Oqaluuserisassani immikkoortoq 21-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Marlunngorneq 15. februar 2000 nal. 15.52
Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut
Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.
Olga Poulsen, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:
Ukiorpassuarni
nassuerutigineqarsimavoq aalisarnermi atortut annaasat pingaartumik qassutit
imartatsinni annertoorujussuarmik ajornartorsiutaasut tamanna pingartumik
imartani qaleralinniarfiusuni atuuppoq aalisarnermi atortut annaaneqartut
mingutsitsinermik peqataapput tamatumali saniatigut qassutit annaasat immap
naqqani aalisarnermik ingerlatsiinnartarnerat ajornartorsiutaavoq
aalisagaqassutsimut ajoqutaasoq.
Inatsisartunut
ilaasortat ajornartorsiuutit taakku ukiuni kingullerni inatsisartut
ataatsimiinnerini akuttunngitsumik tikkuartarpaat. 1991-imi ukiakkut ilaasortap
siunnersuuteqarnera tunngavigalugu ajornartorsiutit taakku qanoq
aaqqinneqarnissaat pillugu oqallittussanik Naalakkersuisunullu
inassuteqartussamik ataatsimiisitaliortoqarnissaa inatsisartut tapersersorlugu
akuersaarpaat.
1995-imi
ukiakkut ilaasortap allap siunnersuutaata oqaluuserineqarneranut atatillugu
Naalakkersuisut oqaatigaat ataatsimiisitaliap taassuma sulinera aalisarfinnik
saliinermut aningaasaqarnikkut akisussaassutsip sumi inissinneqarnissaanik
apeqqummik akimmisaartinneqartoq.
Tamatumunnga
peqatigitillugu Naalakkersuisut isumaqarput aalisarnermi atortunik
annaaneqarsimasunik saliinermi aningaasatigut nammatassat
agguataarneqartarnerat piaarnerpaamik qulaajarneqartariaqartoq isumaqarlutillu
aalisarnermi atortunik annaasanik siunissami saliinermut aningaasartuutit
atuisunit matuneqartassasut tassalu aalisartunit. Tassami tamanna avatangiisit
pillugit inatsimmi tunngaviusumut attuumassuteqarluinnarmat.
Tamatuma
saniatigut oqaatigineqassaaq inatsisartut 1998-imi ukiakkut ataatsimiinneranni
aningaasanik inatsisip oqaluuserineqarneranni taamani Naalakkersuisuusut
oqarmata aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnermut ukioq taanna septemberimi
ingerlanneqartussamut atatillugu aalisarnermut atortunik
annaasaqartitsinaveersartitsinissaq saliinerilli kikkunnit aningaasalersorneqartarnissaat
isummerfigineqarniartoq.
Taamaalillutik
ajornartorsiutit ukiuni kingullerni qulingiluani akuttunngitsumik
oqaluuserineqartarsimagaluartut ajornartorsiutit suli aaqqinneqarsimanngitsutut
isikkoqarput. Tamanna takuneqarsinnaavoq inatsisartunut ilaasortat inatsisartut
ataatsimiinnerini kingullerni ajornartorsiutit taakku pillugit siunnersuutinik
suli saqqummiussisarsimanerisigut. Saliinermi aningaasartuutinik aalisartut
namminneq matussusiisarnerannik Naalakkersuisut isusinnerusukkut oqaatigineqartutut
isumaqarnerat pitsaasunik aaqqiinerusimanngilaq tamannalu suliassaqarfimmi
tassani erseqqissumik malittarisassaqarnissaanik pisariaqartitsisoqarnera
malunnarsisippaa, taamaattumik siunnersuutigaara Kalaallit Nunaanni
aalisarfinni aalisarnermi atortunik annaasanik saliiinissaq siunertaralugu
suliniuteqaleqqullugit aamma ajornartorsiutit siumut isigisumik aaqqinniarlugit
malittarisassatigut tunngavissanik pilersitseqqulugit Naalakkersuisut
Inatsisartunit peqquneqassasut.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Siumut:
Siullermik
Naalakkersuisut sinnerlugit nalunaarutigissavara siunnersuutip
oqaaseqarfiginerani qassutit kivisittakkat pillugit annerusumik
oqaaseqarniarama. Aalisarnermut atortut imaaliinnarlugit takussaasut ajornanngitsumik
piiarneqartarsinnaapput.
Qassutinut
kivisittakkanut tunngatillugu nalunaarutigissavara avataani tassalu
tunngaviusumik titarnermi 3 sømil-it avataani qassutinik kivisittakkanik
atortoqarluni aalisarneq piujuartitsinissaq siunertaralugu aalisarnerup
teknikkikkut iluarsartuussiffigineqarnera pillugu Namminersornerullutik
Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu ajornartitaammat. Taamatuttaaq ukioq
manna 1. januar aallarnerfigalugu qaleralinniarnermut atatillugu qassutit
kivisittakkat atoqqusaajunnaarput Ilulissat eqqaani imartaq aalajangersimasoq
eqqaassanngikkaanni. Tassani qassutit ukioq manna april-ip naaneranut
atorneqarsinnaallutik. Tassunga atatillugu Naalakkersuisunit
nalunaarutigissavarput sinerissamut qanittumi qaleralinniarnermi qassutit atoqqusaajunnaarsinniarnerat
ajornaatsuinnaasimanngimmat - naak 1998-ip aallartinnerani KNAPK 2000-imi 1.
januar-imiit sinerissami qanittumi qaleralinniarnermi qassutit
atoqqusaajunnaarsinnissaannik isumaqatigiissuteqarfigineqaraluartoq.
Qaleralinniarnermi qassutit atorneqarnissaannik akuersissuteqartoqarnissaannik
qinnuteqaatit takkussuuttuarput.
Naalakkersuisunit
tunngaviatigut isumaqarpugut aalisarnermut atortunik annaasanik
qimaannakkanilluunniit piginnittut namminneq saliisariaqartut
eqqaasariaqarlutillu.
Tamatta
isumaqatigigunarparput aalisarnermut atortut annaasat periarfissaqartillugu
piiarneqartariaqarlutillu piiarneqartussaammata.
Kikkulli
aningaasatigut akisussaatitaasariaqarpat? Soorlu siunnersuuteqartup nammineq
siunnersuummini taagaa qassutit kivisittakkat pillugit ataatsimiititaliamik
taaneqartup sulinera unittoorsimavoq. Aningaasatigut akisussaaffik pillugu
apeqqut tikinneqarmat.
Naalakkersuisuni
isumaqarpugut suliassat suliarineqartariaqartut aalisartut, kommunit
Namminersornerullutik Oqartussallu suleqatigiinnerisigut.
Naggasiullugu
Naalakkersuisut sinnerlugit nalunaarutigissavara siunnersuuteqartoq ugguuna
isumaqatigigakku siumut sammisitanik maleruagassaliortoqartariaqartoq.
Siullermik siunissami aalisarnermi atortut annaaneqartarnissaat
pinngitsoortinniarlugu aappaattullu qularnaarniarlugu akisussaassuseq
pisussaaffiillu pillugit erseqqissumik maleruagassaqarnissaq. Tassa
aalisarnermut atortut annaaneqartaannassammata.
Tamakku
tassaapput teknik-ikkut maleruagassat allunaasat amoorutit minnerpaamik
silissusissaannik minnerpaamik allunaasanik marlunnik amoortaateqarnissaannik
il.il. aalajangersaasut. Maleruagassat taamaattut aalisarneq pillugu
inatsisinut ilanngunneqarsinnaassapput.
Naalakkersuisuni
isumaqarpugut aalisarnermi atortut annaasat immap naqqaniittut eqqakkatut
isigisariaqartut tassami siunertarpiaminnut tassalu aalisarnermut
atorneqarunnaartaramik.
Taamatut
oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit inassutigissavara aalajangiinissamik
siunnersuut Avatangiisinut Ataatsimiisitaliamut aappassaaneerneqannginnermini
ingerlateqqinneqaqqaassasoq.
Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisartuni ilaasortap Olga
Poulsen-ip Inuit Ataqatigiit, aalisarnermi atortunik annaasanik
qassutaarsiuutinik allanillu aalisarnermut atortunik annaaneqarsimasunik
saliinissamik siunnersuuteqarpoq taannalu tunngavigalugu Siumumiit ima
oqaaseqarfigissavarput.
Aalisarnermi atortut
annaaneqarsimasut salinneqarnissaannik siunnersuutit arlallit siornatigut inatsisartuni
eqqartorneqartarput. Kingullermilli inatsisartuni ilaasortaq Lars Karl Jensen,
Siumut siunnersuuteqarpoq qassutaarsiuutinik saliisoqarnissaanik.
Tamatumunngalu ilanngullugu nalunaarsuiffimmik pilersitsisoqarnissaanik.
Siumumi isumaqarpugut aalisarnermi
atortunik annaaneqarsimasunik saliinissaq atuisut aamma
pisussaaffigisariaqaraat. Tassami aalisartut annaasatik aamma qimaannarneq
ajormatigit, annaasatillu sapinngisartik tamaat annaanniartarpaat
aningaasarpassuarnik naleqartut asuli igiinnarneqarsinnaanngimmata. Aamma
isumaqarpugut assersuutigalugu qassusersorneq ingerlanneqartuassappat
saliinissaq aningaasartuutissat eqqarsaatigalugit tulluartuunngitsoq. Tassami
isumaqanngilaq piniutit atorneqartut ingerlaannartillugit aningaasarpassuit atorlugit
saliiuarnissaq.
Aalisarnermi atortut
annaaneqartartut sapinngisaq tamaat pinngitsoorniarneqassappat
saneqqunneqarsinnaangilaq aalisartut, kommunit aammalu Namminersornerullutik
Oqartussat ataatsimut suleqatigiissuteqarnissaat siunissami qanoq ingerlariaaseqarnissat
piniutinik annaasaqarnermi saliisarnissaq pillugu.
Aalisarnermi Ataatsimiisitaliami
isumaq annertuumik eqqartorneqartarpoq kingullermillu siunnersuuteqartoq
tungavigalugu isumaqatigiissutigineqarpoq tamanna suliassaq AMIS-imut
ingerlateqqinneqassasoq, suliarlu sumut killinnersoq ersarissumik
oqaatigineqartariaqarpoq suliat ingerlareersut inatsisartuni arlaleriarlugit
eqqartorneqartarnerat unittariaqalermat.
Ilanngullugu oqaatigissavarput
aningaasarpassurnik nalillit assagiarsunnut pullatit ukiut makku
annaaneqartarmata raajarniartut assagiarsunniartullu ilaatigut ataatsimoortumik
aalisartarnerat pissutigalugu. Aalisartunut raajarniartunut
assagiarsunniartunullu kajumissaarutigissavarput annaasaqartarnerit
pinngitsoorniarlugit suleqatigiillutik aaqqiiniaqqullugit aningaasarpassuarnik
nalillit aalisartunik pisariaqanngitsumik annaaneqartarnerat
pinngitsoorniarlugit.
Siumumit isumaqarpugut
aalisarnermi atortut annaasat Namminersornerullutik Oqartussat kisimik
aningaasartuutigissallugit pisussaaffigissanngikkaat aammalu
saneqqunneqarsinnaanngitsoq namminneq atuisut pisussaaffigisariaqaraat,
annaasaqartarnerit suleqatigiilluarnerit ingerlanneqarnerisigut
pinngitsoorneqarsinnaammata.
Taamatut oqaaseqarluta
Avatangiisinut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaa taperserparput.
Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:
Siunnersuuteqartoq
tassalu Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulsen, Atassummiit ilummornerassavarput
ukiorpassuanngortuni aalisarnermi atortut annaasat pingaartumillu qassutit
kivisittakkat imartatsinni annertuumik ajornartorsiutaasarneri
eqqartorneqartuarmata. Tupinnanngitsumillu Inatsisartuni ilaasortanik
arlaqaqisunik manna apeqqut pillugu pingaartumillu saliisoqarnissaanik
kissaateqartoqartarmat.
Atassummiit
isumaqarpugut aalisarnermut atortunik annaasaqaraanni siullerpaamik aalisartup
nammineq annaasani qaqinniartariaqarai aamma Atassummiit pingaarteqaarput
piniutinik sunilluunniit qimatsiinnannginnissaq.
Inuussutissarsiutitta
pingaarnersaat tassalu aalisarneq piujuartitsinissarlu tamatta pinngitsoqarata
suleqataaffigiuatariaqarparput. Atassumiillu isumaqarpugut aalisartut
aalisarnermi atortuminnik annaasaqarunik qaqinniartariaqarnerilu
iluatsissinnaasimanngikkunikkit kommunerisaq suleqatigilluinnarlugu annaasanik
sukumiilluinnartumik nalunaartussaatitaasarnissaq erseqqarinnerusumik
maleruagassaliornissaa anguniartariaqartoq. Soorunalumi Namminersornerullutik
Oqartussaqarfik suleqatigineqarluinnartariaqartutut Atassummit
isumaqarfigaarput.
Atassummiit
aamma isumaqarpugut saliisitsinissaq pisariaqalersillugu aningaasaleeriaaseq
nunamut tamarmut assigiinnerusumik erseqqaarinnerusunngorlugu
anguniartariaqartutut Atassummiit isumaqarfigigatsigu.
Taamatut
naatsumik oqaaseqarluta Avatangiisinut Ataatsimiisitaliamut suliap aappassaaneerneqannginnermini
ingerlateqqinneqarnissaa Atassummiit isumaqataaffigalugu oqaatigissavarput.
Maliinannguaq M. Mølgård, Inuit Ataqatigiit:
Siullermiilinngilagut
qassutaarsiutit pillugit maani Inatsisartuni oqaluuserinnilluta. Ilami
1900-qarallarmalli tassalu siullermik 1991-imi apeqqut taanarpiaq taamani
inatsisartuni ilaasortaasup Josef Motzfeldt-ip oqaluuserisassanngortissimavaa.
Tamatumallumi kingunerisaanik suleqatigiissitamik pilersitsineqassasoq
isumaqatigiissutigineqarluni.
Apeqqut
tamannarpiaq inatsisartuni ilaasortanit assigiinngitsunit qaqinneqartarpoq
kingul-lermillu siorna 1999-imi upernaakkut Inuit Ataqatigiinniit
oqaluuserisassanngorteqqikkatsigu allakkatigut akineqarluni. Maannalu apeqqut
manna ukiuni arlalinngortuni qaqinneqartarsimasoq apeqqutit annertunerusumillu
kinguneqartanngitsut Olga Poulsen-imit oqaluuserisassanngortinneqarmat Inuit
Ataqatigiinniit kissaatigaarput taamaalilluni kiisami suliaq pimoorullugu
aalrtinneqassasoq.
Ukiuni
makkunani imartatsinni piniakkat killilersoriartuaarnerini
piujuaannartitsinissaq sapinngisamik qulakkeersimanissaa
pisariaqarluinnartuuvoq. Naatsorsuuti-gisariaqanngilarpummi pisuussutitta
uumassusillit qanorluunniit iliorfigitigigaluaritsigit qaqugorsuarmut
piujuarnissaat.
Imartarput
maanna isumalluuteqarfitta annersaraat taamaattumillu Inuit Ataqatigiinniit
pingaaruteqarluinnartutut isigaarput sapinngisamik minguitsuutinnissaa.
Pisortaqarfiit
allallu suleqatigiissitaagaluit sulinissaat utaqqiinnarnagu
kingusinaannginnitsinni qanoq iliuuseqarnissaq pisariaqarluinnarpoq ilami
imartatsinnimita qassutaarsiuterpassuit qanoq annertutigisut maanna
mingutsitsippat pisuussutinillu maangaannartitsisarlutik.
Ukiuni
makkunani saattuarniarnerup aamma pileriartornerani pullatinik annaasaqartarneq
avaqqunneqarsinnaangilaq. Tamakkulu pullatikut immap naqqaniiginnartut
raajarniat qalorsuinut aamma annertuumik akornusiisarput, taamatullu aamma
illuatungaanik pisoqartarnissaa avaqqunneqarsinnaassanani. Nalunanngitsumillu
qassutikut pullatikullu tippaallutik immap naqqani annertuumik
mingutsitsisarlutik.
Taamatut
mingutsaaliuineq pinaveersaartitsinerlu aamma eqqarsaatigalugit siunissami
piniarnermut nakkutilliisut annerusumik atorneqartarnissaat Inuit
Ataqatigiinniit isumaqarfigaarput tassanilu sapinngisamik sumiiffiit tamarmik
piniarnermut nakkutilliisoqalernissaat kissaatiginartillugu.
Maanna
inatsisit malillugit qallunaat naalagaaffiata 3 sømil-it avataa
oqartussaffiigaa, naallu nalunngikkaluarlugu tassani qassusersorneq
inerteqqutaasoq maannamut siusinnerusukkut ukiorpassuarni tamatumani
aalisartoqartarnikuunera eqqarsaatigalugu. Tamaani saliinissaq qallunaat
naalagaaffianut saaffiginnissutiginissaa Inuit Ataqatigiinniit
kaammattuu-tigerusupparput.
Inatsisit
malillugit nunatsinni eqqaaneq eqqarsaatigalugu igitsisut tamanna
akisussaaffigaa. Apeqqummilu matumani taamatut oqaannarneq naammanngilaq
maannami saliisoqarneq ajormat. Taamaattumik attuumassuteqartut tamaarmik
apeqqummi matumani akisussaaqataasariaqarput.
Oqartoqassagaluarpat
kommunit tamanna kisimik akisussaaffigigaat kommunit akissaqassusaat tamatumani
aamma apeqqutaalluinnarpoq. Kommuneqaraluartoq akissaqarluartunik aamma
kommuneqarpoq napaniarsuaarlutik ingerlasunik taamaattumik apeqqummi matumani
attuumassuteqartut pisortallu akornanni suleqatigiinnissaq
avaqqunneqarsinnaangilaq.
Tamannalu
pissutigalugu Inuit Ataqatigiinniit matumani suliap pimoorussamik
naammassineqarlunilu suliniutigineqalernissaa kissaatigigatsigu Avatangiisinut
Ataatsiimititamut suliassiissutigaarput innersuussutigissallugulu imartatta
mingutsinneqarnerata pinaveersimatinnissaa siunertaralugu ukioq manna
naatinnagu politikerit, KNAPK, APK KANUKOKA-lu oqaloqatigiissasut suliniutissat
qanoq ittuusinnaaneri isumasioqatigiis-sutigalugit. Tamanna Inatsisartut
Ataatsimiinnerisa nalaaniippat immikkut aningaasartuutaanngitsumik
ingerlanneqarsinnaavoq kattuffiimmi oqaloqatissat tamarmik maaneereermata.
Inuit
Ataqatigiinniit taamatut oqaaseqarluta suliassaq manna Avatangiisinut
Ataatsimiisitamut ingerlateqqinnissaa innersuussutigaarput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartunut
Ilaasortap Olga Poulsen-ip siunnersuutaa tunngaviatigut nutaajunngitsoq aamma
Inatsisartuni siunsinnerusukkut sammmineqartareersoq ilaatigut aamma uanga
Kattusseqatigiit sinnerlugit siusinnerusukkut siunnersuutigisimasannut
assinguvoq kisiannili maannamut tamakkiisumik piviusunngortinneqarsimanngitsoq.
Kattusseqatigiinniit tunngaviatigut taperserparput minnerunngitsumik
avatangiisit mingutsaaliorneqarnissaat aammalu aalisagaqassutsip illersorneqarnissaa
eqqarsaatigalugit. Kiisalu aalisartut pingaartumillu ningattagarsortut aamma
aalisarnerminni nasseqattaarpallaaratik ingerlatsinissaat qulakkeerniarlugu
piniutaarsiutinik saliisarnermut aalajangersaasoqarnissaa tamakkiisumik
Kattusseqatigiinniit isumaqataaffigaarput.
Aamma
Kattusseqatigiinniit isumaqapugut kommunit, aalisartut peqatigiiffii
kattuffiilu suleqatigalugit suliaq ingerlanneqartariaqartoq, taamaalilluni
aalisartut kommunillu paaseqatigiillutik suliap tamanut naammaginartumik
ingerlaneqarsinnaanera qulakkeerneqassammat.
Taamatut
naatsumik oqaseqarluta suliap aappassaaneerneqannginnermini Avatangiisinut
Ataatsimiititaliami sukumiisumik oqallisigineqarnissaa aammalu tamanna pitinnagu
susassaqartut tamaasa tusarniaaffigineqarnissaat inassutigaarput.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Siumut:
Siullermik
nuannaarutigaara Naalakkersuisut sinnerlugit piujuartitsinissamik partiinit
tamanit Kattusseqatigiinniillu erseqqissasoqarmat.
Siumumiit
oqaatigineqartoq Aalisarnermi Ataatsimiititaliamit tassa AMIS-imut
suliakkiissutaasimasoq aappassaaneerinninnissamut erseqqarinnerusumik
akissuteqarfigine-qarnissaa naatsorsuutigineqassaaq.
Atassummit
kommunit suleqatiginissaannik aammalu sapinngisamik peqqissaartumik
iliuuseqarnissamik oqaatiginninneq paasinarluarportaaq.
IA-mit
kingusinaartinnani iliuuseqarnissaq kaammattuutigineqarpoq. Aammalu
ataatsimiisitaliamut suliakkiissutiginiarneqarnera erseqqippoq.
Oqaatiginngitsuussanngilarali
Inatsisartunut tamanut tassa oqaatigineqartoq sumiiffiit tamarmik
nakkutilliisoqalernissaanik kissaateqarluni 1998-imi takusinnaasakka malillugit
sinerissami tamarmi nakkutilliisunik pilersitsinissaq Naalakkersuisunit
siulelrnit pilersaarusiorneqarmat aningaasat 12 millionit
aningaasaliissutigiumaneqartut taakkua pisinnaasimanngillat
affaannanngortitaasimapput tamatumalu kinguneraa maannakkumut nakkutilliineq
naammaginavinngitsumik suli ingerlammat.
Neriuppunga
uani upernaarmanna pilersaarusiornissamut aammattaarlu ukiamut
pilersaarusiornissamut tamanna eqqaamaneqarumaartoq, tassami ilumoormat
piujuinnar-titsinissaq siunertaralugu aammalu illersorneqarsinnaasumik
nunatsinni ingerlatsissagutta allatut ajornarpoq nakkutilliineq sukaterfissaatigut
sukatersinnaasariaqarparput.
Taamatut
oqaaseqarlunga neriuppunga siunnersuutigineqartoq siunnersuuteqartumiit
nuannaarutigineqarmat Naalakkersuisuniit aamma uagut suliassaq
ingerlateqqissavarput aappassaaneernissaanilu nalunarunnaassaaq qanorpiaq ilusilissanerlugit
ilai, taanngilakka tullissaanut patroneeraliukkumaarakkit.
Vittus Mikaelsen, Siumut:
Siunnersuut assut soqutinarmat
aamma annertunerusumik maani oqaaseqartuninngaanniit taaneqanngimmat.
Siunnersuutigineqartoq aatsaat taama torrallataatigisumik malugisaqarpunga
pissutigalugu Inatsisartut ukiorpassuarni eqqartoreerlugu aalajangerpaat 1.
januar 2000-imi qassutit kivisittakkat atoqqusaajunnaartillugit; taamaattumik
taamatut aalajangiiso-qarsimassappat taava piffissaavoq uagutsinniit saliinissaq
pisariaqarpoq pissutigalugu atoqqusaajunnarsipparput immap naaqqaniittut
peerneqartariaqarput taamaalillunilu aatsaat isumaga malillugu taamatut
torrallataatigisumik siunnersuuteqartoqarpoq, malittarisassanik
allanngortitsinermik.
Taamaalilluni immap naqqaniittuut
sumut iluaqutaassava qassutit kivisittakkat atoqqusaajunnarsikkaluarutsigu
immallu naqqa salinneqarani? Taamaattumik isumaqarpunga siunnersuut
saqqummiunneqartoq torrallataasoq.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:
Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Ataatsimiititaliami siulittaasutuut oqaaseqarnissanni
pinngitsoorusunngilanga uani eqqartorneqartut soorunami aamma
ataatsimiititaliami sulinitsinni pingaaruteqartuummata aammalu
oqallisigisaratsigit soorlumi Siumup oqaaseqartuata oqaaseqarnermini tamanna
erseqqissaatigigaa.
Taamaallaat
oqaaseqarfigilaaginnassavakka aamma Siumup oqaaseqartuata Hans Enoksen-ip
oqaaseqarfigisaa, assagiarsunniarnermi aammalu raajarniat akornanni arlaatigut
aaqqissuussineqartariaqarmat. Maannamummi saattuarniarneq ukiut tallimat
arfinillit matuma siornatigullu maani Inatsisartuniit annertuumik ilaatigut
aningaasalersueqataalluta tapersersorlugu aallartikkatsiguli maannamut
misilittakkat hurrartuutissaajunnaarsimammata tassami saattuarniat pullataat
ikigisassaanngitsut raajarnianit aqqusaartorneqarlutik piniutit tamakkua
annaaneqatalersimammata, assersuutigiinnarlugu Sisimiut eqqaanni tassa
kangerluini pullatit 1999-ip ingerlanerinnaani saattuarniarnermi pullatit
600-700 missaat raajarnianit aqqusaartorneqarlutik maannakkut aalisarfinni
immap naqqaniiginnarput.
Tamanna soorunami aalisartut
saattuarniat eqqorneqaatigivaat taamaattumik pisariaqar-luinnalersimavoq
saattuarniat aammalu qalorsualersorluni raajarniarnermi aalisarfeqatigiinnerup
tigussaasumik maleruagassiornissaa nukingernarsimmat.
Taamaammat
neriuutigilluinnarparput siornaammi pisuussutit umassusillit pillugit 1998-imi
ukiakkut Katuami ataatsimeersuartitsineqarmat aammalu saattuarniarneq pillugu
isumasioqatigiissitsisoqarmat ukiakkut 1998-imi taamanikkut Aalisarnermut
Naalakker-suisuusup neriorsuutigisimavaa assagiasunniat raajarniallu
aalisarfeqatigiittarnerat arlaatigut piaartumik
maleruagassiuunneqartariaqartoq.
Isumaqarpunga tamanna
nukinginnarluinnartoq tassami eqqaariikkattuut Sisimiut eqqaaginnaani
oqaatigereerpara siorna pullatit 600-700 missaanniittut asuli immap naqqani
maangaannartinneqarsimasut.
Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisartuni ilaasortaq Vittus
Mikaelsen-i oqaluppoq qassutit atorunnaarsinnaqarsimasut. Ilumoorpoq, qaleralinniarnermi
taamaallaat atorunnaarsinneqarnikuupput kisianni saarullinniarnermi,
suluppaagarniarnermi uugarniarnermilu suli taakku
inerteqqutaalersin-neqanngillat, taamaammat uani uagut oqaaseqarnitsinni
oqaatigigipput tamakku atuuttuartillugit isumaqarluta saliinissaq
isumaqarpallaassanngitsoq taanna erseqqissaassutigilaaginnarpara.
Oqaluuserisaq naammassivoq.