Oqaluuserisassani immikkoortoq 35_52-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.
Kristine
Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:
Inatsisartut
kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaanniit ilagiinni
atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut,
kiisalu ilageeqarnerq pillugu Inatsisartut peqqussutaata
allangortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut pillugu
isumaliutissiissut aappassaaneerlugu suliarineqarnissaanut tunniunneqartoq
suliamik suliarinninnermi Inatsisartut kultureqarnermut ilinniartitaanermullu
ataatsimiititaliaanniit peqataapput:
Inatsisartunut ilaasortaq Kristine Raahauge
(siulittaasoq), Inatsisartunut ilaasortaq Ruth
Heil
mann
(Siumut), Inatsisartunut ilaasortaq Jakob Siverthsen (Atassut), Inatsisartunut
ilaasortaq Otto Steenholdt (Atassut) aamma Inatsisartunut ilaasortaq (Manasse
Berthelsen (Inuit Ataqatigiit).
Sulia
q siullermeerluni suliarineqarnerata kingorna Inatsisartut kultureqarnermut
ilinniartitaanermullu ataatsimiitaliaanniit siunnersuut qulaani taaneqartoq
oqaaseqaatitai ilanngullugit misissuataarneqarpoq.
Kultureqarnermut
ilinniartitaanermullu ataatsimiititaq isumaqatigiippoq ilagiinni
atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut
kiisalu ilageeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata
allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut oqaaseqaataasigut
allannguutissatut kingunerisat ilanngullugit taperserpai.Taamaammat
ataatsimiititami siunnersuutip ataatsimoortillutik suliarineqarput.
Ataatsimiititaq
isumaqatigiittoq maleruagassatigut tunngavissamik nammineersumik peqalernissamik
siunertamik tapersiivoq. Taamaaliornikkummi ilagiinni sulisorisani tamani
atorfinitsitsisarnermut maleruagassat eqiterneqassammata.
Aammattaa
ataatsimiititaq isumaqatigiittoq Naalakkersuisunut kaammattuuteqarpoq
allaffissornikkut maleruagassatigut tunngavissat ilaatigut Kalaallit Nunaanni
ilagiit pillugit inatsit nr. 264 maj arfernani 1993-imeersoq aamma
maannakkorpiaq ilagiinni ineriartorneq naapertorlugu ullutsinnut
naleqqussaqqullugu.
Palasit
ataatsimiinneranni 21. september 1998-imi pisumi peqataasunit ataatsimiititamut
malugeqquneqarpoq ajuusaarnartuusoq ilagiinnut tunngasutigut allaffissornikkut
maleruagassatigut tunngasunik malinnaatinneqanngitsoq. Ullutsinnullu
naleqqussarneqanngitsoq. Pissutsit taamaannerat ulluinnarni ilagiinni sulinermut
ajornartorsiutinik pilersitsisartoq.
Oktober
aallaqqaataani 1998-imi isumasioqatigiinnermi ataatsimiititami kultureqarnermut
ilinniartitaanermut ilageeqarnermullu Naalakkersuisutut ilaasortaq hr. Konrad
Steenholdt ajornartorsiutit taakku pillugit ilisimatinneqarpoq.
Taamatut
oqaaseqarluta ataatsimiititap isumaqatigiittoq inassuteqarpoq ilagiinni
atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut,
kiisalu ilageeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata
allanngortinneqarneranut Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut
maannakkutut iluseqarluni Inatsisartuni suliarneqarnerata
ingerlateqqinnissaanut tunniunneqassasoq.
Konrad
Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:
Kultureqarnermut
ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup ilagiinni
atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut
kiisalu ilageeqarneq pillugu Inatsisaata peqqussutaata allanngortinneqarneranit
Inatsiartut peqqussutissaattut siunnersuutip tapersersorai Naalakkersuisut
iluarisimaarlugu paasivaat.
Ilageeqarnermi
tunngasuni allaffissornermi malittarisassatigut tunngaviit
iluarsineqartarsimannginnerat ullutsinnilu pisutsinut
naapertuuttunngorsimannginnerat ajuusaarnartuusoq ataatsimiititaliap
oqaatigaa.
Tamatumunnga
atatillugu oqaatigineqarsinnaavoq nalunaarutit atorfinitsitsisarneq pillugu
peqqussutip pisariaqartumik malitsigisassai kultureqarnermut
ilinniartitaanermut ilageeqarnermullu pisortaqarfimmi suliarineqarmata.
Nalunaarutit
taakku atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussutip 1998-imi december-ip
aallaqqaataani atortuulersinneqarneranut peqatigitillugu
atortuulersinneqarnissaat matumuuna anguniarneqarpoq. Aammattaaq
oqaatigineqarsinnaavoq pisortaqarfiup malittarisassiornermut pilersaarusiaani
naalagiartarnerit oqaluffinnilu suliarineqartut pillugit nalunaarutip ilagiit
assigiinngitsut akornanni suleqatigiineq pillugu nalunaarutip kiisalu
provst-eqarfinni ataatsimiititaliap oqaluffinnik toqusullu inaannik
nakkutilliinerit pillugit nalunaarutip suliarineqarneri ilaatinneqarmata.
Ilanngullugu
ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq allattaavissuarnik suliaqarneq.
Allattavissuarnik suliaqarneq pillugu malittarisassat Kalaallit Nunaani ilagiit
pillugit inatsimmi nr. 264-imi maj arfernani 1993-imeersumi '6-imi
taaneqarsimasut suliarineqalersimammata. Malittarisassat taakku Inatsisartut
1999-imi upernaakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarnissaat anguniarneqarpoq.
Siuliini
oqaaseriqartutigut ersertutut ilageeqarnermut tunngasuni malittarisassat
pisariaqartut suliarineqarnissaat pisortaqarfiup ingerlappaa. Peqatigitilluguli
oqaatigineqassaaq ilagiit pisortaqarfiup suliassaqarfiata tamarmiusup ilaasut
aamma malittarisassiortarneq eqqarsaatigalugu qulliunerusumik
pingaarnersiuinermut ilaatinneqartariaqarmata.
Naalakkersuisut
taamatut oqaaseqarlutik peqqussutissatup siunnersuutit maani saqqummiunneqarnermissut
iluseqarlutik pingajussaaneerneqarnissaminnut ingerlateqqiineqassasut
inassuteqaatigaat.
Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:
Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut
peqqussutissaannut siunnersuutit aappassaaneerneqarneranni Siumumit
naatsunnguamik oqaaseqarfigissavavut.
Kultureqarnermut
ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup isumaliutissiissutaa
tunngaviatigut tamakkiisumik Siumumit taperserparput. Nuannaarutigaarpullu
suliniutissatut tikkuartorneqarsimasut massakkut suliaralugit
aallartinneqartussanngormata. Minnerunngitsumik nunatta nammineq
biskop-eqalerneratigut aaqqissuussassat pisariaqalersimasut.
Siumumit pingaartilluinnarparput
ilagiit sullinneqarneranni pitsaasumik atugaqarlutik sulinneqarnissaat aammalu
ilagiinnut tunngasumik allaffissornikkut malinnaasumik ingerlalernissaq
sulissutigineqalersimasoq. Tamannalu Siumumi nuannaarutigaarput.
Neriuutigaarpullu ullumikkut allaffissornermi ajornartorsiutigineqartartut
qaangerluarneqarumaartut.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta
kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup
isumaliutissiissutaa Siumumit taperserparput, taamatullu isikkoqarluni pingajussaarneqarnissaminut
ingerlaqqinnissaa innersuussutigalugu.
Jakob Siverthsen, Atassutip oqaaseqartua:
Ilagiinni atorfinitsitsisarneq pillugu
Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut, kiisalu ilageeqarneq pillugu
Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnernik Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuut, peqqussutissat taakku marluk naatsunnguamik
imatut oqaaseqarfigissavagut.
Peqqussutissat taakku marluk
siullermeerlugit Inatsisartuni oqaluuserineqarmata Atassummit allannguutissanik
saqqummiussaqarsimanngilagut, ilagiinnut sulisussanik atorfinitsitsisarnermut
peqqussutissaq annertunerpaamik imaqarmat.
Aamma oqaaserisavut siullermeerneqarnerani
nangeqqinnagit taamatut naatsumik oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuutit
saqqummiunneqartut taamatut isikkoqartillugit pingajussaaneerneqarnissaminnut
ingerlaqqinnissaat Atassummit akuersaarlugit taaseqataasaagut.
Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Siullermeerinninnermi oqaserisavut
innersuussutigalugit peqqussutissatut siunnersuut Inuit Ataqatigiinnit
isumaqatigalugu nalunaarutigissavarput.
Kultureqarnermut
ilinniartitaanermullu ataatsimiititap oqarneratut Inuit Ataqatigiinnit
ilagiinni tunngasutigut allaffissornikkut maleruagassatigut tunngaviusoq
malinnaatinneqanngimmat ajuusaarnartutut isigaarput.
Mannalu iluatsillugu
ilageeqarnermut tunngasutigut nutaamik aaqqissuussinissaq nutarterinissarlu
Inuit Ataqatigiinnit siorna kaammattuutigisarput eqqaasetsissutigeqqissavarput.
Tamatumanilu biskop-eqarfik, provst-eqarfiit ilagiillu sinniisaasa qanimut
suleqatigineqarnissaat pisariaqarpoq.
Ullumikkut ilageeqarnermut
tunngasut malunniuteqanngippallaartutut oqaatiginiarneqartarput, naak palasit
ilageeqarfinnilu sulisut sinerissami pingaarutilinnik pisoqartillugu ingammik
annaasaqartoqartillugu atorluarneqartaqisut.
Matumanilu ullaap tungaa
radioavisikkut oqaatigineqartoq, imminortarnermut akiuiniarnermi palasit
atorneqarnerusariaqarnerannik oqariatuummut, Inuit Ataqatigiinnit
oqaatigerusupparput, taamaattoqassappat palasit ilageeqarnermilu suliniarneq
aamma naalakkersuinikkut isiginiarneqarnerusariaqartut.
Ilageeqarneq aanakkutta
anaanakkuttalu nalaanni pingaaruteqartumik inissisimasimavoq, ullumikkulli
ineriartupiloornerupp kinguneranik allaanerusumik inissisimasutut illuni. Kingumulli
qiviassagaanni erseqqissoq unaavoq taamanikkut ullumikkornit imminornerit
toqutsisarnerillu annikinnerujussuupput.
Taamaattumik suut
iluaqutigisinnaasavut tamaasa atorlugit akuiniarnerit ingelattariaqarpavut,
matumanilu ilagiit suleqataasinnaanerat, qullersaasut oqaloqatigilluarnerisigut
peqqissaartumik pilersaarusiiorneqartariaqarpoq. Tamatumalu nassatassai aamma
aningaasatigut naalakkersuinikkut eqqumaffigineqartariaqarlutik.
Nalunngilarpummi ullumikkut
palasissaaleqinermik annertuumik ajornartorsiuteqarluta. Maannalu
palasinngorniarlutik ilinniartut isumalluarfigeqaagut, siunissamilu neriunarpoq,
ajornartorsiuterpassuit qaangerniarneqarneranni ikioqatigiilluartoqarumaartoq,
soorlu aamma siullermeerinninnermi oqaatigigipput ilagiit sinniisaasa
pinaveersaartitsinermi suliaqartut suleqatigiilluarnissaat pisariaqarpoq.
Tamannalu imminortarneq pillugu
sap. ak. tulliani siunnersuutitta oqallisigineqarnissaani itisilernerullugu
uterfigiumaaripput Inuit Ataqatigiinnit ilisimatitsissutigissavarput.
Taamatut oqaaseqarluta
peqqussutissatut siunnersuut tapersersorparput, ilagiinnilu sulinerup oqilisaavigineqartuarnissaa
inuiaqatigiinnilu sunniuteqarluarnerulernissaa pisariaqarmat ilaatigut
ilassuteqalaarluta taamma Inuit Ataqatigiinnit oqaaseqarpugut.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit
peqqussutissap aammalu ilageeqarneq pillugu peqqussutip
allanngortinneqarnissaannut siunnersuutit siullermeerlugit inimi manni
oqaluuserineqarmata Kattusseqatigiinnit oqaaseqaatikka innersuussutigissavakka
eqqaasitsissutigissavaralu ilageeqarnermut tunngasut annertuumik
suliniutigisariaqarnerat ukiuni kingullerni pisariaqarluinnarmat.
Ilagiinnut
aningaasaliissutigineqartartut ukiut tamaasa ikiligaluttuinnartutut
oqaatigineqarsinnaanerat akuersaarneqarsinnaangilaq. Tassami
aningaasaliissutigineqartartut 31 million-it missaaniittarput 1999-imullu
aningaasanut inatsit qiviaraanni takuneqarsinnaavoq aningaasaliissutigineqartussat
31 million-illuunniit ikinnerusut.
Taamaattumik ilagiinni
sullissinerup pitsaanerusumik ingerlanneqarnissaa anguneqassappat aammalu
kalaallit anersaakkut qalliinnarsiunngitsumik ineriartortissagutsigik
pimoorullugulu sulissutigineqassappat, pinngitsoorneqarsinnaangilaq
aningaasatigut aamma suli annerusumik tapersersuinissaq.
Tassami assersuutigalugu ilagiit
sinniisaat ulluinnarni sulinerminni naammattunik aningaasassaqartinneqarnerluunniit
ajorput. Tamannalu akueriuminaappoq. Allaammi ilaatigut nammineerlutik bingo
banko-lu aqqutigalugit katersilunniartarput. Taamaatumik Kattusseqatigiinnit
sakkortuumik kaammattuutigissavara pissutsit taamaattut iluarsineqarnissaat
ilanngullugit Naalakkersuisunit pimoorullugit sulissutigineqartariaqartut.
Tassami uanga nammineerlunga siusinnerusukkulli tamanna aamma Inatsisartuni
siunnersuutigereersimagaluarpara.
Kultureqarnermut
ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutaa,
tassalu allaffissornikkut maleruagassanik ullutsinnut naleqqussaanissamut
tunngasoq aamma tamakkiisumik taperserpara. Akuersaarneqarsinnaangilarmi
palaseqarfinni allaffissornermut tunngasut malittarisassatigut ullutsinnut
naleqqussarneqarsimannginnerat.
Taamatullu naakkaluamik
oqaaseqarlunga ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit peqqussutissatut
siunnersuutip, kiisalu ilageeqarneq pillugu peqqussutip allanngortinneqarnissaanut
siunnersuutip taperserlugit taamatut isikkoqarlutik pingajussaaneerneqarnissaat
inassutigaara.
Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut,
Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:
Taakku oqaluuserisavut
immikkoortut marluusut katersuuffiulluarput oqaaseqartunit tamanit
isumaqarlutik.
Una eqqaasitsissutigilaarlara
tassa allanngortiterisimavugut. Biskop-eqarfik qitiusumik allaffiujunnaarlugu
pingasunngorlugu aggorneqarsimavoq, kujataanut, qeqqanut avannaanullu. Uanilu
aaqqiiniarnitsinni tunngavigisarput tassaavoq inatsisit taakku
allanngortinnissaat, allaffissornikkut allatigullu pitsaanerusumik
aaqqiiniarneq anguniarlutigu.
Aaqqissuussinermi tassani
akuersaarnermi tunngaviusoq unaavoq ilagiinni sulisut, tassa palasit, ajoqit
allallu, tarnikkut suliamik ingerlannissaannut periarfissaqarnerunissaat
anguniarneqarmat. Taannarpiarliuna tunngavigalugu nutarterisugut. Kisianni
nutarterinerup naggatissa tikillugu suli naammassinngilagut, suliassat
ingerlapput, soorlulu oqaatigineqareersoq kingusinnerusukkut aamma allanik
allannguutissanik takkuttoqarumaarpoq.
Kisianni qujavunga taamatut
allanngortiterinerup ingerlaneranik tapersersiillutik akuersaarniartunik
taannalu erseqqarilluarpoq. Ilumoorpoq aamma isumaqarpunga palasit - ilagiinni
sulisuusut annertuumik ilaqutariit
inuiaalluunniit arlaannik eqqorneqartillugit sulisarnerat taanna nipaatsumik
ingerlanneqartarmat kisianni annertuumik. Taanna assortuutigissanngilarput.
Aammalu soorunami tapersersorluinnartariaqarparput ilagiinni sulisut tarnikkut
suliniarnermi piffissaqarnerullutik aamma periarfissaqarnerulernissaat
politikkikkut taperserneqarluni ukiuni tulliuttuni nutarterinermi
toqqammaviummat.
Tassalu taanna ilaatigut
Maliinannguup oqaatsimini taasaa oqaatigilaarpara, ullaaq radioavisikkut
eqqartorneqartoq, taanna ilumoorpoq aamma assortuussutigissanngilarput
ilagiinni suliniarnermi tamakkuninnga sammisaqarluni ingerlatsinerit ullumikkut
ingerlanneqareerput, kisianni aamma iniaqatigiit tassani tapersersuisariaqarput.
Kattusseqatigiinninngaannit oqaatigineqartut soorunami ilisarnarput.
Kisianni ilumoorpoq allanngortiteriniarneq assigiinngitsunik immaqa
eqqorumanngisaraluatsinnik ilaatigut eqquisarsimavoq. Kisiannili
sungiunniagassat ilagisussaassavaat aningaasaliissutaasartut sinerissamut
pingasunngorlugit piffinnut assigiinngitsunut agguaanneqarsimapput. Taakkulu
sungiuttariaqarpaat taakku aningaasaliuunneqartut iluanni suliassat
assigiinngitsut ingerlattariaqarnerat.Kisianni aamma qularinngilluinnarpara
taanna aamma sungiutissaqqaaraat.
Taamatut oqaaseqarlunga qujavunga
tamakkiisumik taperserneqarmat, pingajussarneqarnissaminnullu taamatut
isikkoqarlutik ingerlateqqinneqarnissaat akuersaarneqarmat.
Finn
Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Allanik oqaaseqartussaarummat
taava apeqqutigissavara kultureqarnermut ilinniartitaanermullu
ataatsimiititaliap isumaliutissiissutai marluk akuersisut nikueqqullugit.
Akuersisut:
30.
Taamalu
isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqissaaq.
Oqaluuserisaq
naammassivoq.