Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 18-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 26.oktober 1999 nal. 14.40

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 18.

 

Inuussutissarsiummik Ingerlataqartunik Nalunaarsuiffik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

(Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq)

(Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq)

Aappassaaneerinninneq.

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Anders Andreassen, Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliami siulittaasoq:

Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaanit isumaliutissiissut saqqummiutissavara.

Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata tusarniaanernit akissutit Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutip uuma saqqummiunneqarnera sioqqullugu oqartussaasunit kattuffinniillu il.il. pissarsiarisimasai siunnersuutip suliarinerani atugassamisut pissarsiarisimavai.

Aammattaaq Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq saaffigisimavaa, taamaaliornikkut paasiniarlugu inatsisissatut siunnersuut nalunaarsuutit pillugit inatsisinut allanut naleqqiullugit ajornartorsiutitaqarsinnaanersoq.

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap tassunga atatillugu immikkut eqqumaffiginiarsimavaa paasissutissat tunngaviusut Pisortat ingerlassaat pillugit inatsimmi ilaatinneqartutut ittut, soorlu inuit ataasiakkaat pillugit paasissutissat, inatsisissatut siunnersuummi paragraf 8-mi ilaanersut.

Naalakkersuisuni ilaasortap akissutaa isumaliutissiissummut uunga ilanngussatut ilaatinneqarpoq.

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap inassuteqaataa: Inatsisissatut siunnersuummi siunertarineqarpoq inuutissarsiummik ingerlataqartunik nalunaarsuiffiliornikkut pisortani oqartussaasut taamatullu aamma namminersortut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit pillugit tunngaviusunik paasissutissanik assiginngitsunik pissarsiniarneranut oqalisaanneqarnissaat. Tamatumunnga peqatigitillugu siunnersuutip inuussutissarsiornermut suliffeqarnermullu tunngassuteqartut kisitsisitigut paasissutissiorneqartarnerini tunngavissat pitsaanerulersissavai.

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap maluginiarpaa tusarniaanermi akissutisiat Kalaallit Nunaanni Inuussutissarsiummik Ingerlataqartunik Nalunaarsuiffeqalernissap pisariaqartinneqarnera ilimanaateqartikkaat.

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup siunnersuut taperserpaa. Inatsisissatut siunnersuutip aaqqissuussaanermigut ilusaanut tunngatillugu Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap maluginiarpaa inatsisissatut siunnersuut arlalitsigut pitsaangitsortaqartoq. Tassunga tunngasumik nassuiaat ersarinnerusoq isumaliutissiissummut uunga ilanngusatut ilaatinneqarpoq.

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa, taakku aaqqiivigineqarnissaat siunertaralugu allannguutissatut siunnersuutit pisariaqartut saqqummiuteqqullugit.

Ataatsimiititaliami ilaasortaaput Anders Andreassen, Siumut, Ataatsimiititaliap siulittaassua, Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit,

Lars Karl Jensen, Siumut,

Otto Steenholdt, Atassut,

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Inuussutissarsiummik Ingerlataqartunik Nalunaarsuiffik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pillugu Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiisssutaa Naalakkersuisut tiguaat, tassungalu atatillugu siunnersuummik ilassinnilluarsimaneranut qutsavigalugit.

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuutip nalunaarsuiffiit pillugit inatsisinut allanut sanilliullugu ajornartorsiutaasinnaanera paasiniaqqusimavaa. Pingaartumillu paasissutissat tunngaviusut inatsisissatut siunnersuummi § 8-imiittut Pisortani oqartussaasut nalunaarsuiffii pillugit inatsimmut ilaatinneqarnersut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamit eqqumaffigineqarpoq.

Nunatsinni inatsit atuuttoq tassaavoq Pisortani oqartussat nalunaarsuiffii pillugit inatsit nr. 294, 8. juni 1978-imeersoq. Tassanilu allassimavoq nalunaarsuiffiit inummut tunngassuteqartunik imaqartut atorneqalinnginnerminni maleruagassiuunneqassasut. Maleruagassat taamaattut, aalajangersakkanik nalunaarsuiffiup imarisaanut, atorneqarneranut toqqortarineqarneranullu tunngassuteqartunik imaqartut, Nalunaarsuiffinnik nakkutilliisoqarfimmit akuerineqarsimasussaapput, taassumalu nalunaarsuiffiup akuerineqarsinnaaneranik paasiniaanermini nalunaarsuiffik inatsisinik atuuttunik unioqqutitsinnginnersoq aamma misissortarpaa.

Nalunaarsuiffinnik nakkutilliisoqarfiup peqqussutigisinnaasai, paasissutissat pissarsiarineqartarnerannut, paasissutissat ingerlateqqinneqartarneri pillugit aalajangersakkanut imaluunniit paasissutissat isumannaatsumik toqqortarineqarnerinut tunngassuteqarsinnaasut nalunaarsuiffimmut maleruagassaritinneqartunut ilanngullugit atuutsinneqalissapput, taamalu inatsisissatut siunnersuummut imminni attuumassuteqaratik.

Aamma oqaatigineqarsinnaavoq Inuussutissarsiummik Ingerlataqartunik Nalunaarsuiffik pillugu inatsisissatut siunnersuut Danmarkimi inatsit tassunga assingusoq aallaavigalugu ilusilersorneqarsimammat, soorunami Kalaallit Nunatsinni pissutsinut naleqqussarlugu, allannguutitalerlugu.

Aammattaaq oqaatigineqarsaaq siunnersuutip Naalagaaffiup Sinniisuanut, tusarniaassummik Ministeriuneqarfimmut kiisalu Inatsisinik Atortitsinermut Ministeriaqarfimmut ingerlatitseqqissimasumut tusarniaassutigineqarsimanera. Taakku arlaannaataluunniit nalunaarsuiffiup pilersinneqarnissaa eqqarsarnartoqartinngilaa, Inatsisinilli Atortitsinermut Ministeriaqarfiup naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni sullissiveqarfii danskit inatsisaannit pineqarnerat aalajangiusimavaa.

Isumaliutissiissummut ilanngussakkut inatsisissatut siunnersuutip ilusilersorneqara pillugu ataatsimiititaliaq qassiinik oqaaseqaateqarpoq.

Naalakkersuisut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutai misissuataarpai Ataatsimiititaliarlu isumaqatigalugu.

Tamatuma saniatigut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq ilusilersuinermut tunngassuteqarnerusunik oqaaseqaateqarpoq allaqqinneranilu iluarsineqarsinnaanerat oqaatigalugu. Oqaaseqaatit tassaapput ilaatigut isikkuanut tunngassuteqartut, kiisalu kalaallisuuani §§ 2, 3, 4, 8 aamma 10-imi kisitsisit kukkuneqarsimanerannut tunngassuteqartut.

Tamakku kiisalu ilusilersorneranut tunngassuteqartut allat isumaliutissiissummi taaneqartut allaqqinneqarnerani iluarsineqassapput.

Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa aallaavigalugu Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfiup allannguutissatut siunnersuutit ilanngunneqarsimasut ilanngullugit siunnersuut Inatsisartunut aappaassaaniigassanngortippaa.

 

Pâviâraq Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Inuussutissarsiummik ingerlataqartunik nalunaarsuiffik pillugu Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Siumumiit oqaatsigut innersuussutigalugit naatsumik Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaanut imaattumik naatsumik oqaaseqassaagut.

Siumumiit maluginiarparput Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq tamakkiisumik isumaqatigiittoq siunnersuut tapersersorlugu, taamaatorli Siumumiit aamma maluginiarparput Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq siunnersuutip aaqqissuunneqarneranik arlalitsigut ippinnartoqartitaqartoq, taakkulu ippinnartinneqartut pillugit Naalakkersuisunut kaammattuutigigaat aaqqiivigineqarnissaat siunertaralugu allannguutissatut siunnersuutit pisariaqartut saqqummiuteqqullugit.

Siumumiillu maluginiarparput Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutai Naalakkersuisut isumaqatigigaat, kiisalu inatsisip ilusilersorneranut tunngassuteqartut allat isumaliutissiissummi taaneqartut allaqqinneqarneranni Naalakkersuisunit iluarsiniarneqartut.

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinnissaa isumaqataaffigaarput.

 

Godmand Jensen, Atassutip oqaaseqartua:

Inuussutissarsiummik ingerlataqartunik nalunaarsuiffik pillugu Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut siullermeerneqarnerani oqaaserisimasagut aammalu inatsisissap aappassaaneerneqarnerani allannguutissatut siunnersuutit saqqummiunneqartut taamatut isikkoqartillugit pingajussaaneerneqarnisaminnut ingerlaqqunissaat Atassutip tungaanniit taperserparput.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Matumuuna siullermeerneqarneranut atatillugu Inuit Ataqatigiinniit Inuussutissarsiummik Ingerlataqartunik nalunaarsuiffik pillugu Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut akuersaarlugu nalunaarutigereersimavarput.

Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiisitaliaata isumaliutissiissummini inatsisissami inunnut ataasiakkaanut paasissutissiissuteqartarnermut apeqqutit pillugit aamma atortuulersitsinissamut aporfiusinnaasut pillugit paasissutissanik erseqqinnerusunik ujartuisimammat pissusissamisoorpoq. Tamatuma saniatigut Inuit Ataqatigiit maluginiarpaat, inatsisissap aalajangersakkani ataasiakkaani kalaallisut danskisullu oqaasertalersuinermi iluarsisassat allaqqissaarinikkut iluarsineqarnissaat ilanngullugit inassutigigaat, tamannalu malinniarneqartoq.

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinniit pingajussaaneerneqarnissaanut akuersissutigivarput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inuussutissarsiornermik Ingerlataqartunik Nalunaarsuiffik pillugu Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuumut Kattusseqatigiinniit imatut aappassaaneerneqarnerani oqaaseqarusuppugut.

Siullermeernermi oqaaserisimasagut innersuussutigalugit aammalu Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap maluginiarsimasai kukkunerit amerlaqisut innersuussutigalugit suliap pingajussaaneerneqarnissaanut Kattusseqatigiinniit akuersaassaagut, oqaatigissalluguli ajuusaarnartoq Naalakkersuisut inatsisiliortui taama annertutigisumik kukkuluttorsimammata, suliap immaqa pipallattumik suliarineqarnerata kinguneranik.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasoqarfianni Siulittaasoq:

Taavalu tassa takusinnaasakka aamma malillugit maannakkut allanik oqaaseqartussaqanngilaq. Tassalu maannakkut taasissutigissavarput, tassa matumani sammineqartoq, tassa tassani allannguutissamerngit siunnersuummut ilanngunneqarsimasut ilanngullugit pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinnissaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

25-it, tassa Inatsisartut ataatsimiitarfianni najuuttut tamarmik.