Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Marlunngorneq 15. februar 2000 nal. 15.37
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut
Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.
Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:
Una
siunnersuut siusinnerusukkut inatsisartuni siunnersuutigereersimavara
kisiannili taamanikkut akissuteqarnermi akissuteqaatigineqartut
naammaginnginnakkit maannakkut nangeqqillugu tassalu meeqqat atuarfianni tuluit
oqaasiisa 3. imaluunniit 4. klasseminngaanniit
ilinniartitsissutigineqartalernissaat.
Taamatut
siunersuuteqarninnut ilaatigut pissutigaakka ilinniartoqarfinni
ataatsimiisitsisarnerni piumasaqaatigineqartartut aammalu angajoqqaat
ataatsimiittarneranni piumasaqaatigineqartartut minnerunngitsumillu aamma
nunatsinni ukiuni makkunani takornariaqarfiullualeriartortumi oqaatsit inuiaat
sapinngisamik amerlanerpaat atorsinnaasaat taakkua nunatsinni
atugaalersinnanissaat ilisimaneqarlernissaallu siunertaralugu taamatut
siunnersuuteqarpunga.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:
Tuluttut
ilinniartitaanerup pitsanngorsartariaqarneranut Naalakkersuisut isumaqataapput.
Sapinngisamik amerlanerpaat ilinniarnerminni inuussutissarsiornerminnilu
silarsuullu sinneranut attaveqarnerminni oqaatsinik taakkuninnga
pitsaalluinnartumik atuisinnaanerat pingaaruteqarluinnarpoq. Aammalumi ukiuni
kingullerni qinikkat, angajoqqaat, meeqqat, inuusuttullu aturfimmi sulisut
inuussutissarsiortullu kikkummi tamarmik suli annerusumik soqutigilerpaat
meeqqat atuarfiaani tuluttut ilinniartitsinerup pitsaasumik
pilersinneqarsinnanissaa.
1990-ikkut
qiteqqunneranni klassit arfernaniit tuluttut ilinniartitsisarneq atuarfinni ataasiakkaani
misilerarneqarpoq kingornalu tamanna pillugu qasseeriarluni inatsisartunit
siunnersuuteqartoqartarpoq.
Siorna
septemberimi meeqqat atuarfiat pillugu Knagerlussuarmi ataatsimeersuartoqarmat
atuartitsinerup imarisaata allanngortiterneqarnerani ataatsimersuarnikkut
aallarnerneqartukkut nunat allamiut oqaasiinik ilinniartitsinerup
pingaaruteqarluinnarnera tamanit isumaqatigiissutigineqarpoq.
Malittarisassat
atuuttut naapertorlugit tuluttut ilinniartitsineq klassit arfineq aappaani
aalartittarpoq. Akunnerit aturfiusut agguataarneqarnissaannik ilitsersuutigut
kaammattuutigineqarpoq annertusisamik atuartut klassit aqqarnanni
naammassigaangamik akunnerit katillugit 720-it tuluttut atuarsimassasut
nalinginnaasumillu atuartut akunnerit 600-ut atursimassallutik.
Nalingunnaasumik atuartutut tuluttoornissartik nammineq qinigassaraat.
Oqaatigineqarajuttarpoq akunnerit ukiullu aturtitsiffiusut atuartut
angusassaattut kissaatigineqartunut sanilliullugit ikippallaangajalluinnartut.
Ilinniartitsinermi qanoq angusaqartiginermut akunnerit amerlassusiat soorunami
kisimi apeeqqutaanngilaq. Periutsit atortussallu ineriartortinneqartariaqarput
aamma Naalakkersuisulli isumaqarput atuartitsineq annertusineqartariaqartoq.
Nunarsuarmummi ammariartortilluta atuartut allamiut oqaasiinik
piginnaasariaqagaat annertusiartuinnarput. Apeqqutaasorli tassaavoq tuluttu
ilinniartitsinerup klassit pingajuaniit sisamaannilluunniit
ilinniartitsisalerneq atuartitsinerup pitsanngorsarneranut aqqutissaanersoq
eqqortoq. Tassami atuartitsineq sulisussallu pillugit isumaliutigisassat
matumani amerlaqaat. Aalajangiiffigisassatulli siunnersuutip
aappassaaneerneqannginnerani Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut,
Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup isumaliutit taakku
pillugit inatsisartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilisimatusarnermullu Ataatsimiititaliaannut nassuiaateqarnissaminut
periarfissaqarnissaa naalakkersuisunit pitsaasutut isigineqarpoq.
Naalakkersuisut
taama aallarniutaasumik oqaaseqarlutik siunnersuutip aappassaaneer-neqarnissaani
angusaqarniarfiusunik oqallinnissaq qilanaaraat.
Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:
Siumumit
nuannaarutigaarput pineqartoq Siumumit aamma ataasiaannanngitsumik
kaajallatsinneqartareersimasoq maanna qaqeqqinneqarmat. Siumumimi pingaartitaraarput
meerartatta oqaatsitigut piginnaasunngorsarneqarnissaat.
Taamaammallumi
saqqummiunneqaqqittoq siusinnerusukkulli tunngaviatigut Siumumit
tapersersornartittareerparput.
Isumaqarpugullu
pineqartoq peqqissaarulluinnarlugu inerisarlugulu ilusilersorneqartariaqartoq
taamaattumillu imatut iliallaannarlugu aalajangiunneqarnissaa Siumumiit
orniginartinngilarput innersuussutigiumalluguli suliassap sukumiilluinnartumik
ataatsimiititalit susassaqartut aqqusaarlugit suliarineqarnissaa maanna
atuarnerup allanngortiterneqarnissaannut sulianut ingerlanneqalerersunut
ataqatigiissarluinnarlugu.
Nalunngilarpummi
suut allanngortinniakkat ajunngitsumik kinguneqassappata soorlu atortussat,
sakkussat, iliniartitsisut, init ilinniartitsivissat il.il. ataqatigiissagaalluinnartumik
suliarineqarnissaat taamaammallu tassa Siumumit peqqissaarussaalluinnartumik
ilaatigut ataatsimiititaliat susassaqartut aqqusaarlugit suliassap
ingerlanneqaqqinnissaa inassuti-giumavarput.
Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:
Siunnersuut
Atassutip ilassilluarpaa, tassami Atassutip anguniagaanut ilaalluinnarmat nunat
allamiut oqaasiinik piginnaanngorsartariaqarnerput kinaassuserpulli sorlagullu
katannagit. Taamaattumik Atassutip pinngitsuugassaanngitsutut piumasaanut
ilaavoq tuluttut atuartitsinerup 5. klasseminngaanniit aallartittalernissaa.
Atassutip
tuluit oqaasiisa ullumerniit annerungaatumik kalaallinit
atorneqarsinnaalernissaat pingaarluinnartutut isigaa minnerunngitsumik
ilinniaqqinniartunut tuluttut oqaatsit atorlugit ingerlariarsinnaaneq
perierfissanik amerlanerungaartunik ammaassinissaa tunngavigalugu taamaattumik
Atassutip kaammattuutigeqqissavaa KNR TV-p aallakaatitsinnginnerani
aallakaatitanik tuluttuunik meeqqanut mikinernut aturtunullu
aallakkatitsisalernissaq piaartumik eqqunneqaqqullugu.
Aallakaatinneqarsinnaasut tassaasinnaapput BBC-p meeqqanut aallakaatittagai.
Tassami
atuarfinni ilinniarnermut tapertaliullugu tuluttut oqaluttunik
allagartalersor-neqanngitsunik tv-kkut isiginnaagaqartarneq iluaqutaasaqisoq
misilittagaqarfigineqalereersoq nunatsinni najugaqarfiit ilaanni
iluaqutaallualereersimasoq ilisimaneqarmat.
1999
ukiakkut Kangerlussuarmi atuarfitsialak pillugu ataatsimeersuartoqarmat
angajoqqaanit, ilinniartitsisunit allarpasuarnillu peqataaffigineqartumik ersarilluinnartumik
kissaatigineqarpoq allamiut oqaasiinik ullumernit annertunerusumik atuarfinni
ingerlatsisoqalissasoq. Massakkullu ataatsimeersuarnerup kingorna
isumassarsianik siunniussanillu suliareqqiisoqarlunilu politikkikkut
aalajangiiffigineqarnissaat siunertaralugu sulisoqarpoq.
Inatsiartuni
ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa aappassaaneerneqannginnermini
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Ataatsimiititaliamut
suliakkiissutigineqassasoq Atassummiit siunnersuutigaarput.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartuni
ilaasortap Anthon Frederiksen-ip Kattusseqatigiinnersup siunnersuutaa
tunngaviatigut isumaqatigigatsigu Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput.
Inuit
Ataqatigiinniit pingaartilluinnarparput kalaallisut oqaatsitta saniatigut
oqaatsinik allanik ilinniarluarsimasuunissaq. Tuluit oqaasii pingaartutut
isigaagut nunarsuarmioqatitsinnut pitsaasumik attaveqarsinnanermut aqqutissatut
isigigatsigit. Qallunaat oqaasiisa nunatsinni pitsaasumik ilinniartitsissutigineqarnissaat
aamma pingaartipparput, pingaartumik ullumikkut ilinniartitaaneq tamaat
isigigutsigu ilinniarfinni ilinniartitsissutit atuakkat atorneqartut
amerlanerpaartaat qallunaatuujummata angusaqarluarusukkuttalu oqaatsit taakkua
sapinngittariaqarpagut.
Meeqqat
atuarfiani 3. aamma 4. klassemiit pingaartumillu 3. klassemiit aamma tuluit
oqaasiisa ilinniartitsissutigineqalertarnissaat meeqqat artukkerneqarnissaat
aammalu sammisassanik allanik soorlu kisitsinermik allanilluunniit sammisassanik
ikililerisariaqarnermik kinguneqarsinnaanera Inuit Ataqatigiinniit
ernumassutigaarput taamaattumillu tulluarnerutillugu 5. klassemiilluunniit
aallartinneqarsinnaanera periarfissatut misissorneqarnissaa tulluarnerusutut
isigalugu.
Marts
1999-imi Kangerlussuarmi atuarfitsialak pillugu ataatsimeersuartitsinermi
erserpoq tuluit oqaasiisa meeqqat atuarfianni ullumikkumiit siusinnerusukkut
atuartitsissutigineqrtarnissaa ilinniartitsisunit minnerunngitsumillu
atuartuniit kissaatigineqartoq. Kissaatisap taassumap naammassineqarnissaata
inatsisartuni sulissutigineqarnissaata pimoorunneqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit
isigaarput. Tassunga aatatillugu Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutigissavarput
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu
Ataatsimiisitaliap atuarfitsialammik suliarinninnermut atatillugu periarfissaq
una misissuiffigissagaat, tassalu meeqqat atuarfianni pimoorussamik oqaatsinik
ilinniartitsineq assersuutigalugu kalaalit oqaasii, tuluit oqaasii qallunaallu
oqaasii pimoorulluinnakkamik ukiumut marloriarluniluuniit qaammat ataaseq
allamik sammisaqarani timersorneq anersaakkullu ineriartorneq piugornagit
ingerlanneqartalernissaat.
Naalakkersuisup
akissuteqarnermini oqaatigisaa tuluttut atuartitsinissami sulisorisassanut tunngassuteqartoq
paasilluarsinnaagatsigu oqaatigissavarput. Isumaqapugut tuluttut aturtitsineq
pitsaasoq anguniassagutsigu aamma ilinniartitsisut tuluttut
ilinniartitsisinnaasut naammattut pigisariaqarivut. Isumaqarpugut 3. klassemiit
imaluunniit 4. klassemiit aallartiffiusumik tuluttut atuartitsilernissap
ilinniartitsisut amerlasuut pisariaqartissagaat.
Nunatsinni
ilinniartitsisunngorniarlutik ullumikkut naammassisartut pingaartumillu tuluit
oqaasiinik ilinniartitsinissamut immikkut sammisaqartuusimasut amerlagisassanngillat
taamaattumillu piffissaq suli sivisungaatsiartoq atortussaassavarput taamatut
ilinniartitsisinnaasut naammatsinnissaannut. Taamaakkaluartorli siunniussaq
kinguarsarneqartariaqanngilaq tuluttummi ilinniartitserusussinnaasut
misissuiffigisinnaagatsigit Canada-miit pissarsiarisinnaanerivut. Taassumalu
saniatigut 3. aamma 4. klassemiit aallartinngikkaluarluta 5. klassemiit
aallartissinnaanissaq. Tamannalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut,
Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiisitaliamut Naalakkersuisumik
suleqateqarlutik misissuiffiginissaat kaammattuutigissavarput.
Taamatut
oqaaseqarluta siunnersuutip Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut,
Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliamut ingerlateqqipparput.
Tom Ostermann, Kattusseqatigiit Oqaaseqartuat:
Inatsisartuni
ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa Naalakkersuisut, inatsisartut
meeqqat atuarfia pillugu peqqussutaata 6. juni 1997-imeersumut
allannguutissatut siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarfigerusupparput.
Kattusseqatigiinniit
siunnersuutigineqartoq tamakkiisumik taperserparput tassungalu atatillugu
ukiarmi atuarfitsialak pillugu Kangerlussuarmi isumasioqatigiisitsinermi
isumasioqatigiit siunniussatut taakkartugaasa ilagimmassuk inuiaat allat
oqaatsinik meeqqat atuarfianni ilinniartitsineq aallunnerulerneqartariaqartoq
maannakkullu ingerlariaaseq nutaamik naliliiffigineqartariaqartoq.
Aammalu
meeqqat atuarfianni Ilinniartitsisut Kattuffiata tusagassiuutitigut tuluit oqaasii
pillugit saqqummiussaa innersuussutigiinnassuarput. Ullutsinnimi
iliniartitaaneq qiviasagaanni sumiluunniit tuluttut ilinniarsimaneq
pingaaruteqarluinnarpoq aammalu siunissami meerartarta inuusuttortattalu
ilinniaqqinisaminni ingerlariaqqinnissaminnut annertuumik
pisariaqartittuassammassut, assersuustigalugu ilinniarfinni qaffasinnerusuni
soorlu Ilisimatusarfinni, G.U. il.il. tuluit oqaasii
pinngitsoorneqarsinnaangitsut nalunngilagut. Taamaattumik siunissami tuluit
oqaasii atuarfinni piaarnerusumik ilinniartitsissutaalernissaat
pingaarutilittut pisariaqartutullu isumaqarluinnarpugut.
Matumani
aamma eqqarsaatigineqarpoq IT atorlugu siuariartorneq aammalu nunatsinni
periarfissat annertusiartortillugit pingaaruteqarluinnartipparput tuluttut
oqaatsit annerusuik iliniartitsissutigineqarnissaat. Periarfissammi
killeqanngingajattut IT-kkut tuluttut oqaatsit atorlugit nunatsinnissaaq
takornartaajunnaarmat. Taamaattumik tuluit oqaasiinik ilinniarnermut
sanilliullugu EDB atorlugu atuarfinni ilinniartitsineq sukumiisumik
siuarsartariaqartut meeqqallu EDB-kkut attaveqaatinik atuartittuarneqarnissaat
Kattusseqatigiinniit pingaarutilittut isumaqarfigaarput.
Tassungalu
atatillugu Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput atuarfinni tamani fag-itut
EDB atorlugu ilinniartitsissutigilernissaa aqqutissiuunnneqartariaqartutut
isumaqarfigigatsigu. Taamaalillutami meeqqat tamarmik EDB-mik ilinniarnissaat
qulakkeerneqassammat. Soorlu makku periarfissaasinnaasutut takorloorpagut.
Naggueqatitta Canadamiullu annerusumik suleqatigineqarsinnaaneri.
Taamatut
oqaaseqarluta Ilinniartitaanermut Kultureqarnermullu Ataatsimiititaliamut
ingerlateqqinneqarnissaa innersuussutigaarput.
Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:
Soorlu
siullermik oqarninni oqaatigigiga siunnersuut taamaattoq siusinnerusukkut
inatsisartunut siunnersuutigereersimagaluariga tassa inatsisartut maannakkut
atuuttut siuliini kisiannilu maannakkut nuannaarutigaara partiit oqaaseqartut
tamarmik siunnersuut ilalernartimmassut. Tassami malunnarluinnarmat
pisariaqartoq aammalu piusariaqatinneqartoq meeqqat atuarfiini tuluttut
oqaatsit annerusumik suli ilinniartitsissutigineqarnissaat. Isumaqarpunga
assortuussutaasariaqanngitsoq 3. klasse-miit imaluunniit 5. klasse-miit
ilinniartitsineq aallartinneqassappat kisianni tassa malunnarpoq
siusinnerusukkut oqaatsit taakkua ilinniartitsissutigineqartalernissaat
pisariaqartinneqartoq tamannalu naatsorsuutigaara tusaasinnaasakka malillugit
Ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliap sammiumaarai.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:
Siullermik
Siumup oqaaseqartuata Per Berthelsen-ip ukua oqaatsit atormagit maluginiarpara:
"sukumiilluinnartumik peqqissaarussaalluinnartumillu" uumap suliassap
ingerlanneqarnissaa kissaatigimmassuk kiisalu aamma udvalgimut susassaqartumut
ingerlaqqinnissaa.
Inuit
Ataqatigiit Atassutikkullu aamma maluginiarpara assigiissutigaat
kissaatigimmassuk tamarmik klassit tallimassaanninngaanniit tuluttut
ilinniartitsinermik aallartitsisinnaaneq kissaatitut taammassuk,
ataatsimiititaliamullu ingerlateqqinnissaa kissaatigalugu. Uani Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaatigimmagu una kalallisut oqaatsit, tuluit
oqaasii qallunaallu oqaasii pimoorulluinnakkamik ukiumut marloriarluniluunniit
qaammat ataaseq allanik sammisaqarnani ingerlatsisoqarsinnaanera, tassuuna
oqaatigerusuppara massakkut peqqussut najoqqutaralugu taamatut
periarfissaqanngikkallarpoq kisiannili atuarfitsialammi suliniuteqarnitsinni
soorunami atuartitsinerup aaqqissuunneqarnerata iluani taamatut periarfissat
ammaanniarneqarput aammalu soorunami ukua massakkut ataatsimiisitaliat
sisamaasut atuarfitsialaap Kangerlussuarmi ataatsimeersuarnerup kingorna
aallartinneqarsimasut massakkut sulilersimapput, taakkualu suliassaasa ilagivaat
taakkua naliliiffigissallugit.
Kiisalu
Inuit Ataqatigiit saqqummiussaat Canada-miit ilinniartitsisinnaasut
misissorneqar-sinnaasut tassani pasissutissatut oqaatigisinnaavara ukioq
atuarfiusoq 1998-1999-imi taamatut misileereersimavugut, tassa Canadamiit
ilinniartitsisunik tikisitsisimavugut taavalu kommunini sisamani
sulisissimavagut soorunami tuluttut ilinniartitsisut allat suleqatigalugit
aammalu taakkua saniatigut ilinniartitsisut akornanni pikkorissaatillugit.
Taamatut
misiliisimaneq nalilerneqasimavoq 1999-ip naalernerani pilersaarutaavorlu
massakkut pitsaasutut nalilerneqareersimammat aningasanut inatsisissamut
sulilernitsinni qinnuteqaateqassalluta eqqarsaatigaarput misilittakkkatta
taassuma pitsaasup nanginne-qarnissaanut. Meeqqanuinnaangitsoq tuluttut
nunatsinni ilinniartitsisooreersunut paasigatsigu qanoq iluaqutaatigisimasoq.
Oqaluuserisaq
naammassivoq.