misissuisaqqullugit.

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput sinerissap qanittuani aalisartut isumaat suli annerusoq tamakkiinerusumillu tusarniaasutigineqartariaqartut tassami pingaaruteqarluinnarmat aalisartut ataatsimoortumik iluarsiivigineqartariaqarnerat.

 

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput nunatsinni aalisarnerup sapinngisamik iluamik ukiuni aggersuni ingerlanneqarsinnaanerata qulakkeerneqartariaqarnera suliassat nukingipiluttumik suliarinagit. Kattusseqatigiinniit suliassat peqqissaartumik suliarineqartarnissaat anguniarlugu pingaaruteqarluinnartutut isigaarput suliassat siusinaartumik tunniunneqartarnissaat.

 

Tassami naluneqanngilaq inatsisissatut siunnersuutit peqqissaartumik suliarineqartariaqartariaqartut soorlu aamma pisariaqartoq aalisarnermut tunngasut aalisartunit aalisartut kattuffiinit peqatigiiffiinit ataatsimiititalianut attuumassuteqartunut tusarniaassutigineqartarnissaat pinngitsoorneqarsinnanngitsoq.

 

Soorlu maannakkut sinerissap qanittuani aalisarnerup pitsanngorsarneqarnissaanut aningaasalersuisinnaasut ilaatigut suli annerusumik qulakkeerneqarsimanngillat. Naak illuatigut ukiuni kingullerni aningaasaliissutit ESU-mut annikilliartuinnartinneqarsimasut, naak sinerissap qanittuani aalisariutit pitsanngorsarneqartariaqaraluartut. Qujanaqaaq maannakkut siusinnerusukkut kattusseqatigiinniit oqariartuutigisartakkagut paasineqalermata.

 

Ukiuni kingullerni sinerissap qanittuani aalisarnerup pitsanngorsarneqarnissat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Angallatit atorneqartut ukiup ingerlanerani ilaatigut nutaanngoriartortanngimmata eqqaamaneqartariaqarpoq soorlu maannakkut pissutsit takutikkaat allaat aningaasaliissutit annertuut atoqqaarlugit angallatit taarsersorneqartariaqalersimasut.

 

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput sinerissap qanittuani aalisarnerup pitsanngorsarneqarnerani sinerissap qanittuani aalisartut tungaasa pitsanngorsarneqartariaqarnerat. Taamatut pitsanngorsaasoqassappat aalisartut tamarmik sapinngisamik assigiimmik pineqartariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqaratta. Ilaatigut Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartutut isigaarput KNAPK-mit oqaatigineqarmat aalisariutinit sisamanit ilaatigut sinerissap qanittuanit pisassiissutit 12.000-it aalisarneqartariaqartut oqaatigineqarmat.

Taamatut ilaatigut KNAPK-p siunnerfeqarnera tunngavigalugu Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisumut piumasaraarput sinerissap qanittuani raajarniat qanoq KNAPK-p isumaanut isumaarnersut tusarniaaffigineqartariaqartut. Ilaatigut sinerissap qanittuani aalisartut ilaannit isuma taamaattoq isumaqatigineqarsinnaanngitsoq oqaatigineqarmat.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut sinerissap qanittuani aalisarnerup allanngortinneqarnissaanut tunngatillugu aalisartut aalisariutaatillillu tikillugit aalisarnermut pisortaqarfimmit tusarniaaffigineqartariaqartut. Soorlu aalisartut suli maannakkornit annerusumik nunatsinni aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut peqataasariaqarnerik ilaatigut oqaatigisaraat.

 

Suliaq peqqissaartumik suliarineqassappat aammalu aalisartut amerlanerpaat ikiorserneqarnissaat atorneqassappat Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut aalisarnermut siunnerfik suli maannakkornit ersarinnerusoq saqqummiunneqartariaqartoq. Kattusseqatigiinniit maannakkut isumaqaratta suliaq pitsaasumik naammassineqassappat siunnerfiit suli ersarinnerusut saqqummiunneqartariaqartut aalisartut qaninnerusumik peqatigalugit.

 

Taamatut iliornikkut siunissami sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaa ersarinnerusoq qulakkeerneqarsinnaasoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Kattusseqatigiinniit maannakkutut sinerissap qanittuani aalisarneq itsillugu eqqarsarnartoqartipparput pisassiissutinik niueruteqarnissaq.

Maannakkut sinerissap qanittuani raajartassat eqqarsaatigalugit agguaasarneq allanngorinneqassappat aalisartut suli tamakkiinerusumik tusarniaaffigineqartariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqaratta. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut allannguutissatut siunnersuut suli nalilersorluarneqartariaqartoq taamatut isumaqarnitsinnut tunngavigaarput suli annerusumik allannguutissatut siunnersuut sinerissap qanittuani aalisartunut tusarniutigineqarsimanngimmat.

 

Soorlu aamma suli annerusumik sinerissap qanittuani aalisarnermut qanoq kinguneqarsinnaasoq massakkut nassuiaatigineqanngitsoq. Taamatut allannguutissatut siunnersuut isikkoqartillugu Kattusseqatigiinniit piumasaraarput allannguutissatut siunnersuut aapassaaneerneqannginnermini tusarniaassutigineqaqqaartariaqartoq.

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Aallaqqaammut oqaatigisassara tusarnaarluarneqartariaqartutullu eqqarsaatgisara aajuna.

Suliffissuit matunngissaasimasut suliassaqannginnaminngooq, aviisi kingulleq saqqummertoq ersarissumik oqarpoq, 10.000 tonsit raajat ukioq manna aalisanngitsoorneqarsimasut. Paatsiveqanngivippugut ila, aamma taamaliussalluta akissaqaratalu periarfissaanngilaq taamaaliorneq, 10.000 tons aalisanngitsoorneqarsimapput.

 

Aalisarneq pillugu nassuiaat Inatsisartuni oqaluuserereerneqartorlu paasinarsiartuinnalersimavoq aalisarneq pillugu inatsit allannguuteqartittariaqalersoq. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq nersortariaqarpara inatsisissaq piaartumik pilersikkumallugu aalajangersimammat. Tassa aalisartunut tusarnaarluarneq tassani nassaassaasoraara pisariaqartitsineqartoq qanoq iliuuseqartariaqarnermik, qanoq iliuusissaq kinguartiternagu aappaagumut allaat kinguartiternagu, periuseq pitsaasoq aallaqqaatigalugu taamatut nersorinnissutiga oqaatigilaarpara.

 

Tassungattaaq ilannguttariaqarpoq sinerissamut qanittumi aalisarneq pillugu sukkasuumik sulisussatut ataatsimiititaliaq piloorluni piloorluni maqaasineqaqisumik suliaminik saqqummiisimammat. Toqqissiallaatigilluinnarpara saqqummiussinermi erseqqissarneqarmat sinerissap qanittuani raajarniutinut tunisassiorsinnaanermik akuersissuteqartoqassanersoq siunnersuummi matumani isummerfigisassanngortinneqanngimmat, tamanna aalajangiusimasariaqarpoq. Taamatut oqarpunga aalisarneq pillugu nassuiaat oqallisigineqarmat, naak nunami suliffissuit suliassaannik tulaassuinissaq tassani qitiutinneqarluinnaraluartoq umiarsuit ilaasa angisuut sinerissamut qanittumi aalisarlutik tunisassiorsinnaanissaat eqqartorneqaleraluarmat.

 

Naalakkersuisunut sakkortuumik piumasaqaatigissavara, inatsisiliornermi matumani nunami suliffissuit suliassaqartuarnissaat qiteritissagaat, tamanna aatsaat qulakkeerneqarluinnareerpat tunisassioriaatsit allat avalaffigineqarsinnaassasut.

 

Maannakkut inatsimmi Naalakkersuisut pisariaqartillugu akuersissuteqarsinnaanerat periarfissaqarpoq. Pisinnaatitaaneq taanna assut tunuarsimaarfigeqqullugu kissaatigissavara. Umiarsuit angissusissaat inatsisiliornermi uninngavigeqinagu aalisartut namminneq angallatissamik angissusissaat aalajangerlissuk, aalisarfiillu sinerissamut qanittuunersut avasinnerusulluunniit ersarippallaamik avissaarteqinagit, aalisartoq qilersugaanani sumiluunniit aalisarsinnaalerniarli. Tamanna aamma nunami suliffissuit suliassaqartuaannarnissamik tungaatigut malugusuallaatigissammassuk.

 

Angallatit pisaminnik tamanik nunamut tulaassisinnaasut pissarsiariniarnerini aningaasaliussassat landskarsimeertussaammata aningaasartassaat kussangiummerneqarput amerlaaluttorsuummata. Taamaattumik tamanna ataatsikkut pissarsiarinissaat tunuarsimaarfigalugu uanga isumaqarpunga landskarsip qanoq aningaasatigut ikiuussinnaanera aallaavigineqarsinnaassasoq, pisariaqarpat ataatsikkorsuaq pinnagit arriitsumilli amerlisikkiartuaarlugit.

 

Ataatsimiititaliunnguaasaarnissaq pisariaqartinneqartutut isikkulik ajunngilaq pilersinneqarniarli suliaminillu saqqummiussippat suliaa aamma ataatsimiititaliuukkaluaraanni ajussanngilaq, tamanna maani ileqquliutiinnarnikuugatsigu. Ataatsimiititaliap aalisartut aningaasanik qinnuteqartarnissaannik malittarisassaannik suliaqarnissaa qitiutinneqarmat akuersaartariaqassaaq.

 

Kvotanik qaffaanissaq ajorinngilara, naak aalisartut ataatsimuulernissaannik siunertaqaraluartoq, ataatsimoorluni suleqatigiittaraluarnerup ajalusoortarneri pillugit taama oqartuarpugut aamma matuma siullermeerneqarnerani. Aalisartoq allanik naalagaqarnani imminnulli naalagaasoq uanga qitiutittuarakku.

Inatsisissatut siunnersuut peqataaffigisinnaalluarpara pingaartumik nunami suliffissuit siullerpaallugit suliassersorneqarnissaat aamma matumuuna inatsisikkut qitiutinneqartuassappat.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Siullermik Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigaara inatsisissatut matumuuna saqqummiunneqartoq amerlanerussuteqarluartunit taperserneqarmat, tassuuna aamma takutinneqarpoq massakkut ajornartorsiutit killiffigineqartut ilungersunartut qaangerniarneqarnissaat Inatsisartuni pingaartinneqartoq, taannalu aallaavigalugu Naalakkersuisuni misigisimalluta tapersersorneqarluarluta Inatsisartuninngaanniit sulineq ingerlateqqissavarput.

 

Siumuminngaanniit oqaatigineqartut angallatit raajarniutit pisassiissutit eqqarsaatigalugit aammalu kattussuullutik anginerusumik angallatitaarniartut periarfissaqartitaanissaat inatsisissap matumuuna allanngortinneqarnissaatigut eqqornerlunnginnissaat oqaatigimmassuk aamma taanna tiguarput Naalakkersuisuninngaanniit, neriullunga uani aaqqiiniarnermi eqquinerlunnissaq taanna pinngitsoortinneqassasoq. Aamma oqaatigisarsi taanna ilanngullugu sillimaffigissavarput.

 

Taavalu aamma nunami suliffissuit nammassinnaasaat aalaakkaasumik taamatut ingerlaannassappata nioqqutissiornissaq. Taavalu sinerissami qanittumi pisassiissutinik tamarmiusunik ilaatigut oqaatigineqarpoq Siumuminngaanniit oqaatigineqarput sinnerussimassasut 8.000 tonsit missaat, kisianni taanna toqqaannartumik uanga massakkut oqaaseqarfiginianngilara, ataatsimiititaliami ataatsimoorlutik nalilersuinermi tamakku eqqartorneqassammata, Naalakkersuisuninngaanniit qulaaniik pitoreernianngilarput ataatsimiititaliat pitsaasumik periarfissinneqarnissaat aamma suleqatigiilluarnissaq tassani pingaartillugu ataatsimiititaliami nalilersuilluarnissaq Naalakkersuisuni pingaartikkatsigu.

 

Taavalu aamma Siumuminngaanniit oqaatigineqartoq pisassanik agguaassisarnermi massakkut periutsit, uani inatsimmi aaqqinniarneqartut tassa soorlu aalisariutit ingerlaannarnissaat qularnaarniarlugu pisassanik nunguutsigaanni ukiup tullianut ingerlaqqeriarnissaannik periarfissamik ammaaniarneq tapersersorneqarmat nuannaarutigaara. Tassami massakkut ilaatigut takusinnaasarpagut aalisariutit, naak massakkut ukiuni kingullerni pitsaasumik taanna aaqqissuussineq tikinneqareeraluartoq, tassa ukiuni siuliini malugisarparput raajarniartunik ilaatigut pinninneq pitsaavallaanngitsoq pisassanik utaqqisarnerit allallu pissutigalugit. Tassuuna aamma allanngortitsiniarneq qularnaarniarneqartoq Siumuminngaanniit oqaatigineqartoq aamma Naalakkersuisuni tapersersussavarput.

 

Taavalu allat saqqummiussuunneqartut isumaqatigineqarmata annerusumik oqaaseqarfigissanngilakka, Siumuminngaanniit saqqummiunneqartut.

 

Taavalu Atassumminngaanniit, malugaara Atassut assut iluarisimaarinnittoq massakkut uuma aaqqiissutissap saqqummiunneqarnerani, aamma taanna Naalakkersuisuninngaanniit qujassutigaarput. Aamma tassuuna Naalakkersuisuninngaanniit takutikkusupparput suleqatigiinnikkumassuseq inuiaqatigiinni aaqqitassat sukkanerusumik aaqqinneqarsinnaaneranut tunngasut manngertitaarfigiinnarnagit, minnerunngitsumillu aamma tassani fiskerirådip piumasaqaatai aallaavigalugit saqqummiussineq annertuumik kinguneqarmat, taanna aamma nuannaarutigaara.

 

Taavalu Atassut annertoorujussuarmik isumaqataasaqattaarpoq uani inatsisissap saqqummiunneqarnissaanut. Taavalu aamma kissaatigalugu ilusilersuinissami aalisarnermik misilittagallit aalisartut ilisimasaat aallaavigalugit ilusilersuisoqassasoq, taanna isumaqarpunga saneqqunneqarsinnaanngitsoq piumasaq. Taamaammat kattuffiit peqatigilluinnaqqissaarlugit aammalu Aalisarnermut Piniarnermullu Ataatsimiititaliaq peqatigalugu aaqqissuussinissat ingerlanneqassapput. Kukkusarnerit allallu naammattoortakkagut pinngitsoorneqarnissaat massakkut kissaatiginarluinnarmat, siunissami pitsaasumik aalisartut ingerlariaqqinnissaanni.

 

Taavalu aamma Naalakkersuisunut kissaatigisaannut aalisartut tusaaniarluarniaqqullugit, aap taanna naqissuserpara, aalisartut tassani tusarnaarneqassapput, aammalu allanngortitsiniarnermi annertuumik peqataatinneqarnissaat neriorsuutigissavarput.

 

Soorunami makku angallatinut angissutsinut tunngasut massakkut maani aalajangerneqarsinnaanngillat, taakku aamma aalisartut peqatigalugit Aalisarnermut Piniarnermullu Ataatsimiititaliaq peqatigalugu tamakku kingusinnerusukkut naammassiniarneqarnissaat naatsorsuutigilluinnaqqissaarpara, aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Ataatsimiititaliaq piumassuseqarluarluni aaqqiiniarnermi peqataanissaa.

 

Taavalu aamma Atassumminngaanniit Siumuminngaanniillu oqaatigineqartut, pisassanik qaffaanissamut tunngasoq, tassa 6%-imiit 10%-imut aamma iluarisimaarmassuk qujassutigaara. Taavalu aamma soorunami Inuit Ataqatigiit aamma taamatorluinnaq kissaateqarput. Inuit Ataqatigiillu oqaaseqaataani malunnarpoq, inatsisissaq taanna tunngaviatigut aamma ukioq manna aaqqinneqarnissaa isumaqatigigaat, ataatsimiititaliamullu ingerlaqqinnissaa, aamma tassani qularinngilara Inuit Ataqatigiit suleqataalluarumaartut.

 

Aamma naammattoortareerpagut Inuit Ataqatigiit uani siunnersuummi ilaatigut piumasaat, soorlu nunamut tulaassuiuaannarnissaq kingullermik oktoberip 9-aani oqallittoqarmat aamma eqqaagaat, taavalu aamma aalisariutitigut nutarterisoqartariaqartoq. Tassani aamma qularinngilara isummatik ataatsimiititaliami saqqummiukkumaaraat, soorunami aamma Naalakkersuisuni uagut tamakku isummat aamma eqqarsaatigilluarumaarpagut.

 

Taavalu Kattusseqatigiinninngaanniit ilaatigut imatut paasipajaarpara, illersorlugulu assortorlugulu saqqummiussisut, ilaatigut apeqqusersormassuk sooq taama tuaviortigisumik massakkut saqqummiussinersugut. Kingullermi oqallinnermi sakkortuumik piumasarineqarpoq pissutsit piaartumik aaqqinniarneqassasut, fiskerirådillu piumasaa aammalu partiit allat oqaasii tunngavigalugit matumuuna isumaqarpunga saqqummiussinerput annertuumik tunuliaqutaqarmat tunuarsimaarnissamut ersissutissaqanngitsugut.

 

Taavalu Kattusseqatigiinninngaanniit aamma oqaatigineqarluni aalisartut ataatsimoortumik aaqqiiffigineqartariaqartut, aamma taanna isumaqarpunga apeqquserneqartariaqanngitsoq, massakkut ajornartorsiutit taama annertutigisut aalisartut ataatsimut aaqqiiffiginiarneqarnissaat siunnerfigineqarmat, kisiannili uani kattussuunnissamut periarfissaq isumaqarpunga sukkasuumik ammaanneqartariaqartoq, aalisartut ilaatigut ingerlariaqqinnissaminnut massakkut utaqqeqqinnissaminnut akissaqanngillat, taanna isumaqarpunga Kattusseqatigiit aamma malugisariaqaraat.

 

Taavalu aamma sinerissap qanittuani aalisartut isumaat suli annerusumik tamakkiinerusumillu tusaaniarneqartariaqartut piumasaat, isumaqarpunga tusarniaasaqattaarnissatsinnut massakkut periarfissaaruttugut, aamma Fiskerirådimi ilaasortat assigiinngitsut arlallit inissisimapput, KNAPK, APK, Royalikkut taavalu Aalisarnermut Pisortaqarfik, tassanilu aamma tunuliaqutaqarluarput avatangiisiminnik, taakkulu tunngavigalugit kissaatigaat inatsisissaq taanna maannakkut naammassineqartariaqartoq.

 

Aalisartut utaqqeqqissinnaanngillat aamma taamatut nipitutigisumik avammut suaartareernikuupput, taanna isumaqarpunga massakkut tusartariaqaripput. Aamma Kattusseqatigiit qularinngilara tassani aaqqiiniarnermi annertuumik peqataalluarsinnaasut.

 

Taavalu Aalisartut Kattuffiinut Peqatigiiffinnut ataatsimitiitalianut attuumassuteqartunut tusarniaassutigineqartarnissaat, taanna oqatigeerpara KNAPK tassani aamma annertuumik piumasaqarpoq sukkasuumik taakku aaqqiiffigineqarnissaat massakkut tikinneqartariaqartoq. Taannalu aamma nipip massuma aninneqarneranut annertuumik tunngavilersueqataasoq oqaatigissavara, naak ilaatigut kingullermi saqqummiussinermi oqallinnermi tapersersuinngitsutut nipilerneqaraluarluta Naalakkersuisuninngaanniit massakkut isumaqarpunga nuannaarutigisariaqaripput ataatsimoorluta siunnerfik aallarfigisussanngoratsigu.

 

Taavalu aamma Kattusseqatigiinninngaanniit oqarpoq aalisarnermut siunnerfik massakkornit ersarinnerusoq saqqummiunneqartariaqartoq. Ippassaaninnguaq aalisarneq pillugu nassuiaat killiffigalugu annertuumik oqallippugut, isumaqarpunga massakkut tusarniaaqqittoqarsinnaanngitsoq, siunnerfiit ersarissut suleqatigiissitaliami taavalu nassuiaammi tassani saqqummiunneqartut tunngavigalugit taanna aaqqiiniutissaq massakkut saqqummiupparput. Ajornaqaaq suna tamaat alloriarfiginiarutsigu aallaqqaataaniit aallartittuaannarsinnaanngilagut suna tamaat tusarniaassutigalugu. Tusarniaareernikuuvugut isumaqarpunga taanna tusarniaanerit sivisuumik ingerlanneqareersimammata aallaavigalugu sulineq aallartinneqartariaqartoq, tusarniaaqqinnissamut soorlu oqatigereeriga aalisartut akissaarusupput tusarniaasoqaqqissappat arlalippassuit unitsinneqassapput, kattussuukkusuttut periarfissaarutsinneqassapput, isumaqarpunga tusarniaanissaannaq pillugu massakkut taamatut pilliuteqaqqinnissarput pinngitsoortinneqarluinnartariaqartoq.

 

Aammalu minnerunngitsumik, soorlu oqaatigereerpara KNAPK tassani annertuumik ilusilersueqataammata, kattuffiummat ataqqineqartariaqartoq, soorunami aalisartut ataasiakkaat aamma isumaat allaanerusinnaapput, kisianni sulineq sukkasuumik aallartinneqassappat kattuffiit ataqqineqarnissaat aamma maanngaanniit isumaqarpunga saneqqunneqarsinnaanngitsoq, annertuumillu tusarniaanermi aamma taakku peqataasareermata isumaqarpunga tusarniaaqqittoqartariaqanngitsoq, kisianni soorunami ataatsimiititaliap nammineq sulinissaa Naalakkersuisuninngaanniit killilersinnaanngilarput, tusarniaanissat allallu paaserusutani paasiniassappagit aamma Naalakkersuisuninngaanniit ikiuunnissarput neriorsuutigissavarput, soorunami namminneq aalajangissavaat tusarniaanerit avammut ingerlateqqinneqassanersut. Kisianni isumaqarpunga tusarniaaqqinnissamut annerusumik massakkut piffissaqanngitsugut, inuit perusuttut aallartinnissaminnut utaqqiinnartut taakkua utaqqiseqqissinnaanngilagut, minnerunngitsumik aamma aningaasarsiornerat isumannaatsumik aallassappat, massakkut killiffik qaangertariaqaleratsigu.

 

Taavalu Otto Steenholdti oqaaseqarnermini saqqummiussai toqqissiallaatigalugu oqarnera, sinerissap qanittuani raajarniutinut, ilaatigut tunisassiortoqarsinnaanerat aarlerinera tassani Naalakkersuisut aamma namminneq pisinnaatitaaffeqareerput, soorlu aamma oqaluttup nammineerluni oqaatigereeraa, kisianni ukua kattussuunnissamut periarfissat ammarniarneqartut, isumaqarpunga taakku piaartumik aaqqinneqarnissaat, aamma Otto Steenholdtip akerlerinngimmagu suleqataalluarnissaanik neriulluarfigaara.

 

Taavalu ataatsimiititaliunnguaasaarnissaq tassa taanna oqallinnermi kingullermi ataatsimiititaliassaq pilersinneqartoq massakkut inuttassai aaqqissuunniarneqarput, sulineq aallartinneqareerpoq. Ataatsimiititaliornissaq taanna pisariaqartinneqarpoq, pitsaasumik siunissami ingerlariaqqinnissaq aalisarneq eqqarsaatigalugu tikinneqassappat inuit misilittagaqarluartut qanimut peqataatillugit, allatut ajornartumik massakkut ataatsimitiitaliornissaq taanna qanorluunniit akerleritigigaluaratsigu illersortariaqarparput, siunissami pitsaasumik aaqqiiniarnissaq massakkut tikinneqartariaqalermat.

 

Taavalu una Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisumut nersualaarinninnera isumaqarpunga Naalakkersuisut tamarmik taanna nersualaarinninneq tigusariaqaraat, uanga nammineerlunga taanna tigusinnaanngilara, nalunnginnakku aamma allat tassani suliarinninnermi annertuumik tunuliaqutaasut. Kisianni qujavunga taamatut nipilimmik oqalukkavit, kisianni nalunngilara allat annertuumik tassani suliarinninnermi peqataasut aamma taakku nersorneqartariaqartut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga amerlanerussuteqarluartut kissaateqarnerat malillugu inatsisissaq ataatsimiititaliamut suliarineqarnissaa innersuussutigaara, Naalakkersuisullu sinnerlugit qujavunga paasisinnaagakku isumaqatigiinneq assut annertuumik maani siunnerfigineqartoq, taamaalilluni siunissami aalisartut piumassuseqarluarlutik ingerlariaqqinnissaat matumuuna qularnaarneqarsinnaanngortoq takusinnaagakku, qujanaq.

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Siunnersuut Kattusseqatigiinniit akerlerinngilarput, soorunami aamma aalisartut atugaasa piaartumik iluarsiivigineqarnissaat soqutigisaraarput, aammalu taanna siusinnerusukkut oqaatigisareerparput, kisianni una perusupparput Kattusseqatigiinniit ajornanngippat aalisartut ataatsimoornerusumik aaqqiivigineqarnissaat, tassami ukioq kingullerli eqqartorneqarpoq sinerissami qanittumi aalisartut qiviarutsigit, aalisartut aningaasarsiornerat imaannaanngitsuusoq oqaatigineqarpoq ilaatigut imminut akilersinnaanngitsoq.

Taamaattumik uani aalisartut ilaannaat taamatut periarfississinnarlugit ukua aningaasarsiornerat ajoreersoq qanoq ilillugu iluarsiivigineqarniarpat tamakku, tamakkuuku ersarinnerusumik allaqqanissai perusukkaluaripput aamma, soorunami tamarmik ikaarsaariarnissaminnut periarfissaqartussaanngillat. Angallatit arlallit pineqarput ataatsikkorsuaq aamma tamarmik iluarsiivigineqarsinnaanngitsut nalunngilarput.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit ujartoripput angallatit tamakku allat periarfissaqanngitsut ukiuni qaninnerusumi, sinerissap qanittuani tunisiuartussaammata taakkua. Aningaasaqarnerat qiviaraanni, sinerissap qanittuani akigititaasut qiviaraanni akilersinnaanngiusartumik ingerlasut taakkua pineqarniarpat, taakkuuku eqqarsaatigalugit taamatut oqariartuuteqartugut, imaanngilaq kinguarsaaniarsarigatta suliassamik, kisianni aalisartut ajornartorsiutaat, sinerissap qanittumi aalisartut ajornartorsiutaat uani eqqartorpagut, taakkua qanoq pineqassappat, ilaatigut akit taamaaginnarpata imminut akilersinnaanngitsumik ingerlaannarsinnaanatik ingerlasoqaannassappat ajutoortussaammata, taakkuuku eqqarsaatigalugit annersumik taakku qanoq taakkua aaqqiivigineqarsinnaanersut aamma ilanngullugu ujartoripput.

Soorunami ukua aalisartut allat periarfissaqareersut tapersersorneqartariaqarput aamma uagut tapersersorpagut, kisiannili aalisartut allat taamatut periarfissaqanngitsut qanoq iliornikkut tapersersorneqarsinnaappat, aamma qanoq iliornikkut tapersersorneqarniarpat, taannaana annerusumik paaserusukkipput.

 

Allanik kinguarsaanissanik perusunngilagut, kisianni paasisinnaavarput Kattuffiit Kattuffiugaluarlutilluunniit soqutigisat assigiinngitsuusarput, soorlu Inatsisartuni ilaasortat aamma soqutigisaat aamma assigiinngitsuusartut. Taamaattumik aalisartut tamakkiinerusumik ataatsimoornerusumilli isumaat tusarniarneqarnissaat tusaaneqarnissaallu pisariaqarluinnarput.

Aamma uani angallatit aalisarneq pillugu nassuiaammi allanilu oqallittoqarnerani angallatit eqqartorneqarput assigiinngitsut. Angallatit sinerissap qanittuani qiviarutsigit siunissami tamakkua angallatit nutarterneqarnissaat eqqarsaatigalugu aalisarneq qanoq ingerlanneqarniarpa? Sinerissap qanittuani aalisariutit tamaasa qiviaraanni imatut anguniagaqartoqarnerluni pisassiissutit taakkua iluani ima procenti angitigisoq nammineq tunisassiarisinnaavaat. Nunamut tunisassiarineqassaaq ima procenti angitigisoq, avammut tunisassiarineqassaaq procenti ima angitigisoq, tamakkuuku maqaasinarmata soorunami oqariartuutitsinni ersertinniarsarigigut.

 

Kinguarsaanianngilluinnarpugut Kattusseqatigiinniit, aalisartut ajornartorsiutaat qanoq ajortigisut nalunngilagut, taamaattumik piaartumik iluarsineqarnissaat soorunami aamma uagut peqataaffigissavarput, kisianni allat aamma aalisartut taamatut ajornartorsiuteqartut periarfissaqanngitsut ilanngullugit eqqarsaatigineqarnissaat perusullugu taamatut oqariartuuteqarpugut. Neriussaagut Naalakkersuisumik paatsoorneqarani oqariartuuterput paasineqarumaartoq, tassami assersuutigalugu sinerissami qanittuani aalisarnermi raajarniarnermi ajornartorsiutit kisimik ajornartorsiutaanngimmata, aamma sinerissap qanittuani qaleralinniarluni aalisarnermi pisariaqartitsisoqarpoq umiatsiaaqqat ajornanngippat tunisassiornermi atorsinnaasunik taarsersorneqarnissaat. Aningaasaliissutilli qiviaraanni killilerujussuuvoq tamakkua piaartumik taarsersorneqarnissaat, tamakkuukku eqqarsaatigalugit annerusumik Kattusseqatigiinniit nalornikannersugut, aningaasalersueriaatsit ilaatigut suliluunniit annertunerusumik qulakkeerneqarsimanngimmata, aammalu aningaasalersuiniarlutik allat neqerooruteqaraluartut ilaatigut tunuarsimaarmata piumasaqaataat imaannaanngitsuugamik aamma taamatut aningaasalersuissagunik.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Oqaaseqarumallutik nalunaartut suli arlaqarput , kisianni oqaatigilaassavara maluginiakkakka naapertorlugit amerlanerpaatigut isumaqatigiittoqarmat, taavalu aamma tamatuma kingorna ataatsimiititaliami suliarineqartussaavoq, kaammattuutigerusupparpullu apeqqutit tassunga tunngassuteqarsinnaasut allat ataatsimiititaliami sammineqarumaartut.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Nuannaarutigaarput Inatsisartut Siulittaasuata taanna aamma eqqaasitsissutigimmagu, tassa una suliaq ingerlaqqittussaassaaq ataatsimiititaliamut, taamatut periuseqarpugut inatsisissat peqqussutissallu siunnersuutit Inatsisartuni suliarineqaraangamik.

 

Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnerani aamma periusiuvoq tusarniaanermi allagaqaataasimasut aamma ataatsimiititaliamut Naalakkersuisoqarfinninngaanniit tunniunneqartarlutik, taanna soorunami aamma uani suliami taamatut aaqqissuussiffigineqarumaartoq taanna naatsorsuutigivarput, taamaammat tassa aappassaanneerinninnissap tungaanut naatsorsuutigisariaqarparput inatsisissatut siunnersuutip uumap Naalakkersuisut suliarimmassuk, tassunga tunngatillugu tusarniaanermi allakkatigut apuukkumaneqarsimasut Naalakkersuisoqarfimmut taakkua aamma ataatsimiititaliamut saqqummiunneqarnissaat, taanna nalinginnaavoq aamma allanngortinneqarsimasutut naatsorsuutiginngilarput.

 

Kisianni taassuma saniatigut ataatsimiititaliaq aamma periarfissaqartuaannarpoq siullermeerinninnerup aappassaaneerinninnerup akornani aammalu pisariaqassappat aappassaaneerinnerup pingajussaaneerinninnerullu akornani aamma pisariaqartikkunikku susassaqartunik aamma tusarniaaqqissinnaasarlutik, taakkua periarfissat ammapput. Isumaqarpungalu ataatsimiititaliaq aamma suleqqilerpat uani pisariaqartippagu taava aamma aggersaasinnaanini taanna atorluartariaqaraa.

Kisianni Naalakkersuisup aamma oqareerneratuut uunga suliamut tunngatillugu, tassa imaappoq Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit, tassa fiskerirådip ukua allannguutissatut siunnersuutigineqartut massakkut Fiskerirådip, tassa Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit sammisareersimavaat piffissami qanittumi, ungaserujussuanngitsukkut oqaaseqarfigereersimavaat Naalakkersuisunut taakkua apuunneqarsimapput, tassalu Naalakkersuisup taanna malillugu maannakkut inatsisissatut siunnersuut una saqqummiuppaat, kisianni aamma una oqaatiginngitsoorusunngilara saqqummiussisut ilaasa, tassa kingulliulluni saqqummiussisoq attaviitsoq Otto Steenholdtip aallarniigami oqaatigivaa, aviisimi tassa Sermitsiami kingullermik saqqummersumi atuarsimallugu, tulaassukkat 10.000 tonsit missaanik kinguaattooqasut, kisianni taanna apeqquterujussuuvoq ilumuuinnersoq, ungaserujussuanngitsukkut Pisortaqarfimmut nammineq uanga paasiniaagama paasivara, Aalisarnermut Nakkutilliisut nalunaarsuisarnerat aamma najoqqutaralugu oktoberip aallaqqaataani sinerissap qanittuani aalisartut raajarniarnerminni 4.000 tonsinik kinguaattooqqasut oktoberip aallaqqaataani. Taamaammat 10.000 tungaannut nikingassut taanna 6.000 tonsi suminngaanneersimanersoq taanna paasiniartariaqarpoq aammalu isumaqarpunga Aalisarnermut Ataatsimiititaliap taanna misissoqqissaartariaqaraa, kisianni tassa Pisortaqarfimmi kisitsisit pigineqartut taakkua soorunami upperisariaqaratsigit, tassa oktoberip aallaqqaataani imaappoq, sinerissap qanittuani raajartassiissutit 4.000 tonsit oktoberip aallaqqaataani suli pisarineqarsimanngitsut, tassami kinguaattooqqasugut siornamut piffissap taamaalineranut sanilliullugu, tassa taanna naqqiutigilaarpara siullermik.

 

Taavalu aamma una eqqaasitsissutigilaarusuppara ukioq manna raajartassiissutit sinerissap qanittuani 36.500 tonsit missarpiaanniimmata, Siumup saqqummiussinermini tassani kukkullatsiarluni oqaatigivaa 38.000 tonsiusut, tassa 1.500 tonsinik amerlanerusut, kisianni taamaanngilaq, tassa sinerissap qanittuani raajartassiissutit TAC 36.500 tonsit missarpiaanniipput.

 

Una aamma oqaatigilaarusuppara, Siumut saqqummiussaa una tassa raajanut pisassiissut tamarmiusoq, tassa avataasiortunut sinerissallu qanittuani raajartassiissutigineqartut taakkua qanoq agguataarsimaneri taanna aamma qimerlooqqissallugu uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma peqataarusukkatta. Taanna neriuutigivarput upernassap tungaanut, upernaamummi aalisarnermut inatsit tamakkiinerusumik aamma uterfigeqqittussaagatsigu aamma allanngortiterneqartussaammat, taanna uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma peqataaffigerusussavarput, tassami tassunga tunngatillugu eqqaasitsissutigerusuppara, tassa siorna taamaalioriaraluarneq maani Inatsisartuninngaanniit taanna iluatsinngitsoorpoq, taamani inatsisissatut siunnersuutaagaluartoq taamatut aamma siunertaqartoq maani Inatsisartut siullermiiginnaraluarlugu unittoorutiginikuuaat.

 

Taamaammat nuannaarutigivarput Inuit Ataqatigiinninngaanniit maannakkut Siumup taanna qaqeqqimmagu, siornami aamma uagut peqataaniarsimagaluarpugut, kisiannili tassa unittoorsimavoq taanna suliaq, maannakkullu qaqeqqinneqarnissaanut isumaqarpunga aamma pissutissaqarluartugut.

 

Taamaammat tassa raajartassiissutit tamarmiusut avataasiortunut aammalu sinerissap qanittuaniittunut agguaanneqarsimaneri taakkua allatut aaqqissuussiffigineqarsinnaaneri taanna eqqartoqqissallugu uagut piareersimalluinnarpugut.

 

Simon Olsen, Siumut.

Aap, siullermik Naalakkersuisut oqaatigisaat tusarniaanerit sivisuumik ingerlanneqarsimasut taanna iluarisimaarnaqaaq, tassami ilumoorluinnarmat sivisoqisumik tusarniaasaqattaarnerit ingerlasimapput.

 

Kannguginngilara oqaaseq atussallugu, innarluutit tungaaniissimaneq pimoorunneqarnerulerluni massakkut paasineqarnera paasinnittuninngaanniit isumaqarpunga aamma nuannaarutigineqassaqisoq.

 

Maannakkut kiisami Royal Greenlandip nanertuutaasimaneranut tunngatillugu pisortai piialerput, aningaasarpassuarnik nunatta nanertuutissiugaasimanera kiisami paasineqalerpoq, taanna kialuunniit miserratigisinnaanngilaa, taannalu nuannaarutigaara Naalakkersuisut pimoorullugu suliaq sammivillu inissikkiartuaarmassuk.

 

Nalorninartut suli siunitsinniipput 45%-ip aamma 55%-ip tikinneqarnissaanut, qularnanngilaq immaqa sakkortulaartumik suli pisoqartussaajumaarpoq, tassami ukioq kingulleq tamatta Siumumiit aamma partiinit tamaniit ilisimaaraarput 45-miit 55-imut pisitsinissaq 100 mio. kr.-inik akeqarnerangaassalluni unitsitsinermut inatsisip suliarinngitsoorneranut pissuteqarmat.

 

Taamaammat nuannaarutigilluinnarpara sinerissap qanittuani aalisartut qaminneqaqqajaajuareerlutik kiisami ikummarissaaffigineqaqqilermata, imaluunniit qanilleqimmat iliuuseqarnissaq.

Taamatut oqaaseqarpunga pissutiginagu Naalakkersuisuujunnaarama, pissutigaluguli naalakkersuinikkut anguniakkat uanga aamma taakkua anguniagaqataaffigigakkit. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Tassaakua aalisariutit periarfissillaqqullugit oqaatsikka uteqqilarusukkikka.

Taakkua suliffissuarnut tulaassuisussanut uangalu neriuutigilluinnaqqissaakkakka allaat avasinnerusumi aalisarsinnaasariaqarnerat oqaaseqarfigigiga sapernunnguaratik aalisarsinnaallutik suliffissuarnut suliassaaleqisunut tulaassiortorsinnaajuallallutik. Taamaattumik mikisunik uanga eqqasaateqanngilanga. Sapernujuitsut aamma killilersugaavallaanngitsut uanga nuannarivallaarneq ajorikka pisassat sinerissap killinnguaniittut imaluunniit qaninnerusumiittut. Imaassapput allanit attorneqassanngillat avataasiorlunilu aamma kilisannerit aamma killeqartarlutik avammut.

Nunatta aningaasarsiutai taamak killilersorlugit ilai sapernusut, ilai qaangiisut, ilai pisaqanngitsut, ilai pisarinninngitsoortut. Tamakkua peerlugit ataatsimut oqattariaqapugut aajukua raajartassat, aajukua tulaassugassat, aajuakua igaartugassat. Killilersuuterpassuarnik tunioqqarunnaarlugit aalisartut namminneq, nammineersinnaanerat siunertaralugu qilerussaajarnerullugit tunniuttariaqaleraluarmata.

 

Soqutigilluinnarlugu 10.000 tonsit raajat aalisarneqanngitsoorsimasut maanngaanniit apeqqutigaakka. Qujassutigissavara Johan Lund-Olsenip Inuit Ataqatigiinninngaanneersup akiniarsarimmagit. Ajunngilaq, kisianni Naalakkersuisuninngaanniit taanna qanoq oqaaseqarfiginiartariaqassava?

 

Aalisagassaaleqivugunngooq uffalu takoriassagigut taamak aalisarneqanngitsoorsimasut amerlatigisut . Erseqqissumik tusarusussavara pissuterpiaasoq sunaanersoq Naalakkersuisuninngaanniit. Uuma oqallisigisatta ataatsimiititaliamut ingerlateqqinnissaa ajorinngilara. Taamaaliorniangusaritsi.

 

Taavali isumaqarpunga aamma uteqqiaffigilaartariaqarlugu, Hans Enokseni, tassa illit kisivit pinngilakkit aamma taanna paasinerluttariaqassanngilaq. Qutsavigilaaruk illit kisivit pinngilakkit Naalakkersuisut suleqatigiinnerat nalunngilluarpara. Ilinnuinnaq tutsillariarunagit ilissiuku ataatsimoorlusi suliarisartakkasi, kisianni illit qaninnerugavit qutsavigiinnarpakkit, tassa taannannguaq kisiat pissavat, kisianni isumaqatigeqakkit Kattusseqatigiit oqaaseqartuat aallatimmat ilittorluinnaq aamma uanga paasivakka. Siunnersuut manna illersorlugulu assortormassuk.

 

Tassani eqqarsaatigigaluarlugu ajuallatsinniarnagit eqqaatsiarpara issaannannguaq Kattusseqatigiit ittorinnguatsiagaata Anthon Frederiksenip oqaasia maani oqallinnitsinni: "Pisinnaaffeqarpunngooq namminneq immikkut isumaqarsinnaassallutik", tassa ajunngilluinnartumik paasinnguatsiagara taanna. Taamaattut ullumikkut oqaaseqartuata illersorlugulu assortorlugulu pimmagu. Ima eqqarsarama, immaqa allat Kattusseqatigiinneersut manna siunnersuut ersarissumik illersoraluarneraat. Tassami oqaatigineqareermat assigiinngitsumik isumaqarsinnaanertik ataqqineqassasoq, tassa taamaattunnguanik oqaannarpunga siunnersuutit ersarikkaangata isumaliortarama tamarmiunnerpaammi? Oqaaseqartuata tamaasa isumaqatiginerpai? Utoqqatserpunga taama oqarama, kisianni taamak oqartoqarsimatillugu allatut ajornaqaqigami oqartariaqassagatta ilaannikkut ilaasa illersoraat, ilaasa akerlilersortarsimassagaat. Tassa immaqa taamak ajornanngitsigisumik oqarpunga uanga kisimiikkama. Taamaaratarsinnaavoq aamma.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taava Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua aappassaanik. Tulleriumaarpaa Aalisarnermut Naalakkersuisoq.

 

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua.

Aap, uani una eqqaamaannassavarput allannguutissatut taakkartorneqartut immikkoortut sisamat, aalisarnermi inatsimminngaannit oqallisigigatsigit, kisianni naqqiissuteqarfigineqaramaana eqqaaginnarniarlugu Siumuminngaanniit oqariartortoqarpugut sinerissap qanittuanit pisassiissutit qiviassagaanni maannakkut 38 tonsit missaat, ila tassani aamma tapissuteqartoqarluni ingerlaasiusimasoq eqqarsaatigalugu, taavalu suliffissuarni suliarineqarsinnaasut qanoq annertutigisumik missaannut taasinerput aallaaveqarpoq angallatinik namminneq uutiterisunik sinerissap qanittuani aalisartitsilissagutta ilaatigullu ilai suliffissuarnut procentit aalajangersimasut tulaassortillugu, taava missingersuuteqartariaqarpugut angallatit qassiussappat, taamatut kattunnaarlutik kilisaateqqanik immaqa taamatut taasinnaavakka isaasalerlugu, qassinik taarserniarneqartut taakkulu imminut akilersinnaasumik ingerlassappata aamma qivianngitsuugassanngitsoq tassaavoq suliffissuarnut suliarineqarsinnaasut annertussusiat, taakkuninnga sinneruttoq nammineq uutiterlugu angallammi nioqqutassiarineqarsinnaasoq.

 

Taakkua imminnut nalilersorneqarnissaat ataatsimiititaliassamilu sussasaqartunilu eqqartorneqarnissaat Siumuminngaanniit kissaatigivarput maannangaaq oqareernata angallat imannak angitigisariaqarpoq imminut akilersinnaasumik ingerlatissaguni.

Issaq oqariartuutigereerparput uagut angallatinik amigaateqarpugut sinerissatta ilaani ukiuunerani sinerissamut qanittumi imarluttaqisunili aalisarsinnaasunik. Taakkuuku amigaatigigut taakkulu aaqqiffigineqarnissaat aamma ukioq ataatsimiititaliaasup suliamini issannguaq saqqummiussaatigut uagut tunngaviatigut tapersersukkagut.

 

Aap, Johan Lund Olsen, uaguttaaq siorna inatsisissaq qilanaarisimagaluarparput allanngortiternissaanut oqalliseqataanissarput, kisianni taakkua imaluunniit taassuma kinguartinneqarnera tassuuna patsigigaat nalunngilarput. Uagut aamma taamanili takorlooreersimavarput maannakkumut raajartassiissutinut tunngatillugu, pisassat ataatsimut isigalgit avitseriaatsit kisitsisitaasa allanngulaarnissaat. Nalunngilarput ukiorpassuarni ineriartornitsinni avataasiortut oqariartuutigisaraat maannakkumut 60%-it namminneq pisariaqarlugu sinerissami qanittumi 40%-i.

Taamatut nikisitsissagaluarutta sinerissamut qanittumi aalisarnerup tungaatigut akilersinnaasumik ineriartortitsinissaq anguneqarsinnaanngitsutut uagut Siumuminngaanniit qangali isigisimavarput, taamaattumillu periarfissaq manna iluatsillugu suleqatigiittussanut Naalakkersuisunullu nalilillaqqoqaarput avitseriaatsip 45%-ii, sinerissami qanittumut, avataasiortunullu 55%-ip qanoq naleqqutsiginara nalilersorneqassasoq. Taakkuusussaammata aamma sinerissap qanittuani maannakkut raajartassat taamatut amerlatigilertillugit ukiumut akilersinnaasumik aalisarniarnermi tunngavileeqataasussat. Annertunerusumik oqaaseqassanngilanga oqareernittut uani allannguutissat immikkoortut sisamat inatsisip atuutereersup allannguutissartai aallaavigalugit oqallikkatta.

Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Aap, taava tullinnguuppoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq. Tulleriumaarpaa Augusta Salling.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Kattusseqatigiit uku oqaluttuata oqaasii akissuteqarfigilaarniarlugit.

Siulittaakmut qinnutigissavara issualaarsinnaanerlugit Kattuseqatigiit oqaaseqataanninngaanniit. Imatullu aallartipput: "Kattusseqatigiinniit, Kattusseqatigiit peqqissaartumik misissoreerlugu imatut oqaaseqarfigissavarput", tassalu aalisarnermut inatsississaq. "Siullermik Kattusseqatigiinniit taamatut Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuutip saqqummiunneqarnera eqqarsarnartoqartipparput". Tassa qanoq isumaqarnersoq tassuuna takusinnaavarput. Issuaaneq naavoq.

Eqqarsarnartoqartippaat tunngaviusumik tamaat tapersersunngilaat. Taanna uanga taamatut paasivara aamma Otto Steenholdti aamma oqaaseqarpoq aamma nammineq taamatut paasisimallugu. Uani aalisartut periarfissaqanngitsut periarfissarsiuunneqarnissaannik oqalunnerat, periarfissaqanngitsut taakku katataanissaannik aarlerinerat isumaqarpunga tunngavissaqanngitsoq massakkut taakkua isumannaatsumik aallariarnissaat tunngavigalugu suleqatigiissititaliap suliai aallaavigalugit ataatsimiititaliassaq sulsinneqalertussaavoq siunissami qanoq taakkununnga isumannaannerusumik aammalu akilersinnaasumik aalisarnissaq aqqutissiuunniarneqarpoq. Taamaammat oqartoqarsinnaanngilaq ilai imminiiginnarlugit, ilai kisiisa ingerlatiniarlugit sulisoqartoq. Taakkua annertuumik aamma isummerfiginiarneqarput siunissami ingerlariaqqinnissaat isumannaatsumik

anguniarneqarpoq angallatit nutarterneqarnissaat eqqarsaatigalugu. Taavalu aamma ataatsimiititaliaq aallartittussaq tassa tamakkuninnga sulissaaq nutarterinissaq qanoq ilusilik aalisartunut saqqummiunneqassava? Suliffissuit qanoq ittut pilersinneqassappat? Avataani, sinerissami tunisassiorneq ingerlanneqassava? Tamakkua tamarmik akiortorneqartussaapput ataatsimiititaliami sulisussaminngaanniit.

 

Taavalu aamma procentit qanoq annertutigisut tunisassiornermi nammineerluni atorneqassava imaluunniit qanoq annertutigisut nunamut tulaanneqassappat? Tamakkua tamarmik nalilersoqqissaarneqassapput.

 

Isumaqarpunga, Kattusseqatigiit ersissutaat tunngavissaqanngitsut aaqqiiniarnissami aalisartut namminneq aamma annertuumik siunnersuuteqarmata. Taakku peqataatinneqarnissaat isumaqarpunga akuersaartariaqaripput tamatta aamma ersisutigisariaqanngikkipput ilaannai annaanniarneqanngillat periarfissinniarneqarput tamarmik aalisartut imminut akilersinnaanerusumik ingerlanissaat anguniarneqarmat aammalu soorunami suliffissuarni sulineq aamma tassani qularnaarniarneqartussat ilagaat. Isumaqarpunga assortuussutissaqarpallaanngikkaluarluta assortuunniarsarisugut nalunatigulu suna siunnerfik massakkut siunnerfigineqartoq aalisartunik annertuumik nipiliuutigineqartoq qiviassagaanni.

 

Taavalu Johan Lund-Olsenip tusarniaanermi allagaqaatit kissaatigimmagit neriorsuutigissavara ataatsimiititaliami taakku apuunneqassasut aamma pissusissamisoorpoq taamaaliornissarput.

 

Taavalu Otto Steenholdtip aamma oqaaseqaqqinnermi aalisariutit allanillu killiliiniarnissaq mianersoqqutigaa, kisianni aamma soorunami aamma ilaasa aamma qularnarmat tamarmik kattunnissaat, ilai aamma qangatut ingerlarusuttut periarfissaqartitaanissaat taanna aamma sillimaffigisariaqarparput. Tassami ilaat nunguunneqassapput namminneq aalajangiisinnaanngortikkutsigit qanoq ingerlariaqqinnissaminnut. Isumaqarpunga taanna mianersorfigisariaqaripput aamma qangatut ingerlarusuttut aalisartut tassani illersoneqartariaqarmata.

Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taava Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua, aappasaat. Taava tulleriumaarpaa Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua.

Tassa uagut Atassumminngaanniit nuannaarutigaarput oqaaseqaatigut tigulluarneqarmata aamma taamaattoqassasoq ilimagisimavarput, tassami allannguutissatut siunnersuutit sisamat taakku uagut tamakkiisumik isumaqatigigatsigit. Oqaaserpassuilli allat saqqummiussuunneqartut, tassa 9. oktober oqallinnitsinnut tallissutitut oqaatigisariaqarsoraakka. Tassami taamanikkulli isumaqatigeereernikuuvugut ataatsimiititaliamik pilersitsisoqassasoq assigiinngitsullu tamakku isummerfigisassat suliarineqareerpata upernaamut aaliangiiffigineqarnissaat tikinneqarumaartoq.

 

Taamaattumik uagut Atassumminngaanniit taakkua allannguutissat sisamat tunngavigalugit oqaaseqarpugut aammalu naatsorsuutigilluinnarpagut soorlu assersuutigalugu avataasiortut aammalu sinerissami qanittumi pisassat qanoq agguaanneqarnissaannut tunngasut susassaqartut aalisartut aammalu tamakkuninnga suliaqartuusut imminnut oqaloqatigalugit isumasioqatigilluarlugit suliarineqareerneranni inatsisartuni maani aalajangernissarput tunngavilersorneqarumaartoq. Taamaattumik massakkut pituttorsimasumik oqallisilereernissarput uanga pissusissamisoortutut isiginngilluinnarpara.

 

Tassa tassunga killiinnarallarpunga ilimanarsinnaavoq oqaaseqaqqittariaqassasunga puigutsiarakku suna akisasarinerlugu.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Massakkullu tullinnguuppoq Naalakkersuisut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt, tulleriumarpaa Mads-Peter Grønvold.

 

 

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Aalisarnermut Naalakkersuisup oqaaseqarneranut ilaliullugu Otto Steenholdtimut oqaatigilaassavara ilumoormat aalisanngitsuulikkat raajat ukioq manna qanoq piniarneqarnersut apeqqutigineqarmat, taanna Naalakkersuisut ulluni makkunanerpiaq maani inimi taaneqartarsimasutut Royal Greenland nutaaq suleqatigalugu qanoq iliuusissat eqqarsaatigineqarput.

 

Maannakkullu Royal Greenlandip pisortaata noqqaassutaa najoqqutaralugu aammalu taakkua iluarsiissutissat anguniarneqarneranni oqaatigissavara Naalakkersuisuninngaanniit suliffissuit eqqarsaatigalugit pingaaruteqarluinnarmat nunami tulaassuinissat salliutillugit aamma uani pissarsiniarnermi isumannaarniarneqarneri. Taamaattumik ulluni makkunanerpiaq aaqqiiniarnermi sinneruttut nunami suliffissaqartitsiniarnermi tunngatillugit aaqqiiviginiarneqarnerat isumaqatigiinniutaavoq neriuppungalu ulluni qaninnerpaani naammassineqarsinnaajumaartut. Taakku Naalakkersuisut naammassigasuassamittut suliaralugit ulluni makkunani suliarimmatigit.

 

Tassa aaqqiiviginiarnerani uani avataasiortut annerusumik imaluunniit aaqqiivigineqassappata ajornartorsiutaanngilaq avataasiorlutik aalisartut, kisianni nunamut tulaassuinerit qanoq ilillugit isummannaarneqarnissaat taanna salliutillugu aaqqinniarneqarpoq.

 

Kisianni nuannaarutigaara aamma taaneqarmata ilumoorami Kalaallit Nunaata raajartassamigut aamma nammineerluni nungutsiniartarnissai pingaaruteqarluinnartuupput, tassanilu aamma Naalakkersuisut naammassiniarnerat Royal Greenland nutaaq peqatigalugu aaqqiiniarnerit isumalluarfigaakka aammalu tassuunakkut akit tungaatigut aamma pitsaanerusumik periarfissaqartitsiniarnissat ilanngullugit maannakkut eqqartorneqarmata.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Tullinnguuppoq Mads-Peter Gønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat. Pingajussaaniilerami naatsukullammik.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Tassa qaqisaqattaarnianngikkaluarpunga, soorunami allatut isummertitsiniaalillaraangamik oqaaseqaatinnik paatsiveerussaalillaraangamik taanna nuannerneq ajorami. Issuagaa naallugu issuasavara akuerisinnagukku.

 

Siullermik Kattusseqatigiinniit taamatut Inatsisartut inatsisissaanut siunnersuummi saqqummiunneqarnera inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarnera eqqarsarnartoqartipparput. Taamatut allaqqasut ilaqarput imatut: "Tassami pingaaruteqarluinnarmat Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut sapinngisamik Inatsisartut suleriaasiat naapertorlugu oqaluuserisassanngortinneqartarnissaat pisariaqarmat. Taanna paatsoorneqarsinnaanngilaq.

 

Paatsoorneqarsinnaanngilluinnarpoq uani aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut allannguutissatut siunnersuummi taamatut saqqummiussisoqarneranut tunngavigaarput aamma raajarniarneq kisimi aalisarneruinnaanngimmat. Qaleralinniarlutik aalisartut allallu saattuerniarnermi aalisartut eqqarsaatigineqarsinnaapput. Taakkua qanoq pineqarniarpat? Tamakkuuku eqqarsaatigalugu. Soorunami aamma allanut pulallattaartugut. Imaanngilaq tamatta assigiinngitsunik isumaqartaratta. Taamaanngilaq oqariartuutigut isumaqatigisarpagut. Soorlu aamma ilaatigut partiiniluunniit aamma assigiinngitsunik isumaqartoqartartoq. Oqariartortoqaraluartoq akerlerineqartarpoq aamma. Taanna eqqaamaneqartariaqarpoq uagutsinnut taamatut tutsitsiniaasoqassanngilaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, kisianni una oqaatigilaassavara marlussoriarlungaagunarpoq suleriaatsip unioqqutinneqarsimasutut nipilerlugu oqaatigineqarmat erseqqissaannassavara '41 najoqqutaralugu una saqqummiussaq siunertaasoq pissusissaatut suliarisimammagu. Tamarmillu Inatsisartut akuersaarsimallugu .

Tullinnguuppoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq. Sapinngisamik naatsunnguamik. Taava tulleriumaarpaa Augusta Salling.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Naatsuarannguamik. Siullermeerama utoqqatserpunga Otto Steenholdtimut akissutissara puigorakku, tassalu pisarineqartut massakkumut siornamut naleqqiullugit massakkut pisarineqartut 4.000 tonsinik kinguaqqagamik.

 

Taavalu taanna 10.000 tonsinik oqalunneq sumik tunngaveqarnersoq massakkut misissorneqarpoq pisortaqarfimmit, taanna Otto Steenholdtimut apuutilaassavara puigoraluarakku oqaatiginarlugu utoqqatserpunga.

 

Uani Mads-Peter Grønvold akineqareermat Siulittaasuminngaanniit ersarissumik, taanna oqaaseqarfiginiaraluarakku isumaqarpunga assortuussutigineqartariaqanngitsoq, kisianni tassa Inatsisartut inatsisaat malillugit maani akuerineqarnikuuvoq aamma Kattusseqatigiit tassani peqataapput.

Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua. Pingajussaanik.

 

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua.