Oqaluuserisassani immikkoortoq 36 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Marlunngorneq 29. februar 2000 nal. 15.02
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge,
Inatsisartut Siulittaasuat.
Asii Chemnitz Narup, Siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:
Nunatsinni
inuusuttortavut ilaqarput peroriartornerminni atugarisimasatik atukkatillu
aamma inuunerminni atukkatik tunngaviusut ataatsimoortumik peqqutigalugit
ilaanneeriarlutik sakkortoorujussuarmik inoqatiminnullu saassusseqqajaasumik
qisuariartartunik ilaannilu qisuariarnerminni ima sakkortusaartigisarput allaat
imminerminnut inunnullu allanut ulorianartorsiortitsilersarlutik. Inuusuttut
ilaat ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmiittuupput.
Inuiaqatigiit
tungaanniit angisuumik pisussaaffigaarput inuusuttunut taakkununnga
ikiorsiissutinik naleqquttunik ajunnginnerpaanillu neqerooruteqarnissatsinnut-
minnerunngitsumillu pisussaaffigaarput ikiorsiissutit nunatsinni
neqeroorutigineqarsinnaanissaat Qallunaat Nunaannukartitsisarneq
pinngitsoortinneqarluinnartariaqarmat.
Ikiorsiissutitut
nunatsinni neqeroorutigisinnaasavut tassaanerupput perorsaanermik
siunertaqarluni ikiorsiisarnermik isikkullit. Iluatsitsilluinnaraangatta
ikiuiniarneq inunnik immikkut ittumik ilinniaqqissimasumik
ingerlanneqartarluni- inuusuttup ajornartorsiutaanut immikkut ittunut
naleqqussakkamik. Piffissap ilaani inuusuttup pissusilersornera qanorlu issusia
ima allanngortigigaangat perorsaanermik siunertaqarluni sulineq kisimiitillugu
naammakkunnaartarpoq. Pisariaqalertarlunilu tarnip nakorsaanik inuusuttut
pillugit immikkut piginnaanngorsaqqissimasumik siunnersorteqarnissaq. Taama
periarfissaqartuugaluarutta tunngavissarissaarnerulissagaluarpugut
tamakkiinerusumik ilinniakkatigut tunuliaqutaqarneq toqqammavigalugu
naliliinissamut inuusuttoq pineqartoq pillugu. Tarnermigut kinaassusaa ilanngulluguttaaq.
Siunnersorteqarnikkut perorsaasutut sulisut sullissinertik pillugu
patajaatsumik ilitsersorneqarnissamik periarfissat
aqqutissiuunneqassagaluarportaaq.
Meeqqanut
tarnip nakorsaanut suleqateqarnissaq pillugu isumaqatigiissuteqartoqareerpoq
tassami Bispebjerg Hospitalip meeqqat tarnikkut nappaateqartut
immikkoortortaqarfiannik. Taamaalilluni nunatsinni ukiumut arlaleriarluni
meeqqanut tarnip nakorsaanik siunnersortimik angalaartoqartarpoq. Inersimasut
tarnimikkut nappaateqartut napparsimavissuarmit Dronning Ingridip
napparsimavissuata taakkununnga immikkoortortaqarfianit sullinneqareerput.
Immikkoortortaq taanna siorna nukittorsarneqarpoq siammasissumik sulisussamik
nunatsinni angalaartussamik nakorsaanermik atorfinitsitsisoqarneratigut.
Oqartariaqarpugulli inuusuttut eqqarsaatigalugit amigaateqarluta.
Inuusuttut
immikkut illuinnartunik pisariaqartitsisut ukiuni kingullerni
ersarissigaluttuinnarsimanerat eqqarsaatigalugu pisariaqartitaannullu
naleqquttumik ikiorsiinissamik neqerooruteqannginnerput eqqarsaatigalugu
kissaatigissavara Inatsisartuni oqallisigineqassasoq inuusuttut tarnip
nakorsaanik sullinneqartarnissamik imalimmik Qallunaat Nunaannik
isumaqatigiissusiornissamut periarfissanngorsimannginnersoq. Meeqqanut tarnip
nakorsaanik sullinneqartarnitsituut inuusuttut pillugit suleqatigiinnissamik
isumaqatigiissut ilusilerneqarsinnaassasoq takorloorpara.
Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:
Inatsisartunut
ilaasortaq Asii Chemnitz Narupip siunnersuutini tunngavilersorlugu allappoq
inuusuttut tarnimikkut ikiorserneqartariaqartut eqqarsaatigigalugit
"putoqartoq" meeqqat eqqarsaatigigalugit Bispebjerg Hospital
inersimasullu eqqarsaatigalugit Dronning Ingridip napparsimavissuani tarnikkut
nappaatilinnut immikkoortortaqarfik suleqatigineqartut.
Nunatsinni
Peqqinnissarfik meeqqat tarnikkut ikiorserneqartarnerat pillugu Bispebjerg
Hospitalimut isumaqatigiissuteqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat ukiumut 200.000
koruuninik akiliisarput ikiorsiinermut makkununnga atorneqartartunik:
Bispebjerg Hospital nunatsinni misissuisarpoq katsorsaasarlunilu, ulluinnarnilu
nunatsinni suliat aqunneqarnerat Dronning Ingridip napparsimavissuani tarnip
pissusiinut immikkoortortap isumagisaralugu. Suleqatigiinnissamik
isumaqatigiissutip nassatarisaanittaaq kommunit isumaginnittoqarfiini sulisut,
PPR-ini, Isumaginninnermut Pisortaqarfiup immikkoortortaani, paaqqinnittarfinni
atuarfeqarfinnilu sulisut akiliillutik meeqqat tarnimikkut nappaataat pillugit
ilinniartinneqarsinnaapput. Ukiut tamaasa siunnersortit immikkut ilisimasallit
nunatsinnut angalasarput Peqqinnissaqarfiup akiligaanik. Taamaalilluni
suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummi qanoq utoqqaassusillit sullinneqarnissaat
killilerniarneqarsimanngilaq, taamaammallu meeqqat ukioqanngitsuniit 17-inut
ukiullit tamatumani pineqarput.
Tamatumunnga
assersuutitut taaneqarsinnaapput 1998-imi nakorsap immikkut ilinniarsimasup
nakorsiartitsineri 27-it, oqaloqatiginninnerilu 68-it. Nakorsiartut tassaapput
nukappiaqqat 44-it aamma niviarsiaqqat 22-it marlunniit 18-inut ukiullit,
kiisalu inuusuttoq 22-inik ukiulik ataaseq.
Isumaqatigiissut
1994-imili atsiorneqarsimammat nutarterneqarnissaa maanna Pisortaqarfimmit
sulissutigineqarpoq. Taamalu isumaqatigiissutissamut nutaamut 2000-imi majimi
inaarlugu isumaqatigiinniutigineqartussamut tunngaviussaaq. Isumaqatigiissummut
ilaassaaq Peqqinnissaqarfik inuusuttunik tarnikkut ikiortariaqartunik
katsorsagassanngortitsigaangat katsorsaasartunik piareersimasoqartarnissaa.
Nutaamik isumaqatigiissuteqarnikkut Naalakkersuisut qulakkeerusuppaat
siunissami inuusuttut immikkut sullinneqarnissaat.
Tarnikkut
ikiorsiisarnermissaaq inunnik tarnimikkut nappaateqartunik sullissineq
pitsanngoriarsimavoq, tassami tarnikkut katsorsaanerup tiguneqarnissaa pillugu
nassuiaat, 1998-imi upernaakkut saqqummiunneqartoq malitseqartinniarlugu
Droning Ingridip napparsimavissuaniit sinerissami napparsimaveqarfinnut
siunnersuisartussamik tarnip nakorsaanik atorfinitsitsisoqarsimavoq.
Taamaalilluni ukiut tamakkiallugit nakorsaq immikkut ilinniarsimasoq sineriammi
angalaartinneqartalerpoq. Tarnikkut ikiuisartut angalaarneranni inuusuttut
tarnikkut ikiorserneqartariaqartut qassiit ikiorneqartarput.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Siunnersuuteqartup
saqqummiussamini kingulliullugu kissaatigaa nunatsinni inuusuttut tarnikkut
sullinneqarnissaat siunertaralugu Qallunaat Nunaannik
isumaqatigiissuteqarnissamut piffissanngunnersoq.
Tamanna
tunngavigalugu Siumumiit aallaqqaatigalugu oqaatigissavarput, nunanut allanut
sanilliulluta nunatsinni inooriaatsikkut ineriartornitta sukkasuupilussuarmik
ingerlanneratigut takusinnaasimagipput aamma nunatsinni pisariaqalersimasoq
meeqqanut inuusuttuaqqanullu tarnip pissusiisigut siunissami aaqqissuussamik
sulinissap qanoq pisariaqartiginera.
Tamannalu
aallaavigalugu Naalakkersuisut akissuteqaataatigut ersippoq maannakkut Dronning
Ingridip napparsimavissuani atorfeqartunik tarnip nakorsaanik
atorfeqartitaqartoq taakkua aamma sinerissami napparsimaveqarfinnut
siunnersortitut suliaqartut.
Taamatuttaaq
aamma siunnersuuteqartup ujartugaatut Bispebjerg Hospitalimik
isumaqatigiissuteqarnikkut nunatsinni tarnimikkut nappaatilinnik
misissuisarnerit katsorsaasarnerillu ingerlanneqareersut.
Taamaattumik
annertuumik oqaaseqarata, Naalakkersuisut saqqummiussaattut isumaqatigiissutip
1994-imiit atuutereersup, ukioq manna nutarterneqarnissaani, Siumumit
Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput- ukiuni arfinilinngulersuni
kiffartuussinermi misilittagaasut aallaavigalugit maannakkut suliassatigut
killiffiusoq aallaavigalugu isumaqatigiissuteqarnissat inernerisassaanik
Inatsisartut ataatsimiinnissaannut tullermi ilisimatitseqqullugit.
Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:
Asii Chemnitz Narup-ip inuusuttunut tarnimikkut ajornartorsiuteqartunut
isumaaluginninnera Atassut-miit misiginneqatigaarput. Katsorsartinnissamik
neqeroorutaasartut ikippallaarput naatsorsornerinnaavallaartarlutillu.
Illuatungaatigut Asii Chemnitz Naruo-ip kiisalu aamma Peqqinnissaqarnermut
Naalakkersuisup Alfred Jakobsenip iluarsiissutissatut tikkuartugaannut
isumaqataanngilagut.
Tassami Qallunaat Nunaanniit inuusuttunut tarnip nakorsaqarnikkut
siunnersortitut suleqataasoqalernissaanik pilersitsinissamut
anguniarneqartariaqarmat. Kusanartumimmi iluarsiinerunngilaq inuusuttunik
meeqqanillu tarnikkut nakorsaasarnerup ukiumoortumik immikkut ilinniarsimasumik
siunnersortimik Kalaallit Nunaanukartitsisarnissaq. Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfiup akiligaanik, taamatut iliortitsisarneq ajornartorsiutaavissumik
qimarratiginninnerinnaavoq, tamakkiisumik aaqqiinerunngitsoq.
Nakorsartariaqartut allat assiginagit soorlu assersuutigalugu nissut
naffakut aaqqitassat, qipin-nguersinnerit taakku assiginagit tarnikkut
nakorsarneqartariaqartut tamanit pisariaqartinneqartippaat oqaatsit atorlugit
nakorsagaanissaq. Kattorsagaaneq tamarmik kalaallisut ingerlanneqartariaqarpoq,
tassami katsorsarneqartussat amerlanersaat kalaaliummata.
Atassummiit marlunnik siunnersuuteqarumavugut, taakkualu siunnersuutissagut
minnerunngitsumik inuusuttunut tarnimikkut ajoquteqartunut
iluaqutaasinnaammata. Siunnersuutissarput siulleq ukiut sisamagajaat matuma
siornatigut peqqinnissamut ataatsimiititaliamiit qaqinneqarsimavoq, tassa;
teleypsykiatri tassalu tele aqqutigalugu ungasissumut katsorsaasarneq.
Taamatut katsorsaariaaseq ilaatigut Norgemi aammalu USA-mi atorneqarpoq,
igammik katsorsaariaaseq taamaattoq inuusuttuaqqanut iluaqutaasussaavoq.
Katsorsaariaaseq taamaattoq imminut saalluni ineeqqami oqaloqatigiinnerminngaaniit
inuusuttuaqqanut iluaqutaanerusarsimavoq.
Teleypsykiatri tele aqqutigalugu ungasissumiittumiittumik tarnikkut
katsorsaariaaseq nunatsinni atussallugu assut soqutiginarpoq. Tassami
siunissami illoqarfiit tamaasa kalaallisut oqaluttumik tarnip nakorsalersornissaa
ajornakusuussaqimmat.
Siunnersuutitta aappaat aammaarluta Atassummiit tikkuaqqinniagarput
tassaavoq; nutaavissuattut saneqarsimasoq Aasianni ukiup aappassaa atorneqarani
uninngaannarluni, tassalu inuusuttut inaat. Isumaginninnermut Naalakkersuisoq
nammineq aalajangiisinnaagaluaruni inuusuttut inaata illutai tuniinnaqqajaqai.
Tassami aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq tuniniaanissamut
akuersissuteqarnissamik qinnuteqarmat.
Illuut siumut atorneqassappat? Immaqa hotelitut imaluunniit pikkorissarfittut?
Illuutit tunineqassagaluarunik qanoq naleqassappat? Sanaartornermi
akigineqartut ilaannamineerannguanik aammalu suli annikinnermik ulloq taanna
allaqquttussaajunnaarpat nutaamik sanasariaqalerneq.
Ullormi
taanna takkutereerpoq, ippassaq unnukkut Qanoruumi Isumaginninnermut
Naalakkersuisoq tusarnaarparput Aaqa maani Nuummiittoq 7 mio. kr.-nik
nalilimmik allilertariaqassasoq. Vordingborgemi tarnimikkut nappaatillit
nunatsinnut angerlartillugit inissinneqassammata.
Inuusuttut
inaata 7 mio. kr.-ninnassutiginissaa ilimaginngilara, aammali qanoq
annertutigisut aningaasaateqarfinni inuusuttut inaat sananeqalermat
pissarsiarisimasagut uterlugit akilissavagut? Siunertarisamut tassalu
Isumaginninnermi siunertaqartumi atorunnaarutsigit? Naak silatusaarneq sumiluunniit
takussaanngilaq.
Atassutip
isumaa malillugu erseqqilluinnarpoq siornatigut inuusuttut inaat
tunineqassanngitsoq, suliffeqarfiussalluni tulluartuuvoq, assersuutigalugu
inuusuttunut tarnimikkut ajornartorsiuteqartunut katsorsaavittut suliarineqarsinnaavoq.
Imaluunniit Vordingborgemi tarnimikkut nappaatillit nunatsinnut
angerlartinneranni inigitinneqartarsinnaavoq.
Aamma
allilerlugu nunatsini tarnimikkut ajornartorsiutilinnut tamanut qitiusumik
katsorsaavittut suliarineqarsinnaavoq, piareerpaallu Vordingborgemi
immikkoortoqarfik atorunnaasillugu.
Kingulleq
innuttaaqatitsinnut inersimasuunermi sivisunersaa Danmarkimi
napparsimavimmiiginnartussanut inooriarnerup tungaatigut
pitsanngorsaataassagaluaqaaq. Tamatuma malitsigisaanik Sanami nutaamik allilerinissaq
millioninik pingasunik kisitsisitalimmik nalilik suliniutinut allanut
atorneqarsinnaalissagaluarpoq.
Qularnanngilaq
takisuuliortunga kisianni ilaanneeriarluni nunap assiganit titarnerit
takininngorlugit titartartariaqartarput siunnersuutip silatusaarnera
immaliallaannarlugu tunuartissanngikkaanni. Atassummiit oqaatigeriikkatigut
Asii C. Narupip inuusuttut tarnimikkut atorsaateqartut annertuumik qanoq
iliorfigineqarnissaanik kissatigisaa taperserparput.
Nuna,
taassumalu inui uuttortarneqarneq ajorpoq - ajornartorsiutit pillugit qanoq
oqartoqarnera kissaatigisaqartoqarnera maliinnarlugit. Uuttorneqartarpulli
ajornartorsiut qaangerlugit piviusumik qanoq iliuuseqaraangamik, kingullerlu
tassa Naalakkersuisut suliassaat.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:
Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narupip Inuit
Ataqatigiinneersup, apeqquteqaat aallavigalugu oqaluuserisassanngortippaa;
inuusuttunut tarnip nakorsaanik siunnersortitut sullissisussamik
Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissuteqassasut.
Takorloornerarpaalu meeqqanut tarnip nakornaanik suliaqarnertut ittumik,
Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigiinnissamik
isumaqatigiissusiornissaat.
Siunnersuuteqartup tunngavilersuutimini ilaatigut oqaatigaa inuusuttunut
ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisunut nunatsinni neqeroorutigisinnaasagut
pitsanngorsartariaqartut.
Inuit Ataqatigiinni eqqumaffigilluinnartariaqarsorivagut inuusuttuaqqat
inuusuttullu immikkut ittumik ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisut ukiuni kingullerni
amerliartornerat.
Siunnersuuteqartorlu isumaqatigaarput oqarmat; pisussaaffigigipput
pineqartut pisariaqartitaannut ajornartorsiutiminnillu qaangiiniarnerminni
naleqquttunik ikiorsiissutinik neqeroorfigineqartarnissaat pisariaqartoq.
Siunnersuuteqartup oqareerneratuut ullumikkut inuusuttuaqqanut
annertuumik tarnimikkut ajornartorsiuteqartunut annertunerusumik perorsaanermik
aallaaveqartumik ikiorsiinermik neqerooruteqartarpugut. Tamanna aamma
ajunngilaq, taamatullu suliaqartut sullissinerminni nukippassuarnik atuisarput,
kinguneratigullu annertunerusumik nalilersuiffigineqassanatik, imaluunniit
annertunerusumik pikkorissartinneqassanatik. Pissutsit tamakkua
pitsanngorsaavigineqarnissaannut siunnersuuteqartup oqariartuutaa
aallaaviulluarsinnaavoq.
Inuit Ataqatigiinniit siunnersuut taperserparput, malugaarpullu
Peqqinnissamut Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaatigigaa,
Namminersornerullutik Oqartussat Bispebjerg Hospitalimik tassalu Qallunaat
Nunaanni meeqqat inuusuttuaqqallu tarnimikkut napparsimasut
uninngavigisartagaanni. Taassuminnga suleqatigiinnissak isumaqatigiissutip
upernaaq manna nutarterneqarnissaa iluartitsillugu siunissami inuusuttut
immikkut sullinneqartalernissaat isumaqatigiissummut ilanngutsinniarneqartoq.
Tamanna nuannaarutigaarput tassami sullissinerup pitsaasumut aallariarnisaa
aqqutissiuunneqarsinnaalissammat.
Ilisimavarput meeqqanut tarnip nakorsaanik siunnersortitut
inissisimasumik suliaqarneq inunnik isumaginnitttoqarfinni
peqqinnissaqarfimmilu sulisunik unnersiutigineqartaqisoq, qularinngilarpullu
inuusuttuaqanut atatillugu siunnersorteqalerneq aamma iluarisimaarneqassasoq.
Inuit Ataqatigiinni siunnersuummut ilalersuinerput makkuninnga
tunngaveqarpoq:
- Ajornartorsiutinik tamakkiisumik isiginilluni nalilersuisinnaaneq
aqqutissiuunneqassammat,
- inuusuttut ikiorsernissaanut pilersaarusiornissat tamakkiinerusumik
tunngaveqarlutik ingerlan- neqarsinnaanissaat.
- Nunatsinni sullissinermi ilinniakkatigut ilisimasatigut tunuliaquttat
qaffassarneqarsinnaammata.
- Pisortaqarfiit assigiinngitsut suleqatigiinnerat
patajaallisarneqarsinnaassammat,
- aammalu minnerunngitsumik Qallunaat Nunaannukartitsisarneq
pinaveersaartinneqarsinnaam- mat.
Taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartumit saqqummiunneqartoq
isummersorfigaarput, siunissamilu piviusunngortinneqarsinnaanissaa
suleqataaffigissallugu.
Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit:
Inatsisartunut ilaasortap Asii
Chemnitz Narupip apeqquteqaat pillugu oqallisissiaanut Kattusseqatigiinniit
imatut oqaaseqarfigissavarput:
Soorlu siusinnerusukkut meeqqat
pillugit oqaaseqaraagatta eqqaajuartaripput meerartagut inuusuttuarartagullu
angerlarsimaffiup avataani inissinneqartarsimasut pitsaanerpaamik
patajaatsumillu sullinneqarnissaat, pingaartittuaannarlugulu
oqaatigisarsimavarput.
Angajoqqaat qanimut
suleqatigilluarsinnaanissaat pingaartumik meeqqap inuusuttuaqqalluunniit
angerlarsimaffiup avataani inissinneqarneraniit aallartittumik.
Pingaaruteqaqaarlu meeqqap
inuusuttuaqqallu annerusumik minnerusumilluunniit arlaatigut tarnimikkut ajoquserneqarsimappata
ikiorsissallugit pisariaqarluinnarpoq. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit
iluarisimaarparput Naalakkersuisup akissuteqaammini meeqqat inuusuttuaqqaalu
tarnip nakorsaanik atorfinitsitsisoqarsimanera sullissilluni sinerissami
aallartissimasumik, ingerlanneqartumullu.
Nalunngilarpummi ajoraluartumik
meeqqat inuusuttuaqqallu ilanngui inissinneqartartut allaat ima
ajortereersimatigalutik, pinngitsooratik tarnip nakorsaanik
oqaloqateqarnissamik pisariaqartitsillutik.
Kisianni aamma puiussanngilarput
aamma angajoqqaat meeqqamittulli annertuumik tarnimikkut anniaataqartarmata,
katsorsarneqarnissamillu pisariaqartitsisaqalutik. Kisiannili ullumikkut
periarfissat ima killeqartigaat; allaat oqaloqateqarnissaminnut sivisuumik
utaqqisariaqartarlutik. Ilaallu periarfissaqassanatik katsorsarneqarnissaminnik
oqaloqatiginnissinnaanermilluunniit. Katsorsaasinnaasumik amigaateqarneq
nunatsinni peqqutaalluni.
Kattusseqatigiinniit
pingaartipparput meeqqat inuusuttuaqqallu tarnip nakorsaanik katsorsarneqartussat
katsorsarneqartariaqarneri pisariaqarpoq. Aamma meeqqat inuusuttuaqqallu
angajoqaavisa kattorsarneqartariaqarnissaat taamaalillutik oqimaaqatigiissumik
sullinneqassammata. Immaaqalu aallaat anguneqarsinnaalluni piaarnerusumik
sivikinnerusumillu angerlarsimaffiup avataani inissiisarneq. Meeqqanummi tassa
pitsaanerpaaq angajoqqaat angerlarsimaffillu najussallugit.
Taamaalilluni angerlarsimaffiup
avataani inissiisarfiit sulisuisalu suliaat pitsaasoq kusarnartorlu
ineriartortissagaluarparput suli pitsaanerusumik. Pineqartup ataatsikkut
sullinneqarnerasigut.
Naak, oqaasissaqarnaraluaqisoq
naatsumik oqaaseqarluta tapersiinerput Kattusseqatigiinniit nalunaarutigaarput.
Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Sulliffeqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Tassa Naalakkersuisoqarinnut
tunngatillugu Atassutip oqaaseqartua Anders Nilsson oqaaseqarmat, ilaatigut
silatusaannginnerarluta matumuuna akissuteqarfigissavara.
Aallartinnginninniilli erseqqissaatigerusuppara Naalakkersuisuniit
siunertarigatsigu pisariaqartitsisut pitsaanerpaamik sullinneqarnissaat.
Tamannalu aallaavigalugu sulinerput ingerlallutigu. Taamatut oqaaseqareerlunga
Anders Nilssonimut, Anders Nilssonimi aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami
ukiuni arlaqalersuni ilaasortaagami paasissutissat tunngavilersuilluartut
aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut Anders Nilssonimullu decemberip 14-ani
1998-imi tunniunneqarsimasut innersuussutigerusuppakka.
Taakkunaniipput Aasianni
inuusuttut inaata atorunnaarsinneqarnissaanut tunngatillugu pilersaarut qanoq
iliuuseqarnissamut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap akuersissutigisimasaa.
Taamatut oqaaseqareerlunga
oqaatigerusuppara Anders Nilssonip aamma qularnanngitsumik ilisimasaa tassa
atorunnaarsitsinermut taamani tunngavilersuutigineqartut.
Siullermik; Aasianni inuusuttut
inaat, ingerlanneqarnera assut akisuvoq. Taamani Kanukukamut kommuninullu
isumaqatigiinniarnermut atatillugu Isumaginninnermut Pisortaqarfik
piumaffigineqarpoq 1,8 mio. kr.-iunnguatsiartunik sipaaruteqassasoq. Kiisalu
Aasianni inuusuttut inaata taamatut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfittut
aallartinnerminiilli ajornartorsiutaa anneq tassaasimammat:
Siullermik; sulisoqarniarnikkut,
aalajangersimasunik atorfeqartitsinissaq ajornartorsiutaasimavoq. Aammali
atorneqarnera, atorneqarnerat %-nngorlugu annertunnginnera pissutigalugu.
Taamaalilluni ingerlatsinermut aningaasartuutit annertusimapput.
Vordingborgemiittunut
eqqartuussiviit aqqutigalugit Vordingborgemi inissinneqarsimasunut katsorsarneqareersimasunulli,
pilersaarutigut Aaqamut tunngassuteqartut, Atassutip aamma oqaaseqartuata
eqqartugai. Taakkununnga tunngatillugu oqaatigerusuppara; taakkua
angerlartinneqarnissaannut tunngatillugu suliassaq ima ilinniarsimasanik
ilisimasaqarnissamik pisariaqartitsiviutigaaq, pinngitsoorani sulilersussanut
pingaaruteqartussaaluni taamatut ilinniarsimasanik ilisimasaqarfiusumiinnissaq.
Tassa fagligemik avatagiiseqarluni sullissinissaq pingaaruteqartorujussuuvoq.
Inersimasunut tarnimikkut ajuutilinnut
nunatsinni ulloq unnuarlu paaqqinnittarfituarput maani Nuummiippoq
Aaqamiilluni, taamaalilluni angerlarartitsineq piviusunngortinneqassappat
naliliisinnaanerput toqqammavigalugu silatusaarnerpaassaagut -
sulisoqarfioreersumut aammalu akikinnerpaamik pilersitsiviusunnaasumik
pilersitsinissarput.
Eqqaasitsissutigerusuppara aamma
Atassutip oqaaseqartuanut, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap angalaneranut
atatillugu junip aallartilaarnerani Aasianni kommunalbestyrelsep ataatsi-
meeqatigineqarnerani aamma kommunalbestyrelsemi erseqqissumik oqaatigineqarmat;
Aasianni inuusuttut inaata taamatut atorneqarnissaa Aasianni
kommunalbestyrelseminngaaniit isumaqatigineqarsinnaanngitsoq.
Taamaattumik oqaatigerusuppara,
issuaalarsinnaaguma ilumoormat Atassutip oqaaseqarneratuulli, issuarlugu
issuaaneq aallartippoq: "Uttortarneqartarpulli ajornartorsiutit
qaangerniarlugit piviusumik qanoq iliuuseqarnerannik, kingullerlu taanna tassa
Naalakkersuisut suliassaat".
Aap, tamanna ilisimaaraapput,
taamaaliorpugullu. Pissutsit piviusut tunngavigalugit. Neriuppunga aamma Anders
Nilssoni silatusaarluni piviusoq aallaavigalugu sulinermi matumani
peqataajumaartoq, ajornaqaarmi immitsinnut naaleraattaqattaarluta
ingerlatsigaluarutta angusassaqanngilagut.
Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat,
ataatsimiinermik aqutsisoq:
Ja, tassa maluginiarneqassooq
oqaluuserisap qulequtaanut soorunami ilaatigut attuumassuteqaraluarpoq,
kisianni sanneqqunnaveersaarnissaa kaammattuutigissavarput.
Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Naalakkersuisoq:
Ja, qujanaq. Tassa apeqquteqaat
una tunngavigalugu taamatut oqallinneq ingerlammat oqaatiginnassavara,
upernaamut Bispebjerg Hospitalimi isumaqatigiissutit nutarternissaanut tassa
maannakkut maani oqaatigineqartut, soorunalumi aamma isumaqagiissutissap
taassuma nutaap, nutaamik immersornissaanut aamma tunngavissaalluarmata
taannalu qujassugerusuppara partiit oqaaseqartuinut, aammalu
Kattusseqatigiinnut maannamut Naalakkersuisuninngaaniit taamatut
siunnerfeqarnitsinnut tapersersuinissinnut qujavunga.
Ataasiakkaat ukua immikkut
oqaaseqarfigilaarusuppakka siullermik, Siumup oqaaseqartuanut, tassalu Lars
Karl Jensenimut; takussavarput isumaqatigiissut taanna upernaamut Inatsisartut
ataatsimiinerat naatinnnagu naammasseriarpat. Soorunalimi ilisimatitsissutitut
aamma Inatsiartunut saqqummiukkumaarparput, taannartaa takujumaarparput
piffissap aggersup qanoq inissisimajumaarnissaanut. Kisiannili Siumut taamatut
aamma tapersersuinera tassa qujassutigivara.
Taava Atassutip oqaaseqartuanut
Anders Nilssonimut, ilaatigut assigiinngitsut taakkartorpai, siullermik
erseqqissaatigerusuppara oqarasuaatip aqqutaa atorlugu ungasissumiit
nakorsiartitsisarnerup maannakkut nunatsinni ineriartortinneqartup,
taassumunnga ilaatillugu aamma tarnikkut nappaatillit nakorsiartinneqartarnerat
maannakkut misilerarneqarmat. Oqaatigissavaralu aamma upernaamut Inatsisartut
ataatsimiinnissaannut nalunaarutaagallartumik, aammalu naliliigallarnermik
saqqummiussinissarput Naalakkersuisuninngaaniit pilersaarutigigatsigu, tassalu;
oqarasuaatip aqqutaa atorlugu ungasissumiit nakorsiartitsisarneq pillugu
nunatsinni maannamut killiffik tunngavigalugu aallaavigalugu siunissamut
qiviarnermik nalilersuisussamik Inatsisartut aamma isummersornissaannut
tunngaviusinnaasumik saqqummiussaqarumaaratta.
Kisianni taanna tassa maannakkut
misilerarneqarpoq, taamaattumik ujartuinera taanna ilaatigut tamakkiisumik
ilumoorpallaanngilaq. Taamatut arlaatigut pisoqannginneranik ujartuinera.
Kiisalu aamma Isumaginnermut, Suleqarnermullu Naalakkersuisoq Jørgen Wæver
Johansenip oqaatigereeraluarpaa, tarnikkut nappaatillit
angerlaassorneqarnissaannut tunngasut, taassumun-nga tapiliutiinnarlugu
erseqqissaatigerusuinnassavara tassa; 1998-imi upernaakkut Inatsisartut
ataatsimiineranni taamanikkut Inatsisartut aalajangersimassaat tassalu taanna
aamma eqqaamaqquinnassavara Atassutip oqaaseqartuanut Anders Nilssonimut.
Tassami taamanikkut ilaatigut
Inatsisartut aalajangersimavaat, tarnimikkut nappaatillit Danmarkiminngaanit
tasssani katsorsarneqareerlutik, Danmarkiminngaaniit
angerlaasorneqarsinnaanerat ukiuni tallimani tulliuttuni
pilersaarusiorneqarluni ingerlanneqassasoq. Taavalu ukiut tallimat
qaangiunneratigut nalunaarusiaq Isumaginninnermut
Naalakkersuisoqarfimminngaaniit saqqummiunneqarumaartoq, taanna
innersuussutitut erseqqissaatigiinnassavara.
Taavalu aamma Atassutip
oqaaseqartuanut erseqqissaatigissavara, oqaaseqarnermini ilaatigut
isumaqagiissut Bispebjerg Hospitalimut taakkartoramiuk aallaanngilaq soorlu;
Bispebjerg Hospitaliminngaaniit tarnip nakorsaanik maanga siunnersortimik
angalatitsiinnartartugut.
Taamaanngilarli kisianni taanna
isumaqatigiissut ilaatigut oqaatigisariaqarpoq immaqa, pitsapilussuartut
nunatsinni sulisuusunut tapertaalluartutut, tassami taamatut siunnersortimik
nunatsinnut angalatitsisarnerup saniatigut, immikkut meeqqat inuusuttullu
tarnimikkut nappaatillit katsorsarneqarnerat ingerlanneqartarpoq, Dronning
Ingridip napparsimavissuani imaluunniit Bispebjerg Hospitaliani.
Kiisalu ulloq naallugu
imaluunniit ullup affaannaanulluunniit sivisussuseqartumik misissuisarnerit,
taakkua aamma Bispebjergimi ingerlanneqartarput. Taavalu meeqqat inuusuttullu
tarnimikkut nappaatilli Righospitalimut innersuunneqarsimasut, taakkua
Righospitalimi katsorsartinneqarneranut atasumik ilaatigut
misissorneqartarnerat aammalu nakkutigineqartarnerat Bispebjerg Hospitalip
suleqatigineratigut aamma ingerlanneqartarmat.
Tassa pikkorissaasarnerit aamma
nunatsinni ingerlanneqartarput, taakkua taamatut isumaqagiissut aqqutigalugu
ingerlanneqartoq, soorunalimi taakkua annertussusaat apeqqutaatillugu qanoq
immikkut akeqartarnerat tassani periarfissaqarpoq. Kiisalu siunnersuisarneq
ulluinnarni suliassanik tunngassuteqartunik aamma isumaqatigiissut taana
aqqutigalugu ingerlanneqarpoq. Taavalu tarnip pissusaannik ilisimasalimmik
aammalu taakkuninnga ikiorteqarluni pikkorissaaqqittarnerit taakkua ilaatigut
ikiortigalugit aamma ingerlanneqarput.
Taamatullu aamma isumaqarpunga
tassalu pinaveersaartitsinermut ilisimatusarnermullu tunngasunik
siunnersuisarnerit isumaqatigiissutip ilaatigut taassumap aqqutissiuuppaa.
Tassa taamaattumik taamatut
eqikkaallunga partiit Kattusseqatigiillu qujassuteqarfigissavakka
isumaqatigiissut nutarternissaannut oqaaserisaannut aammalu tapersiissutaannut,
kiisalu naggataatigut oqaatigiinnassavara tassa isumaqarpunga siunissaq
qiviarlugu ajornartorsiut, ajornartorsiutivinngunnginnaranut
pinaveersaartitsineq taanna suliassat annerpaartarigaat, tassami
katsorsagassanngoreerpat aatsaat taamaalinera ajornartorsiutip iliuuseqarfiginiarnera
inuiaqatigiinnut annertuumik artukkiisarmat.
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit:
Qujassutigivakka partiininngaanit allaninngaaniit aamma
Kattusseqatigiinninngaaniit oqaaseqaatit. Taakkua uterfigilaarumaarpakka,
uterfiginnginerani iseqqissalaarusuppara una:
1999-ip ingerlanerani qasseeriarluta inuiaqatigiinni
quarsaartitaarujussuarpugut ilaatigut inuusuttortatta sakkortuumik avammut
aamma silammut qisuariartarneranninngaanniit, taamaattoqarmat, taava Inuit
Ataqatigiit akunnitsinni eqqartulerparput, qanorilioruttamitaava pilertortumik
taakkuninnga ikiuisarnerput pitsanngorsarsinnaavarput.
Una siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aaqqiissutissanik
pilersaarusiornermut peqataarusoqaagut aamma peqataassaqqaarpugut. Kisianni
1999-ip ingerlanerani tupannartut ima amerlatigipput oqarluta immitsinnut
sukkasuumik uani pinartumik ajornartorsiutinik takkuttoqartillugu
aaqqiissutaasinnaasunik ujarlertariaqarpugut.
Taava qaninnerpaajusimavoq qiviassallugu Namminersornerullutik
Oqartussat Bispebjergip napparsimavissuanik isumaqatigiissutaa
suleqateqarnissamik. Aamma taanna soqutiginartorujussuuvoq assigiinngitsutigut
ineriartorteqqissallugu 1997-imi, peqqinnissaqarfiup iluani sulisut
ilisimatusaatitik pillugit saqqummiussaqarmata Nunamildilimik qulequtserlugu.
Saqqummiussisut ilagigamikkut Mette Kapelimik atilik tassa; meeqqanut tarnip
nakorsaat. Tassani inunnut 70-inut amerlanerusunulluunniit oqaluttuarivaat,
nunatsinni suliartortarnermini misilittakkani. Aam-ma ilanngullugu
erseqqissarpaa pisussaaffigigitsik ukioqanngitsuninngaanit 14-t tungaanut
sullissinissamut.
Taammattumik Naalakkersuisoq oqarmat akissuteqarnermini, utoqqaassusii
killilerneqarsiman-ngitsut, kisianni taamanikkut Mette Kapel
saqqummiussiffigigamitigut oqarpoq; 14-t tungaanut ukiulli pisussaaffigalugit
sullisissallugit. Taamaattorli inussiarnisaarnerinnarminnit 14-leerersimasut
ilanngullugit aamma sullittarsimallugit.
Soorunami qujanaaq inussiarnerlutik aamma tatigeqatigiinnermik
tunngaveqarluni suleqatigiittoqarsinnaammat. Kisianni taanna
naammassorinnginnatsigu, taamaattumik noqqaassutigigipput, 14-leereersut 18, 20
- 21-t tungaannut ukiullit ilanngullugit aamma suleqatigiinnissamut
isumaqatigiissummut ilanngunneqassasut.
Taamaattumik nuannaarutigivarput Peqqinnissamut Naalakkersuisup aamma
kissaaterput tusarnaarlugulu aamma ingerlateqqinniarmagu. Aamma qujanaqaaq
massakkut taanna apeqqut qaqikkatsigu, ilaallaat nutarterneqarnissaanut
isumaqatigiissut ilanngullugu taakkua pineqartut sullinneqarnissaat
pitsanngorsaavigineqalaarsinnaassaaq.
Anders Nilssoni Atassut sinnerlugu oqaaseqarnermini oqaatigivaa
siunnersuutima imarisamigut tamakkiisumik aaqqiissutissanik tikkuussinngitsoq.
Ilumoorputit aamma taanna qulequtaani nalunaarutigisimanngilara.
Ilumoorpoq pineqartoq erseqqissorujussuuvoq aamma killeqartorujussuuvoq.
Uagut oqarnikuunngilagut tamakkiisumik inuusuttut tarnikkut nappaatillit
katsorsarneqarnissaanut una allariarneq tassaassasoq pitsaanerpaaq.
Peqqinnissamut Naalakkersuisoq oqarneratuut periarfissaq taanna, neqeroorut
taanna tapertaas-sooq neqerooruterpassuarnut allanut suli
ineriartortittariaqartunut.
Anders Nilsson Atassut sinnerlugu oqaatigivaa aamma Atassummi
isumakuluutigineqartaqisut inuusuttortagut immikkut ittumik pisariaqartitsisut
ikiorneqarnissamik. Qilanaarissavarput taamaammat tamakkiinerusumik
aaqqiissutissamik siunnersuuteqarlutik qaqitsippata. Aamma taamanikkornissaanut
oqalliseqataajumaarpugut.
Una alloriarneq annikutorujussuartut isumaqarfigineqarsinnaagaluartoq,
kisianni uagut upperivarput alloriarnerit annikitsut aamma patajaatsut
tassaasoq ataatsimut isigalugu aamma iluaqutissartalerujussuit. Aamma
puiortariaqanngilaq avataaninngaaniit siunnersorteqarluta suleqatigiikkaagatta,
qujanaqutaa uaniittarpoq ataavartumik ukiuni massakkut taamannarpassuarni
tikeraarlutik suliartornerminni, pikkorissaanermik aamma suliaqartarmata,
nunakavissut taamaalilluta piginnaasamikkut qaffassarneqartuartarput. Soorunami
allatigut aamma pitsanngorsaaqataassuugut aamma oqareernittuut
peqataajumaarpugut.
Taava naggasiutigalugu Isumaginninnermut Naalakkersuisumut
oqaatigilaarusussavara; Vordingborgiminngaanniit angerlartussat pillugit
massakkut tigussaanerusumik pilersaarusiorfigalugit suliniuteqalersimanersi
Naalakkersuisuni assorujussuaq nuannaarutigigatsigu. Aamma
naatsorsuutigeqaarput Isumaginninnermi Naalakkersuisoqarfik, Peqqinnissamullu
Naalakkersuisoqarfik qanimut suleqatigiillutik pilersaarut
ingerlakkumaarmassuk. Tassami uani pineqartut inuit pitsaasumik
sullinneqarsinnaapput taamaallaat taakkua pisortaqarfiit - susassaqarfiit
qanimut ataatsimoortumillu siunnerfeqalutik suleqatigiippata.
Nalunngilarput aamma pilersaarusiorluta ungasinnerusumut
aallartikkaagatta taava apeqqut tulleq takkuttarpoq piffissami ikaarsaarfiusumi
susoqassava? Taanna aamma kingusinnersukkut uterfigineqarsinnaassaaq. Taamatut
oqaaseqarlunga qujavunga oqallisissiaq taama ajunngitsigisumik
oqaaseqarfigineqarmat.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:
Aasianni inuusuttut inaat akiginiarneqarnera, taassuma akiginiarneqarnera
Naalakkersuisut isumaqatigiissutigaat. Aammalu Naalakkersuisut suliassatsinni
agguataarisimaneq najoqqutaralgu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisunut
immikkoortortarfiata ilaata, tassa naatsorsueqqissaarnermut
immikkoortortaqarfiup suliassaq taanna ingerlappaa.
Aamma Isumaginninnermut Naalakkersuisoq, Sulisoqarnermullu
Naalakkersuisup oqaasii ilumoornerassavakka 1998-mili finansudvalgimit
akuersaarneqarmat Aasianni inuusuttut inaat matujartuaaneqalissasoq.
Oqaluttuassartaa 87-kkunnili aallartippoq, Pikkunnarsarfik Aasianni
pilersinneqarmat, nutarterneqarlunilu naammassivoq ullumikkut illutaa taanna
1994-imi. Sulinermut inuusuttunut sungiusarfittut, kisiannili atulaaginnarluni
atorneqarnera annikeqimmat ,1996-imi aasakkut allanngortiterneqarpoq, ulloq unnuarlu
inissiisarfittut inuusuttut annertuunik ajornartorsiuteqartut
paarineqartarfiattut ilusilerlugu.
Naalakkersuisuninngaaniit apeqqut manna siunnersuutigineqartutut
saqqummiunneqartoq ilungersunartutut isigaarput, aamma Inatsisartut tamanna
arajutsisimanngilaat, Inatsisartuni oqallittarnerit qigaaffimmi uaniinnaq
eqqarsaatigissagutsigit - qanoq annertutigereersut. Siunnersuuteqartullu
kingullermik oqaaseqarnermini erseqqissaatai, iliuutsit sakkortusiartortut,
iliorfigineqarsinnaanerisa iluini sapinngisaq tamaat iliorfigineqartariaqarput
oqaasiinnaq atornagu.
Taamaattumik ilaatigut kommunit peqatigalugit iliuuseriniakkat makku
iliuuserineqarput. Aamma isumaqarpugut Naalakkersuisuninngaanniit periarfissat
ataatsimoorfigisinnaasagut Danmarkip nunattalu ataatsimoorfigisinnaammatigit
taanna arajutsinaveersaartariaqarpoq.
Kiisalu Atassutip oqaluttuanut oqaatigissavara, aamma Peqqinnissami
ataatsimiititami ilaasortaammat, sivisuumillu ilaasortaasimalluni. Nunatsinni
kalaallisut oqaasillit psykiatrit inuusuttut ajornartorsiutaanik immikkut
ilinniagaqarsimasut qassiuppammitaava?
Taamaattumik siunnersuuteqartup kingullermik oqaaseqarnermini
nukinginnartut suliassat, ajornannginnerpaaffiatigut imaluunniit
sapinngisatsigut ullumikkut iliuuseqarfiginiartariaqarpagut,
iliuuseqarfiginiatariaqarpagut.
Kiisalu akiginiarneranut tunngatillugu ilumoorpoq, Naalakkersuisut
akiginiarnera Aasianni inuusuttut inaata aalajangiutereermassuk. Taannalu pivoq
Namminersornerullutik Oqartussat illuutaasa imaluunniit nalillit pigisaasa
akiginiarnissaanut najoqqutassat Inatsisartut aalajangersagaasa iluanni.
Tassa imaappoq siullermik Namminersornerullutik Oqartussat
pisortaqarfiit suliffeqarfiillu tamarmik apersorneqaqqaarput,
soqutiginninnersut tigusinissaminnut. Soqutiginnittoqanngilaq. Taamaattumillu
akiginiarnissaa tulliulluni.
Pisiumasut akigitinniagaat Naalakkersuisut aningaasaqarnermut
ataatsimiititaq peqatigalugu naaggaarsinnaavaat, naammaginartuutinngikkunikkit.
Kiisalu Atassutip oqaluttuata naggataatigut annilaangasaarutaa, taajannamigooq
akigineqassagaluarpat aningaasat taakkua pissarsiarineqartut ilaat, qassimmita
tapersersuisimasut aningaasaateqarfiit qassimmita tigujumasassavaat.
Aasianni inuusuttut inaat suliarineqarpoq ilaatigut pingaarnerpaamik
peqatigiiffik Forening Grønlandske Børn aningaasaleeqataatillugu. Taakkulu
nalunaareerput aningaasat tunineqarneratigut pissarsiarineqartut inuusuttunut
meeqqanullu suliniarnermi atorneqassappata aningaasat taakkua 1 oorimilluunniit
ilanngarlugit qinnuteqaatiginiarnagit.
Taamaattumik suliassaq una ilungersunartoq angisooq
ataatsimoorfiginiartariaqaripput, suut ajoqutaasinnaasut
ajortitsiniutaasinnaasulluunniit puiorlugit inuusuttortagut uani pineqarput.
Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu
Naalakkersuisoq:
Ja, qujanaq. Tassa Naalakkersuisuni isumaqarpugut katsorsarneqarnissamik
pisariaqartitsisut nunatsinni katsorsarneqarunik, nunatsinnilu aamma
ikiorsineqarunik taakkununnga peqqinnarnerpaasoq, aammalu ilaqutaasunut.
Taamaattumik aamma oqaaseqartut ilaannit taamatut erseqqissumik
oqaatigineqartoq taanna puiulaarakku erseqqissaatigerusuppara; taanna
tunngavigalugu aamma Naalakkersuisuni suliniaratta.
Tassalu maani nukiit pigisagut - nukiit isumalluutigisagut taakkua
piorsartuarnissaat, aammalu pikkorissartinneqartuarneratigut
piorsartuarnissaat, isumaqarpunga aqqutissaasoq peqqinnartoq. Siunissaq
qanittoq ungasissorlu eqqarsaatigalugu, tassami Aningaasaqarnermut
Naalakkersuisup oqaatigeriigaatuut maannakkorpiaq taamannaannaq, taamannaannaq
immikkut ilisimasalinnik assigiinngitsunik isumalluuteqanngilagut
imaaliallaannaq qaqugukkulluunniit sinerissami angalatissinnaasatsinnik.
Taamaammat aamma ukiormannaminngaanniit imaluunniit siornalu
aallartippoq sinerissamut immikkut tarnip pissusaanik ilisimasallip
angalatinneqartarneratigut sinerissami pisariaqartitsisut taakkua tikillugit
oqaloqatigineqartarnerat, aammalu immikkut misissorneqartarnerat
nalilersorneqarlutillu, taamaalillutik aamma qanoq katsorsarneqarnissamik
pisariaqartitsisoqartiginersoq aamma tassuutigut aamma malinnaaffigineqarluni.
Taamaammat isumaqatigiissut taanna 200.000 kr.-mut ukiumut nalilik,
tassa nutarterniarparput aamma suli pitsanngoriaqqinnissaa aammalu nunatsinni
iluaqutaanerulernissaa siunnerfigalugu. Soorunalimi assersuutitut taasinnaavara
soorlu; Vordingborgimi uninngasoq ataaseq ukiumut 1,2 mio. kr.-nik
akeqartarpoq.
Taamaammat 200.000 kr.-iinnannguit taakkua atorlugit nunatsinni taamanna
assigiinngitsutigut periarfissiisoq taanna atorluarusupparput, aamma
soorunalimi siunissami aamma suli iluaqutaanerulernissaa siunnerfigalugu,
maannakkut naalakkersuinikkut suliniaratta. Tassalu oqaatigeqqilaaginnassavara
immikkut imatut assortuussutigisariaqanngimmat tassa uani isumaqatigiisut
taanna, nutarterneqartussanngortoq aalajangersimanerusumik imatut; ukiuni
killilersukkamik immikkut taakkartugaqarsimanngimmat. Taannartaa
erseqqissaatigeqqiinnassavara.
Taamaallaat isumaqarpunga tamatsinnut peqqinnarnerpaassasoq
katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsisut taakku nunatsinniitillugit
katsorsartinneqarnissaat angusinnaagutsigu.
Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:
Neriuppugut uagut oqaluuserisarput qimappallaassanngikkipput, inuusuttut
inaat oqaluuserileratsigu. Jørgen Wæveri oqarpoq ajornartorsiuteqartoq aap,
ilumoorpoq kisianni inuusuttut inaanni allarluinnaat katsorsarneqartarput,
ajornartorsiulilli allerujussuarput Namminersornerusut akiliisarunnaarmata.
Kommunillu inuusuttut uninnganerannut akiliuteqartalerlutik. Tassa tamatumani
atugarliornerunerat anguneqarsimagami.
Kisianni inuusuttut tarnimikkut nappaatilli katsorsarneqartussat
sullitanuku taakkua allarluinnaapput. Kisianni Aasianni oqaluuserineqartoq
taanna allarluinnaavoq, tassami pikkorissartarfimmik pilersitserusunnerugamik,
akileraarutitigut isertitakinnerullutik. Tamatumani sulisut amerlanerusut
ornigineqarnerunngillat. Isumaqarpunga uanga toqqissisimananngitsoq kommunip
ataatsimiittarfik piumaneruppassuk, makkua tarnimikkut nappaatillit
piumanerunagit. Kisiannili erseqqilluinnarpoq Aasiaat kommuneanni
kommunalbestyrelsemi ilaasortaasut taakkua kissaatigisimanngikkaat.
Maani maannakkut aalajangersinnaanngilarput aamma
taamaaliortussaanngilagut, aamma Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliami aamma
Peqqinnissami Ataatsimiititaliami oqaluuserisussaavarput, neriuppunga aamma
taakkunani ilaasortaasut tamarmik peqataalluinnarlutik taamatut
aaqqiissutissamik nassaarniarumaartut. Tassa peqataanngikkaanni taanna
soqutiginninnginermik imaqarmat.
Aamma inuit ilaasa oqaatigisarpaat taava; Aasianni tarnimikkut nappaatilinnut
katsorsaasarfin-ngussagaluarpat, taava aamma aningaasanik naleqarnissaa inunnik
aamma suliartortoqarnissaanik kinguneqartussaavoq. Kisianni DIH-minngaaniit
kissaatigineqartoq - tassa Dronning Ingrid napparsimavissuaninngaaniit
kissaatigineqartoq tassa; nutaamik ilaneqarnissaa 100 mio. kr.-t missaani
akeqartussamik, taanna akissaqartinngilarput. Kisianni tarnimikkut
nappaatilinnik katsorsaaneq immaqa Aasiannut nuunneqarneratigut immaqa Sanamut
tunngatillugu 50 - 100 mio. kr.-t pallillugit sipaarutaasinnaaneranik
isumaqarsinnaassagaluarmat.
Kisianni Afred-mut oqaatigissavara, ilumoorpoq tassa 1998-imi
taamanikkut aalajangiiffigineqarmat. Kisianni
99-imi allanik pisoqarpoq. Tassa sila qanoq innissaanik nalunaarutitoqqat
atorlugit uanga angalaniarneq ajorpunga, nutaanik pissaqaraangama.
Taamaattumik pisimasup matuma
aammaarluta oqaluusereqqinnissaanut aamma tunngavissaqarluartoq.
Pissusissamisoorpoq ataasiarluta aamma tamatuma eqqarsaatigeqqinnissaanut
immitsinnut piffissaqartissagutta.
Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Naalakkersuisoq:
Isumaqarpunga oqaatigineqartunut
kingullernut erseqqissaalaartariaqarlunga. Tassa oqaatigineqartoq, tassaavoq
kommunit akileeqataajumannginnerat ilaatigut tunngavigalugu Aasianni inuusuttut
inaat matuneqartoq. Taanna ilumooqqissaanngilaq, tassami inissat Aasianni
inuusuttut inaanniittut taakkua nuunneqarput, Sarliamut aammalu Qasapermiunut.
Taamaattumik imatut kommunit
nittarsaanneqarnerat uani kusananngitsumik isumaqatiginngilara.
Aqqutissaanngilaq immitsinnut pisuuteqattaalluta siunissamik takorluuineq,
aqqutissaavoq suleqatigiilluni siunissaq pissaanerpaaq sanarfissallugu.
Taamaattumik neriuppunga tamatta
partiit apeqqutaatinngu aamma matumani suleqatigiissutigissagipput,
inuusuttunut meeqqanullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniinnissaminnik
pisariaqartitsisunut pitsaanerpaamik angusaqarnissarput.
Tamatta silassaq ippassarnisaq
tunngavigalugu ingerlatsisinnaanngilagut, taamaattumik silassaq aqagumoortoq
siunissamoortoq, siunissaq aallaavigalugu pilersaarusioqatigiinniarta!
Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Tassa ullumikkut taanna
oqalligisarput pingaartorujussuaq tamatta nalunngilarput, aammalu isumaqarpunga
akissuteqaatit tusareerlugit alloriarneq ajunngilluinnartoq suliniutissaq massakkut
eqqartorneqartoq.
Nalunngilarpummi periarfissaq
pitsaanerpaasoq soorlu massakkut Aaqap alliniarneqarnera eqqartorneqarmat.
Tassani napparsimavissuaq qanillillugu suleriaatsit pissutsillu tikillugit,
taama ittumik peqarnissaq pisariaqarluinnarmat.
Vordingborgemiittut
eqqaassagutsigit ukiuni marlunnik massakkut Nuummiittoqarpoq, taakkualu
ullumikkut ajunngilluinnaqqeqqissaartumik ingerlasut uanga malittaraakka.
Allaat ataaseq angerlartussanngorluni.
Taakku misiliutilluunniit
aallaavigissagutsigit pitsaanerpaamik inissisimanera tassa
Nuummiittuartariaqarpoq.
Gudmann Rasmussen, Atassut, partiimi avataatigut
oqaaseqartoq:
Uanga oqaaseqartunik
akerliliinianngilanga, assortuuttaqattaaraluaqaanaasit aamma, kina
pitsaanerunersoq kina ajornerunersoq imminnut nalileqattaartarnerat taakku
aamma takornartaajunnaaramik.
Kisianniuna uani
oqaaserineqartuni atorneqarmat, Asii Chemnitziminngaaniit taavalu aamma
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuminngaaniit ilumoortoq una - ilumuuitsoq
anerusukkanga. Oqaaseq atorneqarpoq; qasseeriarluta quarsaartitaasarpugut,
tassani assortussanngilara. Aamma ilumuuippoq taanna.
Iliuutsit
sakkortusiartorput, soorlu aamma Naalakkersuisoq Aningaasaqarnermut aamma taama
oqarpoq. Taava uanga una apeqqutigerusukkinga, immaqa utoqqatsissagaluarpunga
eqquissaguma Uiluimmi pisimasoq assersuutigilaassagukku.
Isumaqarpunga
inuit annernartunik tarnimikkut inuusuttut imaluunniit eqqarsartaatsimikkut
naammappallaanngitsumik pissuseqartut, ullumikkut kukkussutitta
annerpaartarisaraat, inissiivinni oqaaseqatinngisatsinnik ittuliisarneq. Imatut
paasineqassanngivippoq, avataani inuluarnertut.
Uanga
ajornartorsiuteqaruma, ajornartorsiutiga inummut allamut eqqarsariartaasilimmut
tamakkiisumik tunniussinnaanngilara. Tamakku isumaqarpunga aamma pisooqataasartut
ilaatigut immaqa quarsaartitsisarnerni.
Siunissami
ajornassanngippat, tamakkua aqqutissami nassaarinarneqarsinnaaneri
assorujussuaq soqutiginassagaluarput. Uangu ajornartorsiutigut aatsaat
anissinnaavagut uagutsitut eqqarsarsinnaasumut inummut.
Taamanna
ajornartorsiuteqarluni nuannernavianngilaq ajornartorsiut tamakkiisumik
tunniussinnaanngikkaanni. Taava taassuma tunuatungaani immaqa, killormut
pisoqartarneq tassani aallaavigineqarsinnavoq. Taanna
naatsorsuutigilluinnarpara. Ilaatigut immaqa ajortumik eqqarsanngikkaluarluni
killormut paasineqarnerit, sumiluunniit inuusuttuni taanna
takornartaasan-ngimmat.
Iluamiguna
pineqarneq inummi aatsaat ilorraap tungaanut saatsitsisartoq. Inuk
qanorluunniit ikkaluartoq ajunngitsumik pillugu ungakkiussisarpoq inoqamminut
ajunngitsuliortiminut. Qujanaq.
Ruth Heilmann, Siumut, partiip oqaaseqartuata avataatigut:
Uani
Isumaginninnermut Naalakkersuisup suliniutissamik oqaaserisai
tapersersornartorujussuupput, aammalu Peqqinnissamut Naalakkersuisup taamatut
misissuiumanera aamma nutartererusunnera isumaqatigiissutinik maannakkut
atuuttunik. Taamaattumik erinigissavarput soorunami qanoq saqqummiussaqarnissaa
upernaamut imaluunniit ukiuamut pisussanngorpat.
Uani
Guulumaap iserfigerusutara iserfigivaa tassa; qanorluunniit ilaatigut soorunami
sakkortusaarnerit ingerlanneqartarnerat inuusuttut tungaanninngaaniit ilaatigut
taamatut inissinneqartut, pingaaruteqarmat una; paaseqatigisinnaasaminik -
paasisinnaasaminnik itinerusumik oqaloqateqarnissamik annertuumik taamatut
tarnikkut napparsimasut pisariaqartitsisarnerat, taanna isumaqarpunga
pingaarutilerujussuartut tikkuarneqartariaqartoq.
Taamaattumik
itisuumik aammalu nammineq oqaloqatigilluarsinnaasamik peqarnissaat, una tarnip
nakorsaanut siunnersortimik suleqateqalernissamik taanna isumaq uanga
ajorinngilluin-narpara, aamma pisariaqartitsipput taamatut suliniartut aamma
siunnersorneqarnissaminnik. Kisianni tikkuarusutara taannaavoq.
Soorunami
pisariaqarmat taamatut tarnikkut nappasimasut nunatsinni katsorsarneqarnissaat
ingerlanneqarnissaat, taannalu maannakkut sulissutigineqarpoq. Taanna
assorujussuaq nukinginnarpoq taamatut nunatsinni taamatut ittut
katsorsarneqarnissaat ingerlatissallugu. Taanna pingaaruteqarpoq siullermik,
aamma pingaartuuvoq paaseqatigisinnaasaminnik itisuumillu
oqaloqatigisinnaasaminnik sulisoqarpata.
Maannakkut
Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu ilaatigut inissiisarfinnut
alakkarterisarnitsinni aamma ajorinngikkaluarpagut soorunami qallunaatut
tamakkiisumik oqaluttut tassani pisortaasarnerat. Kisiannilu meeqqat aammali
inissinneqartut tassaapput; immaqa tamakkiisumik qallunaatut iternga tikillugu
paasisinnaanngitsut.
Taamaattumik
siunnersuutiginikuusarput aamma nunagisaq qimannannagu isumaginninnikkut
ilinniartitaanissap pimoorunneqarnissaa taanna kissaatiginartorujussuaq.
Tassami Naalakkersuisup aamma oqaatigaa; ajornartorsiut pilertinnagu -
allivallaartinnagu aamma iliuuseqarfiginiarneqartariaqarpoq. Taannalu
aqqutaalluarsinnaavoq, meeqqat atuartut aammalu isumaginninnikkut nakkutigisat
oqaloqatigisinnaasaminnik aamma siunnersorteqarnissaat taanna
pingaarutilerujussuartut isumaqarpunga tikkuarneqartariaqartoq.
Taannalu
aamma suliaqartut pisortaasut namminneq aamma taanna kissaatigereermasuk, kisianni
uani soorunami ilinniartitaanikkut massakkut killiffigisatsinni, nunatsinni
amigaartigisorujussuuagut taakkua psykiatrimik ilinniarsinasut.
Kisianni
taakku pitinnagit aammalu atorfeqartitassat taakku pitinnagit, allatigut
iliuuseqarnissarput pingaaruteqartorujussuartut tikkuarusuppara, tassa inunnik
isumaginnittunik ilinniarsimasunik amigaateqarnerput
iliuuseqarfigineqartariaqarmat.
Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Naalakkersuisoq:
Oqaaseqartunut
kingullernut marlunnut tunngatillugu oqaatigisaat soorunalimi
ilumoortortaqarpoq, tamatta ajornannginnerutittarparput nammineq oqaatigut
atorlugit ajornartorsiutinik misigissutsinillu oqaluttuarneq.
Kisianni
uani ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni pisortaasut ajornartorsiutaasutut
tikkuartorneqarnissaat uanga isumaga naapertorlugu naapertuutinngilaq, inuit
sulilluartut taakku annertoorujussuarmik nersortariaqarput.
Soorunami
inunnik isumaginninnerup iluani, kalaalinngorsaaneq aammalu kalaallinik
piukkunnaatilinnik inunnik isumaginninnerup iluani ilinniarluarsimasunik
qinnuteqartoqaraangat aamma atorfinitsinneqartarput. Aamma tassuunatigut
piukkunnaateqarsinnaasullu piorsaavigineqartuarnissaat -
piginnaanngorsartuarneqarnissaat - pikkorissarneqartuarnissaat pisariaqarpoq.
Siunissami aamma kalaallit amerlanerusut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi
pisortatut atorfeqalersinnaaneri taanna siunertaralugu.
Kisianni
isumaqarpunga ullumikkut inuit sulilluartut taakkua nersorneqartariaqartut.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:
Tassa naatsuaraarannguamik una oqaatigerusuppara:
Uaguttaaq Inuit Ataqatigiinninngaanniit soorunami
pingaartilluinnarparput, inuusuttuaqqat pingaartumik nammineq oqaatsitik
atorlugit oqaloqateqarsinnaanissaat, taamatut ajornartorsiutiminnut
tunngatillugu.
Kisianni massakkut pissutsit eqqarsaatigiigaanni amerlasoorpassuartigut
ajornartorsiutigi-sarparput qinnuteqartut ima ilaatigut annittartigaat,
kalaallisut oqaasillit allaat atorfinitsitsinissami ajornartorsiutit
tikinneqartarlutik.
Taamaattumillu angerlarsimaffik ingerlasinnaaniassammat, aammalu
angerlarsimaffimmi tassani siunnersuisunnaasumik sulisunut pædagog-nut
siunnersuisinnaasumik suleqataasinnaasumik peqarpat taava taanna
atorsinnaasariaqarparput. Ilisimasanik uagutsinnut ingerlatitseeqqissin-naasoq.
Ole Lynge, Inatsisartut siulittaasuat:
Tassa taamaalilluta immikkoortoq 36, apeqquteqaat tunngavigalugu
oqallinneq aalajangiifiusussanngitsoq naammassivoq.
Oqaluuserisaq naammassivoq.