Oqaluuserisassani immikkoortoq 58 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq 30.september 1998
nal. 14.58
Oqaluuserisassani immikkortoq 58.
Pingasunngornikkut apeqquteqaat:
Inatsisartunut ilaasortap Finn Karlsen
-ip apeqquteqaatigaa nunatsinni meeqqat inuusut
tullu ullumikkut atugaat
pitsaanerulersinneqarsinnaanersut.
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders
Andreassen.
Finn Karlsen, apeqquteqaateqartoq, Atassut:
Inatsisartuni oqaluuserisassamik
siunnersuuteqarsimagaluarpunga kisianni Siulittaasoqarfimminngaanniit
apeqquteqaataannartut saqqummiuteqquneqarsimavoq, tamanna akueriinnarsi-mavara. Taamaammat siunnersuut
saqqummiunniagara atuarnagu allaanerulaartumik, isumaa kisiat assigiffaarippaa,
kisianni oqaasertai soorunami apeqqutinngortillugu saqqummiuttariarakku.
Apeqquteqaatiginiagara aallaaveqarpoq kingullermik Inatsisartuni qinersereernerup kingunin-ngua Inatsisartunut oqaluuserisassamik siunnersuuteqarnikuunera meeqqat inuusuttuaqqallu atugaat pillugit suliniartussamik ataatsimiititaliamik pilesitsisoqarnissaanik imalimmik. Taamanikkut oqaluuserineqarmat isumaqatigiissutigineqarpoq Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuarmut sulinissaanut ilanngunneqassasoq. Ataatsimiititaliarsuullu 1997-mi upernaakkut suliani naammasilllugu Inatsisartunut saqqummiuppaa Inatsisartuniillu akuerineqarluni, aamma tassaniipput meeqqanut tunngasut, ilaatigut inasutigineqarluni ataatsimiititaliamik pilersitsisoqassasoq, taamaammat apeqqutigerusuppara ataatsimiititaliamik pilersitsinissamik inassuteqaat qaqugu pilersinneqassanersoq, neriuutigalugu piaartumik ataatsimiititaliamik pilersitsisoqassasoq, ullumikkummi meeqqat inuusuttuaqqallu atugaat pitsaanngilluinnartutut oqaatigisariaqarmata, sunngiffimmi sammisat aaqqissuussaalluartut pisariaqalivissimasut ullutsinnut naleqqussartariaqalersimammata.
Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:
Inatsisartunut ilaasortaq Finn Karlsen ataatsimiititaliamik nunatsinni meeqqat inuusuttullu atugaannik pitsanngorsaaniartussamik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuuteqarpoq. Tassani ilaatigut innersuussutigineqarpoq tamanna 1995‑imi siunnersuutigineqarsimasoq, siunnersuullu taanna Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuarmut ingerlateqqinneqarsimalluni.
Siunnersuut Inatsisartut Siulittaasoqarfianniit pingasunngornikkut apeqquteqaatitut akisassan-ngortinneqarpoq.
Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup meeqqanut inuusuttunullu tunngasuni makku suliarisimavai kaammattuuteqarfigisimallugillu:
Pinaveersaartitsinermik suliaqarneq, Meeqqap pisinnaatitaaffii, Ulluunerani paaqqinninneq sunngiffimmilu neqeroorutit, Meeqqanik ilaqutariinni allani paarsassanngortitsisarneq, Ulloq unnuarlu meeqqanik inuusuttunillu paaqqinniffiit aamma Meeqqanik inuusuttunillu nakuutilliineq.
Pinaveersaartitsinerup iluani kaammattuutit ersarilluinnartut aallartisarneqareersimapput. Kommunit tamarmik pinaveersaartitsinermi siunnersortinik atorfinitsitsinerminni akissarsiat affaannik tapiiffigineqartarnissaminnik neqeroorfigineqarput, siunnersortillu taakku ingerlaavartumik PAARISA‑mit pikkorissartinneqartarnermikkut pisinnaasaqarnerulersinneqartassallutik. Pinaveersaartitsinermik ingerlatsisoqarnissaa Naalakkersuisut tulleriiaarinermi assorujussuaq pingaartippaat.
Aammattaaq kommunini tamani meeqqanut inuusuttunullu tunngasuni oqartussat assigiin-ngitsunik suliallit suleqatigiinnissaat inatsisitigut piumassaqaataavoq. Kommunini tamani ilaqutariinnut siunnersortinik ilinniartitsisoqarlunilu atorfinitsitsisoqarnissaa kommuninilu tamani angajoqqaanik pikkorissartitsisoqartarnissaa kaammattuutigineqarsimavoq. Ilaqutariinnut siunnersortinngorniarneq massakkut ilinniartitsissutaanngilaq, kisianni siunnersortit Danmarkimi ilinniaqqinnissamik kissaateqartut annertuumik tapersersorneqartarput. Kisianni sulianik ingerlatsisut pigineqareersut annertunerusumik ilinniartinneqatarnissaat ilinniaqqittarnissaallu kiisalu siunnersuinikkut ikiorserneqartarnissaat annertunerusumik anguniarneqartariaqarpoq, taamaaliornikkut suliassaqarfimmik taassuminnga ingerlatsinissaminnut tunngavissarissaarnerulersinnaaqqullugit.
Meeqqap pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit suliassaqarfimmi tassani kommunini isumaginninnermik sulinerup ilinniartitsinikkut pitsaanerulersinneqarneratigut pisinnaatitaaffiit taakku qulakkeerneqarsinnaasut tikkuarneqartareerpoq. Tamanna Naalakkersuisut isumaqatigisorujussuuaat. Kommunit ingerlatsiveqarfiini suliassaqarfiup taassuma tulleriiaarinermi pingaartinneqarnerulernissaa pillugu Naalakkersuisut kommuninik oqaloqatiginnittussaassapput, taamaaliornikkut ilinniaqqinnissamut annertunerusumillu ilinniarnissamut periarfissat pilersinneqarsinnaaqqullugit.
Suliassaqarfik taanna suliaralugu oqimaakuluttuuvoq, taamaattumillu sulianik ingerlatsisut ingerlaavartumik siunnersorneqartarnerat ingerlanneqartariaqarluni. Suliassaqarfimmi tassani ulluinnarni sulinermi sulianik ingerlatsisut, ulloq unnuarlu paaqqinniffiit, nunap immikkoortuini immikkoortortaqarfiit pinaveersaartitsinermilu siunnersortit akornanni suleqatigiinnermik pilersitsisoqarnissaata kissaatiginartinneqarnera kommuninut oqaatigineqareerpoq. Matumani taamatut kissaateqarneq eqqortinneqassappat soorunami qitiusumit allanngortiterisoqarlunilu nukissanik tunniussisoqassaaq.
Ulloq unnuarlu paaqqinninneq ilaqutariinnut allanut inissiisarnerup aamma ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ilaatinneqarfiat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiornissaq siunertaralugu sammineqalerpoq. Pisariaqartinneqartutut amerlatigisunik inissaateqannginneq ajornartorsiuterujussuuvoq. Ajoraluartumik paasineqarpoq meeqqat inuusuttullu ulloq unnuarlu paarineqarnissamik pisariaqartitsisut isumagineqarnikkut sumiginnagaanerup kingunerisaanik ima annertutigisunik ajornartorsiuteqartartut, allaat katsorsarneqarnissamik pisariaqartitaat ulloq unnuarlu paaqqinniffinnit angummaffiginiarneq ajornakusuulersimallutik. Tassani tarnip pissusiinik ilisimasalimmiik atorfinitsitsisoqarsimavoq. Manna tikillugu misilittagaalersut katsorsaanermi paaqqinniffinnilu sulisut eqqarsaatigalugit pitsaasuusimapput.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffinnik ineriartortitsinerup ilaanut peqatigitillugu ilaqutariit inissiivigineqartartut paaqqinniffinni ilinniartinneqarsinnaalissallutillu ilisimasassanik assigiinngitsunik pissarsisinnaalissapput. Najukkani paaqqinniffeqanngitsuni nunap immikkoortuini immikkoortortortaqarfiit kommunillu suleqatigiillutik suliassaq taanna ingerlatissagaat takorloorneqarsinnaavoq.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumaginninnermi siunnersortinik atorfinitsitsineq suliassamik taassuminnga ingerlatsinissamut periarfissat aamma ilagaat.
Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik/PAARISA 8. september 1998‑imi ulloq naallugu oqallitsitseqqammerpoq, una qulequtaralugu: AMeeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit/Meeqqat Ombudsmandiat nunatsinni pisariaqartinneqarpa?@ Tamatuma kingunerisaanik suleqatigiissitaliamik pisortaqarfiit/oqartussaqarfiit assigiinngitsunik suliallit ilaasortaaffigisaannik, Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik/Meeqqat Ombudsmandiannik pilersitsinissamut inassuteqaasiortussamik Naalakkersuisut pilersitsipput. Taamatut kissaateqarneq meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfiup ukkatarineqarnerunissaanik Naalakkersuisut kissaateqar nerannik takutitsisuusutut isigineqassaaq.
Meeqqanut inuusuttunullu tunngasut ataatsimut isigalugit misissuiffigalugit allanngortiterivigineqarnissaat kissaatiginartuullunilu pisariaqarpoq, taamaattumillu suleqatigiissitaliap Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik imaluunniit Meeqqat Ombudsmandiannik pilersitsisoqarnissaa pillugu nalunaarusiaminik saqqummiussinissaa Naalakkersuisut soqutigalugu utaqqivaat.
Kaammattuutit Inatsisartunit ilalerneqartut sunngiffimmut tunngasuni inatsisitigut tunngavigisat nutarneqarnissaannut tunngaviussapput. Kaammattuutini aamma aallaavigineqarpoq kommunit suliamut tunnganerusumik suliaqarsinnaanermut periarfissinneqarnissaat. Taamaaliornikkut isumaginnermut sunngiffimmullu tunngasut pitsaanerusumik ataqatigiissaarneqarnerat qularnaarneqarsinnaavoq, meeqqanut inuusuttunullu sammisumik suliniuteqarnernut iluaqutaasinnaasumik.
Taamatut Naalakkersuisut akissuteqarput, ilanngullugulu ilisimatitsissutigissavara, meeqqat inuusuttullu pillugit suliniuteqarnitsinni Naalakkersuisuisoqarfiit pingasut attuumassuteqartut qanimut suleqatigiilluta aallartikkatta, tassa peqqinnissaqarfik, KIIP-i uagullu isumaginninnermut tunngasunik suliaqartugut.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Kissaatigissavara maani oqalunnermut piffissarititaasup ataqqineqartarnissaa, aamma Naalak-kersuisut tungaaniit, maannalu apeqquteqartoq oqaaseqaqqissaaq.
Finn Karlsen, (A) Apeqquteqartoq:
Siullermik akissuteqaatinnut qujanaq,
kisanni oqaatigissavara akissuteqaatip ilarujussua isummannut
naleqqutsissinnaanngivikkakku, tassa akissutigineqarput isumaginninnermut
tunngasut, uanga isumaga unaagaluarpoq ataatsimiititaliamik pilersitsissasugut,
allaat meeqqanit inuusut-tuaqqanillu ilaasortaaffigineqarsinnaasumik,
taamaasilluni meeqqaat inuusuttuaqqallu sunngiffimmi sammisaat qaninnerusumik
suleqatigiissutigineqarsinnaallutillu paasisaqarfigineqarnerusinnaagaluarnerat
eqqarsaatigalugu taamak siunnersuuteqarnikuuvunga.
Naggataatigulli oqaatigissavara PAARISA
ilisimatusarnermullu pisortaqarfik suleqatigiillutik pilersitsiniarsimanerat,
misissuinerat, meeqqat pillugit siunnersuisoqatigiimmik, meeqqat ombudsmand-iannik,
taanna pissangallunga utaqqissavara qanoq inerneqarumaarnersoq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat,
Ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Tassalu ullumikkut apeqquteqaat
taamaalilluta naammassivarput, taavalu aamma ullumikkut oqaluuserisassagut
tamakkerlugit.
Oqaluuserisaq naammassivoq.