Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 34		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 22. februar 2000 nal. 16.13

Oqaluuserisassani immikkoortoq 34

Namminersornerullutik Oqartussat pigisaasa piginneqatigiiffiit A/S-it sinerissami suleqatigiinnerunissaat pillugu oqallisissiatut apeqquteqat aallaavigalugu oqallinneq.

(Maliinannguaq Markussen Mølgaard)

AtaatsimiinnermiK aqutsisoq: Anthon Frederiksen, Siulittaasoqarfimmut ilaasortaq, (K).

Maliinannguaq M. Mølgaard, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Ukiuni 1900-jukkut naalerneranni, aktieselvskab-inngortitinerut kinguneranik illoqarfinni annerusuni minnerusni nunaqarfinnilumi selvskab-it immikkoortortaqarfiit pilersiortorneqarsimapput.

Naallu aktieselvskab-it ilaat soorlu Tele Allakkeriviillu kattunneqaraluartut ilaat nunaqarfinniluunniit imminut ungaseqalutik suleqatigiinnatillu ingerlapput.

Ukiuni 2000-mut isernitsinni, pisariillisaaneq suleqatigiinnerlu avaqqunneqarsinnaanngillat.

Suliffeqarfiit inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqisut pinngitsoorsinnaanngisattalu qanimut suleqatigiinnissaat pisariaqavippoq.

Soorlu KNI INI A/S Nukissiorfiit Tele Royal Greenland kiisalu Nuka A/S eqqarsaatigalugit.

Taakku illoqarfikkaartumik imaluunniit ilaatigut nunaqarfikkaartumik immikkut allaffeqakkajuttarput ilaatigullu illoqarfiit qanorluunniit mikitigigaluarpata immikkut bil-eqarlutik atortorissaarutinillu immaqa kattunneqarsinnaangaluartunik peqartarlutik.

Ikiuni makkunani suna tamarmi akittoriartorpoq, akittuisarnerillu pinngittoorneqarsinnaanngittutut oqaatigineqartarlutik.

Taamatulli akitsuinnginnermi suliffeqarfissuit allaffissornikkut atortutigullu suleqatigiinnginneisigut akikillisaatiniknassaartoqarsinnaanissaa ujartuiffigisariaqarpoq, inuiaqatigiit kaasarfiit kisiisa pinnagit.

Taakku saniatigut tunisassiorfiit eqqarsaatigalugit suleqartigiinnginnerujussuup nunaqarfimmiut eqqorsinnaasarpaat Royal Greenland Nuka A/S Nukissiorfiit qulaanilu taasama allat uagut inuiaqatigiinni pigisatut taasakkatta Inatsisartunilu Inatsisitigut akuerisimasatta qanimut suleqatigiinnerunissaat aqqutissiuunneqartariaqarput taamatullu piumaffigineqarlutik.

Aningaasanik aallerfissat assigiissut taakkutillugit pisariillisaaneq sapinngisamillu inuiaqatigiinnut sullissineq ajorseriartinngikkaluarlugu akikinnerpaamik sullissineq anguniartariaqarpoq.

Taamaattumik nalunngikkaluarlugu A/S-sit uagutsinnit imaaliallaannaq akuliuffigineqaratik ingerlasussat Inatsisartunut piginnittutut Inatsisiliortutullu siunnersuutigaara AktieSelvskab-it suleqatigiinnernissaasa aqqutissiuunneqarnissaat inussutigineqarnissaallu oqallisigineqassasoq.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

1970-sip ingerlanerani GTO-p taamanikkut KGH-llu ingerlataasa Nunatsinnut nuussat Aktie-teqarluni ingerlaqatigiiffinngortinnerat, ilaatigut pujoq suliassaqarfiit nammineerluinnartut pilersinneqarnerisigut aningaasaqarniarnikkut aqutsinikkullu pitsaanerusumik naammassisaqarsinnaanissaaq tamatumani aallavigalugu.

Aktie-teqarluni ingerlasseqatigiiffiit pillugit inatsit tunngavigalugu immikkuullarissunik nammineeersinnaassuseqarput taakkunani Naalakkersuisut piginnittut sinniisui sinniisuusut siulersuisoqartitsillutik.

Siulersuisut taakku ingerlatteqatigiiffiit ingerlanerannut aningaasaqarnerannullu qullersaalluni nakkutilliinissaq akisuussaanerlu pingaarnertut suliassaraat.

Aktie-teqarluni ingerlateqartigiiffinnut Namminersornerullutik oqartussanut pigineqartunut ataasiakkaanut tamanut tunngatillugu.

Naalakkersuisut pingaarnertut siunertaraat aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu peqqinnartumik isumannaatsumillu ingerlattisoqassasoq.

Tamanna isumaqarput siulersuisut akisusaaffigimmassuk nakkutigissallugu ingerlaffeqatigiiffiit ataasiakkaat aqutisuisa ingerlattinertik sapinngisamik pitsaatinniassagaat.

Pitsaasumik peqqinnartumillu ingerlatinerup pissusissamisoornissaani taamaallaat aningaasaqarnermut tunngasut aallaavigineqassasnngillat ingerlatteqatigiiffiup ingerlanneqarnerani sianiligassat imminnut kaputartuuttut amerlaqaat.

Qullersaasut sapinngisamik pitsaanerpaamik ataqatigiisinniagassaat, soorlu tamakku tassaasinnaapput tuniniaanermut aqutsinermut sullissinermut tunisaassianik ineriartortitsinermut sulisussarsiortarnermut sulisaunillu inerisaanermut tunngasut.

Taamatuttaaq ingerlateqatigiiffiup ingerlatsinerani tunisassiorneranilu siunertat assigiinngillat.

Taamaammallu ingerlatinermi immikkoortut assigiinngilluinnarsinnaanerat soornami takuneqarsinnaasarpoq.

Taamaammat Aktie-teqarluni ingerlateqatigiiffiit Namminersotunik pigineqartut, assersuutigalugu bil-it inillu pillugit suleqatigiinnissaat piumasariuminaappoq aappatigullu pissusissamisuussaaq suleqatigiinnikkut iluaqutissanik angusaqartuarsinnaatillugit immikkoortortat ingerlateqartigiiffiillu ataasiakkaat pisariillisaaniarnermik isikkoqartumik tamanna naammassiniartassappassuk.

Allatut iliorneq illersoneqarsinnaasanngilaq oqareernittulli annertunerusumik suleqatigiittoqarnissaa pillugu eqqarsaatersuutit tamakku tunuanni isumatusaarluni ingerlatisoqartariaqarpoq.

Aktie-teqarluni ingerlateqatigiiffiit Namminersonerullutik Oqartussanik pigineqartut pissusiusuttaaq eersersippaat taakku ilaatigut assigiinngitsunik suleqatigiissuseqarlutik aningaasartuutit minnerpaatinniarlugit ilungersuuteqartartut.

Taamalilluni Aktie-teqarluni ingerlateqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartut annerpaat arfinillit apeqquteqaateqarfigineqarnerminni akissutaat assigiiaarput.

Soorunami suleqatigiittarput ingerlateqatigiiffit ataasiakkaat tamanna pitsaasutut siunertalittullu isumaqarfigigaangassuk.

Ingerlateqatigiiffinni pingaartumik suleqatigiissutigineqartarput sulisoqarnermut nerisaqarnermut imaluunniit nerisaqarfeqarnermut qarasaasiaqarnermut saaffiginnittarfeqarnermut allaffeqarnermut atortussaasiveqarnermullu tunngasutigut.

Suleqatit avataanersut eqqarsaatigalugit pissutit allaanerulaarput, siullermik pisariaqarput allaanik suliffeqarfiup avataaniittunik suleqatissaqartoqarnersoq .

Aappatut suleqatigiittoqassappat pisariaqarluinnarpoq suleqatigiinnikkut ingerlateqatigiiffinnik pineqartuni naleqarnerulersitsisoqarnissaa.

Tassa allatut oqaatigalugu ingerlatisoqarfiit akornanni attaveqatigiinnerit annikinnerujartortillugit suliassaqarfiit pingaaruteqartut ingerlaqatigiiffinnut pineqartunut suleqatigiinnerunikkut iluaqutissarsiffigineqarsinnaasut tikkuaruminaalliartortarput.

Ingerlateqatigiiffinni akissutigineqartuni tamani erseqqissarneqarpoq ingerlattitsiqatigiiffinni namminermi allanilu suleqateqarnermi pisariillisaanissamut periarfissaajunnartut assut alaatsinaanneqartartut.

Taamatullu aamma aningaasartuutinik annikillissutaasinnaasut assigiinnitsut ujartorneqartarsimallutik.

Taamaammat Naalakkersuisut tatigaat Aktie-teqarluni ingerlateqatigiiffiit Namminersorluni Oqartussani pigineqartut siulersuisui aqutsisuilu ingerlateqatigiiffinnik sapinngisamik pisariillisakkamik ingerlatisut suleqatigiittartullu peqataasunut tamanut tamanna aningaasaqarnikkut pitsaaqutissaqartaraangat.

Mikael Petersen, Siumup oqaseqartua:

Qujanaq. Inatsisartuni Ilaasortap Maliinannguaq M. Mølgaard-ir oqallisissiaata siunertarisaa Siumumiit paasilluarparput.

Tassami siusinnerusukkut Siumumiit ersarilluinnartunik saqqummiussaqartarnikuugatta Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa Aktie-eqarluni ingerlateqatigiiffiusut suleqatigiiffigisinnaasamikkut suleqatigiinnerulernissaannik piumasaqartumik.

Naalakkersuisut isumaqatigaagut akissuteqaamminni ersarilluinnartutmik Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiussuisa annertuut Aktie-eqarluni ingerlateqatigiiffittut aaqqissuunneqarnerat tunngaveqartoq suliffeqarfissuit taakku pineqartut tassa Royal Greenalnd-i KNI Tele A/S INI kingusinnerusukkullu allat malinnaatinneqartut ilanngullugit.

Aningaasaqarniarnermikkut ingerlanneqarnermikkut siulersorneqarnermikkullu isumannaattumik akisussaassuseqartumillu ingerlanneqarnissaat.

Naalakkersuisuttaaq erseqqissaatigalugu oqaatigisaat ilumoorluinnartut makku taalaarusuppagut.

Tassa Aktie-eqarluni ingerlateqatigiiffinni siulersuisuusut sulinerminni kiisalu ingerlateqatigiiffinni ulluinnarni ingerlatinermi akisussaasuusut ingerlattinerminni

Ingerlatiteqatigiiffiit ingerlanneqarneranni aningaasaqarnermut tunngasuinnaat aallaavigissanngikkaat aammali ingerlateqatigiiffiit assigiinngitsut ingerlanneqarneranni inuiaqatigiinni kalluarneqartartut amerlaqisut pitsaanerpaasmik

ataqatigiissaarneqarnissaat suliassarigaat.

Taasinnaavagut soorlu makku, tuniniaanermut tunngassuteqartut aqutsinermut tunngassuteqartut innutaasunik sullissinermut tunngassuteqartut tunisaasianik ineriartortitsinermut tunngassuteqartut sulisussarsiortarnermut sulisorisanillu inerisaanermut tunngassuteqartut.

Taamatuttaat Aktie-eqarluni ingerateqateqarfiit tamarmik siunertarisaat assigiinngillat taamatuttaarlu anguniangaasartut anguniangaasullu asigiinngissinnaasarlutik.

Naalakkersuisut akissuteqaamminni ilanngullugu oqaatigaat Aktie-teqarluni ingerlateqatigiiffiit suleqatigiiffigisinnaasatik suleqatigiiffigisaraat minnerunngitsumik aningaasatigut ingerlatinermut suleqatigiiffiusut sipaarutaasi¨nnaasaraangata.

Aammalu sulisorisatigut ataatsimoortumik qanoq iliuussaasinnaasut periarfissaqartaraangata.

Ullumikkut 2000-mi ukiut qulinngorput Nunatsinni pisortat suliffeqarfiussuisa annersaata tassa Royal Greenland-ip Aktie-teqarluni ingerlateqatigiiffinngorneraniit.

Kiisalu ukiut arfineq-marlunngorlutik KNI-p Aktie-eqarluni ingerlateqatigiiffittut aaqqinneraniit.

Ukiut kingulliit qulit ingerlanneranni Aktie-eqarluni ingerlateqateqarfigiinnikkut pisortat suliffeqarfiutai eqqarsaatigalugit misilittagarilersimasat aallaavigalugit.

Siumumiit isumaqarpugut ingerlateqatigiiffiit imminnut suleqatigiiffigisinnaasaat suli ullumikkornit annertunerungaatumik aaqqissuunneqarsinnaannasut.

Minnerunngittumik innutaasunik allafissornikkut sullissineq eqqarsaatigalugu aammalu tuniniaanermut tunisassianillu ineriartortitsinermut tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit.

Siumumiit arajutsisimanngilarput ullumikkut innutaasut kiffartuunneqarneranni arlalippassuartigut pissusiviusunut pissusiviusuusussanullu Naalakkersuisut Inatsisartut Kummunillu kissaatigisaannut naapertuusinngilluinnartunik ingerlatisoqartarmat.

Ilaatigut Aktie-eqarluni ingerlatiteqatigiiffinni sullissinikkut anguniangaasut ingerlanneqartullu Naalakkersuinikkut anguniangaasunut naapertuuttuusannginnerat pisuulluni.

Tamanna ajornartorsiutaalersartoq anigorneqassappat ataasiannartumik suliniuteqarneq naammanngilaq.

Ingerlaavartumilli tamatuma suliarineqartuarnissaa pisariaqarpoq.

Taamannak oqaaseqareerluta Siumumiit imaattunik Naalakkersuisunut inassuteqarluta kaammattuuteqassaagut.

Naalakkersuisut isumagissagaat Aktie-eqarluni ingerlatiteqatigiiffiit assigiinngitsut inuiaqatigiinnik pitsaanerpaamik kiffartuusseqatigiinnissaq siunertaralu suleqatigiiffigisinnaasaat nalunaarsorneqassasut.

Soornami matumani mianeralugu Aktie-eqarluni ingerlatiteqatigiiffiit nammineersinnaatitaanerat inatsisinillu tunngaveqartumik ingerlatinerat.

Aappassaanik suleqatigiiffiusinnaasut nalunaarsorneqarnerat naammassippat naatsorsuutigaarput Naalakkersuisut Inatsisartunut nassuiaammik saqqummiussaqarumaartut.

Aktie-eqarluni ingerlateqatigiiffiit assigiinnitsut suleqatigiiffigisinnaasatik piviusorsiortut aallaavigalugit suleqatigiinnerunissaat siunertaralugu.

Pingajussaanillu siusinnerusukkut Siumumiit saqqummmiuttareernikuuvarput Nunaqarfinni ataatsimoorfiusumik illumik sullissivimmik pilersittisoqarsinnaanera.

Taamaniornikkut Aktie-eqarluni ingerlatteqatigiiffiit nunaqarfinni isumagisaqartut ingerlataqartullu ataatsimoorlutik allaffeqarnissaat ilanngullugu.

Paasisagut naapertorlugit tamanna siunertaq Nunaqarfimmiunik ataatsimeersuartitsinermi eqqartorneqartareertarsimavoq assullu iluarisimaarneqarsimalluni.

Taamaattumik Naalakkersuisunut kaammattuutigissuarput Nunaqarfimmi illumik sullissivimmik pilersittiniarneq pimoorullugu Kommunit peqatigilluinnarlugit piviusunngortinniaqqullugu.

Naggataatigut Aktie-eqarluni ingerlatitseqatigiiffinnik ingerlatinerup nunatsinni nutaajoqisup ineriartortittuarnerani ilungersorlutik suleqataasorpassuit tamaasa qutsaviginiarpagut.

Tassami taamatut niuernerpalaartumik nunarsuarmioqatigiinni ineriartorfiusuni tamani akuerisaalluni ingerlanneqartoq imaannanngitsumik piumasaqarfiuvoq piumasaqaateqarfiullunilu.

Kisiannili aamma puigunngisaannartigu Aktie-eqarluni ingerlateqatigiiffeqarneq aamma tassaammat nunagisami innuttaasunik sullissinissamik siunertaqartoq.

Taamannak oqaaseqarluta saqqummiussatta paasineqarlutik ilanngullugit Naalakkersuisunit suliarineqarnissaat inassutigaarput.

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Assuarnartuliatut soorllu M/S Disko-tut Puisi A/S-itut ittut atuakkiaasugunik akueriumaneqassanngikkaluarput.

Ingasattajaartutut piviusunullu tulluutinngitsutullu isigineqarlutik.

Assuarnartuliat taamatut qatagiinnartittarpaat inuussutissarsiutitigut silatusaarpaluttorsuarnik ingerlasoqarniaraluarnera aamma inuusutissarsiutinut Namminersonerullutik Oqartussat piginneqatigiiffiinut ingerlataaniittut.

Immikkoortunut suleqatiginnissamut periarfissiisunut aamma suleqatigiinnut ingerlanneqartaraluarpoq.

Tassani assersuutigalugit atuuppoq KNI Pilersuisumi Post Greenlad-imi aamma Tele Greenland-imi taakkualu nunaqarfiit ingerlatatik assigiinngitsutigut ataatsimut ataqatigiissillugit ingerlappaat.

Suleqatigiinneq tamanna ilaatigut oqaluttuarisaanikkut soqutiginaatilimmik sanaaartoqatigiinnikkut ingerlatineruvoq.

Aammali suleqatigiinnerit allatut piriaasillit inerisarneqartarput.

Aamma ilisimaneqarpoq assersuutigalugu Tele greenland Nunaqarfinni ataasiakkaani siulersuisunut sannaartukkatigut allaffiillu ataatsimoorunnissaanut soqutiginnilluni isumaminik saqqummiussisarsimanera.

Taamaattumik Atassut isumaqarpoq suleqatigiinneq matumani ujartoneqartoq imaluunniit annertusarneqartoq timitalissallugu silatusaartumillu aningaasalersusassalugu periarfissaqareersuni ingerlanneqareersoq.

Eqqumiigineqalaarsinnaangaluarpoq minnerunngitsumi ukiumi uani ataatsimiinnermi piffissami annertuumi ajornartorsiutimininnguit kisiisa samminitsinni ilaanneriarluta iluamik qivialaarneq ajoratta ajornartorsiutillu annertunerusut aaqqiiviginiarsoralugit.

Ullormut oqaluuserisassami uani attuumassuteqarluinnaraluarpoq piginneqatigiiffinni Namminersornerullutik Oqartussani pigineqartuni.

Tapiiffigineqarlutillu ingerlasuni ajornartorsiutit naluneqanngilluinnartutut Politik-kikkullu aaqqiivigineqarnissaminnut utaqqiinnartut taakkartulaarnissa.

Assersuut "Maanna ammasumik KNI Pisiffik namminersortunngorsarneqarnissaa oqallisigineqarpoqpiffissaalinnginnerpa ulimariarneq ataaseq KNI Pisiffik KNI Pilersuisumik immikkoortissallugu naak silatusaartumik ingerlanneqaraluartoq KNI Pilersuisoq sullissinissamillu isumaqatigiissusiornermigut ukiumut aningaasanik 80 90 mill-kr-ninik tapiiffigineqartarpoq - soorlu taamaliortugut Nuka A/S Royal Greenland-imik avissaartikkatsigut".

Assersuut alla " LandsKasse-koortillugu Nunatta iluani angallanneq ukiumut 200 mill. kr-ninik tapiiffigisarparput taamaattoqaraluartoq billet-inut akit kimilluunniit malugusuallattitsisunik appartinneqarsimanngillat angallanneq ataasiartanngoraanni tamannalu sukkanerusinnaanngilaq pisortat aningaasanik marlunnik kisitsisitalimmik mill-kr-ninik tapiissuteqartarnerat ileqqaarutaassagaluarpoq".

Assersuutit pingajuat Nukissiorfiit elværk-kiuterpassuarmigut atatillugu sanaartugaatimigut allatigullu ingerlataninut taarsersuinissaminut iluarsartuussinissaminullu pisariaqartitsisorujussuuvoq.

Piffissasalinnginnerpa Nukissiorfiit ajornartorsiutaannik aaqqiniarluta aallartissalluta Nukissiorfiit Tele Greenland-itut piginneqatigiiffinngortissavagut iluattilluassappallu taamalilluta neriuutigalugu imaluunniit qanoq iliorutta Nukissiorfiit aningaasatigut isertitaasa aningaasartuutaasalu ingerlatinermut sanaartornermullu imminnut ataqatigiisilernissaata qulakkeerniarsinnaavarput.

Tamanna eqqarsaatigalugu Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaani assigiinngitsunik suleqatigissitigaluarutta taamaallaat aningaasanik ikittunnguanik ileqqaaruteqarsinnaavugut.

Naalakkersuisulli Siulittaasuata akissuteqaammini oqaarneratut tamanna suliaavoq piginneqatigiiffiit assigiinngittut akornanni ingerlaavartoq.

Atassumiit naatsorsuutiginnilarput ullumikkut oqallinneq ajornartorsiutinut annerttuunut oqalliffiussasaoq.

Atassummiit ajoranartorsiutit pingasut Politik-kikkut aaqqiivigineqarnissaanut utaqqisut assersuutalugu saqqummiuppagut kisianni aaqqiiniarneq tamanna sooruunami sukumiisumik piareersarqaarluni pisariaqarpoq.

Immaqa oqaluttarfimminngaanniik maanngaanniit Naalakkersuisut qulaarseqqullugit kaammattorsinnaavagut qaqugu ajornartorsiutit taakua maani oqallisigineqassanersut.

Upernaami ataatsimiinnissamit ukiumi imaluunniit aappagu imaluunniit suli ukiup tulliani.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit isumaqarput Namminersornerullutik Oqartussat aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffii suleqatigiiffissaqaraangamik suleqatigiissinniarneqartassasut - soorunami, taamaattoqartanngippammi aningaasat atulussunneqartussaapput, tamanna tamatta nalugunanngilarput.

Taamaammat Inatsisartunut ilaasortap Maliinnannguaq Markussen Mølgaard-ip sinerissami aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit suleqatigiinnerunissaanik kaammattuuteqarluni maanna oqaluuserisasanngortitsimmat tamanna iluarisimaarnarpoq pisariaqarsorinarlunilu. Namminersornerullutimmi Oqartussat ingerlatseqatgiiffii piffissami aggersumi ukiumoortumik ataatsimeersuaartinneqartarneri ingerlanneqartartussaapput, taamaammallu pissusissamisoorpoq taamatut periarfissaqartorqartillugu ingerlatseqatigiiffiit suleqatigiinnerusarnissaannik aamma inattorneqarsinnaasuuppata, ingelatseqatigiiffissuimmi inuiaqatigiit pigisaattut ingerlanneqartuupput - ilai eqqarsaatigalugit Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu Inatsisartunit aamma tapiissuteqarfigineqartartut.

Ingerlatseqatigiiffiit Naalakkersuisut siulittaasuata saqqummiussineratuut soorunami aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsit malillugit ingerlanniarneqarmata, pisussaatinneqarput aningaasatigut isumannaatsumik aqunniarneqarnissaat - tamannaavorlumi siulersuisut annertunerpaatigut ullumikkut aamma akisussaassuseqarfigisassarisaat.

Taamaammat Naalakkersuisut siulittaasuata tamanna siunnersuuteqartumut akissuteqarnermini aamma isumaqatiginartumik aallaavigigaluaraa - Inuit Ataqatigiit oqartariaqarpugut pisortat ingerlatseqatigiiffii suli annertunerusumik suleqatigiinnissaat aningaasartuutikillisarnissarlu siunertarerpiarlugu maannamit suleqatigiissinniarneqarnerunissaat pisariaqarmat, ingammik nunaqarfinni ingerlatseqatigiiffiit immikkoortortaqarfii eqqarsaatigalugit.

Assersuutit: nunaqarfiit ilaanni innaallagissiorfik piginnaasaqassutsikkut allilerneqarpoq sivisuumillu tunisassiorfeeqqap qerititsivissaa utaqqineqareersimasoq aallartinneqaraluarpoq - sunaaffa imminnut naleqqutinngimmata atorneqarsinnaanatik, tassami qerititsivittaaq sarfamik annertunermik atuitinnani ingerlasinaanngitsoq kingoqqutsereerluni aatsaat paasineqarpoq.

Nunaqarfimmilu allami sikuliorfittaartoqaraluarpoq sunaaffa aamma atorsinnaanngitsumik, tassami aallartinniarneqaraluarmat aatsaat paasineqarpoq innaallagissiorfeeqqap sarfaliorsinnaaneranut sikuliorfittaassaagaluaq artorsartitsisimasoq taamatullu aalisartunit tunisassiorfeeqqamillu ingerlatsisunit aamma iluaqutigineqarsinnaasimanani.

Ingerlatseqatigiiffiit pisortat pigisaasa pisortallu ingerlataasa allat maannakkornit annerusumik suleqatigiinnerusinnaasuuppata, assersuutimininnguit tamakkua soorunami pinngitsoortinneqarsinnaapput, aningaasarpassuarnimmi naleqaannaratik eqqorneqartunut - tassalu pingaartumik nunaqarfimmiunut pisariaqanngikkaluamik aamma isumallualutsitsiinnartarput.

Pilersaarusiorluaqqissaarnissarput ingerlatseqatigiiffiillu annerusumik suleqatigiinnerunissaannik kaammattuuteqartuartarnissarput taamaammat assortoruminaappoq, tamannarpiaavorlumi Naalakkersuisutinnit annertunerumik maannakkornit nakkutigeqqissaaqqullugu Inuit Ataqatigiinniit aamma inassutigerusutarput - oqaatigeriikkatsituut piffissami aggersumi ingerlatseqatigiiffissuit ataatsimeersuartinneqarnissaat iluatsillugu aamma apuuteqqusarput.

Qularutissaanngilaq - pingaartumik nunaqarfiit eqqarsaatiginerullugit, ingerlatseqatigiiffiit suleqatigiissinniarneqarnerusinnaammata allaffissornikkut allatigulluunniit aaqqissuusseqatigiinnikkut.

Suleqatigiittariaqarneq aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinnut pisortallu suliffeqarfiutaannut allanut, soorlu Nukissiorfinnut assigisaannullu pisusaaffiutissallugu naammassorinanngilaq.

Minnerunngitsumik ingerlatseqatigiiffissuit ulluinnarni atuisui aamma suleqatigiserineqartuartariaqarput. Tamanna Inuit Ataqatigiit eqqaamaqqussavarput, tassami soorlu NUKA A/S-ip aalisartunik piniartunillu qanimut suleqateqartuartariarput, INI A/S inissianik attartortunik kiisalu BSU-p illuutaannik piginnittunik, Royal Greenland A/S aalisartunik sumiiffinnilu kommuunit oqartussaasuinik il.il.

Taamaammat taamatut naggataarutaasumik oqaaseqareerluta siunnersuuteqartoq taperserlutigu Naalakkersuisut akissuteqaataat Inuit Ataqatigiit tusaatissatut aamma tiguarput.

Mogens Kleist, Kattuseqatigiit oqaaseqartuat:

Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip ujartugaanut Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqassaagut:

Suliffeqarfissuit Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartut A/S-itut ingerlanneqartut suleqatigiissinnaanerat takorluussallugu ajornanngikkaluaqaaq, kisiannili suliffeqarfiit A/S-isut ingerlanneqartut inatsisartuniit annertunerusumik iserfigisinnaanngilagut, A/S-itut inissisimaneri pissutigalugit, uffalu uniaqatigiit tamatta piginnittuugaluartugut.

Nalunngikkaluarparpummi suliffeqarfissuit ukiut tamaasa millionerpassuarnik landskarsimiit tapiiffigineqartartut taamaattorli immikkorluinnaq namminneq ingerlariaaseqarput.

Imminnulli suleqatigiissinnaanerat eqqaassagaanni oqartariaqarpugut Namminersornerullutik Oqartussat annertunerpaamik piginnittuullutik innuttaminnit pigineqartut innuttaminnut pitsaanerpaamik sullissinissaat ingerlattariaqaraat.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip eqqaasaasa ilagaat illoqarfinni nunaqarfinnilu suliffeqarfiit imminnut suleqatigiissinnaasut arlaatigut aaqqiivigineqarsinnaannginnersut uagullu Kattusseqatigiinniit taperserusupparput isumaqaratta suliffeqarfiit assigiinngitsut ukiumut millionerpassuarnik tapiiffigisartakkatta innuttaminnut pitsaasumik sullissisinnaanissaat anguniartariaqaratsigu, assigiinngitsutigut periarfissaqaraanni.

Tupinnartarpormi illoqarfinni mikinerusuni aammalumi nunaqarfinni mikinerusuni A/S-it suliffeqarfiisa imminnut ungasittarneri uffalu suleqatigiinnerminni aningaasatigut sipaaruteqarsinnaagaluarlutik. Ila sunamiuna Naalakkersuisup siulittaasuata ersinartutut isigigaa A/S-it qulaani taakkartukkatsinniittut tunngatillugu.

Avammut niuernermi soorunami suleqatigiiffiusinnaasut killeqartuupput taakkualu annertunerusumik suleqatigiinniarunik siulersuisuni aallartitatik aqqutigalugit suleqatigiissinnaanertik ujartorsinnaasariaqarpaat. Nalunngilarpummi A/S-ini siulersuisuni ilaasortat ataasiakkaat arlalissuarnik ilaasortaaffeqarmata.Taakku taakkartussanngilakka nalugunanngilasi.

Nunaqarfiit eqqarsaatigissagaanni oqartariaqarpugut Namminersornerullutik Oqartussat pigisaasa A/S-itut imminnut iluamik aningaasatigut ingerlanneqarsinnaanngitsut nunaqarfimmiunut neqeroorutigineqartariaqarput nammineerlutik piginneqatigiiffiliorlutik ingerlassinnaappatigit, suliffiimmi tamakku tamarmik naleqarmata aammalumi nunaqarfinni aningaasaqarnermut annertuumik sunniuteqartarmata.

Naalakkersuisut Siulitaasuata oqaatigaa A/S-itut ingerlasut namminneq A/S-itut suliffeqarfissuit siulersuisui ingerlatseqatigiiffiup ingerlatsinerannut aningaasaqarnerannullu qullersaasut. Aap ilumoorpoq ersarissumillu oqaatigineqarsinnaavoq A/S-it Naalakkersuisuniit annertuumik sunniutilimmik aqunneqarmata, tassami Naalakkersuisooqatigiinnissami siulersuisuni inissitsitsertarnerni partiit akornanni niuerniutitut ingerlanneqartarmata illuatungiliuttulluunniit annertunerusumik sunniuteqarfigisinnaanngisaannik, taamatullu Naalakkersuisooqatigiit kammalaatitik A/S-inut inissittitsertarlugit siulersuisuni siulittaasussatut, taamatut iliornerup takutiinnarpaa inuit ilisimasallit pikkorissuusinnaasullu soqutigineqanngitsut.

Eqqarsaatigisinnaavagut suliffeqarfiit A/S-it ukiuni kingullerni akiliisiinnaajunnaartartut takornartaajunnaarmata, tassalu oqarsinnavugut innuttaasut aningaasaataannik pinnguarnerujussuup kinguneri aamma siulersuisuusut aqutsinerlunnerisa pilersaarusiornerlunnerisa kingunerisartagaat, amerlanertigullu inuit taakkua siulersuisuusimasut akisussaaffimmut inissiinisamut pinngitsuutitaasarlutik.

Kattusseqatigiinniillu inatsisartunut ukiaq oqaluuserisassanngortsinnikuusarput A/S-ini siulersuisut akisussaatitaasinnaanerat kingumut naliliiffigisariaqalertutut isigigatsigu, oqaluttarfimmiit aammaarutigalugu Naalakkersuisunut eqqaasitsissutigeqqissavarput siulersuisuunerni akisussaatitaasinnaanermut inissiisinnaanermut aaqqiisoqarsinnaalernissaa upernassamut ataatsimiinnissamut aalajangiiffigisassanngorlugu siunnersuutiginiaratsigu.

Assersuutissaq ersarissoq tassaavoq Puisi A/S.

Puisi A/S-imi ila kikkut akisussaappat malunnarmammi siulersuisuusimasut piffissaatillugu siulersuisuniit tunuartitilersimasut aammalumi siulersuisut taarseraannerat ersarimmat. Naalakkersuisut sipaarniaqqusillutik oqalunniarlutik illuatungaani aningaasivik kukkussutaasarsimasunut ammaallugu ingerlatsinerat akuersaaruminaatseqaarput, ilami milliardit sinnilerpaat ukiut 20-it ingerlaneranni atornillunneqarnikuupput.

Namminersornerullutik Oqartussat A/S-iutaani siulersuisut pisariillisaasinnaanissat Naalakkersuisut siuliuttaasuata oqaatigaa, tamatumunnga neriuutigissavarput A/S-itut siulersuisuusut aaqqiiniarsinnaaneri suleqatigiissinnaanerilu aammalumi minnerunngitsumik aningaasatigut pilersaarusiornermi suleqatigiissinnaasariaqartut neriuutigilluinnaratsigit.

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siulittaasuata oqaasii tusaatissatut tiguagut, neriuutigalugulu A/S-ini suleqatigiissinnaanerit annertunerumik atorluarniartariaqartut, innuttaasunut sullissiniarnerit eqqarsaatigalugit aammalumi Maliinannguup ujartugarisaanut tunngatillugu oqaatigissavarput aaqqiisinnaanernut pitsaasunut peqataanissatsinnut piareersimagatta.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Partiit oqaaseqartuinit aammalu Kattusseqatigiinnit oqaatigineqartut qujassutigaakka. Tassa ersarissumik nalunaariartuutaammata, Siumut tungaaninngaannit oqariartuutigineqartut ilumoorput selskabit niuernikkut ingerlatsinerisa aammalu taamaattussaapput, saniatigut aamma soorunami inuiaqatigiinni aamma kiffartuussimmata, aama tamanna eqqaamasariaqarpoq, soorunami selskabit maaniittut uagullu pigisagut inuiaqatigiinnut kiffartuussinermi tamarmik sammisitaapput. Kisiannili soorunami tassuunakkut eqqaamaneqarnissaa pingaaruteqarpoq, pingaartumik tunisassiorfiit uani pineqartut aamma eqqarsaatigineqarmata.

Kiisalu aamma Siumumiit oqaatigineqarpoq ilumoortoq taanna kommunit suleqatigalugit aammalu allat selskabit suleqatigalugit pisariillisaataasumik nunaqarfinni siulersuiffinni ikioqatigiissinnaaneq aamma saqqummiussisup Maliinannguup siusinnerusukkut tikkuarsimasaa, aamma taanna pisariaqartutut isigineqarpoq. Aamma oqaatigissavara mannakkut nunaqarfinni illuni sullivinnik pilersitsiniarneq pimoorullugu atorneqarneranut ilanngullugu ukioq manna aamma taamaattunik sanasoqarnissaanut pilersaaruteqartoqarmat, tassanilu aamma nunaqarfinni oqartussaasut suleqatigalugit ingerlanneqartut nanginneqassapput.

Atassutip oqaaseqartuini aamma allanilu aamma taaneqallatsiartoq Puisimut tunngasoq, taanna immikkut inimi maani sammineqartussaammat Puisi annerusumik oqaaseqarfigissanngilara maannakkut. Kisiannili ilumoorpoq Atassutip oqaaseqartuani Puisikkut, Disko-kullu eqqaassanngikkaanni ilumoorpoq selskabit maani nunatsinni ingerlanneqartut ilaat ingerlalluartutut oqaatigineqarsinnaammata, tassanilu KNI-mi, Pisiffikkut, Pilersuisukkut taavalu Allakkeriviit, TELE Grønland aammalu Royal Greenland oqartariaqarpugut maannakkut generalforsamling aallartilernerani tusatsiakkagut najoqqutaralugit ingerlalluartut tamakkua tusagassagut annerutinneqarneq ajorput. Kisianni tassa oqartariaqarpugut tusagassanik nuannersunik aamma tassaniittoqarpoq.

Atassumminngaannit aamma oqallinnerup uuma siuliani oqaatigineqarpoq Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffiit namminersortunut tunniukkiartornissaanut piumassuseqarnertik oqaatigisimagaat. Aamma oqaatigissavara ilumoorpoq 1998-imili generalforsamlingeqarnerni selskabit ilaannit erseqqivissumikoqaatigineqarpoq, assersuutigalugu KNI-p siulersuisuinit privatinut tunniussiartornissaq piareersarlugu aallartinniarneqalissasoq peqqissaarullugu siulersuisunit nalilersorneqassasoq. Taakkua maannakkut ingerlapput, maannamullu nalunaarutigineqartartut najoqqutaralugit ilumoortoq taamatut uagut Naalakkersuisuninngaanniit privatinut tunniussinissaq pillugu siulersuisut naliliineri aallaqqaammut, aallaqqaatigalugit tusarusikkigut Inatsisartunut maanga ingerlanissatsinnut periarfissat tikittinnagit.

Aammalu maannakkut siunnersuutit tigusassagut misissoqqissaareernerisigut saqqummiunneqartussaammata qularutigissanngilarput. Kisiannili Naalakkersuisuninngaanniit aana takorlooruminaatitarput ingerlatsiviit Kalaallit Nunaaniittut ingerlatsisunut avataaniittunut tunniussornissaannut periarfissaqassanersugut, taamak takorluuinnginnatta. Takorlooratsigu nunatsinni nammineq taakua pigisat aamma namminersortunit tiguneqarnermikkut ingerlanneqalernissaat siunniuutariaqartoq.

Tassami isumaqarpunga politikikkut suliaqarnermi aamma taanna siuliani aatsaannguaq oqaaseqarluni tunniussisup sanilliullugu oqaatigissavara, pisortaninngaannit akisussaaffipput tassaavoq inuiaqatigiinni maskinat ingerlasussat tassaammata ulluinnarni meeqqatta, illussaqarnissarput, ilinniartitaanissarput, napparsimalerutta isumagineqarnissarput taavalu aamma nunatsinni atortorissaarutinik akilersinnaasatsinnik peqartoqarnissaa. Tamakkunatigut pisortaninngaanniit inatsisitigut imminut pisussaaffigisagut assigiinngitsut nammasiniagassaraagut inuiaqatigiinnilu suliaralugit.

Kisianni imminnut niueqatigiinnerit aammalu qanoq ittunik niuissanerlutik, atisaqassallutik allatigullu inuit taanna niueqatigiinnermikkut aalajangerlissuk ingerlallugulu. Taamaattumik politikikkut suliassat taamaasillutik erseqqissiartussapput aamma sumiittut uagut suliassarigigut. Taamaattumik Atassutip apeqqutigimmagu upernaamut imaluunniit ukiamut maannakkut nalunaarutit najoqqutaralugit paasivara, upernaap ingerlanerani selskabit tamarmik pinngikkaluarlutik ilaasa KNI-itut ittut nalunaaruteqarnissaat naatsorsuutigineqartoq. Aammalu naatsorsuutigineqassanngitsoq privatimut alloriarnerit ataatsikkorsuaq selskabinit tamakkiisumik ingerlasoqarnissaa, kisianni alloriartarnerit peqqissaartut tunngavigalugit ingerlanneqarumaarluni.

Upernaamut, ukiup matuma ingerlanerani naatsorsuutigaara KNI-imut tunngasumik tusagassaqarumaartugut.

Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartoq aamma isumaqatigaakka, una oqariartuutigineqartut ingerlatseqatigiiffiit pisortat pigisaasa, pisortallu ingerlataasa allat maannakkornit annerusumik suleqatigiinnerulersinnaagaluarpata assersuutitut taakkartorneqartut ilumoorput, taamak ittunik ajoraluartumik aamma naapitassaqarfiusimavoq, ataatsimoorluni nunaqarfiilluunniit tungaatigut pilersaarusiornerit pisimannginneri najoqqutaralugu kukkussuteqartoqartarsimalluni.

Taamaattumik aamma Siumukkut saqqummiussaallu, Inuit Ataqatigiillu saqqummiussaat ugguuna assigiissuteqarpoq, nunaqarfimmut tunngatillugu ataatsimoortumik siulersuiffinnik ingerlatsivissat pilersinneqarnerisigut, tassani imminnut ilisimasaqatigiittarneri aamma pitsaanerusut tikinneqassammata.

Kattusseqatigiit aamma oqaaseqaataannut qujavunga, soorunami oqarlunga Puisimut tunngasut immikkut maani inimi oqallisigineqartussaammata maannakkut taakkua tikinngikkaluarlugit kingusinnerusukkut oqaaseqarfigisinnaajumaarikka. Kisiannili ugguunakkut aamma Kattusseqatigit isumaqatigaakka maannakkut paatsuungassutigineqartarmat pisortaninngaanniit ingerlanneqartut siulersuisuisa akisussaaffigisaanut tunngasut, aammalu taakkununnga tassunga tunngatillugu ingerlatsinermi qanoq pisoqartillugu, kikkut qanorlu akisussaaffiit isikkoqartarnerat, taanna erseqqinnerusumik paasineqarlunilu aamma avammut nalunaarutigineqartarnissaanut periarfissat ilumoormata erseqqinnerusumik periarfissaqartumik nassuiaatigineqartarnissaat. Aamma tamakkunatigut nassuiaatissat taamak ittut aamma Puisimut tunngatillugu aamma uterfigineqarumaarput.

Taamak oqaaseqarlunga Maliinannguup saqqummiussaa akissutigisakka aamma maani taperserneqarmata partiinit, kattusseqatigiinniillu qujassutigaakka.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, siunnedrsuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataanut aammalu partiit akissuteqaataannut qujavunga, tassa maluginiarpara aamma siunnersuut paasineqarluni aamma ilaatigut annertuumik tapersersorneqartoq. Tassa uani nuannaarutigivara Naalakkersuisut akissuteqaateqarnermini ilaatigut oqaatigimmassuk ingerlatseqatigiiffinni pingaartumik suleqatigiissutigineqartartut sulisoqarnermut, nerisaqarfeqarnermut, qarasaasiaqarnermut, saaffiginnittarfeqarnermut, allaffeqarnermut, atortussaasivineqarnermullu tunngasut. Taanna tusarlugu nuannerpoq, aammalu paaserusunnarluni ingerlatseqatigiiffiit sorliit sumilu taamatut ingerlatsinersut, tassami aamma ilinniarfigineqarsinnaassammata immaqa illoqarfinni allani, illoqarfinni aalajangersimasuni ingerlanneqarsimappata.

Tassunga ilanngullugu una nalunngilluinnarpara aktieselskabit nammineq isertugaateqartartut aamma ingerlatsinermikkut malueruagassaqartartut unammillerneqarnertik tunngavigalugu, aammalu unammilleqatigiinneq aallaavigalugu. Kisianni nunaqarfinni aammalumi illoqarfinni unammillerneqarneri annikittarput ilaatigut, soorlu Nukissiorfiit kisimik ingerlatsisuupput, Nuka A/S-kut nunaqarfinni kisimik ingerlatsisuupput assigiinngitsorpassuit taakkartorneqarsinnaapput, taamaattumik unammilleqatigiinnikkut tassuuna imminut innarlerneqarsinnaanerat takorlooruminaappoq taamaattumillu uumap apeqqutip siunnersuutip siunertarvia nunaarutigivara aamma ilaatigut partiinit tamanit, kattusseqatigiinniillu aamma tapersersorneqarmat. Tassa nunaqarfinni immaqalumi aamma illoqarfinni minnerusuni ataatsimoorussamik ingerlatseqatigiiffeqarnikkut aamma aningaasat tassani sipaarniarneqarsinnaasut, tassa uani siunnersuummi ilaatigut nalunngilarput aamma ineqarnermut qaffaasoqarnikuuvoq aammalu ilaatigut aningaasartuutit annikilliartoratik. Taamaattumik uani siunnersuuteqarninni siunertaviuvoq taakkua qaffaassinerit siulliutinnagit aamma ingerlatseqatigiiffiit ilaatigut allaffipiluunerujussuarnik peqartartut namminneq iluminni sipaarniarsinnaanissartik aamma pisusaaffigisariaqaraat.

Uani Ataasutikkut oqaaseqarnerannut assorsuaq pakatsivunga. Ilaatigut tassani allaat soorlu siunnersuuteqarsimanera suusupagisutullu illugulusooq saqqummiipput, sooq taamaattumik saqqummiussisimasunga aningaasanik naleqarunnanngimmat. Aningaasaminiinnarnik naleqartussaammat, kisianni assersuutit, assersuutit takutippaat nunaqarfiit assersuutigalugit taakku innaallagissiorfiit qanoq akeqarpat, nunaqarfippassuit utaqqipput ilaatigut qerititsivittaarniarlutik. Qerititsivinnik tunisassiornermikkut ingerlallualernissartik siunertaralugu qerititsivinnik utaqqipput, aammalu inuutissarsiornikkut ineriartortinneqassagunik aallaavissarivaat tamakku. Kukkunerilli imaattuut tunisassiofiit imaluunniit aktieselskabit suleqatigiinnginnerisigut, Nukissiorfiit imaqalu matumani Royal Greenlandi siunissamilu Nuka A/S eqqarsaatigalugu suleqatigiinnginnerisigut tamakkua pilertassappata, asulersuaq aningaasartuuteqar-tuartarnissatsinnut akissaqanngilagut. Aningaasarpassuarnik naleqartarput, taamaattumik oqartoqarsinnaanngilaq aningaasanik annikitsuinnarnik kinguneqassasut, taamatut suleqatigiinnginnerit taamaammat taanna inissilaarusuppara.

Siumukkut oqaaseqartuat assorsuaq isumaqatigivara aamma nuannaarutigivara ilaatigut saqqummiinermini ilaatigut Naalakkersuisut nalunaarusiornissaat suleqatigiittoqarsinnaanerannik, taavalu aamma nassuiaammik saqqummiinissaat taanna kissaatigimmassuk, assut Inuit Ataqatigiinninngaanniit taanna isumaqatigigatsigu matumuuna oqaatigissavara.

Qujanaq tapersiinissinnut.

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Partiit oqaaseqartuinut tunngatillugu siullermik nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqartup oqaatigisai, aamma Siumuminngaanniit isumaqatigilluinnakkagut taamatullu Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini ilanngullugu taasaa, tassa aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit ukioq manna ataatsimeersuartaqattaarnissaat aallartilermat upernaaq manna aallartereertussaammataasit ukiumoortut, tassani siulersuisuusunut ingerlatseqatigiiffinni assigiinngitsuni siulersuisuusunut ilanngullugu kaammattuutigineqassasut suleqatigiiffigisinnaasutut Inatsisartuninngaaniit matumani aamma taakkartorneqartut.

Taamaaliortoqarnissaa isumaqatigilluinnarparput aamma Inuit Ataqatigiittulli tamanna uaguttaaq aamma kaammattuutigissavarput Naalakkersuisunit tamanna naammassiniaqqullugu.

Taassuma saniatigut Atassutip oqaluttuata saqqummiussai assigiinngitsut imaannaanngitsorujussuit saqqummiussuunneqarput, isumaalu malillugu siunnersuuteqarnermut imaluunnit Inatsisartumut Ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip saqqummiussaanut ilaatigut immaqa saneqqutsilaartumik isummanik annissuinerit maluginiarakkit. Kisianni aamma ilumoortortaqarpoq. Atassutip oqaluttuata ilanngullugu saqqummiuppaa ingerlatseqatigiiffinni nalinginnaasumik ingerlatseqatigiiffinni ataasiakkaani ajornartorsiutaasut, taamatut paasillugu uanga tungitsinninngaanniit oqaatigissavarput, ajornartorsiutit taamaattut ilumoorluinnarpoq aamma aaqqinniagassaapput. Royal Greenlandip iluani ajornartorsiutit, Nuka-mi ajornartorsiutit, KNI-kunni ajornartorsiutit, Nukissiorfinni selskabiunngikkaluartoq suliffeqarfissuarmi tassani ajornartorsiutaasut allanilu ajornartorsiutaasinnaasut ilumoorluinnarpoq ingerlatseqatigiiffinni taakkununnga ilanngullugu apuullugit aaqqinniartariaqarmata.

Kisianni taakkartorneqartut tassani tamavimmik inatsisinik tunngaveqartumik akisussaassuseqartumillu suliassaapput, taamaattumik Naalakkersuisunut kaammattuutigineqartoq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarluni oqaaseqarnermini taasaa, selskabit ataasiakkaat taamatut nalunaarusiornerat aamma pisussammat tamakku aqqutigalugit Inatsisartunut, Naalakkersuisuninngaanniit aamma apuussisoqarsinnaanera uaguttaaq nuannaarutigaarput.

Selskabit assigiinngitsut ingerlaniarsarinerminni innuttasunut kiffartuussinerminni ajornartorsiutaat ersarissorujussuit taakkartorsinnaagaluarpagut, kisianni matuma siunnersuutip periarfissippaatigut selskabit ataasiakkaat soorlu A/S Inimi ajornartorsiutaat sullissiniarsarinermi, Royal Greenlandimi ajornartorsiutaasut allanilu. Ataatsimoortumik suleqatigiisillugit anigueriarnissaat taanna pissusissamisoortutut uaguttaaq isigaarput. Taamaattumik taanna siunnersuut isumaqatigilluinnarparput - atagu selskabit ajornartorsiutitik sullissinerminni ataatsimoorlutik qaangeriarniarlisigik, aammalu suleqatigiiffigisinnaasatik suleqatigiiffigalugit taamaalillutik anigoriarlugit. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma isumaqatigineqartoq saqqummiussarput tassa suleqatigiiffigisinnaasat nalunaarusiorneqarnissaat, taanna pingaartorujussuartut isigaarput, taamaaliornikkut Inatsisartuni tunngavissaqarluartumik eqqoriaasaqattaaginnarnani tunngavissaqarluartumik aalajangiinissarput anguneqarsinnaavoq. Paasivaralu tamanna Naalakkersuisut Siulittaasuata aamma naammassiniassallugu oqaatigigaa.

Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut aammalu uteqattaartuarneqartoq pinngitsoorusunngilanga oqaaseqarfigissallugu, tassa selskabit siulersuisoqarnerat pillugu. Tassani uterneqarpoq-aasiit Naalakkersuisut kammalaatiminnik ilisarisimasaminnik allanillu siulersuisunut inissiisarnerat. Illuatungaatigut naalakkersuinikkut piumasaqaataasut assigiinngitsorpassuit naammassiniarneqarnerat eqqartortuartarparput. Isumaqarpunga Siumuminngaannit erseqqissumik oqaatigissallugu tunngavissaqarluta aamma Siumukkormiut uagut uparuarneqartaratta siulersuisuni inissititerinerni.Uagut ataatsimilluunniit ilisimasaqanngilagut kammalaatigiinnerinnaq tunngavigalugu siulersuisunut inissiisunik. Isumaqarpunga tamanna inuiaqatigiinni qinersisartunillu annertoorujussuarmik uupakaatitsinerusoq. Naalakkersuisut ersarissumik oqaatigisareerpaat toqqaanerit assigiinngitsut piukkunnassuseqarneq, misilittagaqarneq aammalu piumasarisaasunik naammassinninnissamut piukkunnassuseqarneq aallaavigalugit toqqartuisarnerit aamma ingerlanneqartarput.

Isumaqarpunga inuiaqatigiinni anguniagaasut piviusunngortinniagassarpassuit, selskabini aamma naammassiniarneqartussaasut ullumikkumut qatangiinnartinneqartartut aamma uani eqqartorpavut. Niuernerpalaartumik ingerlatsinissamik piumasaqarnerup inuiaqatigiinnut attuumassuteqartut kalluaasullu nusuttarmagit, taamaattumik ilinniargartuujunngikkaluartut kisianni inuiaqatigiinni ingerlaatsimut ilisimasaqartut, pissutsinik piffinni ataasiakkaani ilisimaarinnittut aamma pinngitsoorneqarsinnaanngillat ingerlatseqatigiiffinni sunniuteqartumik inississallugit. Tassa taannarpiaavoq uagut nunatsinni sanngiiffigilersinnaasarput, pissutsinik aallaaveqanngippallaartunik siulersuisoqarnikkut inissisarnerit aqqutigalugu.

Isumaqarpunga paaseqatigiiffiusinnaasoq taanna assortuiniaannarnani nunatsinni pisariaqartinneqartut tamarmik inissaqartariaqarput, aamma selskabit siulersuisuini.

Ajornartorsiutit assigiinngitsut eqqartorneqartut Kattusseqatigiinniit, Atassummiillu soorunami oqaatigereerparput allamut tunngassuteqarmata piffissami allami annertunerusumik sammineqarsinnaapput aamma saammineqartussaapput, soorlu Puisi A/S-imut tunngasut, tamakku Inatsisartuni tikittussaavagut maani ataatsimiinnermi.Taamaattumik massakkut annertunerusumik taanna oqaaseqarfiginagu, taamanikkornissaanut utaqqisissavarput.

Taamannak oqaaseqarluta qujassutigaarput uagut tungitsinninngaanniit saqqummiunneqartut aamma pitsaasumik ilalerneqarmata.

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartuata avataatigut:

Tassaana erseqqissaatiginiaannarlugu ilaatigut siunnersuuteqartup oqaaseqaaterput pakatsissutigisimammagu, aammalu oqaluttup kingulliup nipeqalersissanngimmagu uagut immaqa allaanerusumik isumaqartugut.

Uani erseqqissaatigissavara Puisi A/S eqqartunngilarput, Puisi taavarput assersuutitut eqqartorneqartussaammallu taannaluunniit eqqaaqqinngilarput, kisianni eqqaasagut uaniipput nersukkagullu, KNI Pilersuisoq, Post Grønland, Tele Grønland allallu nersorpagut suleqatigiinneq tamakkunani ajunngimmat, taannalu uppernarsarneqarmat aamma nersorparput Naalakkersuisut Siulitaasuata soorlu nammineq akissuteqaammini taagaa. Tamakkua nalilersorneqarput ataavartumik, taannalu ajunngitsumik nersorinniutitut qaffattipparput. Atassut nersuivoq pissutsinut ilarigamigit. Naggataatigullu oqarlanga Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataani taamaaliorneq naliliineq ataavartumik tamanna assigiinngitsutigut pitsaasuummat isumaqatigaarput. Taamatut oqariarluta oqarpugut. Politik-ikkut aalajangigassat assersuutigalugu qulequttat pingasut annertuut taakkua isumannaartariaqarput, ilaatigut KNI Pisiffimmut tunngasut imaluunniit angallannermut tunngasut, ullumikkut periikkagut.

Naggataatigullu aamma siunnersuuteqartoq taperserparput Nukissiorfiit suli aalajangiunneqanngitsut, suli affaannartut aaqqinneqarniassammata - taamaattumik siunnersuuteqartoq tassuuna taperserparput, aaqqinneqartariaqarmata. Taamaattumik nipeqartitsisoqassanngilaq uagut allatut isumaqartugut. Aammalu nuannaarutitta ilaat taaqqiinnassavara ullaatungaani imal. uvalimut eqqartoriigarput angallannermut tunngasut eqqartoreeratsigit, taava qanoq oqarpugut - taakkua aamma isumannaartariaqarput, soorlu uani taamatut oqartugut, taava neriorsorneqarpugut taannagooq pillugu kia oqallisissaagut. Isumaqatigiittoqangaarami. Tassalu ujartugarput, taamaattumik nersuinerput illuatungaanut saatinneqassanngilaq, nersuituartugullu akerleriniarneqassanngilagut. Qujanaq.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Naatsumik naggataatigut una oqaatigilaarniarlara aamma Siumut oqaluttuata taallatsiagaa allallu. Siulersuisussanik maannakkut kingumut eqqartuinerup nalaani, tassa ataatsimeersuartarnerit ingerlammata. Ukiarmili oqallinneq kisiat pinnagu, kisianni siusinnerusukkulli pissat / pissarsiassat tassani inuit ujartukkat nassaariniarneqartuarput. Statsiministerillu nalunaarutaani takusinnaavarput 1996-iminngaannit siorna tikillugu tassa toqqarneqartartut immikkut aningaasarsiornikkut paasisimasalittut isigineqartut taakkua siulersuisuni 3/4 maannakkut anguneqarsimammata, ukiut sisamat matuma siornatigut affaannaasimagaluarlutik.

Oqaatigissavara siulersuisunik toqqaaniarnermi nunatsinninngaanneersunik aamma pissarsiniarnissaq tikinneqartillugu aamma politikerit imaluunniit aama politikeriusimasut imaluunniit uagut nammineq aamma suliffeqarfitsinniittut inuit immikkut piginnaanillit aammalu piginnaassutsiminnik pikkorissarfeqarsimasut, aamma avaqqukkuminaapput polikeriuppata, polikeriunngippataluunniit kisianni suliassamut tassunga naleqquttutut isigineqarlutik toqqarneqarsinnaanera aamma ammatinniarneqarsinnaassasoq neriuutigaarput suli attanniassallugu.

Taamak oqaaseqarlunga qujassutigeqqippara maani oqaaserineqartut tamaasa.

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisuugallartoq, Kattusseqatigiit:

Taamaalillunilu immikkoortoq 34 apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq tamaannga naammassivoq.

Taavalu tullinnguutissaaq immikkoortoq 4, matoqqasumik oqaluuserisassaq. Taannali pitinnagu ilisimatitsissutigissavara aqagu pingasunngornermi februarip 23-ni nal. 13:00 makkua oqaluuserineqassammata:

Imm. 38, 39 aamma 22.

Ullumikkullu ataatsiminneq ammasoq tamaannga killippoq.

Kisianni tassa eqqaaqqissavara, matuma kingorna matoqqasumik Inatsisartut ataatsimiissammata maani najuutinngitsut qinnuvigissavakka maanga takkuteqqullugit.

Oqaluuserisaq naammssivoq