Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 25		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 1. marts 2000 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 25

 

Puisi A/S-ip qanoq ingerlanerata sukumiisumik nalunaajaassutigineqarnissaanik apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq

(Otto Steenholdt)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Ole Lynge, Inatsisartut siulittaasuat:

Ataatsimiineq ammarpoq.

Ullumikkut Inatsisartut pingasunngornermi 1. marts oqaluuserisassaat ukuupput:

Immikkoortoq 25, Puisi A/S-ip qanoq ingerlanerata sukumiisumik nalunaajaassutigineqarnissaanik apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq, immikkoortoq 29, piniarnerinnarmik inuussutissarsiuteqarfiusuni oqilisaassinissamik apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq, kiisalu immikkortoq 28, raajattarsiisarnerup piaarnerpaamik aaqqiivigineqarnissaanik apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq.

Aallartivitsinnanga nalunaarutissaqalaarpunga, tassa Inatsisartuni ilaasortaq Lars Sørensen suli napparsimammat kiisalu aamma Per Berthelsen nalunaaruteqarmat pissuteqavissumik ullumi aamma najuusinnaannani.

Tassalu oqaluuserisassat tikissinnaanngorpagut, siulleq immikkortoq 25, Puisi A/S-ip qanoq ingerlanerata sukumiisumik nalunaajaassutigineqarnissaanik apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq.

Oqallisaarummik saqqummiussaqartoq Otto Steemholdt, Atassut, qinnuigissavara saqqummiusseqqullugu.

Otto Steenholdt, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Aallartitsinnanga Siulittassoqarfimmut qinnutigissavara februarip 16-anni Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut allagarisimasakka aammalu 17-ani naqissuserneqarsimasut aamma taanna ilanngullugu atuarumallugu. Qujanaq.

Taavalu aamma siulliullugu Inatsisartunut ilisimatitsissutigissavara una saqqummiunniagara Nuummi januarip aqqanngani ullulerneqarsimammat, taavalu imatut qulequtserlugu:

Puisi A/S-ip ingerlanneqarnerata tamanut nipangiusimaneqarnera aningaasaliisimasunut toqqissisimanarunnaarpoq.

Naalakkersuisut Inatsisartunut nassuiaateqartariaqalerput 1997-imili allaat Landstingi tusarlerneqarpoq nunatsinni piniartut puisittaasa neqaat orsuilu Kina-mut tunineqarsinnaalersut, tunitsissarooq qularnaatsoq pissarsiarereerneqarmat. Soorluuna ukiumi maani iserfigisatsinniluunniit suminermik tunitsivissarsuarmut tassunga tungasumik tusagassaqartinneqanngitsugut.

Aningaasaliussat 50 mio. kr.-t neriuutigisimavagut iluamik siunissamut inniminnerneqartut. Pisiortorneq aallartippallammat neriulluarneq suli annerulersimavoq. Qanormi ilillutik tunitsivissaq qulakkeerluinnartinnagu taqqavani pisiortulereertoqarsinnaammat.

Isertussanngilara kujataani piniartut tunisiluarsimasut assorsuaq qutsakkakkit, tunitsivissarli qatangiinnariallarpat aamma taakkua neriulluaataat qatangiinnartussanngornerpat. Qanga fabrikkeeqat tunissutitut sinerissami sanaartorneqalermata apeqqusertuarsimavara taamatut sanaartussagaanni piumasarisassat minnerpaamik sisamat qulakkeerneqarsimanersut, tassa umiarsualiviit, imeq, sulisut pingaarnerpaarlu sisamaraat, tassa tunisassiassat naammattut tassani pissarsiarineqarsinnaanersut, kisianni soorlu ullumiuna ilasariaqalersut, tassa uani ilanngutariaqalersorinartoq, tunisassanik pisiumasoq aamma piareersimanersoq.

Isertorneqassanngilaq fabrikkeeqanik sanaartorsimaneq tamatigut iluatsittarsimanngimmat, piumasaqaatissat minnerpaamik sisamaasut maannalu tallimaasut oqarta, eqquutinneqartarsimanngimata.

Manna kukkusumik periuseqarluni aktieselskabiliortoqarsimanerpa, imannaanaq pisiortulereersumik, naak tunitsivissaq piareersarluarneqarsimanngitsoq imaluunniit piareersarneqarsimanngilluinnartoq.

Qularutissaajunnaarunarpoq qanittukkut ima tusarlerneqassasugut, aningaasartuutissat naammaginnaarlutilluunniit nungulussinnarneqarsimammata piginneqataasut annertuumik aningaasaleeqqittariaqalersut, oqartariaqarpunga siulittuutit taakkua ulluni makkunani eqquussimasut.

Maanna ernumattattut imaluunniit ernumattattutut uanga Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaleeqataasimanerat tunuliaqutaara. Tusarusunnarsigaluarput piginneqataasut allat qanoq oqarusulersinnaannerat, soorlu Nanortallip kommunia, SIK, Sulisa minnerunngitsumillu Namminersornerullutik Oqartussani Puisi A/S-imut attuummassuteqartuni Naalakkersuisuusoq.

Puisi A/S-ip qanoq ingerlanera sukumiisumik aamma Inatsisartunut nalunaajaassutigisariaqalerpoq.

Tamatumunnga malitsillugu februarip 16-anni tusakkat imaannaanngitsut pereermata paasinarsimmallu Puisi januarimi ukioq 2000 kivisineqartoq imatut Inatsisartunut aamma oqaluuserisassara ilaqquara:

Naluneqarunnaarpoq Puisi A/S-i pillugu Landstingimi oqaluuserisassanngortitsisimasu-

nga. Pisimasoq suli ingerlatillugu ilimageriikkannik AG-iikkut tusagaqarpunga Kujataani aalisartut piniartullu tunitsivissarsuaq neriorsuutigineqartoq piareersimaffiginiarlugu angallatiminik puisinniutinngortitsiniarlutik allangortiterisimasut maanna paasileraat taamaasiorsimanertik aningaasatigut annaassaqaatigisussanngorlugu.

Aalisartut piniartullu piareersimajumallutik taamaasiornertik namminneq pisuussutigin-ngilaat, namminnerlu aningaasartuuteqartariaqaratik. Pissusissamisoorluinnassaaq maannangaaq oqaatigeriissallugu, aalisartut piniartullu taama eqqugaasut taarsiiffigisariaqarnerat maannangaaq siunniuteriissallugu namminnermi pisuussutiginngilaat, neriorsuutilli pitsassuit, allaat orsoq kiilumut 500 kr.-lerlugu tunineqartussaq silaannarmiit pisutut upperalugit taamaasiorsimammata.

Nalunaarut manna Inatsisartunut siunnersuutinnut ilaliussassatut tunniuppara, oqaluuserisassamut attuummassuteqarluinnarmat, neriullungalu aamma oqaaseqartussat tamatumunngaluakissuteqartussat taanna kingulleq aamma oqaaseqarfigiumaaraat.

Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Otto Steenholdt Puisi A/S-ip ingerlanera pillugu nassuiaateqaqqusivoq, matumuunalu taamaaliussaanga.

Inatsisartuni partiinit innuttaasunillumi ilisimaneqartutut Puisi A/S-ip ingerlarnga qaammatini kingullerni pisimasorpassuaqarfiuvoq. Maannamut ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarnerata qanoq iliuuseqartarsimaneratalu ingerlarngat ajuusaarnaqisoq Puisi A/S-ip siulersuisuisa ukiormanna februaarip ulluisa 16-ianni Puisi A/S-ip akiliisinnaajunnaartut nalunaarutigineqarnissaanik suliassanngortitsinerannik kinguneqarpoq.

Matumani piffissami kingullermi pisut ingerlasimanerat pingaarnersiuillunga oqaluttuarissavara, naatsorsuutigigakkumi Inatsisartuni partiit Aningaasanut Inatsisinut atatillugu, tamatumani aningaasaliissutit siulliit 1997-iilli Aningaasanut Inatsimmi immikkoortinneqarlutik, Inatsisartut suliamik oqallisiginnittarsimanerat tamanna ilisimariissagaat.

Pineqartoq kingullermik 1999-imi ukiakkut Inatsisartuni oqallisigineqarpoq, taamani Naalakkersuisut Inatsisartunit piginnaatinneqarlutik Puisi A/S-imut amerlanerpaamik 12 mio. kr.-inik ingerlatsinermut taarsigassarsinissamut atatillugu taarsigassarsisitsisumut avataaneersumut qularnaveeqqusiisutut nalunaaruteqarnissaminnut. Tamatuma kingorna qularnaveeqqusiisutut nalunaaruteqartoqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat ilaatigut piumasaqaatigaat Namminersornerullutik Oqartussanut paasissutissanik ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarnikkut inissisimaneranik naliliinissamut pisariaqartinneqartunik tunniussisoqassasoq. Puisi A/S-ip uppernarsarpaa paasissutissat kissaatigineqartut tunniuttarumallugit, aatsaalli taamaaliortoqarluni Namminersornerullutik Oqartussanut kingusiinnarujussuakkut.

Decembarimi Namminersornerullutik Oqartussat ilisimatinneqarput ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarnermik aqutsinera aningaasartuutinillu atuinera siulersuisut naliliinerat malillugu naammaginanngitsoq. Peqatigitillugu siulersuisut ingerlatseqatigiiffiup naatsorsuuserinera ingerlatseqatigiiffiup kukkunersiuisoqarfianut suliassanngortinniarlugu aalajangiipput. Taamatuttaaq siulersuisut Kina-mut angalatitsiniarlutik aalajangiipput, pissutsinik misissuisussanik taamatullu aamma Puisi A/S-ip aningaasaqarniarnikkut inissisimanera paaserusullugu. Siulersuisut aalajangiipputtaaq aningaasartuutit suugaluartulluunniit pisussaaffittut taaneqarsinnaanngitsut unitsinniarlugit.

Tamakku pereermata Namminersornerullutik Oqartussat siulersuisut ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarniarnikkut inissisimanera pillugu aktiaateqartunut piaartumik nalunaaruteqarnissaat utaqqiinnalerpaat, tassungalu atatillugu erseqqissarlugu piaartumik nassuiaateqartoqarnissaa kiisalu ineriartornerup, tamanna pasitsaanneqartutut killormut ingerlappat, unitsinniarneqarnissaa pingaaruteqartut.

Kingusinnerusukkut ukiormanna januaarip ulluisa arfernganni Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarnikkut inissisimanera pillugu ilisimatitsissutaagallartumik tigusaqarput, taamaalereermallu Namminersornerullutik Oqartussat Puisi A/S-ip siulersuisuisa inassuteqarnissaat utaqqiinnalerlugu.

Januaarip 25-iani siulersuisut ataatsimeereermata siulersuisut aktiaateqarlutik piginneqataasut tamaasa ingerlatseqatigiiffiup inissisimaneranik tamatumalu malitsigisaanik aalajangiinernik ilisimatitsissuteqarfigaat, taamatuttaaq siulersuisut akilersuinerup unitsinneqarnissaanik nalunaaruteqarnissaq aalajangiussimagaat. Tamatuma kingorna siulersuisut februaarip ulluisa aappaanni akilersuinerup unitsinneqarnerata ingerlateqqiinnarneqarnissaanut aningaasalersuinissamut siunnersuut nassiuppaat, taamatuttaaq iluarsaaqqinnissamik misissuinermut ilaatigut aningaasartuutissat ilanngullugit.

Siulersuisut siunnersuutaata iluaqutissartai ajoqutissartaalu kiisalu periarfissaasinnaasut allat Naalakkersuisut nalilersoqqissaarpaat. Taamatuttaaq Naalakkersuisut Puisi A/S-ip siulersuisuisa siulittaasuata siulersuisunullu ilaasortap akiliisinnaajunnaarnissaq pinngitsoortinniarlugu Danmarkimi Lønmodtagernes Dyrtidsfondimit aningaasatigut ikiuuttoqarsinnaaneranut periarfissanik misissuinerat utaqqimaarpaat.

Naalakkersuisut Puisi A/S-ip siulersuisuisa inassuteqaataata suliarinerani kissaatigaat Nanortalimmi suliffissuaq aallaavigalugu suliffeqarfimmik aallartitsinissamut tunngavissat tamakkuninnga ilisimasalinnit tutsuiginartunillu misissuiffigineqarnissaannut pitsaanerpaamik periarfissiisoqassasoq.

Aningaasaqarnermut tunngatillugu nalilersueqqissaareerlutik Naalakkersuisut aalajangiipput siulersuisut ingerlatseqatigiiffiup iluarsaateqqinneqarnissaanut siunnersuutaat ilalerniarnagu. Pissusiviusut aallaavigalugit pitsaanerpaassaaq Puisi A/S-imut aningaasaliissutissanik allanik pissarsiniartoqanngippat, taarsiullugulu ingerlatseqatigiiffik akiliisinnaajunnaarsinneqarpat. Taamaaliornikkut ilaatigut siunissami aallartinneqartussat pisussaaffeqalissanngillat Puisi A/S-ip iluarsaateqqinneqarneratigut takkuteqqissinnaasunik.

Naalakkersuisut pingaartippaat maannakkut susassaqartut tamarmik aaqqiissutaagallartussanik siunissamilu aaqqiissutissanik nassaarniarnissaat pingaarnerutinneqassasoq, Nanortalimmi suliffissaqarniarnermut taamatullu aalisartunut piniartunullu pitsanngoriaataasussanik.

Taamaammat Naalakkersuisut Nanortallip Kommunia suleqatigalugu mandetiimit 5.000-it atugassanngortereerpaat Puisi A/S-imi sulisunik 24-nik sapaatit akunnerini arfineq-marlunni sapaatit akunnerannut nalunaaquttap akunnerini 30-ni suliffissaqartitsissutaasinnaasut. Taamatuttaaq pikkorissartitsisarnerit aallartinneqassapput ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasalersorneqartussat najukkamilu inuussutissarsiutinut atuarfik suleqatigalugu taqqavani pilersaarusiorneqartussat. Kiisalu oqaatigineqarpoq SIK ilaasortaminut Sulisartut Højskolianni sapaatit akunnerini marlunni pikkorissartitsiniartoq.

Qanittukkut Nanortallip kommunianit Namminersornerullutillu Oqartussanit aallartitat suliniutissat allat qanittumi Nanortalimmi pissutsinut iluaqutaasinnaasut pilersinneqarnissaannut periarfissat pillugit ataatsimiipput.

Kommunimit Nanortalimmi aalisakkanut puisillu amiinut tunitsiveqalernissamik Nuka A/S-ip ammeriviullu suleqatigineqarsinnaanerat tikkuarneqarpoq. Naalakkersuisut piumassuseqarput suliniutaasinnaasut tamarmik pitsaasumik sunniuteqarsinnaasut misissorneqarnissaannut aallartinneqarnissaannullu suleqataassallutik, tamakku naammaginartumik nukissatigut aningaasaqarnikkullu periarfissaqassappata.

Nanortalimmi suliffissuarmi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ataavartunik sulisoqalernissaanik ilungersuuteqarnermut tunngatillugu Sulisa A/S-ip periarfissanik misissuilluni qaammatini tulliuttuni sulissuteqarnera utaqqeqqaartariaqassavarput.

Ajuusaarnarpoq Puisi A/S tamatta upperalugulu neriuutigisimasaraluatsitut iluatsinngitsoormat. Naalakkersuisut kissaatigaat puisinit tunisassiat tunisaanerannut nunanullu allanut nioqqutigineqarnerannut suliniutinik imminut nappassinnaasunik pilersitsiniarluni suliniutaasut ingerlatiinnarneqassasut. Naalakkersuisut neriuutigaat aammattaaq suliassat tamakku naammassisinnaajumallugit siumut sammisitanik kingunissalinnillu sulissuteqarnissatsinnut Inatsisartut isumaqataassasut.

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortap Otto Steenholdt-ip Puisi A/S-ip ingerlanneqarnera pillugu nassuiaateqaqqusilluni apeqquteqaateqarneranut atatillugu Siumumiit imaattumik oqaaseqassaagut:

Puisi A/S-ip ingerlanneqarnerani qaammatini kingullerni pisimasut paasineqartut imaannaanngitsut soorunami Siumumiit uaguttaaq tupaallaatigisimaqaavut. Tamatumunnga tunngatillugu naalakkersuisut tungaanninngaanniit isertugaqanngitsumik ammalluinnartumik pissusilersortoqarnera pissusissamisoortutut toqqissiallannartutullu isigaarput, tassami Inatsisartuni ataatsimiititaliaq tamatumunnga tunngatillugu qaninnerpaamik suliaqartinneqartariaqartoq, tassalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ersarilluinnartunik pissusiviusunillu atuuttuusunik paasissutissinneqartarsimammat.

Qularutissaanngilluinnarpoq Puisi A/S aallartimmalli nunatsinni politikkeriinnaanngitsut innuttaasulli tamarmik, minnerunngitsumillu piniarnermik inuussutissarsiuteqartut annertuumik tamatta isumalluarsimavugut pissangallutalu naalaarsimalluta, tassami taamani 1990-ikkut naajartulerneranni puisip neqaata orsuatalu nunanut allanut tunisassiarineqarsinnaanerat periarfissaasoq taakkartorneqalermalli naalakkersuinikkut sakkortuumik tapersersorsimavarput, 1997-imullu aningaasanut inatsimmut aningaasaliissutissat siulliit ilanngunneqarnissaat suleqataaffigisimavarput, soorunami 1998-imi ingerlatseqatigiiffiup Puisi A/S-ip pilersinneqarnissaanik saqqummiisoqarmat aamma Siumumiit tapersersueqataasimalluta.

Ukiut marlungajaat ingerlareerneranni ingerlatseqatigiiffiup ulluinnarni ingerlanneqarnermigut annertoorujussuarnik ajornartorsiuteqarnera toqqissisimananngilluinnartoq paasineqarmat piareersimasimavugut, ulloq mannalu piareersimalluta Inatsisartuni pisariaqalissappat qanoq iliuuseqartoqarnissaanut. Ulloq manna tikillugu paasisimasavut aammalu naalakkersuisunit massakkut akissuteqaatitut saqqummiunneqartut uppernarsarpaat Puisi A/S-ip siulersuisuniit pilersaarutaasut Kina-mi pilersinneqartussaagaluartut piviusorsiortuusimanngitsut pilersinneqarsimanatilluunniit, naak Nanortalimmi puisip neqaanik tunisassiorfissaq aningaasarpassuarnik nalilik naammassineqareeraluartoq. Taamatut aallaqqaataaniilli Puisi A/S-ip siulersuisuisa aqutsisuisalu naammaginanngitsumik ingerlatsisimanerat paasissutissiisarsimanerallu akuersaarsinnaanngilarput, tamakkuami ingerlatseqatigiiffiit tamarmik aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffittut ingerlasut inatsisinik tunngaveqartumik avaqqunneqarsinnaanngitsunillu pisussaaffeqarmata.

Naalakkersuisut akissuteqaatitut saqqummiussaminni ilanngullugu nassuiaatigaat ingerlatseqatigiiffik allatut ajornartumik aningaasarpassuarnik annaasaqartussanngortoq, taamaalillunilu assigiinngitsut isumalluarlutik aningaasaleeqataasimasut tamarmik annaasaqartussanngorsimallutik, taamatullu taakkununnga ilaallutik Namminersornerullutik Oqartussat qularnaveeqqusiussimasaat 12 mio. kr.-iusut aamma annaaneqartussan-ngorlutik.

Pisimasut tamakku tamaasa soorunami Siumumiit ajuusaarnartuutippavut uninngaarfigiinnarniarnagilli, taamaattumik Puisi A/S-ip qanoq iliorluni ingerlariaqqissinnaanera pillugu naalakkersuisuniit saqqummiunneqartut misissuataarluarsimavavut nalilersorluarsimallugillu, taassumalu saniatigut soorunami periarfissaasinnaasut allat eqqarsaatersuutigisimallugit.

Aalajangiusimasarput aana, qanorluunniit pisoqarsimagaluartillugu Puisi A/S-ip siunertaata ingerlariaqqinnissaa sulissutigissagatsigu, takusinnaasavullu naapertorlugit puisip neqaata avammut tunisassiarineqarsinnaanera suli upperilluinnarparput, nunatsinnullu aningaasarsiornikkut annertuumik iluaqutinngorsinnaanera qularutiginagu.

Taassuma saniatigut aamma upperilluinnarparput puisip orsuata iisartagassiaralugu avammut tunisassiarineqarsinnaanera qularutiginagulu tamatuma aamma nunatsinnut niueqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu iluaqutinngortinneqarsinnaanera. Upperaarpullu taakkua taasavut tamarmik nunatsinni, Nanortalimmi tunisassiorfik aqqutigalugu naammassiniarneqarsinnaassasut Kina-mi tunisassiorfissuarmik pilersitsinngikkaluarluni.

Siumumiit paasivarput naalakkersuisut peqqissaarluinnartumik periarfissanik assigiinngitsunik nalilersuisimasut Puisi A/S-ip siunertaata ingerlariaqqinnissaa siunertaralugu, taamaattumillu naalakkersuisunit periarfissatut siunniunneqarsimasoq SULISA A/S aqqutigalugu pilersitsinissaq tamanut, minnerunngitsumillu Namminersornerullutik Oqartussanut nammakkersuutaannginnerpaamik aaqqiiviusinnaasoq isumaqatigaarput. Tamannalu pillugu sulineq aallartittussaq pisarnitsitut isummersueqataaffigalugulu suleqataaffigissavarput.

Siumumiit pinngitsoorumanngilagut maannangaaq oqaatigeriissallugu soorunami pissusissamisoornerpaassagaluarmat Puisi A/S nammineersoq pilersinneqaqqissappat, ullumikkulli pissutsit taamaakkallartillugit tamanna periarfissatut pitsaanerpaatut taaneqarsinnaanngikkallarpoq.

Siumumiit naatsorsuutigaarput puisip neqaanik orsuanillu tunisassiornerit aallartilluarpata aningaasarsiornikkullu patajaatsumik ingerlalerpata Puisi A/S ingerlatseqatigiiffiup pilersinneqarnermini siunertarisai sapinngisamik tamakkiisumik qallikkartorneqarsinnaajumaartut.

Puisi A/S-ip ingerlatseqatigiiffittut pilersinneqarneraniit ulluinnarni ingerlatsinermi akisussaasuusarsimasut kiisalu siulersuisutut ilaasortaasarsimasut pisussaaffimminnik sumiginnaasimagunik atornerluisimagunilluunniit sumiluunniit inissisimasimagunik pissusissaq eqqortoq malillugu pineqartariaqarput.

Siumumiit iluarisimaarparput Puisi A/S-ip ingerlatseqatigiiffittut unitsinneqarnerata kingunerisaanik naalakkersuisut Nanortallip Kommunia suleqatigalugu suliffissaqartitsiniarnikkut tunitsivissaqartitsiniarnikkullu annertuumik qanoq iliuuseqalertormata. Taamatut iliuuserisat immikkoortitaarlugit taajunngikkaluarlugit tamaasa isumaqatigaavut.

Naggataatigut Siumumiit erseqqissasavarput piniartutut inuussutissarsiuteqarnerup aningaasarsiornikkut periarfissarissaarnerulernissaa siunertaralugu suleqataajuassagatta.

Taamatut oqaaseqarluta naalakkersuisut apeqquteqaammut akissuteqaataat Siumumiit tusaatissatut tiguarput.

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Inuussutissarsiuteqarnermut Naalakkersuisoq Puisi A/S pillugu akissuteqarnermini oqarpoq, qaammatini kingullerni Puisi A/S-ip ineriartorluni ingerlarnga pisimasoqarfioqisoq.

Atassummiit isuma taanna isumaqataaffiginngilarput. Aallaqqaammulli Puisi A/S-ip inuussutissarsiutitut suliffeqarfinngorluni ingerlalernissaa qularnartoqarsimavoq, Atassut-miilli pilersaarut taanna tapersersorsimavarput, tapersersorneranullu pissutigaarput inuiaqatigiinnut iluaqutinngortinniarnissaa minnerunngitsumik piniarnermik inuussutissarsiuteqartunut, puisimmi neqaa tunisassiarineqalersinnaagaluarpat tamanna inuiaqatigiinnut kinguneqarluartussaammat.

Pasipiluuteqarfigalugu tapersersorsimanngisarput tassaavoq - tamakkiisumik ilinniagaqarsimassuseq eqqarsaatigalugu qularnaarisimannginneq, tassami siulersuisut ingerlatsisullu Puisi A/S-ip iluani tamanna amigaatigisimammasuk. Siulersuisut Puisi A/S-p aqutsisoqarfiani pisoqarneranut qanoq iliuuseqarsimannginnerat Atassutip isumaa malillugu ima ingasattajaartigisutut isigaarpu,t allaat akisussaaffimmik paarsinerlussimasutut nalilerneqarluni kinguneqartariaqartoq.

Naatsorsuutigilluinnarsimavarput Naalakkersuisut annertunerpaamik aningaasaleeqataasimasutut Puisi A/S-ip ingerlaneranut malinnaalluinnarsimasoq. Taamatut nakkutilliineq soorlu piginneqatigiiffiup 1999 tamaat ingerlanerlunneranik aviisitigut allaaserineqartarneranit soqutigineqalersimassagaluartoq.

Tamannali maanna takusinnaavarput taamatut pisimanngitsoq.

Naalaakersuisut aningaasaliinerpaatut susaratik uningaannarsimapput qanorlu pisunut isiginnaartuuginnarsimallutik aningaasanut missangersuutit qanorlu iliornissat aalajangersimasut samminagit - qanorlu iliunnginneq ima annertutigaaq allaat naalakkersuisunut akisussaaffimmik sumiginnaasimasutut kinguneqartariaqarluni. Naalakkersuisut pisisimasoqarsimaneranut politikkikkut akisussaaffik annertooq tigummivaat. Naalakkersuisut aningaasaliinerpaasimasutut piffissaagallartillugu pisunut akulerussimasuuppata, taava ullumikkut sorpassuit allarluinnartut inissisimassagaluarput.

Inatsiartuni ilasortaq Mikael Petersen aatsaannguaq ullunik saqqummiussivoq, ukiarmi ataatsimiinnermi 12 mio. .koruuninik garantiliinissamut piumaffigineqaratta taava aningasanut missingersersuummik piumasimagaluarpugut, taavalu eqqaamasakka naapertorlugit ukiarmili taava Pusii-p qanoq ingerlasimasimaneranik tusagaqanngilagut. Taavalu 18.februar aatsaat paasitinneqarluta.

Aningaasarpassuit annaasimavagut - tamannalu ileqqupalaanngoriartuinnarpoq.

Kisianni ajutoornerit qaatussaataasarput - taamami oqartoqartarpoq. Uagullu uani pisimasut qaatussaatigisariaqaraluarpavut.

Taamaattumik Puisi A/S uummarsaqqinniarlugu Sulisap periarfissarsiornera utaqqiinnarlugu sunata asuli uninngaannartariaqanngilagut. Aamma naammagiinnartariaqanngilarput Nanortalllip asuli 5.000 mandetiminik pikkorissarnernillu saammarsaaserneqarnissaa. Pikkorissarnerimmi suliffimmut sumut? - Aammalu pikkorissartut pikkorissareerunik siunissaq suna ornissavaat?

Qinigaassutigisimasarput sammilluariartigu. Politikkeritut inuussutissarsiorneq sumut killeqassanersoq qulakkeerniartariaqarparput, aammalu isumaginiarlugu allat tamakkuninnga iluamik sianigisallit tamanna aallartissagaat siuarsarlugulu.

Nanortallip Kommunia ukiorpassuanngulersuni imeqarfissaminik noqqaajuartarsimavoq, ukioq tamaat aalisakkeriviup ammatinnissaanut naammattumik. Naammattumik imermik pilersuisoqannginnera pissutigalugu Royal Greenland-ip Nanortalimmi aalisakkerivik matutippaa Puisi A/S-illu aallartisarneranut tapiliutsillugu. Apeqquteqarsinaanvugut:

1. Nanortalik imeqarnermigut pitsanngorsaavigineqassava - aap imaluunniit naagga? Apeqqut taanna nunap iluani inerisaanermut tunngavoq Naalakkersuisuni Inatsisartunilu isummerfigisassarput.

2. Nanortalik timmisartunut suluusalinnut minnernut mittarfiliorfigineqassava sioqqanik ujaraaqqanillu qallikkamik aammalu helikopterinut akisoqisunut taarsiisussanik? Apeqqut taanna nunap iluani inersisaanermut tunngavoq Naalakkersuisuni Inatsisartunilu isummerfigisassarput.

3. Nanortalimmmi aalisakkeriviup ammaqqinneqarnera sapaatip akunnikkuutaartumik suluppaakkanik tulaassisarnermik qulakkeerneqassanerpa aalisartut nunanit allaneersut Nunatta Kujataani Tunumilu EU-mik aalisarnikkut isumaqatigiissuteqarnerup ilaatut tulaassuisoqarluni? Apeqqut taanna Naalakkersuisuni Inatsisartunilu akisassaraarput.

Apeqqutit tamakkuupput uagut politikkerisut sammisassagut.

Nanortalik annertuumik Puisi A/S-ip siulersuisuisa Naalakkersuisullu aningaasaliinerpaatut aqutsinerlunnerannik pissuteqartumik eqqugaapput. Nanortalimmut sanilliulluta uagut maani Inatsisartuni pisussaaffigaarput sukkanerusumik erseqqinnerusumillu qanoq iliuuseqassalluta. Politikkikkut sulineq nunap iluani pissutsinut iluarsiineruvoq inuussutissarsiutillu killissarititaanik erseqqissaanerulluni. Uagut - soorlu Inuussutissarsiutit pillugit Naalakkersuisup siunnersuutigisaraluatut - qanoq iliorata "Sulisa A/S-ip periarfissanik misissuilluni qaammatini tulliuttuni sulissuteqarnera utaqqeqqaartariaqassavarput."

Inuiaqatigiit - uagut tamatta ataatsimoorluta - aningaasanik 50 million koruuninik Puisilerinermut annaasaqarsimasutut isikkoqarpoq. Pisariaqarluinnarpoq arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik qanoq pisimasoqarneranik misissuisitsinissaq. Taamatut misissuisitsinissamut allat qisuariarusunngippata uagut Atassumiik maannangaaq nalunaarutigisinnaavarput upernaami tullianik Inatsisartut ataatsimiinnissaanni taamatut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisitsinissaq piumasaralugu siunnersuuteqassamaaratta.

Pisortat aningaasaataannik asuli pinnguarinninneq naammalerpoq unitsinneqartariaqarlunilu, taamatummi pisoqaraluaraangat atuinerluttunut kinguneqartinneqanngisaannarpoq. Inuiaqatigiinni inuppassuit akisussaaffimmik tigummiallit akulerusimasarput. Pissuteqarluarluta qanoq pisoqarsimaneranik iluamik paasitinneqarnissarput soqutigaarput, taamaalilluta qinersisartut, siulersuisut aningaasaleeqataasullu erseqqissumik tunngavissaqarniassammata inunnik assigiinngitsunik tatiginartumik suliffinnut toqqartueqqinnissaminnut. Allamut akissaqanngilagut.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinnit Puisi A/S allatulli isumalluarfigisimaqaarput, kiisami piniartortagut neqaatiminnik orsuutiminnillu tunitsivissaqalernissaat aqqutissiuunneqassammat. Isumalluarfigisimaqaarput, taamaattumillu aamma Inatsisartuni aningaasaleeqataanissamut akuerseqataasarsimalluta.

Maannakkuli pisoq ajuusaarnangaarmat nukillalaarnangaarmallu ilungersunarluinnartutut isigaarput, siorna aktieselaskabiutigisatsinniik taamatut pisoqarmat isumaqanngikkaluaratta aamma taama ittumik 2000-i iserfigissallugu suliaqaqqilluta.

Siullermik puisip orsuata nioqqutissiarneqarsinnaanera 1988-imili Pro-Ekseqarallarmat misissorneqarluni aallarnerneqarsimavoq, '92-imilu misiliisoqarsimalluni. Canadamiut maanna puisip orsuanik nioqqutissamik suliaqarput, allaallu nakorsat maanngaaneersut pikkorissut atii atornerlullugit tuniniakkatik neqeroorutigisarlugit. Taamaalilluni oqartoqarsinnaavoq Canadamiut iluaqutissaraluagut namminneq atoraat.

Suliap ingerlasimanera kinguneralu Inuit Ataqatigiinniit ilungersunartutut isigaarput, aningaasarpassuarnimmi naleqarmat, taamaattumik Inatsisartuni suleriaaserput nutaaq malillugu § 21-mi tusarniaasinnaanermik periarfissap matumani atorluarneqarsinnaanera innersuussutigerusupparput, tamatumanilu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq piffissamik killilimmik suliassillugu ammasumik tusarniaasoqarsinnaanera suliniutigeqqullugu, apeqqutimmi matumani akisariallit arlaqarmata.

Ilumut pisut Puisi A/S-ip siulersuisuisa qanimut akuuffigaat aammalu iliuusaasartut akisussaaqataaffigaat?

Naalakkersuisut Inatsisartullumi aningaasalersuisutut tamatumani qanoq inissisimappat?

Sunaanna kukkussutaasimasoq?

Maannamut kukkunersiuinermi inatsit atuuttoq maammappa imaluunniit maannakkutut isikkoqartillugu putoqarpallaarpa?

Kuratorit, tassalu akiliisinnaajunnaarnerup nalaani kukkunersiuisut qanoq pisinnaatitaaffeqarsinnaappat, akisussaaffiup inissinnissaanut atatillugu?

Apeqqutit tamakku minnerpaamik paasisariaqarpagut, maanimi Inatsisartuniittugut aningaasanik akuersisartutut piumagutta piumanngikkuttaluunniit akuuvugut, maanna qinigaasut siusinnerusukkullu qinigaasut eqqarsaatigalugit.

Taakku saniatigut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut piniartortagut annermik eqqarsaatigalugit sulap matuma ingerlaqqinnissaa ilungersuuttariaqaripput, maannamut ilisimasat pioreersut atorluarniartariaqarput, suliap uniinnarani ingerlaqqinnissaa anguniarlugu.

Tamatumanilu nakorsaasiornermi immikkut ilisimasallit suleqatigineqarsinnaanerat ingerlariaqqinnisami kaammattuutigissavarput.

Kiisalu, naak maani aalajangiiffiunngitsumik oqallittussaagaluarluta, kaammattuutigissavarput piniartut Puisi A/S-ip aallartinniarnerata kinguneranik ESU aqqutigalugu angallatitaarsimasut akilersuinerminnik erniataqanngitsumik unitsitsigallarnissaat Inuit Ataqatigiinniit isumaliutigeqqugatsigu, piniartummi tunitsivissaqanngikkunik isertitassaqanngillat, taamaattumillu akilersuinissaat pissusissamisoorsinnaannani.

Taakku saniatigut maannakkut Naalakkersuisut, kommunit, SIK-p, Sulisa-llu Nanortalimmi immikkut iliuuseriniagaat Inuit Ataqatigiinniit iluarisimaarpagut, tapersersorlugillu.

Taamatut Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarluta suliap qanoq ingerlasimaneranik sukumiisumik tusarniaasoqarnissaa kaammattuutigaarput, aappassaattullu oqareernitsitut piniartut ESU aqqutigalugu angallatitaarsimasut akilersuinissaminnut unitsitsigallarnissaat isumaliutigeqqullugu. Qujanaq.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Puisi A/S -ip qanoq ingerlanneqarnerata sukumiisumik nalunaajaassutigineqarsinnaaneranik apeequteqaat aallaavigalugu oqallinnermut Kattuseqatigiinninngaanniit imatut oqaaseqassaagut.

Hr. Otto Steenholdt -ip apeqquteqaatigisimasai toqqammavigissagutsigit Pusi A/S-mut tunngasuinnaanngitsut paasisinnavagut, tassami ersarissumik apeqqutigimmagu aalisartut piniartullu maannakkut ajornartorsiornerat aammalu ingerlariaqqissinnaanissaannut tunngasut eqqartormagit, mannakummi nalunngilarput Puisi A/S sumut killissimanersoq, tassalu akiliisinnaajunnaarluni uniinnarsimammat tamatumalu sunniutaasa ilagivaat piniartut aalisartullu angallatiminnik pusinniutinngortitsinermik kingorna annertuumik annaasaqaateqarfigisimammatigit tunissiffissaarunnermik kingorna. Kattuseqatigiinniillu oqaatigissavarput piniartut aalisartullu misiginneqatigigatsigit aammalumi minnerunngitsumik Nanortallip kommunea, Nanortallimmi kommunea annertuumik annaasaqaateqarunarmat siullermik aningaasaliissutimigut appassaanillu akileraarutitigut isertitassaagaaluit naggataatigullu minnerunngitsumik isumaginninikkut aningasartuutissat amerlinerisigut kommune-p karsianut annertuumik malunniuteqassammata.

Nalunngilarput Pusisi A/S-mut tunngasut tusagassiutitigut annertuumik eqqartorneqartarsimammata, ersaaripporlu naalakkersuisup akissuteqarnermini taakkartugarisai Puisi A/S-mut tunngasut qanoq ingerlasimanersut. Kattuseqatigiinniillu oqaatigissavarput Puisi A/S -p aallartisarneraniit qanoq pisoqarsimanersoq paaserusunnarmat, tassalu qanoq suleqatissarsiortoqarsimanersoq aammalu suleqatigineqalertussap aningaasatigut qanoq tutsuiginarsimaneranik tunngasut misissorneqarsimanersut, tassami apeqquserneqarsinnaammat Inatsisartut naalakkersuisuniit paasissutissanik eqqortunik tutsuiginartunik paasissutissiisimanersut aningaasanik 12 mio.koruuninik qularnaveeqqusiiniarnerminni.

Nanortallip kommunea qanormitaava maannakkut aammalu siunissami Namminersornerullutik Oqartussanut imaluunniit naalakkersuisunik suleqateqaqqinnissaminnut aningaasaliinikkut nangaalersimatigippat pereersimasut aammalumi neriorsuutaasimasut kusanaqisut eqqarsaatigalugit.

Nanortallip kommuneata Namminersornerullutik Oqartussat aningasaleeqataaqqissinnaanerat tamaviaarutigisimagaluarpaat, tassami aningaasaannaanngitsut suliffiillu annaanniaaluarlugit Namminersornerullutik-lli Oqartussat imminnut artukkersinnaanertik annilaangassutigalugu suliffeqarfik Puisi A/S akiliisinnaajunnaarsiinnarsimavaat, maannalu nutaamik aallartisarsinnaaneq ujartulersimallugu, siornatigullu aningasaleeqataasimasut ilaginagit namminerli Sulisa A/S aqqutigalugu aallarnisarlugu. Pissanganarporlu aalisartut piniartullu qanoq iliuuseqarnikkut aaqqiivigineqarsinnaanersut. Naalakkersuisut taakkartorpaat sulisuusimasut mandetime-t atorlugit aaqqiigallarsimaneq aammalu taakkartorlugu kursusertitsisinnaaneq Sulisartut Højskoliat aqqutigalugu.

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput mandetime-t nunguppata suliffisaaleqisut kia aningaasalersulissavai? Ilimanarluinnarpormi tassaassasoq Nanortallip kommuneata nammassagai. Aaqqiisinnaanerit Nanortallip kommunea aammalu Namminersornerullutik Oqartussat akornanni suliniutigineqarpoq piniartut aalisartullu tunitsivigisinnaasaannik, piaartumillu aaqqiisoqangippat piniartut annaasassaat annertoqaat, maannakkut pissutsit qiviassagutsigit. Ilami isertitassaagaluit maannamut annaassat annertusimassapput piniartuinnaanngitsunut aammalumi kommunemut isertitassasaagaluit annaaneqarsimassapput.

Nuka A/S suleqatiginiarnearpoq aperisariaqarpugulli tassunga tunngasoq sumut killinnersoq, maannakkullu Namminersornerullutik Oqartussat Nanortallip kommunea suleqatigalugu sulisuusimasut pikkorissartillugit ingerlanniarneqartoq tusarparput. Ilami piniartut maannamut qanoq pineqarsimanersut eqqarsaatigisinnaavarput, taakkua aningasatigut annaasaqarnerat kiap akilersorpaa aammalu kia taamatut annaasaqarneq annerpaaq akisussaaffigivaa?

Puisi A/S-p siulersuisorisimasai ungasinngitsukkut radiokkut oqarput Puisi A/S-ip ajalussorneranut ilaaqataasut ilagigaat Taiwan -mi nunap sajussimanera. Nunanngooq sajunnerata kingunerisaanik atortussat kinguaattoorsimammata. Ila tupinnaqaaq innuttaasunut eqqunngitsunik nalunaaruteqartarneq. Taama ajornartorsiutaasumik allamut nuutsistsiniarnermut toqqammaveqarmiarnermut. Sooruna pissutsit eqqortut nassuerutigineqarnianngitsut, unami ersarippoq Pusi A/S-mi siulersuisuusimasut pikkorluppallaarsimapput sukumiisumillu misissuisimanngillat suleqatissarsiornerminni. Tassani eqqarsaatigineqarpoq Kina-mi suleqatigisimasaq.

Pusisi A/S -mut tunngatillugu naalakkersuisunit paaserusunnarpoq siulersuisuusimasut akisussaatinneqarsinaanerat eqqarsaatigineqarsimanersoq, tassami imaaginnassanerpa Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataat ajalusoorangata akisussaasut pinngitsuutitaajuaannassanersut, ila tupinnaqaaq taamatut ingerlajuartoqassanersoq. Kingumut qiviarutta assersuussinnaasagut amerlaqaat ataaseq taaginnartigu tassalu Disko-mut tunngasoq.

Nanortalimmi piniartut annaasaqarsimammata sukumiisumik misissuisoqarniarli Otto Steenholdt -ip taakkartugaanut tunngasut aaqqivigineqassappata. Ilumoornerlunimi arlaatigut ajalusoortoqaraangat pisortat annaassiniaasuusarnissaat.

Sisimiuni pisimasoq assersuutiginnassvarput tassa fabrikki ikuallammat assagiarsunniat qaammatit marluk tunisisinnaajunnaarsinneqarput, taakku aningaasarpassuarnik annaasaqarnikuupput. Eqqarsaatigineqarsinnaannginnerluni aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqarsinnaanera taamatut pisartut eqqarsaatigalugit. Una eqqarsaatiginngilara katastrofefonde.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta oqallinnissamut oqalliseqataanissarput qilanaaraarput..

Ole Lynge, Inatsisartut siulittaasuat:

Partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartui pereermata ingerlaqqinniassaagut, kisianni eqqaasitsissutigeqqaalaassavara malunnarmat partiit saqqummiussaminni apeqqutit arlalissuit Naalakkersuisunut apeqqutigigaat, uanilu suleriaasissarput malillugu oqalussinnaatitaaffiit qimerlooqqulaasavakka tassa killeqarmata apeqquterpaasuit tamarmik akineqarnissaat naatsorsuutiginanngilaq, imaluunniit sivitsuutoorsinnaalluni Naalakkersuisut ataasiakkaat immikkuutitaarlutik akissuteqartariaqalissappata. Taamaattumik kaammattuutigaara Puisi A/S-ip ingerlasimanera pillugu nalunaajaasoqarnissaanik kissaateqarneq taanna aallaavigerpiarlugu oqallinneq ingerlassasoq, allanut apeqqutinut sangunaveersaarnissaq kaammattuutigalugu. Tulliani nappaavoq Per Rosing Petersen, partiit oqaaseqartuisa avataatigut.

Per Rosing Petersen, Siumut:

Tassaana Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Maliinannguaq Markussen Mølgaardip oqaaseqaatimini ilaatigut ilanngussimagamiuk Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami una suliaq innersuunneqarsinnaasoq, taanna tunngavigalugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap siulittaasuatut qaqilaartunga. Tassani eqqaasitsissutigiinaarniarlugu inussiarnersumik suleriaaserput malillugu § 35 una aalajangiissoqarsinnaannginnami aamma innersuussuteqarsinnaannginamiaAtaatsimiititalianut, aammalu taanna malillugu Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliaq aktieselskabinik piginnaatitaanginnami misissuisinnaanissaminut, taamaattumik naatsumik ilanngussaqalaaginnarpunga.

Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq:

Siullermik nuannaarutigaara partiinit tamanit naammaginartumik oqaaseqaatigineqartut erseqqilluartut apersuutigineqartullu pinngorartut tusaasinnaagatsigit.

Siullermik Siumup ingerlariaqqissinnaanermik pimoorusseqqusinera isumaqarpunga isummernerussoq aammalu inassuteqaataasoq pitsaasoq ammattaarlu Sulisa aqqutigalugu Namminersornerullutik Oqartussanut nammakkersuutaanginnerpaamik aaqqissuussinissamik isumaginneqqusinera aamma iluarisimaarnarluinnartuusoq.

Atassummit ilaatigut 5000 timiinarnik saammarsaasiisoqarnissaa naammaginanngineqarnera aamma iluarisimaarpara, taammatuttaaq qanoq pisoqarnissaanik siunnersuuteqallattaarutit aamma soorunami naammagisimaarnartorujussuupput.

Kisiannili Atassutip suliap aallartinissarnerani ingerlareerneranilu peqataareeqaluni taamatut suut tamaasa sussaanngilluinnartumik oqaatiginninniarsarinera akuersaaruminaatsippara, tassami suliaq ukiumi ataasiinnaanngitsumi qaammataannannguaannarnilu ingerlanngilaq, suliaq qangangaatsiarli ingerlaarpoq, ingerlaarneranilu aamma soorunami arajutsinaveersarillunilu sarmissaalaartarsinnaaneq atorfissaqatissimassagaluarmagu.

IA-mit taakkartorneqartut aammattaarlu siunnersuutigineqartut ersarissut, aap, misissoqqissaagassat aamma iluarisimaarnarluinnarput.

Kattusseqatigiinninngaanniik erseqqissuliuutigineqarpoq Puisi A/S-ip siulersuisuisa imaluunniit siulersuisuinit pikkorluppallaarsorinninneq, taanna ersarissumik allaganngorlugu takkorliuuppaat imaluunnit isuma saqqummiuppaat.

Taamaammat partiinit tamanit ersarilluinnartumik kukkuluttortoqarsimaneranik oqariartuutigineqartut neriuppunga naammaginartumik oqallisigineqarluassasut.

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik Naalakkersuisup oqaasigisatsinnut akissuteqaataanut uaguttaaq qujajumavugut, taamatut siunertaqarluartumik Pusi A/S-ip siunertaata ingerlariaqqinnissanik oqariartuutigut paasinarmat Naalakkersuisup aammalu Naalakkersuisut pitsaasumik tigusimagaat.

Partiinit allaningaanniit oqariartuutigineqartut pinngitsoorumanngilanga oqaaseqarfigilaassallugit, tassami ilaatigut Atassutip oqaaseqartuanut tunngatillugu oqaatsinik ippinnarsinnaasunik aamma uanga oqaatigisannut tunngatillugu oqaaseqarmat.

Takusinnaasakka malillugit Atassutip oqaaseqartuata saqqummiussassamini namminermi allassimanngitsumik ilanngullugu oqaatigaa Siumumit oqaaserisatta saqqummiunneqarnerani oqaatigigipput Finansudvalgi, tassa Aningaasaqanermut Ataatsimiititaliaq suliassamut matumani qaninnerpaamik pissusissamisoortumillu suliaqartinneqartariaqartoq taamaattoqassappat ilisimatinneqartarsimasoq.

Kisiannili Atassutip oqaaseqartuata ilumuunginnerarpaanga innerlugu imatut paasisarialimmik Finansudvalgi ilisimatinneqarsimanngitsoq.

Taamatut tusaasakka ipput.

Erseqqissatigilaarlara oqaatigigatsigu 1997-imi Puisi A/S pillugu tamanna siunertaq pillugu Inatsisartut tamarmiullutik aningaasanik inatsisikkoorlugu aningaasaliissutissanik pilersitsimmata Siumumingaanniit peqataasimagatta, aamma taamanikkut Siumup Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaani ilaasortat peqataapput, aamma Anders Nelsson nammineq peqataavoq. Taamanikkumiilli aallartippoq Aningaasaqarnermik Ataatsimiititaliaq toqqaannartumik peqataanera.

1998-imi selskabiliornissaq pillugu taamanikkut Finansudvalgi arajutsisimassappat tupinnassooq. Isumaqarpunga arajutsisimanavianngitsoq taamanikkut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaasoq.

Aamma tamatuma kingorna selskabinut tunngasutigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami oqallinnerit pisarsimassaqaat. Taamatut Naalakkersuisunik toqqaannartumik uparuaaneq soorunami pissusissamisoorpoq, qisuariajaarsimanngitsutut unnerlugit, kisianni aamma pissutsinut arajutsisimanninngikkaanni aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tunngaanniit aamma taamaaliortoqarsinnaagaluarpoq, Naalakkersuisunut kaammattuisumik.

Uanga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ilaasortanngoqqinninniit paasissutissat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilaasortaasut tamarmik pigisaat aajuku, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasa puigorsimagunikkit namminneq tamanna akisussaaffigissavaat.

18. februar, februarip 18-ani, Naalakkersuisut siulittaasuanit atsiorneqartumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlatinneqarput nalunaarutigalugu Puisi A/S pillugu suliat imaannaanngitsut aallartimmatali paasineqarmatali suliarinninnerit imaannaanngitsut ingerlareersut, tamakkerlugit paasissutissatut pigisatik ingerlatsillugit.

Tassa taakkua aajukua aamma Anders Nelssonip nammineerluni pigivai. Siusinnerusukkut taamatut annertoorsuarmik ajornartorsiulerneq pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilsimatinneqarsimanngineranut pissutaasut, oqassuunga massakkut Puisi A/S-ip killiffigisaa pillugu siusinnerusukkulli paasissutissiissimannginnermut pissutaasut aamma Naalakkersuisut siulittaasuata tamaasa taakkartorpai allakkamini.

Soorunami imaalitsiaannagassaanngillat misissueqqaarnerit peqqaartariaqarput. Taamaattumik uanga naammagisimaarpara taamatut paasissutissat imaannaanngitsut Fimansudvalgimut ingerlanneqarsimasut massakkut tigusimasagut, taamatut massakkut isikkoqarmata.

Tassa naatsumik oqaatigalugu imaanngilaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarsimanngitsoq, ilisimatinneqarpoq, tassa eqqortoq, aamma maanngaanniit oqaluttarfimmiit taamaalilluta sallussuteqangivippugut uagut Siumuminngaanniit oqaatsitsigut.

Puisi A/S-ip siunertaata ingerlariaqqinnissaanut tunngatillugu avaqqunneqarsinnaanngilluinnarpoq naneruummik taassuma tungaatigut qamitsinaveersaassalluni, neriunartoqarpoq, ilumoorluinnarpoq, imaanngilaq tassa massakkut ajuusaarnartumik napisimasoq piinnarmat puisip neqaata avammut tunisassiarineqarsinnaanera aammalu orsuata tassa tassunga killissasoq.

Nunatsinni puisit pisarineqartartut amerlassuseqarput 150000-ininngaanniit 180000-it tungaannut. 1996-imi pisarineqarsimapput 176.708-t puisit, 1977-imi ikinnerulaarlutik 159.900-t. Tamakku tamarmik naatsorsueqqissaartarfimminngaanniit pigineqarput. Puisit amii tunineqartartut qanga naak amerlanerujorujussuugaluartut 1997-imi tunineqarsimasut 69.457-upput. Taamaattumik kisitsisit taamaattut pigereerlugit taamalu puiserpassuaqartigisoq taamatut nunarsuarmioqatigiit akornanni niuerutiginiarsarinissaat pisariaqarluinnarpoq. Aamma soorunami Naalakkersuinikkut suliassat arlaqaqaat, nunat ilaasa puisit neqaanik eqqussinissaq akerleraat, kisianni tamakku suliarineqarsinnaaput imminut illersorsinnaasumik piniarnerup ingerlanneqarsinnaanera uppernarsisinnaagaani. Periarfissaqarpoq, taamaattumik suliaq taanna ingerlaqqittariaqarpoq.

Naalakkersuisunit innersuunneqartut allat Inuit Ataqatigiinninngaanniit, soorlu ersarinnerusunik assigiinngitsutigut paasiniaasoqarsinnaanera, tusarniaasoqarsinnaaneranut tunngassuteqartut taakku soorunami periarfissat Naalakkersuisunit nalilersorneqassasutut paasivara akissuteqarneranni, taamaattumik Naalakkersuisuninngaanniit qanoq iliuusissat naalaarumaarpagut, tassami uani apeqquteqaatitut oqallinneq inissisimammat, taamaalilluni aalajangiiffiusinnaannani.

Erseqqissaatigissavara Siumuminnganniit suleqataassagatta. Soorunami ajortutut inissiisimasut tamarmik qaqilerneqartariaqarput, aamma tamatumani peqataassaagut, kisianni piumasarilaaruppara Atassutip tungaanut aamma Atassutip oqaaseqartuata tungaanut, unneqqareqatigiilluni ingerlaneq angusaqarnarnerusarpoq, Finansudvalgimi, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami paasissutissat tigusat naammagisimanngikkaanni aamma piumasarineqarsinnaasarput, isumaqarpunga tamanna aamma atorsinnaagipput.

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik Siumup IA-llu oqaaseqartuinut qujarusuppunga Nanortalimmi suliffissaaleqilersunut tunngatillugu immikkut iliuuseriniakkatsinnut tunngatillugu tapersersuinerannut.

Maluginiarparali Atassutip oqaaseqartuata suliffissaaruttunut tunngatillugu iliuuserisimasagut taakku naammaginnikkai paaserpiarsinnaannagillu, Atassutimmi oqaaseqartua ima oqarmat: Issualaarlara "Aamma naammagiinnartariaqanngilarput Nanortallip asuli 5000 mandetiiminik pikkorissarnernillu saammarsaaserneqarnissaa. Pikkorissarnerimmi suliffimmut sumut, aammalu pikkorissartut pikkorissareerunik siunissaq suna ornissavaat?" Issuaaneq naavoq.

Isumaqarpunga erseqqissaassutigineqartariaqartoq kommunip, Namminersornerullutik Oqartussat SIK-llu suleqatigiilluta matumani suliniutigut taamatut Inatsisartumit ilaasortamit Anders Nielssonimit pissutissaqanngitsitigisumik nikassarneqartariaqanngitsut.

Atassumiilli apeqqutigineqartut akissavakka.

Pikkorissartitsinerni siunertaraarput suliffissaaleqilersut taakku nalinginnaasumik piginnaasaqarnermikkut pikkorissartitsinerit aqqutigalugit piginnaassaqarnerulernissaat, inuimi tamatta piginnaasaqarneruleraangatta soorunami suliffinnut amerlanerusunut sulilersinnaanisatsinnut piukkunnarnerulertarpugut, taamatullu allamik suliffittaarsinnaanermut periarfissat annertunerulertarlutik. Taamaattumik suleqatigiilluta SIK, kommuni, Namminersornerullutik Oqartussat aaqqissuussagut aqqutigalugi soorunami neriuutigaarput pikkorissartut pikkorissareerunik siunissaq pitsaanerusoq ornissagaat.

Taamaattumik Atassutip matumani taamatut apeqqusiinerat tunngavissaqanngilaq. Suleqatigiinneq tunngavigalugu nunarput ingerlattariaqarparput, nammaqatigiigiilluta ikioqatigiillutalu.

Puisi A/S-ip ajutoornerani suliffissaaleqilersunut suleqatigiilluta ikorfartoqatigiillutalu suliniutigut anersaaq tamanna tunngavigalugu ingerlatseqqissavagut.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat:

Suliassap ingerlaqqinnissaa pillugu misissuisoqarsinnaaneranik akisussaaffimmillu inissiiniarnermut, Atassutikkut aamma upernaamut uterfigeqqiniaraat paasinarmat, oqaatigissavara aamma Naalakkersuisut pingaartilluinnarmassuk apeqqutip uuma tamanut qulaarlugu, paasissutissat tamaasa assigiinngitsut uani suliamiittut qulaajarneqarnissaat.

Taanna qularutigineqassanngilaq, aamma Naalakkersuisut uagut nammineq kissaatigaarput tamanna erseqqissumik, paasissutissaqartumillu saqqummiuneqarumaartoq.

Killiffigineqartorlu unaavoq, tassa kuratorit, kuratoritut toqqarneqarsimapput eqqartuusissuserisut Malling aamma Nuna Advokatit, taakkualu suliassaannut aamma ilaavoq, aamma kuratorit suliassaannut ilaavoq, nammineerluni aamma nalilissammagu siulersuisut direktionillu akisussaaffiitigut aamma naliliisalluni, aamma kuratori pisussaavoq politiinut nalunaaruteqassalluni, tassa kuratori isumaqaruni politiit aqqutigalugit misissuinissamut periarfissat patsisissaqartut.

Taamaattumik kuratorit maannakkut sulipput aammalu uagutsinnut taakkua utaqqimaarneri suliassami uani suli ingerlanerani malinnaaffiupput, taamaattumillu piffissaq nalliuppat aamma uagutsinnut saqqummiunneqartut najoqqutaralugit suliassaq taanna malinnaaffigissavarput.

Taamaattumik maannakkut misissuinerit ingerlaneranni akisussaaffimmut tunngasut, taavalu inatsisitigut periarfissaasimasut, taarsinnissamulluunniit taarsiissutissanut apeqqutit il.il. Puisip pigisaanik kuratorit naliliinerat naammassippat taanna periarfissaq nalliukkumaarpoq.

Periarfissaq manna iluatsillugu oqaatigilaarlara aamma Naalakkersuisut tassani Inatsisartut peqatigalugit Puisip pilersinniarnera suliarisimammassuk, suleqataaffigisimammassuk, oqatigineqartutut ilaatigut IA-p oqaluttuanit maani takornartaanngilaq Puisi pillugu eqqarsaatit saqqummerarneqarsimaneri, allaat 1997-imi Finanslovimut ikkutanik taamanikkut saqqummersoqarpoq, aammalu uagut takusinnaavarput Naalakkersuisut januarimi 1997-imi Puisi pillugu iliuusissat, tassa januarip 12-ani 1997-imi iliuusissat erseqqissut taammanikkulli aamma iliuuseqaatigereersimagaat, taassumalu kingornatigut suliassap ingerlaneqarneranik ilisimatinneqartarpugut siulersuisuusunit suliassaq pillugu, pisortanit pigineqartut selskabet siulersuisut pisarnerattut ilisimatinneqartarpugut, taakkunani suliassat qanoq ittuunerannik. Kisianni naluneqanngitsutut aatsaat erseqqissumik ukiortaap kingornatigut taama ittut suliassat assut sukkasuumik ingerlalersimapput, tamatsinnut aamma malinnaafigisariaqartumik, taamaalillunilu aamma nalunaarusiat kingulliit Finansudvalgimut ingerlasut, ilaatigut aamma nutserisunik, aamma taanna ileqqoq maannakkut atorneqarpoq, Finansudvalgip kissaatigimmagu saqqummiussassat imminerminnut kalaallisut qallunaatullu saqqummiussimanissaat, nalunaarusiassat aamma maannakkut ilaatigut ajoraluartumik kinguartooruteqartarput nutserneqarnissaat tamarmik aamma naammassiniarneqartarmata, kisianni tamakkua aamma neriuppunga pisarnitsitut aamma aqqutitsinni naapittakkagut akornutaasanngitsut, apeqqummik tamatta sapinngisamik malinnaatitaasimanitsinnut tunngatillugu.

Naggataatigut aamma qutsavigerusuppakka aningaasaleeqataasimasut, naak iluatsinngikkaluartoq maannakkut, tamatumani Sulisa aammalu SIK allallu aningaasaateqarfiit, Nanortallip kommunia, namminerlu aamma maani uagut oqartussaasugut peqataasimavut, kisianni taamaakkaluartoq suliaq soorlu oqaatigineqartunit igiinnarneqanngilaq, takananiippoq suliffissuaq atortorissaarutilik aammalu tupinnassaqaaq maannakkut Sulisa peqatigalugu nassaartoqanngippat suliassap kusanartumik ingerlaqqissinnaaneranut.

Isumaqarpunga tassuunakkut periarfissat nassaarineqarsinnaasut ilippanartut, aamma taakkua Naalakkersuisuninngaanniit suleqataaffiginiarpagut.

Otto Steenholdt, Atassut:

Tassa partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartui tusarnaarlugit imatut nalilertariaqarpoq, suliassaq maanga uninngilaq malitseqartariaqarpoq, taanna assorsuaq aalajangiusimaneqassaaq.

Siullermik manna saqqqummiussimasara aalajagiiffiusussaanngimmat ajoraluartumik kisianni malitseqartinnissaa qulakkeerneqartariaqarpoq. Tassani aamma Siumup oqaaseqartua erseqqarissumik imannak oqaaseqarmat, piareersimallutik ulloq mannalu piareersimalluta Inatsisartuni pisariaqalissappat qanoq iliuuseqartoqarnissaanut. Aamma tassunga ilanngullugu IA-minngaanniit oqaatsit tusarnersut pilugit qujassuteqassaanga, tassani tikkuutaat Inatsisartuni suleriaaserput nutaaq malillugu § 21 assorujussuaq iluatinnartutut uanga tiguara, tassa Kukkunersiuninermut Ataatsimiititaliaq piffissamik killilimmik suliassillugu ammasumik tusarniaasoqarsinnaanera suliniutigeqqullugu kissaatigisaa Atassutip piumasaannut aamma napertuulluarmat.

Ajuusaarutigileraluarakku Siumup oqaaseqartuata Nanortalimmi aalisartut piniartullu piareersarsimallutik aningaasanik akiligassarsisimaneranut apeqqut oqaaseqarfiginngeriarmagu, kisianni Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqarluni oqaasiatigut paasivara IA-tuut, Kattusseqatigiittuut, Atassutikkormiutuullu, Atassutikkormiullu aamma oqaasii aallaavigalugit aalisartut piniartullu pisuussutiginngisaminnik eqqorneqartut taarsiiffigineqarnissaminnik eqqarsaat aamma piareersimaffigalugu oqaaseqarmat.

Kisianni Kukkunersiuinermut innersuussuteqarsinnaaneq allallu oqaatigineqartut isumaqarluinnarpunga uanga oqaaseqartutta Anders Nielssonip Aningaasanut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut tunngasortai nammineerluni akissuteqarfigiumaarai.

Makkua ilanngussuukkusunnaraluartut mandtiiminut tunngasullu, maanngaanniit immaqa annerusumik oqaaseqarfigisariaqassanngilakka.

Tassa Atassut imatut oqarfigineqarmat, Atassut aamma pisimasumut sarmissaajuartariaqarsimasoq Siumut oqaaseqartuata oqaatigimmagu. Ilumoorpoq, taannarpiaruna pillugu uanga tusarniaasimasunga taakkua marluk atorlugit, susoqartoruna? Siumup oqaaseqartua tamanikkut sumilluunnit oqaaseqarsimanngilaq, Atassutip kisimini taanna puttallartippa oqaatigalugu susoqartoruna, oqaluuniartigut? Tassalu ullumikkut killiffipput, aamma qaangerparput susoqarnera tusareerlugu, tassa taanna utertippara.

Mikael Petersenimut aamma sussagatsigik puiserparujussuit nunatsinni pisarineqartartut kukkunersiuilluaqqissaartut oqaasii massakkut pissallugit, taakkua pineqanngillat, pisarineqassaqqaarput, pisarineqarsimasorujussuullutillu, tunitsivissarsuaruna ullumikkut maanngaanartoq oqallisigigipput, taanna tunitsivissaaruttunik pisaqarsimaneruna tunngavigalugu oqallinniarsarisugut. Tassami Inatsisartut tamarmik '97-imi akuersipput, taanna aamma nalunngilarput, kisianni akuerisagut aningaasat ima amerlatigisut atornerlunneqartutuut tammarmata, taannaana qitiutillugu oqartugut:

Kikkunuku pisuussut?

Sunaanna peqqutaasoq?

Tassa apeqqutip qeqqa, aamma Naalakkersuisut siulittaasuata ersarissumik oqatigaa, soorlu aamma Siumup oqaluttuata tamatumunnga pisuutinneqarsinnaasut qulaartariaqarput, qanoq iliuuseqarnissarlu tamatuma kingorna aalajangiiffigineqassaaq, tassa qujanartoq maani aalajangiisinnaanata, soorlu oqartunga malersorneqartussanngormat pisimasut taakkua imaannaanngitsut nakeriallannaqisut pissutigalugit.

Ajuusaarutigalugu kammalaatinnut Wæverimut oqaatigissavara, ajunngilaq tassa partiit suleqatigisat qutsavigisarlugit, taanna ilikkarnikuuvarput ukiorparujussuarni qujanaq, qujanaq, qujanaq qanorluunniit qujaffigissallugit naammaannartigigaluarpata.

Atassutip oqaaseqartuata oqaatigaa pikkorissarneq, aperillunilu sumut pikkorissarneq?

Akissummi ersersinneqanngimmat, uanga ilimagileraluarakku pilannermut pikkorissartinniarneqartut, tassami puisinut sullivissaq taqqavaniimmat, taavalu peerummat, sunaanna pikkorissaatiginiaraat?

Taasimasuuppassuk una, immaqa naammagisimaarsimassagaluarparput, apeqqutigineqanngimmalli sumut pikkorissaaneqarniartoq, taamaallaat Wæverip oqatigiinnarpaa, tassagooq nalinginnaasumik piginnaaneri aallaavigalugit, nå, tassa suugaluarnersorluunniit, kikkulluunniit tamarmik taamaaliussappata aamma akissaa qanoq ittuusanersoq eqqarsaatigereertariaqarmat, erseqqarilaartumik oqarsimasuugussi sumut pikkorissaaneqarniartoq, ilaannikkooriarlutik aammami taanna Wæverimut tutsiinnartariaqarpara, qarlortaat nipigippallaartoq ilaanni qarloortaatigineqartarmat, sunalu erinarsuutip imarineraa tusarliutsinneqassanani. Ilumut oqartariaqarpoq, soorluluunniit oqallisigisarput taaanna sunaanersoq iluamik sianiginngikkaa, taamaallaammi oqarpoq, anersaaq anersaaralugu, ila tusarneraluarpoq anersaaq, kisianni sunarpiaq pineraa naluara.

Taamaattumik assorsuaq kissaatigissagaluarpara Finansudvalgimi oqqatimisaartut qanoq pisoqarsimanera aamma maani ersertariaqartoq, naliliiniarnermi aamma taanna saneqqutiinnarneqassanngilaq, pissusiviusut qulaarneqarnissaannut aamma taanna aallaaviusussaammat.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inuussutissarsiornermut naalakkersuisup akissuteqaataa uanga assut annikigivara. Naalakkersuisut siulittaasuata taavaa aaqqiiniartoqartoq, kisianni una apeqqutigisarput, sumut killippa Puisi A/S-iminngaanniit Puisi A/S-ip atorunnaarsinnerata kingorna, Nuka A/S-imut taakku piniartunut tunngasut ersarissumik apeequtigimmagu, piniartut taakku piniutiminnik tulluuttunngorsaassimasut piniutiminnik taakku qanoq aaqqivigineqarsinnaappat, aamma tassami taakku massakkut Nanortalimmi immaqa puisinniaraluarunik annertunerusumik tunitsivissaqanngillat.

Nuannerpoq oqatigineqarmat mandetiiminik tunngasut 5000-t taakku taakkartorneqarmata, kisiat taakku mandetiimit inunnut qassinut atorneqassappat, qanorlu sivisutigisumik?

Maliinannguup taakkartugaanut, tassalu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut innersuussisinaaneq, isumaqarpunga Danmarkimiikkutta Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq Rigsrevisorinik Statsrevisorinillu paasitinneqarpugut tupigusuutigalugu nunatsinni aktieselskabit sooq kukkunersiuisuninngaanniit iserfigineqarsinnaanngitsut, Danmarkimi ajornartoqanngilaq. Danmarkimi ajornartoqanngilaq, taamatut paasitinneqarpugut, una kisiat aporfiusarpoq, taakku aktieselskabit børsenikkut toqqaannartumik attuummassuteqanngippata. Taamaattumik inatsit taanna nunatsinnut atuutsinneqarsinnaannera ujartortariaqarput, imatunaassiit pisoqassaaq Diskomut tunngasunik politiilersuinerit assigiinngitsut misissuinerit sooq kukkunersiuisut maani aamma Landskarsip kukkunersiuisui periarfissinneqarsinnaanngillat taassuma tungaatigut inatsisikkut allan-nguinikkut ilaatinneqarsinnaaneri. Taamaalilluta piffissaq sivisoorujorujussuit ukiut marluk immaqa tikillugit politimesteriminngaannit misissuinerit utaqqeqqaarnagit toqqaannartumik maani taamatut misissuisinnaassagaluaratta.

Aammalu akisussaaffinnut tunngatillugu, aamma taanna taakkartortuarparput, aamma upernassamut taanna qaqissavarput, aktieselskabini assigiinngitsuni akisussaasut qanoq akisussaaffilerneqarsinnaappat pissutsini assigiinngitsuni. Nunatsinni qanoq atuutinneqarsinnaava? Tassami nalunngilarput selskabit arlallit, aktieselskabitut ingerlanneqartarsimasut taamatut ajalusoortarnikuupput, annertunerusumillu taakku siulersuisuiniittut tassunga suliamut tunngatillugu misissuiffigineqarsinnaannatillu aktieselskabslovi malillugu. Taamaattumik isumaqarpunga taanna aamma malersortariaqaripput aaqqiivigineqarsinnaanissanut.

Neriuutigaarput Nuka A/S-imut tunngasut taakku piffissami qanittumi aamma aaqqinneqarumaartut, tassami massakkut taakkua mandetiimit nungunneqarpata, Isumaginninermut Naalakkersuisup aamma taakkartugai, mandetiimit taakku nunguppata taava kikkut aningaasartuuteqalissappat? Tassa nanortallip kommunia. Taakku pilliutaapput.

Anders Nelsson, Atassutip oqaaseqatua:

Tassa Mikael Petersen paasisinnaavara isumaqatigiissutigigipput februarip 18-ani Finansudvalgimi pappialanik amerlaqisunik pissarsigatta. Tassani isumaqatigiinngussutigisarput tassaareerpoq ataavartumik qanoq ililluta ilisimatinneqartarsimanersugut, imaluunniit kingusinaartumik ilisimatinneqartarsimanersugut. Akiliisinnaajunaarnermut ilisimatinneqarpugut, tamanna ataavartumik ilisimatitsinerunngilaq, aamma Jonathan Motzfeldt oqarpoq sapaatit akunneri marluk missiliorlugit siusinnerulaartumik pisinnaasimagaluartugut nutserneqaqqaarsimassanngikkaluarpata.

Aamma Inuussutissarsiornermi Naalakkersuisoq oqarpoq Atassut akuunerusinnaasimagaluartoq, kisianni ukiakkut 1998-imi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Nanortallip kommuniani angalavoq, tamanilu tikitatsinni isumalluartoqarpoq, aammalu Puisi isumalluarfigineeqaqaluni millionærinnginngussamaartutullu misigisimaarluni. Tamatumani ulorianasaaraluarpakka aamma kommunalbestyrelsimut oqaatigalugu millionærinngorsimanerput taanna suli qularnarpallaanngitsoq, naak neriussinnaagaluartugut. Tamanna iluarineqarpallaanngilaq, tassami isumalluarsaarneqarsimagaluaramik, aamma Puisimut siulersuisut siulersuisuata tullia tamatumani tassa Royal Greenlandimi suliffeqarfissuup pisortaata tullia tamatumani pikkorilluarsimasuusussaagaluarpoq, kisiannili paasinarsivoq taamaasimanngitsoq.

Jørgen Wæverip nuannarivallaanngilaa 5000 mandetiimit Nanortallip kommunianut akuersissutigineqartut taakkua apeqquseratsigit. Taakkua sapaatit akunnerinut arfineq-marlunnut atorneqartussaapput, taamanikkussamut Finansudvalgi Nanortalimmiisimassagunarpoq kursusernerminik naammassinereersimassallutik taavalu aamma suliffissarsiulersimassallutik. Neriussaanga Jørgen Wæver Johansen aamma taamanikkussamut tassamaniikkumaartoq, takuniassagamiuk sunik suliffissarsinnaajumaartut.

Aamma naggataatigut, tassa akisussaaffimmik inissiisarneq qujanartumik sianiitsuuneq pillaatissiissutigineqarsinnaavoq, kuratorit qanorluunniit inerniliigaluarpata taava politiinut nalunaarutigineqarsinnaanngitsunik sianiilliornerpassuarnik aamma naammattuuisoqarsinnaassooq, kisiannili tamatumani aamma atorfinitsitsisarnermi taamatut pisoqarsinnaasarpoq. Neriuppunga qanoq pisoqarsimaneranik erseqqivissumik saqqummiussisoqarumaartoq tamatumani pillaanissaq eqqarsaatiginagu, kisiannili kukkunerit taakkua uteqqinnginneqarniassammata.

Ole Lynge, Inatsisartut siulittaasuat:

Tassa nappaasut suli arlaqarput, arfineq-marluk nappaanikuupput, kisianni tassa partiit avataatigut oqaaseqartussat, oqaaseqartussat tullii qinnuigissavakka sapinngisamik uteqattaarinerunngitsumik saqqummiussilaaqqullugit. Vittus Mikaelsen, partiit oqaseqartuata avataatigut, tullerissavaa Daniel Skifte.

Vittus Mikaelsen, Siumut:

Qujanaq, siullermik assorujussuaq misiginneqatigivakka sinerissami piniartoqatikka, maannakkorpiaq nunaqarfimmiut amerlanerpaat nipaallutik naalaarput aalajangiininarnermut.

Taamaattumik oqaasiqarnissara pisariaqartissimavara partii imaluunniit arlaannaat pingaarnerutinnagu uangali nammineq piniartutut inuussutissarsiuteqarnera tunngavigalugu taakku nalunnginnakku inupparujorujussuit oqarusukkaluartut tassunga tunngasumik. Tassani erseqqikkami uani oqallisigisatsinni Ortup saqqummiussaanut tunngatillugu kiisami 1997-imi piniartut nuannaarnartumik tamanikkut tusarlerneqarnikkuupput, kisianni nuannaarneq 1900 -kut naanissaata tungaanut sunaaffa killeqartoq, tassa erseqqissoq taanna.

Aamma tassani maani oqaseqarnissanni maluginiagara una maluginiarakku, tassaniaassiit erseqqivikkami illuinaasiortumik sulisoqartoq. Puisi matoriarmat taava tassani periarfissinneqarput inuit 24-t taakkua suliffissaaruttut. Illua tungaammi? Tassani tunisassiortuusut piniartut arlaanaatigulluunniit qanoq iliuuseqarfigineqarnissaannik qisuariartoqanngilaq aamma saqqummertoqanngilaq Naalakkersuisuninngaanniit. Erseqqissoq taanna.

Tassani politikkikkut ilutsinniiginnalersimavoq, issuaasinnaaguma ajunngila? Maannakkut Naalakkersuisut siulittaasuata taalliaasa ilaani ima allassimaqarpoq: "Angussuusarmata piniartuusut nipaallutik inooqataasut". Taama eqqorneqaraluaramik ataasinnannguarluunniit qisuarianngilaq naammagittaalliorluni, kisianni nalunngereerparput angallateqartut pinngitsuunngiivillutik akiligassamikkut kinguaatsoortussaapput. Piniartuinnaangitsut aamma aalisartut saniatigooqartut piniartut taakkua.

Soorunami IA-kut oqaaseqartuata Maliinannguup saqqummiussaa ilumoorpoq, periarfissinneqartariaqartut unitsitsigallarnissaannik, isumaqarpunga kisiat taanna naammanngisoq, aamma Kattusseqatigiit tassani aamma eqqaavaat aningaasarsiorneq, kisianni kingusinnerusukkut Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqarnera assut tuppalliallaatigivara taakkua akiligassat tungaatigut misissuiffigineqarnissaat taanna ammaffigineqartoq.

Taamaattumik uanga piniartoqatikka sinnerlugit oqarusuppunga, isumaqarpunga unitsitsiinnarnissaq naammanngitsoq, taassuma tunisassiorfittut aallartittuugaluup Puisi A/S-ip matuneraninngaanniit piniartut akiligassamikkut eqqorneqartut arlaatigut matussusiivigineqarnissaannik periarfissamik piaarnerpaamik ujarlertoqartariaqarpoq. Periarfissaq siullerpaaq taannaavoq. Taavalu mikinerpaannguamilluunniit ullumi tassanngaanniit inuuniaqqinnissaanni, tassaasarmata piniartut aalisartut arlalissuarnik ilaat qitornaqartartut, aamma akiligassaqartut allatulli, qullernut allanullu illunullu, tamakku aamma isumaqarpunga eqqarsaatigineqartariaqartut.

Oqaasiaasaqarnaraluaqaaq, kisianni taama naatsumik oqaaseqarlunga assorujussuaq piniartoqatikka sinerissamiittut, tassani aamma tusarnaartut uani tamaginnut saqqummersinneqarmata sapinngisamik tunisassiorfik taanna ajutooraluartoq ammaqqinniarneqarnissaa anguniarneqassasoq. Taanna aamma uanga kissaatigaara assut. Qujanaq.

Daniel Skifte, Atassut:

Qujanaq. Apeqqutinukua marlussunnguit inissinniarlugit taamatut immikkut qaqisunga. Siullermik Inuussutissarsiornermut naalakkersuisoq Simon Olsen Atassummut tunngasumik oqarpoq akuersaaruminaattillugit assigiinngitsut ilaatigut Atassutip nipaa, kisiannili assigiinngitsunik iluarisimaarinnittorujussuuvoq. Taamatut Atassumminngaaniit nipeqarpugut peqqutigalugu naalakkersuisut akissuteqaataanni erseqqissumik takusinnaasiman-nginnatsigu akuerisinnaanagulu naalakkersuisut apeqqut taanna pillugu qanoq iliorniarpat? Taanna akineqanngimmat taamaattumik taamatut nipeqarpugut. Akissuteqaamminni erseqqissumik oqaatigisimassuuppassuk taava nipi allaanerusssagaluarpoq. Ilumoortoqarpoq ilumoorlunilu imatut oqartoqarmat Atassut akisussaaqataavoq. 1997-mi pileqqaarmat, aap tassani akisussaaqataavugut taanna qimarratigineqassanngilaq. 1998-mi peqataavugut pilersaarut tusarnersoq nuannersoq, aamma tassani qimarratiginnissanngilagut. 1999-mi tunisassiorfik april-mi qinersereernerup kingornatigut pilersinneqarpoq, taamaattumik taanna aallaavigalugu oqaatsit ilusilersorpavut, tassani Atassut sunnguamilluunniit qimaaniartumik nipeqarani tikkuaasinnaasariaqarpoq isorisaqaruni. Tassalu inissikkusutara. 1999-mi pisimavoq, 2000-i aallartilaarnerani qanoq pisoqartoq erseqqissarneqareermat annerusumik oqaaseqarfigissanngilara. Aamma annerusumik oqaaseqarfigissanngilara Mikael Petersen -ip Finansudvalgi pillugit nalunaarutinik imaluunniit ilisimatitsissutinik ilaatigut erseqqinngitsunik oqaaseqarnera, taanna akineqareerpoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata oqaasii pillugit naatsumik imatut oqassaanga: Maluginiarpara partiit tamarmik isumaqatigiissut ullumikkut oqallinneq una, tassa § 35 malillugu ingerlasoq taanna aalajangiiffiusinnaanngimmat qanoq iliortoqartariaqartoq. Oqareernittuut naalakkersuisut akissuteqaamminni qanoq iliortoqarnissaanik oqanngillat, taamaattumik taanna ujartorsimavarput qujanaqaarlu naalakkersuisut siulittaasuata erseqqissumik oqaatigimmagu tassa maannakkut kurator-it sulisinneqartut, taamatummi akissuteqaamminni oqartuuppata taava uagut taanna qaffattissanngikkaluarparput. Qujanarporli partiit tamarmik misissuisoqarnissaanik misissuissamik oqaaseqarmata. Aamma tassunga tunngatillugu eqqaasitsissutigisariaqassaaq, oqarnissara unneqqarinnermik peqquteqaannarpoq, Namminersornerullutik Oqartussat 100% -mik Pusisi A/s piginngilaat, taamaallaat 48% -at pigaat taamaattumik Pusisi A/S-mut tunngasumik akisussaaffitta iluani iliuuseqarsinnaanerput taanna aallaavigissavarput. Tassa 48%-nnaa pigaarput, kisiannili uagut inuiaqatigiit aningaasaataat paarissagatsigit periarfissap taassuma iluani qanoq pisoqarnissaa alaatsinaattariaqarparput, taanna pisussaaffigaarput.

Naggataatigut oqaatiginngitsoorusunngilara Atassumminngaanniit Vittus Mikaelsen qutsaviginiarakku. Oqaatsitit imartuujupput aamma mandetime-nut tunngasumik. Taakkua iluanniippoq aamma soorlu oqallisissamik qaffatitsisup pialiussatut taasaa maannakkumut akineqanngitsoq, tassalu piniartut aalisartullu tunissassiorfimmut tunngasumik angallatiminnik allanngortiterigaluarlutik imannarsuaq aningaasartorsimasut, taakkua erseqqissumik akineqanngillat.

Godmand Rasmussen, Atassut:

Qujanaq. Uanga aamma naatsunnguanik ilanngussaqalaarusuppunga. Siullermik oqaatigissavara akisassakka arlallit Daniel -ip akereermagit taakku unitsiinnarallarpakka.

Nunatta oqaluttuarisaanerani takornartarinngilarput naalakkersuinikkut inuiaqatigiinnut pitsaanerpaamik angusaqartitsiniartarneq suliffeqarfinnik arlaatigullu aallartitsisarneq, aamma tamanna nuannersuuvoq. Kisiannili aamma illuatungaatigut takornartarinngilagut aallartisaraluakkat aallartitarpassuit ilaatigut immaqa tunngavilersornerlugaasumik pissuteqartumik aamma nakkaannartoortartut tamakku amerlavallaaleqaat. Tupigusuutigilluinnarpara tusagassiutaannartigut malittarinnittaraluarluta suliap taassumap ingerlatinneqarsimanera ima pipallataasimasorinartoq allaat tunngaveqarpianngitsumik Kina -mi allaffinnik pilersitsiortuisoqarsimalluni. Assigiinnarsimassagaluarpaa immaqa tunisassiorfiup pisortaa oqarsimasuuguni: Nappartaq una imermik immeqattaarniarsiuk taratsumik, ulikkaarnera ima akeqartassooq. Tassa naleqanngitsumik aningaasanik pinnguarneq.

Oqaaseq oqaasitoqaq uani eqqarsaatinniitippara soorluli immaqa oqarfigisariaqarsimassagaluartoq torrullugit, uuma illulioraluarami ininngitsoorpaa. Taanna ussataavoq. Mikael Petersen oqaaseqarnermini oqaaseq atormagu unneqqareqatigiilluta, isumaqatigilluinnarpara tassuuna. Kisiannili aamma unneqareqatigiittoqarsimannginerat soorluuna ersernerigaa piffissaq kingulleq immaqa tikillugu ingerlatap pitsaasumik ingerlanneqarsimannginera oqariartuutigineqartarnerat killeqartarsimaqisoq. Taanna miserratigineqarsinnaagunanngilaq. Uani assortuuttut marluk mandtiimit pillugit nuannarivakka. Naalakkersuisut marluk aappaa mandtimet 5000-it taakkua assut Atassutip tasai qujaruppai, aappaatali eqqaaneqarneri aamma ajoralugit. Taanna ajornartorsiulenermi takornartaanngilaq mandtimenik ikiorsiisarneq, kommunimmi namminerpiaq aamma Landskarsimut akileraarutigut annertuupilussuarmik tunioraasarput pingaartumik %-tuumik akileraarutinik pilersuiffillit.

Uanga isumaqarpunga pisuutitseqattaarnerit taakkua qassissaanik ilinniarfigsariaqarigut pisuutitseqattaarnerit immaqa inussiornertaqarpallaartinnagit, kisianni ilikkajuippuigut, ilikkajuitsorujussuuvugut. Aningaasat millionit qassimmitaava ullumikkut annaareerpai nunatta eqqarsaatigilluangaanngitsunik pilersaarusiornerlunnikkut pisarsimasut. Partiimi sumiikkaluaruttaluunniit inuiaqatitsinnut taanna nassuierutigisariaqalerparput, sumiinnerput piinnarlugu immitsinnut illersorunnaarluta.

Atassummiit oqaatigiuartagarput unaavoq: Inuup ataqqinaatigisarpaa kukkunerminik nassuerutiginnittarnini. Kukkunigut inuiaqatigiinnut tamanut ersarissumik oqaatiginiartigit, taava ikiorneqarnissarput tassani inuiaqatitsinni qaninnerpaamiissooq, matuiinikkut kikkunilluunniit paasineqarsinnaanngilagut, ersarissumilli aatsaat nassuernikkut sunaluunniit aatsaat ikiorsiinikkut saqqummertarpoq.

Uani oqaluttuni eqqaaneqallattaavoq Atassut aamma peqataasimasoq, aamma ilumoorpoq: Aningasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aamma eqqaaneqallattaavoq aamma taassuma nalunngikkaa Anders Nielsson -ip. Siunertarmi ajorsimanngeqaaq, kisianni una Mikaelip oqareerneratuut unneqareqatigiinneq immaqa tassani amigaataasimasoq. Uanga toqqaannartumik kikkunnilluunniik inunnik pisuutitserusunngilanga, kisianni aamma misiginneqatigivakka soorunami taamannak isumalluarnartigisumik isumalluarsaarneqareersimasut Nanortalimmi piniartut, aammalu siniariammi nalunngilarput tunitsivimmut tassunga pisoqartussaasimagaluartoq tunisassiornikkut pilersaarut pitsaasumik ingerlasimasuuppat. Kisianni uggornarpoq taassuma pissusissamisut ingerlasimannginnera aamma neriunnaqaaq taanna unitsiinnarnagu taamatut ingerlariaqqittoqarsinnaanissaa siunissami qanortoruna pitsaasumik anguneqarniarili.

Taava naggataatigut erseqqissaqqittariaqarpara arlaatigut eqqortikkaangatta immitsinnut illersorunnaarluta suleqatigiinniarta, nukiit avissaartuukkaangamik atorfissaaruttarput, ataatsimoorussivissarput ullumikkut pingaartorujussuuvoq nunatta aningaasarsiorneranut tunngatillugu.

Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Pilersuinermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq:

Tassa toqqaannarluni Atassut aperivoq Nanortalimmut atatillugu, Nanortalimmi imeqarfilk pitsanngorsarneqarnissaanut tunngatillugu, taavalu aamma Nanortalimmi timmisartunut suluussalinnut mittarfeqarsinnaanisaanut tunngatillgu.

Tassunga isumaqarpunga pisariaqartoq massakkuut akissallugu taannartaa, tassami massakkut inuiqatigiit Nanortalimmiut naammaginartumik imeqarput, kisiannili suliffeqarfimmik nutaamik imermik atuisumik Nanortalimmut inissiissagaanni, taava tassani misissueqqissaarneq aamma piariaqartussaassaaq imeqarneq eqqarsaatigalugu. Tassani misissuinerit assigiinngitsut ingerlareernikuupput, kisiannili sorleq pitsaanerpaassanersoq aamma tassani misissoqqinneqartussaassaaq, tassami aningaasartuutissat massakkut tassunga tunngasut oqaluuserineqarput aamma misissuinerit takutitaat 10 miollionininngaanniit 200 miollionit tikillugitannertussuseqarput.

Taava mittarfiliornissamut tunngatillugit, tassa qanittukkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 24 oqaluuserigatsigu tassani aamma saqqummiupparput mittarfiit suli minnerit sananeqarsinnaanissaat siunissami tunngavissat massakkut misissorlugit aallartinneqartut, taannalu innersuussutigissavara.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik Naalakkersuisut qanoq iliorniarnerannik Atassutip siulittaasuata apeqquteqarneranut aammagooq Naalakkersuisut akissuteqarnitsinni erseqqivissumik taanna taasimannginnatsigu, tassa selskabip ingerlasinnaajunnartup sinnerinik ingerlatitseqqittussanik toqqaasimaneq, taanna nalinginnaasuuvoq. Ilisimaneqartoq tassaavoq selskabi sunaluunniit ingerlasinnaajunnaaraangat taava skifterettimik taaneqartartoq, eqqartuussivimminngaanniit toqqaasoqartarpoq kikkut taassuma manngukui selskabip susinnaajunnaartup isumagissaneraa isumannaarneqarnissaa tikillugu, tassanilu eqqunngitsumik iliortoqarsimanersoq akisussaatitsisoqassanersoq ilanngullugit. Naalakkersuisuni pisariaqartissimanngilarput tamakku tamaasa immuttorfimmut ikereerlugit sioraasalereerlugit oqummiussassaannanngorlugit tamaviisa oqaluuserinissaat, naatsorsuutigigatsigu Ataatsimiititami aamma partiimi siulittaasutut ilisinasassagut aamma tamakkuninnga ilaqartariaqartut.

Qanoq iliuuseqarnissaq Naalakkersuisut iliuuserereerpaat, tassa akiliisinnaajunnaarneq pilereermat konkursertoq paasineqarpoq, konkursertutullu isumaginnittussat nalinginnaasumik kikkuusut aamma Atassutip siulittaasuata ilisimareertariaqarsimagaluaraa uanga naatsorsuutigiluarpara.

Taava tassunga tulliullugu Vittus Mikaelsenip oqaasiinut, tassa piniartut uniatsiaararsortut, minnerunngitsumik taqqavani puisip inissineqarfigisimasaata eqqaaniittut suneqanngivissut saniatigut sulisuugaluartut, sulisuusimagaluartut taakkua isumagineqartut, periarfissat iluaqutaasinnaasut sunniuteqarfigisinnaasagut tamakkerlugit atorniaratsigit Aalisarnermut Inuussutissarsiornermullu Naalakkersuisup akissuteqaammini taavai, ilaatigut Nuna A/S aammalu Ammerivik Great Greenland ikiortigalugit iliuuseqarasuarnissaq sunniuteqarfigisinnaasagut atorlugit annernartoq minnerpaaffissaaniitinniarlugu ilungersorluta suliniuteqarpugut. Qanoq iliuuseqan-ngilluinnaqqissaartutut oqaaseqarfigineqartariaqanngillat, tunniutiinnannginnissaq ajornartoorluinnarnermi taanna ullumikkut ataatsimoorfigisariaqarparput, taanna toqqammavigalugu Naalakkersuisut suliniarpugut.

Kiisalu ilumoorpoq isummat ajunngitsussanik isumalluartut imaaginnavissimapput, 1997-imi ilaatigut suliffeqarfimmik Nanortalimmut nuussinissaagaluamut taarsiullugu aningaasat ilaat taqqavani suliffissaqarnermut iluaqutaasussamut ikkunneqarsimammata, taannalu Naalakkersuisut siulerisimasaatta tutsuigalugu ingerlassimavaat, ilaatigut selskabimik Puisitut ittumik pilersitsinermikkut, taavalu aamma julimi '98-imi Naalakkersuisut akuerisimavaat Puisip siulersuisorisimasaasa taamanikkut niuernikkut toqqammaviginiarlugit saqqummiutaat Naalakkersuisunut, Naalakkersuisuninngaanniit taamanikkut akuerineqarsimapput.

Taamatut akuersaarneq ingerlajuarsimavoq, naak ilisimagaluarlugu niuerfik nutaajusoq, nioqqutissat nutaajupput, niuerfiit nutaajupput, pisisussat qularnartortalerujussuugaluartut Naalakkersuisut siulitta, uagut Inatsisartut siulitta ullumikkut Inatsisartuusut toqqammavigalugit aningaasalersueqataasimavugut. Soorunami uigileriiaartumik akisussaafiit qanoq agguataarneqarsimanersut tassani ilisimasariaqarpoq, tassa Naalakkersuisut piginniittuusimagunik Inatsisartut tunuliaqutaralugit, isumagisassaat suuppat? Siulersuisut, selskabini siulersuisut isumagisassaat suuppat? Ulluinarni ingerlatsisut selskabini isumagisassaat suuppat? Tassunga tunngatillugu aktieselskabit pillugit inatsimmi § 54, immikoortoq pingajuat imatut oqaasertaqartoq Inatsisartunut ilisimatitsissutigissavara.

Paragraffimi tassani, immikkoortumilu tassani erseqqissarneqarpoq selskabimi siulersuisut ingerlaavartumik selskabip aningaasaqarnernut tunngasut, akiliisinnaaneranut tunngasut malinnaavigiuassagaat, taavalu aamma siulersuisut pissutsit tamakkununnga tunngasut isummersorfigiuassagaat, aningaasarsiornikkullu illersorneqarsinnaanersut isummerfigiuassagaat.

Taamatut selskabiliortarsimanitsinni tamakku ilisimasimanngikkutsigit ajuusaarnarpoq, selskabini siulersuisut oqartussaaffeqarput, inatsinik toqqammaveqartunik, Naalakkersuisut oqartussaaffeqarput Inatsisartunut akisussaatitaanermik kinguneqarsinnaanermik killiligaasumik. Tamakku ilisimavagut, taamaatumik Mogens Kleistip Kattusseqaatigiit sinnerlugit, taavalu aamma Anders Nielssonip oqaserisaannut tunngatillugu apeqqutigerusutara saqqummiutissavara.

Siullermik Mogens Kleist oqarpoq Inatsisartut naammattumik Naalakkersuisuninngaanniit paasissutissinneqarsimanerpat? Naalakkersuisut sorliit pineqarnerput, qularnanngilaq maannakkut Naalakkesruisuusut pineqarsimassapput. Ukiarmi ilassutitut inatsisissap aappassaata aappassaaneerneqarnerani oktoberip 18-anni Inatsisartuni maani oqaluuserigatsigu Naalakkersuisut sinnerlugit qularnaveeqqusiinissamik Puisip siulersuisuisa kissaatigisaat Inatsisartunut saqqummiuppara, imatut oqaaseqarlunga. Imminut issuassagama Siulittaasoq aperinngikkaluarlugu, imatut taamanikkut oqarpunga: "Puisi A/S-ip taarsigassarsisitsisuanut 12 mio. kr.-nik qularnaveeqqusiinissaminnut Naalakkersuisut piginnaatinneqarnissaminnik aappassaaneerinninnermi allannguutissatut siunnersuuteqarput. Tamatuma siorna Puisi A/S niuernikkut atugassaritaasut tunngavigalugit taarsigassarsinissaminik qinnuteqarsimavoq, taarsigassarsisitsisulli Puisi A/S-ip aningaasaqarnera naliliiffigisimavaa Namminersornerullutillu Oqartussat Puisi A/S-imik piginneqataanerat tunngavigalugu qularnaveeqqusiinissaannik noqqaaffigisimallugit. Tamatumuuna takuneqarsinnaavoq niuernikkut atugassatitaasut tunngavigalugit aningaasalersorneqarsinnaanngitsoq, taamaammaat Inatsisartut ilisimasariaqarpaat, Puisi A/S-imut qularnaveeqqusiinneq nangiarnartortaqarsinnaasoq."

Taamatut oqaaseqareersugut Naalakkersuisuninngaanniit suli tutsuiginninneq qularnarsimanngeqaaq, Inatsisartuni partiit amarmik 12 mio.-inik qularnaveeqqusiinissaq tamarmiullugu akuersaarmassuk.

Taavalu Anders Nielssonimut Atassutip oqaaseqartuanut apeqqutigissavara, Naalakkersuisunut akisussaaffimmik sumiginnaasimasut kinguneqartariaqartuni tassani Naalakkersuisut sorliit pineqarpat, ullumikkut Naalakkersuisuusut imaluunniit Naalakkersuisut siulivut?

Ullumikkut Naalakkersuisuusut pineqassappata Mogens Kleistimut aammalu Anders Nielsonimut oqaatigissavara, uani qitiulluinnartutut qularnaveeqqusiinermi uanga inissisimasimanera aallaavigalugu qanorluunniit mikitigisumik aporfissaqartikkusunngilara, Inatsisartut namminneq nalilissappasssuk uanga sukumiisumik Inatsissartunut qularnartoqanngitsumik paasissutissiissimanera, imaluunniit paasissutissiissimannginnera, Inatsisartut taanna ilissi isummerfissaraarsi, uanga isummersorfigissanngilara, oqaatsikka taamanikkut issuaqqillugit oqaatigereerpakka.

Taavalu Anders Nielssonip ilaatigut imeqarnermut tunngasut aammalu ujaraaqqanik qallikkamik mittarfiliornissamik tunngasut taakkartorpai. Imeqarneq Inatsisartut Naalakkersuisullu '95-imiit '99-imut aamma taamani amerlanerussuteqarfiginngitsooqattaagaat imeqarnermut aaqqiissutissaq, ullumikkut suli aamma amerlanerussuteqaataanmgitsoq, Atassutikkut Siumukkullu suleqatigiikkallarmata amerlanerussuteqataanngitsoq, ullumikkut Inuit Ataqatigiit Siumukkullu suliassaminnut ilanngutissagaat noqqaassutigeqqinneqarpoq, tassanilu eqqaamasariaqartoq tassaavoq nuna tamakkerlugu tulleriiaarinermi nunatta immikkoortuini pisariaqartitsinerit tamaasa najoqqutariniarsaralugit aningaasalersuiniartaratta, aamma Anders Nielssonip Atassut sinnerlugu oqaaseqarnermini ilisimareeraluarpaa ukioq maannamut 2 mio.-inik aningaasaliisoqarpoq Atassutip aamma ukiarmi akuerseqataaffigisaanik mittarfiit ingerlatseqqinnissaannut, mittarfeqanngitsut ullumikkut mittarfiliorfiginissaannut suli pilersaaruteqqarfigineqanngitsut mississuiffiginissaannut, kisianni Anders Nielsson aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititami ilaasortatut ilisimaluuinnartariaqarpaa Landskarsip killilimmik aningaasanik pigisaqarnera. Tassunnanakkut pilersaarutinik aamma nammineq killiliisuusarmat.

Per Rosing Petersen, Siumut:

Tassa siullermiguna qaqigama Maliinannguaq Markussen Mølgaardimut oqaatsikka Otto Steenholdtimut aamma apuutilaaginnarniarlugit, tusaasimagunannginnamigit, tassa Maliinannguaq Markussen Mølgaardip oqaaseqaammini ilaatigut innersuussigami, kisianni Otto Steenholdtip aamma nalunngilaa una apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnerummat innersuussisoqarsinnaan-ngitsoq ataatsimiititalianut, soorlu aamma arfininngormat immikkut pikkorissartinneqaratta tassuuna ilisimatinneqartugut, aamma taanna tunngavigalugu eqaasitsissutigissavara Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq aktieselskabinik misissuisinnaatitaanngilaq maannakkut suleriaaserput tunngavigalugu. Taannalu ilaatigut aamma Mogens Kleist-ip eqqaavaa, aamma Mogens Kleist Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut ilaasortatut nalunngilaa maannakkut suleriaaserput nutarterlugu ingerlakkipput, aammalu tamakkua suleriaatsitsinnut atatillugu suliariniakkatta ilagigaat, aammalu taanna una oqallinneq tunngavigalugu ilimagilluinnarpara tapersersorneqarumaartoq tamanit, taanna ukioq manna qaquguussanerpoq saqqummiukkutsigu.

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Ataasutip tungaanninngaaniit oqaaseqartut pingasut naatsukullannguamik akissuteqarfigissavakka, tassa siullermik Daniel Skift-ep oqaatigaa erseqqarluttuminngooaq oqaatigigiga Finansudvalgip, tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paaissutissinneqarsimanera. Tupinnaqaaq erseqqarluttumik oqarsimasutut taasinnaammagu, tassami oqarama Finansudvalgi ilisimatinneqartoq, aamma ilisimatitsissutit taakkua ammalluinnartut taakku nuannaarutigigigut. Immaqa qallunaatut oqalussimagaluaruma ersarissumik paasisimassagaluarpai Daniel Skift-ep.

Guulumaamut tunngatillugu oqaatigissavara unneqqarissumik pissuseqarnissaq, tassa taannarpiaq pillugu oqaatigigiga Finansudvalgi, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarsimasoq. Anders Nielssonip tamanna uparuarpaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarsimanngitsoq. Aappassaanerami qaqilluni oqarpoq ilisimatinneqarsimasoq. Kina unneqqarippa taava?

Aamma Anders Nielsson nammineerluni erseqqissumik oqaatigereermagu Finansudvalgi, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq februarip 18-ani ilisimatinneqartoq, taamaattumik oqaatitsigut paatsooqqatigiissimagutta taanna ajunngilaq, tassami oqaatsit oqqat assigiinngitsut marluk atorlugit maani oqalukkatta, kisianni qularutiginngilara suliassatigut tassunga tunngasutigut pingaaruteqarluinnartutigut ingerlariaqqinnissaq aamma suleqatigiiffigissagipput.

Siunnersuuteqartumut tunngatillugu angallatinut tunngasoq taanna imatut oqaatigissavara, soorunami Siumumi oqallisigaarput piniartut angallatinut naleqqussarlutik imaluunniit tunisasiorfissamut naleqqussarlutik angallatitigut aningaasatigut aamma kinguneqartumik eqqanaassarsimasut eqqarsaatiglaugit soorunami taakkua pitsaasumik pineqarnissaat Siumuminngaanniit aamma siunertaraarput, tamanna pillugu Naalakkersuisut qanoq iliuusissaat naalaassavagut.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Suli arlaliupput nappaaqattaattut, aamma suliassaq qanoq ingerlasoq nalunarunnaalereermat nalunanngereermat qinnuigissavakka kingulliit naatsunnguamik oqaaseqarniaqqullugit. Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit Oqaaseqartuata avataatigut. Taavalu tullerissavaa Simon Olsen.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, tassa Inatsisartut siulittaasuata eqqortumik oqarneratuut tassa imaappoq suliaq qanoq ingerlalernersoq tassa nalunarunnaalerpoq, tassami maannakkut akunnerit marlu-ngajassuit una sammilereerparput, taamaammat aamma arlaleriarluni periarfissaq, tassa tusarniaatitsisinnaanermut periarfissaq taanna maani oqallinermi oqaatigineqartareermat periarfissaasoq siunnersuutissaqarpugut.

Kisiannili erseqqissaqqaartigut una, tassa kuratorip sulinera unitsinneqanngikkaluarluni, tassa ingerlaannassaaq aammalu Inuit Ataqatigiinni isumaqaratta Inatsisartut aningaasalersueqataasimasutut tamatumani immikkut aamma pisussaaffeqartugut, taavalu aamma tamatumani suliffeqarfik pineqartoq aktieselskabiunera aamma aporfiusariaqanngitsoq, tassami aningaasalersueqataagatta uagut maani Inatsisartuni, taamaammat oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqinnissamik siunnersuuteqalersaarpugut, imaapporlu:

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suliariaasianni § 50 innersuussutigalugu Inatsisartut oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqipput imaattumik tunngavilersorlutik:

Taanna uteqqilaarlara, taanna ajornanngilaq allamik isumaqartoqaraluarpalluunniit taanna ajornanngiivippoq aamma folketingimi ukiorpassuanngortuni taanna periuserineqartuartarpoq, tamanna periarfissaq maani aamma Inatsisartuni atorluartareerparput, tassa imaattumik Inatsisartut tunngavilersorlutik oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqinnissaat siunnersuutigivarput:

Inatsisartut pingaartilluinnarmassuk Puisi A/S-imut atatillugu suliap ingerlasimanera kinguneralu misissulerneqartariaqartoq, tamannalu anguniarlugu Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiitialiaat Inatsisartut suleriaasianni § 21, immikkoortoq 1-imik tunngaveqarlutik Inatsisartut 2000-imi upernaakkut ataatsimiilersinnagit tusarniaanermik ingerlatitseqqussammatigit, Inatsisartut oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqipput.

Tassalu taanna Inatsisartut siulittaasuanut tunniutissavara, aammalu maani Inatsisartuni gruppit siulittaasuamnut aamma tunniutissavara.

Ole Lynge, Inatsisartut siulittaasuat:

Tassa tunniunneqartoq najoqqutaralugu pissusissamisuussooq isummersorfigineqaqqaarnissaa partigruppininngaanniit. Halv timi maannamiit periarfissaqartippatsigit.

Sisamat qeqqanut naapeqqissuugut.

Ataatsimiinneq unikkallarpoq nal. 15:00.

Ataatsimiinneq nanginneqarpoq nal. 15:52

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa immikkoortup 25-p oqaluuserinera nangissavarput, Puisi A/S-ip qanoq ingerlanerata sukumiisumik nalunaajaassutigineqarnissaanik apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq. Unillatsianermi tassa partiit iluminni oqaloqatigiissimapput, nappaavoq siullermik Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Tassa uninngillatsiarnitsinni Inuit Ataqatigiit inatsisartuni ilaasortaatitaaninngaanniit Inatsisartut suleriaasianni § 50 innersuussutigalugu siunnersuuteqarsimavugut, tassa oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqinnissamut siunnersuut.

Uani oqaatigerusupparput, tassalu Siumut Inuit Ataqatigiillu ataatsimeeqatigeereerluta taanna Inuit Ataqatigiit siullermik siunnersuutigisimasarput maanna tunuartillugu, kisiannili massakkut nutaamik siunnersuuteqassalluta, tassa oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqinnisamik siunnersuut nutaaq. Tassani aamma soorunami § 50 taanna, tassa Inatsisartut suleriaasianni innersuussutigineqarpoq, imaapporlu:

Inatsisartut suleriaasianni § 50 innersuussutigalugu matumuuna kinguliini taaneqartunik tunngavilersuuteqarluni siunnersuutigineqarpoq oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqittoqassasoq. Inatsisartut paasivaat Puisi A/S-ip siulersuisuisa ingerlatseqatigiiffik akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigigaat, taamaammallu Inatsisartut Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiittitaliaanut kaammattuutigissavaat Inatsisartut 1999-imi ukiakkut qularnaveeqqusiussaannut tunngasut misissoqqullugit, taamaalillutik Inatsisartut oqaluuserisassamut ullormut ingerlaqqipput.

Taannalu maanna Inatsisartunut ilasortanut aamma agguaanneqareerpoq, aammalu maannakkut Inatsisartut siulittaasuanut tunniutissavara.

Ole Lynge, Inatsisartut siulittaasuat:

Tassa oqaatigineqartutut; siullermik Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit oqaaseqarusuppoq, tullerissavaa Daniel Skifte.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Oqaatigisariaqarpara Kattusseqatigiit sinnerlugit IA-p Siumullu qujanartumik suleriaaseq naapertorlugu massakkut iliuuseqarnialermata. Siunnersuutigineqaraluartoq siulleq suleriaatsimut naapertuutinngimmat, uagut Kattusseqatigiinniit maannakkut saqqummiunneqartoq isumaqatigalugu aamma taaseqataaffigissavarput.

Daniel Skifte, Atassut:

Ataasumminngaanniit saqqummiunneqartoq una kingulleq , taannaa aamma isumaqatigaarput akuersaassallugulu, taavalu taamatut kaammattutiginninneq naammassineqassanngikkaluarpat taava Atassumminngaanniit oqaaseqaatitsinni aallaqqaataani erseqissumik taariikkatsinni siunnerfik qaqeqqikkumaripput nalunaarutigissavara. Taamaattumik siunnersuutigineqartoq Siumuminngaanniit Inuit Ataqatigiinniillu una akuerissallugu taaseqataaffigissavarput.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa taamaalillugu taasissutigissvarput partiit Kattusseqatigiillu aamma isumaqataallutik nalunaarput, imatut § 51 naapertoorlugu siunnersuut: Inatsisartut paasivaat Puisi A/S -ip siulersuisuisa ingerlatseqatigiiffik akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigigaat, taamaammallu Inatsisartut Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanut kaammatuutigissavaat Inatsisartut 1999-mi ukiakkut qularnaveqqusiiussaannut tunngasut misisoqqullugit. Taamaalillutik Inatsisartut oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqipput. Apeqqutigssavara tamanna kikkut isumaqatigineraat. 29-it.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa najuuttut tamarmik. Tassa taamaalilluni oqaluuserisaq tassunga killeqarpoq. Oqaluuserisaq naammassivoq.