Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 20-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 28. oktober 1998 nal. 10.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 20

 

Illuliortiternermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaaannut siunner­suut.

(Ineqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua aamma Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Aappassaanneerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Hans Enoksen, Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Siumut:

Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaliaannut isumaliutissiissut tatumuuna saqqummiutissa­vara.

 

Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaliaat ulloq 28. september aammalu 14., 22., 23., kiisalu 26.  Oktoberi ataatsimiittarnerminni illuliortitsitsinernut aningaasalersuinernut Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut oqaluuseraa.

 

Siunnersuutip suliarineranut atugassanik ataatsimiititaliaq Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisumut paasissutissanik piniarpoq aamma Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiat KANUKOKA kiisalu Ineqartut Peqatigiiffiisa Kattuffiat IPK ataatsimiititaliami aamma ataatsimeeqatigineqarsimallutik.

 

Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup qinnutigaa aappassaaneerneqareernerani siunnersuutip Ataat­simiititaliamut innersuunneqaqqinnissaa tamatumani siunertarineqarluni ilassutitut isumaliutis­siissuteqarnissaq.

 

Ilassutitut isumaliutissiissuteqannginnermi ataatsimiititaliap suliarinninnerani apeqqutit siunner­suummut atatillugu saqqummertut akissuteqarfigineqarnissaat pillugu Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq isumasioqatigineqarnissaanut aggersassavaat. Taannalu ippassaq naammassisimavarput.

 

Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaliaata assersuutitut makku taassavai:

1) Pisortat aningaasaataat aqqutigalugit taarsigassarsiarineqartunut tunngatillugu akisussaaffiup taarsiassarsianeqartartussallu kommunit Naalakkersuisullu akornanni qanoq agguataarneqartar­tassanersut

 

2) Siunnersuummi '9-p ersarissarneqarnissaa, taamaalilluni ersarissumik allassimassalluni taarsigassarsiniartup taarsigassarsinissaminut qaqugukkut pisinnaatitaanera naliliinikkut aalajan­giiffigineqartassasoq

 

3) Inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut tunngatillugu Ataatsimiititaliap kissaatigaa illuliamut 40%-imik taarsigassarsereerluni illuliornermi aningaasartuutit tamakkiisut aamma ilanngaatigi­neqartannginnissaat malittarisassiuunneqassasoq

 

4) Attartortagassanik illuliortiternernut siunnersuullu naapertorlugu 40%-imik taarsigassarsissuti­gineqarsinnaasunut tunngatillugu ataatsimiititaliap kissaatigaaa illumut akiliutigisartakkap qaffasissusiata nakkutigineqarnissaa qulakkeerneqassasoq, imaalillugu: attartortitsisup aningaa­saliissutiminit naammaginartumik iluanaaruteqarsinnaassasoq, taamaattorli tamanna sippornagu

 

Tassa imaattut, Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaliaata kissaatigaa siunnersuutip aningaasa­lersorneqarnissaa aningaasanut inatsisikkut matussuserneqarsimanissaa qulakkeerissutigineqassa­soq, matumani Ataatsimiititaliap ilanngullgu kissaatigaa aaqqissuussinermut 1999-imi aningaa­sanut qanoq amerlatigisut immikkoortinneqarsimasut pillugigt nassuiaasoqarnissaa.

 

Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaaliaata naggasiullugu oqaatigissavaa Naalakkersuisunut Ilaasortamit amerlanerusunik paasissutissiisoqarnissaq Ataatsimiititaaliamit kissaatigineqarnissaa pisariaqarsinnaasoq, qulaanilu apeqqutit taakkartorneqartut tassaaginnartut Ataatsimiititaliap piffissami sivikeqisumi periarfissaqartitaalluni siunnersuutip kingunerisinnaasaatut oqaatigine­qarsinnaagallartut.

 

Ataatsimiititaliami ilaasortaapput Jakob Sivertsen, Anders Nilsson Atassumminngaanniit, Maliinannguaq M. Mølgaard Inuit Ataqatigiit taavalu Bjarne Kreutzmann Hans Enoksenilu Siumuminngtaanniit.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Aallaqqaasiullugu malugeqqussavara akissuteqaat akissuteqaammut Ineqarnermut Ataatsimiitita­liap isumaliutissiissutaata oktoberip 26-ianni Inatsisartunit oqallisigineqarnissaa naatsorsuutiga­lugu ataasinngornermi 26-ianni agguaanneqartumut taartaammat.

 

Inatsisartut ineqarnermut Ataatsimiititaliaat oktoberip 26-ianni illuliortiternermut aningaasaler­suineq pillugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut pillugu isumaliutissiissuteqarpoq. Ataatsimiititaliap isumaliutissiissuteqarnera kiisalu peqqussutitut siunnersuutip siuliareqqinne­qarnissaanut ataatsimiititaliap piareersimanera nuannaarutigigakku Naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigissavara.

 

Ineqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuteqarnermini qassiinik apeqquteqarpoq, apeqqu­tit matumuuna naatsumik akissavakka, tamatumalu saniatigut akissutit sukumiisut Ineqarnermut Ataatsimiititaliamut tunniunneqarsimasut ippassarlu pisut innersuussutigissallugit.

 

Naalakkersuisunit erseqqissarneqassaaq illuliortiternermut aningaasalersuineq pillugu aaqqis­suussineq nammineq piumassutsimik tunngaveqarmat. Inuit ataasiakkaat illuliornerinut kommu­nit 20%-imik akileeqataanissartik namminneerlutik aalajangissavaat. Illuliortiternermut aningaa­salersuineq pillugu aaqqissuussineq aningaasalersuinermik aaqqissuussinernut piuereersunut tapertaavoq.

 

Taamaammat kommunit, inuit suliffeqarfiillu ataasiakkaat illuliortiternerinut aningaasalersuinis­saminnut pinngitsaalineqanngillat, kiisalu aamma taarsigassarsinissaminnik qinnuteqartut akuerineqarnissaannut kommunit pinngitsaalisaanngillat.

 

Inatsisiliornermut aningaasalersuineq pillugu aaqqissuussineq aamma illut ilaqutariinnut ataatsi­nut najugassiat pioreersut iluarsaanneqarnerinut pitsanngorsarneqarnerinulluunniit naalakkersui­sut 40%-imik tapiisinnaanerannik imaqarpoq.

 

Aalajangersagaq taanna illutoqqanut amerlasuutigut mikisuusunut naatsorsuussaavoq. Kiiisalu aalajangersagaq pensionisialinnut tunngatinneqarpoq, taamalu siusinnerusukkut maani Inatsisar­tuni kissaatigineqartumik pivuusunngortitsinerulluni.

 

1997-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni kissaatigineqarpoq inuit ataasiakkaat illuliornissaat kajuminnarnerulersinniarlugu inuutissarsiornermut atugassanik illuliortarneq akileraarutitigut nalikilliliisarneq pillugu malittarisassanut ilanngunneqassasoq.

 

Tamanna tunngavigalugu akileraartarnikkut nalikillilisarneq pillugu malittarisassat allanngortin­neqarput inatsisitigut illut inuit pigisaattut naatsorsuunneqartut illunut ineqarfiusunut nalikillilii­sinnaanngorlugit, illuatungaanili inuit taamaallaat nalikilliliisinnaassallutik piginnittup inuussu­tissarsiornikkut suliffeqarfiutaani sulisunut attartortitsisoqarpat.

 

1997-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni inissianik attartortitsisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat allanngortinneqarpoq namminersornerullutik ininik attartortitsisartut attartornermut akimik nammineerlutik aalajangiisinnaanngorlugit. Allannguut inuussutissarsiutigalugu inissia­nik sanaartornermi ingerlatsinermilu nalikilliliisarneq pillugu malittarisassat allanngortinneqar­nissaannik siunnersuummik patsiseqarpoq.

 

Nalikilliliinermut malittarisassat kissalu namminersorlutik ininik attartortitsisartut ineqarnermut akiliummik aalajangiisarneq pillugu Ineqarnermut Ataatsimiititaliap kissaatai piviusunngortinne­qassappata piviusunngortitsineq ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussat nalikilliliineq pillugu nalunaarutaasa allanngortinneqarneranik ilaatigullu inissianik attartorneq pillugu Inatsi­sartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik kinguneqassaaq.

 

Taamaattorli tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut pissutissaqarsoripput tikkuassallugu namminersorluni attartortittakkanik illuliortiternerup kajuminnarnerulernissaanik Inatsisartut kissaateqarpata namminersorluni attartortittakkanik illuliortiterneq sukangavallaanik malittarisas­saqartinneqassanngitsoq. Malittarisassat sukangavallaarpata namminersortut aningaasaliinissa­minnut tunuarsimaarnissaat naatsorsuutigisariaqarpoq.

 

Inissiaqarnermut aningaasalersuineq pillugu aaqqissuussinermut 1999-imut aningaasat immikko­ortinneqartut qanoq amerlatiginersut Ineqarnermut Ataatsimiititaliamit nassuiaqquneqarput. Siunnersuut akuersissutigineqassappat inissianut nutaanut taarsigassarsinissamut qinnuteqaatit 1999-imi martsip aallaqqaataani nallertinnagu tunniunneqassapput ukiumi aningaasanut inatsise­qarfiusumi tullermi, tassa 2000-imi, aningaasaliissutinut ilanngunneqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisuni kommunalbestyrelsenilu suliassanngortinniarlugit taamatut suliarineqaqqaar­tussaammata.

 

Ilaqutariinnut ataatsinut najugassiat iluarsaanneqarnissaannut pitsanngorsarneqarnissaannulluun­niit taarsigassarsinissamut qinnuteqaatit Naalakkersuisunut 40%-iinnarnik taarsigassarsianut aningaasalersuisuusunut suliassanngorlugit qaqugukkulluunniit tunniunneqarsinnaapput. Taarsigassarsiarititat taakku boligstøttemut taarsigassarsiarititanut aningaasaliissutinit nuussinik­kut aningaasalersorneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

Ineqarnermut tunngasunik sanaartornermut taarsigassarsisitsisarnernullu aningaasaliissutinik nuussinikkut nutaanik illuliortiternermut aningaasalersuinerup aningaasalersorneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, tassami naatsorsuutigineqarmat pisortat aningaasaataat nikisinnagit inissianik nutaanik amerlanerusunik aningaasalersuisoqarsinnaasoq.

 

Naalakkersuisut 1999-imut Inatsisartut aningaasanut Inatsisaattut siunnersuutip pingajussaaneer­neqarnissaanut allnnguutissamik siunnersuuteqalersaarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersineratigut inissialiortiternermut aningaasalersuineq pillugu aaqqissuussineq naapertorlugu taarsigassarsiarititat aningaasalersorniarlugit siunertamut kontomi 2211-mi inissialiortitsineq aningaasaliissutit atorneqarnissaannut aalajangiinissaminnik Naalakkersuisut piginnaatinneqar­tussanngorlugit.

 

Naalakkersuisunit erseqqissarneqassaaq oqaaluuserisassap 20-p kinguartinneqarnera inissialior­titsinermut kinguneqarnerluttussaammat pingartumik Nuummut inissialiorlutik utaqqisorpassua­qarfiusumi.

 

Nuummi illoqarfinnilu allani angisuuni inissaaleqineq 60/40 atorlugu sanaartornikkut taamaallaat pisortanit aningaasalersorneqartukkut pimoorullugu ikiorsiivigineqarsinnaanngilaq inuit ataasiak­kaat suliffeqarfiillu illuliortiternermut aningaasaliinissaminnut kajumissuseqalersinneqartariaqar­put pisortat aningaasivii oqilisaanneqaqqullugit.

 

Illuliortiternermut aningaasalersuineq pillugu aaqqissuussineq aamma illutoqqani soorlu bolig­støttemik aaqqissuussinermikkunnaarluni nutartigassat aaqqinneqarnissaannut aamma tapertari­neqassalluni.

 

Patsisit pingaaruteqartut taaneqareersut pissutigalugit illulliortiternermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip ataatsimiinnermi matumani akuerineqarnis­saa Naalakkersuisut pingaartutut isigaat.

 

Naalakkersuisut Ineqarnermut Ataatsimiititaliaq illuliortiternermut aningaasalersuineq pillugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip suliareqqinneqarnissaanut piareersimaneranik qutsavigerusuppaat.

 

Naalakkersuisut taamatut oqaaseqarlutik illluliortiternermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisar­tut peqqussutissaattut siunnersuutip pingajussaaneerneqartussaanissaa tamannali sioqqullugu Inatsisartut ineqarnermut Ataatsimiititaliaanit oqallisigineqarnissaa inassutigaat.

 

Bjarne Kreutzmann, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit immikkoortup 19-ip oqallisiginerani inassutigigatsigu immikkoortup 20-p aamma oqaluuserisassani ilaanissaa matumuuna Naalakkersuisut inassutaata akuerineqarnissaa taperser­parput. Oqaasissagut agguaanneqartut tassa taamaapput, uanili inassutigilaassavara naalakkersui­sup ataatsimiititaliamit, tassa samrådeqarnermi ataatsimiititaliamut isumasioqatiginerata kingor­na oqaasissavut allanngunngillat, kisimili kiserngorukkunartoq tassaavoq pingajussaaneernissaq sioqqullugu Ataatsimiititaliamit nalornissutaasut tassa taakkua marluk pillugit Akillarissaasoqar­nissaa@.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Ukiut 15-init siulliit aningaasartuutit 40%-tii erniaqanngitsumik akilersugassaanngitsumillu atukkiisinnaaneq inuinnarnut illuliortitsinermi aningaasalersuineq pillugu siunnersuutip oqaluu­serineqarnerani paasinarsivoq namminersortut inissianik amerlasuunik sanaartornissaminnut kommunit ilaanni qinnuteqareersimasut.

 

Sanaartuinermut pilersaarutaasiamassapput aningaasalersornissaallu akorneteqarsimassanani kommuniminnillu nunaminertamik tunineqarnissartik kisiat utaqqisaralugu.

 

Atassummiit inissialiornissamut ameralsuut qinnuteqarnerat tupiginngilarput, Inatsisartut siorna inuussutissarsiornermut atatillugu inissialiortiternerup inatsisaa allanngortippaat inuussutissar­siornermut aningaasaliissutinut assingusumik ilanngaataasarsinnaanissaat akuersissutigalugu.

 

Taamatut ilanngaanneqarsinnaaneq inissialiornermut aningaasartuutit 35%-tiisa nalinganut tapiissutinut assinguvoq, ilanngaannneqarsinnaanerannut periarfisaq inatsimmi allannguutaasoq taamaasilluni pissusissani atisimavaa, tassalu atorfinnut atatillugu inissialiornerit inissianillu attartortitsinerit sanaartornissaannut aningaasalissuteqarusunnermullu soqutiginnittoqalersima­voq.

 

Ineqarnermut Pisortaqarfiup natsorsuinerata takutippaa sanaartornermi aningaasaliissutit 40%-inik ukiuni 15-ini siullerni erniaqanngitsumik akilersugassaanngitsumillu atukkiineq pisortanit tapiissutinut 33%-iusunut assingusoq. 33%-it taakku qaavatigut inuussutissarsiorluni inissialior­nermut ilanngaataasinnaasoq 35%-iusut ilassutigigutsigit taava siunnersuut saqqummiunneqartoq malillugu inuussutissarsiornermut tunngatillugu inissianik sanaartuinermut namminersortunit sanaartorneqartunik aningaasaliissutit 38%-it angullugit tapiissutaassapput.

 

Siunnersuutigineqartumi inuussutissarsiornermut atatillugu inissialiorneq tassani pineqanngilaq ilaqutariinnulli illuliortiternermut tunngalluni, taamaalilluni sanaartuinermut aningaasaliissutit 33%-iisa nalinginik tapiissuteqartoqartassalluni.

 

Atassummiit nalilersuitilluta aningaasartassai qimerloorujoorlugit landskarsimut akisusinnaasu­tut nalileratsigu Inatsisartunut inassutigissavarput peqqussutissatut siunnersuut Ataatsimiititalia­mut utertillugu kingumut nalilersoqqqullugu.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua:

Siullermik Inuit ataqatigiinniit ajuusaarutigalugu oqaatigissavarput suliap matuma aammalumi immikkoortut allat ineqarnermut tunngassuteqartut tuaviinnavik Inatsisartunut suliarineqarmata, ilaatigullu tusarniagassat iluamik tusarniarneqarsimanatik.

 

Ilisimaneqartutuut siorna inimi maani nammineerlutik illuliorusuttut, tassa namminersortut suliffeqarfiillu, akileraarutitigut annertuumik oqilisaaffigineqarnissaat akuersissutigineqarpoq. Paasisagullu kingulliit malillugit tamatumap kinguneranik manni Nuummiinnaq inissiat 179-t namminersortunit suliffeqarfinnillu suliariumaneqarlutik qinnutigineqarsimapput. Oqaatigineqar­tullu ilagaat illorpassuit taakku sananeqarnissaminnut aningaasassaqartinneqareeraluartut Nuummili toqqavissaaleqineq ajornartorsiutaasoq.

 

Tamatumap takutippaa namminersorluni illuliorususseq qanoq annertutigisoq, unaluunniit mannna suliarput 40%-imik tapiissuteqarsinnaanermik imalik suli saqqumminngitsoq. Taamaat­tumik Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisumut apeqqutigerusupparput uumap maanna suliatta suli oqilisaanissamik siunertaqartup suliarinerani tamanna ilisimaneqarsimanersoq. Taamaann­gippat aperisariaqarpoq ilumut aamma maanna oqilisaaqqissanersugut pissusissamisuunnginner­sorlu siorna oqilisaanitta kingunerisa takoqqaarnissaat.

 

Aappassaanik: Taamatut marloriaammik oqilisaaniarutta landskarsimut erniatigut isertussat annaasassatta qanoq anertutigisinnaaneri naatsorsorneqarsimanerlutik. Tassami boligstøtti aqqutigalugu illuutillit qaffasingaartumik erniaqartillugit nammineq illuliorniartut 40%-imik attartortinniarneqarput ukiuni 15-ini erniartaqanngitsunik tapiiffigineqartussanngorlugit.

 

Inuit Ataqatigiinniit soorunami inissaaleqinerujussuup akiorniarnera peqartaaffigerusupparput, kisiannili uippallertutut iliornata aaqqiinissarput pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiinniillu oqaatigissavarput naalakkersuisutuulli pingaartikkatsigu illuminnik iluarsaassiniartut allatigullu iniminnik mikersalersimasut 40%-imik tapiiffigineqarlutik periarfissinneqarnissaat. Naak tamatumani aamma ilungersunarsinnaasutut isigissagaluarlugu utoqqaat ilarpassuisa iluarsaassi­nissaminnut 10%-imik piareersimasuuteqarsinnaanerat, tamannami periarfissaq qanoq atorneqar­nersoq takoqqaarlugu kingusinnerusukkut uteqqinnissaa Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput.

 

Ineqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissut eqqumaffigeqqusaa aamma IA-miilli siorna taakkartrortarsimasarput, tassalu inigisap akiata attartortumut annerpaaffilernissaa tapersersor­luinnarparput, tassami ullumikkut ilisimasagut malillugit allaat init anginngitsunnguit maani Nuummi qaammammut 24.000,00 kr.-uunilerlugit attartortinneqartalersiamammata.

 

Taamatut IA-mit oqaaseqarluta pingajussaaniinnginnerani Ineqarnerut Ataatsimiititaliamit oqaluuserineqarnissaa innersuussutigaarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Suliap siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatikka innersuussutigalugit Ineqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Naalakkersuisullu akissuteqaataat aappaalu misissoreerlugit imaattumik suliap aappassaaneerneqarnerani oqaaseqarniarpunga:

 

Siullermik pisortat aningaasaliisarnerannut tunngatillugu Ineqarnermut Ataatsimiititaliaq ilumoorpoq oqarami taarsigassarsiaritinneqartartussat kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni qanoq agguataarneqassanersut ersarissarneqartariaqartoq, isumaqarpunga landskarsip aningaasaliuttagassai pinngitsoorani aamma immikkoortiterneqartariaqartut, tassa ilaqutariit imaluunniit inuusuttut illutaarniartut ingerlatseqatigiiffinnik imaluunniit suliffeqarfin­nik ingiarneqannginnissaat qulakkeerniarlugu, tassami aaqqissuussineq nutaaq atulerpat qular­nanngitsumik suliffeqarfit akissaqarnerusut qinnuteqartunit sallinngortinneqarnissaat aarleqquti­gisariaqarmat.

 

Kiisalu nunaqarfinnut aningaasaliunneqartartut ikileriartinneqannginnissaat aamma qulakkeerne­qartariaqartoq Kattusseqatigiinniit eqqaamaqqussavarput.

 

Naalakkersuisut akissuteqaamminni Ineqartut peqatigiiffiisa Kattuffiata tusarniaaffigineqatartari­aqannginneranik oqarnera aammalu aningaasalersueqataaneq ajortutut oqaatiginninnera pissusis­samisuunngilluinnartutut Kattusseqatigiinniit uparuarniarpara, tassami Ineqartut Peqatigiiffiisa Kattuffiat sanaartornermi toqqaannartumik aningaasalersueqataanngikaluarluni sanaartukkat naammassigaangata atuisutut annertuumik aningaasalersuisunngortarmata.

 

Naalakkersuisut eqqaamasariaqarpaat Inatsisartut inimi maani inissaaleqineq illuliortiterneq inissialiortiternerillu pillugit oqallittarnerpassuit tunngavigalugit inissaaleqinerup qaangerniarne­qarnissaa pissutigalugu Naalakkersuisut siunnersuuteqartussaammata, taamaattumik Naalakker­suisup akissuteqaammini suliffeqarfiit namminersortunit pigineqartut illuliortiternerulernissaat kisiat annerusumik eqqarsaatigisimagunikku Inatsisartunik uukapaatitsiniarnerussooq akuersaar­neqarsinnaanngitsoq, tassami Inatsisartuni oqallittarnerpassuit aalajangernermut tunngaviusaria­qarput, taamaattumik kommuneqarfiit aalajangersimasut nunaminertanillu kikkut qassinillu immikkoortitsereersimanersut aalajangiiniarnermut apeqqutaasussaassanngillat, tassami nuna tamaat ataatsimut isigalugu assigiimmik sullissiniartussaagatta inissaaleqineq illoqarfinni amerlanerpaani ajornartorsiutaasoq annertooq qaangerniarlugu.

 

Aaqqissuussinerup nutaap nammineerluni illuliornissamut inissialiornissamulluunniit arlalinnik pileritsatsitsinissaa qularnanngilaq, taamaattumik periarfissaq atornerlunneqannginnissaa aamma attartortut atornerlunneqartannginnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq. Sanaartornermi annerusoq pilersinneqarsinnaanngilaq atuisut pilliutigalugit, taamaattuminguna Ineqartut Peqatigiiffiata Kattuffiat aamma tusarniaaffigineqarsimasariaqaraluartoq, tamannalu maannakkut kingusinaare­erpoq Ineqarnermut Naalakkersuisup kukkuneratut akuersaaruminaatsutut nalilertariaqarpoq.

 

Aningaasalersuinissamut tunngatillugu apeqqutigissavara boligstøttimut taarsigassarsiaritinne­qartussat immikkut 1999-imut kommuninut assigiinngitsunut aalajangersaaffigineqareersimaner­sut pilersaarusiorsimaneq eqqarsaatigalugu, tassami Aningaasanut Inatsisissami takusinnaagakku 45 mio.-nit sinnilaarlugit boligstøttimut taarsigassarsiarititassat suli agguaanneqarsimanngitsut, tamannami iluaqusiiginnartussaammat boligstøttimut pilersaarusioreertoqarsiman­ngippat. Taamatut naakkaluamik oqaaseqarlunga suliassap pingajussaaneerneqannginnerani Inatsisartut ineqarnermut ataatsimiititaliaani oqallisigineqarnissaa inassutigaara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiit oqaaseqartuinut qujanaq tassa tusaasinnaagakku partiit tamarmik Kattusseqati­giillu pingajussaaneernissaanut ingerlatitsinissamut akorngutitsitsisisssaqanngitsut, tamanna nuannaarutigaara.

 

Siumup oqaaseqartua naatsunnguamik oqaaseqarfigissavara, tassa ilaatigut, issuar­para:@killarissaasoqarnissaa kissaatigineqarmat@, tassa apeqqutit suli nalonngisat kissaatigineqar­put erseqqissarneqassasut, tassunga tunngatillugu oqaatigissavara soorunami piareersimavunga peqquneqassaguma allakkatigut peqquneqassaguma oqaloqatigiinnikkut tamaasa piareersimaffi­gaakka, aammalu tassunga tunngatillugu erseqqissaatigeqqissallugu ipaasaaq quppernerit sisamat tallimaannguatsiarput tunniussimavakka taavalu taamaattumik taakkua qaavatigut allamik apeqquteqartoqassappat piareersimavunga.

 

Atassumminngaanniit oqassaanga ilaatigut isumaqatigigakku siorna 1997-imi nalikilliliinissamik Inatsisartut isummiutaat taanna tamakkiisumik tapersersorneqarmat iluaqutaasimavoq, kisiannili ullumikkut piaarpallaarpoq ilumut taana kisiat annanniarfigineqassanersoq, taanna kisiat misilit­tagaqarfiusutut upperalugulusooq aallariassagutta taanna apeqqusertariaqarpoq, sulimi atuunner­miniit ukiorluunniit naanngilaq, aatsaat ullumikkut januarip aallaqqaataaninngaanniit atuunner­mininngaanniit qaammatit taamaannaannaat qaangiutereerput naliliinissarlu piaarpallaarpoq.

 

Procenterpaalussuit maannakkut saqqummiunneqartut taakkua maannakkut oqaasseqarfigissann­gilakka, kisiannili pingajussaanerrnissaata tungaanut soorunami nalileqqinneqassapput.

 

Kisianni nuannaarutigaara Atassutip pingajussaaneernissaanut kaammattuinera.

 

Inuit Ataqatigiit aamma pingajussaaneernissaanut  kaammattuutaat nuannaraara, kisiannili apeqqutaasa ilaat oqaaseqarfigilaassavara, tassa apeqqutigimmassuk uumap maani suliatta suli oqilisaanissamik siunertaqartup suliarinerani tamanna ilisimaneqareersimanersoq, oqaatigissa­vara, aap, apeqqut taanna aappimik akissagakku, tassami aatsaannguaq ilaatigut oqaatsinnut tunngatillugu nangeqqissavara, una siunnersuut tassaammat tapersaasussaq Inatsisartut iliuuseri­sassatut akuerisaannut maannakkut illulioriaatsip 60/40 atorlugu assersuutigalug illoqarfiit arlallit inissianik utaqqisorpassuit naammassiniassagutsigik ukiuni aggersuni arlalissuarni illorparujorujussuit suli sananeqartariaqarmata, taakkulu akissaqartinnginnatsigit politikkikkut aalajangertoqarsimavoq pingaartumik naalakkersuisoqatigiit kingulliit siorna septemberip 16-iani atsioqatigiillutik oqarnikuupput suli periarfissanik allanik nassaarniartariaqarpugut, mannakkut atuuttut satiatigut periarfissarsiuilluta, taamaattumik taanna ilisimaneqareerpoq.

 

Isumaqarpunga oqaaseq IA-miit atorneqartoq maannakkut uippallerlutalusooq ingerlaniartugut, naagga , uippallinngilagut oqareernittuut naalakkersuisoqatigiit siorna ukioq ataaseq qaangiup­poq atsioqatigiinnermikkut perifissanik nassaarniarnissartik anguniarlugu iliuuseqarniarput, taamaalinerani nalikilliliisinnaanermik Inatsisartut isummerput, taanna iluarilluinnarpaat taassumalu qaavanullusooq suli periaatsinik allanik qinerlersoqarsimavoq, qinikkallu ilaat aana qaffatsinneqartoq, taamaattumik uippallertoqanngilaq, suleqatigiissusissamik anguniakkat ilagaat, taanna politikkikkut aalajangerneruvoq.

 

Aamma apeqqutigineqarpoq utoqqaat ilarpassuisa iluarsaassinissaminnut 10%imik piareersima­suuteqarsinnaanersut, taanna apeqqutitullu nipeqarmat imatut oqaatigissavara tassa taanna akisinnaangisarput, imaasiallaannaq kisianni una siunnerfiuvoq isumaqarpunga qularnaatsumik taanna akisinnaallugu, inatsisissamut uuma siunnersuutip taakorpiaat aamma pitsaanerusumik periarfissinniarlugit taamatut siunnersuuteqarput, 10%-imik piareersimasoqanngippat taava qanoq iliuusissat allat aallaavigalugit piumasaqaatit naammassiniartariaqarput, assersuutigalugu kinaluunniit taamatut illutoqqami immaqa iluarsartariaqavissumi pingaartumik BSU-mik taaneqartartuni boligstøttehusini taaneqartartuni taakkunani ajornartorsiut qaangerneqassappat una neqeroorutaavoq aningaasarpassuit ullup nalinganik aallaaveqanngitsut kisianni aningaasat utoqqarnut aamma amerlasuut, kisiannili atorniarsinnaanikkut periarfissiinerit aammalu atorniar­sinnaanermi illup nalinga naliliullugu periarfissiussinermik siunertaqarpoq, taanna ilaatigut 1997-imi ineqarnermut tunngasuni nalunaarusiaq Inatsisartunut eqqaasissutigissavara ukioq ataaseq qaangiuppoq taanna eqqartorneqarmat aamma upernaaq boligstøtte pillugu nalunaarusiaq aamma inatsisartuni eqqartorneqarpoq ukiorparujussuarni illuuteqarneq inissialiorneq pillugu inatsisartut oqallittuartarput, tamakku oqallittarnerpassuit tunngavigalugit Naalakkersuisut kissaatigaat aammalu Inatsisartut nalunaarutigisartagaat aallaavigalugit qanoq iliuuseqartoqartari­aqarpoq, kinguartiteriinnarsinnaanngilagut taamaattuminguna maannakkut saqqummiisoqartoq kissaatigineqaleraluarami aatsaat privatinik illuliortartut taamatut una itigartinneqassappat upernaamullu kinguartillugu akuerineqassappat aatsaat 2001-imi eqqorneqassallutik, maannakkut privatimik illuliorniartut una akuerineqassasuuppat 2000-imi naatsorsuutigissavaat peqqutigalu­gu suliassat naalakkersuisunngorumaartussanit suliassat kommunalbestyrelsinut aatsaat suliarine­qaqqaartussaammata 1999-ip ingerlanerani, aningaasalernissaat eqqarsaatigalugu.

 

Taamatut oqartariaqarpugut Naalakkersuisut isumaa malillugu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunnersuutaavoq, tassani innersuussutigeqqissavakka ineqarnermut nalunaarusiaq Inatsisartut eqqartugaat 97-imi aammalu boligstøttemut tunngasumik nalunaarusiaq upernaaq 98-imi Inatsisartut eqqartugaat, tassanngaanniillu oqaatigineqartut.

 

Kisianni tassa IA pingajussaaneernissaanut ingerlaqqinnissaanut suliniaqataaqqikkusummata qanoq inerneqaraluamaarnersoq tamanna assut nuannerpoq.

 

Kattusseqatigiit assigiinngitsunik tikkuagaqarput ilai oqaaseqarfigerusunnarput ilai maannakkor­piaq oqaaseqarfigissanngilakka suliassaq pingajussaaneernerani qaffatsittussaammat, kisianni qanorluunniit ilioraluaraanni sumiluunniit siunnersuuteqartoqartillugu millimeter eqqoqqissaar­tumik millimeterinik tamanik assigiimmik pinninnissaq ajornakusoortarpoq, ilaannut ajunngitsu­mik eqquissaaq ilaannut naammaginassanngilaq sunulluunniit iliuuseqartoqaraangat taanna takornartarinnginnatsigu, tamanut eqqoqqeqqissaartumik iliuuseqassagutta taava ukiorpassuit ingerlarusaassapput qanorlu iliuuseqartoqarani, isumaqarpugut inissaaleqineq Inatsisartut namminneq kissaatigisartagaat ima annertutigisoq eqqartorneqartuartoq ikiorsiivigineqassappat aamma alloriartoqartariaqartoq qununani.

 

Taamatut oqariarlunga qularnaatsumik oqaatigerusuppara oqartoqarmat ineqartit Peqatigiiffiisa Kattuffiat tusarniarneqarsimanngitsoq apeqqummut uunga, apeqqutinut allanut tusarniarneqarpoq apeqqummut uunga tusarniarneqanngilaq periaatsit nalinginnaasut aallaavigalugit aningaasalee­qataasartut tassaunga susassaqartut tusarfiginiaaffigineqartarmata, soorunami Kattusseqatigiit taama isumaqarnerat ataqqissavara kisianni assersuutigissavara una neriullunga paasissutissat ilaattut tiguneqassasoq, nalinginnaasumik inisiat illulluunniit attartortittakkat pineqalerpata, tassalu oqartussat tassani kommunit tassani namminersornerusut, tassani tupinnanngilaq IPK akuliutissappat, tassami taakkua peqatigiiffiisa qitiat attartortittakkanik oqaasissaqaqataanera tassani illuartinneqassanngilaq, kisianni tupigissavara inatsisartut imatut oqarpata, 1980-ikkunni inissialiorniarneq ima ajornartigimmat 80-ikkunni realkredittit attartortitsipput kinannguunersor­lu privateq realkredittit aqqutigalugit illuliorpoq taamaattunik illuuterpassuaqarpoq Kalaallit Nunaat, taava ineqartut taannalu illu inissiaq privatimik pigineqarpoq, taakkununnga allanngui­soqassappat ineqartut Peqatigiiffiata Kattuffia attavigineqassavaa, taakkuuku inuit namminneq illuliaat inissialiaat, taamaattumik taassuminnga suliassamik immikkoortitsisinnaaneq tunngavi­galu isumaqarpunga oqaatsit kukkunermik tunngaveqartumik aallaaveqartut kinguartissallugit, taanna kattusseqatigiit taamatut isumaqartuassappata ataqqissavara, kisianni isumaqatiginngil­luinnarakku erseqqissumik nalunaarutigaara.

 

Taavalu apeqqutigineqarpoq ilaatigut 1999-imi aningaasanut pilersaarusiat sumut killinnersut, taanna qularnartumik oqaatigimmagu erseqqeqqissaartumik neriullunga paatsoorneqarnanga, oqaatigissavara, Inatsisartut inatsisissaq aatsaat akuerippassuk suliassaagut. Inatsisartut akuersi­sinnagit illit apeqqutigisat sulissutigineqarsinnaanngilaq, taamaattumik neriuppunga taanna apeqqutit taamatut erseqqissumik aamma akillugu, aamma tamanna kaputartuuppara BSU-mut tunngasumik oqaaseqaravit tassani apeqqummi.

 

Oqaaserpassuit anninneqaraluartut oqaatigeqqissavara nuannaarutigakku partiit tamarmik Kattusseqatigiillu kissaatigimmassuk suliassaq una pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqis­sasoq.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Soorunami oqareernitsituut IA-minngaanniit inissiat amigaatigineqaqisut suliarineqarnissaat tapersersorparput, unaana kisianni eqqumiigisarput uaniittoq tikkuagarput taakkua siorna aalajangiisimanitta kinguneranik nammineerlutik illuliorusuttut namminersortut suliffeqarfiillu inissanik 179-inik qinnuteqarsimareermata massakkut oqilisaareersimanerput siorna tunngaviga­lugu.

 

Taamaattumik uani appeqqusiinitsinni ilaatigut oqaa­tigivarput, naak Naalakkersuisoq oqaraluar­toq, naliliinissaq piaarpallaartoq taakkua ilumut iluatsitsissanersut, aap, naliliinissaq piaarpallaar­pat soormi takoqqaalaarnianngilavut taakkua illorpassuarnik akissaqarlutillu sanarusuttut. Tassami periarfissarpassuarnik tunniussuisinnaavugut aammalu qanorsuaq oqilisaasinnaavugut kisianni aamma illuatungaani aperisariaqarpoq; toqqavissaqanngippatami maani Nuummi?

 

Tassa aamma taakkua apeqqutinut ilaasut, taamaattumik aqagumut eqqartugassatsinnut ilanngul­lugu, tassa Nuuk tamakkerlugu pilersaarusiornermi eqqartugassatsinnut ilanngullugu taanna uterfigiumaaratsigu eqqaasitsissutigissavarput. Maani suliffeqarfinnik katersuinerujussuaq aallaat inissialiorniarlutik akissaqaraluartut toqqavissaqannginnerat aamma taanna isiginiartariaqarpoq. Allatut ajornaqaaq sinerissamut nussuinerit alloriarnerit tullerisariaqarpaat.

 

Taava tassunga tunngatillugu oqaatigiinnassavarput, aap, Atassutip oqaaseqartua isumaqatigivar­put, taakku 35 %-imik siorna tapiiffiginiarlugit imaluunniit akileraarutitigut oqilisaaffiginiarlugit akuersissutivut suliffeqarfiit illuliorsinnaasut, taakkua akuersissutaat taputartuunneqassanngippat massakkut akuersissummut, marloriaammillu tapiissutinik pisoqassanngippat taanna Inuit Ataqatigiinninngaanniit peqataaffigerusukkatsigu. Kisianni soorunami ajuusaarutigalugu taamatut ammaaniarnermi oqareernitsitut periuseq siorna eqqutarput takoqqaarniannginnatsigu aammalu massakkut siunnersuutigineqartup kingunissai erniatigullu isertitassaralui landskarsip kingunissaat taakku massakkut ilimaneqanngimmata aamma sooruna taanna ajuusaarutigivarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Aaqqissuussinissamut siunnersuut minnerpaamilluunniit akimmisaartinnianngilara aamma tapersersoqaara periarfissiisussaamma ajunngitsumik. Kisiannili taakkua uparuakkakka, tassa ineqartut peqatigiiffiannut tunngatillugu pissusissamisoorsimassagaluarpoq ineqartut peqatigiiffi­at aamma tusarniarneqarsimassagaluarpoq. Pissutigalugu massakkut aaqqissuussiniarneq 1980-ikkut aaqqissuussinermut assersuunneqarsinnaanngiluuinnarpoq.

 

Uani periarfissinneqartussat aamma ilagivaat suliffeqarfiit taavalu ingerlatseqatigiiffiit. Asser­suusioriarutta suliffeqarfiit annertuumik inissianik sanatitsigunik imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit taava taakkunani kikkut najugaqassappat? Piginnittuunngitsut najugaqartussaapput ilaatigut tassalu ineqartut peqatigiiffiannut qularnanngitsumik aamma ilaasortaasut. Arlaatigut tassuuna attuumassuteqarpoq taanna ineqartut peqatigiiffiannik tusarniaasimannginnermut uparuaat. Kisianni soorunami uniffiusariaqanngilaq suliassap ingerlaqqinnissaa aamma uanga soqutigil­luinnarpara.

 

1999-imut imaluunniit immaqa ukiunut tulliuttunut aningaasanut inatsisissap aaqqissuunneqar­neranut atatillugu aningaasat immikkoortinneqarsinnaanera aamma tassunga ilanngullugu eqqaavara. Tassani eqqarsaatigaakka inuit ataasiakkaat, ilaqutariit, inuusuttut piumassuseqartut nammineerlutik illuliornissaminnut periarfissaqarnissaat, suliffeqarfinnik imaluunniit ingerlatse­qatigiiffinnik ingiarneqarpallaratik aamma periarfissaqarniassammata. Uani eqqaamasariarpoq suliffeqarfiit ingerlatseqatigiiffiillu amerlanertigut taakkuusarmata aningaasaateqarnerppat.

 

Taamaammat aarleqqutigipajuppara aappaatigut immikkut ilaqutariit inuillu ataasiakkaat illuliornissaminnut periarfissinneqanngippata taakku landskarsip aningaasaatimininnguinik agguaanneqarsinnaasunik nunguuttaqattaarnissaat. Tassa aningaasanik peqartut naammattunik peqareertut - periarfissaq manna annerusumik atornissaat ilimanaateqarluinnarmat. Aamma eqqaamasariaqarpoq soorunami nammineerluni illuliorniaraanni akimmiffissarpassuit assigiingit­sut akimmiffiusarput. Tamanna nammineerluni misilereersimagaanni nalunanngilaq, siusinneru­sukkullu aamma oqaatigereersimavara nammineerlunga uanga tamanna misileersimagakku aqqutissai qanoq ittuusut paasereersimavakka, qularinngilaralu aamma inuit maani ataasiakkaat allat nammineerlutik illuliorsimasut misilissimasartik tunngavigalugu periarfissat qanoq ittuusut aammalu qanoq ilaatigut aporfissat qanoq ittuuneri ilisimassagaat.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut:

Qujanaq. Oqaatigissavara maluginiarakku maani, tassa Naalakkersuisut taavalu Siumut, Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlanissaa kissaatigigaat. Kisiannili pingajussaaneerneqartinnani ataatsimiititaliami suliarineqaqqaarallassasoq. Aamma tamanna maluginiarpara Atassutip ajorinngikkaa. Maannalu oqaaseqaqqissaaq imaluunniit akissuteqaqqissaaq:

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Naatsunnguamik Maliinannguaq M. Mølgaard oqaaseqarfigilaassavara. Tassa maannakkut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat oqaaseqarnermi Nuuinnaavissuaq eqqartormagu. Una inatsisiliaq Nuuinnarmut atortinniarneqanngilaq, sinerissamut tamarmut atortinniarneqarpoq. Nuannerpoq neqeroorut taanna kikkunnulluunniit ammasussaammat. Aappassaanik boligstøtte pillugu siunnersuutip iluaniittoq taanna sinerissamut aamma tamanut atuuppoq, uaniuna eqqartortaria­qartoq suliffeqarfinnuinnaq nalikilliliineq atuummat suliffeqarfinnut, suliffearfinnuinnaq sinerissami aamma inissialiat tamarmik suliffeqarfinnut tunnganngillat.

 

Taava tassunga tunngasumik Antuut qujanaq tapersersoratsigut, paasivara tapersersoraluarlugu suli apeqqutit assigiinngitsut nalornigitit. Inuit ataasiakkaat eqqartorakkit eqqaasitsissutigissavara inunnut ataasikkaanut taamatut qinnuteqarniartunut marsip aallaqqaataa 1999 killissarititaammat, taamaalilluni kommunit Namminersornerullutik Oqartussat aningaasanik pilersaarumminni 2000-imut aningaasaliinissaat illuartitsinissaat anguniarneqarluni.

 

Taamaattumik partiit allat periarfissaqarmata uanga illit neqeroorfigissavakkit suli nalornisa­qaruit allaffiga aammavoq. Inatsisartuni ilaasortatulli allatut nassuiaakkusuppakkit immikkut allanut nassuiaatikka eqqoqqissaarlugit nassuiaanissannut ammaffigaakkit, tikilluarit.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut:

Qujanaq. Maanakkullu taasinialissaagut. Tassa taasissutigissavarput, tassa pingajussaaneerneqar­nissaanut pingerlaqqissasoq, kisiannili aqqutaani imaluunniit pingajussaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliami suliarineqarallassasoq. Tassunga isumaqataasut nikueqqussavakka.

 

Isumaqataasut: 30.

 

Tassalu isersimasut tamarmik taaseqataanngitsooraluni akerliusoqanngilaq. Taamaalilluni suliaq ullumikkut naammassigallarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.