Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 23-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 28. september 1998 nal. 17.23

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 23.

 

Raajanut akitsuutit pillugut Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuut Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiuppara.

 

Pineqartoq tassaavoq raajanut akitsuutip 1 procentimiit 3 procentimut qaffanneqarnissaa. Ilutigitillugulu siunnersuutigineqarpoq ilanngaatip atorunnaarsinneqarnissaa, tamakkulu tamar­mik 1. januar 1999-imi tassanngaanniit aallarnerluni atuulissasoq siunnersuutigineqarluni.

 

Siunnersuut Naalakkersuisut 1999-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaanni ilaavoq, taamaattumillu siunnersuutip aningaasartai tassani ilaatinneqarlutik.

 

Akileraarutinik akitsuutinillu qaffaannginnissaq Naalakkersuisut siunertaralugu, aningaasaqarni­arnermut pisariaqartuusoraat isertitassat amerlissutissaannik siunnersuuteqarnissaq, tassalu pingaartumik kilisaatit atorlugit raajarniarnermit.

 

Ilaatigut pissutaavoq taamatut raajarniartut, 1990-ikkut aallartinneranni soorlu atorunnaarsitsi­nermut atatillugu pisortanit annertuumik tapiiffigineqartareerlutik maanna ingerlalluartutut isigisariaqarmata.

 

Ilaatigullu, aammalu pingaartumik taamatut raajarniartut, namminneq pissutaanerullutik aalisar­nermik nakkutilliisoqarnermut pilersinneqarsimasumut aningaasartuutinik aningaasalersuisuunis­saat pissusissamisoormat.

 

Siunnersuummi takuneqarsinnaavoq tamanna 1999-imiit aallarnersumik isertitassat 14 mio. kr.-inik qaffannissaannik kinguneqassasoq, taamaalillutillu raajanut akitsuutitigut ukiumut isertittak­kat katillutik 20,5 mio. kr.-iussallutik, tassa 1999-imi ukiunilu missingersuusiorfiusuni.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit, raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara, aammalu Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami Aningaasaqarner­mullu Ataatsimiititaliami oqallisigineqareerpat aappassaaniigassanngortillugu.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Nunatta imartaani raajarniarnerit annertusarneqaleruttorfianni kilisaatit amerlaqisut pisassat tunitsivissallu killeqalernerisa kingunerisaanik aalisarunnaarsinneqarput, nunatta aningaasatigut ingerlatsinerani annertuumik nammakkerneqarnermik kinguneqartumik.

 

Allatut aaqqissuussinikkut kilisaatit kattunneqarnerisa nalaanni aningaasatigut ingerlatsinermi ilorraap tungaanut aallariaqqinnissaat siunertaralugu taamanikkut raajanut akitsuut atuuttoq annertuumik appartinneqarpoq, qularutissaanngitsumik kilisaatit akilersinnaasumik ingerlaleq­qinnerannut iluaqutaasumik.

 

Siumumiit aalisarnermi pissutsit allanngornerat maluginiarparput kilisaatit amerlassutsimikkut pisassanut akilersuisinnaassutikkullu naleqquttutut maannakkut nunatsinni angerlarsimaffeqar­mata.

 

Ukiut kilisaatinut pitsanngorsaanikkut Aanerteriffittut pitsaasutut@ inissisimalernerat isiginiarlugu 1999-imut aningaasanut inatsisissap suliarinerani Naalakkersuisut raajanut akitsuutip 1%-imiit 3%-imut qaffatsinneqarnissaanik siunnersuutaat Siumumit paasilluarparput.

 

Paasilluaraluarlutigu kilisaatit maannakkut 15-iusut aningaasanik 14-15 mio. kr.-inik nalilinnik ataatsikkut raajanut akileraarusiinikkut, nammakkerneqarnissaat annertuumik pisussatut takorlo­orlugu, Siumumiit tamatuma ataatsimiititaliani susassaqartuni misissorluarneqarnissaa inassuti­gaarput.

 

Siumumit taamatut oqaaseqarluta suliassap aappassaaneerneqannginnerani Akileraartarnermi Aningaasaqarnermilu Ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaa inassutigaarput.

 

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Aallaqqaammut Atassummiit oqaatigissavarput, Naalakkersuisut raajanut akitsuutip 1%-imiit 3%-imut qaffannissaanik aammalu ilanngaammik atorunnaarsitsinissamik siunnersuutaat imaaliinnarlugu akuersaarsinnaannginnatsigu.

 

Tassami oqaluttarfik manna atorlugu aalisartut atugaat eqqartortuarpagut, pingaartumik ukiuni makkunani aalisartortatta inuuniarnermikkut aningaasarsiornikkut akilersuiniarnermikkullu ilungersunartorsiornerat utikulunneqartuartoq eqqarsaatigalugu.

 

Ullumikkummi qangamut sanilliullugu kilisaatit ikilisimaqaat, ilai kattussuupput, raajat angissu­sai milliartorput malitsigalugulu akii appariartorlutik. Avammut tuniniaaneq ajornartorsiorfio­qaaq, pisisartuttalu aningaasaataasa appariartornerat aalisartunut landskarsimullumi sunniuteqar­taqaaq.

 

Aalisarnermi siuarsaanermi annertuumik nunarput aningaasatigut pilliuteqarsimanera silatusaar­neruvoq, sulili kilisaatit ikiliartuinnassanngippata ingerlatsinermi aningaasartuutaannik artukkii­naveersaartariaqarpugut.

 

Atassummiit Akileraartarnermut Ataatsimiititaliaq qinnuigissavarput akitsuummik qaffaanerup avataani raajarniarnermut avammullu tuniniaanermut sunniutigisinnaasai nalilersorluaqqullugit.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami Aningaasaqarner­mullu Ataatsimiititaliami aappassaaneerneqannginnermini oqallisigineqarnissaa isumaqatigaar­put.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Naalakkersuisut raajanut akitsuutip qaffanneqarnissaat kiisalu akitsuutip naatsorsorneqartarnera­nut ukiumut ilanngaataasartup 4 mio. kr.-iusup peerneqarnissaanut  siunnersuutaat Inuit Ataqati­giinni nalilersorluareerlugu ima oqaaseqarfigissavarput.

 

Inuit Ataqatigiinni sukumiisumik siunnersuut nalilersoqqissaarsimavarput, ilaatigut Royal Greenlandi Polar Seafoodilu sinniisaasa tusarniaarnermi isummat aninneqartut ilanngullugit.

 

Unali oqaatiginngitsoortariaqanngilaq, tassa ukiuni kingullerni 100 mio. kr.-it atorlugit avataa­siutinik aalisariutikillisaanerup landskarsip aningaasalersorsimammagu. Aningaasaliussat tamakku avataasiutaatillit aningaasartuutikinnerulernerannik kinguneqanngitsoorsimassasut qularinngilarput, Naalakkersuisunummi ilaasortap saqqummiinermini oqaatigaa, avataasiutit sinneruttut ingerlallualersutut oqaatigineqarsinnaanngormata. Avataasiortullu siorna naatsorsuu­taat najoqqutaralugit tamatuma ilumut anguneqarsimanera sinneqartooruteqarluarsimanerisigut takuneqarsinnaavoq.

 

Inuit Ataqatigiit soorunami arajutsisimanngilarput ulluni makkunani Asiap kangiani aningaasar­siornikkut ajornartorsiorfiunera. Aningaasarsiorneq taama ingerlavoq iluatsisimaarfiusarluni aammali naammaginannginnerulersarluni. Kinali oqarpa pissutsit ulluni makkunani atuuttut taamaaginnassasut?

 

Raajanullu avataani tunisassiarineqartunut akitsuutip qaffanneqarnissaatigut inuttat eqqorneqann­ginnissaat Naalakkersuisut pisortaqarfiini teknikkikkut isumannaarniarneqassasoq Inuit Ataqati­giinnit ilanngullugu piumasarissavarput.

 

Raajanut akitsuummut qaffaanermut tunngavilersuutigineqartut ilaat, tassa avataasiortut nakku­tilliisoqarnermut akileeqataasariaqarnermik, qanoq pissusissamisoortiginersoq soorunami oqallisigineqarsinnaavoq. Nakkutilliisummi aalisariutini nunanit allaneersunik kiisalu maannak­kut qaleralinniarnermi atorneqartalerput, soorunalumi eqqorneqartussat, tassa kilisaatit aperipput, sooq kisimik nakkutilliisoqarnermut akilersuissanerlutik.

 

Inuit Ataqatigiinnit siunnersuut tamakkiisumik isumaqatigaarput, innersuussutigissalluguli Akileraartarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq, tusarniaanermi kiisalu maani oqaaserineqartut nalilersuiffigissammatigit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nunatsinni aalisarnerup aningaasarsiornikkut isumalluutigineqarnera pingaarnersaangallartillugu aammalu ukiuni kingullerni raajartassat ikilingaluttuinnarnerat eqqarsaatigalugit siunnersuut Kattusseqatigiinniit isumaqatiginngilluinnarpara, aammami isumaqanngilanga aalisarnermik nakkutilliisut akissarsiaat aalisartunut akiligassanngortinneqartariaqartut.

 

1998-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaasa aappaannut siunnersuummi takuneqarsinnaavoq, nuna tamakkerlugu akileraarutitigut isertitassat 15 mio. kr.-inik amerlaneru­nissaat naatsorsuutigineqartoq, tamannali 1999-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ilaatinneqarani, taamaattumik Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigissavara, aningaasat pineqartut 1999-imut aningaasanut inatsimmi missingersuutit allanngortinneqarnerisigut iluarsineqassasut.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga suliap aappassaaneerneqannginnerani KNAPK-ip, APK-ip aamma Raajarniat Peqatigiiffiata tusarniaaffigineqarnissaat piumasaraara, tamatumallu kingorna Inatsisartut Akileraartarnermut Ataatsimiititaliaanni oqaluuserineqarnissaa inassutigalugu.

 

Daniel Skifte,  Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik ataatsimoortumik partiit oqaaseqartuinut qujavunga. Oqaatigissavara akileraarnermut tunngasortaa uanga oqaaseqarfigisassagakku, kisianni aalisarnermut tunngasortaa Aalisarnermut Naalakkersuisup tamakkununnga tunngasortaa oqaaseqarfigissammagit.

 

Taamatut Naalakkersuisut sinnerlugit partiit oqaaseqartuinut qujariarlunga aammalu Kattusseqa­tigiinnut.

 

Taalaassavara soorlu saqqummiussininni oqartunga taamatut akitsuusiiniarneq Naalakkersuisut ataatsimut aningaasanut inatsisissaannut 1999-imut tunngasumik attuumassuteqarmat. Sooruna­mi naatsorsuutigisimavarput taamatut isornartorsiuinerit imaluunniit naammagittaalliornerit pingaartumik avataasiutilinnit qaffatsinneqarumaartut, taamaakkaluartoq aningaasanut inatsisis­sap saqqummiunnerani erserpoq, aamma isertitaasinnaasunik allanik pissarsiniartariaqartugut. Taamaattumillu taanna siunnersuutit ilagaat, taannalu taamatut inerneqarteriarlugu partiit ataasiakkaat oqaasiinut imatut oqassaanga:

 

Siumuminngaanniit tikkuarneqartoq tassa, Siumumiit aalisarnermi pissutsit ullumikkut allann­gorsimanerat maluginiarsimammassuk tamanna assut isumaqatigaara, pissutsit qangaanerusu­minngaanniit ullumikkut allangorsimapput, aalisagartassat imaluunniit aaqqissuussineq siornati­gut allaagaluartoq ullumikkumut nuussimasoq aallaavigalugit.

 

Maluginiarpara Siumup nalilersueqqissaarnissaq kissaatigigaa, taannalu suliassaq aamma susassaqartunit ingerlateqqinneqassasoq naatsorsuutigaara.

 

Atassutip oqariartuutaa imatut paasivara, Atassutip imaaliallaannaq akuersaarumanngilaa, kisiannili oqaloqatigiinnertalimmik kinguneqartissinnaassagunarlugu. Taamatut naliliininnut tunngaviuvoq Atassutip oqaaseqartua oqarmat; Akileraartarnermut Ataatsimiititaliaq nalilersuil­luaqqaartariaqartoq apeqqummi tassani, taamaattumik taamatut oqariartuut Atassumminngaanniit nalilerpara, qujassutigalugulu.

 

Inuit Ataqatigiit oqaasiat, inuttat pillugit teknikkikkut aaqqiiniartariaqarnermik oqariartuut taanna maluginiarpara kaammattuutaasoq. Aammali maluginiarpara Inuit Ataqatigiit siunner­suummut tamakkiisumik isumaqataasut.

 

Kattusseqatigiinninngaanniit erseqqissorujussuuvoq, Kattusseqatigiit siunnersuummut akerliusut, taanna tusaatissatut tigussavarput. Kisianni aamma eqqartuinermini ilaatigut paatsuuinermik aallaaveqartumik eqqartuinera maluginiarpara, tassami ilaatigut aningaasanut inatsisissami ersereerpoq, kisianni aningaasanut ilassutissamut inatsimmiigani, taamaattumik taamatut naatsorsuutigaara Kattusseqatigiit paatsuuinermik aallaaveqartumik taamatut oqaaseqassasut.

 

Annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka, qujassutigeqqilluguli siullermeerinermi partiit oqaaseqaataat aallaavigalugit suliassaq ingerlaqqissinnaassammat.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassap immikkoortup 23-p siullermeernera naammassivar­put, aappassaaneertinnagulu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqarallassaaq tamatumalu kingorna aappassaaneerneqarumaarluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.