Oqaluuserisassani immikkoortoq 37-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataasinngorneq 25. oktober 1999 nal.15.45
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit, isumaliutissiissumik saqqummiussisoq:
Naatsorsueqqissaartarfik pillugu Inatsisartut inatsissaattut siunnersuut pillugu isumaliutissiissut. Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaani saqqummiunneqartoq.
Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaa suliarinninnermini ukuni-nga inuttaqarpoq:
Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulsen Inuit Ataqatigiit, siulittaasoq.
Inatsisartuni ilaasortaq Per Berthelsen Siumut. Inatsisartuni ilaasortaq
Augusta Salling Atassut. Inatsisartuni
ilaasortaq Ruth Heilmann Siumut. Inatsisartuni ilaasortaq Mogens Kleist
Kattusseqatigiit.
Kultureqarnermut
ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap ulloq 13. september, ulloq 30.
september aammalu ulloq 9. oktober 1999 ataatsimiitarnermini
naatsorsueqqissaartarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
suliaraa.
Kultureqarnermut
ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuutip
suliarineranut atatillugu tusarniaanernit akissutisiat nuutsinneri, aamma
Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisumut paasissutissat
pissarsiarisimavai.
Kultureqarnermut
ataatsimiititaliap aallaqqaatigalugu oqatigissavaa, kisitsisigut
paasissutissiornermi paasissutissanik katersisarnerup
misissueqqissaartarnerullu naalakkersuinikkut kikkunnulluunniit
pituttorsimanngitsumik pisarnissaa, aammalu politikkikkut allaffissornikkullu
aalaja-ngersaasarnissanut pilersaarusiortarnissanullu atugassatut
inuiaqatigiinni ineriartorneq pillugu misissueqqissaartarnissani
paasissutissatigut tunngavissa ingerlaavartumi qulakkeerneqartarnissaat
ineriartortinneqartarnissaallu ataatsimiititaliamik pingaartinneqarmat.
Taamaalliluni
naatsorsueqqissaatarfiup suliamigut naalakkersuinermik suliaqarfinnut pituttorsimannginnissaata
malittarisassiuunneqarnera Kultureqarnermut Ilisimatusarnermullu
ataatsimiititaliamik tamakkiisumik taperserneqarpoq.
Siunnersuutikkuttaaq
naatsorsueqqissaartarfiup inuiaqatigiinnut tunngasunik ilisimatusarnermik
ingerlatsisarsinnaanera malittarisassiuunneqarpoq. Tassunga atatillugu taamatut
periarfissiinerup, kingunerisinnaasai pillugit apeqqutit arlallit
akissuteqarfigeqqullugit Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq
ataatsimiititaliamit qinnuigineqarpoq.
Naalakkersuisuni ilaasortap
ilaatigut paasissutissiisutigaa, naatsorsueqqissaartarfimmut aningaasaliissutip
iluani periutsinik ineriartortitsinissamut naatsorsueqqissaartarfik
periarfissaqareerluni pisussaaffeqareertoq. Ilisimatusarnermik taama ittumik
ingerlatsisoqassappat naatsorsueqqissaartarneq pillugu nutaamik
inatsisiliornissaq pisariaqanngilaq.
Periutsinik ineriartortitsinerup
aamma misissueqqissaagassatut suliassuussutit naatsorsueqqissaartarfimmiit
pisussaaffigineqalersut saniatigut ilisimatusarnermik qanoq annertutigisumik
ingerlaqatarsinnaanermi apeqqutaassaaq, aningaasaateqarfinni avataaneersunit
aningaasanik qanoq amerlatigisunik pissarsisinnaaneq.
Pitsaanngequtaasinnaasut
Naalakkersuisuni ilaasortap tikkuagaa tassaavoq; ingerlaavartumik
kisitsisitigut paasissutissiornerit, tunulliullugit pisortaqarnikkut
allaffissornikkullu nukiit ilisimatusarnermut atorneqarsinnaanerisa
ulorianaateqarnerat. Aammali ilisimatusarnermik ingerlatsinerit
suliffeqarnermilu kisitsisitigut paasissutissiornerit, avissaartinneqarnerisa
suliffeqarfimmi sulisut isumaqatigiikkunnaarnerannik kinguneqarsinnaanerat
aallerinaateqarpoq.
Ataatsimiititaliap tassunga
atatillugu erseqqissaatigissavaa naatsorsueqqissaartarfiup sulinermini
ingerlatsinera siunertatut aalajangersakkat naapertorlugit pinersoq
nakkutigissallugu siulersuisut pisussaammata.
Taamaattuumik ataatsimiititaliap
paasinninnera malillugu ilisimatusarnermik suliaqarnerit
pingaarnerutinneqarnerisigut kisitsisitigut paasissutissiornerup
tunulliunneqannginnerunissaannut, imaluunniit
pingaannginnerutinneqannginnissaannut siulersuisut immikkut ittumik
akisussaaffeqarput. Ataatsimiititaliap ilanngullugu erseqqissaatigissavaa,
siunnersuummut naliginnaasumik nassuiaatit malillugit siulersuisut
kisitsisitigut paasissutissiornerup ingerlateqqittarnissaa
ineriartortinneqarnissaalu qullersaaffigalugulu akisussaaffigigaat. Aamma
suliffeqarnermi ataatsimi kisitsitigut paasissutissiornerup ilisimatusarnerullu
inissisimanerisigut ataatsimut sunniutaasartut ataqatigiissaarnissaat
akisussaaffigigaa.
Kisitsisitigut
paasissutissiortarnermut sunnersuisutut ataatsimiititaliap maanna atuuttup
siulersuisutut ilaasortassai, inuttut piginnaassutsit tunngavigalugit
toqqarneqartartussanngorlugit oqartussaasullu kattuffiillu, aalajangersimasut
soqutigisaat sinniisuuffigalugit sulisartussaanngitsut qinerneqartartussatut
ingerlasussanngorlugu, allanngortinneqarnissaa ataatsimiititaliamit annertuumik
oqaaluuserineqarpoq. Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisuni ilaasortap
paasissutissiissutigaa, kisitsisit atorlugit paasissutissiorfissat suliassallu
aalajangersimasut pingaartinneqarnissaannik assersuutigalugu, suliffeqqarfimmik
kattuffiit, pisortaqarfiit kommunellu suliaminnut attuumassuteqartumik
soqutigisaat naatsorsueqqissaartarfiup ukiuni kingullerni immikkut
ataatsimiititaliat tunuliaqutaallutillu suleqataasut arlallit pilersissimasai
aqqutigalugit qulakkeerniarneqartut.
§ 6, immikkoortoq 4 malillugu
ataatsimiititalianik suligasuartussanik pilersitsinikkut, taamatut sulinerup
patajaallisaavigineqarnissaanut siulersuisut periarfissaqarput.
Pilersitsinikkullu sullissivik siulersuisullu immikkut suliassaqarfinni
suliamut ilisimasalinnik suleqatissaqartinneqassapput, ataatsimiititaliallu
isumaqatigiipput, tamanna pitsaalluinnartutut isigaa.
Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup
siulersuisuliinissaq isumaqatigaa, taamaattorli ataatsimiititaliap
pingaaruteqartutut erseqqissaatigissavaa, suliamut piginnaasaqarneq
inuiaqatigiinnullu kalaallinut ilisimasaqarluartuuneq tunngavigalugit
siulersuisut toqqarneqartariaqartut.
Taamatuttaaq ataatsimiititaliap
ilanngullugu erseqqissaatigissavaa, naatsorsueqqissaartarfiup immikkut
ataatsimiititaliat sulinerannik pingaartitsilluarlunilu
ineriartortitsisuarnissaa pingaaruteqarmat.
Ataatsimiititaliap siunnersuummik
suliarinninnermini paasivaa, siunnersuummi aalajangersakkat ilaat naammattumik
isumaliutersuutigineqarsimanngitsutut isikkortoqartut, kiisalu ilaat
naapertuuppallaanngitsumik oqaasertarlersorneqarsimasut. Tamatumani pineqartut
tassaapput; § 11, §14 aamma § 16. Taamaattumillu ataatsimiititaliap
Naalakkersuisut qinnuigai inatsisissatut siunnersuutip
aappassaaneerneqarnissaanut taakku pillugit allannguutissatut siunnersuutimmik
saqqummiusseqqullugit.
1999-imi oktoberip ulluisa
15-anni ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarpoq, aalajangersakkat pineqartut
pingasut pillugit Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersumik
saqqummiussilersaartut.
Taama oqaaseqarluni
ataatsimiititaliap isumaqatigiittup inassutigaa, naatsorsueqqissaartarfik
pillugu Inatsisartut inatsissaattut siunnersuut Naalakkersuisut
allannguutissatut siunnersuumik saqqummeereerpata taamatut iliseqarluni
Inatsisartuni suliareqqitassanngortinneqassasoq.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu
Naalakkersuisoq, akissuteqartoq:
Naatsorsueqqissaartarfik pillugu
Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut
Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliap
isumagilutissiissuteqarsimmaneranik qujavunga.
Kisitsisitigut
paasissutissiortarneq pillugu inatsisip atuuttup allanngortinneqarnissaanik
siunnersuut 1997-imi upernaakkut ataatsimiinnermili saqqummiunneqarpoq.
Sukumiisumik oqallisigineqarniassammat, siunnersuut 1999-imut upernaakkut
ataatsimiinnermi siullermeerneqaannarpoq. Siunnersuutaaqqaartoq
ataatsimiititalianit sukumiilluinnartumik oqallisigineqarpoq, siullermik
qinigaarfiup siuliani Peqqinnissamit ataatsimiititaliamit, kiisalu maanna
Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliamit.
Inatsimmik allanngortitsinissami
ilaatigut siunertarineqarpoq, siulersuisoqalersitsinikkut aqutsinerup nutaamik
ilusilerneqarneratigut naatsorsueqqissaartarfiup suliamigut
arlaannannulluunniit atannginnerata erseqqissarneqarnissaa.
Ilaatigullu siunertarineqarluni
inuiaqatigiit pillugit ilisimatusarnissanut periarfissat inatsisitigut
aalajangiunneqarnissaat. Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuteqannginnermini
qassiinik apeqquteqaateqarpoq. Kiisalu inatsisissamut missigiutip
saqqummiunneqannginnerani tusarniaanermut akissutaasimasorpassuarnik
misissuilluarsimalluni. Inatsimmik allanngortitsinermi
ajornartorsiutaalersussat pingaaruteqartut ataatsimiititaliap
isumaliutissiissuteqarnermini eqqartorpai. Aamma ilisimatusarnerit
amerlineqarneranni kisitsisitigut paasissutissiortarnerit naliginnaasut
suliarineqartarnerisa annikillinerannik kinguneqannginnissaa eqqartorsimallugu.
Inatsisissatut siunnersuutip
Inatsisartunit aappassaaneerneqannginnerani annikitsuinnarnik
iluarsineqarnissaa ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini kaammattuutigaa,
taassa ilaatigut pineqarput oqaasertaanik erseqqissaaneq ilaatigullu inatsisip
2000-imi januarip aallaqqaataani atuutilernissaata aalajangerneqarnera.
Naalakkersuisut Kultureqarnermut
ataatsimiititaliaq isumaqatigaat, taamaammallu allannguutissatut siunnersuutini
ilanngunneqarsimasunik saqqummiussillutik. Inatsisissatut siunnersuut kiisalu
Naalakkersuisut siunnersuutip aaqqissuunneqarnerata allannguutissaannik
siunnersuutaat matumuuna Inatsisartunut oqallisigisassanngortinneqarput.
Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua:
Naatsorsueqqissaartarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerlugu oqaluuserineqarneranut Siumumiit imatut oqaaseqarfigissavarput:
Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni inatsisissatut siunnersuutip siullermeerlugu oqaluuserineqarnerani oqaatsivut innersuussutigalugit, matumuuna Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa aammalu Naalakkersuisut akissuteqaataat taperserpavut.
Siumumiit iluarisimaarparput siunnersuut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliami sukumiisumik peqqissaartumillu suliarineqarmat.
Nunatsinni kisitsisitigut tutsuiginartumik takussutissaqarnissaq siunertaralugu Siumumiit pissusissamisoortutut isigaarput naatsorsueqqissaartarnermi suleriaatsip nutarterneqarnissaa.
Naatsorsueqqissaartarfiup suliaasa annertusiartornerat ilutigalugu maannakkut aaqqissuussaanikkut allannguinissaq inassutigineqartoq pissusiviusunut naleqqussaaneruvoq, uanilu saqqummiunneqartumi qitiusumi aqunneqarneranut taarsiullugu siulersuisunik pilersitsinissaq avaqqunneqarsinnaanngitsoq.
Siumumiit taamatut oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuutip taamatut isikkoqarluni pingajussaaneernissaa inassutigissavarput.
Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:
Upernaaq inatsisissap siullermeerneqarnerani oqaaseqaatigut innersuusutigalugit, Atassummiit erseqqissarusupparput isumaqtigilluinnaratsigu suliamut ilisimaqasarluartunik siulersuisunut ilaasortassanut toqqaasarnissaq siunniunneqarmat, aammalu inatsissap akuerineratigut Naatsorsueqqissaartarfimmi periarfissaq inuiaqatigiit pillugit ilisimatusarnissaq ammaanneqassammat, periarfissatut pitsaasutut iluatinnartutullu isigalutigu.
Taamaamaattorli aamma Kulturimut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaq isumaqatigalutigu ilisimatusarsinnaanerup ammaanneqarneratigut, Naatsorsueqqissaartarfiup suliassaata inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnartup kisitsisitigut paasissutissiornerup tunulliut sinneqannginnissaa siulersuisuusussani eqeersimaarfigineqartariaqartoq.
Suliassanillu oqimaaqatigiisitsisinnaanerup siulersusisuni suliassaminnik ilisimasaqarluartunik naammassineqarsinnaanissaat Atassummiit qularinagu, Naatsorsueqqissaartarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pillugu Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap misissueqqissaareerluni aaqqiissutisssanik Naalakkersuisumut innersuussuteqarsimanerata kingorna, Naalakkersuisullu inatsisissamut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussereerneratigut oqaatigissavarput, inatsisissatut siunnersuut Atassummiit akuersaartumik taaseqataaffigissagatsigu.
Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Kalaallit Nunatsinni naatsorsueqqissaartarneq pillugu Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa, Inuit Ataqatigiit ima oqaaseqarfissavarput:
Ataatsimiititaliap isumaqagiissup isumaliutissiissutaata imarisaa annertunerusumik oqaaseqarfiginagu, taamaattoq Inuit Ataqatigiit siullermeerinninnermi oqaatigisimasarput, tassalu pissusissamisoortutut Inuit Ataqatigiit isigigatsigu, assersuutitut taallugu piniarnermut aalisarnermullu tunngassuteqartunik suliaqarnermi aamma aalisartunik piniartunillu kalaallinik misilittagaqarluartunik atuisoqartarnissaanik kissaateqarsimanerput, suli Inuit Ataqatigiit allanngortinnginnartigu.
Taamaattoq § 6, immikkoortoq 4 malillugu ataatsimiititalianik suligasuartussanik pilersitsinikkut sullissivik siulersuisullu immikkut suliassaqarfinni suliamut ilisimasalinnik suleqarteqartinneqartarnissaannik oqarnermi periarfissaatinneqassasoq, aalisartunik piniartunillu suleqateqartoqartartarnissaa, suliamut attuumassutilinnik naatsorsueqqissaartarfiup suliaqartarnissaanik.
Inuit Ataqatigiit taama oqaaseqarluta Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaa taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlateqqinnissaa akuerissagatsigu.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Naatsorsueqqissaartarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pillugu Kattusseqatigiinniit imatut naatsunnguamik oqaaseqaateqassuugut. Tamatumanilu suliap siullermeerneqarnerani oqaaseqaatigut inersuussutigissuagut.
Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu aammalu Ilisimatusarnermut ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa Kattusseqatigiinniit tamakkiisumik taperserparput. Tamatumunnalu aamma ilanngullugu Naalakkersuisut akissuteqaataat aamma akuersaarlugu tigullutigu, suliallu taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut akuerseqataajumaarpugut.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq, akissuteqassaaq:
Inatsisissatut siunnersuutip tapersersorneqarnera aammalu Kultureqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissummigut tikkuartugaasa katersuuffigineqarnerat, nuannerpoq.
Inuit Ataqatigiinninngaanniit aalisarnikkut piniarnikkullu immikkut ingerlaqatarlutik immikkut ilisimasaqartut ataatsimiititaliami suligasuartussanik tamakkuninnga tunngasunik suliassaqartoqartillugu, soorunami taakkua taamaattoqarnissaa qulakkeersimaarneqarpoq. Aamma imaanngilaq uani inatsisissaannakkut, ilaatigut issuttumi siunnersuisooqatigiit massakkut sulinerminni ilisimasat, ilitsoqqussat nalunaarusiortarnerni assigiinngitsuni eqqumaffigineqarnissaat suliaannut ilaapput. Aammalu ukiualunnguit matuma siornatigut Reykjavikkimi ministererpaalussuit ataatsimiinnerminni tamatumanga isummersorsimanerat, isumaqarpunga tamakkununnga qulakkeerinnissutaasutut naammagisimaarneqartariaqartoq.
Maluginiarpara oqaaseqartut partiit tamarmik oqaaseqartuisa ilisimatuujussutsikkut misissuisarnerit taavalu aamma, tunngaviusunik kisistsisitigut paasissutissanik misissuisarnerat taakkua pingaartinneqartut, soorunami inuiaqatigiit aammalu qinikkatut uagut atorfissaqartitagut kisitsisitigut paasissutissat nalinginnaasut taakkua tunulliussimaarneqannginnissaat soorunami pingaartinneqartariaqarpoq.
Taamaakkaluartoq naatsorsueqqissaartarfinni sulisut kisitsissaanavinnik suliaqarnermi saniatigut ilisimatusarnikkut suliaqartarnissaata ammaanneqarnera periarfissiivoq, ilaatigut inuusuttut ilinniagartuunngorniat tamatumunnga aallussaqarsinnaanerinut immaqa kajumissaataaluarsinnaasutut taaneqarsinnaasoq. Taamaattumik massakkut inatsisip tamatuma allanngortinneqarneratigut tamatuma periarfissinneqarnera isumaqarpunga tamatsinnut iluaqutaasussamik kinguneqartussaassasoq.
Ataatsimiinermik aqutsisoq, Finn Karlsen, Atassut:
Tassalu taamaasillugu ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 37, naatsorsueqqissaartarfik pillugu Inatsisartut inatsisaattut siunersuutip aappassaaneerlugu oqaluuserineqarnera taamaaga naammassivoq.
Partiillu Kattusseqatigiillu tamarmik isumaqagiillutik taama isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinnissaa inassutigaat.
Taamaattumik aperissavakka tassani isumaqataasut imaluunniit tassunga isumaqataasut nikueqqullugit.
24.
Najuuttut tamarmik.
Oqaluuserisaq naammassivoq.