Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 18-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 21. februar 2000 nal. 14.17

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 18

 

Inatsisartut peqqussutaata nr. 8, 30. oktober 1998-imeersup Ilagiinni atorfinittitsisarnermut tunngasup allanngortinnissaanik aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Asii Chemnitz Narup)

(Siullermeerneqarnera)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Ole Lynge.

Asii Chemnitz Narup, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Siunnersuutigaara Inatsisartut ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit peqqussutaata nr. 8-p 30. oktober 1998-imeersup allannguuteqartinneqarnissaa provstitut atorfinitsitsisarnermi maleruagassat eqqarsaatigalugit. Ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit peqqussut ilaatigut domprovstitut provstitulluunniit atorfinitsitsisarneq pillugu malittarisassaqartitsivoq. Maleruagassat maanna atuuttut tunngavigalugit ilagiit sinniisaat pisinnaatitaaffeqarput palaseqarfimmi provstip palasitut suliffigiligassaani provstimut qinnuteqartut ilaannut pingasunut oqaaseqaateqarnissaminnut.

Provstitut suliassat akisussaaffiillu palaseqarfimmit palasitut suliffigisamit siammasinnerusarput provsti sulinermini palaseqarfiit qassiit ilanngullugit akisussaaffeqartarpoq taamaattumik tupigikulunnarpoq provsteqarfimmit tamarmiusumi ilagiit sinniisaasa tamakkerlutik provstimut qinnuteqartut pillugit oqaaseqartinneqarneq ajornerat.

Tulluarnerpaajussannginnerpa ilagiit siniisaat provsteqarfiup ataatsip iluaniittut tamarmik naligiimmik oqaaseqarsinnaatitaasuuppata? Tassami palaseqarfiup avataaniittut aamma provstimik sullinneqarlutillu kiffartuunneqartussaasaramik sunniuteqaqataanissaminnut periarfissaqartariaqarput. Inatsisartut apeqqut siuliani taaneqartoq pillugu isummernissaat kissaatigaara taama oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara neriuutigalugu ilassilluarneqarumaartoq.

Lise Lennert, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Narup matumani katersuunnermut ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaata normu 8 oktoberip 30-anni 1998-imeersup allanngortinneqarnissannik siunnersuuteqarpoq.

Siunnersuutigineqarpoq ilagiit sinniisaat provsteqarfimmi palaseqarfinni tamani provstitut atorfimmut qinnuteqaateqartartut pillugit oqaaseqaateqartissinnaasariaqartut taamaalillutillu sunniuteqaqataanissaminnut periarfissinneqartariaqarlutik.

Maleruagassat atuuttut malillugit taamaallaat palaseqarfimmi provstip palasitut suliffigisassaani ilagiit sinniisaat qinnuteqaateqartut pingasut pingaarnersiorlugit tulleriiaarlugit inissinneqartut pillugit oqaaseqaateqartussaapput.

Peqqussummi paragraf 10 immikkoortoq 1-mi, aaqqiissuteqarsimanermut pissutaavoq, provstitut atorfiup marloqiusamik suliassaqarfiunera, provsti palaseqarfimmi, provstip allaffiata sumiiffigisaani, palasitut sulisussaavoq taamatuttaaq provsti provsteqarfiup allaffissornikkut qullersaatut sulisussaavoq, taamaalillunilu biskop-ip provsteqarfiullu palasiisa ilagiillu sinniisasa akornanni allaffissornikkut akunnertartussaalluni.

Palasitununa suliffimmut atatillugu, ilagiit sinniisaat pineqartut, oqaaseqaateqarlutillu inassuteqartussaasut, provsteqarfimmi allaffissornikkut pisortatut, suliffimmut atatinnagu.

Tamanna tunngavigalugu, qinnuteqaatit provsteqarfimmi, ilagiit sinniisaannut allanut, saqqummiunneqartarnissaat pissutissaqanngilaq. Taamaammallu maleruagassat maannakkut atuuttut, allanngortinnissaat pisariaqarsorinanngilaq, taamaammat naalakkersuisut ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit, inatsisartut peqqussutaata nr. 8, 30. oktober 1998-imeersup, siunnersuutigineqartut allanngortinneqarnissaa kaammattuutigisinnaanngilaat, siunnersuuti-gissalluguli; siunnersuut biskopimut provsteqarfinnullu ataatsimiititalianut, pisariaqarpallu, qanittukkut palasit ataatsimeersuarnissaannut tusarniaassutigineqassasoq.

Tamanna pereerpat, peqqusutip siunnersuutigineqartutut, allanngortinneqarsinnaaneranik apeqqut, naalakkersuisut uterfigeqqikkumaarpaat.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Naalakkersuisut, inatsisartut ilagiinni atorfinitsitsisarnerat pillugit peqqussutaata nr. 8, 30. oktober 1998-imeersup, allannguutissaanik siunnersuummik, inatsisartut 2000 upernaakkut ataatsimiinnissaanut, saqqummiussassanngortinnissaanut inatsisartut aalajangiiffigisassaatut siunnersuuteqarpoq, inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiinniit, taannalu siunnersuutaa pillugu, Siumumiit imatut oqaaseqarfigissavarput:

Siullermik, Siumumiit oqaatigissavarput; ilagiinni suliniarneq, pingaaruteqarluinnartut tapersersortuartariaqartutullu isumaqarfigigatsigu, aammalu pinngitsoornata oqaatigissallugu, iluarisimaaratsigu, ilageeqarneq Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataani ingerlanneqalissammat, taamaattumillu akisussaaffimmik taassuminnga maanna tunineqartut, naalakkersuisuni ilaasortap, Lise Skifte Lennert suliassamik taassuminnga, pitsaasumik ingerlatsinissaanik kissaakkumavarput.

Domprovstitut provstitulluunniit atorfinitsitsisarneq, nunatta immikkoortukkuutaavini inissiffiusarpoq, kujataani Qaqortumi, qeqqani Nuummi avannaanilu Ilulissani. Maannakkut Ilulissaniittut, ilagiit sinniisaat taasisussaatitaapput, tassani peqqutaavoq, palasissatut toqqaaneq, kommunimi ilagiinni siulersuisunit toqqarneqartarmata.

Siumumiit erseqqissaatigissavarput, provstitut atorfeqarneq marloqiusaammat, tassalu palasitut inissisimaatigaluni, saniatigut allaffissornikkut akisussaaffiit aamma tigummineqartarmata.

Uunga apeqqummut tunngatillugu, Siumumiit isumaqarpugut, ilagiit paaseqatigilluinnarlugit, suliap ingerlanneqarnissaa pisariaqartoq, taamaattumillu ilagiit sinniisuinut siulersuisuinullu tusarniaassutigineqarnissaa pisariaqarluni, taamatut ingerlaaseqarneq Siumumiit pingaartittuarparput, namminersornerulernittami aamma siunertarimmagu, innuttaasut qanimut suleqatiginissaat, isummertinneqarnissaminnillu periarfissaqartitaasarnissaat.

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit naalakkersuisunut kissaatigaarput apeqqut taanna ilagiinnut tusarniaassutigineqartariaqartoq.

Sivert K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortap, Asii Chemnitz Narup-ip, ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit, inatsisartut peqqussutaata nr. 8, 30. oktober 1998-imeersup, allanngortinneqarnissaanik aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarneranut, Atassummiit imatut naatsunnguamik oqaaseqassaagut:

Atassummiit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup inassuteqarnera isumaqatigaarput, tassalu allannguisoqartinnagu, siunnersuutip biskopimut provsteqarfinnullu, ataatsimiititalianut kiisalu palasit ataatsimeersuarnissaannut tusarniaassutigineqassasoq, tamannalu pereerpat, apeqqut uterfigeqqinneqarsinnaanera, Atassummiit assut tulluartutut isigaarput.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni ilaasortap, Asii Chemnitz Narup-ip, Inuit Ataqatigiinneersup, ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit, siunnersuutaa tunngaviatigut tamakkiisumik isumaqatigivarput.

Taamaattumik naalakkersuisut, inatsisartut upernaamut ataatsimiinnissannut piumasaqarfigaavut, peqqusutip nr. 8, 30, oktober 1998-imeersup, allannguutissaanik siunnersuuteqaqqullugit.

Inuit Ataqatigiinniit pissusissamisoorsorivarput, provsteqarfiit pineqartut, assigiimmik tamarmik inassuteqartarnissaminnut periarfissinneqarnerat aammaanneqartariaqartoq.

Isumarput tunngavigalugu, Asii Chemnitz Narup-ip siunnersuutaa piviusunngortinneqassappat, illoqarfiit ataasiakkaat, nunap immikkoortuini, provstissamik toqqaaniartoqartillugu, tamakkiinerusumik aalajangiiqatigiissinnaanissaat anguneqarsinnaassagaluarpoq.

Assersuutigalugu; ulluni makkunani, avannaani provstissamik toqqaaniartoqarpoq, qulaanilu peqqussut, ullumikkut atuuttoq tunngavigalugu, Ilulissani ilagiit sinnersaat kisimik pisussaatitaapput, nunatta avannaa tamaat sinnerlugu, provstissamik innersuussuteqarnissaminnut.

Tamanna qinikkat, ilagiit sinnersaat tamarmik, assigiimmik atorneqarnermikkut, isummersinnaanerannut naligiissumik, periarfissinneqannginnerannik ersersitsereerpoq, tamannalu Inuit Ataqatigiinniit, oqartussaaqatigiittoqarneranut tunngatillugu, tulluarsorinnginnatsigut Asii Chemnitz Narup-ip siunnersuutaa tamakkiisumik taperserparput.

Naggataatigut Inuit Ataqatiginniit oqaatigissavarput; naalakkersuisup akissuteqarnermini naggataatigut oqaatigisaa; tassalu peqqusutip allanngortinneqarnissaanut atatillugu, biskopip, provsteqarfiit aammalu pisariaqassappat palasit, tusarniaaffigineqarsinnaanerat pissusissamisoorluinnartutut isigigatsigu.

Taamatut oqaaseqarluta, kissaatigaarput naalakkersuisut suliassaq pimoorullugu suliariumaaraat.

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni ilaasortap, Asii Chemnitz Narup-ip, inatsisartut peqqussutaata nr. 8, 30. oktober 1998-imeersumut, siunnersuuteqarneranut tunngatillugu, imatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqaateqarusuppugut:

Ilageeqarnermut naalakkersuisup akissutaa, naammagisimaarlugu Kattusseqatigiinniit nalunaarutigissavarput.

Inatsisartunut ilaasortap, Asii Chemnitz Narup-ip siunnersuutaanut tunngatillugu, naalakkersuisullu akissuteqaataata misissoreerlugit, Kattusseqatigiinniit maluginiarparput; peqqussut maannamut atuuttoq paasinerlussimagaa, taamaattorli pissusissamisoortipparput, apeqqut pineqartoq, palasit ataatsimeersuarnissaannut saqqummiunneqarnissaanik oqallisigineqarnissaanillu.

Asii Chemnizt Narup, Inuit Ataqatigiit:

Siunnersuut tigussaasoq naatsunnguarlu, taamatut ilassilluarneqarnera qujassutigivara, qujassutigivara tusarniaassutigineqarnissaa akuersaarneqarmat.

Siumuminngaanniit oqaatigineqarpoq; Siumukkormiut pingaartikkaat, ilagiit paaseqatigalugit, suliat taamaattut ingerlanneqarnissaat, soorunami taanna assortunngilluinnarparput, aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit qinikkat uagut, qanoq isumaqarluta erseqqissumik nalunaaruteqartarnissamik pisussaaffeqarluta isumaqaratta, imaanngilaq ilagiinni oqartussat qulangerniarlugit taamatut siunnersuuteqartugut.

Qujassutigivara taamaammat, aamma tusarniaassutigineqarnissaanut naalakkersuisut akissutaani, siunnersuutigineqartoq ilassilluarneqarmat. Maluginiarpara, naalakkersup akissuteqarnermini, provstitut atorfiup, allaffissornermik imaqartinneqarnera pissutigalugu, provstimik atorfinitsitsinermi, provsteqarfimmi palaseqarfiit tamakkerlugit, oqaaseqatinneqarnissaat pisariaqartinngikkaa

Inuit Ataqatigiinni tunngaviusumik illersugarivarput, sutigut tamatigut oqartussaaqataanerup siammasissuunissaa, aammattaaq ilagiit aaqqissuussaanerannik.

Provstip suliaai akisussaaffiilu eqqarsaatigalugit, pissutissaqarsorinarpoq oqartussaaqataanerup siammasissuutittariaqarneranut atatillugu makku erseqqissalaassallugit:

Siullermik:

Provstip suliaai akisussaaffiilu, ilagiinni sullissinermi pingaaruteqarluinnartuupput, tamakkulu pitsaasumik naammassineqarsinnaapput, provsteqarfimmi tamarmi, ilagiit sinniisaannik qanimut suleqateqarnikkut.

Aappassaanik:

Provstip pisinnaatitaaffiisa ilaat, peqqussutitigut naqissusigaasoq, assersuutitut tikkuarsinnaavarput, tassalu; provsteqarfimmi ilagiit sinniisaasa sumiittulluunniit, ataatsimiinnerini peqataanissamut pisinnaatitaaffia.

Pingajussaanik:

Ilageeqarneq pillugu, peqqussummi oqaatigineqarpoq, biskopip ilagiit anersaakkut siulersorlugit, sulinerani provstit ikiortaasartut, soorunami biskopip peqqusineratigut.

Taamaattumik isumaqarpunga, provstimik atorfinitsitsisarnerni, provsteqarfimmi ilagiit sinniisaannik tamanik, oqaaseqaateqartitsinissamut periarfissiinianngikkaanni, apeqqut minnerpaamik, palaseqarfinni provstip palasitut suliffigisassarinngisaani tusarniaassutigineqartariaqartoq.

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Partiit Kattusseqatigiillu innersuussutigisaat, soorunami tusaatissatut tiguakka, aammalu suliassartaa tassa; tusarniaanissaq aamma isumaginiassallugu, kiisalu siunnersuuteqartumut, Asii Chemnitz Narup-imut, una akissutigisimasama imaa uterfigimmagu erseqqissaannassavara, massakkut tassa, peqqussut nr. 8, 1998-imeersoq najoqqutaralugu taamaammat, tassa provstip suliarisaa marloqiusaammat, allaffissorneq kiisalu palasitut sulinissaq, taavalu peqqussut najoqqutaralugu, taamaallaat uani oqaaseqaatigineqartussaq pineqartoq tassaavoq, palasitut tassani atuuffimmini illoqarfimmi sulinissaa, oqaaseqarfigineqassasoq.

Taamaammallu, tassa sooranami partiit kattusseqatigiillu, uunga tunngatillugu saqqammiussaat tunngavigalugit, taamatut kissaateqartoqarnera tusaavara, aammalu suliassartaa ingerlateqqissallugu.

Ole Lynge, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassa nappaasut tassunga killeqarput, oqaaseqarumasut.

Immikkoortup 18-ip suliarineqarneranut atatillugu, tassa aalajangiiffigisassatut una siunnersuutaammat, suleriaatsigut naapertorlugit, paaseqatigiissutigisussaassavarput qanoq ingerlaqqissanersoq, malunnarpoq naalakkersuisup akissuteqaatani, uani ataatsimiinnerup ingerlanerani, aappassaaneerneqarnissaa pisinnaassanngitsoq, allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussisoqartinnagu.

Taamaattumik apeqqutigerusuppara; siunnersuut aappassaaneerneqartinnani inatsisartut kultureqarnermut, ilageeqarnermullu ataatsimiititaliaanut ingerlatinneqarnissaa pisariaqartinneqarnersoq?

Otto Steenholdt, Atassut:

Naalakkersuisup aatsaaqqisaaq oqaasii aallaavigalugit, uanga isumaqarluinnarpunga suliassaminik innersuussinera utaqqimaartariaqartoq, taanna uanga nuannaarutitut tiguara, allaat ataatsimiititaliamukartariaqanngitsutut nalilerlugu, akissutissani, neriorsuutigisani takutereerpagu, immaqa ajunnginnerussaaq tassannganniit ingerlaqqikkuni.

Ruth Heilmann, Siumut:

Uaguttaaq Siumuminngaanniit, soorunami partiit qanoq oqaaseqarnerat naapertolugu, aammami kissaatigineqanngilaq partiini kattusseqatigiinnillu, ataatsimiititaliamut innisersuussutigineqarluni, taamaattumik naalakkersuisup taamatut suleriaqqinnissaminut massakkut ingerlatitseqqinniarnera aamma uagut naammagisimaarparput.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:

Uaguttaaq Inuit Ataqatigiinninngaanniit naggataatigut oqaatigivarput; naalakkersuisut tusarniaanissaminnut suliumanerat taanna Inuit Ataqatigiinninngaannit akuersaarlugu.

Ole Lynge, Ataatsimiinnermi aqutsisoq:

Tassalu taamaalilluni immikkoortoq 18 naammassivoq, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup suliassap killiffia najoqqutaralugu saqqummiussaqaqqikkumaarput matuma kingorna.

Oqaluuserisaq naammassivoq.