Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Sisamanngornikkut apeqquteqaatit 1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 9. oktober 1997 nal. 15.15

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq:

 

Sisamanngornikkut apeqquteqaatit:

 

Inatsisartunut  ilaasortap Anthon Frederiksenip siunnersuutigaa imminortarnerup pinaveersaartinneqarnissaa pillugu suliniuteqartoqassasoq.

 

Inatsisartunut  ilaasortap Anthon Frederiksenip apeqquteqaatigaa, inuit nunaqar­finni innaallagissiorfinnik il.il. nakkutilliisut qanoq aningaasarsiaqartitaallutillu tapisiaqartitaanersut.

 

Inatsisartunut  ilaasortap Manasse Berthelsenip apeqquteqaatigaa, isiginnaartit­sineq pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut qaqugu Naalakkersuisut saqqummiutissamaarneraat.

 

Inatsisartunut  ilaasortap Maliinannguaq M. Mølgaardip apeqquteqaatigaa, Ava­nersuarmi sakkutooqarfimmi atomit perlukuinik allanilluunniit assigisaanik peqarneranik Naalakkersuisut tamakkiisumik ilisimasaqarnersut.

 

Inatsisartunut  ilaasortap Maliinannguaq M. Mølgaardip apeqquteqaatigaa, juu­muunik amigaateqarneq qaangerniarlugu qanoq iliuuseqartoqarniarnersoq.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Taavalu maannakkut tikippavut sisamanngornermi apeqquteqaatit. Tassanilu Inatsisartunut ilaasortat Anthon Frederiksen, Manasse Berthelsen aamma Maliinannguaq Markussen Mølgaard apeqquteqaateqarput. Siullermillu, inissisimaneri naapertorlugit oqaaseqaqqaassaaq:

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Siunnersuut agguaanneqareersimammat siulittaasoq qinnuigissavara naalisaanissannut akuereq­qullunga.

 

Nalunngilarput ukiuni makkunani imminortarneq nunatsinni ajornartorsiutaasoq annertooq.

Aammalu ajornarsiut pinngitsoorani naalakkersuinikkut suliaqartunit oqaluuserineqartariaqartoq, tamatuma qaangeriartuaarnissaa siunertaralugu.

 

Taamaattumik ataatsimiinnermut matumunnga siunnersuutigisimavara meeqqat atuarfianni upperisarsiornermik atuartitsineq sivitsorneqassasoq, aammalu atuarfimmi, atuartitsinermi tunngatillugu, erinarsorneq anersaakkut piorsaanermut ilanngullugu annerusumik sammineqar­tariaqartoq. Tassa nalunngilarput, siulitta aammami maannakkut taalliortutta, erinarsuutit anersaamut attuumassuteqartut, ullumikkullu immaqa kalaallinik kingulliunerusunik annerusu­mik sammineqarneq ajortut, atuarfimmi aamma anersaakkut piginnaangorsaatitut annerusumik sammeqqittariaqaleraat.

 

Kiisalu aamma isumaqarpunga ilannguttariaqarluinnartoq, TV-kkut aallakaatitsisarnermi pinngortitalerinermut tunngasut, aamma ilaatigut anersaamut tunngassuteqartut, annerusumik kalaallisut sammineqartariaqartut. Kiisalu pinaveersaartitsinermik suliaqartut annerusumik Naalakkersuinikkut tapersersorneqartariaqartut. Tamatumunnga atatillugu ilaatigut siunnersuu­tinni allassimagaluarpara, allaat pinaveersaartitsinermut suliaqarnermi 1998-imi annerusumik aningaasaliiffigineqartariaqartoq aamma.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:    

Hr. Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip apeqquteqaataa arlariinnik imaqarpoq, Peqqinnisamut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisunut aammalu Kultureqarnermut, Ilinniarti­taanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisumut, immikkoortillugit akineqarsinnaagaluartunik. Naalakkersuisulli aalajangersimapput uanga Naalakkersuisoqarfiit pineqartut sinnerlugit akissu­teqassasunga, apeqqutigineqartut qanoq akineqarnissaat pillugit pisortaqarfiit taakkua paaseqati­giissuteqarsimanerat tunngavigalugu.

 

Imminoortarnerpassuit illuatungilersimaarniarlugit Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik arlalinnik suliniuteqarpoq.

 

Qanilaassuseq:

Inuinnarnut qanigisaminnik imminornissamik eqqarsaateqartutut pasitsaassaqarsimasunut oqarasuaatikkut siunnersuineq neqeroorutigineqarpoq. Siunnersuineq tarnip pissusiinik ilisimasa­linnit pingasunnit, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut napparsimasunut immik­koortortaqarfimmi atorfeqartunit ingerlanneqartarpoq.

 

Suliniut taanna mappersagaaqqami NunaMedip ataatsimeersuarnerani saqqummiunneqarallartu­mi allaaserineqarpoq.  Mappersagaaraq taanna oktoberimi allagartarsuarmik, plakatimik, ilaqartillugu kommuninut napparsimavinnullu tamanut nassiussuunneqassaaq. Mappersagaaqqa­mi siunertarineqartoq tassaavoq tarnip pissusiinik ilisimasalinnut sianertoq, imminornissamik eqqarsaateqartut eqqarsaatigalugit, qanoq silatusaartumik pissusilersornissani iliuuseqarnissanilu pillugit siunnersorneqarlunilu ilitsersorneqassasoq.

 

Inuit sulisut imminornissamik eqqarsaateqartunik oqaloqateqartarnissamik pikkorissartinneqas­sapput. Pikkorissartitsisussat tassaapput tarnimikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfimmi nakorsaaneq, tarnillu pissusiinik ilisimasallit Dronning Ingridip Nappasimavissuaneersut. Pikkorissartitsineq siulleq Tasiilami sap. Akunnerani 43-mi ingerlanneqassaaq. Pikkorissartitsi­nissaq taanna sioqqullugu inuit pineqartut kommunip pilersaarusiuullugillu aggersarsimavai. Tasiilami pikkorissartitsinissami inuit 24-t peqataassapput, taakkununnga ilaallutik nunaqarfiit tamarmik sinniisaat. Tasiilami imminoortarneq pillugu innuttaasut ataatsimiigiaqqullugit qaaqquneqassapput.

 

Nunat tamat akornanni misissuinerit paasitippaat imminoriaraluartut sisamararterutai, tassa 25% -ii ukiup  ataatsip iluani imminoriaqqittartut. Ilisimasat taakku tunngavigalugit Dr. Ingrid- p napparsimavissuani tarnimikut napparsimasunut immikkoortortaqarfiup 1997-mi imminoriaralu­arsimallutik uninngasut tamaasa tarnip pissusiinik ilisimasalimmik oqaloqatigineqarnissaat neqeroorutigisimavaa. Taakku akornanni 4-5 -t imminorsimanissaat nunatsinni naatsorssuutigi­sinnaasimassagaluarparput. Ullumikkut takusinnaavarput imminoriaraluarnermik kingorna oqaloqatigineqarnissamik neqeroorummik atuisimasut arlaannaalluunniit kingusinnerusukkut imminorsimanngitsoq.

 

Tamatuma oqaloqatiginninnerup pinaveersaartitsinermi pingaaruteqarnerpaaneranik nakorsat isumaqarnerat uppernarsaqqinneqarpoq. Imminortarnerpassuarni akiuiniarnerup peqqinnissaqar­fiinnarmiit naammassineqarsinnaannginnera Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup eqqumaffigisorujussuuaa. Imminortarnerup allatut isummerfigineqalernissaa siunnertaralugu oqallinnissap qulakkeerneqarnissaa anguniarlugu annertuumik suliuteqartoqassaaq. Inuunermi tunissutaavoq erlinnarluinnartoq ataasiakkaaginnarnit pigineqartussaan-ngitsoq, imaallunili inuit ataasiakkaat tassaasut ilaqutariit inuiaqatigiillu avalequtaatullusooq inissisimasuusut. Piffissami aggersumi suliniutit ingerlatallu Paarisami -t  ingerlateqqinneqassapput. Pikkorissartitsinerni qulaani taaneqartuni misilittakkat katersorneqartut tunngavigalugit  mappersakkat  kommunit  isumassarsiorfigisinnaasaat suliarineqarumaarput.

 

Kommunini arlalinni immikkut toqqarneqartuni pinaveersaartitsinermi siunnersortit  atorfinitsin­neqarnerini aningaasaleeqataanissamut Inatsisartut 1997-mut Aningaasanut Inatsit   aqqutigalugu periarfissiipput. Aningaasanut Inatsisissamut siunnersuut aqqutigalugu aaqqissuussinerup taassuma kommuninut tamanut atuutsinneqalernissaa periarfissarsiuunneqarpoq. Pinaveersaartit­sinermi siunnerortit kommunit atorfeqartitaasa najukkani ataasiakkaani pinaveersaartitsinermut suliaqarneq nukitsorsarsinnaavaat, aamma immornartarneq eqqarsaatigalugu. Najukkani ataasi­akkaani peqqinnissamut ataatsimiititaliat, meeqqat atuarfiisa, inuutissarsiutinullu ilinniarfiit, napparsimaveqarfiit, politiit, pinerluuteqarfiit kiisalu isumaginninnikkut oqartussanik suleqate­qarnermikkut.

 

Taamatuttaaq nammineq piumassuseq tunngavigalugu suliniaqatigiiffiit paasisimasaasa iluaquti­gineqarnissaat pinaveersaartitsinermi siunnersortit eqqumaffigaat.

 

Matumuunalu  tikissavakka  apeqquteqaatit Kulturimut Ilinniartitaanermut aammalu Ilageeqar­nermut Naalakkersuisumut toqqaannartumik attuumassuteqartortai.

 

Meeqqat atuarfiani upperisamik aammalu erinarsornermik atuartitsinerit annertusineqarnissaan­nik siunnersuut eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut aallaqqaasiullugu oqaatigisinnaavaat meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaani nr. 1-mi 16.juni 1997-meersumi aalajangersarneqarsi­mammat atuartut klassini ataasiakkaani atuartitsissutit suut atuartassaneraat. Tassani takuneqar­sinnaavoq klassini tamani tassalu tunngaviusumi atuarfimmi atuarfimmilu atuaqqiffiusumik kristumiuussuseq pillugu ilisimasassat upperisaq atuartitsissutigineqartassasut.

 

Aammattaaq takuneqarsinnaavoq tunngaviusumik atuarfimmi 2.klassiniik 7.klassinut erinarsor­neq, nipilersorneq atuartitsissutigineqassasoq, kiisalu tunngaviusumik atuarfimmi 8. - 9..-klassini atuarfimmilu atuaqqiffiusumi taamatut atuartitsineq neqeroorutigineqartassasoq, taamaalillutik kristumiussuseq atuartitsineq erinarsornermillu atuartitsineq meeqqat atuarfiat pillugu peqqus­summi atuuttummi pingaartinneqartorujussooreerput. Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummi nutaami ukioq manna augustusip aallaqqaataani atuutilersumi klassini ataasiakkaani atuartitsissu­tit ataasiakkaat nalunaaquttat akunnerini qassini atuartitsissutigineqartarnissaannik aalajangersaa­nissaq kommunalbestyrelsimut aalajaangigassanngortinneqarsimavoq.

 

Tamanna aalajangiivigitinnagu kommunalbestyrelsit atuarfimmi pineqartumi siulersuisuusut qanoq isumaqarnerannik oqaaseqaateqartissimassavai. Taamaalillutik atuartitsinissamut piler­saarut manna tikillugu atuussimasut ilitsersuutituinnaq atuutissapput, taamaalillutilli atuarfinni siulersuisut oqaaseqaateqarsinnaatitaanertik aqqutigalugu klassini ataasiakkaani atuartitsissutit ataasiakkaat pingaartinneqarnerisa aaqqiivigineqarnissaanik suliniuteqarnissaminnut periarfissa­qartussaassapput. Tamanna imminoortarneq pinaveersaartitsinerlu eqqarsaatigalugit sunniute­qarumaanersoq maannangaaq naliliiffigiuminnaappoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattuseqatigiit:

Akissutigineqartunut qujavunga, aammalu kingullermut tassa Kultureqarnermut, Ilinniartitaaner­mullu attuumassuteqartunut, neriuppunga tassani Naalakkersuisoq sinnerlugu naalakkersuisoqa­taata oqaatsit anikkai. Taakkua atuartitsinermi periarfissaareersut ilisimavakka, tassa ilageeqar­nermut tunngasuni atuartitsinermut tunngasut, uanili siunnersuuteqarninni taakkua annikippal­laarnerisa ilaneqarnisaat, kiisalu aamma isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartoq taamatut kristumiussusermut tunngatillugu atuartitsisarnermi palasit peqataatinneqarnissaat pingaaruteqar­luinnartoq, tassami upperisarsiornermut tunngatillugu atuartitsineq taakkuninnga ilisimasaqar­luinnartunik ingerlanneqartuuppat isumaqarpunga meeqqanut sunniutigisinnaasai aamma anersaakkut pissarsissutigneqarsinnaasut annerussagaluartut palasinik atuartitsineq ingerlanne­qartaraluarpat.

 

Assersuutigiinnarsinnaavarput soorlu meeraagallaratta atuartisinermi palasit aamma upperisar­siornermi atuartitsisutut ilaatinneqartarput, immikkullu taamatut ilisimasallit peqataatinneqar­nerat aamma uppernarnerusutullusooq ittarpoq, ilumut inuit taakkununngarpiaq paasisimasallit  atuartitsisoralugit atuartitsineq ingerlanneqarpat.

 

Pilersaarutigineqartut assigiinngitsut suliutigineqartussallu tusarlugit nuannerpoq aammalu neriuutigisariaqarpoq taakkua ataavartumik ingerlanneqarnissaat, minnerunngitsumik pinaveer­saartitsinermut tunngassuteqartut, tassami siusinnerusukkut nalunngilarput Namminersornerullu­tik Oqartussat peqataaffigisaannik pinaveersaartitsinermik siunnersortit atorfinitsineqarsimasut 1993 -p tungaanooqqooqaaq, kisiannili aamma suliniut Namminersornerullutik Oqartussaniik aningaasaliiffigineqassaarmat unitsinneqarsimavoq, taanna isumaqarpunga misilittagapalaajusoq ajortoq, aamma tikeqqinneqartariaqanngitsoq. Ataavartumik pinaveersaartitsineq ingerlanneqar­tariaqarpoq.

 

Hans Enoksen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut ilaasortaq:

Matumuuna erseqqissaassutigissavara taamatut apeqquteqarnermi oqallinneq pinaveersaarneqar­tussaammat, taavalu annerusumik malersuisoqassappat akunnerminni taanna ingerlateqqissin­naammassuk. Taavalu massakkut apeqquteqassaaq Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksen, Apeqquteqaatigaa inuit nunaqarfinni innaallagissiorfinnik il.il nakkutilliisut qanoq aningaasarsia­qartitaallutillu tapisiaqartitaanersut.

 

Anthon Frederiksen, apeqquteqartoq, Kattusseqatigiit:

Soorunami taamatut apeqquteqarninni uanga nammineerlunga innaallagissiorfinni atorfininnis­sara imaluunniit taamatut sulinissara eqqarsaatiginngilara, kisiannili soorunami qinigaasimasutut Inatsisartunilu ilaasortatut taamatut suliaqartut ilaanniik piumaffigineqarsimanera tunngavigalu­gu  apeqqut manna annguppara, tassalu imaappoq: Nunaqarfinni innaallagissap sarfaanik pilersuinermi nakkutilliisuutitaqarneq pillugu ilaatigut taamatut suliaqartut maskinarbejderitut ilinniagaqarput ilaatigullu  aamma ilinniagaqarsimanatik, kisiannili pikkorissartitsinerit aqqutiga­lugugit aamma suliamut ajukkunnanngivissumik ingerlatsillutik, taamatullu ingerlaqataqarnermi kommunini assigiinngitsumik  akilersueriaaseq ingerlanneqartoq paasinarpoq, taakkunanilu periaaseq qanoq ittoq atorneqarnersoq aamma paaserusunneqarpoq soorlu tapisiat assigiinngitsut suut qanorlu akissaasersorneqarneq aamma qanoq ingerlanneqarnersoq soqutigineqarluni.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaanut Naalak­kersuisoq:

Nunaqarfinni inaallagissiorfinni sulisut aningaasarsiaqartitaanerat pilluguInatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen -ip apeqquteqaataa akissuteqarfigissavara.

 

Nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuinerup Nukissiorfinnut nuunneqarnissaata pilersaarusiorneqarneranut naammassiniarneqarneranullu atatillugu innaallagissamik imermillu pilersuinermi sulisut akissarsiaqartitaanerannut atorfeqartitaanerananullu tunngasut mississua­taarneqarnerat nalunaarsorneqarnerallu ingerlanneqaqqammerpoq. Nalunaarsuineq ingerlanne­qarpoq nunaqarfinni ingerlatsinermut sulisorineqartut januarip aallaqqaataani 1998-miit Nukis­siorfinnit akisussaaffigineqalersussaammata kommunini atorfeqareernerini atugassarititaasut allanngortinnagit. Imaappoq nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuinermi ingerlatsi­nermi sulisorineqartut atorfeqartitaammata pineqartut ilinniagaqarnerat naapertorlugu aammalu isumaqatigiissutit naapertorlugit . erseqqissaatigineqassaaq sulisorineqartut amerlanerpaartai tassaammata SIK-mi ilaasortat suliamik ilinniagaqarsimanngitsut aammali suliamik ilinniagalim­mik ilaqarlutik.

 

Aamma sulisunik siulersuisoqarpoq maskinmestereqarlunili il.il. Innaallagissiorfimmiit innaalla­gissiorfimmut aamma kommunimiik kommunimut tapisiaritinneqartartut assigiinngissitaarput, tapisiat  assigiinngitsorpassuit pineqarput soorlu assassorluni sullivimmiinnermut tapisiat, mingunnartulerinermut tapisiat, suliartoqquneqarsinnaatitaanermut tapisiat allarpassuillu. Oqaatigineqartutut kommunimiit Nukissiorfinnut nuunnermi sulisut ataasiakkaat akissarsiaqarti­taanikkut atorfeqartitaanikkullu atugarisaat allanngortinneqassanngillat. Piffissap ingerlanerani isumaqatigiissutit naapertorlugit akissarsiaqarnissamut piumasaqaatit assigiiaarnerulersinneqar­nissaat aammali pisortat innaallagissamik imermillu pilersuisuiffiisa paaqqutarineqarnissaannut aammalu pisortat innaallagissamik imermillu pilersuiffiissa paaqqutarineqarnissaannut sulisussa­nut pissarsisoqarsinnaanissaa Nukissiorfiit neriuutigaat.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Soorunami paasisat assigiinngitsut tamarmik qujanartarput. Kisianni uani akissuteqaammi paasinarpoq ullumikkut pissutsit atortinneqaannassasut, tamannalu isumaqarpunga imaalillugu piumasaqaatinut ilanngullugu oqaatigineqartariaqartoq,  tassa soorlu akissummi kingulliit ilaanni assigiiaarnerusumik immaqa akissarsiaqartitsinikkut pissutsit misissuiffigineqarnissaat annerusu­mik ujartorneqartariaqartoq. Ttassa apeqquteqaat saqqummerpoq soorunami atugarisat ilaatigut naammaginarsimanngimmata, taakkualu tamakku naammaginnangitsut isumaqarpunga Naalak­kersuisut soqutigisariaqaraat misissuiffigissallugit aammalu iluarsiniassallugit.

 

Hans Enoksen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut ilaasortaq:

Taavalu maannakkut apeqquteqassaaq Inatsisartunut ilaasortaq Manasse Berthelsen. Apeqqute­qaatigaa isiginnaartitsineq pillugu Inatsisartut Inatsisissaanut siunnersuut qaqugu Naalakkersui­sut saqqummiutissamaarneraat.

 

Manasse Berthelsen, apeqquteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

1996-mi ukiakkut Inatsartuni ataatsimiinnermi saqqummiunneqarpoq isiginnaartitsisarnerup siunissaa pillugu nassuiaat, taamanikkullu inassutigineqarluni 1997-mi upernaakkut inatsimmik maani saqqummiussisoqassasoq. Ajoraluartumilli suli maannamut takusaqarsimanngilagut.Taa­maammat Naalakkersuisunut Ilaasortamut apeqquteqaatigissavara isiginnaartitsisarneq pillugu inatsisissaq qaqugu saqqummiunneqassanesoq.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut Ilaasortaq Hr. Manasse Berthelsen isiginnaartitsisarneq pillugu nassuiaatip 1996-mi ukiakkut ataatsimiinermi Inatsisartuni oqaluuserineqarnera tunngavigalugu aperivoq  isigin­naartitsisarneq pillugu inatsisissaq qaqugu saqqummiunneqassanersoq. Nassuiaat saqqummiun­neqarmat Naalakkersuisut oqaaseqarput nassuiaat tunngavigalugu qanoq iliornissaq pilersaaru­siorneqarumaartoq.

 

Maannakut aningaasaqarniarneq eqqarsaatigaluguttaaq allanit siunnersuutaasarumaartussatut isumaliuutigineqartunut ilanngunneqartarumaarlutik. Qanoq iliuuseqarnissamut pilersaarusiaq saqqummiunneqassangatinneqarsimagaluarpoq 1997-mi upernaakkut ataatsimiinermi, assigiinn­gitsunilli pissuteqartunik suliassaq naatsorsuutigisamik sukkatigisumik sulissutigeqqinneqarsin­naasimanngilaq. Nassuiaammi suleqatigiissitalianit inassutigineqarput isiginnaartitsisarneq pillugu inatsiseqalernissaq, nunatta isiginnaartitsisartoqatigiivinik peqalernissaq. nunatsinnilu isiginnaartitsisartunngornianik ilinniaritsisarnissaq.

 

Nassuiaat naapertorlugu isiginnaartitissarneq pillugu inatsimmi ilaatinneqassapput isiginnaartit­sinermik ingerlatsinermik tunngasut tamarmik, tamakkununnga ilanngullugit nunatta isiginnaar­titsisartoqatigiivinik pilersitsinissaq taassumalu ingerlannissaa aamma nunatsinni isiginnaartit­sartunngornianik ilinniartisisarnissaq. Inatsisissatut siunnersuut suliarineqalertinnagu pisariaqar­poq imarisaasa peqqissaartumik suliarineqarnissaat, taamaattumillu inatsisissap  piareersarnissaa piffissaqarfigilluartariaqarpoq. Nunatta isiginnaartitsisartoqatigiivinik pilersitsinissaq pillugu siunnersuummut tunngatillugu nassuiaammi siunnersuutigineqarpoq   nunatta isiginnaartitsarto­qatigiivi Katuaq -mut attuumalluinnartinneqassasoq  illumi tassani atortorissaarutit sapinngisa­mik annertunerpaamik iluaqutiginiarneqarsinnaaqqullugit.

 

Naluneqanngitsutuut Katuaq ammarneqarpoq aatsaat upernaaq manna , taamaattumillu aallarti­sarnermi ajornartorsiuteqartuarluni. Illup taassuma siunissami qanoq atorluarneqartigisinnaanis­saanut ilaatigut aalajangiisuussapput illup ukiuani siullermi paasineqarsimasut. Maannakkut Silamiut Katuaq-mi allaffeqarput aammalu illup initaasa ilaat atorneqarlutik Katuaq - p siulersui­sui isumaqatigiissuteqarfigalugit. Suleqatigiinnermi tassani paasisat ilanngullugit tunngavigine­qarumaarput nunatta isiginnaartitsisartoqatigiivisa siunissami illumut tassunga  qanoq attuumas­suteqartigitinnissaata isumaliutersuutiginissaanik.

 

Nassuiaat naapertorlugu nunatsinni isiginnaartitsisartunngornianik ilinniartitsisarnissaq attuu­massuteqartinneqartussaavaoq nunatta isiginnaartitsisartoqatigiivinut taamalu aamma Katuaq -mut. Taamaalilluni isiginnaartitsisartunngornianik ilinniartoqartalersinaanissaanik aalajangii­sorujussuusussaaqaaq Katuaq - p siunissami qanoq atorniarneqarnera. Ilinniartitsisarnissamullu tunngasut qanoq ingerlanneqarnissaat maannakorpiaq paaserusunnarsorinarmat ilinniartitsiner­mut periarfissaagallarsimasunik naammaginartunik pilersitsiniartoqarumaarpoq.

 

Pissutsit maani taaneqartut ilaatigut innersuussutigalugit Naalakkersuisut naatsorsuutigaat qanoq iliornissaq pillugu pilersaarummik Inatsisartunut saqqummiisinnaassallutik 1998-mi, naatsorsuu­tigaluguttaaq Inatsisartut taanna oqaluuserereerpassuk sapinngisamik tamatuma kinguninnguati­gut saqqummiisinnaassalutik isiginnaartitsarneq pillugu inatsisissamut siunnersuumik.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujavunga Naalakkersuisup akissuteqaataanut oqaaseqarfigilaassallugu imatut: Tassa partiit tamarmik taamanikkut Atassut kisimi pinnani inassuteqarput upernaamut saqqummiussisoqassa­soq, saqqumiinermi taamatut oqarsimapput, taavalu akissumini 98-p ingerlanerani nalunarpoq ukiakkuussanersoq imaluunniit upernaakkuussanersoq iliuuseqarfiginiarneqarpoq, taanna qujanarpoq. Kisianni massakkut isiginnaartisisartut atugaat  tassa Katuaq -mut attuumalluinnar­tumik ingerlannianeqaraluartut kisianni  akileeqqaarlutik aatsaat atuisinnaapput Katuaq -mi isiginnaagassianik arlaanik suliaqarniarlutik. Taavalu isiginnaartitsisartoqarneq Katuaq -mut isertinneqarsinnanngilaq isiginnaartitsisartunut najugaqarfissatut sanaajunngimmat, taamaallaat ornillugu isiginnaartitsarfiinnartut sananeqarnikuuvoq, taavalu Naalakkersuisup nukinginnartutut taavaa ilinniartitsarneq nukinginnartuusoq unali nukinginnartuuvoq isiginnaartitsartut naammas­sereernikut maani suliffissaqannginamik nunanut allanut aallararput suliassaqaramik allani, maannakkummi ukiut 13-it isiginnaartitsisoqatigiinnik peqareerpugut, taakkualu nersunartumik suliaqartarsimapput, ingerlaqqeriarniarlutillu Namminersornerullutik Oqartussanut saaffiginnit­tarsimapput isumaqatigissuteqarusullutik oqarlutik: Ukioq una ilivitsoq ukua suliarissavavut tapiissuteqarfigisinnavisiguut?

 

Kisiannili ukiut arlalinni taamaaliorsimagaluarput kisiannili ataatsimilluunniit ukioq mannamut suli iluatsisimanngillat, taannalu siunnersuutaasimagaluartoq isiginnaarlugu suna tamarmi inisseqqareerpoq, imatullu pitsaasuussalluni pisortaningaanniit illersorneqarluni isiginnaartitsi­nermik ingerlatsisinnaanermut tunngaviusinnaalluni.

 

Naggataatigut tassa Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilungersorluta Naalakkersuisumut kaammattu­tigissavarput anersaakut ineriartortinneqarnera pimoorullugu ingerlateqqullugu, qularutiginngin­natsigumi isiginnaartitsisartut pisortatigoortumik tapersersorneqarnerulerpata sinerissamut angalaarnerit akulikinnerulerumaarmata.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Imatut isumaqartoqassanngilaq uani apeqqutigineqartoq tassa unitsiivillugu suliaqarfinngikkip­put, taamaanngilaq ilungersoqaagut amma uagut, kisianni pisariaqarpoq aamma isiginnaartitsar­tut ilinniarsimasut kattullutik siunnersortaanissaat qanoq uagut suleriaqqinnissatinnut, kisianni ugguuna Manasse isumaqatigilluinnarpara eqqumiitsuliortugut imaluunnit isiginnaartitsartut ilinniagaqarsimasut nersornartumik ulllumikkut sulipput, tassa nunanik allaningaanniit saaffigi­neqartuarput isiginnaartitsissut sunaluunniit arlaannik aaqqissuusinermut tunngassuteqartut tunngavigalugu takutitsilaaqqullugit.

 

Taamaattoqartillugu suliassaq imaannaanngitsoq taakkua ingerlattarpaat, taanna ilumoorpoq aamma tamatumuunakkut tapersersortuarpavut aamma oqaloqatigiinnerit ingerlanneqartuarput, imaanngilaq uatsinnut taqqamoorullugu oqaloqatigiittugut, qujanartumik aamma suliassamik tassani ingerlataqartut uatsinnut ammasumik ajornartorsiutiminnik oqaloqatiginnittarput, taakkulu tunngavigalugit suliaq peqqissaarullugu ingerlapparput, kisianni oqaatigissavara suliassaq uani annertuneroqaaq siullermik eqqarsaatigisatsinningaanniit.

 

Naammanngilaq isiginnaartitsinermi ingerlatsisinnaasut oqarfigissallugit katersortarfik atorne­qarneq ajorpoq taakunnariarlusi nammineq sungiusarniaritsi. Katuaq aamma sanaajuvoq imatut - katersortarfimmi soorlu teknikkikkut qulliilluunniit eqqarsaatigalugit - aaqqissuussaavoq imatut aamma taakkua amigaatigisaasa tungaatigut ikiorniassallugit, taamaattumik aamma Katuaq taakkua ilinniartitaaqqinnissaannut takutitsinissaannut atussallugu piukkunnassagaluarpoq, taamatullu atortulersugaalluni, taakkua imminnut atalluinnarput imminnullu ataqatigiisillugit suliassaq ingerlateqqittariaqarparput.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgård, apeqquteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersuisut siulittaasuanut apeqquteqarsimavunga. Matumuuna Avanersuarmi sakkutooqar­fimmi atom -it perlukuinik allanilluunniit atom -nut attuumassuteqartunik soqarnersoq Naalak­kersuisut tamakkiisumik ilisimasaqarfigineraat apeqquteqaatigaara.

 

Tamatumunnga pissutaavoq aasap ingerlanerani sakkutooqarfimmi sulisut ilaata nappartamik atom-ip perlukuinik peqarsoralugu taamaattoqarpallu toqqissisimanarinagu oqaatigalugu soraarsimanera, taannali nappartaq atom -ip perlukuinik imaqanngitsoq qallunnaat Naalakkersui­suinit nassuiaatigineqarpoq. Taamatulli pasitsaassineq eqqarsalersitsisimavoq ilumut uagut inuiaat kalaallit Avanersuarmi atom -it perlukuinik assigisaanillu peqarnersoq.

 

Qallunaammi qulaatiinnarluta atom-nik sakkussiartalinnik timmisoqarsinnaanissaa nukissiorfe­qarsinnaaneralu akuerisinnaasimagunikku qanoq ilillugu qulakkeerlugu ilisimasinnaavarput nunarsuarput Avanersuaq minguilluinnartutut takorloortagarput ilumut takorluukkatsitut minguitsiginersoq, maannami Amerika-miut ukiut 40-it sinnerlugit sakkutooqarfeqarput  nunarsuarmi sakkutooqarfinni pingaarnerpaanut ilaasutut taasakkaminni, taakkulu annertuneru­sumik nunatsinniit nakkutigineqanngillat, ilami kalaaliulluniluunniit Pituffikkoorniaraanni kisianni qinnuteqaqqaarluni. aali nammineq nunagisami.

 

Nunatta sakkutooqarfeqartitaanerani eqqissinissammut peqataareerpugut, soqarnersorli aamma ilisimasariaqarparput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat:

Maliinannguaq Mølgård -p apeqqutigisimavaa Naalakkersuisut Pituffimmi atom -p perlukuinik taamaaqataanilluunniit allanik ilisimasaqarnersut, kiisalu uagut nunatsinni qanoq ilillugu qulakkeersinnaaneripput sakkutooqarfiup eqqaa pinngortitarsuaq mingutsinneqarsimannginner­soq.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Malinannguaq Mølgård-p apeqquteqaataa maannakkorpiaq sulumiisu­mik akisinnaanngikkallarpara. Tamatumunnga pissutaavoq Pituffiup eqqaanut pissutsinut akisussaaffik illersornissamut isumaqatigiissut 1951-meersoq naapertorlugu Qallunaat Naalak­kersuisuisa Oqartussaasuisalu tigummimmassuk, taamaammat suliat taamaattut ilisimasaqarfigi­nissaat suliassaralugu. Taamaammat atom-ip perlukuinik, perlukunillu allanik apeqqut Naala­gaaffiup sinniisoqarfianut apeqqutigisimavarput qinnuigalugulu suliamut pineqartumut tunngatil­lugu Danmarkimut oqartussaasut tamatumunnga attuumassuteqartut nassuiaasioqqullugit. Erseqqissaatigisimavarput paasissutissanik erniinnaartumik pisariaqartitsisoqartoq, Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerata ingerlanerani  apeqquteqaat akineqarsinnaffigiumallugu. Taama akissuteqarsimavunga Danmarkimi Udenrigsministeri  ippassaani naapitsinnagu, kisanni ilanngullugu oqaatigisinnaavara Udenrigsminister Niels Helvig Petersen maanga takkutissammat qaammatip uuma naalernerani tassanilu Naalakkersuisunut naapitsinermi saniatigut aamma Inatsisartut Illersornissamit Isumannaallisaanermullu Udvaligia naapittussaallugu.

 

 Statsministeri Udenrigsministerilu ataatsimeeqatigigakkit marlunngormat erseqqissaatigisima­vara Naalakkersuisut aammalu Inatsisartut tungaaninngaanniit soqutigineqartoq 1951-mi isumaqatigiissutip misissorluarneqarnissaa, tassanilu paaseqatigiinneqarpoq Amerika -miut saaaffigitinnagit  danskit  aammalu  kalaallit tamatumani ataatsimiititaliaaat paasisassarsiornik­kut nassuiaasiortinneqassasut tamannalu pereerpat Amerika -miunut saaffiginninnissaq pisin­naassammat.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgård, Inuit Ataqatigiit:

Qujavunga akissuteqartumut. Tassa Naalakkersuisut siulittaasuata  akissuteqarnermini   erseqqi­sumillusooq oqaatigivaa uagut nunatsinni annertunerusumik tamakku tungaatigut oqartussaan-ngitsugut. Taavalu 1951-mi isumaqatigiissutaasimasoq nuannaarutigivara nutaamik isumaqati­giinniarnissaq siunnerfigineqarsimammat Naalakkersuisut siulittaasuata tungaaningaanniit, aammalu pingaartillugu oqaatigerusullugu taamatut allannguiniarnermi pingaaruteqarluinnartuu­soq Inatsisartut tunuliaqutaalluarnissaa, tassalu isumaqatigiissutip qanoq ittuunissaanik toqqam­maviliisuunissaat aammalu Inatsisartut inimi maani piumasaqarsinnanissaat isumaqarpunga aperineqarsinnaanissaallu pisariaqarluinnartuusoq.

 

Soorlu eqqaamaneqarunnarsivoq 1980-kunni Inatsisartut aalajangernikuuvaat nunarput atom -nik sakkussianik sunilluunniit soqassanngitsoq, sunaaffali illuatungaaniit qallunaat Naalakkersuisut qangalili isumaqatiissuteqareersimapput taamatut atorneqarsinnaasoq, tamannalu aatsaat siornat­siaannannguaq paasitinneqarpoq uatsinnut. Eqqarsarnnanngitsuunngilaq soorunami inimi maani pingaartillugit aalajangersarneqartartut aamma qulaatiinnarlugit allatut iliortoqarsinnaasimanera, taanna isumaqarpunga siunissami atuuteqqittariaqanngitsoq. Nunatsinni uagut namminneerluta aamma oqartussaasariaqarpugut. Pisariaqarpoq minguitsuunissaa aamma nunatta eqqarsaatigalu­gu Inatsisartut peqataatinneqartuarnissaat nunanut allanut aamma tunngasuni.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulttaasuat:

Tassa oqareernittut Udenrigsministerip tikinneratigut apeqqut taanna uterfigineqartussaammat ilimagissavarput, aammalu siullermi oqarninni ilanngutinnginnakku oqaatigissavara aamma Malinnannguaq Mølgård -p apeqqutaanut tunngatillugu immikkut maani inimi Naalakkersuisu­ninngaanniit nunanut allanut tunngasutigut nassuiaateqartussaagama aammalu apeqqummi tassani pineqartumi apeqqutit taakku ilaatigut tikinneqartussaallutik. ilumut atom -nik peqarto­qarsimanera maani nuatsini. Soorunami taanna pisimasoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq aamma siornatigullu Inatsisartut oqaatigeersimavaat aammalu Amerika -miut tassuunakkut nunatsinnut aammalu Amerika -p nunataata ilaatut kontinent -atut isiginerat pissutaavoq Amerika - p nunataa inuilu maannakkut 300 mio. missiliorpaat. 1823 -p missaanili Amerika -mi præsidentiusup Monroe -p isumaqatigiissut suliarisaa Inatsisartuni akuerineqartoq najoqqutaralugu Amerika -p nunataanut inuinullu Amerika -p avannarliup navianartorsiortitsisinnaasut pineqalersillugit taava Kalaallit Nunaat ilanngullugu namminneq nunamittut illersugassamittut isikkoqartippaat.

 

Taamaatumik iliuuserisartagaat ilaannikkut tupaallannartuusarsimallutik, kisianni isumaqatigiis­summik maannakkut ilisimasaqarnissarput taanna maannakkut noqqaaneq aallartippoq aamma  naammassiniarneqassaaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Maannalu apeqqummut tullermut ingerlaqqissaagut, tassanilu apeqquteqartuuvoq Maliinannguaq Markussen  Mølgård, apeqquteqaatigaa juumuunik amigaateqarneq qaangerniarlugu qanoq iliuuseqartoqarniarnersoq.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgård, apeqquteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Tassa ullumikkut iserfigilaareersimagaluarlugu kisianni apeqquteqaatiga ingerlateqqis­suara aamma soorunami Naalakkeruisumit akineqarnissaa qilanaaralugu.

 

Matumuuna nunatsinni juumuussaaleqinerup qaangerniarnerani Peqqinnissami Pisortaqarfimmiit qanoq iliuuseqartoqarniarnersoq apeqquteqaatiginiarpara. Piffissaq kingulleq   juumuut erseqqis­sumik oqaatigaat juumuussaaleqineq taamaaginnasappat tamanna ukiuni tulliuttuni malunniuk­kumaartoq ilaatigut meeqqanut inunngortartunut anaanaasunullu sunniuteqapiluttumik kingune­qarsinnaasumik, maannami juumuutut atorfinni 17-usuni arfineq marluk taartaannaapput, tallimallu inuttaqaratik, tassalu taakkunani 17-ni atorfeqavissut tallimaannaapput. Atorfiit allat  aamma inuttassaaleqinerat erloqinaraluaqisoq juumuussaaleqineq erloqinarnerpaanut ilaavoq, tamaattumillu immikkut iliuuseqarnissaq pisariaqalerluni.

 

Taamaattumik juumuussaaleqineq akiorniarlugu Peqqinnissamut Pisortaqarfimmiit qanoq pilersaaruteqartoqarnersoq apeqquteqaatigaara.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:

Peqqinissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup apeqquteqaateqartutuulli tassa Maliinannguaq M. Mølgaard-ituulli isumanerluutigaa juumuutut imaluun­niit ernisussiortuunertut atorfiit inuttaqartussatut akuerisaasut ilaat taamak ikitsigisuinnaat aalajangersimasumik atorfigineqarma­ta. Juumuussaa­leqineq qaangiiminiarlugu, tamatumuunalu meeqqat inoorlaat anaanaasalu isu­magineqarnissaannut periarfissat pitsaasut qularnaarniarlugit, Pisortaqar­fiup Peqqissaanermut Ilinniarfik suleqatigalugu 1996-imi upernaakkulli aal­lartippaa peqqinnissamut ikiortit ataasiak­kaat peqqinnissaqarfinni ernisus­siornermi ikiuuttartut qaammammik ataatsimik sivisussusilim­mik Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani piginnaanngorsarlugit pikkorissarneqartar­nerat.

 

Naalakkersuisuniit nuannaarutigaarput juumuut aalajangersimasunik atorfe­qartut ungasinngitsuk­kut maani Nuummi pikkorissartinneqarnerminnut atatil­lugu neriorsuimmata, sulisussarsiorluni immikkut ittunik iliuuseqarnissamut peqataajumallutik.

 

Taamaattumik juumuunut atuagassianik saqqummiutassanik allaaserinnittoqar­niarpoq, tassa malunnarmat nunatsinni juumuutut atorfinitsinneqarnissaq soqutigineqaleriartortoq atuagassiami nunarput pillugu allaaserinnittoqar­nerata kingorna. Nunani Avannarlerni allani juumunut atuagassiani allaa­serinninneq immaqa aamma juumuunit nunanit taakkunanngaanneersunit suliso­qalersinnaanermik iluaqutaasinnaavoq.

 

Pisortaqarfiup aamma neriuutigaa isumaqatigiissut nutaaq ulloq 5.september 1997 atsiorneqartoq siusinnerusumut naleqqiullugu kajumminnerulersitsisin­naassasoq, tassa paasinarmat juumuut pissutsit aamma eqqarsaatigalugit ani­ngaasarsiaat ajoriinnagassaanngitsumik qaffanneqarsima­sut. Taamaattoq dansk-it aningaasarsiarititaasa qaffasissusiata anguneqarnissaanut aqqutis­saq suli takivoq. Taannaluuna nunatsinni peqqinnissaqarfiup unammisaasa ilaat.

 

Suliniutissatut nutaatut aamma Pisortaqarfimmiit eqqarsaatigineqartut ila­gaat nunanit avannarler­nit allaneersunit juumuunik sulisussarsiornissaq.

 

1996-imisut Pisortaqarfik ilinniarnertuunngorniat Ilinniarfiinik isumaqati­giissuteqarsi­mavoq ukioq manna ullut ilinniarfiit ilaanni, ilinniartut juu­mutut ilinniarnissamut piumassuseqalersinni­arlugit juumooq periarfissinne­qas­sasoq. Taamatullu aamma Danmark-imi juumuunngorniat ilinniarfiini mar­luusuni sulisussarsiornissaq Pisortaqarfiup sulissutiginiarlugu.

 

Nunatsinni peqqinnissaqarfimmi sulisorineqartunut sammitinneqartussamik juumuunik sulilersit­siniarluni video-liassap suliarineqarnissaanut Pisorta­qarfik aningaasaateqarfinnut qinnuteqaatinik ingerlatitsisimavoq taakku­nunngalu akissutissat aamma utaqqineqarput.

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Akissutinut qujavunga. Tassa maluginiarpara paasisitsiniaanerit assigiinn­gitsut atorlugit immik­kut iliuuseqartoqarniarlersaartoq.

 

Ullumilu Inuit Ataqatigiinniit oqaatigisarput taanna immikkut ilinniartit­sisinnaalernissamik apeqqut isumaqarpunga malersoqqissallugu piukkunnartoq, tassa sundhedsplejersket tassa taakku nunatsinni amigaatigineqaqisut immik­kut ernisus­siornermik aamma ilinniartarsimapput ilinniar­nerminnut atatill­lugu aammalu iluaqutaaqisumik nunatsinni. Taakkulu massakkut ilinniarnerat unitsinneqarnikuuvoq kisiannilu pilersaarutaalluni ingerlateqqinneqarnis­saa, taannalu soorunali­mi kissaatiginaqaaq, kisianni saqqummiunneqartut ilaat ullumikkut oqaatigineqartut ilagivaat piumasaqaatit annertoorujussuu­sut taamatut juumuunngorniarnermi.

 

Una apeqqutigerusunnartut ilagivaat, ilumut piumasaqaatit taama sakkortu­tigisut nalunngikkalu­arpara isumaqatigiissutit assigiinngitsut ingerlanne­qartarsimasut aamma nunani avannarlerni peqqinnissaqarfimmut tunngasuni, kisianni taamatut erloqinartigisumik inissisimatilluta soormi piumasaqaatit ilaat sakkukinnerulaartunngorlugit arlaatigut eqqarsarnianngilagut uagut nammi­neq nunatsinni? Isumaqarpunga taanna misissugassaqqittoq tassami siu­nissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu allanik tikisitsiuarnissaq taana orniginannginnerummat aammalu akisunerussal­luni.

 

Peqqinnissamut Ilisimatusarnermut Naalakkersuisoq:

Tassa naatsunnguamik Maliinannguamut erseqqissaatigeqqiinnassavara aamma isumaqatigalugu ulloq manna tikillugu Danmark-imi juumuutut ilinniarnissa­mik neqerooruteqarsimaneq nunatsin­ninngaanniit orniginartinneqarnera anner­tusimanngilaq.

 

Neriuppugut massakkut ilinniarfiit tikillugit oqaloqatiginnittarnerit tas­suunakkut iluaqutaalaaru­maartut kisianni ulloq manna tikillugu ajoraluartu­mik annertunerusumik tas­suunakkut sunniute­qartoqarneranik takussaasoqanngi­laq, kisianni soorunami suli neriukkaluarpugut. Taamaakkalu­artoq amerlial­lakkaluarpa­taluunniit juumuutut ilinniarusuttut, juumuutut ilinniarfiit Danmark-i­miittut aqqutigalugit taamaakkaluartoq siunissami amigaateqartuar­nissaq ilimagisariaqarparput taama ikitsigisut ilinniarusutsillugit.

 

Taamaattumik Maliinannguaq isumaqatigivakkit ilumut oqallisigisariaqartoq nunatsinni qanoq pitsaanerpaamik isumannaannerpaamillu aaqqiisoqarsinnaa­nersoq. Tassunga aamma ilanngullu­gu ilisimatitsissutigissavara peqqissaa­nermut sygeplejerske-tut ilinniarfimmi nunatsinni ernisus­siornermut ilinni­artitsisarnerit nunanit allaninngaanniit annertunerusarmata nunatsinni pi­sariaqar­titsineq taa­nna immikkut isigiumaniarlugu immikkut aaqqissuussiso­qarnikuuvoq nunatsinni annertunerusumik tassuunakkut ilinniartitsisoqartar­luni kisianni siunissaq sivisunerusoq eqqar­saatigalugu eqqarsarluartaria­qarpugut pitsaassusissaq sumiittoq nunatsinni angorusunnerlugu. Soorunalimi pitsaassusissaq pitsaanerpaaq tamatigut kissaatiginarnerpaagaluarpoq aamma piviusorsiortumik eqqarsarutta nalilersortariaqarparput taamatut kissaate­qarnerup ukiuni aggersu­ni angusinnaanera ilumut piviusorsiortuunersoq, taa­maanngippallu taava qanoq ilioriaasissaqar­nersugut.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.