Oqaluuserisassani immikkoortoq 24 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulitaasuat.
Ruth Heilmann, siunnersuuteqartoq, Siumut:
Tassa
nunatta qeqqani ilaasortaateqarnikkut pingaartumillu nunaqarfiit
angallavigineqarnerisa naligiinnerusumik iluarsartuussiffigineqarnissaannik
siunnersuuteqarpunga.
Pingaartumik
nunatta qeqqani nunaqarfinniittut imaatigut angallannikkut kiffartuunneqarnerat
naammaginanngitsumik ingerlanneqarpoq, aatsaallu taamak tassa aamma ukiuunerani
ilungersunartigaluni. Tassani Atammimmi Napasumilu ajornartorsiutaasut
assersuutissaqqissuupput.
Taakkunani
assartuut Angaju Ittuk ilaasussanik ikittuinnarnik ingerlatsisinnaasoq kisiat
ukiuunerani isumalluutigissallugu naammanngilluinnarpoq. Tassami arlaatigut
ajutoornersuaqassagaluarpat aamma aperisoqarsinnaavoq, sillimaniarneq
qanormitaava ittoq piareersimaffigineqarpa?
Ilinniartut,
atuartut, napparsimasut allallu angalaniartut angallatinik aammalu ilaatigut
aalisariutaasunik allaat atuillutik ilaasussanik assartuineq
ingerlattariaqartarpaat. Aalisagaqarlualerpallu taava suna periarfissaassava?
Aammalu
qeqqani timersornikkut unammiuaarnerit allatigullu aaqqissuussiniarnerit
ingelanneqarniaraluit ilaatigut taamaatiinnarneqartariaqartarput imaluunniit
peqataasussaagaluit uniinnartariaqartarput, angallanneq aporfiulluni, tamanna
aaqqissuilluarniartunut kiputtoortitsisaqaluni.
Kiisalu
takornariartitsinikkut siuarsaaleruttorfimmi naleqquttuunnngilaq angallannikkut
taamatut qeqqani inuttunerpaami sikunerlu ajortumi ingerlatsiniarnerup
eqartigiuarnissaa.
Pissutsit
taamaattut akueriuaannarneqarsinnaanngillat aaqqiissutaasinnaasumik
iliuuseqartariaqarpugut, tamannalu Inatsisartuni sukumiisumik
oqaluuserineqartariaqarpoq.
Siunnersuutigineqarsinnaavoq
siusinnerusukkut aamma Aviaq Ittuk qeqqani ilaasortaatitut atuunnera
uterteqqittariaqartoq.
Ataqatigiissaartumik
ajutoornissamullu sillimmartaarluni angallannikkut pilersaarusiornissaq
pingaartuuvoq, tassani talittarfeqarnikkut pissutsit
eqqaaneqarsinnaalluartuupput, soorlu aamma Arsummi, Qassimiunilu pissutsit
imaannaanngitsut arajutsisimanngilagut aaqqivigineqartariaqarlutillu.
Aamma
isumaqarpunga nunaqarfinni ilaasortaateqarnikkut kiffartuussinerup
akisussaaffigineqarnera ersarissumik inissinneqartariaqarpoq, tassa Royal
Arctic Bygdeservicep tamakkiisumik akisussaaffigisinnaavaa, imaluunniit Arctic
Umiaq Linemit akisussaaneq tamakkiisoq tigummineqarsinnaavoq.
Kiisalu
aamma talittarfeqarnikkut akisussaanerup maanna INA A/S-miinnera ilumullu
tassaniittuarnissaa pisariaqarnersoq ilanngullugu ersarissarneqartariaqarpoq.
Qujanaq.
Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu
Naalakkersuisoq, akissuteqartoq:
Inatsisartunut
ilaasortaq Ruth Heilmann nunatta qeqqani pingaartumillu nunaqarfinni imaatigut
angallassineq pillugu apeqquteqarpoq.
Nunatta
qeqqani nunaqarfiit assartuutinik ilaasartaatigiutigisunik imaatigut
kiffartuunneqarput. Maniitsoq aallaavigalugu Royal Arctic Bygdeservicep
umiarsuaaraa Angaju Ittuk nunaqarfinnut Kangaamiunut, Napasumut, Atammimmut,
Kapisilinnut Qeqertarsuatsiaanullu angalatitaavoq.
Napasoq
Atammillu ukioq tamaat sapaatit akunnerannut ataasiarluni Royal Arctic
Bygdeservicep assartuutaanit ilaasortaataajutigisumit Angaju Ittummit
avannamukartumillu kujataanukartumillu tikinneqartarput.
Aprilimiit
septembarimut nunaqarfiit taakku marluk aammattaaq M/S Ikaartaammit
glasfiberimik sananeqaatilimmit Arctic Umiaq Linep attartugaanit kiffartuunneqartarput.
Naalakkersuisut
usinik assartuinerup ilaasunillu angallassinerup immikkoortissimaneqarnissaat
kissaatigaat - aammattaaq nunatta qeqqani. Taamaalilluni Royal Arctic
Bygdeservice umiarsuit imarpikkoortaatit tikittarnerannut naleqqussakkanik
usinik assartuisinnaalissaaq.
Ukioq
2001-imut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutini nunatta qeqqani ilaasunik
angallassinermut tamarmut Arctic Umiaq Line A/S akisussaatitaalissaaq.
Taamaalippat
Arctic Umiaq Line A/S-ip nammineq aalajangissavaa pisariaqartinneqartunik
angallatilaassanerluni imaluunniit nunatta qeqqanik ilaasunik angallassinermut
angallassisartunik assigiinngitsunik attartorusunnerluni. Qujanaq.
Per Rosing Petersen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmann, Siumut, nunatta qeqqani immakkut
angallanneq pillugu oqaluuserisassatut siunnersuutaanut Siumumiit imatut
oqaaseqarniarpugut:
Siumup siunnertariuarpaa nunatsinni sapinngisamik sumiluunniit
naligiinnerusumik ataqatigiissaanerusumillu angallannermik
kiffartuussisoqarnissaa aammattaaq taamaappoq qeqqani nunaqarfinnut
ilaasortaateqarnikkut angallassinermi.
Taamaattumik kiffartuussineq aaqqiiviginiarlugu naalakkersuinikkut
siunniunneqartariaqarpoq inunnik angallassinerup inunnik angallassinermik
suliaqartunik tiguneqarnissaa. Arctic Umiaq Linemut paasiniaanermi paasinarpoq
qeqqani nunaqarfinnut imaatigut angallassineq piffinni allaniit naleqqiullugu
ajornerusoq.
Nunatta karsia suli annertuumik angallannermut tapiissuteqartarpoq,
tamannalu aallaavigalugu Naalakkersuisut peqqusariaqarpagut taamannak
tapiissuteqarneq aqqutigalugu piginneqartigiiffiit
pisussaaffilerneqartariaqartut sapinngisaq tamaat atorlugu naligiinnerusumik
ataqatigiissaarnerusumillu kiffartuussinissaq anguniarneqartariaqartoq
sumiiffik apeqqutaatinnagu. Tassanittaa immikkut pineqartumi nunatta qeqqani.
Aammattaaq siunnersuuteqartup kissaateqarnera naapertorlugu
akisussaaffiup pissusissamisoortumik ataatsimut inissinneqarnissaata
anguniarneqarnissaa Siumumiit iluaralugu taperserparput.
Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmannip aamma
oqaluuserisassanngortitsinermini tikitaasa ilagaat talittarfeqarnerup
akisussaaffeqarnerata ersarinnerusumik siunissami inissinneqarnissaa.
Tassani sanaartornermut sillimaniarnermullu atatillugu
saaffiginnissutaasartut manna tikillugu arriippallaamik A/S INI-p aamma
aqqusaarneqartarnerani sulianik arriillisaasarsimanera naam-magineqarneq
ajormat. Umiarsualiveqarnermi akisussaaffiup ersarissarneqarnissaanik
kissaataasoq Siumumiit paasilluarlugu tapersersorusupparput, aammalu
kaammattuutigerusullugu siunissami talittarfinnit atuisut aamma kommuunit
isumasiorluarneqartarnissaat suliniutaasariaqartoq.
Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmannip
siunnersuutaa taperserparput.
Gudmann Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:
Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmannip nunatta qeqqani nunaqarfinnut
tunngatillugu siunnersuutaa Atassummiit qimerloorluareerlugu ima
oqaaseqarfigissavarput:
Siunnersuuteqartup eqqartugaa paasinarluarpoq, ajuusaarnartumilli
nunarput tamaat isigissagutsigu pineqartoq annertuutuut nalileruminaappoq.
Tassa nunarput tamaat ataatsimut isigalugu nunatta avannaarsuani pissutsit
angallannikkut qanimut takusimallugillu misilittagaqarfigaakka, pineqartumiit
ajornerugaartut. Pisussaasummi aammalissaaq aningaasatigut inissisimaneri
periarfissarissaartuuppata, ilumut nunarput tamaat ataatsimut isigalugu
piaartumik aaqqiiviginissaa pingaaraluaqimmat.
Ilinniartut attutsiarsimasatit, atuartut il.il. taakkunani tassani
mininneqarsinnaanngilaq ilinniartoq juullilernerani annertuumik
angallanniarnikkut kipiluttunartumik atugaqalersarneri tamatsinnut
tujorminartarneri.
Oqaaseqaammi taaneqarpoq Aviaq Ittuup atulerseqqinneqarnissaa.
Tunngaviatigut tapersersornarpoq. Oqareernitsituulli nunarput tamaat
isigissagutsigut tassani pissutsit angallannikkut piaartumik
aaqqiivigineqarnissaat pisariaqartorujussuummata.
Aamma talittarfeqarneq eqqaavat. Tassani
assortorneqarsinnaagunanngivipputit, tassami taakku pitsaanerpaanngimmata.
Ukiarmi Atassummiit oqaluttarfikkut oqaatigivarput nunaqarfiit ilaanni suli
prammimik usigiartarneq atugaasoq, tamakkulu sukkanerusumik
aaqqinneqaqqunaraluaqaat kiffartuussinermut kigaalaqutaasaqimmata.
Kiisalu talittarfeqarnerup INI A/S-ip tigummineqarnera eqqaasat, tassani
isumaqarpugut una kaputartuutissallugu pissutissaqanngitsoq, allakkummi
eqqartorneqarsinnaalluarmat.
Taama naatsumik oqaaseqarluta angallannermut ataatsimiititaliami
nunarput tamaat eqqarsaatigalugu nalilersueqqissaartoqarnissaa Atassummit
pingaartillugu innersuussutigaarput.
Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortaq Ruth Heilmannip nunatta qeqqani
pingaartumillu nunaqarfinni imaatigut angallassineq pillugu apeqquteqaat
tunngavigalugu oqaluuserisassanngortitaqarpoq.
Inuit Ataqatigiini peqataaffigaarput angallassinermi suliaqartunut
pisortat annertuumik tapiiffigineqartarnerata ukiuni aggersuni
milliartortinneqarnissaanut suliniuteqarneq. Tamatumani aamma
siunertarineqarpoq ersarissarneqartariaqarmat akit akiviusut qanoq ittuunerat.
Taamatut suliniuteqarneq tamanut pisussaaffiliivoq, minnerunngitsumik
nunatsinni imaatigut silaannakkullu angallannikkut kiffartuussisunut. Pisortat
angallannikkut tapiissutaasa milliartortinneqarnissaanik suliniuteqarneq
aatsaat atuisunut pitsaasumik kinguneqarsinnaavoq angallannikkut
kiffartuussisut nutaamik aaqqissuussinerisigut, taamaaliortoqanngippat
maannakkullu pissutsit atuuttut allanngortinneqanngippata
naatsorsuutigisariaqarparput, maannakkut nunatta iluani angallanneq
akisoreersoq suli siunissami angalaniartunut akisunerulernissaa.
Inuit Ataqatigiinni maluginiarparput pingaartumik Arctic Umiaq Line
qarasaasiatigut nutarterineq aqqutigalugu sullitaminut pisariinnerusumik
pitsaanerusumillu sullissinissamik anguniagaqarluni aallartissimasoq. Tamatuma
kingunerisariaqarpaa nunatsinni imaatigut angallanikkut pissutsit ataatsimut
isigalugit pitsaanerusumik ataqatigiissarneqartarnissaat.
Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut piffissanngortoq aamma misissussallugu
nunatsinni maannakkut angallannikkut kiffartuussisut marluusut
kattussinnaanissaat siunertaralugu suliniuteqarnissaq, taamatut nutaamik
aaqqissuussinerup qularnanngitsumik kingunerisussaavaa taakku ullinnarni
ingerlatsinikkut aningaasartuutikinnerulernerat, tamannalu angalniartunut
akikinnerusumik angalanissamut sunniuteqarnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq.
Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmannip apeqquteqaat tunngavigalugu
nunatta qeqqani pingaartumik nunaqarfinni imaatigut angallassineq eqaarsaatigalugu
oqallisissiaanut tunngatillugu Inuit Ataqatigiinniit kingumut
kaammattuutigissavarput pissutsit nunarput tamaat isigalugu
aaqqinneqartariaqarmata piaarnerpaamik suliniuteqartoqaqqullugu nunap
immikkoortuini kommuunit suleqatigiiffii aqqutigalugit siusinnerusukkut
angallanneq pillugu ataatsimiititaliaasimasut pilerseqqinneqarnissaanut.
Nunap immikkoortuini kommuunit suleqatigiiffii aqqqutigalugit
angallannikkut ataatsimiititaliat kingumut pilersinneqarpata qularnanngilaq
piffinni ataatsiakkaani angallannikkut pissutsit pitsaanerusumi
ataqatigiisarneqarnissaat anguneqarsinnaassasoq, tamanut naammaginartumik.
Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut
akissuteqaataat tusaatissatut tiguarput.
Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Qujanaq.
Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmannip nunatta qeqqani ilaasartaateqarnikkut
pingaartumillu nunaqarfiit angallavigineqarsinnaanerisugut naligiinnerusumik
iluarsartuussinissamut tunngatillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnermut
imatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqaateqarniarpugut:
Inatsisartuni
ilaasortap Ruth Heilmannip oqallisissiaa paasilluarsinnaavarput, tassa
naligiinnerusumik ilaasartaateqarnikkut iluarsiivigineqarnissaanik apeqquteqaataata
paasilluarlugu pissusissamisoortutut isigalutigu.
Oqartariaqarpugulli
nunatta qeqqani imaatigut ilaasartaatit atorlugit kiffartuussineq avannaanut
kujataanut tassa sikorsuit nalaanni, kiisalu nunatta kangianut naleqqiullugu
ajornerunngilluinnarmat.
Tassami
kisitsisit nunatta naatsorsueqqissaartarfianeersut qiviassagutsigit, tassani
takuneqarsinnaavoq qeqqani angalaneq, tassa Qeqertarsuatsiaaniit Sisimiunut
1998-imi nalunaarsukkat malillugit 3.875-iusimasut kujataanilu, tassa
angallaviit Aappilattumiit Narsarsuarmut 1997-imi ilaasut 20.731-riarlutik,
98-imi 22.339-iullutik. Kiisalu avannaani, tassa Attumiit Kullorsuarmut
1997-imi ilaasut 10.190-riarlutik kiisalu 1998-imi 10.391-iullutik. Aammalu
Tasiilap pigisaani 1998-imi ilaasartaatit atorlugit angallassinerit 1.523-it
nalunaarsorneqarsimallutik. Uanilu kialluunniit nalunngilaa, avannaa kiisalu
nunatta kangia ukiukkut sikusarmata. Taamaattumillu aasaanerani
ilaasartaatitigut pisariaqartitsineq aamma taakkunani annertusarluni.
Qularutissaanngilarmi
nunatsinni ilaasartaateqarnikkut ajornartorsiuteqarpassuit tamatsinnik
ippigineqartarmata. Tassami tamakku ajornartorsiutit aallartipput Kunuunnguup
aammalu Diskop, tassa taakkua ilaasartaatit atorunnaarnerisigut ilaasartaatillu
Ittuit atulernerisa kingorna. Tassami ilaasartaatit Ittuit mikivallaartut
paasineqarput, aammalu tuniniarneqaraluaramik narrugineqaramik
tunineqanngitsoorlutik.
Taamaammallu
allatut ajornartumik aningaasarpassuit atorlugit taakku ilaat marluk
tallilerneqartariaqalerlutik. Tamannalu inuiaqatigiinnut mikinngitsumik
aningaasartuutaapput. Aammali pigujoq KNI aningaasarpassuit atorlugit
nunaqarfinni pajuttaatissatut pujortuleeqqanik sukkasuulianik pisiaqarput,
isumalluutigineqaraluaqisumik. Kisianni aamma paasineqarujoq skibstilsynimit
akuerineqanngitsut, taamaattumillu aamma takku tuniniarneqartariaqalerlutik.
Taamatut
kukkusumik pilersaarusiugaalluanngitsumillu pipallattarnerit inuiaqatigiit
akissaqartinngisaat unitsinneqartariaqarput. Angallanneq siunissami
akikinnerulertussatut neriorsuutigineqartuarpoq, kisianni nalunngilarput
billitsit akitsoraluttuinnartut, angallaffiit ataasiakkaannguit
eqqaassanngikkaanni.
Aammalu
utoqqaat innarluutillillu timersoqatigiiffiillu angalasarnerat
eqqarsaatigalugit Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut aaqqiissuteqarsimaneq
naliliiffigineqaqqittariaqartoq. Tassami aasaanerani ilaatigut takornarissat
angalanissaat pissutigiinnarlugit utoqqaat innarluutillillu
tunorlinngortittariaqartutut isumaqarfiginnginnatsigit. Minnerunngitsumillu
aasaanerata angallavigissineratalu nalaani utoqqartagut aammalu innarluutillit
angalarusuttarmata.
Naluneqanngitsutut
ilaasartaatitigut Upernavimmiit Upernavimmullu angallanneq unitsinneqarpoq,
kingornalu paasivarput Upernavimmiit Upernavimmullu ilaasartaatinik angalaneq
ingerlaannassasoq. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit angallannermut
Naalakkersuisoq aperisunnarpoq, tamanna ilumut qulakkeerneqarsimanersoq.
Aammalu
Qasigiannguit kommuneat eqqarsaatigalugu aasamut ilaasartaatitigut
kiffartuunneqarnerup ajorsiartorneranik kinguneqartussamik
pilersaarusiorsimaneq iluarineqanngilluinnartoq
naliliiffigineqaqqittariaqartutut Kattusseqatigiinniit isumaqarfigaarput.
Maannakkut
uppernarsineqarpoq, ilaasartaatitigut angallanneq
pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Ilami ilaqutariippassuit utoqqaallu
periarfissatuaraat ilaasartaatitigut angalasarneq. Taamaattorli nunatsinni
innuttaasut tunullinngorlugillusooq ilaasartaatitigut angalatitsisarneq
ajornartorsiutinngorsimavoq. Ilami oqareernitsitut takornarissat ullumikkut
ilaasartaatitigut angalasarnerat pingaarninngortinneqarsimasutut immat.
Tamakku
eqaannerusumik aaqqiivigineqartariaqarput, soorlu ilaasunik usinillu
assartuinermi killeqanngitsumik illoqarfimmiit nunaqarfimmiillu
unammillersitsisinnaanermut periarfissat ammaassiffiginerisigut. Tassani
Ilulissat assersuutissaqqipput. Angallataatillit namminersortut arlariit
takorissanik angallassinermi atorneqartarmata. Taamaalillutik Ilulissaniit
nunaqarfinnut allanullu pisortatigoortumik angallassineq annerusumik
atorneqartarani.
Taamatut
oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit kissaatigissuarput nunarput tamaat
ataatsimut isigalugu imaatigut angallassineq pillugu angallannermut
ataatsimiititaliaq nalilersueqqittariaqartoq.
Ruth Heilmann, Siumut, siunnersuuteqartoq:
Tassa
siullermik qujavunga Angallannermut Naalakkersuisup Steffen Ulrik Lyngep
akissutaanut. Aamma tassani isumalluarnarpoq, isumalluarnartoqartippara
akissutaa, arlaatigut aaqqiissuteqarsinnaaneranik aamma siunnerfeqartumik
imaqarmat.
Tassani
uani uanga siunnersuutigisanni soorunami assersuutissaqqissutut aamma
oqaatigaara, Atammik aammalu Napasoq, qaammatini tallimani imaluunniit ukiup
affaa attaveqarfigineqan-ngingajattarput. Taanna Angajo Ittuk
eqqaassanngikkaanni arfineq marlunnik ilaasoqarsinnaasoq. Tassanilu eqqarsaatigisinnaavarsi
tamassi qanoq ajornartorsiut atsigisinnaanersoq, arfineq marluinnaat
angalaniarneq ajormata.
Amerlasoorpassuit
aamma eqqarsaatigalugit tassani ajornartorsiut aamma annertuvoq. Namminneq
allaatigisarlugulu innuttaasunik atsiortitsisarlutillu ingerlattuarmassuk,
taamaattumik pissusissamisoorpoq aamma Inatsisartuni qaqissallugu. Uanilu aamma
taannaannaq pinngilara, aamma nunarput tamaat eqqarsaatigalugu
ajornartorsiutaasoq nalunnginnakku, taamaattumik taamatut
oqaluuserisassanngortitsisimavunga.
Uani
akisussaaffiit sumut inissinneqarnissaannik ujartuinerat pillugu aamma
Naalakkersuisoq akissuteqarpoq, Arctic Umiaq Line A/S akisussaatitaalissasoq
siunissami. Taamaalilluta tamatta nalussanngilarput, sumut
saaffiginnissinnaanerluta aamma nunaqarfiit eqqarsaatigalugit.
Siumup
oqaaseqartuanut qujassaqaanga, annertuumik tassani tapersersuineq
saqqummersinneqarmat. Aammalu uani oqaatigisanni INI A/S ilaatigut
talittarfeqarnikkut akisussaatinneqarnera aamma taanna ajornartorsiutinik
nassataqartartoq nipangiutiinnarusunnagu, aamma angallannermut angallatit
tassunga talittarmata, tassunga ilanngullugu saqqummiunniarsimavara.
Kisiannili
aamma soorunami Atassut isumaqarpat, allatigut eqqartorneqarsinnaasoq aamma
annertuuliuutigalugu, aamma taamaaliortoqarsinnaalluarpoq, nammineq aamma
taanna siunnersuutitgisinnaavaa, soorunami. Kisianni aamma taamatut
kissaateqarpata aamma taanna immikkut qaqinneqarsinnaavoq.
Inuit
Ataqatigiinni aamma malunnarpoq, soorunami nunarput tamaat eqqarsaatigalugu
iliuuseqartariaqarnermik isummersornerat. Uanilu aamma eqqaaneqarluni kommunit
qanimut suleqatigiit aamma angallannikkut pissutsit nammineq iluminni
eqqartortassagaat. Aamma qeqqani kommunit suleqatigeeqarpoq, Nuuk, Sisimiut
aammalu Maniitsorlu. Tassani eqqartortaqaagut aammalu aqqutissarsiorsimalluta
ajornartorsiutip taassuma qaqinneqarnissaa. Uagullu Inatsisartuuvugut aamma
ajornartorsiutinik aaqqiiniartussat. Taamaattumik taanna uanga massakkut
oqaluuserisassanngortissimavara, ukiorpassuit ajornartorsiut arlaleriarluni eqqartorneqartarmat.
Uani,
tassa angallannikkut soorunami akisoreersoq aamma siunissami angalaniarnermut
akisunerulernissaa taanna soorunami siunertarineqanngilaq. Kisianni soorunami
isumannaatsumik inuit angallanneqarnissaat, taanna eqqarsaataavoq. Ilaatigut
massakkut angallassisuusarput skibstilsynimit akuerineqanngitsut.
Tassuunakkullu aamma uanga eqqaasanni, ajutoortoqassagaluarpat taava? Taava
kikkut akisussaatinneqassappat?Taamaattumik arlaatigut pisortatigoortumik
aaqqiisoqarnissaa taanna isumaqarpunga pisariaqartoq.
Atassutip
oqaaseqartuata, immaqaluunniit nammineq Guulumaat oqaatigisamini, tassani
nammineq misilittakkani eqqavaa, oqarlunilu nunarput tamaat sineriaa
angalasimallugu, tassanilu ajornartorsiuteqarnerungaartut aamma eqqartorlugit.
Soorunami ajornartorsiuteqarnerungaarsimappata, aamma nammineq Inatsisartuni
ilaasortatut saqqummiuttariaqaraluarpai, tassani ilaatigut maqaasinalaarpoq
Atassut qanoq tassuunakkut eqqarsarnersoq.
Aamma
isumaqarpunga una apeqqut Angallannermi ataatsimiititaliami
susassaqarfigimmagumi aamma taanna suleqataaffiginerusariaqaraa. Aammalu uani
imaatigut angallannermi siunertaasoq nalunngilarput aamma namminersortut
tigusiartuaarnissaat, taanna tapersersorneqartoq, tapersersorneqartussaasorlu
ilaatigut namminersortut isumaqatigiissuteqarfigalugit taamatut
angallassinikkut aaqqiisoqarnissaanik, aamma peqataarusuttoqarpoq
nalunngilarput, aamma Naalakkersuisuni taanna anngunneqarnikuusoq nalunngilara.
Ole Kreutzmann assersuutigisinnaavarput, Siumut angallat taanna aamma akuerisaanikuusoq
atorluarneqarsinnaagaluarpoq massakkut, Maniitsumiunngikkuni Kangaaamiuni
umiarsualivianiippoq, kisaqqaannarluni. Atorluarneqarsinnaagaluarput tamakkua.
Steffen Ulrik Lynge, Siumut, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu
Naalakkersuisoq:
Tassa
saqqummiussaq partiininngaanniit Kattusseqatigiinniillu ataasiakkaarlugit
tulleriiaarlugit imatut akiniarlugit pilersaarutiginngilara. Kisialli imatut
paasivara soqutigineqartoq, annertunerusumik uku nunap immikkoortuini kommunini
suleqatigiiffiit aqqutigalugit angallannikkut ataatsimiititaliat taakku suli
uummaarinnerusumik aamma sulinissaat aamma kajumissaarneqartariaqartut taamatut
sulinissaannut. Taanna soorunami uagutsinninngaanniit sulissutigissavarput.
Taava
saniatigut aamma kattusseqatigiinnut toqqaannartumik aperimmata, Uummannamut
Upernavimmullu imaluunniit Upernavimmut angalaneq qanoq pissanersoq ukioq
manna. Tassa pilersaarutaavoq massakkut, imaluunniit pilersaarutaasut
atatiinnarniarpagut, tassa umiarsuarput taanna Uummannaq tikittassavaa, taavali
Uummannamiit Upernavimmut angalaneq qanorlu akigitinneqartut taakku massakkut
misissorneqarput.
Tassa
Grønlandsfly suleqatigeqqissaarlugu massakkut misissuivugut, soorlu
ilaqutariinnut arlaatigut akikillisaanissamut, taavalu aamma assigiinngitsutigut
akikillisaanissat taakku ujartorlugit. Taakku qanittukkut saqqummiuttussaavakka
Naalakkersuisunut, taavalu aamma soorunami Aningaasaqarnermut
ataatsimiititaliamut aamma ingerlateqqittussaallugit.
Kattusseqatigiit
aamma taavaat Qasigiannguit. Tassunga atatillugu oqaatigerusuppara,
Qasigiannguni borgmesteri toqqaannartumik ataatsimeeqatiginikuugakku
ajornartorsiutaat pillugit, taavalu tassani aamma paaseqatigilluinnarluta
avissaaratta.
Taavalu
Kattusseqatigiinnit taaneqarpoq, salliutinneqartut takornariat. Kisianni
angallannermi pilersaarutini uku salliutinneqartartuupput,
ilaasoqarfiunerpaasartut. Tassani aallaaviusarput qanoq assigiinngitsutigut
nunatsinni angallannermi aaqqissuinermi.
Naggataatigut
oqaatigissavara una tusagassatut tigugakku, INI A/S-i tunngatillugu arlaatigut
massakkut immaqa nalornisoqarmat, kikkut akisussaaffigineraat umiarsualiviit
iluarsaavigineqarnissaat assigisaallu ilanngullugit. Taanna itinerusumik
isumaqarpunga kingusinnerusukkut saqqummiunniarlugu sukumiisumik
paasineqarniassammat kikkut sunalu akisussaaffigigaat.
Godmann Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:
Siullermik
siulittaasoq qutsaviginiarpara, oqallisigisarput erseqqissumik Inatsisartunut
oqaatigimmagu.
Tassa
qaqeqqinninnut una pissutigivara uanga oqarmat, Atassutip angallannermi
ataatsimiititaliaq aamma suleqataanerusariaqartoq. Neriuppunga una
atuaqqilaartariaqaraa, naggataatugaatigut aamma erseqqissumik oqaatigivarput,
ataatsimiititaliamut ingerlanissaa. Aamma uani tunngavitsigut
assortorneqanngilatit. Kisianni oqarpugut, ukiua umiarsuaatillit
aningaasaqarniarnerat taama killeqartigitillugu ajornerpaasut aamma
qissimittariaqarpagut, nunarpummi tamaat ataatsimut sullittussaavarput,
uungatsiaannaq isigisussaanngilagut.
Ugguuna
naqqiuteqalaarniarpunga, tutsarlunngikkuma aamma tusilarrajukkama
tutsarlussimaguma utoqqatsiffigissuakkit, Angaju Ittuk arfineq marlunnik
ilaasoqartarnerannguatsiarunarakku. Uanga taanna sivisungaatsiartumik
naalagaaffigisarnikuugakku tupigusuppunga immaqaana pualasuuvissuarnut taanna
atuutsinneqarsimasinnaavoq, kisianni umiarsukataaruna. Aqqaneq marlunnik
ilaasoqarsinnaatitaavoq, Angaju Ittuk. Taavalu immikkut akuersissummik pilluni
suli ilaqqinneqarsinnaapput, inuttat tassani.
Aamma
uani qujassuteqarfiginngitsoorusunngilakka Kattusseqatigiit oqaaseqarnerminni
pitsaalluinnartunik paasissutissanik takkorliutitsinerat. Uanga una
eqqarsaatigivara, soorunami periarfissaqartuuppat aamma piumasarisaq taanna
pitsaasumik naammassillaqqunaraluaqaaq.
Kisianni
avannaatungaa eqqarsaatigissagutsigu 16 tiimit ingerlavigisarpagut
Upernavimmiit Kullorsuarmut. Kullorsuarmilu ilaanni ulikkaareeqqasarpugut.
Aqqusaartugassagut nunaqarfiit arlallit aali kujammut. Taamaattumik oqarpunga
pitsaanerpaajunngilaq avannaani aamma eqqarsaatigissagaanni. Taanna
piumasarisat pitsaasumik naammassissagaluarpat oqaatsit uku atortariaqarpakka,
immaqa nipangeraluarpata taakku pineqartut, avannaani ujaqqat nillissapput,
naammagittaalliorlutik.
Aamma
una eqqaavat, angallat Kangaamiuni kisaqqasoq, immaqami aappaa
taamaassimasinnaavoq. Kisianni Klapmyse attartorneqartoq ukiamili ikkarlikkami
aasarli, Aasianni sikkussaaqqavoq, Ole Kreutzmannip angallataa.
Kisianni
naggataatigut oqaatigerusuppara, una oqariartuutigineqartoq Atassumminngaanniit
assortorneqanngilaq, tapersersorneqarputit uani, atuarluarukku paasisinnaavat.
Kisianniuku aamma allat taagigut, allamiittut pitsaanerpaamik
inissisimannginneri. Aamma assortorneqanngilasi, tassani erseqqissumik
oqaatigereerparput aamma ataatsimiititaliamut uterpat immaqa
pitsaanerusunngorlugu nalilersuiffigeqqikkumaarparput.
Ruth Heilmann, Siumut, siunnersuuteqartoq:
Siullermik
qujassaanga naqqimmanga Godmann Rasmussenip, tassa aqqaneq
marluusimasinnaapput, aap ajunngilaq. Kisianni suli ikeqaat,
assersuutigiinnarlugu Napasumi arfineq marluk ilaaniarsimappata aamma Atammimmi
arfineq marluk ilaaniarsimapput imaluunniit qulit, taava inissaqanngillat.
Kisianni aamma ilaatigut naammagittaalliutigineqartarpoq soorunami
inissaarunneq pillugu sipporussaasut sivisoorujussuarmik utaqqisarnerat.
Taannaana ajornartorsiutaasoq.
Aamma
Ole Kreutzmannip angallataa, taanna pillugu qanittukkut arlaleriarlusi
Naalakkersuisunut aamma saaffiginnittarput, aamma nalunngilara uanga sumiittoq.
Aasianni sikkussaaqqanngilaq. Taannalu oqaatigaara uanga.
Taava
uani Kattusseqatigiit saqqummiussaanni, tassa angalasut ima ikitsiginerat
taaneqarpoq, soorunami ikipput immaqa periarfissaq annikingaarmat,
angallannikkut periarfissaat. Angallannikkut pitsaasumik periarfissaqarnerugunik
amerlanerusinnaagaluarput soorunami angalasut. Nalunngilagut
angalarusuttorpassuugaluartut kisianni periarfissaqannginnamik
uninngaannartartut. Taakku aamma eqqarsaatigineqartariaqarput.
Aammalu
Siumuminngaannit oqaaseqartup paasiniaareerluni paasivaa, nuna tamakkerlugu
sineriak paasisaqarfigalugu, qeqqani nunaqarfinnut angallassineq, inunnik
angallassineq ilaasortaatitigut, taanna ajornerusoq allanut naleqqiullugu,
ajornartorsiutit tassani annertunerusut. Taanna erseqqissaatigeqqikkusuppara.
Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Siullermik
Ruthi oqarfigissuakkit Kattusseqatigiit tungaanninngaanniit
noqqoruunniannginnatsigit, aamma paasilluarparput ajornartorsiut, aamma qeqqani
atuuttoq, kisianni ilissi imatut tikkuaannarlugu oqassagutta ukioq
kaajallallugu tikinneqartarfimmiippusi sapaatip akunnerilu tamaasa angallavimmi
aqqusaarneqartuartuullusi. Taanna allaanerussutaavoq, isumaqarpunga aamma
tikkuartariaqartoq.
Angallannermut
Naalakkersuisup aamma iserfigivaa, una Upernavimminngaanniit angalasut taakkua
arlaatigut aqqutissiuunneqarnikkut Grønlandsflymillu
akikillisaaffigineqarnissaat eqqartorneqarpoq. Taanna qanormitaava
paasisariaqarpa, imatut atuisut allat akiliineruneratigut
aaqqissuussiffigineqarniarpat imaluunniit qanoq paasisariaqarpa?
Taava
aamma una eqqaaneqartoq Qasigiannguit pillugit paaseqatigiillusi
avissaarsimanersi taanna maqaasivara annertunerusumik pulaffiginnginnakku,
qanoq paaseqatigiinnersi taanna imaqarsimanersoq, ukua angallattut
eqqarsaatigalugit.
Lars Sørensen, Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartuni ilaasortap Ruth
Heilmannip ujartorpaa, Inatsisartut angallannermut ataatsimiititaliaat
eqeersimaarnerulluni suleqataasariaqarnera.
Inatsisartut angallannermut
ataatsimiititaliaani siulittaasutuut oqaatigissavara, Inatsisartut nutaat
pilersinneqarnerisa kingornatigut 25. maj 1999, taamanikkut Royal Arctic Umiaq
Line ingerlatitsiveqarfik pulaarsimagatsigu, ilaatigullu makkua
eqqartorsimallugit.
Tassa ilaasussat utaqqisuniittut
pillugit ajornartorsiut qanoq ilillugu qaangerneqarsinnaanissaa. Umiarsuit
aallartarnissaasa tikittarnissaasalu Grønlandsflyp angalatitsineranut
ataqatigiissarneqarneri, Kalaallit Nunaani sinersortaatit pillugit siunissamut
pilersaarutit.
Taakkua naatsorsuutigivara
tassami uagut Inuit Ataqatigiinni imatut suleriaaseqaratta, ataatsimiititaliami
suliagut assigiinngitsut ilisimalersimasagut gruppitsinnut apuuttarlugit.
Taamaakkami aamma naatsorsuutigivara illit ataatsimiititaliami marlunnik
Siumuminngaaniit marlunnik ilaasortaatitaqarassi naatsorsuutigivara, taakkua
pillugit ilisimatinneqassasutit. Tassami taamaaliortoqartarmat.
Aappaatut tupigusuutigisara
uaniippoq nunatsinni angallattoqartarsimassappat, skibtilsynimin-ngaaniit
akuerineqanngitsunik, taanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Tassami angallannikkut
malittarisassat naapertorlugit, angallatit taakkua pinngitsuunngivillutik
skibtilsyniminngaaniit akuerineqartussaapput, taanna ataatsimiititaliami
misissornissaa oqaatigiumassavara.
Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Attaveqarnermut
Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:
Kattusseqatigiit itinerusumik
apeqqutaannut akissutissara unaavoq, Upernavimmut atatillugu, tassa nunatta
karsiata akilertussaassavaa taamatut siunnersuut piviusunngussappat.
Qasigiannguit borgmesterinut
paaseqatigiinnerput imaappoq, taanna massakkut pilersaarut ataannassasoq.
Otto Steenholdt, Atassut, partiip oqaaseqartuata
avataatigut oqaaseqartoq:
Oqaaseqartut ilaannit
oqaatigineqarmat aamma uanga eqqumiigilluinnarakku, talittarfiit INI A/S-ip
pigigai - oqartussaaffigigai, manna tikillugu.
Paaserusulluinnarpara
taamaassimappat, pisariaqalinnginnersoq talittarfiit INI-minngaaniit tigullugit
kommuninut tunniuttariaqalinnginnersut aningaasartai ilanngullugit.
Inissilluarneqartussaassagaluarmat taamaaligunik, taanna assorsuaq akeqqungaluarpara.
Paasinninnera eqqortuunnginnersoq, eqqortuuppalli apeqqut akillaqqullugu.
Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut Naalakkersuisoq:
Tass` upernaamut aamma aammalu
ilaatigut ukiamut saqqummiisussaavugut ineqarnermut atatillugu suliatsinnik, tassaniippoq
aamma INI A/S-ip ilaatigut aamma nalileqqinneqarnera.
Tassanga ilaatillugu aamma
taanna apeqqut ingerlanneqarsinnaalluarpoq. Ja, talittarfeqarnera
eqqarsaatigalugu.
Oqaluuserisaq naammassivoq.