Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 50-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 4. November 1997, nal. 10.04

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 50.

 

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiis­sutaa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Karl Lyberth (S), Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiis­sutaa. Suliarineqarnerani inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaannut ilaasortaapput: Inatsisartunut ilaasortaq Niels MátâK´ (S), Inatsisartunut ilaasortaq Sivert K. Heilmann (A), Inatsisartunut ilaasortaq Naimanngitsoq Petersen (A), Inatsisartunut ilaasortaq Evald Brønlund (IA) kiisalu siulittaasoq Karl Lyberth (S).

 

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata 23. Sep., 3. Okt., 17. Okt. aamma 21. Okt ataatsimiittarnerminni ilaasortat siunnersuutaat uku suliarisimavai:

 

Siulleq: Inatsisartunut ilaasortap Niels MátâK´-p Upernaviup eqqaani appat eqqissisimatitaaneri­sa nalaani pisaqarsinnaanermik siunnersuutaa.

 

Tullia: Inatsisartunut ilaasortap Niels MátâK´-p Upernaviup eqqaani aarrit eqqissisimatitaanerisa atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutaa.

 

Taavalu pingajuat: Inatsisartunut ilaasortap Anthon Fredriksen-ip makitsilluni aavartarnerup atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutaa.

 

Inatsisartunut ilaasortap Niels MátâK´-p Upernaviup eqqaani appat eqqissisimatitaanerisa nalaani pisaqarsinnaanermik siunnersuutaa. Siunnersuutip taassuma suliarineqarneranut atugassatut paasissutissanik piniarfigineqarsimapput Pinngortitaleriffik, Takornariaqarnermut Angallanner­mut Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoqarfik kiisalu Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik.

 

Inatsisartut eqqissisimasitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliaanniit aallaqqaasiullugu aalajangiusimavarput, ataatsimiititaliamit tunngaviusumik isumaqaratta appat piaqqiornerisa nalaani eqqissisimasitsisarneq ataqqineqassasoq. Taamaammat ataatsimiititaliap siunnersuut isumaqatiginngilaa.

 

Pinngortitaleriffimmiik paasissutissanik tigusimasatsinni takuneqarsinnaavoq 1998-imi Uperna­viup eqqaani appanik kisitsinissaq pilersaarutigineqartoq. Ataatsimiititaliami pingaartilluinnar­parput taamatut kisitsinissaq piviusunngortinneqassasoq Upernaviup eqqaani juulip aallartinnera­niit naanerata tungaanut, appat manniliornerisa nalaani. Inatsisartut eqqissisimasitsinermut  ataatsimiititaliaata naatsorsuutigaattaaq Pinngortitaleriffik misissuinikkut paasisanik nalunaarusi­amik ataatsimiititaliamut 1998-imi inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerannut nassiussaqassasoq. Taamatuttaaq ataatsimiititaliamiit kaammattuutigissavarput taavani najugaqartut uumasunillu misissuisut akornanni pitsaanerusumik suleqatigiittoqalissasoq.

 

Inatsisartunut ilisimatitsissutituttaaq oqaatigisinnaavarput ataatsimiititaliami ilisimaarigatsigu appat silaannakkut angallanermit eqqissiviilliortinneqarsinaasut, tassami nipiliornernut assut malussajasuugamik. Kisianni silaannakkut angallernermut killilersuinerit naalagaaffimmik oqartussaaffigineqarput. Silaannakkut angallanneq pillugu inatsikkut aqutarineqartut. Kisiannili Grønlandsfly nammineq piumassutsiminik avatangiisimut pinngortitamullu pisortaqarfimmut. Grønlandsfly 1997-imi aasakkut innat timmissat manniliortarfiisa kiisalu eqqissisimatitsiviit immikkullu siannigisariallit sumiinnerinik ilisimatinneqarsimavoq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Niels MátâK´-p Upernaviup eqqaani aarrit eqqissisimatitaanerisa atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutaa.

 

Ilaasortatut siunnersuutip taassuma suliarineqarnissaanut atugassanik paasissutissanik piniarfigi­neqarput Pinngortitaleriffik kiisalu Inuussutissarsiornermut taamatullu Aalisarnermut Piniarner­mut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik.

 

Ataatsimiititaliamit ilisimaneqarpoq Kalaallit Nunaanni aarrit piniagaanerat pillugu nalunaarutip atuuttup iluarsaateqqinneqarnissaa naalakkersuisut pilersaarutigigaat. Inuutissarsiornermut taamatullu Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit paasissutis­sanik tiguneqartuni takuneqarsinnaavoq nalunaarummi iluarsaateqqitami Upernaviup kommunia Avanersuup kommunianut naligiissineqalissasoq. Taamaalillunilu siunnersuut naammasineqarlu­ni. Tamanna Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaanni tusaatisa­tut tiguarput.

 

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Fredriksen-ip makitsilluni aavartarnerup atorunnaarsinneqarnis­saanik siunnersuutaa.

 

Siunnersuutip taassuma suliarineqarnerata atugassatut paasissutissanik pissarsiniarfigineqarput Inuussutissarsiornermut taamatullu Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersui­soqarfik, Pinngortitaleriffik kiisalu Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik.

 

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata piniarnermut allagarta­mik kikkuluunniit pigisaqartut uumasunik aalajangersimasumik amerlassusilinnik pisaqarnissa­mut akuersissummik tunineqartarnissaannik siunnersuut tapersersorsinnaangilaa, tamannami piujuartitsinissamik tunngaveqarluni ingerlanneqarsinnaanngimmat. Piniarnermut allagartat tunniunneqartut amerlassusiisa tuttutassat naalakkersuisut pisarineqarsinnaasutut aalajangersar­neqartut amerlassusiat erseqqissumik qaangersimavaat. Ataatsimiititaliap naalakkersuisut pisassiissutinik aalajangersaasarnerat oqaaseqarfigissallugu pissutissaqartinngilaa, taannami piujuartitsinissamik tunngaveqarluni isumallutinik iluaquteqarnissamik tunngaveqartitaammat, tamannalu ataatsimiititaliamit tamakkiisumik tapersersorneqarsinnaammat.

 

Taamaattorli Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaanni isumaqar­pugut makitsinikkut akuersissutinik agguaassisarneq iluaaginartutut isumaqarfigineqarsinnaam­mat. Taamaattorli pisassiissutit aalajangersimasut piniarneqartarneqarnerannik maleruagassat ingerlatsinermut aqutsissutaasut ilusilersorneqartarnerat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap suliassaqarfiisa avataaniippoq, taamaammat siunnersuut Inatsisartut Aalisar­nermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliaannut innersuunneqarpoq, siunnersuutip tassunga tunngasortaa eqaarsaatigalugu.

 

Siunnersuutip taassuma suliarineqarneranut atatillugu ataatsimiititaliami oqallisigisimavarput umimmaat tuttullu piffissat piniagaaffiisa assigiinngissuteqarnerat. Ataatsimiititaliami naaper­tuunnerusoraarput uumasoqatigiit taakku marluk piniagaasarneranni piffissat ataatsikkortinne­qassappata. Tassa nakkutilliisoqarneq pisariinnerulersitsiniarnerlu eqqarsaatigalugit.

 

Taamaammat Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaanniit kaammaattuutigissavarput uumasut ataakku taatsikkut piniagaasalersinneqassasut.

 

Marianne Jensen (S), Avatangiisinut Pinngortitamullu aamma Inuussutissarsiornermut Naa-lakker­suisoq:

Siullermik ilisimasitsissutigilaassavara akissuteqarnerni kalaallisut allasimaneri imaatigut allanngortitsinngitsumik naqqiissuteqarfigilaartassagakkit. Kisiannili quppernermi siullermi naalakkersuisut akissuteqaataanni allerpaami allassimasut taakkua maluginiaqqulaassavakka allannguuteqalaassammata.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiitita­liaat isumaliutissiissuteqarneranut qutsavigaara. Naalakkersuisut nuannaarutigalugu malugini­arpaat ilaasortat siunnersuutaat ataatsimiititaliamit sukumiisumik suliarineqarsimasut aamma ataatsimiititaliap inassuteqaatai maligassiusumik erseqqarilluinnartut. Taamatuttaaq nuannaaru­tissaavoq Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap ataatsimut isiginninneq pingaartilluinnarlugu piujuartitsinissamik tunngaveqarluni iluaquteqarnissamik isummersima­neq tunngavigalugu suliat naliliivigisimammagit.

 

Ilaasortat siunnersuutaat pingasut pillugit isumaliutissiissummi oqaatigineqartut pillugit naa­lakkersuisut imatut oqaaseqaateqassapput:

 

Siullermik Upernaviup eqqaanni appat eqqissisimatitaanerisa nalaanni pisaqarsinnaanermik Inatsisartunut ilaasortap Niels Mátâp siunnersuutaa.

 

Nalorninartoqanngilluinnarpoq appat nunatsinni piaqqiorsinnaasut ikileriarujussuarsimammata. Appat ineqarfii amerlaqisut qimanneqarsimapput appallu ineqarfii allat amerlaqisut qangaa­nerusumut naleqqiullugu annikilleriarujussuarsimapput. Appat nunatsinni pinngortitami malun­naateqarluartutut aammali kisianni isumalluutitut iluaqutigisinnaasatsitut pigiinnarneqas­sappata, taava iluaquteqarneq sapinngisamik pitsaanerpaamik ingerlanneqartariaqarpoq. Taamaammat iluaquteqarniarnermi timmiaqatigiit ilaat illersorneqarsinnaanerpaamik ilanngarneqarsinnaasut piniarneqartariaqarput. Tassanilu annerusumik pineqarpoq ukiukkut timmissanik arlaannissanik imaluunniit piaqqanik piniartarneq. Iliuuserineqarsinnaasoq ajornerpaaq tassaavoq timmissat piaqqiorfiisa qanittuanni aasakkut piniartarneq.

 

Taamaammat nuannaarutissaavoq Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap aalajangiusimammagu manniliornerup nalaani eqqissisimatitsineq ataqqineqassasoq.

 

Soorunalimi pissutsit allat ilanngullugit aamma eqqarsaatigineqartariaqarput timmissat manni­liortarfiinik illersuineq oqallisigineqaleraangat. Nipiliorneq angallannerlu aammattaaq ajortu­mik sunniuteqarsinnaapput piaartumillu misissuisariaqarpugut tamakku qanoq malittarisassa­qartitsi­nikkut aqunneqarsinnaanersut. Tamatumunnga tunngatillugu maleruagassat Pinngortita­mik Eqqissisimatitsineq pillugu Inatsisip iluarsartuuteqqinneqarneranut ilanngunneqartariaqar­put, tamannalu naalakkersuisut 1998-imi aallartittussatut pilersaarusiorpaat.

 

Tamakku saniatigut pingaaruteqarpoq timmissat manniliortarfiisa eqqaanni najugallit illersui­niarluni maleruagassanik atuuttunik aamma misissuinernik ingerlanneqartunik ilisimatinneqar­tarnissaat. Taamaammat pingaaruteqarpoq ilaatigut Pinngortitaleriffiup taavani sulineranut atatillugu taavani najugaqartunut attaveqartarnissaq, taamaalillunimi taakku ilisimasaat aam­mattaaq sulinermut ilanngunneqartassammata. Tamatuma saniatigut piaartumik naliliivigisari­aqarparput ilisimatitsissuteqartarnerit qanoq ittut atorfissaqartinneqarnersut. Tamanna uanga Pinngortitaleriffimmut oqaloqatiginnissutigissavara.

Aappassaattut: Aarrit eqqissisimatitaanerisa Upernaviup eqqaani atorunnaarsinneqarnissaannik Inatsisartunut ilaasortap Niels Mátâp siunnersuutaa.

 

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini taavaa aaffanniarneq taakkulu eqqissisimatitaanerat pillugit nalunaarummi iluarsaateqqitami siunniun­neqartoq Upernaviup kommuniani piffissaq aaffanniarfiusartoq Qaanaap kommunianisut ilissasoq, taamaalilluni Inatsisartunut ilaasortap Niels Mátâp siunnersuutaa akuersaarneqarsin­naasoq.

 

Nalunaarutissaq nutaaq suli akuersissutigineqanngilaq, kisianni tusarniaanermut siullermut naleqqiullugu oqaasertaasigut allanngortitsisoqarnera pissutigalugu aappassaannik tusarniaas­sutigalugu nassiussuunneqarluni. Missingiut ukioq manna decemberip qaammataani naalak­kersuisunut akuersissutigisassavinngorlugu saqqummiunneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Taamaalilluni imaassinnaavoq tusarniaanerup kinguneranik naalakkersuisunut akuersissutigisas­sanngortinneqannginnermini annikinnerusunik allannguaallaateqartoq. Tusarniaanermut akissutit tiguneqartut qanoq issusiat tamatumani apeqqutaassalluni.

 

Taannalu erseqqissassavara tassunga tunngasortaa; nalunaarummi suliaqarneq Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmi akisussaaffigineqarmat.

 

Pingajussaanik: Makitsilluni aavartarnerup atorunnaarsinneqarnissaanik Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip siunnersuutaa.

 

Isumalluutinik iluaquteqarnermut tamarmut tunngaviatigut isummerneq tassaavoq tamanna pissasoq piujuartitsinissamik tunngaveqarluni. Tunngavigisaq taanna eqqortissanngikkutsigu uumasut timmissallu ikilissapput, immaqalu nungutaaratarsinnaallutik, taamaalippallu kingu­lissavut isumalluutinik iluaquteqarnissamut ullumikkutut uatsitulli periarfissaarutissapput.

 

Tunngaviatigut isummerneq taanna atuupportaaq tuttuniarnermut pisassiisoqartarneranut, ukiumoortumik naalakkersuisunit aalajangersarneqartartumut, tassa naalakkersuisut ilisimasat sapinngisamik pissarsiarineqarsinnaasut aallaavigalugit aalajangersaasarmata. Pisassiissutit malinneqassanngippata tuttut ukiuni arlalinni tamakkiisumik eqqissisimatitaaqqilernissaasa pisariaqalersinnaanera ernummatigisariaqarpoq.

 

Tamatumunngali peqatigitillugu naalakkersuisuni ilisimavarput tuttunniarnissamut soqutigin­ninneq assut annertummat. Tamatta pinngortitamut aallarluta taamatut periarfissaqarnissarput angerlarsimaffitsinnilu neqinik pitsaasunik peqarnissarput kissaatigaarput. Kisiannili ajoralu­artumik tuttut ima amerlatiginngillat tamatta kissaatigisatsitut iliorsinnaanngilagut. Tassami pisas­siissutit ima amerlatiginngillalluunniit piniarnermut allagartanik pigisaqartut tamarmik tuttu­mik ataasiinnarmilluunniit pisassinneqarsinnaallutik. Kisiannili pissutsit aamma matuma siornatigut taamaassimapput. Piffissami sivisoqisumi 1920-p missaaniit 1950-ip missaanut tuttut ima ikitsigisimapput ukiumut 1000-illuunniit pisarineqartarsimanatik. Ullumikkut siulit­situllu pissutsit naammagiinnartariaqarpavut.

 

Apeqqutip aappaa tassaalerpoq pisassiissutit qanoq agguaanneqartassanersut. Maannakkut tamanna oqallisigineqalereertariaqarpoq taamaalilluni tulliani aasartinnagu annertunerusumik paasisimalerniassagatsigu pisassiissutit tulliit qanoq agguaanneqartariaqarnersut. Taamaammat naalakkersuisunit paasilluarsinnaavarput Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiiti­taliap apeqqut taanna Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiiti­taliaannut oqaluuserisassanngorlugu innersuussutigisimammagu.

 

Kiisalu ataatsimiititaliap piffissat tuttunniarfiusartup umimmanniarfiusartullu ataatsikkut pisannginnerat oqaatigisimavaa. Ataatsimiititaliap kaammattuutigaa piffissat taakku ataatsik-koortinneqartalissasut taamaalilluni ilaatigut nakkutilliineq ajornannginnerulissammat. Tama­tumani pineqarunarput Kitaani umimmaat tuttullu. Naalakkersuisut tamanna nutaamik naliliivigi­niassavaat; kisiannili tunngaviatigut isummerneq tassaasariaqarpoq, piffis­sat tuttunniarfiusartut umimmanniarfiusartullu imatut inissinneqassasut uumassusilinnut tunn­gasut pissusiviusullu eqqaamaneqartussanngorlugit. Piffissat aallaaniarfiusartut maannakkut atuuttut tamanna aallaavigalugu inissitaapput aamma ilaatigut makku sianiginiarneqarlutik: Umimmaat piniarne­qartartut tuttuqarfiusumiittut Kangerlussuup nunataani annikitsuinnarmiip­put. Kitaata annersaa kisianni tuttoqarfiusoq nalunngilarput. Tuttut oktoberimi nuliunialersarput umimmaat augustip affaani kingullermi nuliunialersarlutik. Piffissat aallaaniarfiusartut sapinngisamik sivikitsuu­sariaqarput nersutit ukiuunerani neqqassarnissaat eqqarsaatigalugu eqqissisimatinneqarsin­naaqqullugit. Taamaammat ajornartorsiutit aaqqiivigiuminaatsuupput; kisiannili naalakkersui­sut oqareernittut nalilersueqqissapput.

 

Taamatut oqaaseqarluta naalakkersuisut sinnerlugit ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuteqarsi­maneranut pitsaasumik qutsavigeqqissavarput.

 

Niels MátâK, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatagiisinullu Ataatsimiititaliaata 23. September, aamma 03 Oktober, aamma 21. Oktober 1997 ataatsimiittarnermini suliarisimasaai, Siumumiit misissorpa­vut imatullu oqaaseqarfigissallugit.

 

Siullermik Inatsisartunut ilaasortap Niels MátâK=-p Upernaviup eqqaani appat eqqissisimatitaa­nerisa nalaani pisaqarsinnaatitaanissamik siunnersuutaanut tunngatillugu.

 

Oqaatigineqassaaq Inatsisartunut ilaasortap Niels Mátâp Upernaviup eqqaani aasakkut appanik pisaqarsinnaatitaanissamik siunnersuutaa pillugu annertungaatsiartumik oqallisigineqareerluni, amerlanerit isumaqarmata appat piaqqiornerisa nalaanni pisaqarsinnaatitaanerup akuverineqar­nissaa onigineqangitsoq.

 

Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani aamma oqaatigineqarpoq pinngortitaleriffiup paasissutis­sanik tunniussisimanera, taakkunanilu paasissutissani  takuneqarsinnaasoq Upernaviup eqqaani appanik kisitsinissaq 1998-mi kiisami pilersaarutigineqalersimasoq. Taamaaliornissamut Siumumiit isumaqataavugut, aasami tassa appat manniliulernerisa nalaanni, kiissalu innat appat ineqarfiissa appanik amerlanerpaanik najorneqalerneranni misissuinissaq, tamannalu piniarner­mik inuussutissarsiuteqartunit peqataaffigineqarnissaa inassutingalutigu. Misissuinissaq aallartit­tariaqarpoq juunip naalerneraniit juuli qaammat ilanngullugu, tamatumami nalaani innat appat ineqarfii appaqarnerpaasarmata.

 

Siumup ataatsimiititaliaq isumaqatigaa inassuteqarmat appanik misissuinikkut paasisanik nalunaarusiornikkut taassumalu nalunaarutip 1998-mi ukiakkut inatsisartut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarnissaa isumaqataaffigaarput.

 

Tamatumuuna Upernaviup eqqaani inuttaasut isumaannik paasisanik ilaqartumik, Ataatsimiitita­liaq isumaqatingaarput appanik misissuisut Upernaviup eqqaani appaqarfissuarnik misissuiner­minni qanimut Upernaviup eqqaanilu inuttaasut suleqatigissagaat, ataatsimeeqatigisassallugillu, paasissutissanik piniartut, ilisimatuullu, isumaannik paaseqatigiinnissaq anguniarlugu.

 

Appat timmissallu allat Upernaviup eqqaani ineqarfeqartut pillugit annertuumik oqaloqatigiittar­nissaq pingaartipparput. Paasissutissanillu piniartut namminneq paasissimasaat, taavani timmis­sat pillugit ilisimasaat paasisaqarfiginiarlugit. Pingaartipparput oqaloqatigiittarnissat najugaqar­finni appaqarfissuit miteqarfiillu pillugit.

 

Inatsisartut eqqissisimatitsinermut ataatsimiititaliaani oqaatigineqartoq Siumumiit isumaqatigaar­put, appat ineqarfimminniittut silaannakkut angallannikkut eqqissiviilliortitaasarnerat ilumoor­luinnartutut taaneqarmat.

 

Aammalu paasivarput Grønlandsfly ilisimatinneqareersimasoq 1997-mi aasakkut, matumuunalu ilumoornerassuarput silaannakkut angallatit tassalu timmisartut qulimiguullit nipaat, assut appat ineqarfimminniittut nujuarnarigaat. Nipip ersarissup takkutiinnarnerani innamiit appat qimarrat­tarput, manitik amerlaqisut nakkaatillugit. Tamanna paasineqarpoq aasakkut immikkut appat ineqarfiini,  akuerineqarlutik ilisimatusaatigalugu misissuisunit nunami allamiuniit.

 

Matumuunalu Siumup pingaartippaa timmissat qaqugorsuarmut piujuaannarnissaanik illersuinis­saq. kissiannili nungusaataanngitsumik piniarsinnaanerup misissuinikkut anguneqarsinnaanissaa isumaqataaffigalugu.

 

Kiisalu Inatsisartunut ilaasortap Niels MátâK=-p Upernaviup eqqaani aarrit eqqissisimatitaanerisa atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutaanut tunngasumik imatut oqaaseqassaagut.

 

Inatsisartunut ilaasortap Niels MátâK=-p siunnersuutaanut tunngatillugu ataatsimiititaliaq paasissutissanik piniarsimavoq ilisimatuunut, kiissalu susassaqartunut, naalakkersuisoqarfinnullu paasissutissinneqarlunilu suliassap suliarineqarnissaanut toqqammavissanik.

 

Ataatsimiititaliamiit paasineqarpoq Kalaallit Nunatsinni aarrit piniagaanerat pillugu nalunaarutip atuuttup iluarsaateqqinneqarnissaa naalakkersuisunit pilersaarutigineqartoq. Naalakkersuisoqar­finniit paasissutissanit tiguneqartuniit paasineqarpoq nalunaarummi iluarsaateqqinneqartussami siunnersuutigineqartussaq Upernaviup kommuunia Avanersuup kommuunianut naligiisinneqalis­sasoq. Taamaalilluni Niels MátâK=-p siunnersuutaa akuerineqarsinnaalluni.

 

Siumumiit aarrit pillugit eqqissisimatitsiviit aaqqinneqarnissaat akueraarput.

 

Kiisalu Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip makitsilluni aavartarnerup atorunnaasin­neqarnissaanik siunnersuutaa pillugit Siumumiit imatut oqaaseqarniarpugut.

 

Inatsisartunut Ilaasortap Anthon Frederiksen-p siunnersuutaa, makitsilluni aavartarnerup atorunnaarsinneqarnissaanik imaqartumut atatillugu Siumumiit oqaatigissavarput, nunatsinni pisuussutitta uumassusillit nungusaataanngitsumik piniarneqartarnissaat pingaartilluinnarattigu. Aatsaammi mianersortumik periuseqarnitsigut kingulissatta uumasunik pisuussutitsinnik isumalluuteqarnissaat qulakkeersinnaassagatsigu.

 

Taamaattumik Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut atatillugu Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap Isumaliutissiissummini saqqummiussaa Siumumiit tamakkii­sumik isumaqatigaarput.

 

Piniakkanik killilersukkanik agguaassisarnerup ullumikkornit allaanerusumik aaqqissuunnissaa­nut oqaluuserisassani  imm. 37 aamma 37A-mi oqaaseqaatigut innersuussutigiinnassavagut, upernaamullu Naalakkersuisut saqqummiussereerpata qularnanngilluinnarpoq oqallinneq annertooq pisussaammat. Siumumiit oqaatigissavarput taamanikkussamut toqqammavissaqarlu­arluta oqallisigisussanngorattigu.

 

Tuttut umimmaallu piffissami assigiimmi piniarneqartalernissaannut ataatsimiititaliap isumaliu­tissiissummini siunnersuuteqarneranut atatillugu Siumumiit Naalakkersuisut misissuilluaqqussa­varput tuttut piniarneqartalertarnerisa August-ip aallaqqaataanut siuartinneqarsinnaanera ajoqutissaqannginnersoq.

 

Nalunngisattituummi piniartut amerlasuut umimmattassaqarlutillu tuttutassallit kissaatigisaralu­armassuk August-ip aallartinnerani umimmanniaatigalutik tuttunniarnissartik. Taamatut kissaate­qarnerannut ilaatigut pissutaavoq ilaquttatik ilagalugit, meeqqallu atualernissaat sioqqullugu, eqqissillutik piffissaqarluarlutillu aallaarsimaajutigalutik pisassatik piniarusuttaramikkit.

 

Ilanngullugu Siumumiit naalakkersuisunut piumasarissavarput nunatsinni nujuitsunik tuttuutillit, Kapisilinni nunattalu kujataani pillugit upernaamut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut nassiuiaate­qartoqassasoq.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta inatsisartut eqqississimatitsinermut ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguarput.

 

Naimanngitsoq Petersen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassut-mit oqaatigissavarput Kalaallit Nunatsinni piniakkanik uumasunillu nungusaa-taanngitsumik ikilisaataanngitsumillu atuisoqarnissaa pingaartikkatsigu. Atassut-mit pingaartilluinnarparput makku pissutigalugit:

 

Siullermik: Kinguaassatta siunissami piniakkanik uumasunillu isumannaanngitsumik isu-mannaarsimanissaat qulakkeersimasariaqarpoq.

 

Aappassaatut: Siunissami piniakkanik uumasunillu eqqissisimatitsisinnaanerit pina-veersaartinneqartariaqarput piniakkanik uumasunillu peqqissaartumik atuinikkut.

 

Eqqaamaneqassaaq ukiuni kingullerni annertuumik malugineqarsimasoq, tassaasoq Kalaallit Nunaata kitaani tuttunik piniaqqusiunnaarsitsisoqarmat piniartut inuussutissar­siornerat annertuumik eqqorneqarsimanera. Taamatut ittut siunissami pinaveersaartinne­qartariaqarput sumiluunniit.

 

Inatsisartunut ilaasortap Hr. Niels MátâK-p aammalu Inatsisartunut ilaasortap Hr. Anthon Frederiksenip siunnersuutaannut tunngatillugu Atassut-mit annertunerusumik oqaaseqar-figinagit ataatsimiititaliami peqqissaartumik suliarineqarsimanerat paasillugu, Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata Isumaliutissiissutaa ataatsi­mut tamaat isigalugu Atassut-mit isumaqatigalugit oqaatigissavarput.

 

Manasse Berthelsen, IA-p oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaat Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata suliarisimasai, Inuit Ataqatigiinniit imatut oqaaseqarfigissavagut.

 

Niels MátâK-p siunnersuutaanut, tassa appat manniliornerini pisaqarfigineqartalernissaanik siunnersuutaa Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigisinnaanngilarput. Appammi timmissanut allanut naleqqiullutik manniliortarnerat akuttunerujussuuvoq, malunnaatilimmillu ikileriaqqissagaluar­pata amerlisarniaqqinnissaat ajornakusoortorujussuusussaalluni.

 

Taamaattumik Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunullu ilaasortap oqaatigisaat Inuit Ataqatigiin­niit ilassilluarpagut. Niels MátâK-p oqaatigimmagu, immaqa appat Upernaviup eqqaaniittut amerli­artoqqilersimasut, Inuit Ataqatigiinniit tamanna nuannaarutigalugu oqaatigissavarput.

 

Niels MátâK-p siunnersuutaata aappaanut, tassa aarrit eqqissisimaatitaanerisa atorunnaarsinne­qarnissaannut siunnersuutaanut atatillugu ataatsimiititaliap naalakkersuisullu akissutaat taperser­sorpagut, nalunaarutimmi massakkut allanngortiterniarneqarmata, taamaasilluni aamma Uperna­vimmi Qaanaamisulli assigiimmik aaqqissuussisoqarluni.

 

Anthon Frederiksen-ip makitsilluni aavartarnerup atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutaa aamma Inuit Ataqatigiinniit imaasiallaannarlugu akuersaarsinnaanngilarput. Kisianni Anthon Frederiksen isumaqatigilluinnarparput massakkut agguaasseriaaseq equngassuteqartoq. Taa­maammat ujartuiuartariaqarpugut tuttunik agguaasseriaatsimik piuaannartitsinissamik naapertuil­luarnerpaamillu qulakkeerinnittumik.

 

Taamaammallu Inuit Ataqatigiiinniit innersuussutigissavarput aqagu Aalisarnermut, Piniarner­mut Nunalerinermullu ataatsimiititaliap inatsiseqarnermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissuti­minni siunnersuutigisaat, tassa piffissami aalajangersimasumi nunatsinni najugaqareersimanissaq kiisalu illoqutigiit ataatsimoortillugit pisassinneqartassasut. Taamaalillutami piniagassat killeqartut siammasinnerpaamik iluaqutigisinnaagatsigit.

 

Inuit Ataqatigiinniit taaamatut oqaaseqarluta Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu ataatsi­miititaliap isumaliutissiissutai aalajangiunneqarsimasut tapersersorpagut, aamma naalakker­suisumit tapersersorneqartut.

 

Bjarne Kreutzmann, AP:

Timmissat imaluunniit uumasut pisuussutilluunniit uumassusillit suulluunniit nungunneqarsin­naanerannut ikilisarneqarsinnaanulluunniit mianersoqqusisoqassappat AP sallerpaanut ilaassaaq. Uagummi tassaavugut pisuussutinik uumassusilinnik kinguaariinnut tullernut tunniussisussat, tassa tamatta. Taamaattumik akisussaaffik annertoorujussuaq ullumikkut tigummivarput.

 

Siunnersuummut siullermut, tassa Upernaviup eqqaani appat eqqissisimatitaanerisa nalaani pisaqarsinnaanermik Inatsisartuni ilaasortap Niels MátâK´-p siunnersuutaanut tunngatillugu, tataatsimiititalaq isumaqatigaarput. Tassa eqqissisimatitsineq ataqqineqartariaqartoq, nipiliorneq angallannerlu ajortumik sunniuteqarsinnaammata.

 

Siunnersuutip aappaanut, tassa aarrit eqqissisimatitaanerisa Upernaviup eqqaani atorunnaarsin­neqrnissaanik siunnersuummut tunngatillugu, nalunaarut nutaaq pillugu isumasiusoqarneranik aamma nalunaarutip kingusinnerusukkut iluarsiivigineqartarsinnaaneranik ataatsimiititaliap ilisimasitsissutaa tusaatissatut tiguarput.

 

Siunnersuutip pingajuannut, tassa makitsilluni aavartarnerup atorunnaarsinneqarnissaanik inatsisartuni ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu, oqartariaqarpunga siunnersuut isumaqatiginartillugu, kisianni tuttut nungutsaaliorneqarnissaat pissutigalugu siunnersuutigissavara pisassat amerlineqarnissaat, tassami kikkulluunniit pinngortitami angalaar­tartut nalunngimmassuk tuttut amerlavallaartut. Tamannalu tuttut amerlassusiannut navianaataa­sinnaammat nerisassaaleqisinnaanerat eqqarsaatigalugu.

 

Umimmaat tuttullu piffissat piniarneqarfiisa assigiinngissuteqarnerata naammaginannginneranut uangattaaq isumaqataavunga.

 

Taamak oqaaseqarlunga isumaliusitsiissut tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa soqutigalugu Kattusseqatigiit sinnerlugit misissorsimavara.

 

Nuannaarutigalugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissumminut atatillugu, inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaasa suliarineqarneranni paasissutissat assigiinngitsuniik pissarsiariniarsimammatigit. Pisortaqarfiit Naalakkersuisoqarfiillu paasiniaaffigneqarsimanerat ajunngilaq, kisianni piniarneq aallaaniarnerlu pineqartillugit, isumaqarpunga pisariaqarluinnartoq sumiiffinni ataasiakkaani aalisarnermik piniarnermillu inuutissarsiuteqartut peqatigiiffii pinngitsoornagit ilan-ngullugit, minnerpaamillu KNAPK tusarniaaffigineqartariaqartoq. Tamanna siunissami tusarniaasarnissani ataatsimiititalianut inassutigaara eqqaamaqqullugu.

 

Inatsisartunut ilaasortap Niels MátâK´-p Upernaviup eqqaani appat piilugit siunnersuutaa paasilluarpara. Tassami avannaani sikusartumiittugut amerlanertigut timmissat, taavungalu tikeraruttulersut piniaqqusaajunnaartarmata. Taamaattumik appaannaanngitsut aamma mitit aqqarsaatigalugit avannaani, tassa Kangaatsiap avannaani, piniarneqarsinnaanerisa manniliornis­saanut akornutaanngitsumik kinguartinneqarsinnaasuuppat piniartunut aallaaniartartunullu qularnanngitsumik iluaqutissiisussaammat. Nalunnginnatsigumi umiatsiaararsorlutik aalisartut, piniartullu atugaasa qanoq ajorluinnartassusiat. Taamaattumik taakkua aamma tassuuna iluquser­neqarsinnaanerat pisariaqarmat.

 

Eqqissisimatitsinermut Ataatsimiititaliaq aamma paasilluarpara timmissat manniliornerisa nalaani, tassa juulip naalernerata missaanut, soorunami eqqissisimatinneqartariarnerannik pingaartitsinera aamma illersorneqartariaqarpoq.

 

Taamaattumik ataatsimiititaliap 1998-imi inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut, nassuiaaso­qarnissaanut atatillugu, avannaani timmissanik eqqissisimatitsisarnermut tunngasut ataatsimut tamaasa naliliiffigineqarnissaat Kattusseqatigiit kaammattuutigissuara.

 

Tassami amerlanertigut aatsaat sikuertitilersorlu imaatigutangallanneq aallarteruttulersoq timmissat tikeralersarmata. Ilaatigulli tikiinnarlutik piniagaasinnaajunnaareertarlutik.

 

Aarrinut tunngatillugu Inatsisartunut ilaasortap Niels MátâK´-p siunnersuutaanut tunngatillugu paasinarpoq Upernaviup kommuneqarfiani aaffanniartoqarsinnaalissasoq Avanersuup kommuni­asulli. Isumaqarpungalu Eqqissisimatitsinermut ataatsimiititaliap pissutsit taamaattut tusaatissa­tut tiguinnarnagit Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaat suleqatigalugu piniakkanik eqqissisimatitsinermut tunngasut suliarisariaqaraluaraat kaammattuutigisariaqartoq.

 

Kiisalu uanga siunnersuutinnut tunngatillugu. Aamma nuannaarutigaara Eqqissisimatitsinermut ataatsimiititaliap ataatsimiinnermini siunnersuutinnut tunngatillugu itisiliinissamut periarfissa­qartissimammanga.

 

Naluneeruttutuut makitsilluni aavartarneq arlalinnik iluarineqanngilaq. Aammalu nalunngilarput Naalakkersuisut Inatsisartulluunniit, kikkut tamarmik tamakkiisumik iluarisaannik qaqugumul­luunniit aalajangersaasoqarsinnaanngitsoq. Taamaattumik tamakku utoqqatsissutaasariaqanngil­lat. Sapinngisamillu maani nunami, Kalaallit Nunaanni ukiorpassuarni inuuffigisatsinni, nunami imartaanilu ilaanni peeqarniittaqisumi atoruminaassinnaasumilu, inuiaat allat namminiivillutik inuuniarfigisinnaasimanngisaanni kalaaleq suli inuuvoq.

 

Taamaattumik piniagassat eqqartorneqartillugit, minnerunngitsumik piniagassat nungoqqajaasu­tut nalilerneqartartut, eqqarsaatigalugit pisariaqarpoq piniagassanik taakkuninnga piniarsinnaasut salliutinneqartussallu kalaaliunissaat. Tamanna pissusissamisuuginnarpoq, arlaannulluunniit sanilliullugu assortorneqarsinnaanngitsoq.

 

Taamaattumik tamakkuupput; Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap, Eqqissisimatitsinermut Ataatsimiititaliap Inatsiseqarnermullu Ataatsimiititaliap suleqatigiillutik sapinngisamik tamanut naammaginarnerusinnaasumik aaqqissuussinnaasariaqaraluagaat, sulissutigisariaqaraluagaallu. Isumaliutissiissutigut ataasiakkaatigut uterfigisaqattaaginnarnagit.

 

Taamatut oqaaseqarlunga inassutigaara inatsisartuni Ataatsimiititaliani susassaqartuni siunner­suutit qulaani pineqartut ataatsimoortumik oqaluuserineqassasut, inatsisartullu upernaamut ataatsimiinnissaannut saqqummiunneqassasut.

 

Marianne Jensen, Peqqinnisamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:.

Siullermik qujassutigerusuppara Ataatsimiititaliami, Naalakkersuisuni aammalu partiit Kattusse­qatigiillu oqaluttuaninngaaniik tamakkiisumik isumaqatigiinneq annertooq ersersinneqarmat. Taamaattoq partiit oqaaseqartuisa ataasiakkaat ilaat oqaaseqarfigitsiassavakka.

 

Siumup tungaaniit oqaatigineqarpoq ataatsimiititaliaq isumaqatigineqarluni ugguuna:

 

Tuttut umimmaallu Kangerlussuup eqqaani piniarneqartarnerisa ukiakkut ataatsikkoortinneqar­sinnaanissaat, taanna kaammattuutigineqarluni. Tuttullu piniarneqartalernerisa august-ip aallaqqaataani siuartinneqarsinnaanissaa Naalakkersuisunit misissullaqquneqarluni. Tamanna isuma aamma ataatsimiititaliaminngaaniik aninneqarpoq aammalu Atassutip oqaluttuaninngaa­niik paasivara tamanna aamma isumaqatigineqartoq. Soorlulu aamma Naalakkersuisut akissute­qaatiminni, oqartut tamanna Naalakkersuisut misissussallugu, sukumiisumik misissussallugu ammapput, piareersimapput.

 

Kisiannili oqaatigissavara ataatsikkut piniarsinnaaneq Kangerlussuup eqqaani tuttunik umim­mannillu, taanna periarfissaqareermat. Tassa nalunngisatsituut umimmanniarneq august-ip aallaqqaataani aallartittarpoq, ingerlasarlunilu september-ip quliata tungaanut, tuttunniarnerlu august-ip 15-iani aalartikkuni september-ip quliata tungaanut ingerlasarluni. Taamaalilluni Kangerlussuup eqqaani tuttunniarsinnaaneq umimmanniarsinnaanerlu ulluni 27-ni ataatsikkut periarfissaqareerpoq.

 

Tassungalu ilanngullugu oqaatigissallugu august-ip aallaqqaataanut Tuttunniarsinnaaneq Kangerlussuup eqqaani eqqunneqassappat, Naalakkersuisut eqqarsarnartoqartitsinerminni una tunngavigigaat tamatuma nalaani norraat aatsaat sap. ak. tallimat missaani utoqqaassoseqartar­mata, tamannalu siusippallaarluni piniarsinnaanermut. Tassani aamma kulavaat, norraat arnaasa toqunneqarunik, arnaminni qimagutsinneqarnissaat siusippallaartutut isigineqarluni.

 

Kisianni soorlu aamma oqareersunga aamma Naalakkersuisut ammapput, ataatsikkoortitsineq suli annertuseriarsinnaanersoq misissussallugu. Tamanna sukumiisumik Naalakkersuisuni nalilersussavarput.

 

AP-ninngaaniik Bjarne Kreutzmann-ip aamma isumaliutissiissut Naalakkersuillu akissutaat, ataatsimut isigalugu isumaqatatigaa. Kisiannili aamma oqaatigalugu tuttut amerlavallaartut aammalu tamatumunnga tapussutissaasorinerarlugu nerisassaaleqilersimasutut oqaatigalugit.

 

Taamatut Bjarne Kreutzmann-ip oqarnera uanga apeqquserusuppara. Tassami paasissutissat uagutsinnut apuunneqartartut ersersimmassuk tuttut peqqilluartuusut aammalu puallaarissuusut. Taamaattumillu nerisassaaleqinerinik oqarneq sumik tunngaveqarnersoq uanga apeqquserusullu­gu.

 

Kattusseqatigiinninngaaniik aamma oqaatigineqartut isumaqatiginartinneqartut ataatsimut isigalugu. Aammalu pingaartinneqarluni KNAPK-mik qanimut suleqarteqarnissaq, tassani aamma ataatsimiititaliap sulineranut eqqarsaatigalugu. Tassunga tunngatillugu oqaatigiinnassa­vara aamma Naalakkersuisuni KNAPK-mik aamma qanimut suleqateqarnissaq pingaartikkatsi­gu.

 

Naggasiullugu ataatsimut oqaatigerusuppara nuannaarutigalugu maluginiaratsigu Naalakkersui­suni maani inimi oqallittarnerni assigiinngitsuni. Aamma ilaatigut eqqaaneqartumi oqaluuserisa­mi 37 aamma 37A, tassa piniarnermut tunngasuni peqqussutissap allanngortinneqarnissaanut siunnersuutip ilaatigut eqqartorneqarnerani erserluinnarmat, tamatta isumaqartugut, nunatsinni pisuussutitsinnik uumassusilinnik atuineq pinngitsoorsinnaanagulu pisinnaatitaaffigisariaqarip­put kikkunnilluunniit apeqqusertariaqanngitsoq. Aammali taamatut isumaqatigiitsigisoqarmat Naalakkersuisuni nuannaarutigaarput assortuussutigineqanngilluinnarmallu pisuussusitsinnik uumassusilinnik atuinerput piujuaannartitsinissamik aallaaveqartariaqarmat.

 

Unali ilaatigut assortuussutaagajuttarluni; killilersuisoqartillugu pisassiissutigineqartut piniarne­qarnerini iluuserisariaqartut. Kisiannili uteqqillugu nuanaarutigivara malunnunarluinnarmat aammalu malunnarsiartuinnarmat pingaartinneqartoq piujuaannartitsinissaq aallaavigalugu kingulissavullu aamma eqqarsaatigalugit nunatsinni pisuussutitsinik uumaassusilinnik atuisaria­qartugut.

 

Naggataatigullu oqaatigerusuppara aamma Naalakkersuisuni qilanaareqigatsigu pisuussutitsinnik uumassusilinnik atuinerput pillugu, aammalu siunissami atuinissarput pillugu aappaagu isuma­sioqatigiinnissaq annertooq pisussaammat. Tamanna inatsisartut aningaasaliiffigeriigat aamma ippassaaninnguaq eqqarsaatigalugu. Tamanna pinissaa Naalakkersuisuni qilanaaraarput.

 

Karl Lyberth (S), Eqqissisimasitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Siullermik partiinut tamanut qujavunga, saqqummiussatsinnut tamakkiisumik tamarmik isuma­qataammata.

 

Anthon Frederiksen-imut oqatigilaassavara Niels MátâK´-p appanut tungatillugu tapersiineranut, oqaatigiinnassavara uagut ataatsimiititaliami appat manniliornerisa nalaani eqqissisimanissaat assut pingaartikkatsigu. Taamaattumik Niels MátâK´-p siunnersuutaa taanna tapersniarsimanngi­larput.

 

Aaamalu aarrinut tunngatillugu ataatsimiititaliaq nammineq siunnersuusiorsimasinnaagaluarluni taamisaarmagu, oqaatigiinnassavara tassa paasiniaasimavugut Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik qanoq pilersaaruteqarnersoq. Tassanilu paasitinneqarsimalluta Niels MátâK´-p siunnersuutaa malillugu nalunaarusiortoqalersaartoq. Taamaattumik tassunga akuliun­nissarput kissaatiginagu taanna tusaatissatut tigusimavarput.

 

Bjarne Kreutzmann-ip oqarnera tuttunut tunngasut ussernartorsiornaraluartut aqagu uterfigisus­saagatsigu taanna oqaaseqarfiginianngilara, tassa imm. 37-mi aamma 37A-mi qularnanngitsumik tuttut pillugit oqallisingaatsiartussaagattaasit.

 

Naalakkersuisunut qujarusuppunga, ataatsimiititaliap sulineranut naammagisimaarinninnermik oqarmat. Aammalu paasivara appat manniliornerisa nalaani eqqissisimanissaat anguniarlugu, soorlu qulimiguullit eqqarsaatigalugit nipiliortarnerat, tamakkulu eqqarsaatigalugit sulineq taanna pinngortitanik eqqissisimatitsineq pillugu inatsisip iluarsaatuuteqqinneqarnissaa piler­saarusiorneqartoq. Tassani naatsorsuutigilluinnarpara DK-mi SLV, taanna attavigeqarfigineqas­sasoq aamma. Tassami taamatut inatsisiliornernurt atatillugu taannarpiaammat oqartussaasoq, silaannakkut inatsisiliornerit assiginngitsut eqqarsaatigalugit.

 

Aamma Naalakkersuisut qujaffigissavara tuttut umimmaallu piniartarnerisa assigiimmik aallartittarnissaat ammaffigimisaarmagu. Naak oqaraluarluni taanna orniginarpallaanngitsoq, kisianni nalileeqqinnissaminut taamatut oqaaseqarmat, ataatsimiititaliap tungaaninngaanik qujaffigissavara.

 

Una oqaatigilaassavara norraat kulavaallu, tuttunniartartut sapinngisamik taakkua pisarinaveer­saartarmatigit. Ataasiinnarmimmi norrarmik kulavammillu pisaqarnissaat, taanna orniginanngim­mat. Aamma nalunnginnakku piniartut taanna soorunami norraat kulavaallu avissaartinnginnis­saat, taanna aamma ataqqisarmassuk. Taamaattumik aamma, aamma anginerulaartunik tuttuku­suttaramik, taakkua piniarniarneq ajormatigit.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Qangaaniilli eqqissisimatitsinermut tunngasut oqalliserineqaraangata, soorunami aamma avataatungaaninngaaniit eqqarsaatersuuteqarusuttarpugut.

 

Tamatumunnga aallartissutigilaarlara, uanga nuannarluinnarlugu takullugu Nuummi tatsit ilaanni qeerlutuuvarannguit inunngorsimasut meeqqat nuannarivillugit qaqortulianik nerisikkaat. Eqqissisimatitaajunnaareersimagaluarlutik allaat nuannaarluni tassani mitsimasut, isumaliuler­punga illoqarfiup avataatungaaniippata qangarsuarli seqqorlugit nugoreersimassagaluarpagut. Tupinnasusia.

 

Uangaana una oqaatigerusullugu qangaaniilli uumasut tunngavigalugit imaluunniit aallaavigalu­git inooriaaserput, kalaallit nunatsinni, tamatta taanna qaangerlugu aningaasat aallaavigalugit inuunialersimasugut. Taamaattumik tamakkua eqqarsaatigilersartillugit isumaliortarpunga imannak:

 

Siullermik nuannarersarpara maani aallaasit, eqittaannartakkat, taamaatitissimagatsigit. Pitsaasu­mik aalajangiisimasumik taamatut oqaatigisarpara. Tulliullugulu aamma eqqarsaatigilluinnagaq, tassa angallatigut sukkatsikaluttuinnartut piniarnermut atukkavut, pingaartumik timmissat eqqarsaatigalugit.

 

Imaassinnaavugut allatut ajornartumik tamanna aamma eqqarsaatigisariaqaleripput timmmissat periarfissaqartariaqarput piniarneqaraluarlutik qimaasinnaanissaminnut, isiginnaarlugit nuanner­tanngilaq appat paartortorluunniit sukkasuuvissuarmik tikiinnarlugit aallaaneqartarneri. Taateraat mitsimasut massakkut qimaasartorsuanngoraluarput angallammik tusaraangamik, tassa ataaserlu tingisoq qimaasarput. Sukkaannerulaartumik angallateqartuugaanni, ajunngilaq tassa eqqissillu­tik qimaassapput.

 

Kisianni taakkuupput aamma imak sukkatigisumik orninneqartalersut, suliluunniit tininngitsut tikeriivillugit tassalu eqqaallugit aallartillugit. Angallatit sukatsikkaluttuinnarneri, aamma timmiarniarnermut tunngatillugit, isumaqarpunga Naalakkersuisutsinninngaaniik aamma eqqarsaatigineqartariaqalersut, tassa timmissat taamak periarfissaqartariaqarnerat maani eqqar­saatigalugu.

 

Eqqarsaatigisaannarpara aamma timmissat, uagut nammineq erniortitarinngisatta, fabrik-iliuullugit tuniniartarneqarneri, kalaalimininngersorsuugatta aamma pisissussat eqqarsaatigalugit, isumaa ajoriinnagassaanngikkaluarpoq. Kisianni nammineq amerliartortitarinngisat, avatangiisil­li nammineq amerliartortitaat fabrikkiliuunneqartassagunik siunissami atasinnaanngilaq. Kukkukuuaqqat eqqaaginnarsinnaavagut, tamakkua nammineq amerliartortillugit ingerlataapput. Kisiannili uagut taamatut suliarisimanngisavut, taakkununnga sanilliussinnaanngilagut. Taamaat­tumillu killilersuineq kiserluinnaqqissaamik tassa massakkut annanniutaalerpoq.

 

Taamatut eqqarsaatimininnguamik anitsilaarpunga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Tuttunniartarneq pillugu siunnersuuteqarama isumagisimanngilara tuttut, tassa killeqanngivissor­torsuarmik tamanut ammaallugit piniarneqartalissasut. Kisianniliuna una ersersinniaannariga taamatut maannakkut makitsisarnermi periuutsit ilaatigut iluarineqanngitsut. Aammalu maani oqallinnermi paasivara inatsisartuni ilaasortat, minnerunngitsumi ataatsimtitaliat suna pineqartoq paasilluaraat. Taamaattumik neriuutigivara tamanut ajornanngippat, tamanut naammaginarneru­sumik ullumikkorninngaaniik aaqqiisoqarnissaa.

 

Una taamatut ataatsimiititaliat suleriaasiat aamma isumaqarlunga eqqarsaatigeqqinneqartariaqa­lersoq. Tassa assersuutigiinnarutsigu taanna siunnersuutigisimasara tuttunut tunngasoq, maanna ataatsimiititaliap isumaliutissiissuteqarnerisigut marloriarlugu aappassaaneerlugu massakkut oqaluuuserilerparput. Aammalu qularnanngilaq, aamma soorlu innersuussutigineqarsimanera naapertorlugu Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliap aamma isumaliu­tissiissutaani sammineqartussaavoq. Taamaattumik immaqa piffissaq sipaarniarlugu ,aammalu oqaluuserisaq sunarpiaq pineqartoq ataasiaannarlugu oqaluuserineqarsinnaanissaa anguniarlugu, isumaqarpunga eqqarsaatigsaleriaqaleripput ataatsimiititaliat taakku attuumassutseqartut suleqatigiillutik ataatsimik isumaliutissiissinnaappata. Taamalillunilu suliat uteqattaarnagit oqaatsigullu qalleqattaarnagit pisassagaluarpugut siunissami immaqa.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Ukiarmi Naalakkersuisut pilersinneqartut, siunertaminni ilanngullugu erseqqissarsimavaat pinngortitap paarinissaa aammalu pinngortitamiittut uumasut, (timmissat, arferit, aalisakkat allallu), atorluarneqarnerisa tungaasigut naalakkersinikkut ersarinnerusumik pigiuaannarnissaa­nut iliuuseqarnissamik peqataassallutik.

 

Taamaattumik Naalakkersuisup nalunaarutaa akissuteqarnermini erseqqippoq aappaagu ukiakkut ataatsimeersuartitsinissaq. Taanna assorujussuaq pingaarpoq, Pinngortitaleriffiup suleqatigalugu taamatut aaqqissuussineq naammassiniassappagu.

 

Qularnanngilaq manna tikillugu akornatsinni, aamma ilaatigut Otto Steenholdt-ip atugai. Uumasut suut iluanaarniutigalugit atorneqartuassappat imaluunniit aamma suut iluanaarniutaa­sinnaajunnaassappat.

 

Appat tungaatigut maannakkut pisutsit qularnanngilaq annertuumik oqalliserineqarput, Uperna­viinnaanngitsumi aamma Niels MátâK´-p arlaleriarluni saqqummiussisarnera Upernaviup eqqaani. Uanga nammineq assorujussuaq nuannaraara tappavani, aamma appat tungaatigut aamma allani, ajornarsiutit taamaalillugit erseqqinnerusumik qulaarneqartarmata aammalu paasissutissanik annertunerusunik pissarsiniarnermi iluaqutaammata. Tamakkua tamarmik annertuumik assilissamik pissarsinissamut iluaqutaapput.

 

Maannakkut appat tungaa eqqarsaatigalugu maluginiarparput siornali New Foundland-illuunniit eqqaani, taanna piffiit immikkoortitaarlugit appatassa amerlassusissaat killilersorneqalersimapput aamma taakani. Uagut maannakkut appat tungaatigut amerliartorunnaarnerat imak angitigilersi­mappat. Aamma pisassatta qularnanngilaq immap suatungaani avannaatungaani kujataani allaniluunniit qanoq atsigisoq ukiumut pisarineqarnissaa qanillissaaq eqqarsaatigissallugu. Taakkulu qularnanngitsumik ukiumut, maannakkut tulliuttumi, ilaatigut erseqqinerusumik tunngavissaanik takuffigiumaarpagut.

 

Naggataatigut una oqaatigilaarlara aamma pingaaruteqarluinnarmat kommunit kommuniplan-iminni. Tassa taanna arlaleriarlugu oqaatigisarparput ikioqatigiiffigisariaqaripput kommunit killeqarfimminninngaaniit killeqarfimminut pilersaarusiamini. Taava nunat innimigisassat uumasunik inunnillu sukisaarsarfittut isigalugit eqqissisimasumik inuuffigisassat, kommunit pilersaarutaanni aamma maani ilannguttariaqarput maannakkut. Nuna ilai eriagisassatut, imaanngikkaluarpoq eqqissilluinnarlugit, kisianni eriagisassatut inunnit uumasunillu ilaatigut erniorfiuneri pillugit kommunit pilersaarusiamini tassani oqaluttuussinnaaneruaatigut ilisimaga­mikkit, nammineq kommuneqarfimminni suut tungaatigut mianernartut inunnut uumasunut allanullu tassani periarfissaasut. Taanna aamma pinngitsoornani maannakkut naammassiniagas­satut isigineqartoq ikoqatigiiffigisariaqarpoq.

 

Nuannerpoq malugalugu maani inimi uumasut eqqissisimatitaanissaasa tungaatigut kajumissuseq annertummat, aammalu tassuunakkut suleqatigineqartariaqarmat.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Oqaatsinnut tunngatillugu apeqquserneqarmat tuttut taamak amerlatigisut, sumik tunngaveqar­nersoq oqaaseq taanna taamatut apeqqut paasigakku oqaaseqarfigilaaginnarniariga.

 

Tassa aallaaniartartutoqqat ataqqinartut oqaluttuuppaatigut tuttut nungulinngitsut, tuttorpassuu­sullu tuttullu nikerartuaannartuuginnartut. Aamma maani upernaakkut, aasakkut ukiakkullu angalaartartukujunnguusugut ilisimavarput tuttorpassuaqartoq aamma aallaaniat piniartut aalisartullu oqaluttuarput tuttunik ulikkaartoq.

 

Taakkua tunngavigalugit tassa oqaatsikka oqaatigaakka. Aammalu kisianni suna tamaat ammar­lugu pinissamik oqaaseqanngilanga, unali naaperiarfissatullusooq siunnersuutigiinnariga ullumikkut. Tassa tuttut pisassarititaasut amerlineqarnissai. Oqaatigalugu ulorianartoq alla taaneqajuitsoq tassaammat; tuttut neriniarfimminni aseruinissaat amerlavallaalerlutik, taanna ulorianartuusoq oqaatigisariaqarsorinarmat.

 

Knud Sørensen, Atassut:

Ilumoortoq unaavoq tassa uumasunik eqqissisimatitsineq eqqartuleraangatsigu uagut inuit eqqissiunnaartaratta. Uaga tikinniagara allarluinnaavoq, maannakkut eqqartorneqanngitsoq; tassalu nunaminertat aammalu qeqertat.

 

Siornaassuanngorpoq akuersissutigisagut ARamsauområde-nit@ taallugit, tassa nunaminertat qeqertallu allaat tulaffigeqqusaanatik tummaqusaanngitsut. Taamanikkulli eqqartoratsigu manna tikillugu suli eqqaaqqinneqanngillat taakkua, ajuusaarnaraluartumik. Aammalu taakkua qanoq ataqqineqartiginerat ataqqinnginneqartigineralluunniit, ulloq manna tikillugit eqqaaneqaqqissi­maneranik inatsisartuni maani eqqaamasaqanngilanga.

 

Ilaatigut nunaminertat tamakku aammalu qeqertat, eqqaamasaannakka marlussuit taasaavoq Natermaq Aramsauområde-mut@ ilaavoq, Angissat Kitsissunnguit Aramsauområde-nut@ ilaapput aammalu kujataani qeqertat naminertallu aamma taamatut immikkoortitaapput. Taamanikut ilungersuutigingaarlugit aamma maani aalajangiuppagut tassa taakku eqqissisinneqassapput, tummarneqassanngillat tulaffigineqassanngillat. Taakkua kingunerinik tusagaqanngilagut, aammami immaqa ajuusaarnaraluartumik malitseqartinneqarsimanngillat. Kisianni eqqaamallu­arpara atuagaarannguamik Apjece@ tassunga tunngasumik taamanikkut aamma saqqummiussiso­qarmat, tamanut assigiinngitsunut agguaaneqartunut.

 

Soorlu assersuutigiinnartigu Naternaq, siornaanngorpoq umimmalerneqarpoq 31-ni tassa tamaani pangalitarlutillu aqupisarlutillu pipput. Amerliartorunik amerliartussalutik, ikiliarturunillu ikiliartorsimassallutik. Massakkumut aamma taakkua naluvagut qanoq inuunersut tamaani.

 

Taamaattumik isumaqarpunga Aramsauområde-nut@ tunngasut aamma qaqeqqissallugit. Nuna­nerminertanik qeqertanillu eriaginninnermullu tunngatillugu isumaqarama; taakku akuereersima­sagut aamma erseqqissarneqartariaqartut. Ukiuni makkunani eqqissisimasitsinermut tunngasunik aammalu uumasunik timmissanillu allanillu atuilluarnissatsinnut eqqartueruttulernerup nalaani pissutissaqarpoq taamaattut inuiaqatigiinni aamma erseqqissaqqissallugit.

 

Niels MátâK, Siumut:

Tassa inuussutissarsiaqartutut naatsunnguamik oqaaseqaqqilaarniarpunga.

 

Siullermik appanut tungatillugu siunnersuutigisara aallaaveqarmat nunaqarfimmiuninngaaniik, tassa nunaqarfinni naluneqanngilaq piniarnerinnarmik inuutissarsiutillit amerlanerpaarpaajusut. Taakkualu piumasarigaluarpaat eqqissisimasitsinerup nalaani pisaqarsinnaanissartik. Kisiannili tassa maannakkut takusinnaasarput aammalu tusaasinnaasarput malillugu itigartinneqarpoq taanna.

 

Taanna toqqammavigalugu una oqaatiginiarpara Kalaallit Nunatsinni sumut pigaanni, pisiniarfis­suarnulluunniit iseraanni takuneqarsinnaasarput appat qerisut nioqqutaasut. Tunisassiarineqarput, uffali Kalaallit Nunatta ilaani matoqqatinneqarlutik. Taamaattumik isumaqartunga assigiimmik pisoqassappat taamatut tunisassiortarneq ilaatigut eqqissisimatitsitaasunik unitsinneqartariaqar­toq. Uparuaaninni peqqutigaara ilaatigut appat ilaatigut qanganisarujussuit qerisut allaat Uperna­vimmut takkuttarmata, KNI-mut.

 

Taamaammat immaqa oqarnissaq sakkortugaluartoq; Kangaatsiap avannaani appanik piniarsin­naatitaanerata killinga, annertunerusumik avannarpasinnerusumi taamaallaat juni-p aallaqqaataa­ni aallartittarmat, ilaatigut suli imarunngitsoq eqqissisimatitaalertarput, soorlu Anthon Frederik­sen oqartoq tamanna ilumoorluinnarmat. Tassami imarullatuaraangat, maj-ip naanissaata tungaanut apparparujussuit pisarineqartarput. Immaqa appatassinneqarsimasuugutta, taakkunann­ga pisarineqartunik ikinnernik nerisassanik pisaqartoqarsinnaagaluartoq. Taamaammat uani oqaalitigineqartoq ilimagilluinnarakku aamma saqqummiuteqqinneqassasoq, paasissutissarsior­nermi pisussaammat 1998-mi. Neriuppunga taanna neriorsuut eqqartinneqassasoq maanna, tassami ukiut arlallit neriorsorneqartaraluarlunga Upernaviup eqqaanut angalasoqaanngisaannar­mat tamakkununnga attuumassutilinnik. Taamaammat neriuutigaara piniartut qanimut suleqati­galugit taavani appanik misissuinissaq aammalu kisitsinissaq 1998-mi neriorsuutigineqartoq pissasoq. Tassa taakkununnga tunngsut pillugit taamatut oqarallarpunga.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik Siumut oqaluttuata, aamma Naalakkersuisunut, kaammattuutaa ataaseq oqaaseqarfi­ginngitsuugara siullermik oqaaseqarama oqaaseqarfigilaassavara.

 

Tassa Siumuminngaanit Naalakkersuisut piumasaqarfigineqarput nunatsinni nujuitsunik tuttuutillik, soorlu Kapisilinni nunattalu kujataani, pillugit upernaamut inatsisartut ataatsimiinnis­saanut nassuiaateqartoqaqqullugu. Tamannalu aamma oqaaseqarfigissavara, tassa Naalakkersui­sunit taanna naammassiniarumaarparput tassanilu kisianni aamma suleqateqartariaqarnerput allanik ilimagisariaqassavarput. Kisianni soorlu oqareersunga taanna kaammattuut, Siumuminn­gaaniit kaammattuutigineqartoq Naalakkersuisuni naammassiniarumaarparput.

 

Kingullermik oqaaseqartup Niels MátâK-p ilaatigut appanik tunisassiortarneq tikippaa. Oqaatsik­ka aallaqqattaani oqaaserisakka, tamaasa uteqqinngikkaluarlugit, oqaatigerusuppara aamma soorlu oqareersunga: Apeqqutertariaqanngissorigakku nunatsinni pisuussusitsinnik uumasunik atuisinnaanerput taanna attattuartariaqaripput aammalu tassani aamma tunisassiorsinnaaneq ilanngullugu, kisianni soorunalimi tassani atuinitsinni piujuaannartitsinissaq aallaavigalugu.

 

Aammalu Kangaatsiaminngaanik avannamut appanniarfiusartup piffissap aalajangersarneqaranut tunngatillugu, Niels MátâK-p oqaaseqaqqinneranut atatillugu, oqaatigiinnassavara tassa ataatsi­miititaliaq tamakkua pillugit paasiniaalluareerluni isumaliutissiissumminik ataatsimiititaliami tamakkiisumik isumaqatigineqartumik saqqummiussaqarpoq. Taamaattumillu tassani, sukumii­sumik paasiniareersimasat tunngavilersuutillu, isumaqarpunga uteqqittariaqarnagit massakkut.

Knud Sørensen-ip Aramsauområde-t@ aamma eqqaavai. Tassa tassunga tunngatillugu oqaatigissa­vara ilumoormat inatsisartuni tamakkua aamma aalajangiiffigineqarsimammata. Kisiaanili erseqqissassallugu taakkua tamakkiisumik eqqissisimatinneqartutut nalilerneqanngimmata, kisiannili mianeralugit atorneqartussatut aalajangersarneqarlutik. Aamma ilumoorpoq taakkua malitsigisaannik erseqqarinnerusumik aalajangersaasoqarnikuunngilaq ulloq manna tikillugu. Kisiannili tassa ilaatigut tamakkorpiaat tunngavigalugit Pinngortitamut Avatangiisinullu Pisortaqarfimmik immikkut pilersitsivugut, suliassat pinngortitamut tunngasut pinngortitallu tunniussinnaasai tunngasut nunatsinneersut, nunatsinnut pissutsinut tunngasut taakkua sukumii­nerusumik pitsaanerusumillu siunissami suliarerusullutigit. Aammalu oqaatigisinnaavara pinngortitamut eqqissisimasitsinermut eriagisassanullu tunngatillugu inatsisip nutarsarneqarnis­saa aamma aappagu pilersaarutigigatsigit, tassanilu ilanngullugit makkua aamma tikinneqartus­saassapput.

 

Otto Steenholdt-ip oqaaseqarnera aamma qujassutigivara. Tassa aamma oqaatsikka siulliit uteqqinngikkaluarlugit, kisianni ilalerusuppara Otto Steenholdt-ip oqarnera tassani angallatinik sukkasuulianik atuinerput massakkut nunami, snescooterit eqqarsaatigalugit, aammalu immami sukkasuuliat atorneri pinngortitamut uumasuinullu akornutaasinnaanerat tappiffigilluinnartaria­qarparput aammalu nalilersuinitsinni tamakkua ilaatittuartariaqarpagut.

 

Naalakkersuisut siulittaasuata aamma oqarnera ilalerusuppara. Tassani kommunit, kommunip iluani angallanneq pillugu aalajangersaasussaapput. Aammalu kommunit akunnerminni angallan­neq pillugu aalajangersaanissamut siunnersuutinik saqqummiussaqartussaapput. Tamanna snescooterinik oqallinneq aallaqqaataani aallartinnianngikkaluarlugu, kisianni taanna siorna snescoterinut tunngasunik peqqussummik maani aalajangersarparput. Tamatumalu kinguninngua november-imi siornali kommunit tamaasa allaffigivagut, taamatut aalajangernerit tunngavigalu­git siunnersuutinik saqqummiusseqqullugit. Kisiaanili tassa ajoraluartumik oqaatigisinnaavara kommunit amerlasuut nalunaarsimammata, ukioq mannamut taamatut siunnersuuteqarnissamin­nut periarfissaqaratik. Taamaattumillu utaqqimaaqqulluta kingusinnerusukkut siunnersuutissa­minnik saqqummiussaqarumaaramik.

 

Manna iluatsillugu kommunit kaammattorusuppakka, suliap tamanna oqallisaasaqalunilu, snescooterinik aamma angallanneq annertooq ukiut tamaasa pisarmat kommunit kaammattoru­suppakka, taamatut suliakkerneqarsimanertik sukumiisumik aammalu pingaartillugu sapinngisa­mik piaartumik Naalakkersuisunut eqqarsaasersuutiminnik siunnersuutissaminnillu nassiusitsiaq­qullugit.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassaq imm. 50, tassa Eqqissisimasitsinermut Avatangiisi­nullu ataatsimiitaliap isumaliutissiissutaa naammassillugu suliarineqarpoq.

Oqaluuserisaq naammassivoq.