Oqaluuserisassani immikkoortoq 22 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq
23. februar 2000 nal. 15.50
Ataatsimiinermik aqutsisoq, Ole Lynge Inatsisartut siulittaasuat.
Otto Steenholdt, Atassut, siunnersuuteqartoq:
Saqqummiussassara
aatsaat siullermeerluni Inatsisartut ataatsimiittarfianiinngilaq. Taamaattumik
takornartaanngilaq. Tassa inuiattut erinarsuuteqartariaqarpugut, malugalugu
akuersaasumik.
Neriuppunga
maana inatsisiliortut taanna malugissagaat; akuerisaasumik. Qulequtaq immaqa
taanna naammakkaluarpoq, aatsaannguaq oqalligisarput eqqaassangaanni. Tassa
naanginagu tunngavilersorluaqquneqarsimasorlu aamma Naalakkersuisuminngaaniit
taanna aamma tikikkumaarparput.
Landstingip
soqutiginnilluni siunnersuut oqaluuseriumassappagu, assorsuaq
nuannaarutigissavara. Inatsisiliornermi oqartarpugut aalajangikkagut
aalajangiusimaartarpugut tullissaata allan-ngortinneqarnissaat tikillugu -
aallartinneqarnissaa tikkillugu.
Naluneqanngitsutuut
qanga landstingimi oqallisiginiarneqarsimagaluarpoq, taannarpiaq,
oqartariaqarpunga ajoraluartumik inernilerneqarsimanngilaq. Tassa
piumasariuarakku piumasarisariaqaratsigulu inuiattut ataatsimik,
marlunngitsunik, ataasiinnarmik inuiattut erinarsuuteqassasugut.
Taamaattumik
Inatsisartut nutaat - nutaarluinnaammata misileqqippara, taakkua oqaasissaat
tusarusullugu. Aamma erseqqissumik inattorusullugit akuerisaasumik inuiattut
erinarsuuteqalernissarput pisariaqalersutuut isigalugu oqalliseqqullugit,
soorunamilu pisariaqartitsineq malillugu aamma siunnersuut manna
ataatsimiititaliuunneqarsinnaavoq, suliassamut tamatumunnga piukkunnarlutik
paasisimasalinnik inuttalerumagaanni aamma ajornaquteqanngilaq.
Nalunngilluinnarpagut
nunatsinni manna tikillugu marluk piukkunneqarlutik imaluunniit
tunniunneqarmatami, marlorsuarnik inuiaasuterput pillugu erinarsortassasugut,
nalunngilarput taakkua atorniartarigut; Nunarput utoqqarsuanngoravit aammalu;
Nuna asiilasooq.
Allarluinnarmik
pissuseqanngutsiaratta allat tamarmik ataasiinnarmik peqartarniartut uagut
marluk atorniarsarisarlugit, immaqalu assortuussutigisalerlugu sunatoruna
atortigu. Aaligooq inuiattut perroorutigalugu avammullu ittarsaatigalugu
atorniagassaq.
Ilisimavara
allanik piukkussanik landstingimut saqqummiussisoqarsimasoq, ilaatigut
Atuagalliuutiniittoqarsimagaluarpoq, kisiannili taakkua qanoq taallaqarneri
maannakkut saqqummiussinnaanngikkallarpakka aamma pingaartumik erinaat uanga
ilisimanngillakka.
Neriulluinnarpunga
siunersuutigineqartoq maani Inatsisartut oqallisigilluassagaat. Nutaat qanoq
isumaqarpisi? Ilumut oqalligerusaartassanerparput suli appitsinnata sunatoruna?
Sunatoruna?
Pisariaqalerpoq
ataasinnarmik aamma maani Inatsisartuniluunniit inuiaalluunniit akuerisaannik
oqarfigisinnaassallugit ilagut una atorneqassaaq tassa akuerisaasoq.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Inatsisartunut
ilaasortap Otto Steenholdtip siunnersuummini taavaa inuiattut erinarsuut
pisortatigoortumik akuerisaasoq pillugu apeqqut siusinnerusukkut Inatsisartunit
oqallisigineqarsimasoq ajuusaarnaraluartumik inerniliisoqarani.
Eqqorpoq
apeqqut siusiunnerusukkut allaat arlariarlugu oqallisigineqartareersimammat
kingullermik Inatsisartut 1994-imi ukiakkut katersuunneranni, taamaammat
Inatsisartut siulittaasoqarfiat apeqqut pillugu Inatsisartunut nassuiaammik
saqqummiussisaqarluni.
Eqqortuunngilarli
matuma siornatigut oqallittarnerit inernilerneqartarsimannginnerarneqarmata.
Taamanikkummi Otto Steenholdt siunnersuuteqarpoq Kalaallit Nunaanni inuiattut
erinarsuut pillugu apeqqut innuttaasut taasisinneqarneratigut
aalajangiivigineqassasoq. Tamatuma saniatigut Hr. Jonathan Motzfeldt
siunnersuuteqarpoq innuttaasut namminneq aalajangissagaat "Nunarput
utoqqarsuanngoravit" imaluunniit "Nuna asiilasooq" aamma pisuni
qanoq ittuni atorumanerlugu. Siunnersuut taanna taamanikkut Inatsisartuni
amerlanerussuteqartunit akuersissutigineqarpoq, taamaalillunilu oqallinnerit
inernilerneqarput.
Inerniliineq
taanna tunngavigalugu inerniliisoqartariaqarpoq erinarsuutit taakku
marluutillugit inuiattut erinarsuutitut pisortatigoortumik akuerisaasutut
isigineqartariaqartut.
Inatsisartunut
ilaasortap Otto Steenholdtip siunnersuummini sooq Inatsisartut apeqqut
oqallisigeqqissaneraat tunngavilersuutitalinngilaattaaq.
Naalakkersuisuni
isumaqanngilagut taamanikkut Inatsisartuusut 1994-imi apeqqummik
oqallisiginninnerata kingornatigut pissutsinik takkuttoqarsimasoq Kalaallit
Nunaanni inuiaassutsimik erinarsuummik aalajangersimasumik peqalernissatsinnut
pisariaqartitsilersunik. Taamatullu siunnersuuteqartoq siunnersuumminut
piviusorsiortunik tunngavilersuuteqarsimanngimmat naalakkersuisuni
isumaqarpugut taamanikkut Inatsisartuusut innuttaasut apeqqummut
isummernerannut ersersitsissutitut aalajangiinerat ataqqineqassasoq.
Taamaammat
inuiattut erinarsuutivut marluutillugit atorneqarsinnaasutut
isigineqartariaqarput. Qujanaq.
Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:
Tassa
inuiattut erinarsuut pisortatigoortumik akuerisaasoq pillugu apeqquteqaat
tunngavigalugu oqallinneq.
Siumumit
oqaatigissavarput inuiattut erinarsuuteqarnikkut ajornartorsiuteqartutut
amigaateqartutulluunniit oqaatigineqarsinnaasumik nunatsinni annerusumik
saqqummersoqarneq ajormat. Tassami inuiattut erinarsuutitut atorneqartarmat
"Nunarput utoqqarsuanngoravit" Hendrik Lund-imit taalliarineqartoq
Jonathan Petersen-imillu erinniarineqartoq taanna ilitsoqqutigaarput siuaasatta
nunaqqatigiit ulluni pingaartinnerpaasaminni katersuullutik
ataqqinartingaarlugu nikutserlutik atortarmassuk. Taannalu tulluarpoq uagut
kinguaajusugut siulitsinnut ataqqinninnermik pigisaqartugut allanngortinnagu
ataqqillugulu ingerlateqqinnissaa pisussaaffitsitut isigalugu
ingerlateqqittariaqarparput oqaasertaami ataqqinarlutillu pisoqalineq ajormata.
Nangaassutiginagulu kinguaatsinnut ilinniartitsissutiginissaa Siumumit
kaammattuutigissavarput.
Nuannertarporlu
aamma "Nuna asiilasooq" tapertaliullugu aamma atorneqaraangat. Taanna
Jonathan Petersen-imit taalliorneqarlunilu erinniorneqarpoq. Taanna
katersuuffinni qanoq ittuni aamma naleqquttarpoq, soorlu pingaartorsiorluni
katerisimaarnerni nalliuttorsiornernilu atorlugu nuannertaqaluni.
Immaqalu
aamma allanik siungussinnaasatsinnik saqqummersoqarumaartoq pinngitsoorata
katersuuttarnerni atorumaniartagassatsinnik.
Taamatut
Siumumit naatsumik apeqqut oqaaseqarfigaarput. Qujanaq.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:
Aallartitsinnanga
1994-imi apeqqut pineqartoq oqaluuserineqarmat oqaaserineqartut ilaanit
issuaalaassangama akuereqquvunga. Qujanaq.
Nunatsinni
inuiattut akuerisatsinnik erinarsuuteqalernissamik Otto Steenholdt-ip
siunnersuutaanut Atassut-miit imatut oqaaseqassaagut.
Siunnersuut
saqqummiuteqqinneqartoq 1994-imi Inatsisartuni soqutigineqarluni
oqallisigineqarpoq erseqqissumillu inerneqarani. Tassa taamanikkut Nunatsinni
inuiattut akuerisatsinnik ataatsimik erinarsuuteqalernissarput
oqaluuserineqarmat Hr. Jonathan Motzfeldt allannguutissamik siunnersuuteqarpoq
ima oqaasertalimmik, issuarpara "Inatsisartut Kalaallit Nunaanni
inuiaassutsimik erinarsuut Nunarput utoqqarsuanngoravit allamik taarserniannginnamikku,
innuttaasunut innersuussutigigaat qaqugu Nuna asiilasooq atortarumagitsik
nammineq aalajangertassagaat, Inatsisartut taama oqaaseqarlutik
oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqipput, tassa 1994-imi oqallinnerup
inernera Inatsisartunit amerlanerussuteqartut aalajangigaat.
Nunatta
Namminersornerulernerata kingorna Nunatsinni assigiinngitsunik malunnaatilinnik
aalajangersaasarsimavugut, soorlu inuiattut ullorsiortarfeqalernerput
aalajangikkat maluunnaateqarnerpaat ilaattut taasinnaasarput kiisalu
namminerisatsinnik erfalasoqalersimanerput.
Atassummiit
piffissanngorsoraarput Nunatsinni inuiattut ullorsiortarnitsinni avataaniit
inunnik pingaarutilinnik tikeraartoqartillugu Nunatta pingaarutilimmik avammut
nittarsaattarnerani, minnerunngitsumillu Nunatta timersornikkut
Nunarsuarmioqatitsinnut akuugaluttuinnarnerani inuiattut akuerisatsinnik
ataatsimik erinarsuuteqalernissarput assut pisariaqalersimasoq.
Soorlu
nunarsuarmi sumiluunniit timersuutinik assigiinngitsunik
unammersurtoqassatillugu inuiattut erinarsuutit nunat assigiinngitsut
suminngaanneernerminnut ilisarnaatitut atortaraat, aperisariaqalerpugut. Soormi
uagut inuiattut akuerisaasumik erinarsuuteqassanngilagut?
Nunatsinni
taalliortorsuaqarsimavugut nersortarialinnik qutsavigisariaqakkatsinnik,
taalliortorsuusimasut taakkua taalliaasa ilaat arlallit inuiattut
erinarsuutissatut piukkunnarluinnartutut arlalippassuit pigereerpavut.
Nunatsinni taalliortorsuarisimasavut ataqqinaasissagutsigik, taava taalliaasa
ilaat maannakkut aamma inuiattut erinarsuutitta aappaatut atortagarput, tassalu
"Nuna asiilasooq" piukkunnartutut Atassummiit isumaqarfigaarput,
erinarsuut taanna kulturitsinnut oqaluttuarisaanitsinnullu assut
naleqquttuusutut isumaqarfigigatsigu.
Nunatsinni
inuiattut erinarsuutitut atortakkavut marluusut, tassalu "Nunarput
utoqqarsuanngoravit" kiisalu "Nuna asiilasooq" marluutillugit
atorneqarsinnaasutut isigineqartariaqartut naalakkersuisumit oqaatigineqarmat
Atassummiit akuersaaruminaatsipparput.
Assersuutigalugu
Island-imiilluta "Nuna asiilasooq" atoriarlugu Norge-miinnitsinni
"Nunarput utoqqarsuanngoravit" atorparput, taava tusarnaartut
paasiuminaatsissavaat sorleq inuiattut erinarsuutivittut atortassaneripput,
taakkumi taallamikkut assut assigiissuteqarmata.
Taamaattumik
Atassummiit siunnersuutigissavarput maannakkut Inatsisartut aalajangissagaat
Naalakkersuisut piginnaatillugit nunatsinni inuiattut akuerisamik
ataasiinnarmik aalajangersimasumik erinarsuuteqalernissarput innuttaasunut
taasisitsissutigineqassasoq. Tamatumalu kingorna aatsaat Inatsisartut
aalajangiivigissagaat sorleq Kalaallit Nunaanni inuiattut erinarsuutitut
atortassanersoq.
Taamatut
oqaaseqarluta Nunatsinni akuerisaasumik ataatsimik inuiattut
erinarsuuteqalernissatsinnik Ortup siunnersuutaa Atassummiit tamakkiisumik
akuersaarparput.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Ja,
qujanaq. Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut Otto Steenholdtimut
akissuteqaqqaarnermini oqaatigivaa Inatsisartut 1994-imi ukiakkut
ataatsimiinnerminni nunatta inuiaassutsimik erinarsuuteqalernissaa kingullermik
eqqartorsimagaat taamanilu aamma isummerfigineqarsimasortaaq.
Tamanna
ilumoorpoq taamammat ullumikkut oqallinnissatsinni Inuit Ataqatigiinniit
oqaaseriumasagut taamanikkornit allaanerugaassanngillat tassami
naalakkersuisooqatigiit ullumikkut inassutigisaat taamani aamma uagut taamatut
nipeqarmata isumaqataaffigisareersimavagut. Tassa allatut oqaatigalugu
"Nunarput utoqqarsuanngoravit" aamma "Nuna asiilasooq"
ullutsinni immaqalu suli qaqugorsuarmut marluutillugit inuiaassutsimi
erinarsuutissatut Inuit Ataqatigiit atorneqarsinnaasutut suli
isumaqarfigivagut.
Ingerlaqqippallaartinnangali
erseqqissartariaqarpara apeqqummi matumani misigissutsit attorneqarlutik aamma
aalaterneqartarmata. Partiilersortariaqarneq Inuit Ataqatigiit
kissaatiginnginnatsigu aammalu apeqqutini taamatut ittuni taama iliornissaq
naleqquttuusorinnginnatsigu.
Imaappormi
ilaasa qangali inuiaassutsitsinni erinarsuutitut isigisarput iluarnerutikkaat
ilaasa aappaa tassaaleqqugajuttarpaat inuiaassutsitsinni
erinarsuutissarilissagipput soorlulusooq "Nunarput
utoqqarsuanngoravit" kiisalu "Nuna asiilasooq"
unammisinniarneqartutut inissinneqaannartut.
Qinigassinniarneqarneq
kialluunniit imaasiinnarluni tassaqa ullumikkut erseqqissumik
akissuteqarfigisinnaava tassami oqaatigineqareersutuut misigissutsit
annertuumik attorneqartussaapput Inuit Ataqatigiinniillu maluginiarparput
siunnersuuteqartoq erseqqissumik arlaannaanilluunniit aamma tikkuagaqanngimmat.
Taamaattorli
Inuit Ataqatigiinniit nassuiarusupparput sooq inuiaqatigiit arlariinnik tassalu
marlunnik inuiaassutsimut erinarsuutinik maannakkuugallartoq immaqalu suli
qaqugorsuarmut peqartariaqarallarnersugut.
Kalaaliusugummi
qanga imminut inunnik taagortugut nalunngilarput manna nuna nunagalugu.
Nunarsuarlu taama angitigisoq nunagerusussimavarput taamalu siammartigaluta
avataaniittunut takuterusukkatsigu sineriak tamaat nunaqarfigerusullugu. Uagut
nunagigatsigu allanullu aamma uppernarsarumallugu.
Nunagisarput pillugu
erinarsuutigissallugu Jonathan Petersenip taalliorlugulu erinniugaa taamaammat
tulluarluinnartuuvoq. "Nuna asiilasooq" atoraangatsigumi versimi
kingullermi ima naggasertarparput. Kalallimmi pigaat soraajuerlutik. Aammali
"Nunarput utoqqarsuanngoravit" Henrik Lundip suliaa atoraangatsigu
qamuuna attortittarpugut. Tassanimi nunagisamut ataqqinninneq kalaaliunermik
nassuerut siumukarusunneq avataaniit pisunittaaq iluaquteqarluni kiisalu
nammineq pisinnaaneq qulariunnaarlugu nunagisaq pillugu suliniarnissamut
kajumissaarineq kusanaqqissaartumik ersersinneqarput.
Taamammat aamma kalaallit siumut
makigitsi erinnerlugu appikkaagatsigu naggataa puigukkiuttarparput ima oqartoq
inuttut inuuneq pigiuminaqaaq saperasi isumaqaleritsi.
Kalaallit erinarsornermik nuannarisaqartuugatta
taava sooq maannakkuugallartoq killilissavagut erinarsugassagut.
Inuiaassutsimut tunngappata allanulluuniit aamma tunngappata. Taamaammat
1994-imisulli Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut uagut inuit akornitsinni nammineq
suli aalajangertassagipput qaqugu inuiaassutsimut erinarsuut sorleq
atortassanerlutigu. Tassa "Nunarput utoqqarsuanngoravit" imaluunniit
"Nuna asiilasooq" eqqarsaatigalugit.
Maannakkut taalliortorsuatta
erinniortorsuattalu suliaat taakku kusanagaarlutillu tusarnersorsuit Inuit
Ataqatigiit isumaat malillugu unammillerneqarsorinngilagut. Taalliortorsuttami
ataqqinartut Henrik Lundip Jonathan Petersenillu erinarsuusiaasa
nuannarilluakkattalu arlaannaalluunniit ajugaatinneqarnissaanik
ajorsartinneqarnissaanilluunniit ullumikkorpiaq kissaateqanngilagut, tamaasami
suli nuannareqigatsigit.
Taamaakkaluartorli siunnersuuteqartup
ujartuineratut aamma uagut miserratigissanngilarput ataatsimik
aalajangersimaqqinnaartumik inuiattut inuiaqatigiinniillu ataatsimut
katersuuffiusinnaasumik erinarsuuteqartariaqalernerput
pisariaqalersinnaasorigatsigu. Taamaammat siunnersuuteqartup aamma
tikkuariigaatut periarfissaq manna tassalu suliassamut tamatumunnga
piukkunnarlutik paasisimasalinnut erseqqissumillu inassuteqaqqusilluta aamma
imissuteqartoqarsinnaanera ammateqqussagatsigu.
Tamanna namminersorneq pillugu
isumalioqatigiissitap ataani naammassineqaqqullugu
isumagisassanngortinneqarsinnaasoraarput tamannalu aamma maanna
isummersorfigeqquvarput. Tassalu taamatut oqaaseqareerluta naalakkersuisut isumaqatigalugit
Inuit Ataqatigiit maannakkuugallartoq inuiattut erinarsuutivut marluutillugit
inuillu namminneq aalajangersinnaasaattut atorneqarsinnaasutut
inassutigissavagut.
Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit
oqaaseqartuat:
Inatsisartunut ilaasortap Otto
Steenholdtip oqallisissiaanut Kattusseqatigiinniit imatut
oqaaseqarfigissavarput. Isumaqarpugut piffissanngortoq akuerisaasumik
aalajangersimasumik ataatsimut inuiattut erinarsuuteqalernissarput.
Ukiorpassuarni inuiattut erinarsuutivut
marluk ataqqillugit nuannaralugillu atorsimavagut aammalumi siulitsinnik
kingornutatut naatsorsuutigisarlugit.
Ullumikkullu namminerisatsinnik
erfalasoqalerpugut kisiannili suli qallunaat erfalasuat atorsinnaallugu
akornutissaqanngitsumik. Taannalu naalagaaffeqatigiinnerup iluaniitsilluta suli
taamaakkallassasoq naatsorsuutigissavarput.
Naluneqanngitsumillu ukiuni kingullerni
nunat avannarliit ilinniagaqarnerup tungaatigut paarlaateqatigiittarnikkut
suleqatigillualersimagigut. Minnerunngitsumik timersornerup tungaatigut.
Nunatta peqataasalerneratigut annertuumik Kalaallit Nunaat
ilisarineqaleriartorluni. Taamaattumik pisariaqarpoq nunarput
nittarsaatissagutsigu inuiattut erinarsuuteqarnissarput ataatsimik.
Kattusseqatigiinniillu kaammattuutigissavarput
naalakkersuisunut misissoqqullugu inuiaqatigiinnut taasissutiginissaa. Immaqalu
iluatsinneqarsinnaasoq aappaagu kommuunini qinersisoqalerpat. Taamaalilluta
innuttaasut isummersoqataanissaat aalajangeeqataanissaallu pingaartutut
isigigatsigu.
Taamatut oqaaseqarluta
Naalakkersuisunut tamatuma misissorneqarnissaa inassutigaarput.
Otto Steenholdt, Siunnersuuteqartoq, Atassut:
Partiit
Kattusseqatigiillu oqaaseqaataat tusarnaarluarpakka. Atassut
saqqummiunneqartumut annerusumik oqaaseqarfigisariaqanngilaq paasinnilluartumik
nipeqarluni taama oqarmat. Siumup oqaaseqartuanut oqaasissaqassaanga.
Tassanigooq nunatsinni annerusumik saqqummersoqarneq ajormat. Naagga,
Atuagalliutituut allaatigineqaqattaarsimanera oqaaseqartup arajutsisimavaa.
Tassa aamma utaqqisoqarpoq aalajangiinissamik. Tassa uani oqaatigineqarpoq
allaat nikutserlutik ataqqinnigaarlutik atortaraat kisiannili oqarfigigaanni
ukorsiiaa akuerineqangilaq suli. Suli nikutserluta ataqqigaarlugu aamma
atorsinnaasassaraluarput tassammat aalajangigaq akuerisaq. Taavalu aamma
oqaasertaami ataqqinarlutillu pisoqalineq ajormata tassa "Nunarput
utoqqarsuanngoravit"mut tunngatillugu tamakkua ilallunilu
nangaassutiginagulu kinguaatsinnut ilinniartitsissutiginissaa Siumumiit
kaammattuutigissavarput. Uanga massakkorluinnaq apeqqutaatinngilara suna arlaat
piumaannarpara akuerineqartoq.
Taamaattumik
aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata kusanarluinnartumik eqqaavaa naamik
uangaluunniit isummersoqinaga siunnersuuteqartutuut sunaassanersoq. Maaniuna
imaluunniit inuit taakku qinigassittussaassavagut allatut ajornartumik
piumaneqarpat taasissutigineqassasoq soorlu Kattusseqatigiinninngaanniit
oqaatigineqartoq. Maani taanna piumaneqarpat tassa aamma
isummersorfigineqassaaq. Aammali oqartoqarpat Inatsisartut aalajangerlissuk
aamma taanna periarfissaasutut tikkuarneqartariaqarpoq. Oqaatsit ataasiakkaat
pingaluarnerlugit? Siumup oqaaseqartuata imatut oqaaseqarnera issualaarpara,
naatsoralaannguamik. Nuannertarporlu aamma "Nuna asiilasooq"
tapertaliullugu aamma atorneqaraangat. Oqaaseq tapertaliullugu isumaqarpoq
siulleq naariarlugu taperlugu allamik aamma aappaa ilanngunneqassasoq. Naamik
aatsaat aalajangertoqarpat marluutillugit atortarniarsigik, taava
tapertaliullugu arlaat suugaluarnersoq kingulliullugu siulliulluguluunniit
marluk ataatsikkut atortalertussaassavagut. Tapertaliussisassagutta tassa
uiggiullugu taanna uanga akuersaarsinnaanngilara.
Inuit
Ataqatigiit soorunami qanga naalakkersuisooqataagallaramik aamma taannarpiaq
akuerseqataaffigisimavaat marlunnik inuiattut erinarsuuteqartariaqarneq.
Kisianni assorsuaq oqaaseqartup naggataatigut oqaasii nuannaraakka.
Qanilleriartutut oqaatiginagit kisianni kusanartumik oqaasii. Ilumoorpoq
misigissutsit assorujussuaq attuuaneqartarput aamma uparuarmagu uanga arlaannaannilluunniit
tikkuagaqanngitsunga eqqorpoq aamma taanna. Tatigivassi maani
aalajangiissagussi ilissi amerlanerussuteqartut aalajangissagussi. Imaluunniit
oqarussi uagut taanna pinnagu inuiannut tunniutsigu aamma taanna ataqqiumavara.
Tassalu aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata taamatut ilusilerpaa.
Taavalu
"Nuna asiilasooq" allallu taallai eqqartorlugit oqarnera aamma
assortoriarfissaqartinngilara. Uagut kalaaliusugut oqaatsitsinnik
paasinnittuusugut taalliortup qanoq uummammik attuilluni uatsinnut oqaaseqaataat
nuanneqaat. Kisianni avataatungaanukarutta inuiannut allarluinnaqqeqqissaanut
erinaq tassani pingaarnerutinneqartarpoq. Oqaluttuukkaluarsinnaavugummi una
suna pigaa kisianni taakkua qamuuna attuutivut oqaatsivut atorlugit uatsinnut
tunniussat tassaapput uatsinnut tunnganerusut. Erinaq avammut nittagassaq
isumaqarpunga taanna massakkut eqqarsaatigineqartariaqartoq. Kinaluunniit
imaluunniit taakkua marluk nittarutsigit ajorsartoqarnissaa
ajugaasoqarnissaaluunniit naamik eqqarsaatigeqinagu. Taanna pillugu aamma
oqartoqarmat Inuit Ataqatigiinninngaanniit. Tassa taanna pillugu
kissaatiginngikkaat. Allatut ajornaqaaq ataasiinnaassappat
ataasiinnaasariaqassaaq.
Kisianni
tassa soorlu oqareertunga siunnersuuteqartup issualaarpara, siunnersuuteqartup
aamma tikkuariigatut periarfissaq manna tassalu suliassamut tamatumunnga
piukkunnarlutik paasisimasalinnut erseqqissumillu inassuteqaqqusilluta aamma
imissuteqartoqarsinnaanera ammateqqussagatsigu. Ilumoorpoq tassa
uanga taanna piniarsarisara. Taava isummerfigineqarnissaa tikikkiartulerparput.
Qujassuteqassaanga taamatut erseqqittumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit
saqqummiussaq oqaaseqarfigineqarmat.
Kattusseqatigiinnut oqassanngilanga
annerusumik taamaallaat qujanaq ilumut taannaana anguniaripput. Attumisaarassiulli
taasitsissutigineqarnissaa taanna uanga isummerfiginngilara kisianni
Inatsisartut siulittaasuannut ajornanngippat una tunniukkusuppara tassa imatut
qulequtserlugu Inatsisartut una allakkatigut akilissuk. Inuiattut
akuerisamik erinarsuuteqassaagut? Akisussallu aap naagga. Tulliullugu aamma
tassani akeqquneqassaaq. Kikkut akuerissavaat inuiaat Inatsisartulluunniit?
Taanna massakkut tunniuppara piumasarigakku oqaatiginagu suna piumaarneripput
ataaseq marluussanersut nunarput utoqqarsuussanersoq imaluunniit aappaa.
Taakkua oqaatiginagit pingaarnerusoq tassani akineqareerpat Inuit Ataqatigiit
aamma kissaatigisaat tunniulluguluunniit siunissami qanoq iliuuseqarnissaq
aqqutissiukkumallugu.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit
oqaaseqartuata avataatigut:
Inuiattut erinarsuutigut marloqiusaasut
nalunngilagut. Kisianni isumaqarpunga aamma piffissanngortoq uanga Ortutuulli
oqassaguma oqaluuseriniartigu maaniinnaanngittoq aamma inuttaasut
pinngitsooratik amerlanerpaat aalajangiutigisarpaat utoqqasaanerusut "Nuna
asiilasooq" nalunngilagut kikkuusut maani. Inuusunnerusullu aa,
"Nunarput utoqqarsuanngoravit" immaqa utoqqaanerusut maani
sungiusimavaat nunalu asiilasooq inuusunnerusut. Taamaattumik isumaqarpunga
oqaannartungaana immaqa. Taamaattumiguna innuttaasunik aamma anngunniartigu.
Innuttaasut qanoq isumaqarpat? Aammalu oqaatigissavara taamatut inuiattut
erinarsuuteqarnissatsinnut 94-imi kingullermik oqaluuserineqarmat maannakkullu
ukioq 2000-imi ukiut arlallit ingerlasimapput. Aamma Inatsisartut iluanni
ilaasortat soorunami allanngorarsimapput. Isumaqarpunga aamma piffissanngortoq
aalajangertariaqarpugut marloqiusaasariaqanngillat nunat allat taamaappaat?
Aperissavassi. Qallunaat marlunnik inuiattut erinarsuuteqarpat? Officielle-mik?
Aap, kisiannimi aamma uagut qallunaat malittariaqanngilagut.
Malittariaqanngilagut. Qallunaat iliuusaat tamaasa malissinnaanngilagut.
Kisianni uanga isumaqarpunga taanna aaqqinniartigu innuttaasut akornanni
oqallisigineqarniarli. Innuttaasut piumasaqaatigigunikku maani Inatsisartuni
suliarineqassasoq aalajangiiffigineqassasorlu taava aalajangiiffigiumaarparput
taamanikkussamut. Qujanaq.
Ole Lynge, Inatsisartut
Siulittaasuat:
Qinnuigissuassi oqaluttarfikkut
oqaaseqartut avataatigut nipiliornaveersaalaaqqullusi. Ruth Heilmann-i aamma
qinnuteqarpoq oqaaseqarumalluni.
Ruth Heilmann, Siumut:
Siumuminngaanniit kissaatigissavarput
ataatsimiinnerup massuma unitsilaarneqarnissaa tassani peqqutaavoq Otto
Steenholdt-i tunniussaqarmat taasissutaasussamik taannalu
isummersorfigisariaqarparput. Qujanaq.
Ole Lynge,
Inatsisartut Siulittaasuat:
Tassa taannana oqaatiginiarlugu
suleriaatsip kisianni atuaqqulaassuakka §35 qassiileraluarlugu oqaatigigaarput.
Qinnuigissavassi quppilaaqqullugu tigummiarussiuk. §35 immikkoortoq 5
allaqqavoq apeqquteqaatit aallaavigalugit oqallinnerit
aalajangiisoqarsinnaanngilaq. Taamaattorli takoqquneqarpoq §49-miit 51-imut
§49-imi allaqqavoq ataatsimiinnermi oqutsisup imaluunniit Inatsisartunut
ilaasortap siunnersuutigisinnaavaa oqaluuserinninneq naammassineqassasoq
tamannalu Inatsisartut oqaluusereqqinnagu aalajangiiffigissavaat. Tassa
tullianut taava ingerlaqqittoqassaaq. §50 aamma 51 taakkua issualaassuakka.
Inatsisartuni ilaasortap suliat
suulluunniit oqaluuserineqarnerini siunnersuutigisinnaavaa oqaluuserisassamut
tullermut ingerlaqqittoqassasoq. Siunnersuut taamaattoq ataatsimiinnermi
aqutsisumut nalunaarutigineqassaaq allaganngorlugulu tunngavilersuummik
naatsumik ilaqartinneqarluni. Tamanna taasinikkut aalajangiiffigineqassaaq
siunnersuut akuerineqarpat oqaluuserisassaq pineqartoq atorunnaassaaq. §51-imi
allassimavoq oqaluuserisassamut allamut ingerlaqqittoqarnissaanik siunnersuut
tunngavilersuummigut Naalakkersuisunik imaluunniit Naalakkersuisuni
ilaasortanik tatiginninnginnermik patsiseqartinneqarpat siunnersuut taamaattoq
aatsaat oqaluuseqartumut pissusissamisoortumik attuumassuteqarunik
oqaluuserineqarsinnaavoq, immikkoortut aappaanni taamatulli
oqaluuserisassanngortitsineq pisinnaanngilaq Inatsisartut ammaanersiorlutik
oqallinneranni.
Ukua malillugit Atassummiit siunnersuuteqartup
siulittaasoqarfimmiup tunniussaa najoqqutaralugu aalajangiisoqarsinnaanngilaq.
Taamaattumik apeqqutigissavara maani Inatsisartunut toqqammavissat
toqqammaveqartussaammata paasinerarlutik malittarisassagut taamattut suliassaq
una unitsikkallassagipput imaluunniit allamut ingerlaqqikkusunnerlusi
kissatiginerissi. Ataatsimiititaliamut suliassiissutigineqarsinnaavoq.
Suliassaq unitsikkallarlugu kisianni aalajangersakkat naapertorlugit
qanorluunniit ataatsimiititaliaq saqqummiussaqartigigaluarpat aamma
aalajangiinissamik imaattortoqarsinnaanngilaq. Tassa
apeqqutaapput partiit maani isumaqarnersut. Siumukkut kissaatigaat
unillatsiarnissaq Atassutikkut apeqqutit aap naamimilluunniit akisassat
saqqummiuppaat taavalu paaserusussuakka sinneri qanoq isummernersut. Johan Lund Olsen-i.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:
Maannakkut
unittariaqassanersugut taanna uanga isummerfigerusunngilara. Tassa
pissutigalugu Atassutip oqaaseqartuata aammalu siunnersuuteqartut
namminneerlutik aammalu Kattusseqatigiit una saqqummiussinerminni oqaatigivaat
innuttaasunut taasissutigitinneqassasoq kisianni taava aperisariaqarpugut
sorliinukua innuttaasunut taasissutigitinniarneqartut. Tassaappaat
"Nunarput utoqqarsuanngoravit" aammalu "Nuna asiilasooq"
kiisalu allat siunnersuuteqartup tassa Ortup siunnersuuteqarnermini aamma
ilisimasaqarfiginerarlugit aamma taagugai. Taamaammat taama
ersernerlutsigitillugit isumaqarpunga taamatut ataatsimiinneq
unitsiinnarsinnarlugu soorlu oqaluuserisaq manna taama pingaaruteqartigisoq unitsiinnarsinnaanngikkipput.
Taamaattumik
tassa siunnersuuteqartoq aammalu Atassut aammalu Kattusseqatigiit tassa
erseqqissaaqqullugit isumaqarpunga qinnuigeqqaartariaqarivut. Uagut Inuit
Ataqatigiinninngaanniit oqaatsigut taakkua erseqqipput tunngavilersorpagut
oqaatigalugulu maannakkuugallartoq uagut kissaatigivarput "Nunarput
utoqqarsuanngoravit" kiisalu "Nuna asiilasooq"
atorneqarsinnaasariaqassasut. Kisianni aamma oqaatigivarput tassa
naggasiinitsinni aamma siunnersuuteqartup namminneerluni aamma tuppalliutigisaa
tassalu aamma pisariaqalersinnaasorigatsigu tassa immikkut ilisimasalinnik
aammalu apeqqummut uunga ilungersunartumut piukkunnarlutik paasisimasalinnut
tassa erseqqissumillu inassuteqaqqusilluta aamma imissutigineqarsinnaanera
taanna ammateqqugatsigu.
Taamaammanuna
tassa aamma tikkuaripput namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap a-taani
tamanna naammassineqaqqullugu aamma imissutigineqarsinnaannginnersoq tassalu
taanna aamma isummerfigeqquarput maani ataatsimiinnitsinni. Kisiannilu tassa
una uagut maannakkuugallartoq isummiussarput ersarissoq tassaavoq
"Nunarput utoqqarsuanngoravit" kiisalu "Nuna asiilasooq"
taakkua atorniartigit aamma innuttaasut inuiaqatigiit aamma tamanna
akuersaaqqavaat ukiorpassuanngortuni.
Ole Lynge, Inatsisartut
Siulittaasuat:
Ja,
tassa oqaatigeqqilaassavara siunnersuuteqartup aamma nammineerluni
inassuteqaammik ilaqartinngimmagu manna. Taannalu
eqqaasissutigeqqittariaqarpara, kissaatigineqarpat aalaja-ngiisoqassasoq taava
kingusinnerpaamik aprilimi Inatsisartut ataatsimiinnissaanik saqqummiussassamik
nutaamik sananiaritsi suleriaatsit eqqortut najoqqutaralugit. Nappaasut
arlaliupput Otto Steenholdt siunnersuuteqartoq.
Otto Steenholdt, siunnersuuteqartoq Atassut:
Una
saqqummiussarput taasissutigineqaqqullugu aalajangiinermik imaqartutut
oqaatigisariaqassanngilaq tassani isumasiuineruvoq apeqqutaalluni. Taamaassava?
Ataasiinnaassava? Aap. Taavalu tullia kikkut aalajangissavaat? Maani
Inatsisartut inuilluunniit? Taava tassani isummat tunniunneqassapput, aatsaallu
tulliani qaquguungaluarnersoq taakku atorneqartussanngussapput. IA-minngaanniit
oqaaseqartup atsaaqqissannguaq oqarpoq taakku atorniartigik. Taanna
atorneqassappat aalajangiineqarpoq oqaatigineqareersorli
aalajangiisoqassanngitsoq. Oqaaseq atukkat atorniartigik taakku atorniartigik
tassa marluk erinarsuutit taaneqartut tassa aamma taanna aalajangiinerussaaq
taamatut oqarluni unitsiinnassagaanni una tunniutarput pinngitsoorani
taasissutigineqartussaavoq taavalu afvejrdagsordenimik taaneqartoq allaavoq
neriuppunga taanna atorneqassanngitsut uagut siunnersuupput
atorunnaarsinneqarsinnaammat.
Ole Lynge, Inatsisartut
Siulittaasuat:
Ortu una eqqaasissutigilaarlara
allakkassinni taamaallaat una allassimavarsi. Inatsisartunut Atassutip
akeqquaa, inuiattut akuerisaasumik inassuteqassaagut aappi naamiluunniit kryds
kryds imaluunniit kikkut inuiattut ataaseq erinarsuutissarput akuerissavaat
appaa inuiaat kryds imaluunniit Inatsisartut kryds. Taamaattut paragraffinut
suleriaatsinut atuumassuteqanngitsut atorsinnaanngilagut.
Otto Steenholdt, siunnersuuteqartoq, Atassut:
Siulittaasoq
oqarfigissavakkit nalornisumik akissuteqarnerit aallaavigalugu unitseqqusilluni
oqaatigineqartoq akuersaaqqullugu uaguttaaq akuersaarumavarput maani
oqallisigissanngilarput kina eqqortumik oqarnersoq. Inatsisilerituunut
ingerlanniaruk, uagulli aamma ataatsimiinnissarput pisariaqartissagutsigu
ataatsimiissutigissavarput, ataatsimiinnerup uninnissaa kissaatigineqartoq
naalallugu unitsinniaruk.
Ole Lynge, Inatsisartut
Siulittaasuat:
Taava
qinnuigissavakka, imaaliortariaqassuunga saqqummiussisoqartariaqarpoq § 49
najoqqutaralugu imaqartumik taamaattumik 5-10 minutsit unikkallassuugut.
Ole Lynge, Inatsisartut
Siulittaasuat:
Ataatsimiinneq
ingerlaqqissooq, tassa immikkoortoq 22 pillugu kissaateqartoqarmat
ataat-simiinneq unitsikkallatsiarsimavarput. Taavalu aamma pissusissamisuussooq
unitsitsigallarnissamik kissaateqarneq najoqqutaralugu oqaluuserisap
nangeqqinnerani kissaatiteqarsimasut saqqummiussassaqarnersut
apeqqutigissavara. Ruth Heilmann Siumut tullerissuaa Otto Steenholdt. Aa, Otto
Steenholdti siulliuniarit.
Otto Steenholdt, siunnersuuteqartoq, Atassut:
Qujan.
Tassa oqallisaasoq misigissutsinik attuigaartoq. Uanga siunnersuuteqartutuut
tassanngaannaq oqallisaasut kipitiinnarnissaa iluarinnginnakku siunnersuutiga
uatsiaq siulittaasumut tunniutara tunuartillugu maanga Inatsisartunut
nalunaarutigaara taamatut aalajangernitsinnut Atassummiit oqaaseqartorput
taanna pillugu oqaaseqassaaq.
Ruth Heilmann, Siumut:
Utoqqatserpunga una allilaariarlugu. Suleriaatsimi
§50 naapertorlugu ullormut oqaluuserisassatut siunnersuummut tassa
IA-minngaannit Lars Sørensen atsiortoralugu aamma gruppeformandiusoq aammalu
Ruth Heilmann Siumut atsiortoralugit imatut siunnersuuteqassaagut. Tassa
Inatsisartuni amerlanerussuteqartut maluginiarmassuk Inatsisartut 1994-imi
aalajangernerat nangittumik atuuttoq amerlanerussuteqartut inassutigaat
apeqqutip namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitami ilanngullugu
suleriareqqinneqassasoq Inatsisartut aalajangerput ullormi oqaluuserisassat
tullianut ingerlaqqissasut. Taannalu siulittaasumut tunniutissavara.
Jakob Sivertsen, Atassutip
oqaaseqartua:
Tassa partii sinnerlugu oqaaseqarninni
pingaartissimavara ataasiinnarmik nunatsinni inuiattut erinarsuuteqarnissarput
pingaartumik soorlu saqqummiininni oqaatiginga nunarput nunarsuatta sinneranut
akuuleraluttuinnarpoq taamaattumik marloqiusamik erinarsuuteqarunnaarluta
inuiattut ataasiinnarmik erinarsuuteqalernissarput tassa aalajangiusimagatsigu
taannalu oqaaseqarnitsinni innutaasunik taasissutigineqarluni
aalajangerneqarnissaa kissaatigisimagaluarparput. Sooruna partii sinnerlugu
piumasaq siulleq pinngikkaanni taava allatut ajornartumik arlaat
qinertariaqarparput.
Taamaattumik uani siunnersuummut
tunngatillugu namminersorneruneq pillugu ataatsimiitsitaliamut
ingerlanneqarnera tunuartinneqarani taanna akuersaarallarparput
naatsorsuutigigatsigu ukiut marluk qaangiutsinnagit
namminersornerulivinnissamut siunnersuisooqatigiit suliartik maanni
saqqummiukkumaaraat, aamma taanna neriuutigigatsigu ilanngullugu
saqqummiunneqarumaartoq.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Suleriaaserput malillugu suliassat
oqallisissiat apeqquteqaat tunngavigalugu aalajangiiffigine-qarsinnaangitsut
nalunngilarput una taamatut aalajangiiffigineqarpat taava ileqquliutissavarput
siunissami apeqquteqaatit tunngavigalugit oqallinnermi oqallissutigineqartut
taamatut unillatsiariarluni aalajangertarnissaq ammaanneqassooq.
Inatsisilerituut oqaluuppagut unillatsiarnitsinni inatsisilerituut oqarput
periarfissaqanngilaq uani suliassami aalajangiinissatsinnut aamma 35-t
taamannak oqaramik.
Ole Lynge, Inatsisartut
Siulittaasuat:
Una erseqqissaqqilaartariaqassooq
suleriaatsimi § 35 immikkoortoq 5 periarfissaammat. Tas- salu allaqqavoq
immikkoortoq 5-imi aalajangiisoqarsinnaanngilaq taamaattorli takukkit § 49-
51-p § 49-miit 50 - 51-ilu. Taamanna tunngavigalugu Siumup Inuit Ataqatigiillu
atsioqataas-sutigalugu qinnutigisaat tikittariaqassavarput suleriaatsimi §50
naapertorlugu ullormut oqaluuserisassamut allamut siunnersuut qinnutigineqartoq
Inatsisartuni amerlanerussuteqartut maluginiarmassuk Inatsisartut 94-imi
aalajangernerat nangittumik atuuttoq amerlanerussuteqartut inassutigaat
apeqqutip namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitami ilanngullugu
sulia-reqqinneqassasoq Inatsisartut aalajangernerput ullormi oqaluuserisassami
Inatsisartut aala-jangerput ullormut oqaluuserissamut tullianut
ingerlaqqissasut. Taannalu § 50 najoqqutaralugu allassimavoq Inatsisartunut
ilaasortat suliat suulluunniit oqaluuserineqarnerani siunnersuutigisinnaavaa
oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqittoqassasoq.
Siunnersuut taamaattoq ataatsimiinnermi
aqutsisumut nalunaarutigineqassaaq allaganngorlugu tunngavilersuummik naatsumik
ilaqartinneqarluni. Tamanna taasinikkut aalajangiiffigineqassaaq siunnersuut
akuerineqarpat oqaluuserisassat pineqartoq atorunnaassaaq. Taamaattumik
Inatsisartunut apeqqutigissavara Siumup Inuit Ataqatigiillu kissaataannut
isumaqataasut nikueqqullugit. 18.
Taava aamma apeqqutigissavara, kikkut
akerliuppat? Akerliusoqanngilaq. Kikkut taaseqataan-ngillat? Ataaseq
peqanngilaq, najuuttut tamarmik.
Tassa taamaalillugu oqaluuserisassaq
taanna tamaanga unitsinneqarpoq.
Oqaluuserisaq naammassivoq.