Oqaluuserisassani immikkoortoq 59 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq 28.oktober nal. 17.54
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Lars Sĝrensen, IA,
Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq.
Anders Nilsson, Atassut, siunnersuuteqartoq:
Siunnersuutinni siullermi
oqaatigaara, tassa sanaartornermut tunngasortaa immikkoortumut siullermut
ilanngunneqassasoq. Taavaalu siunnersuutigisannut Naalakkersuisut
akissuteqarput. Tassanilu taanna issuaavigissavara, tassa oqarmata
sanaartugassanik missigersuutit tulleriaarinerusinnaasullu allat
avissaartillugit oqallisigineqartalissasut. Tassa ukiuni aningaasaliiviusussani
pineqartuni nunatta karsiata isertitassaanut ingerlanneqarnermullu
aningaasartuutissanut ataatsimut ilisimasassat naliliinerillu
saqqummiunneqanngitsut.
Taamatut
aaqqissuunneqartariaqanngilaq, tamannalumi aamma eqqarsaataasimanngilaq. Upernaakkut
katersuunnermi aningaasanik inatsisip ukiuanik aningaasanik ( )ilassutissatut
akuersissuteqartariaqartassaaq.
Taamaattumik sanaartornermut
tunngasortaa upernaakkut katersuunnermi suliarineqartussaq aningaasanut
inatsimmit atuuttumit aallaaveqassaaq, aammalu aningaasanik inatsimmi atuuttumi
ingerlatsinermut tunngasortaa akuersissutigineqareernerata kingorna sinneruttut
aallaavigalugit ingerlatsinermut tunngasortaa siuliani ukiakkut
katersuunneranni akuersissutigineqariissaaq.
Sanaartugassatulli
akuersissutigineqartut ilassutitut akuersissutaassapput, taamaalillutillu
ilassutissatut akuersissutitut isikkulerlugu upernaakkut katersuunnermi
inatsisip akuersissutigineqareernerata kingorna,
aallarnisarneqarsinnaanngorlutik.
Taamaaliornikkut sanaartugassat
akuersissutit tassaassapput ilassutit akuersissutit aallarnisaanermut sanaartugassat
pilersaarusiorneqarnerannut suliariumannittussarsiuussinernullu ukiup sinnerani
atorneqartussat. Sanaartornertavissaali ukiunut missigersuusiorfiusunut tulliuttunut inissinneqassalluni.
Tamannali naammanngilaq. Sanaartornermummi aningaasaliissutit aningaasanik
inatsimmiit peerneqaqqeratarsinnaapput, taamaattumik siunertamut
naleqquttuussaaq, sanaartornermut aningaasaliissutit aningaasanut inatsimmit peerlugit aningaasanut inatsimmi
akuersissutigineqarnerani ilutigalugu sanaartornermut aningaasaateqarfimmut
nuukkaanni.
Taamaalilluta aningaasat
akuersissutit aningaasanut inatsimmi naatsorsueriaatsimi atuuttumit
illikartillugu sanaartornermi aningaasaateqarfimmut inissinneqartalissapput.
Sanaartornermullu aningaasaateqarfia, taanna ukiup nikinneranut
sanaartornermilu nammanneqarsinnaasoq naleqqussarneqarsimassaaq. Taamaattumik
siunersuutigeqqissimasaraluara tuniartippara Inatsisartunullu
aalajangiisussatut imatut siunnersuuteqarlunga:
suleqatigiinnik pilersitsinissaq
tulliani taagorneqartuni sinniisaannik inuttalersugassaasoq. Tassa
Naalakkersuisunit, KANUKOKA-mit, SIK-mit; Kalaallit Nunaani Sulisitsisut
Peqatigiiffiannit aammalu Inuit Nunaanni suliffiutillit Kattuffiannit.
Nunatta Karsianit Sanaartornermut aningaasaliissutit
pillugit ajornartorsiutaasut suleqatigiit misissuiffigeqqissavaat. Tamatumani siunertaassalluni ukiup
nikerartuunerani sanaartornermilu nammanneqarsinnaasut naleqqussakkamik
aningaasanik akuersissutigineqariaatsimik siunnersuusiornissaq. Matumani
pingaartumik eqqarsaatigineqassalluni piffissaq akuersissutiginniffik, aammalu
aningaasat akuersissutigineqartut sanaartornermut aningaasaateqarfimmi
nuunneqartalernissaanut siunnersuut. Taamaalillutik aningaasat sanaartornermut
atugassatut akuersissutit Inatsisartut aningaasanik inatsisip ukiup
ingerlanerani kaaviiaartinneqarnerani kaaviiaartinneqarnerani
peerneqqassallutik.
Suleqatit nalunaarusiornerat
tunngavigalugu ajornartorsiutit Inatsisartut nutaamik suliarineqaqqissaaq.
Ilassutitut oqaatigisinnaavara
suliffeqarnikkut politikki pillugu ungasinngitsukkut Qaqortumi
isumasioqatigiinnermi SIK-p siulittaasua siunnersuutinnut, assigiinngitsunut
siunnersuuteqarnerani siunnersuut una malitsitut taaneqarsinnaapput.
Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Aallaqqaasiullugu oqaatigissavara
Anders Nilsson-ip siunnersuuteqarnermigut sanaartornermut tunngasuni
aningaasaliissuteqariaatsip allanngortinneqarnissaa kissaatigimmagu. Tamannalu
tunngavigalugu siunnersuutigalugu sanaartornermut aningaasaliissutaasartut
pitsaanerusunut atorneqarsinnaanersut misissorneqassasoq.
Taamaattumik Naalakkersuisut
sinnerlugit kaammattuutigissavara, Anders Nilsson-ip siunnersuutigisaatut
suleqatigiissusiliortoqarnissaa akuerineqassasoq.
Suleqatigiisitap sulineranut
atatillugu Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat, sanaartornermut
aningaasaliissutaasartunik Naalakkersuisut Inatsisartullu Naalakkersuinikkut
nakkutilliinerat annikillisinneqassanngitsoq.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Siullermik maluginiaqqulaassavara
agguaanneqareersimappata Siumuminngaanneersut pappialat taakkua
puiuinnassavasi. Tassa siunnersuuteqartup tunuartitsinngikkallarnerani taakku
piareersimasuutigingaluaratsigit.
Uani Anders Nilsson-ip oqaluuserisassanngortitamini
allannguilluni suleqatigiititaliortoqarnissaanik innersuussuteqaataa
Naalakkersuisuninngaanniik Inatsisartunik kaammattuutigineqartoq Siumumiit
isumaqatigalutigu taamatut ingerlanneqarnissaa inassutigaarput.
Perter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:
Siunnersuut, aamma uagut
oqaatigeqqaalaarlara oqaatsitsinnik agguaassassaqanngilaq, aamma tassa
siunnersuut siulleq aallaavigalugu oqaasissiorsimagaluaratta, taamaalillunga
nakussutiinnassavara.
Siunnersuut tunngavimmigut soqutiginaateqarpoq,
tassami apeqqut taannarpiaq arlaleriaqaluta maani oqallisigisarsimavarput.
Sanaartugassanik kinguartitsineq kingunipiloqartarmat suliassaqartitsinermut
allarpassuarnullu, kisianni tupiginngitsoorsinnaanngilarput
ajornanngippallaarmat siunnersuut nassiuteriigaq oqaluuserisassanut
ikkuteriigaq, Naalakkersuisut akissutaat takullugulu tunuartillugu allamillu
siunnersuuteqarluni. Soorlu taamaattoqartussaanngikkaluartoq.
Kisianni tassa taamaakkaluartoq
siunnersuut soqutiginartipparput, aammalu siullermilli oqaluuserisassaneeqqaarmat,
tassa massakkut siunnersuuteqartup siunnersuutigisaa aamma uagut
inassutiginiarsimagaluarparput suleqatigiissitamik pilersitsisoqassasoq,
siunnersuuteqartup peqataasussat taakkartugai inuttaliullugit. Taamaattumi Naalakkersuisut
akissutaanni siunnersuummik isumaqataaneq isumaqatigaarput.
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Aallaqqaatigalugu Inuit Ataqatigiit
ilisimatitsissutigissavarput Inatsisartunut ilaasortaq Anders Nilsson-ip oqaluuserisassatut
siunersuutimisut 16.september 1998-imut ullulerlugu nassiussimasaa matumuuna
oqaaseqarnitsinni tunngavigissagatsigu.
Soorunami arajutsisimanngikkaluarparput
siunnersuuteqartoq 13.oktober 1998 ullulikkaminik oqaluuseritikkusutani allanngortillugu
nassiussaqarsimasoq. Tamanna pisimavoq siunnersuutigisaminut 16.sept.1998-imut
ullulerneqartumut Naalakkersuisut akissuteqaatiginiagaat atuareerlugu
siunersuuteqartup pingaarnertut paasisimammagu, siunnersuutigisani
Naalakkersuisunit tapersersorneqanngitsoq.
Periuseq tamanna Inatsisartunut
oqaluuserisassanngortitsisarnerni maannamut atorneqanngilaq aamma
qaquguluunniit atorneqalissasoq Inuit Ataqatigiit kissaatiginngilaat.
Nunatsinni ingerlatsinermi najoqqutassat
malillugit ukiut tamaasa oktoberip naanerani ukiumi tullermi Inatsisartut
aningaasanut inatsisissaat akuerineqartussaavoq.
Aningaasanut inatsit pingaarnertut
marlunnik immikkoortortaqarpoq tassalu;
-ingerlatsinermut aammalu
-sanaartugassanut
1999-imut aningaasanut inatsisissatut Naalakkersuisut
siunersuutaannit ingerlatsinermut 3.8 mia-tit sanaassanullu 600.mio.koruunit
aningaasartaliuunneqarsimapput.
Ullumikkumut periuserineqartumut
innuttaasut,Inatsisartut, Kommunit aammalu sanaartornermut ingerlataqartut
misilittagaat unnersiutissaanngitsut arlaqarput soorlu makkuusut:
- sanaassatut pilersaarutaasut
piffissaliuuneqartup iluani tamakkerluni piviusunngortinneqartan nginnerat
- sanaartugassatut
aningaasaliiffigineqartut amerlanersaasa ilimagisamit akisunerusarnerat
- sanaartukkat pitsaassutsimikkut
naatsorsuutigineqartumit nakkaganerusarnerat, tamatumalu kingunerisaanik
piaarnerusumik iluarsaqqittariaqarneranut aningaasaliisariaqartarnerit.
Ukiut tamaasa oktoberip naanerani
taamaallaat ukiumut tullermut sanaassat suunissaanik, qanorlu
aningaasaliiffigineqarnissaanik aalajangersaasarpugut soorlulusooq
aasaajuaannartumi nunaqartugut.
Aningaasaliussat torernerusumik
aqunneqartariaqarnerat sanaartukkat pitsaanerunissaat, akikinnerunissaat
aalajangikkallu najoqqutaralugit naammassineqarnissaat inuiaqatigiit piumasarimmassuk
Inuit Ataqatigiit arlaleriaqaluta saqqummiuttarparput, ukiunut arlaqartunut
sanaartugassatigut pilersaaruteqartariaqarneq.
Nunatta immikkoortuini pisariaqartitsinerit
annertussaarusunnerillu suuneri Inatsisartut Kommunit suleqatigalugit
ilisimasariaqarpaat. Susassaqarfiit ataasiakkaat pisariaqartitaat aqaguinnaanngitsumik
qanoq tulleriinnilertariaqarneri ilisimasariaqaratsigu, Inatsisartunut ilaasortap Anders Nilsson-ip
siunnersuutaanik Naalakkersuisut imasiallaannaq akuersaannginnerat Inuit
Ataqatigiit eqqortuliornerusorinngilaat.
Sanaartugassat siusinnerusukkut
aalajagiiffigineqartalernerisigut,
sanaartornermik ingerlataqartut mikinerit nunaqavissuunerusut
ataatsimoorlutik angisuunut unamminissaannut periarfissarissaarnerulersissinnaagivut
qularinnginnatsigu siunnersuut tamakkiisumik Inuit Ataqatigiinnit tapersersorparput,
ullumikkutummi periuseqartilluta mesterit mikinerusut peqataanissaannut
periarfissaqartinngingajalluinnartarpavut. Tamanna Inatsisartut
siunnerfigisariaqanngikkaat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.
Aamma Naalakkersuisut akissuteqaamminni
oqarnerat, ukioq manna sanaartugassat amerlanerujussuanngooq aaqqiiviginiarlugu,
upernaaq ataatsimiinnermi nutaamik tulleriiaarisariaqarsimaneq
piviusunngortittariaqarsimallugu eqqortuunngilaq. Ukioq mannami
Aningaasaqarnermut Ataatimiititaq, Inatsisartuni immikkorluinnaq
piginnaatittariaqarsimavarput, sanaartugassatut siorna naammassinngitsuukkat
ilanngullugit, milliardit pallillugit annertutigilersimasut Naalakkersuisut
upernaakkut ataatsimiinnermiluunniit tulleriaarsinnaasimanngisaat
isumageqqullugit.
Taamaattumik ullumikkutut periuseq
ilaatigut Kommunit aningaasaleeqataaffigisamik pilersaarutaasut eqqortillugit
sananeqartarnissaanut kissaatigisaannut naapertuutinngitsoq, aammalu
sulisitsisut oqarnerattut, sanaassatut aningaasaliiffigisat
akisunerulernerannik nassataqartoq qimanneqartariaqarmat Inuit Ataqartigiit siunnersuutigaat
sanaassatut pilersaarutaasartussat, tassalu sanaassatut pilersaarutit 85%-iisa
missaasa upernaakkut ataatsimiinnermi aalajangersaaffigineqartarnissaat,
sinnerisalu 15%-iisa missigisa ukiakkut ataatsimiinnermi ingerlatsinermut
aningasartuutissat akuersissutigineranut atatillugu, nalimmassaanermut
atorneqartussatut aalajagiiffigineqartarnissaat taasinikkut
aalajangerneqassasoq.
Qularinngilarput tamatumuuna ukiumut
tulliuttumut sanaartugassatut aningaasaliiffigineqartut eqqortumik naammassineqartalernissaat
anguneqassasoq, aammalu tamatumuuna sanaartornermi ingerlataqartut
peqataanerunissaminnut periarfissinneqassasut.
Naggataatigut aningaasanik
inatsisiliortarnermi Naalakkersuisooqatigiit ukiuni kingullerni
malinnaasinnaariartornerattut taaneqartariaqartut oqaaseqarfigilaassavarput.
Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerini
aalajangersimasumik oqaluuserineqartartut ilagaat, aningaasarsiornikkut
ingerlatsinermut nassuiaat. Taassumap oqaluuserinerini Inuit Ataqatigiit
aningaasaqarnikkut ingerlatsinermik naliliisarput, tassanngalu
ingerlariaqqinnissami pingaartitaminnik nalunaaruteqartarlutik.
Oqallinnerlu taamaattoq isumaqassappat,
naatsorsuutigisariaqarpoq Inatsisartunut partiit isummamissut saqqummiutaat
Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissamik siunnersuusiornerminni
qiviallaasarsimassagaat. Siusinnerusukkut qinigaaffiit eqqarsaatigalugit
periuserineqarsimavoq Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissamik
siunnersuusiornerminni aningaasat agguaanneqarnissaannut sinaakkusiussassatut
eqqarsaatitik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut aasarissinerani
saqqummiuttarlugit. Ajuusaarutigeqisatsinnik periuseq tamanna ullumikkut
atorneerulluinnarsimavoq, atorneqarunnaaginnanngilaq.
Naalakkersuisooqatigiimmi aningaasanut inatsisissamut siunnersuusiornerminni
ileqquliussimavaat, siunnersuusiamik Inatsisartut ataatsimiilivinnerani aatsaat
naammassinnittarneq.
Naammassinnittarneq oqaaseq atussallugu
ilumuuinngikkaluarpoq, ilami aningaasanut inatsisissatut siunnersuutertik Inatsisartunut
saqqummiutiinnariarlugu aappassaaneerlugu oqaluuserinissaanut
allannguutissatut siunnersuutitik amerlasoorujussuit taamannak millioninik
aningaasartallit saqqummiutillaaraat.
Inatsisiliorneq taamatut atugassaqarluni
ingerlanneqartoq tutsuiginanngilaq, ileqquliunneqartariaqanngimmallu Inuit
Ataqatigiit ilungersorlutik partiinut allanut tamanna aamma eqqumaffigeqquaat.
Massakkullu taasissutissatut
siunersuutigisarput ataatsimiinnermut aqutsisumut tunniussassara ima
oqaasertaqarpoq:
Inatsisartut suleriaasianni ' 43 toqqammavigalugu, taasissutigineqartussatut
Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat imaattoq:
Inatsisartut isumaqarunik sanaartugassatut
aningaasaligassat ilaasa pilersaarutaasut 85%-iisa missaat Inatsisartut
upernaakkut ataatsimiinneranni sinnerisalu 15%-it missaasa ukiakkut
ataatsimiinnermi aalajagiiffigineqartassasut Inatsartut oqaluuserisassamut
tullermut ingerlaqqipput.
Otto Steenholdt, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Oqaatigissavara erngiinnaq taasisussaagatta
Inatsisartunut ilaasortat maannga inimut isaaqqullugit.
Maanna atuanngilara tunniussaa
taasissutissattut, kisianni naggataatigut taasissutigineqassasoq
nalunaarutigalugu.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Siullermik ilisimatitsissutigissavara
siunersuut siulleq oqaaseqarfiginiarakku, tassami taamanikkulli
suliarereernikuugakku igiinnarneqarsinnaanngimmat.
Inatsisartunut ilaasortap Anders
Nilsson-ip siunnersuutaa Kattusseqatigiit tunngaviatigut isumaqatigaat.
Naluneqanngilarmi ukiut tamarluinnaasa sanaartornermut kinguaattoorutaasartut
ilaatigut 100 mio.-it sinnerlugit amerlassuseqartarmata. Taamaattumik
ajornartorsiut qaangerniarlugu arlalitsigut iliuuseqartoqarnissaa
pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Tassami siunissaq isiginerullugu sanaartugassat
pilersaarusiorneqartarnissaat pisariaqarluinnarpoq aammalu ajornartorsiut
qaangerneqassappat pilersaarutip naapertorlugit aningasaliissutit
kingusinaanngitsumik akuersissutigineqartarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq.
Maluginiarpara Inatsisartunut ilaasortap
Anders Nilsson-ip siunnersuutaa tusagassiutitigut saqqummiunneqaqqaarmat,
ilaatigut Sulisitsisut Peqatigiiffianiit oqaatigineqarmat, Nilsson-ip
siunnersutaa ilaatigut 100 mio.-inik arlariinnik sanaartornerup iluani
sipaaruteqalernermik kiguneqarsinnaasoq. Tamanna Naalakkersuisunit
misissorneqarsimanerluni ?
Sanaartornermut aningaasaliissutit
piviusunngortitsisarnerlu ullumikkut imminnut naapertuutin ngillat.
Taamaattumik pissutsit taamaattut iluarsineqarnissaat pillugit Inatsisartunit
ukiut tamaasa Naalakkersuisunut
kaammattuutigineqartaraluit maannamut Naalakkersuisunit naammassineqarsinnaasimanngillat.
Inatsisartunut ilaasortap Anders Nilsson-ip apissutsinik iluarsiisinnaasorinartumik
siunnersuuteqarnera pissusissamisoorpoq.
Taamaattumik isumaqarpunga siunnersuut
piviusunngortinneqassappat, maannagaaq imaaliallaannaq
oqaatigereertariaqanngitsoq naatsorsuutigineqarsinnaasoq aappaatigut isertitat,
aappaatigullu sanaartugassanut ingerlatsinermullu missigersuutit akornanni
oqimaaqatigiinngitsoqalertassasoq. Tassami sunaluunniit iluarsiniagaq
misilissimanngikkaanni qanoq sunniuteqarsinnaanera amerlanertigut siumoorlugu
oqaatigereerneq ajornartarmat.
Aammami maannakkut missigersuutini
oqimaaqatigiinnginnerit ukiut naalerneri tamaasa, tassa aningaasanut
ilassutitut aningaasaliissutaasartut eqqarsaatigalugit iluarsineqartarput.
Taamaattumik Naalakkersuisut ilaatigut qularpaluttumik assigiinngitsutigut
siunersuutip matumap atuutilersinnaanerata qanoq kinguneqaratarsinnaaneranik
saqqummiussaqarnerat aappaatigooqarsoraara.
Kiisalu aamma Naalakkersuissuniit
siunnersuutigineqartoq aaqqiiniarnermi qularnanngitsumik iluaqutissartaqartoq
takusinnaallugu. Taamaattumik Kattusseqatigiit sinnerlugit inassutigaara suliaq
manna Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaani sukumiisumik
oqaluuserineqassasoq, kisiannili taamaakkaluartoq maannakkut
saqqummiunneqartut tunngavigalugit aamma ajorinagu suleqatigiisitamik
pilersitsisoqassagaluarpat.
Anders Nilsson, Atassut:
Soorunami qujasorujussuuvunga isummat saqqummiussakka tapersersorneqarmata. Inuit Ataqatigiit nassuiaaffigisariaqarpakka sooq aatsaat siunnersuutiga taama kingusitsigisumik saqqummiukkakku, tassa Siulittaasoqarfimminngaanniit oqarfigineqarpunga taamatut pisoqarsinnaasoq, taamaattumik taakkua oqarfigeqqikkumaarpakka taamatut ilioqqissanngitsut.
Aallaqqaammut akissuteqaat Naalakkersuisuninngaanniit pisara naammaginngilara. Amma paasivara Sulisitsisut tungaaninngaanniit nalilersorneqarsimasoq sipaaruteqartoqarsinnaasoq 100 mio.-nit koruunit pallillugit. Kisiannili tamatumap saniatigut ukioq sinnerlugu, marluk pingasulluunniit tikillugit pilersaarusiorsinnaagaanni taava suli sipaarutissat amerlanerusinnaassasut. Taamaattumik isumaqarpunga taamatut akissuteqaammik naammagittaalliuuteqarneq, taavalu aamma siunnersuummik allannguisinnaaneq tassa maannakkut siunnersuutip pitsanngortinneqarsinnaaneranut aallaaviulluarsimasoq, aamma isumaqarluinnarpunga suleqatigiisitaliassat tamanna aamma siunnersuutigineqartumut assigusorujussuarmik Inuit Ataqatigiinni siunnersuutaannut assigusorujussuarmik siunnersuuteqarumaartoq. Taamaalilluni sanaartornermut aningaasartuutissat annersaat upernaakkulli akuersissutigineqarumaartut, aamma isumaqatigiikannertorujussuuvugut.
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:
Siullermik taamatut periuseqarneq Naalakkersuisut akissuteqaataat takusinnarlugu, naammagin ngikkaanni nutaamik siunnersuusioqattaarneq, uagut taanna inassutigerusunngilarput atorneqalissasoq. Inatsisartunut ilaasortaq Anders Nilsson kukkussutigineraa Siulittaasoqarfiulluunniit kukkussutigineraa uagut taanna isummerfiginngilarput, kisianni periutsip taassumap atorneqannginnissaa tikkuaannarparput.
Aamma nassuerutigissavarput, siullermik taanna 16. september oqaaseqarfigissallugu piareersaratsigu, taamanikkut uaguttaaq siunnersuuteqalersaarsimagaluaratta, allareerlugu siunnersuuteqa
reeraluaratta suleqatigiissitaliortoqassasoq Anders Nilsson massaakkut aappassaaneerluni siunnersuuteqarnermini taakkarsugai eqqaasinnaanngilakka qarasaasiaminngaanniit peereeratsigu. Taamatungajak inuttalerlugu, taamaammat taasissutissatut siunnersuutigisarput matumuuna tunuartillugu suleqatigiisitaliornissaq isumaqatigalugu oqaatigissavarput.
Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:
Partiit tamarmik Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut qujavugut.
Qularnaatsumik Inuit Ataqatigiit tunuartitsinermikkut allannguutissatut fravĉrdagsordning-imut tunngatillugu, tassani tunuarteriarmassuk taava partiit tamarmik Kattusseqatigiillu, ullumikkut eqqartukkatsinnut tamarmik isumaqatigiipput. Taamaattumi tamanna nuannaarutigaara. Aallaqqaammut Siumut Atassullu kiisalu naggataatigut Kattusseqatigiit amerlanerussuteqarluartut siunersuummut akuersaartut, kisianni tamarmik maannakkut maani inimi isersimasut tamakkivillutik siunnersuummut akuersaarmata nuannaarutigaara.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassap immikkoortup 59-ip suliarineqarnera naammassivoq.
Oqaluuserisasaq naammassivoq.