Oqaluuserisassani immikkoortoq 23 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataasinngorneq 28. februar 2000 nal. 13.00
Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Ole Lynge, Inuit
Ataqatigiit:
Ataatsimiinneq
ammarpoq, ullumikkut Inatsisartut ataasinngornermi 28. februarip
oqaluuserisassaat oqaluuserisassat aallartivitsinnagit
ilisimatsitsissuteqarlaartussaassuunga tassa siulittaasoqarfiup ullaap tungaa
ataatsimiinnermini aamma nalilersorsimammagu maannamut ataatsimiinnermi maani
aqutsisoqarfimmi pissuserisassagut pillugit aammalu Inatsisartut suleriaasaat
malillugit aqutsisussaatitaanermut pisinnaatitaaffiit eqqartoramikkit
aalajangummassuk Inatsisartunut Ilaasortat tamaasa paasissutissanik
periusissanillu siunissami toqqammaviusartussanik saqqummiusiviginiarlugit
kisianni uani oqaluttarfimmiunngitsoq Partiit gruppit Kattusseqartigiillu
iluminni toqqammavissarsiorfigisassaat ilusilikkamik.
Tassa
tamatumani paragrafi suleriaatsini paragraf 47. najoqqutaralugu
maluginiarsimavarput pingasunngormat oqallinnermi marlussuit Inatsisartunut
Ilaasortat pissusissaq avaqqullugit ilaatigut oqaluttarfiup pingaarnersaani
maani pissusilersornerat.
Tassalu
aamma ilanngullugu ilisimatsitsissutigerusussavarput naatsorsuutigisimavarput
Inatsisartut ataatsimiinnerat martsip pingajuani naammassissasoq kisianni tassa
ataatsimiinnitsinni maannamut killiffipput najoqqutaralugu paasinarsivoq
sisamanngorpat martsip aappaani Inatsisartut ataatsimiinnerat
naammassisinnaassasoq oqaluuserisassat arfinillit ilaatigut ataatsimiinnerit
tulliinut kinguartinneri pissutigalugu.
Tassalu
ullumikkut oqaluuserisassarput siulleq immikkoortoq 23. tikissinnaanngorparput.
Daniel Skifte, siunnersuuteqartoq, Atassut:
Tassa
taanna apeqquteqaat apeqquteqarsinnaanerput aallaavigalugu Inatsisartut
oqallinnissaa kissaatigisimavara qulequttamik imaattumik qulequtaqarlutik:
Pisortat
innuttaasunut paasisitsiniaasarnerat nunatsinnilu qaammarsaanermik
ingerlatsinerup aaqqissugaanera.
Namminersornerullutik
Oqartussani ingerlataqartumik Inatsisartut inatsisiliaasa naalakkersuisut
politikkikkut siunnerfiisa innuttaasut nalinginnaasumik qaammarsarneqarnerisa
kiisalu nalinginnaasumik paasisitsiniaasarnerup Inatsisartunit
oqallisigineqarnissaa siunnersuummi anguniarneqarpoq.
Uanga
nammineq isumaga malillugu innuttasunut paasisitsiniaasarneq qaammarsaanerlu
pisortanit ingerlanneqartoq ullumikkornit pitsaanerusumik
ingerlanneqartariaqartoq kissaatiginarpoq.
Soorlu
assersuutigalugu taaneqarsinnaapput Inatsisartut inatsisiliarpassuarisartagaat
tamakkua naammaginartumik qaammassaassutigineqarneq imaluunniit
paasisitsiniutigineqarneq ajornerat aammalu inatsisiliat ilaat pingaartumik
innuttaasunut atuisunut imaluunniit kommuninut pisussaaffiliisut
ataasianngeqaluni kingusinaartumik annertugisassaanngitsumillu
paasisitsiniutigineqartarput.
Pissutsit
taamaannerannut uppernarsaatit kingulliit ilaat taaneqarsinnaavoq soorlu;
utoqqalinersiat pisinnaaneranut ukiut 60-imiit 63-imut qaffatitaanerinut
inatsisiliaq amigartumik paasisitsiniutigineqartutut kommunit ilaannit
tusagassiutitigut oqallisigitinneqarmat taaneqarluni paasisitsiniaaneq
amigarsimasoq aammalu innutaasut ilaannik aalajangersimasunik ukiulinnik
eqqorneqartitsisut.
Aamma
uanga isumaqarpunga, innuttaarsunut paasisitsiniaaneq pisortanit ingerlanneqartoq,
nalaatsornerinnaavallaartumik aaqqissugaanngippallaartumillu ingerlanneqartoq.
Tusagassiivimmi
sulisut siunnersorneqarnissaminnik pisariaqartitsinerat, siusinnerusukkut
ataasiarnanga nammineerlunga naammattoortarsimavara, ullumikkut Inatsisartut
erseqqissumik takussutissaqartinngilaat, aningaasat qasserpiaat Tusagassiiviup
ingerlanneqarneranut, innutaasunut paasisitsiniaanermut qaammarsaanermullu
atorneqartarnersut, pisariaqartitallu qanoq annertutiginersut.
Taamaattumik
peqqutissaqarsorinarpoq, apeqqutit pineqartut aammasumik Inatsisartuni
ilisimassallugit kiisalu oqallisigissallugit, aamma Inatsisartut
nalilertariaqassavaat Tusagassiivik sumut atorneqassanersoq kikkunillu
atortariaqarnersoq isummerfigissallugu.
Tamatumani
ilanngullugit, Tusagassiivik siunissami aaqqissuteqqinneqassaguni,
oqartussaqarfimmut sorlermut inissikkuni pitsaanerussanersoq, soorlu
assersuutigalugu; Naalakkersuisuni imaluunniit Inatsisartuni, suliassaasalu
pingaarnersaat suusutut isigineqarnersut tamatumani tapullugit.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittasuat, Siumut:
Namminersornerullutik
Oqartussani paasissutissiisarnerat naluneqanngitsumik Tusagassiivimmit
isumagineqartapoq. Tusagassiivik Inatsisartunik Naalakkersuisunillu,
taamaalillunilu aamma pisortaqarfinnik sullissisuuvoq. Paasissutissiissutit
ilarpassui pisortaqarfiit namminneq suliarisarpaat, kisiannili suliassat
assigiinngitsut - annertuut annikitsullu - pillugit Tusagassiivik
suleqatigineqartarpoq.
Apeqquteqaammi
immikkut pisortanit pensionisiat pillugit pillugit inatsisip 30. oktober
1998-imeersup paasisitsiniutigineqarnera taaneqarpoq, ilaatigut 2000-imi
januarip ulluisa aallaqqaataanniit ukiut utoqqalinermi pensionisisinnaanermut
killigititat 60-iniit 63-inut qaffallugit allanngortitsinermik imaqartoq.
Inatsit pillugu Naalakkersuisut paasissutissiineranni pingaarnerit naatsumik
oqaatigissavakka - aammattaaq apeqqutit suut paasissutissiisarnermi
atorneqakkajunnerunersut erseqqissatitut:
Inatsit
1998-imi ukiakkut katersuunnerup kingornatigut, Namminersornerullutik
Oqartussat internetimi qupperneranni saqqummersinneqarpoq. Inatsimmut
oqaaseqaatini nalinginnaasuni allanngortitat inatsimmi nutaamiittut pisoqqamut
sanilliullugit naatsumik paasiuminartumillu eqqartorneqarput.
Tulliullugu
Tusagassiivik quppersagaaraliorpoq, tassani inatsisit nutaat imaat naatsumik
oqaluttuaralugit, aammattaaq utoqqalinermi pensionisiat pillugit inatsit
ilanngullugu. Quppersagannguaq taanna nunatsinni pisortat allaffeqarfiinut
tamanut nassiussuunneqarpoq.
1999-imi
apriilimi aviisinut ikisassaq "Isumaginninnikkut Isumannaallisaatit"
suliarineqarpoq, tassani ilaatigut utoqqalinermi siusiaartumillu pensionisiat
pillugit inatsimmi allanngortitsinerit sukumiisumik taakkartorneqarlutik.
Sapaatit
akunnerini 49, 50, 51 aamma 52-imi Kalaallit Nunaata Radiuani ullormut
pingasoriartarluni - danskisut radioaviisip siuninnguartigut - radiukkut
paasissutissat assigiinngitsut sisamat aallakaatinneqartarput, 2000-imi
januarip ulluisa siullianniit utoqaalinermi pensionisiaqarsinnaanermut ukiut
60-iniit 63-inut qaffanneqartut, aamma inuit qanoq inissisimanertik
nalornigunikkut kommunimunnut saaffiginnittassasut kisiisa sammillugit.
Kiisalu
paasissutissiiniarluni itisileriniarlunilu radiukkut aallakaatitaq taaneqartoq
"Paasissutissiineq" ulloq 14. december 1999-imi aallakaatinneqartoq
tassannga sammisaqarpoq. Isumaginninnermut Pisortaqarfimmi sulisumik inatsit
nutaaq pillugu apersuineq kiisalu kommunimi sulisumik pensionisianik
suliaqartumik apersuineq aallakaatinneqarpoq.
Tamakku
tamarmik suliarineqarput, utoqaalinermi pensionisaqarsinnaanermut ukiut
killiliussat nutaat, 2000-imi januaarip ulluisa siullianniit
atuutilersinneqarsinnagit.
Nalornissutigineqassanngilaq,
Naalakkersuisuni siunertarigatsigu inatsisit innutaasunut paasisitsiniutigineqartarnerat
amigaateqassanngitsoq - innutaasut ataasiakkaat inatsisit inuunerminnik
attuisut pillugit paasissutissinnqartassasut siunertaralugu. Aaamma
nalunngilarput Kalaallit Nunaata Radiuaata aallakaatitai inuppassuarnit
tusarnaarneqartarmata, tassa nunanut allanut naleqqiutissagaanni.
Aamma
nalunngilarput aviisitigut aviisit marluusut inunnut amerlasuunut annguttartut.
Aammattaaq taamani allanngortitsisoqartussaasoq ilimasaarutigaarput -
taamatumalu malitsigisassai internetimi, quppersagaaqani kommuninilu tamanut
takussassiaallutik allaaaserineqarsmasut.
Taamaammat
isumaqanngilanga - naammassillugit suliarineqasimasut assigiinngitsut
tusareerlugit - Naalakkersuisut pisimasumi tassani paasissutissiisimanerup
amigaateqarneranut pisuutinneqartariqartut. Tamatta innuttaasutut
ataasiakkaarluta inuaqarigiit ineriartotitaanerannut malinnaallutalu
peqataanissatsinnut akiussaaffeqarpugut. Paasissutissat uatsinnut
tunngassuteqartut ammaffigisariaqarpagut pissarsiariniartarlugillu.
Kiisalu
innuttaasunut sammisillugu paasissutissiisarnerup - tusagassiorfinnut
nalunaarutit, inatsiartut ataatsimiinnerinit imaqarniliat, radiukkut
aallakaatitassiat, il.il. - saniatigut Tusagassiivik Namminersornerullutik
Oqartussani nutaarsiassanik siammarterinermut, nunarput pillugu nunarsuarmit
tamarmit saaffiginnittut akineqartarnerannut, aamma nunanit allanit
pisortatigoortumik tikeraat tikilluaqquneqarneranni atorneqartarpoq.
Tamakku
saniatigut suliassat aalajangersimasut annertuut 1999-imi Tusagassirfimmit
suliarineqarput, soorlu; Inuit Alaskami aatsitassarsiornermik misilittagaat
pillugit TV-kkut isiginnaagassianik sisamanik aallakaatitassiorneq, Qimaasoq
1999-imut allattoqarfiuneq, Namminersornerullutik Oqartussat ukiut
20-nngorlugit nalliuttorsiornerata suliassartaasa ilaat aamma EXPO tassa
saqqummersitsinissarsuaq Ajaruupami ukioq 2000-imi pisussaq peqataanissatta
pileraarusiuorneqarnerani.
1999-imut
missingersuutit aningaasartuutissat 2,9 mio. kr.-inik aningaasartaqarput -
kisiannili Tusagassiivik allaffissornikkut aqutsinermi ukiuni kingullerni
sipaarniarnermi nammaqataasimavortaaq, taamaammallu 2000-imut missingersuutit
2,2 mio. kr.-inik aningaasartaqarlutik. Soorunalimi taakkununnga
ilanngunneqassapput aningaasat pisortaqarfiit tamarmik immikkut paasissutissiisarnermut
atortagaat.
Taamaalilluni
oqaatigisariaqarpoq Tusagassiivik assigiinngitsorpassuarnik suliassaqarpoq -
suliassalli pingaarnersaraat nunap matuma inuisa pisariaqagaannik
pisariaqartaannillu paasissutissisarneq. Naalakkersuisut akissuteqarneranni aqqutit
atorneqartartut ilaat allaaseraakka,. Naalakkersuisut ataatsimut
paasissutissiisarnermut pileraarusiornissaq sulissutigaat, neriuutigaaralu
2000-imi ukiakkut katersuunnermi taamanna nassuiaatinngorlugu Inatsisartunut
ingerlatissinnaassallugu.
Soounalimi
Inatsisartunut ilaasortat Inatsisartut sulinerat pillugu, siunissami
Tusagassiiviup suliarisartagassaanut aalajangersimasunik kissaateqassappata,
Inatsisartut Siulittaasoqarfiata aamma oqaloqatiginissaanut
piareersimassaannga.
Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisartunut
Ilaasortap Daniel Skifte-ip apeqquteqaat tunngavigalugu oqallisigineqartussatut
siunneruutaa;
Pisortat innuttaasunut paasisitsiniaasarnerisa nunatsinnilu qaammarsaanermik
ingerlatsinerup oqallisigineqarnissaat imaattumik Siumumiit
oqaaseqarfigissavarput:
Nunatsini
inatsisit, peqqussutit, nalunaarutit kaajallaasitallu atuuttuusut pillugit
paasisitsiniaasarnerit ullumikkut periusaasartuniit pitsaanerusumik
ingerlanneqartalernissaat uaguttaaq Siumumiit isumaqatigaarput.
Tamanna
pillugu pitsanngorsaanissamut periarfissaasut arlalippassuit naalakkersuisut
akissuteqaamminni taakkartorpaat ilaatigullu ullumikku atorneqartareersut
ilanngullugit.
Siumumiit
isumaqarpugut, ullumikkut paasissutissiisarnermi aqqutit atorneqartareersut saniatigut,
tassa KNR-Radiup ilaatigullu illoqarfigisani tusaatit, aviisit ingerlaavartumik
saqqummersartut, immkkuut naqitertitat aqqutigalugit paasissutissiisarnerit
il.il. pisariaqarluinnartoq internet aqqitigalugu aaqqissuulluagaasumik
ingerlaavartumillu inatsisitigut maleruaqqusaasut atuuttut tamaasa
saqqumitineqarnissaat.
Tamanna
pillugu siusinnerusukkulli naalakkersuisut suliaqartut nalunngilarput,
taamaattumik matumuuna naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput tamtuma
siunertaasup Inatsiartut Allattoqarfiat suleqatigalugu ingerlateqqeqqullugu,
soorunami tamanna aningaasartaqassaaq, kisianni isumatusaarnikkut
aningaasartuutissat naammaginartumik annerussusilerneqarnisaat
anguneqarsinnaasutut isumaqarfigaarput, taamaattumillu aningaasartassaasa tungatiguut
naammassiniaanissamut suleqataassalluta oqaatigissavarput.
Atuakkanik
atorniartarfinni internertikkut ingerlatsisoqalereerpoq aammalu
internetcafé-nik namminersortunik aallartitsisoqartalereerluni innuttaasunik
annertuumik qarasaasiatigut periarfissiisunik aamma paasissutissiissutaasunik
pissarsinissamut atorluarneqarsinnaasunik.
Siunnersuuteqartup
ilanngullugu taavaa utoqqalinermi pensionisiaqalersinnanerup ukiutigut
qaffaaffigineqarnera, tassa 60-iniit 63-inut, naammaginanngilluinnartumik
paasissutissiissutigineqarsimasoq.
Tamanna
pillugu naalakkersuisut akissuteqaataanni nassuiaataasut tamaasa Siumumiit
isumaqatigaagut ilumoornerassallugillu. Ilami pineqartoq pillugu oqallinneq
piviusoq aallartippoq 1995-imiilli tamannalu innuttaasut akornanni ingerlanneqarluni,
tassa Inunnik Isumaginninnikkut Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuuup
suliaanut ilanngullugu, tamannalu pereermat inatsisit Inatsisartunit
naammassineqareermata paasisitsiniaanerit ingerlanneqarsimallutik sulilu
ingerlajuassallutik.
Siumumiit
oqaatigissavarput nunatsinni qaammarsaanermik ingerlatsineq qanga
ingerlanneqarsimasoq pissutsit nutaanngoriartornerat peqatigalugu
paasissutissiisarnermik taarserneqariartuinnartutut isigigatsigu, tassa
paasissutissiisarnerit pitsaanerulerpata, aammalu ilinniartitaanikkut
ilinniaqqittarsinnanikkullu periarfissat eqaallisarnerqarpata isumaqarpugut
siunneruuteqartup matumani siunertarisai sulissutigineqassasut.
Siumumiit
ilanngullugu oqaatigissavarput pisariaqartutut isigigatsigu pisortat paasissutissiisarnerisa
ataatsimoortumik ilusilersorneqarnisaat tamatumanissaaq kommunit
suleqatigalugit. Ullumikkut paasisitsiniaanerpassuit assigiinngitsut
ingerlanneqartarput, periarfissat assigiinngitsut aqqutigalugit
Namminersornerullutik Oqartussaniit ingerlanneqartartut kiisalu kommuniniit
ingerlanneqartartut, taakkualu saniatigut pisortat suliffeqarfiutaat aamma
ingerlataqartarlutik.
Taamattumik
pisariaqarpoq, ataatsimoorfigisinnaasatigut ataatsimoorfeqartumik
paasisitsiniaanerit ingerlanneqartarsinnaasarnissaat siunertaralugu
sulisoqartarnissaa. Taamaaliornikkut paasissutissiisarnerup ullumikkornit
eqaannerusumik innutaasunut pissarsisitsinarnerusumik ingerlanneqartalernissaa
qulakkeerumallugu.
Tamatumunnga
periarfissaaluartutut taassavarput IT-pillugu siunneruisoqatigiit siunerarisaat
internittikkut ataatsimoortumik paasissutissiisarfiusinnaassoq tassa
"Kiffaq".
Siumumiit
nuannaarutigalugu paasivarput Tusagassiiviup innuttaasunut
paasissutissiissutitut KNR-ikkut aallakaatittagaat tusarnaarluarneqartarsimasut,
taamaattumik Siumumiit Naalakkersuisunut innersuussutigissavarput tamatuma
annertunerusumik atorneqarnissaa aqqutissiuuteqqullugu.
Taamannak
oqaaseqarluta, suleriaqqinissami saqqumiussatta ilanngullugit
nalilersorneqarnisaat inassutigaarput.
Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:
Inatsisartunut
Ilaasortap Daniel Skifte-ip pisortat innuttaasunut paasisitsiniaasarnerat
nunatsinnilu qaammarsaanermik ingerlatsinerup aaqqissugaanerata Inatsisartuni
oqallisigineqarnissaannik siunnersuutaanut Atassummiit isumaqataanerput
oqaatigeriissavarput.
Atassummiit
siunnersuuteqartoq Daniel Skifte isumaqtigilluinnarparput oqarmat; inatsisiliat
ilaat innuttaasunut, atuisunut imaluunniit kommuninut pisussaaffiliisut
ataasianngeqaluni kingusinaatumik annertugisassanngitsumillu
paasisitsiniutigineqartarsimammata.
Siunnersuuteqartup
assersuutitut ilaatigut tikkuarpaa; utoqqalinersiat pisinnaanerinut ukiut
60-iniit 63-inut qaffanneqarnerat, kommunit ilaannit tusagassiutit
aqqutigalugit, inatsisiliaq amigartumik paasisitsiniutigineqarsimanerarmassuk.
Ataassummiit
maluginiarparput Naalakkersuisut akissuteqarnerminni assersuutigineqartumut
piffissaq sivisooq atorlugu tusagassiutit aqqutigalugit paasisitsiniaanerit ingerlanneqarsimanerarmassuk.
Tamanna ajunngilaq, soorliuna aamma kommunit ilaannik uparuaasoqartarsimasoq.
Ataassummiit
aamma assersuutissaqqissutut taajumavarput, ukiarmi Inatsisartuni
aalajangiun-neqarmat biileqartitaanermi akileraartussaanermut tunngasoq,
assorsuaq innuttaasnik kommuninillu biileqartitsisuniit
paasiuminaatsinneqarluni manna tikillugu oqallisigineqartuartoq, tamanna
erseqqissumik paasisitsiniutigineqarsimannginneranik ersiuteqarmat.
Atassutip
pingaarteqaa inatsisiliarineqartut suulluunniit innuttaasut piaartumik
paasisitsiniutigineqartarnissaat. Taamaattumik siunersuuteqartup Tusagassiiviup
suli pitsaanerusumik atugassaqartinneqarnissaanut
aaqqissuuteqqinneqarnissaanullu Atassummiit aamma
aningaasaliinerusariaqartoqassappat suleqataassaagut.
Atassummiit
nuannaarutigaarput Naalakkersuisut ataatsimut paasissutissiisarnermut
pilersaarusiornissaq sulissutigimmassuk nassuiaasiortoqarnissaalu ukiamut
pissanngalluta utaqqissavarput. Unali siunnersuuteqartup tusagassiiviup
atorneqarnera - oqartussaaffiup sorlermut inissikkuni pitsaanerunissaa il.il. -
Naalakkersuisuniit erseqqissumik akineqanngimmat Atassummiit
pakatsissutigilaarparput.
Taamatut
oqaaseqarluta Atassummiit siunneruuteqartup nutaamik nalilersuisoqarnissaanik
ujartuinera Atassummiit taperserparput.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Oqallisissiamik
saqqumiisup anguniarpaa, Inatsartut inatsiliaasa, Naalakkersuisut politikkikkut
siunnerfiisa innuttaasunut nalinginnaasumik qaammarsaatigineqartarnissaat,
aammalu nalinginnaasumik paasisitsiniutigineqartarnissaat.
Inuit
Ataqatigiinniit oqaatigissavarput, pingaartilluinnaratsigu innuttaasut
inuiaqatigiit ingerlanneqarneranut pitsaanerpaamik qaammaasaqarnissaat, aammalu
paasitinneqarsinnaajuarnissaat.
Tamannlu
aamma peqqutaalluinnarpoq 1998-imi ukiakkut, nunatsinni innutaasut
pisortaqarfinni namminneq oqaatsitik atorlugit sullinneqarsinnaalernissaat
inatsisitigut atortuulersikkatsigu. Isumaqarattami innuttaasut
qaammarsarneqarluarsimasut, tassaasarmata inuiaqatigiit qaammaasaqarluartut,
inuiaqatigiinnilu ingerlatseqataanissamut akulerusimalluartut,
akisussaaqataanermillu misigisimasut.
Naalakkersuisut
siulittasuata akissuteqarnermini erseqqarissumik oqaatigaa, Tusagassiivik
Inatsisartunit aammalu Naalakkersuisunit sullissisuusoq. Tamanna
tusarluarnarpoq, neriuppugullu Inatsisartut Tusagassiivimmik atorluaanermikkut,
inuiaqatigiinnut tusarliisarnerat annertusiartorumaartoq.
Tusagassiiviup aallartinnerminit
aningaasalerneqartarnera milliartorsimavoq. Naalakkersuisunik aammalu Inatsisartunik
sullissisuunera eqqarsaatigissagaanni, aammalu pitsaasumik sullississappat
pisariaqarsinnaavoq Tusagassiiviup sulisoqarnikkut aaqqissuussaanerata
qiviaqqinnissaa.
Oqareernitsituut
siunnersuuteqartup anguniarpaa, innutaasut pitsaasumik paasitinneqartarnissaat.
Tassunga atatillugu, inatsisissanik peqqussutissanik il.il.
atortussanngortoqassatillugu, Pisortarfiit kommunit, qaammarsaanermut
paasisitsiniaanermullu piareersaasiornissamut suli ullumikkut annertunerusumik
suliniuteqartarnissaat kaammatuutigerusupparput.
Tusagassiiviup qanoq
pitsaanerusumik atorneqarsinnaaneranut tunngatillugu, pitsaasuussagaluarpoq
Tusagassiivik annertunerusumik toqqaannarnerusumillu Inatsisartunut, aamma
ataatsimiinnerup avataatigut attaveqarluarsinnaasuuppat. Nalunngilarput aamma
taamaaliortartoq, qularnanngilarlu nukissaqarfiginerugaluarunikku
pitsaanngorsaavigisinnaagaat.
Iluatinnaraluaqaarmi,
Inatsisartut Ataatsimiisitaliaasalu, Inatsisartut katersuuffiisa avataatigut,
Tusagassiiviup Inatsisartuni oqaluuserineqartut annertunerusumik
aallussinnaagaluarpagit, taamaalillunilu innutaasut maannamiit annertunerusumik
malinnatinneqarlerlutik.
Tamanna Naalakkersuisunut
Siulittaasoqarfimmullu eqqarsaatissiissutigissavarput.
Kingullermik tusagassiuteqarneq
pillugu nalunaarut, tassa upernaakkut '98-imi Naalakkersuisunit
saqqummiunneqarmat, Radiukkut kanal 2-qalersinnaaneq annertuumik
oqallisigineqarpoq. Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarnitsinnit periarfissaq
taanna isumaqatigisimavarput, maanna aamma taama suli isumaqarpugut.
Kanal 2-mik pilersitsinerup
periarfississinnaassagaluarmagu, Inatsisartut ataatsimeereernerisa kingorna
Inatsisartuni ilaasortanik oqaloqatiginninneq, ilaatigut innuttaasut
peqatigalugit.
Assersuutigineqarsinnaavoq
ataatsimiisitaliani ilaasortat, ataatsimiisitaliap sunik suliaqarsimaneranik
nassuiaassuteqartillugit, inuiaqatigiinni suliat pingaaruteqartut sumut
killinnersut oqaloqatigineqartarsinnaapput, tamannalu malinnaatitsiniarnermut
annertuumik iluaqutaassasoq takorloorneqarsinaavoq.
Inatsisartut ataatsimiinnerat
KNR-ikkut aallakaatinneqartarpoq, ajoraluartumillu amerlasuutigut oqallinneq
ingerlaruttortoq, KNR-ip aallakaatitsinini unitsittariaqartarpaa, allanik
aallakaatitassaqartaramik. Tamanna inuiaqatigiit malinnaatinniarneqarnerannut
killiliisoq, ilaatigut soqutiginnissutsimik millisaasinnaasoq.
Taamaattuumik KNR-ip ataani
Kanal 2-mik siunissami aallartitsisoqarnissaa sakkortuumik
kaammattuutigerusupparput.
Naalakkersuisut siulittaasuata
akissuteqarnermini oqaatigaa, neriuutigalugu ukiamut ataatsimiinnissamut
paasissutissiisarnermut pilersaarusiornermut tunngassuteqartunik nalunaarummik
saqqummiussisinnaassaluni.
Inuit Ataqatigiinniit
kissatiginarpoq, naluaaruteqarnissami tamatumani ilanngunneqarumaartoq,
Tusagassiiviup piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, qanoq
pitsaanngorsaavigineqarsinnaanera, pingaartumik paasissutissiisarneq
eqqarsaatigalugu, nalunaaruteqarnermini erseqqissaavigiumaaraatigut.
Taamatut oqaaseqarluta
oqallissaarisup oqallisissiaa aaliangiiffiusinnaanngitsoq isummersorfigaarput.
Mads Peter Grønvold, Kattusseqartigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartunut ilaasortap Daniel
Skifte-p siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarfigissavarput.
Kattusseqartigiinniit
pingaartilluinnarparput innuttaasut paasissutissanik sunilluunniit naammatunik
piffissaalluarallartillugu sapinngisamik pitsaasumik
paasissutissinneqartarnissaat.
Kattusseqartigiinniit ukiuni
kingullerni arajutsisimanngilarput innuttasunut paasisitsiniaasarnerit
qaammarsaanerlu suli maannakkornit pitsaanerusariaqarnera ujartorneqartarmat.
Innuttaasunut paasissutissat
pingaaruteqartut, soorlu assersuutigalugu; utaqqalinersiat ukiut 60-iniit
63-inut qaffatsinneqarmata paasisitsiniutigineqarsimanerat amigaateqartoq
kommunit ilaanniit ujartorneqarsimammat. Pissutsit taamaattut
naammaginaannaratik akueriuminaapput.
Utoqqarpassuaqarpoq unnukkut
innajaarumasartunik innajaartartunillu, taamaattumik pisariaqarluinnarpoq,
paasisitsiniaasarnerit qaammarsaanerillu TV-kkut radiukkullu
ingerlanneqartartut, utoqqarnut tunngasut, piffissami utoqqarnut naleqquttumik
siunissami suli pitsaanerusumik ingerlanneqartarnissaat Kattusserqatigiinniit
kaammatuutigissagatsigu.
Kattusseqatigiinniit
inassutigissavarput, nunatsinni naalakkersuinikkut Inatsisartunilu suliat tunngavigalugit,
innuttaasunut paasisitsiniaanermut Tusagassiiviup suli annertunerusumik
atorneqarnissaa anguniarlugu suliniartoqassasoq.
Tusagassiiviup ukiuni
kingullerni suliai, nunanut allanut tunngasut annertunerusumik ingerlassimasai
ajorinngilagut, kisiannili Tusagassiiviup nunatsinnut tunngasut
annertunerusumik ingerlatsisariaqarsimanera amigaatigineqartarpoq, aammalu
nunatsinni najugaqavissumik, tusagassiornermik ilinniagaqarsimasumik,
nuatsinnilu pissutsinik ilisimaqarluartumik siuttoqartariaqartoq
Kattusseqartigiinniit isumaqarpugut.
Taamaalilluni Nunatsinni
innuttaasunut takkiinerusumik pitsaanerusumillu tusagassiisarneq
anguneqarsinnaaqqullugu.
Taamaattumik
pisariaqarluinnarpoq, Tusagassiiviup suli pitsaanerusumik naammaginartumillu
inuiaqatigiinnut kiffartuussinissaa anguniassallugu.
Naggataatigut
Kattusseqatigiinniit uparuanngitsoorsinnaanngilarput ukiuni kingllerni
tusagassiutitigut illuinnaasiortumik tusagassiisarneq, taamaalilluni
politikkikkut nunatsinni anguniakkat, illuinnaasiortumik innuttaasunut
ingerlatinneqartarmata.
Ilanngullugu
akuersaaruminaatsipparput, ulluni kingullerni pisimasoq, eqqarsaatigalugu tassa
radioaviisip tusagassiisarneq pillugu, partiit gruppiini siuttuisa
oqaaseqartinniarlugitpissusilersuutai assersuut: "Atassutinngoq gruppiani
siulittaasoq perusuersartarfimmiitoq telefonikkut oqaloqatigaat" aammagooq
"Siumup gruppiani siulittaasua, nujaleriffimmiittoq
oqaloqatiginiaraluaramikku, mobiltelefonini qamissimammagu
pissarsiarineqarsinnaanngitsoq" "Kattusseqatigiillu oqaaseqartartuat
aappassaanik sianerfigineqaraluarmat telefoni kinaagaluarnersumit
tiguneqarsimasoq".
Ilumut nutaarsiassalerinermi
tusagassiortut taama kusananngitsigisumik tusagassiinerminni
tusagassiisarnermik ileqqorissaarnermik pisussaaffiit malinneraat
apeqquserneqartariaqar-nerluni?
Tassami KNR inuiaqatigiit
pigisaat aningaasaliiffigisartagaallu aamma uparuarneqarsinnaa-sariaqarmat,
naak naluneqanngitsutut tusagassiortut aamma tusagassiisarnerminut
kiffaanngissuseqaraluartut.
Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit
Tusagassiiviup suli annertunerusumik atorluarneqarnissaata
sulissutigineqarnissaa kaammattuutigissavarput, siunnersuut
Kattusseqatigiinniit tamakkiisumik taperserparput.
Ataatsimminnermik
aqutsisoq, Ole
Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:
Una
eqqaasitsissutigilaassavarput aqutsisoqarfimmiit, mianersuutigineqalaassammat
maani akisinnaanngitsut Kalaallit Nunaata Radioani aaqqissuussisut
toqqaannartumik taamatut nittarsaanneqarnissaat pinaveersimatittariaqassammat
suliassaq allakkut aamma ingerlanneqarsinnaammat.
Daniel Skifte, Inatsisartunut Ilaasortaq, Atassut:
Naalakkersuisut
akissuteqaataannut aammalu partiit oqaaseqartuinut oqaaseqalaassaanga
takinngikkaluamik.
Akissuteqaatinut tamanut
qujavunga aamma Naalakkersuisut siunnerfiinut soorlu suliassap aamma ukiamut
suliassamut tunngasumut ukiamut saqqummiisoqarnissaa taamatut neriorsuussutaat
tusaatissatut ajunngitsutut nuannersutullu tiguvara.
Partiini aamma arlalinni
eqqaaneqarmat aammalu akissuteqaammi taaneqarmat internet-i aammalu aviisit
pillugit isumalluarpallaarneq isumaqarlunga aamma maanngaanniit
oqaatigineqartariaqartoq. Ajoraluartumik maannakkumut saqqummiunneqanngitsumik
Kalaallit Nunaanni Statistik-i saqqummiisussaasimagaluarpoq ukiaq manna.
Tassani takuneqarsinnaavoq internet-i taamaallaat nunatsinni inuit 5-10
procentit kisimik atorsinnaagaat.
Taamaattumik tassunga
isumalluarpallaarneq uniffiginagu inatsisiliagunngooq tamarmik
tassuunaqquuttarmata. Aamma taamaappoq aviisit atuarneqartarnerannut tunngasoq
soorunami inuit amerlasuut 60-65 procentit atuartarsimagaat oqaatigineqarpoq.
Kisianni tassa ataatsimut oqaatigalugu Naalakkersuisut akissuteqaataannut
pilersaarutaannullu qujavunga.
Siumut oqaaseqartuanut aamma
qujarusuppunga. Maluginiarlugulu taamatut tamakkiisumik tapersiinera kisiannili
innarluutilinnut tunngasumik oqaaseqaataat. Oqaatigissavara suli taanna
inatsisiliaq equgassuteqarsimasoq paasiniaanikkut paasigakku. Innarluutillit
tassunga inatsisiliamut tunngasumik equmagasumik ataqatigiissaarutaanngitsumik
inerneqarsimasoq. Tassalu taanna aamma isornartorsiutitta ilagaat.
Atassummut aamma taamatut
qujarusuppunga. Assersuutitullu taasaa soorlu biileqartitaanermut tunngasumik
suliniarneq aamma taanna annertuumik ulluni makkunani oqallisaammat
qutsatigalugu isumaqatigalugulu tikkuaanerat.
Aamma taamatut IA-mut
oqarusuppunga qujanaq tunngaviatigut qaammarsaanerunissaq aammalu
paasisitsiaanerunissaq isumaqatigigassiuk. Sulisut oqaatsissinnik oqarpusi
sulisoqarnikkut tunngasoq qiviassagaanni tassani Tusagassiivik-mi sulisut
arfiniliupput agguaqatigiisillugu aningaasarsiaat 400.000-iugunik taava ukiup
ingerlaneranut 2,4 milliuunit sulisoqarnerinnarmut atortarsimassavaat. Naammi
qaammarsaanermut atugassaat? Tamaattumik taakkua taputartuussaasimapput sulisut
avataaniitinneqarlutik. Taanna taallatsiaannariarlugu isumassarsiaq taasarsi
siusinnerusukkulli aamma taaneqartartoq kalaallisuumut tunngasoq assut
isumaqatigaara.
Naggataatigut Kattusseqatigiit
aamma taamatut tapersiinerat qutsatigaara. Maluginiarlugulu Kattusseqatigiit
imatut oqarmata. Qaarmarsaaneq aammalu paasisitsiniaaneq nunatsinnut
sammitinnerusariaqarpoq. Tassarpiaavorlu aamma uanga ujartukkama ilaat.
Taamaattumik taamatut oqariarlunga naggataatigut ukiamut Naalakkersuisut taanna
pillugu saqqummiiniarnerat nuannaarutigaara.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu
Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:
Oqaaseqartut soorunami
Naalakkersuisut sinnerlugit Naalakkersuisut siulittaasuat
akissuteqarfigisussaavaat. Kisiannili suliassat ataasiakkaat Naalakkersuisoqarfinnut
ataasiakkaanut tunngasut pillugit oqaaseqalaarusuppunga. Taannali pitinnagu
eqqaasitsissutigissavara 1996-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerannut
Inuit Ataqatigiinninngaanniit siunnersuuteqaraluaratta taamanikkut Inatsisartut
Siulittaasoqarfiannit allakkatigut akineqartumik. Taamanikkullu
Siulittaasoqarfik allappoq tamakku taagorneqartut patsisigalugit Inatsisartut
oqartussaaffigisaannik ilisimatitsivittut paasisitsiniaavimmik
tusagassaqartitsivimmillu allaffimmik pilersitsinissaq nangaanartoqartinneqartoq.
Inatsisartunigooq partiit taamanna isumagisassarimmassuk. Taamanikkut
taama isumaqartoqarpoq. Taamaammat Naalakkersuisuni massakkut ingerlariaqqinneq
pitsaasoq malugianiaqqussavara tassa Inatsisartut Naalakkersuisullu
ataatsimoorullugu Tusagassiivik ingerlatissammassuk.
Kisiannili Atassutip oqaaseqartuanut aamma siunnersuuteqartup massakkut
oqaasiinut tunngatillugu suliffimut atatillugu biileqartitaanermut tunngasoq
ukiarmi Inatsisartuni aalajangiunneqarpoq. Taava manna tikillugu paasisitsiniaaneq
Akileraarnermut Pisortaqarfimminngaanniit ingerlaavartoq ingerlatinneqarpoq
saaffiginnissutit ilaatigut aallaavigalugit.
Tupinnanngilarlu ulluni makkunani aningaasarsianut nalunaarnissamut
aqagummat taanna uitsatigineqartoq. Kisianni maluginiagassaq unaavoq
Inatsisartuni aamma aalajangiigaangatta aalajangikkatta suuneri innuttaasunut
saaffiginnissuteqartaraangatta nassuiarneqarsinnaanerat.
Kisianni nutaat suulluunniit eqqunneqaraangamik sualummik
isumaqatigineqanngikkaangamik paasiuminaatsinneqartartut immaqa
paasereeraluarlugillunniit. Kisianni tassa tassani aalajangernermut
tunngaviusut Inatsisartut suut aalajangernerisimaneraat taanna paasineqassappat
paasineqassaguni paasinnittunit paasineqartarpoq paasineqarumanngikkunilu
paasineqarnaviarnani. Isumaqarpunga biileqarnermut tunngatillugu
Akileraartarnermut Pisortaqarfik uanga malinnaaffigisanni ukiarmili
aalajangertoqareernerata kingorna ingerlatsisimanera naammagisariaqarpoq.
Kisiannili nutaat takkukkaangata isumaqatigineqanngikkaangata ilaannikkut
paasiuminaatsinneqartarmata. Taanna ajuusaannartuuvoq qularnanngilaq
60-ininngaanniit 63-inut utoqqalinersiaqarsinnaalernermut aalajangernermut
aamma taanna paatsuuganermik pissutaasimasinnaavoq.
Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:
Naak
partiit tamatta isumaqatigiiaartorsuugaluarluta kisianni ataasiakkaannguanik
oqaaseqarfigisassaqarpunga partiit oqaasertuinut tunngatillugu. Aamma
siunnersuuteqartup aappassaaneerlugu oqaaseqarnermini oqaatigisaanut
naqqiutissaqalaarlunga.
Siullermik
Atassutip oqaluttuaninngaanniit oqaatigineqarpoq tassa utoqqalinermi
pension-isiaqarneq pillugu ukiutigut qaffaanermut tungatillugu kommunit ilaasa
taamatut naammagittaalliuteqarsimanerat aamma tusagassiutit aqqutigalugit
naammagittaalliuteqarnerat paasisitsiniaanerit annikigalugit.
Qularnanngilaq
soorunami kommunit ilaat taamatut isumaqarsimassagunik amigartutut
Naalakkersuisut tungaanniit iliuuseqartoqarsimasoq. Kisianni qanoq iliuusaasut
Naalakkersuisuninngaanniit massakkut saqqummiunneqartut tamarmik uppernarsaatissaqarput.
Taamaattumik nalornisumik tassunga tunngatillugu oqartoqarsinnaanngilaq
Inatsisartuni. Tamarmik uppernarsaatissaqarmata aamma takussutissaqarlutik.
Kommunit ilaannit arajutsineqarsimassagunik kommunit namminneq taanna
pisuussutigaat.
Kisianni
soorunami pitsaanerusumik ingerlatsisoqarsinnaanera tamatta assortunngilarput
ataatsimoortumik isiginnittumik. Taannalu pillugu annertuumik
suleqataarusuppugut.
Inuit
Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartoq radiukkut aallakaatitsisarnerni kanalit
marlunngortinneqarsinnaanerinut tunngasoq taanna qangali Inatsisartuni
isumaqatigiissutaalluni oqaluuserineqartarpoq. Aamma Siumup tungaaninngaanniit
taanna ukiuni arlaqalersuni saqqummiunneqartuartarsimavoq kingullermillu
ukiarmi ataatsimiinnermi Siumup tungaaninngaanniit aamma annertuumik
saqqummiivigineqarluni. Taamaattumik massakkut manna iluatsillugu Inuit
Ataqatigiinninngaanniit tamatuma ilanngullugu qaqinneqarnera uaguttaaq
taperserparput. Isumaqarpunga tamanna pillugu suliniutit ersarinnerusut oqallisigerusaaginnarnagu
suliniutit ersarinnerusut saqqummiunneqartariaqalersut. Periarfissat suunerat
sumiissinnaanerat qanoq Kanal 2-p ingerlanneqarsinnaanera
aningaasalersorneqarnikkut aammalu soorunami suliassaqarnikkut.
Tamanna
pillugu neriuutigaara ukiamut saqqummiunneqartussami soorunami angusassaq
immaqa annikissinnaagaluaq tamatumani periarfissanik misissuisoqarsinnaassappat
Naalakkersuisut tungaaniit nalunaaruteqartoqarnissaa
naatsorsuutigisinnaallutigu.
Kattusseqatigiinninngaanniit
oqaatigineqartut kingulliit tassa tusagassiisarfiit ileqqorissaanngitsumik
ulluni kingullerni tutsiuttarnerat. Naak uunga pineqartumut taanna
tunngassuteqarpianngikkaluartoq kisianni pingaaruteqarluinnartuummat
sakkortuumik Siumumiit taperserusupparput. Ila, tusagassiuteqarfiit
assigiinngitsut minnerunngitsumik politikkerininngaanniit assigiinngitsunik
uparuarneqaraangamik ilaatigut qisuariartarnerat allaat pineqartumut
attuumassuteqanngitsumik kisiannili uparuaasunut ajortisaarisumik nipilimmik.
Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq. Ileqqorissaarnerunngilaq aamma
pissusissamisuunngilaq kamappalaartumik pissuseqarluni uparuaasut
ajortisassallugit innuttaasut tamarmik tusarsinnaasaannik.
Taassuma
tungaatigut ataatsimoortumik inuiaqatigiinni periuseqartariaqarpugut. Aamma tusagassiisartut
akuerisinnaasaannik. Taamaattumik nuannaarutigaattaarputtaaq ullumikkut
oqaluuserisassat tulliit tamatuma tunngassuteqarmata ilaatigullu
tusagassiisarnerit ileqqorissaartumik pissuseqartumik ingerlanneqarnissaat
pillugu inatsinnut tunngasut. Siunnersuuteqartup aappassaaneerluni
oqaaseqarnermini oqaatigaa innarluutillit pillugit oqaaseqarsimasugut. Tassa
nalunaarutigissavara innarluutillit pillugit oqaaseqannginnatta. Tassani
erseqqissaannarparput siunnersuuteqartup siunnersuummini taasimasai tassa
utoqqalinermi pensionit pillugit saqqummiussamut tunngatillugu.
Ataasinnguamilluunniit innarluutillit saqqummiussatsinni taanngilagut taanna
erseqqissaatigilaassavara.
Internet-i
pillugu ataatsimoornerusumik paasissutissiisalernissamik oqariartuutitsinnut
aammalu partiit allat oqariartuutaannut tunngatillugu siunnersuuteqartup
oqaatigaa ullumikkut nunatsinni internet-imik atuisut 5-10 procenti
atuisinnaasut nalunaarutigineqarsimasut. Tassa ullumikkut taamaappoq atuisut
5-10 procentit atuipput. Kisianni siunissami periarfissaq taamaattoq
qularutigissanngilarput annertusiartuinnartumik aamma atorneqarumaartoq.
Qularnanngilaq siunissami inuit tamarmik atuisinnaalerumaartut. Atuarfinnimi
meeqqat ilinniartinneqarnerat annertoreerpoq aamma meeqqat internet-ikkut
atuisinnaanerat ingerlalereerpoq taamaattumik ullumikkut innuttaasut
piginnaasarput uninngaarfigissanngilarput siumut isigisumik
piareersartariaqarpugut. Taamaattumik internet-i aqqutigalugu
ataatsimoorfiusumik paasissutissiisarfiusinnaasumik eqqarsaat aamma IT pillugu
siunnersuisoqatigiit eqqarsaatigisaat Kiffaq taassuma
piviusunngortinneqarnissaa assut tulluartutut isigaarput. Tamatumalu
piviusunngortinneqarnissaa pillugu suliniutit pimoorussaasut
aallartinneqarnissaat inassutigalutigu.
Taamannak
oqaaseqaqqilaarluta Naalakkersuisut saqqummiussassaat qilanaaraarput.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuit Siulittaasuat, Siumut:
Partiimi
oqaaseqartut aamma Kattusseqatigiinninngaanniit qutsavigaakka. Paasivara
Tusagassiiviup takassuma ingerlanneqarnera naammagisimaarlugu oqaatigineqartoq.
Aammami maani suliatta inimi piinnarani kisianni ataavartumik suliat
ingerlaqqinneranni Naalakkersuisoqarfiit avammut ingerlatitseqqinnissaminni
periarfissaq taama ittoq pisariaqartippaat. Aamma maani Inatsisartut aningaasaliisarneratigut
taanna manna tikillugu inussiarnersumik qiviarneqartarmat aamma
qujassutissaavoq.
Soorunami
oqaatigineqartuni aamma Siumup oqaaseqartuani taaneqartut tusagassiat
takananngaanniit ingerlaqqinnissaannut Siumukkut oqaaseqarnerminni aamma taavaat
pinngitsoorani aamma Kalaallit Nunaata Radioata suleqatigineqarnissaa.
Ilumoorpoq. Tusagassiat amerlanerpaarpaat aammalu innuttaasunut
apuukkasuagassat erseqqissumillu nassuiarneqarlutik paasinartumik tunngaviilu
aamma qimappallaarnagit apuunneqassappata Tusagassiivimmi taamaalillutik
suliarineqarsimaneri apuunniarneqartarnerinut Kalaallit Nunaata Radioa
avaqqunneqarsinnaanngilaq.
Taakani
aamma Tusagassiivimmi sulisoqarpoq aviisiliortunik ilinniarluarsimasunik.
Radioaviisimilu allanilu Kalaallit Nunaata Radiutigulli ilinniarsimatigisunik.
Taamaattumik ammasumik suleqatigiinnissaq Kalaallit Nunaata Radioaninngaanniit
ingerlateqqinneqassappat aamma taanna neriuutigigatsigu. Taava
ippinnartoqanngitsumik avammut tusagassiisarneq annertooq ingerlassinnaavarput.
Kisianni aamma Kalaallit Nunaata Radioata taakani suliaareersut Tusagassiivimmi
nammineq aamma redaktioniminni suliareqqeqqaarlugit
ingerlateqqittalissappatigit nalunngilarput aamma kinguarsaaneqarsinnaasoq.
Taanna
oqaatigineqarnera Siumumiit aamma Kalaallit Nunaata Radioata ajunngitsumik
pitsaasumillu suleqatigineqarnissaanik oqaaseqarneq isumaqatigaarput
naalakkersuisuninngaanniit. Aammalu nalunngilarput Tusagassiivimmi sulisut
Kalaallit Nunaata Radioa sapinngisamik pitsaasumik suleqatiginiarnissaa
anguniarsarigaat. Aamma Siumup oqaluttuata oqaatigaa malugineqarsimasoq
Tusagassiiviup aallakaatittagai tassami ilumoorpoq misissuisoqarnikuuvoq qanoq
amerlatigisut tusarnaartarneraat. Paasinarput tusarnaartartorpassuaqartoq.
Taanna qujanarpoq taamaalillunilu aamma suliap ingerlaqqinnissaanut
periarfissat ingerlateqqittariaqarlutik.
Aamma
nuannaarutigaara periarfissaqalaassangama Sivert K. Heilmannip oqaaseqarnermini
kommunet aamma ilaatigut uparuaasarsimapput tusagassiineq immaqa naammattumik
immaqaluunniit amigaateqartutut isigalugu misigisimasarneramikku. Tamanna
ajuusaarutigissavarput aamma innuttaasunik sullissinitsinni uagut
qeqqaninngaanniit sullissinitta saniatigut kommunet taama innuttaminnik
paasissutissanik aamma ingerlatsinertik suliassaraat aammalu taanna
ajunngitsumik suliarineqarpat aamma taamaaliortoqarpoq paasissutissat aamma
sukkasuumik taamaalillutik apuunneqarsinnaanerannik kommunet aamma
kiffartuussinissaat ilumoorpoq avaqqunneqarsinnaanngilaq. Innuttaasut
qaninnerpaamik saaffigisartagaat tassaammata kommunet aammalu oqartussaasut
qaninnerit.
Biilit
pillugit oqaaserineqartut taakku Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup
akissuteqarfigereermagit oqaaseqarfigissanngilakka. Taavalu tusagassiisarnermi
Inuit Ataqatigiit TV 2 imaluunniit Kanal 2 aqqutigalugu tusagassiisarnermik
eqqarsaataat aamma uanga pissusissamisoortutut isigiuarpara. Taamatut kanalimik
aappaanik tv-kkut imaluunniit radiukkut pisoqarnissaanik ingerlatsiviusussaq.
Taanna aamma misissorneqarnissaa pissusissamisoortutut isumaqarfigaara.
Ugguunalu isumaqatigalugu aamma taama ittumik Inuit Ataqatigiit oqaluttuata
Olga Poulsenip ullumikkut oqaatigisaa tassani qularnanngitsumik selskabit
imaluunniit kattuffiit aamma amerlaqisut aviisiliortunik sulisoqarput.
Tusagassiivinni informationikkut allatigullu aviisiliortunik ilinniarsimasunik
peqarput.
Taamaattumik
innuttaasunut aamma apuussiniarnerminni immikkut qinngusersaarfigineqaratik
apuukkusutaminnik suliaqarsinnaanerat aamma aqqutigalugu TV 2 imaluunniit Radio
2 atorlugu innuttaasunut toqqaannarnerusumik saaffigittarnermi atuinissat
isumaqarpunga tapersersortariaqartutut isumaqarfigisariaqartut.
Taanna
siusinnerusukkulli Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigisimavarput. Taanna
maannakkut annertunerusumik pulaffiginngikkaluarlugu taamaalillunga
oqaaseqarfigisinnaavara. Kisianni apeqqut Kattusseqatigiinninngaanniit aamma
oqaatigineqarmat aammalu aallaninngaanniit.
Oqaatigissavara
ukiaru saqqummiussassani Kattusseqatigiit oqaaseqartuanut Mads Peter
Grønvoldimut erseqqissaatigilaassavara. Ilumoormat nunatsinni tusagassiornermik
ilinniarsimasut maannakkut atorneqarnerat imaaginnanngitsoq Tusagassiivimmi
radiomi allanilu kisianni aamma sullivinni selskabini taavalu aamma kattuffinni
allanilu maannakkut tusagassiiveqartuni. Taakkua ilinniarluarsimanerat aamma
atorluarneqartariaqartoq tunngaviatigut aamma isumaqatiginarpoq. Aammalu
oqaatigerusuppara Naalakkersuisuninngaanniit saqqummiussinissatsinni aamma
tamakkuninnga atugaqarnerput tassa imaappoq ilinniarsimasunik allanilu
atugaqarnitta erseqqinnerusumik aamma naliliiffiginissaanut
periarfissaqartitaanissarput utaqqiumaneqarmat aamma taamaalillugu
Kattusseqatigiinnit oqaatigissavara ilanngullugu aamma oqaatigiumagipput.
Kattusseqatigiit
ilaatigut uparuaanerat nutaarsiassat pillugit taanna iserfigissanngilara.
Kisianni tassa oqaatigissavara maluginngitsoorneq ajornartaqaat nutaarsiassat
qilanaaralugit tusarnaarniarnermi ilaannikkut aamma pakatsinartaqimmat.
Sivert K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:
Isumaqarpunga
siunnersuuteqartup saqqummiussinermini partiini oqaaseqartoqarnerani
isumaqatigiittorsuusutut maani oqaluttarfimminngaanniit saqqummiisut
tunngaviatigut taperseripput annerusumillu oqallisigisariaqanngikkaluaripput.
Aamma oqaaseqaqqittoqarneratigut soorunami ilaatigut una imatut oqarpoq uku
imatut uunga sanguniarput. Tamakkua isumaqarpunga annerusumik
pingaartinneqarnerusariaqanngitsut kisiannilu uparuaataasut suulluunniit
uparuaatigineqarsimasut imaanngitsoq oqariissasugut uku pisuupput imaluunniit
uku pisuunngillat. Oqaatigisariaqarparput Atassumminngaanniit ilaatigut
kommunet taagatsigit sumiittut taanngikkaluarlugit tusagassiutitigut nammineq
tamatta malinnaasaratta uparuaasoqaraangat tusaatissatut tigusarparput. Taavalu
ajortoqarsimappat arlaatigut piaartumik aaqqeeqataaniarnissamut tamatta
aqqutissiueqataasartussaavugut. Aamma maani soorunami sulinitsinni taanna
pingaarnersaavoq. Soorunami apeqqutigilara uanga kommunet sorliit imaluunniit
kommunet kikkut Inatsisartut inatsisiliaannik paasisitsiniaallaqqinnerunersut
taanna ujartunngilluinnarparput.
Kisianni
ujartuisoqarsimappat arlaatigut paasiuminaatsoqarsimappat
ikiuussinnaasariaqarpugut piaartumillu aaqqinniarlugu. Biileqartitaanermut
tunngassuteqartoq una Inatsisartuni ukiarmi oqallisigigatsigu ilaatigut
qatserisartut taavalu unnuakkut biilinik paariinnagaqartussat soorlu
imeqarfimmi sulisut allallu tamakkua uparuartuisimapput aammami allat tamakkua
akileraarusiitigineqartussaammat aalajangersimanerput pissutigalugu. Ilaatigut
biilitik qimakkallartarnissaannut allaat oqaluttoqartalerluni. Eqqortumik
tamakkua aalajangiisimanerit soorunami paasisitsiniutigineqarnissaat
pisariaqartutut tikkuaannarparput.
Isumaqanngilanga
aamma assortuussutigineqartoq. Siusinnerusukkut aamma biileqartitaanermut
tunngassuteqartoq aalajangersimanerput. Tikkuaannarparput paasiuminaatsumik
inatsimmik nassuiaasoqarsimappat taava aamma pisussaariaqarpugut tamatta
ikioqatigiilluta paasisitsiniaanissatsinnut.
Una
Kattusseqatigiit oqaatigisaannut tunngatillugu isumaqarpunga uani
qassiiliutigeqqittariaqanngitsoq aamma eqqortuunnginnami taamatut
nassuiaasimanerat tujorminarpoq uagut pineqartuusugut. Aamma piffissakkut
allakkut qisuariaateqarfigiumaarparput.
Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu
Naalakkersuisoq, Siumut:
Oqaaseqartoq
kingulleq isumaqatigaara tamatta maani isumaqatigiippasippugut. Kisianni
pingaaruteqarluinnarpoq aamma siunissamut tunngatillugu qanutut pisortat
tungaanniit paasisitsiniaasarnissarput isumaqatigiittumik aallaaveqarluta
suliniuteqarnissarput.
Siunnersuuteqartoq
oqarpoq isumalluarpallaarneq internet-imut tunngatillugu maani
oqariartuutigineqartoq tassaavoq privatimik internet-eqartut nunatsinni
innutaasut 10 procentiinnaasa missaanniimmata. Taanna ilumoorsinnaavoq
privatemik Tele aqqutigalugu kontoqartut 10 procentit missaanniinnguatsiarput.
Kisianni aamma eqqaamassavarput sulisut assersuutigiinnarlugu
Namminersornerullutik Oqartussani sulisut tamarmik internet-ersinnaatitaapput
imaluunniit internet-imut aqqutissaqarput. Kommuneni sulisut tamarmik Tele-mi
sulisut tamarmik Royal Arctic Linemi sulisut tamarmik Royal Greenlandimi
sulisut tamarmik Nukissiorfinni qularnanngitsumik aamma taamatut. Aamma
peqatigiiffinni kattuffinnilu assigiinngitsuni suliffimminnut atatillugu
inupparparujorujussuit internet-ernissaminnut periarfissaqarput. Aammalu
internet-i aqqutigalugu paasissutissanik aallernissaminnut periarfissaqarput.
Taakku
saniatigut Siumup oqaaseqartuata saniatigut kapertaliullugu
oqaatigineqartariaqarpoq uagut inuiaqatigiittut anguniagassarput uanga isumaga
naapertorlugu uaniimmat atuartut tamarmik aammalu ilinniagaqartut tamarmik
pinngitsooratik ilinniarfitsik aqqutigalugu paasissutissanik internet
aqqutigalugu aallertalernissaannut periarfissinneqarnissaat. Taamaattumik IT
pillugu siunnersuisooqatigiit maani Kalaallit Nunaanni siunnersuutaat tassalu
pisortanut tunngassuteqartut paasissutissat tamarmik ujarleqqaarani kisiannili
sumiiffimmut aalajangersimasumut aaneqartarsinnaanissaannik siunnersuutaat
Kiffarmik atserlugu taanna pitsaalluinnartuuvoq. Aamma isumaqarpunga
Inatsisartut Naalakkersuisullu tungaanninngaanniit annertuumik
suliniutigineqartariaqartoq taamaaliornikkummi innuttaasut
periarfissinneqassagamik.
Paatsuuganatik
pisortanut tunngassuteqartut paasissutissat tamarmik sumi
nassaarineqarsinnaanerinut periarfissinneqarnissartik.
Daniel Skifte, Siunnersuuteqartoq, Atassut:
Erseqqissaateqalaaginnarniarlunga
qaqivunga. Tassa Siumup oqaaseqartuata oqaatigimmagu naqqillungalu ilaatigut utoqqalinersianut
tunngasumik Siumut oqartikkakku. Taamatut oqarsimassaguma utoqqatserpunga.
Kisianni ataqatigiissumik oqaatiginiarsimavara tassami qularnaatsumik
misissuinikkut paasigakku Inatsisartut nalunaarutaat 1998-imi akuerineqartoq
tassa taamani utoqqalinersiallit 60-ininngaanniit 63-inut qaffatsitaammata
taanna isummiussaq Inatsisartuni akuerineqartoq. Taanna aammalu
innarluutilinnut tunngasumik nalunaarut taakkua imminnut
ataqatigiissaarsimanngitsut. Taamaalillunilu taanna ilaatigut kommunet oqallinnerannut
tunngavittut saqqummiunneqarmat. Taanna annertunerusumik pinnagu taamatut
oqaatigillatsiarpara.
Aamma
siunnersuutinni tunngasumik eqqartorneqartut ilagaat aviisit atorneqarnerat.
Isumaqaramami internet-i taama annikitsigisumik atorneqarpat siunissami
neriuppunga isumaqatigigaarluta taassuma annerujussuarmik atorneqalernissaa.
Taama annertutigisumik atorneqarpat taanna nalunaarusiami uani
takuneqarsinnaammat ukiarmi saqqummersinneqanngitsoortumi kisianni ineriikkami.
Taava tassani aamma erserpoq aviisit Sermitsiaq AG-lu qanoq atuarneqartigisut.
Tassani aamma erserpoq suli ilimagisamik annikinnerusut tassami 25 procenti
ataallugu aviisit atuarneqartarput suliffeqarfimmi angerlarsimaffimmi 40
procenti ataallugu taamaattumik uani amerlassutsit ikissutsillu pinnagit
kisianni qaarmarsaaniassagutta paasisitsiniaallutalu Qanorooq
aallaavigisinnaanngilarput kisiannili aviisit naqinneqartartut nuna
tamakkerlugu taakkua itinerusumik sulisarmata.
Taamalu
inuit amerlatigisut aviisini taakkuninnga atuartarsimanngippata taava una
anguniartariaqassaaq qanoq illuta suli taakkuninnga amerlanerusunik
atuartitsiniartassaagut tassaassaaq siunnerfissarput teknikkikkut
anguniartariaqartoq. Qaammarsaanerunissaq aammalu paasisitsiniaanerunissaq
nunatsinnut tunngasoq samminerussagutsigu.
Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:
Eqqaassissutigilaarlara
ingerlaqqitsinnata tassa partiit Kattusseqatigiillu tunngaviatigut
isu-maqatigiippaluttorujussuummata. Naanialissuarpullu una oqaluuserisaq.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Internet-imik
kikkorpassuit atuisinnaanerannut tunngatillugu isumaqarpunga pingaaruteqartoq
aamma ilisimassallugu internet-imik atuisinnaanermik periarfissat Jørgen
Wæverip taagugai saniatigut inuppassuaqarmat periarfissaqanngitsunik internet-imik
atuisinnaanermik. Taamaattumik siunissami internet-ip imaluunniit IT-p aqqani
puiornaveersaassavarput inoqarmat soorlu sulisartorpassuaqarpoq utoqqaat
eqqarsaatigigaanni massakkut utoqqalereersut aamma. Uagutsitulli internet-imik
periarfissaqanngitsorpassuit tamakkua aviisitigut aammalu naqitatigut
ilisimatinneqarsinnaajuarnissaat aammalu paasitinneqarsinnaajuarnisssaat taanna
pinngitsoorneqarsinnaanngimmat.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuata avataatigut:
Tassa
oqaluttup kingulliup eqqaasaa isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartoq. Tassami
nuna-tsinni inuppassuit internet-eqanngillat. Taamaattumik TV 2-p
pilersinneqarsinnaanera taanna isumaqarpunga uagut orniginarnerpaajusoq aammalu
paasisitsiniaaneq tassuuna isiginnaarutikkut ingerlanneqarpat taanna
tulluarnerpaajuvoq.
Soorunami
internet-i ineriartortinneqarpoq aamma qujanaqaat taakkuninnga pingisaqartut
tassuuna malinnaasinnaammata. Kisianni amerlanerujorujussooqaat
internet-eqanngittut.
Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:
Tassa oqaaseqarumasut kingulliit pereerput. Immikkoortoq 23 taanna
aalajangiiffigineqartussaanngilaq aamma ataatsimiittitalianut
ingerlateqqinneqartussaanani. Kisianni tassa tusaatissatut tiguneqarput
paasisagut naapertorlugit saqqummiussuunneqartut aammalu Naalakkersuisut
tamatumunnga akissuteqaataat.
Oqaluuserisaq naammassivoq.