Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 23-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 20. maj l997 nal. 13.11

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 23.

 

Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarneq pillugu nassuiaat.

(Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Qaammatit arlallit matuma siornatigut naalakkersuisut sinnerlugit nunarsuaq tamakkerlugu niueqatigiiffinngortup, WTO-p, nunanit tamanit peqataaffigineqartumik ataatsimeeqqaarnerani peqataagama, sammisassaatitaasut amerlagaluaqisut, ingerlaannaq maluginiarpara, peqataasut tamarmik pingaartikkaat, teknikkikkut atortulersuutit atorlugit, inuiaqatigiit paasissutisseeqati­giittarnikkut attaveqaqatigiittarnerisa ineriartortinneqarnera tamatumalu ineriartornerup inuiaqa­tigiit ineriartortinneqarnerannut nunarsuatsinnilu niueqatigiinnerup siuarsarneqarnissaanut sunniutai. Ilaatigut tamanna erserpoq USA sinnerlugu oqalugiartup ammaalluni oqalugiarnermini oqaatigimmagu, USA-p sunniuteqarsinnaanera tamaat sakkugalugu qularnaarniarlugu teknikkik­kut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnerup tungaatigut nioqqutissanik sullissiner­nillu akornusersoqatigiigani niueqatigiinnerup siuarsarneqarnissaa, nunarsuarmioqatigiit ataatsi­meersuarneranni pingaarnerpaatinneqassasoq.

 

Tamanna tupinnarpallaanngilaq, tassami ullumikkut kikkulluunniit tamarmik akuersaarlugu nassuerutigereersimalermassuk teknikkikkut atortulersuutit atorlugit passissutisseeqatigiittarluni­lu attaveqaqatigiinneq, nuarsuarlu tamakkerlugu pissusiviusut qiviaraanni, ullumikkut siuarsarni­arneqartut annersarimmassuk. Teknikki atorlugu paasissutisseeriaaseeq nutaaq tamatumalu iluani periarfissat atorlugit sullissinerit iluanaarutaasinnaasut ineriartortinneqarsinnaanerat ullumikkut ima sukkatigisumik siuariartorpilooreersimapput, nunarsuaq tamakkerlugu aningaasatigut ingerlatsinermut qaffakkiartornermullu periarfissat allat tamaasa akimorlugit inissisimalersimal­luni.

 

Tamatuma peqatigisaanik teknologi kikkut tamarmik inuunerata pitsaanerulernissaanut periar-fissanik arlalinnik ammaassivoq, tamatumanili malugisariaqarluni eqqortumik atorneqarpat aatsaat tamanna anguneqarsinnaammat. Nunarsuarput tamakkerlugu qanoq sunillu pisoqarnera­nik paasisaqarnissamut taamalu nunarsuarput tamakkerlugu paasissutissatigut ineriartornermut tamatta peqataaffigisinnaasatsinnik ineriartortitsineq ullumikkut periarfissaalersimavoq piviusoq. Innuttaasut ataasiakkaat pisortallu sullissiviisa akornanni sukkanerusumik tateqarnerusumillu attaveqatigiinnissamut periarfissaqarnissaq qulakkeerneqarsimalerpoq.

 

Nunat nunarsuatta ungalliunerusuni inissisimasut annertunerusumik pitsaanerusumillu sullin-neqarsinnaanerat qulakkeerneqareersimalerpoq. Inuit ataasiakkaat najugaqarfigisaminni piffissap nikinganera pissutigalugu avissaaruteqaraluartut tamakkiisumik imminnut attaveqatigiissin-naanerat qulakkeerneqareersimalerpoq. Inuiaqatigiit pisussaaffigaat qulakkiissallugu inuit ataasiakkaat ineriartornermik tamatuminnga iluaquteqalernissaat, akornuteqanngitsumillu paasissutissanik pissarsisinnaanissaat, paasissutisseeqatigiissinnaanissaallu.

 

Taamaattumik nunatsinni teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarnikkut angunia­gassarput pingaarnerpaaq tassaasariaqarpoq ineriartornermik tamatuminnga atorluaanissarput innuttaasullu sumiluunnit najugaqarsinnaanerannik naalakkersuinikkut anguniakkanik ikorfar­tuutaanissaa. Teknologi nutaaq tamanna soorunami teknologimut tunngasut allat assigalugit aamma arlalinnik aarlerinarsinnaasunik mianersorfissartaqarpoq, qarsupiinnarlugit qaangiin-nartariaqanngitsunik tassami teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarnerup inoquti­giit ataasiakkaat allaat ilanngullugit siammarneqarsinnaalerneratigut inatsisit inunnut ataasiak­kaanut illersuutissat inuiaqatigiit ukiut ingerlanerini suliarisarsimasaat saneqquataarnissaannut periarfissaqalersussaavoq.

 

Niuernermi atuisartut ataasiakkaat inatsisaatsuliorfigineqarsinnaanerat aarlerigineqarsinnaavoq, aammalu naalagaaffiup innuttaasunik ataasiakkaanik killeqanngitsumik nakkutiginnissinnaaler­nissaa aarleqqutigineqarsinnaalluni. Tamatumanissaaq inuiaqatigiit pisussaaffigaat, nakkuti-ginnilluarnissaq innuttaasullu inatsisit paasissutisseeqatigiittarnikkuttaaq aqutsissutaasut atorlugit illersorneqarnissaat. Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarneq demokratimut innuttaasullu sunniuteqaqataanissaannut ikorfartuutaassaaq tamatumalu peqati-gisaanik teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnerup ineriartornerani innuttaasut illersorneqarnissaat qulakkeertariaqarpoq.

 

Kiisalu teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnermut tunngatillugu teknologip sallinngoriartuinnarnerata nassataasa aarlerinartut ilagaat inuiaqatigiit nuimanernut tassa A-holdinut suunnginnerusunullu B-holdinut avissaartoortinneqarsinnaanerat. Tassalu nuimanerit teknologimik nutaamik atuilluarsinnaasut taamalu tamatuma iluaqutissartaasa atorluarnerisigut imminnut sallinngortissinnaasut taavalu suunnginnerusut taamaqataanik peqataanissamut periarfissaqaratik teknologip tamatuma ineriartornerani isiginnaartuuinnalersin­naasut. Tamatumanissaaq inuiaqatigiit akisussaaffigaat qulakkiissallugu innuttaasut tamarmik ineriartornermut nutaamut peqataanissaat ilaatigut teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasis-sutisseeqatigiittarnerup atornissaanut inuit ataasiakkaat ikorfartornerisigut ilinniartitaanermi sullivinni sunngiffimmilu.

Tamatuma peqatigisaanik teknologi taanna ineriartortinneqartariaqarpoq inuiaqatigiit sanngiin­nerusut ikorfartorneqarnissaat ilinniartitaanerisalu nukittorsarneqarnissaat siunertaralugit. Inuussutissarsiutinik ingerlatsinerup tungaatigut ineriartortitsinermi qangali paasineqarlunilu nassuerutigineqareersimalerpoq pisariaqarluinnartoq teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnerup ineriartornermik atuinissamut ilisimasaqarluarnissaq iluaqutiginiar­lugulu atorluarneqarnissaa nammineq nunagisamiinnaanngitsoq aammali nunarsuaq tamakkerlu­gu niuernikkut unammillersinnaassagaanni.

 

Tamatuma peqatigisaanik teknologi taanna atorlugu inuussutissarsiutinik ingerlatsisut piaarner­paamik sukkasuumillu nunarsuaq tamakkerlugu paasissutissarsinissamut nioqqutissanillu tuniniaanissamut imaannaanngilluinnartunik periarfissaqalerput siornatigut takorloorneqarsin­naasimanngitsunilluunniit. Aammattaaq teknologi tamanna periarfissaqalersitsivoq nunat kil-leqarfii aporfiginagit nutaarluinnarmik suleqatigiilernissamut, taamaalilluni suliffeqarfiup ilaani paasisimaqqissaakkat ineriartortinneqarsimasut imaaliallaannaq immikkoortortanut allanut tamanut nuunneqarsinnaalerlutik sumi najugarneq aporfiginagu. Assilissat manissuinnaanatik annertussuseq tamaat ilanngullugu takutitsisinnaasut ineriartortinneqarneranni paasissutissanik allanut ingerlatitseqqinnissamut, siulersuinermi ilitsersuinissamut teknikkilu atorlugu takussutis­siinissamut maanna periarfissanngoreersimasunut aporfituanngorpoq takorluuisinnaasutsip qanoq inerisimatiginera.

 

Kalaallit Nunarput immikkut eqqarsaatigalugu imaattariaqassaaq pasissutisseeqatigiittarnikkut teknologi aaqqissuuneqartariaqartoq annikillisarniarlugit inuussutissarsiutinik ineriartortitsiniar­nermi aporfiugajunnerpaasut nunap ilaani sumiinnermut, sulinermut nalinginnaasumillu niuer­nermut tunngasut. Tamatuma pissuseqataanik paasissutisseeqatigiittarnikkut teknologi pisortat ingerlatsiviini ilaatinneqalersariaqarpoq, assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmi, taamaaliornik­kut sumi najugaqarfeqarnerup kingunerusaanik aporfiusarsimasut nungusarniarlugit.

 

Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnikkut ineriartoneq nunarsuarput tamakkerlugu ingerlasuuvoq tuluit oqaasii aallaavigalugit. Aammalu piorsarsimassutsikkut tunngavigisaa qiviassagaanni manna tikillugu nunat killiit tunngavigisaannit simersimaneqarner­paajuvoq. Kisiannili paasissutisseeqatigiittarnermut tunngatillugu teknikkip pitsaaqutigilluinna­gaasa ilagaat  kikkut tamarmik ilanngukkusutatik namminneq pisariaqartitsinertik naapertorlugu ilanngussorsinnaagamikkit qanoq iliussallutik nalunngikkunikku. Aammattaaq suliffeqarfiup nammineq iluani allanullumi avataaniittunut oqariartuutit pitsaanerusumik kimeqarnerusumillu ingerlateqqinneqarsinnaapput.

 

Pingaaruteqarluinnartuuvoq nunatsinni allamiut oqaasiinit nunallu allat piorsarsimassutsikkut isiginneriaasiaannit teknologi aqqutigalugu ipitinneqannginnissarput. Ineriartortittariaqarlerpagut immiullugillu nammineq atugassatsitut suliariniakkagut nalunaarsorlugit nammineq naliliisarner­put kissaatigisagullu aallaavigalugit. Qulakkeertariaqarparput tamakkua paasissutisseeqatigiittar­nermut tamarmiusumut ilanngunneqarnissaat maani nunatsinni nunanilu allani takoriaannan-ngorlugit. Tassalu naatsumik oqaatigalugu teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqa­tigiittarneq piorsarsimassutsikkut politikkitsinnut akuliutivittariaqarparput piorsarsimassutsikkut oqaatsitigullu nammineerluta pingaartitatta nukittorsarnissaannut sakkussatut kimittuutut.

 

Tamatumunnga atatillugu pingaarluinnartuuvoq teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutis­seeqatigiittarnerup ineriartornerata nunatsinni atuartitsinermi sapinngisamik piaarnerpaamik tamakkiisumik akuulersinneqarnissaa. Taamatulli pingaartigaartaaq nunatsinni maani innuttaasut tamarmik teknologimik tamatuminnga paasisimasaqalernissaata periarfissiuunissaa. Ineriartoner­mi tamatumanik pisariaqartut ilaannanngiuluuniit taassagutsigit makku taasinnaavagut, nutaamik ilinniartitseqqinnissaq, teknoligimi atugassanik pisiortornissaq, teknologimik aqutsinissaq, ilinniartitsisussanik teknikerinillu ingerlatsisussanik ilinnartitsinissaq, atortorissaarutinik nutaanik pisaartornissaq, suliniutiginiakkat ineriartortinneqarnissaat, Tele atorlugu nunarsuarmut tamarmut attaveqarsinnaalernissaa, Ineriartornissamut periarfissat nutarteriuarnissallu tapiffigiu­arneqarnissaat.

 

Tamakkua tamarmik ingerlattariaqarput naatsorsuutigisassat eqqarsaatigilluareerlugit aningaasa­tigullu qulaajagassat qulaajarluareerlugit.

 

Tassami teknologi nutaaq taanna politikkikkut kukkuluttorfigineqarsinnaasut annerpaat ilagaat. Taamaattumik pingaarluinnartuuvoq teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiit­tarnerup ineriartorneranut ilanngutinnginnissarput nuannaartorinermit peqataarusuinnarluta. Ilisimareertariaqarparput suniarnerluta, tamatumalu kingorna misissortariaqarpagut teknikkikkut periarfissat aningaasalersuinissamullu pisariaqartitsineq. Tamatumanilu pingaaruteqarpoq pisortat suliffeqarfiisa ataasiaakkaat namminiiginnavillutik aallarteqattaannginnissaat, taamaattu­mik qitiusumik ineriartornerup sumiiffinnilu assigiinngitsuni ineriartornerup ataqatigiinnerat ataatsimut isiginiarneqartariaqarpoq. Naalakkersuinikkumi suut aningaasaliiffigissallugit aala-jangerniarnitsinni kukkuluttuutaasinnaasut sipaarutaasinnaasullu milliunnerpassuarnik naleqar­sinnaammata.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut 1995-mi immikkut nunatsinni suleqatigiissitaliorsimapput teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnikkut siunissami periarfissat sumullu killeqarumaarneri qulaajarneqarnissaat siunertaralugu. Tamatumani siunertaasimavoq teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarneq pillugu naalakkersuinikkut ukiuni qaninnerpaani suliniutissanut tamakkiisunut pilersaarusionissap ataatsimoortumik takus-sutissiornissaa.

 

Nassuiaat saqqummiunneqartoq tassaavoq ingerlatsinerup marlunnik immikkoortortaqartup immikkoortua siulleq. Tassalu nassuiaat tassaanerpaavoq nalunaarummut annertoqisumut - Kalaallit Nunaat inuiaqatigiillu paasissutisseeqatigiinnermik tunngaveqartut - Naalakkersuisut december 1996-mi suleqatigiissitamiit tigusimasaannut pulariarfissaq. Nalunaarutip taassuma kalaallisuunngorlugu suliarineqarnera maanna ingerlanneqarpoq.

 

Nassuiaammi saqqummiunneqarput teknikkikkut periarfissat ataatsimut isigalugit, tamatumalu kingunerisaanik nutaamik ineriartornissamut periarfissarpaassuit suleqartigiissitap nalunaaru­taanni takuneqarsinnaasut. Nalunaarusiami inassutigineqartunut atatillugu nassuiaammi aalaja-ngersarniarneqanngilaq naalakkersuinikkut qanoq suleriarnissamut tulleriaarisoqarnissaanik.

 

Tamatumunnga patsisaavoq Naalakkersuisut pingaartimmassuk matumani pineqartoq pingaaru­teqaqisoq imaannangitsorlu ineriartornermi ingerlaqqinnissami tunngavissat ilaattut isigisariaqar­toq, tamatumanilu Inatsartut tamarmiusut periarfissaartariaqartut sammineqartumut tamatumun-nga tunngasut misissorluarnissaannut siunissamilu teknikkimut allaffitsigullu aqutsinermut tunngasutigut aallarnerneqartussat pillugit naalakkersuinikkut kissaatigisat sukumiisumik nalilersuilluarnissamut. Tamatuma peqatigisaanik Inatsisartuni ilaasortaasugut naammattumik piriarfissaqartaraqarpugut ataatsimut isigalugu ineriartorneq maani pineqartoq sanilliutissallu- gu siunnersuutinut paasissutisseeqatigiittarneq ilinniartitaanerlu pillugit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmiit Inatsisartut ataatsimiinneranni matumani saqqummiunneqartussanut.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut suliap immikkoortuatut tullertut pilersaarutigaat ukiamut Inatsisartut ataatsimiinissaannut nutaamik nuassuiaasiornissartik tassani naalakkersuinikkut tulleriiaarinissat imarisassaat timitalimmillu suliniutissat sammineqarnerussallutik aningaasatigut kungunerisassai pillugit qulaajaanerit ilanngullugit.

 

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut pilersaarutigaat ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaat sioqqullugu teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnikkut ineriartorneq pillugu immikkut isumasioqatigiissitsinissaq, tassa tassani nalunaarummi inerniliinerit oqaluu­serineqarsinnaassammata aammalu pingaarneriuilluni tulleriiaarinissaq pillugu naalakkersuinik­kut eqqarsaatit oqaluuserineqarsinnaassallutik, taamaalilluni tamakku tunngavigalugit Naalakker­suisut paasissutisseeqatigiittarneq pillugu siunissami anguniagassanik siunnersuuteqarnissa-minnut pitsaanerpaamik tunngavissaqaleqqullugit.

 

Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnerup ineriartorneranut tunngatillu­gu uagut naalakkersuinikkut suliaqartugut immaqa qangarnit sakkortunerusumik qulakkeertaria­qarunarparput suna akueriumaarnerlugu sunillu kinguneqarumaarnersoq. Taamaattumik aalaja-ngiussaqartinnata tunngavissagut eqqortuusariaqarput sukumiisuullutillu.

 

Tamanna imatut paasineqassanngilaq Naalakkersuisut isumaqartut suleqatigiissitap nalunaarutaa­ta inernerisa ilaannaalluunniit maannarpiaq suiniuteqalernissamut tunngaviussanngitsut. Nalu­naarutip immikkoortua teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnerup ineriartortinneqarneranut innuttaasullu inatsisitigut illersorneqarnissaannut tunngasoq tunngavi­galugu Naalakkersuisut aalajangereersimapput - Danmark-imi ministereqarfiit tamakkuninnga suliallit piumappata suleqatigigalugit - innuttaasut inatsisitigut illersorneqarnissaat qulaajarne­qarluni ingerlaannaq aallartinneqassinnaasoq. Tassami teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarneq nunatsinnuttaaq anngutereersimavoq qulakkeertariaqarparpullu inatsisitta tamatumunnga naleqqussagaanissaat.

 

Pilersaarutigaara tamanna Ilisimatusarnermut ministerimut Jytte Hilden- mut oqaloqatiginnissuti­giniarlugu qaammammi tullermi pisortatigoortumik tikeraarnera iluatsillugu.

 

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut aalajangiuppaat teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnerup tungaatigut nunatsinni ineriartoqqinnissamut tunngatillugu immikkut ilisimasallit pissarsiarisinnaasagut tamaasa atortariaqarigut, taamaattumillu Naalakker­suisut misissorpaat siunnersuisussamik suleqatigiisitaliornissaq. Taassuma suliarissavaa qulaa­jaaqataassalluni makkunatigut, Ineriartortitsinissamut eqqarsaatit, ineriartortitsinissamut periar­fissat ineriartotitsinerullu nunatsinnut kingunerisassaasa nalilersornissaat suleqatigiisitap qulakkeerniartussaassaavai. Naalakkersuisut kissaatigaat teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarneq pillugu immikkut nunatsinni ilisimasaqaqqissaartunik inuttalimmik pilersitsorqarnissaa, taamaalilluni aamma pisariaqarnera naapertorlugu nunani allani immikkut paasisimalersimasat misilittagarilersimasallu iluaqutigineqarsinnaaqqullugit.

 

Siunissami teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnermut anguniagassat ineriartortitsuarnissaat immikkoortortaqarfiillu ataasiakkaat ineriartortsitsinissamut kissaatigisaa­sa ataqatigiissuunissaat anguniarlugu Naalakkersuisut kissaatiginartippaat Namminersornerullu­tik Oqartussat Pisortaqarfii piginnaassuseqarnerulernissaat teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnikkut ineriartortitsinermik ingerlatsisinnaanngortillugit tamatumunngalu ilanngullugu suleqatigiinnut siunnersuisussanut siusinnerusukkut taaneqareersunut allaffeqarffiu­sinnaanissaat. Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnermut tunngasutigut ataqatigiiaarisussamik atorfinitsitsiniarput Inuussu­tissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoqarfimmi sulisussamik. Atorfik taanna aamma atorneqarsinnaassaaq teknikkikkut ineriartornerup nalilersornissaanut, aammalu nalilersussallugu sukkut iluaqutaassuseqassanersoq nunatsinnissaaq Tele-mut tunnga­sut namminersortunut ingerlatassangortinneqassagaluarpata.

 

Kiisalu Naalakkersuisut tikkuareerumavaat siunissami, nunatsinni ilisimatusarnerup ilinniartitaa­nerullu ineriartortinneqarneranut atatillugu, teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissuteqati­giittarneq pillugu ilisimasanut tamatumalu ineriartorinneqarnissaanut qitiusumik inerisaavimmik pilersitsinissaq pisariaqalissaammat. Namminerisatsinnik qitiusumik teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarnermut inerisavimmik pilersititsinikkut qulakkeersinnaassavarput nunatta nunarsuaq tamakkerlugu ineriartupiloornermut malinnaatinneqartuarnissaa aammalu tamatuma tungaatigut kalaallit namminneq sanaaminnik ilisimallualikkaminnillu ineriartortitsi­nissaat, pisortat namminersortullu suliffeqarfiisa iluaqutigisinnaasaannik. Tassami saneqqunne­qarsinnaanngivissumik pisariaqarpoq nunatta ineriartonermi tamatumani katataanngilluinnarnis­saa.

 

Tamatuma peqatigisaanik aamma paasissutisseeqatigiittarnikkut teknologi-ip nukittoqutaasa ilagaat nunat ataasiakkaat tamarmik immikkut ataasiakkaarlutik suut tamaasa naqqaniit nassaari­niartariaqanngimmatigit. Nunarsuaq tamakkerlugu seqernup qinngornerisa sukkaqataannik paasissutissanik ingerlatitseqqissinnaaneq ajornarunnaareersimalerpoq, uagullu qulakkeertaria­qarparput maani nunatsinni paasissutissanik tamakkuninnga tigooraaveqarnissaq, immikkoorti­teriveqarnissaq avammullu ingerlatitseqqitsiveqarnissaq. Taamaattumik Naalakkersuisut qu-laajartinniarpaat taamatut qitiusumik inerisaavimmik pilersitsisoqarnissaa ingerlatsisoqarsinnaa­nissaalu.

 

Naalakkersuisut immini anguniakkatut isigaat teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisse­eqatigiittarnerup ineriartornera ikorfartuutaasinnaassasoq Naalakkersuisut kissaatigisaannut, tassalu pisortatigut ingerlassinerup ammasumik paasilersotuminarnerusumillu ingerlalernissaa­nut.

 

Suliassaq tamanna aalartinneqareerpoq sulilu ineriartortinneqartuarluni Naalakkersuisut ataatsi­mut isigaluguanguniangarimmassuk innuttaasut pitsaanerusumik paasissutissinneqartarnissaat. Naa-lakkersuisut ineriartortitsineq tamanna kippunngagu ingerlappaat, tamatumuunalu naqissu­serumallugu teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarneq pillugu anguniak­kat kingusinnerusukkut sumulluunniit sammivilissagaluartutsigit teknologi nutaaq tamanna atorneqassammat innutaasunut ataasiakkaanut iluaqutaalernissaa salliutillugu, taamaalilluta tamatta teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissarsiornissamut paasissutisseeqatigiittar­nissamullu akornuteqanngitsumik periarfissaqarlersilluta.

 

Taamatut oqaaseqarlunga paasissutisseeqatigiittarnikkut pillugu nassuiaat Naalakersuisut sinnerlugit Inatsisartunut saqqummiuppara kamagittartumik oqasuuserillaqullugu.

 

Karl Lyberth, Siumup oqaaseqartua:

Kalaallit inuiaat ikittunnguulluta nunami taamak angitigisumi najugaqartuulluta teknikkikkut atorulersuutit atorlugit paasissutissiisarnissamik nunarsuarmi pisariaqartitsinerpaanut ilaavugut.

 

Nunatta annertussusia eqqarsaatigalugu, inuillu sinerissami qanoq siuarsimatiginerput eqqarsaati­galugu teknikkikkut atortulersuutit atorlugit immitsinnut paasissutissittarnissarput naleqqulluin­nartuuvoq pinngitsoorneqarsinnaananilu.

 

Atortulersuutinut nutaanut takkuttunut malinnaajuarnissarput pinngaaruteqartuuvoq pisariaqar­luinnarlunilu. Uanili pingaaruteqarnerpaaq eqqaammajuagassarpullu unaavoq, ineriartornermut sukkaqisumut aqunneqalissannginnatta, kisiannili uagut nammineq aqussagatsigu teknikkikkut atortulersuutit suut atussanerlugit - sumut  atussanerlugit - qanorlu atussanerlugit.

 

Atortorissaarutit nutaat takkussortut eqqortumik atorluarutsigit tamatsinnut annertuumik iluaqu­taanissaat qularutissaanngilaq. Uanili ineriartornermi sukkaqisumi alaatsinaatassatta ilagivaat periarfissat nutaat, atorulersuutillu nutaat tamaasa nunatsinnut naleqquttuunersut annerusumik nalilersoqqaanngivillugit, sunillu nassataqarnissaat misissorlugaqqaangivillugit nunatsinnut eqqunnenaveersaassagatsigit.

 

Taamatuttaaq atortulersuutinik nutaanik pisissatilluta kukkulluta pisinaveersaarnissarput eqqu­maffigilluinnartariaqarparput, taamaattumik IT pillugu siunnersuisoqatigiiffimmik pilersitsiniis­saq Siumut-miit tapersersorluinnarparput.

 

Siumumiit pingaartilluinnarlugu oqaatigissavarput nunatsinni inuup kinaagaluartulluunniit sinerissami najugaqarfimmi sorlermi najugaqarnissani nammineq aalajangissammagu. Inuup nammineq aalajangissavaa nunaqarfimmi najugaqassanerluni imaluunniit illoqarfimmi najuga­qassanerluni. Qaqugumulluunniit inuk kinaagaluartorluunniit pinngatisaalineqanngisaannassaaq, imaluunniit pinngitsaalisaasutut misiginngisaannassaq najugaqarfimminiit nuuttariaqarlernissa­mik.

 

Taamaattumik Siumut-mit pingaartilluinnarparput inuk sinerissami najugaqarfimmi sumiikkalu­artorluunniit teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarnermik periarfissinneqarnissaa.

 

Tassani suliassami Tele Greenland annertuumik akisissaaffeqarpoq. Periarfissarlu una iluatsillu­gu Tele Greenland nersualaanngistoorusunngilarput ersarissumik siunertaqarluni ukiuni qaan­giuttuni suliniuteqarsimaneranik. Tele Greenland-ip pilersaarutai tutsuiginartut malillugit ukioq 2000 nallertinnagu nunatta inuisa 99 %-ii teknikkikkut atorulersuutit atorlugit attavigineqarsin­naanissaminnut, imaluunniit nunatta sinneranut attaveqarsinnaalernissaminnut periarfissinne­qarumaarput. Pilersaarut tamanna Inatsisartut Naalakkersuisullu anguniagaannut naapertuulluin­nartoq iluarisimaarnarpoq nersortariaqarlunilu.

 

Nunatsinni attaveqaatit pillugit Inatsisartut Naalakkersuisullu anguniagaasa ilagisamavaat suliffeqarfik Tele naatsorsuutiminik sinneqartooruteqassagaluaruni sinneqartoorutit attaveqaatini akinut apparsaatitut atorneqarnissaat.

 

Anguniagaq tamanna iluatsissimavoq, allaallumi 1990-ip kingorna akit qaffakkiartorsimanngil­lat, akerlianillu, pingaartumik ukiuni kingullerni, malunnaatilimmik appariartorsimallutik.

 

Uani Siumut-miit pingaartillugu tassavarput teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissii­sarneq nunatsinni suliffeqarfinnut inunnullu sapinngisamik amerlanerpaanut iluaqutaassappat, aammalu atorneqalissappat, pingaaruteqarluinnarpoq akit sapinngisamik appasissut, atuerusuttu­nut artukkiinngitsut anguniarneqarnissaat.

 

Siumut-miit pingaartilluguttaaq taarusupparput teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutis­siisarnermi akit sumiikkaluaraannillunniit assigiittariaqarnerat - imatut paasillugu isorliusuneru­niinneq pissutigiinnarlugu paasissutissiinermut atatillugu teknikkikkut atortulersuutit atorneri nunatsinni allanut atuisunut sanilliullugu akisunerussangitsut.

 

Akit tungaasigut inuiaat kalaaliusugut ikioqatigiilluta nammaqatigiittariaqarpugut - aamma teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarneq eqqarsaatigalugu.

 

Nunatsinni suliffeqarfiit assigiinngitsut paasissutissiinermut teknikkikkut atortulersuutinik annertuumik atuisut eqqarsaatigialugit Siumut-miit Naalakkersuisunut nalinersullaqquarput tamakkua suliffeqarfiit suli ineriartornissaat eqqarsaatigalugu arlaatigut aningaasartuutimikkut oqilisaaffigineqarnissaat.

 

Miserratissaanngitsumimmi suliffeqarfiit amerlasuut pisariaqartitsinertik naapertorulgu attave­qaatinik assigiinngitsunik, soorlu oqarasuaatinik allakkasuaatinillu, annertuumik atuisuupput. Suliffeqarfiit tamakkua oqilisaafiiginissaat Siumut-miit pingaartikkatsigu matumuuna siunner­suutigissavarput suliffeqarfiit pineqartut qanoq atuitigineri aallaavigalugu akilillisaafigineqalissa­sut.

 

Suliffinnik amerlanernik kissaateqartuarnitsinni nunatsinniitttut suliffeqarfiit pioreersut, nunatta karsia artukkinngikkaluarlugu, arlaatigut oqilisaaffiginerisigut suliffinnik amerlanernik pilersitsi­nissaannut aqqutissiuussinissaq Siumut-miit periarfissat ilaattut tukkuarusupparput.

 

Ukioq 2004 nallertinnagu suliffissaaleqineq annikinnerpaaffissaanut inissinniassagutsigu maan-nangaaq iliuuseqarnissatsinnik sapiissuseqartariaqarpugut, iliuuserisinnaasattalu ilagaat nunatsin­ni suliffiit pioreersut oqilisaaffiginerisigut suli alliartornissaannik periarfissitsineq.

 

Qarasaasiat atornerisa nalinginnaaleraluttuinnarnerisigut, qarasaasiallu atorlugit nunanut allanut attaveqarnitta annertusiartoruarnerani nunatsinni mianersuutigilluinnagassatta ilagivaat uagut nammineq kalaallisut oqaatsitta tunulliukkiartuaarneqarnissaa. Nunatsinni pisortaniit suliassatta pingaarnerit ilagivaat qarasaasiat aqqutigalugit paasissutissiisarnerni paasissutissat sapinngisa­mik amerlanerpaat kalaallisut allassimasut piginissaat, tamannami eqqumaffiginngikkutsigu kalaallisut oqaatsitta ineriartornerat unittuuinnararani aamma atorneqarnerisa annikilliartornis­saannik kinguneqarsinnaammat.

 

Qarasaasiat atorlugit paasissutissiisarnermi aamma taamatuttaaq pingaaruteqartigaaq qarasaasia­tigut paasissutissani nunatsinnut tunngasut sapinngisamik amerlanerpaat ilaatinneqarnissaat.

 

Allarpassuit taagorneqarsinnaagaluartut uani assersuutitut taaneqarsinnaapput nunatsinni pisuussutitta ilagilluinnagaat Groenlandica aamma ilanngullugu qarasaasiat atorlugit misissua­taarneqarsinnaanngortinnissaa. Uani nunatsinni najugaqartut kisimik eqqarsaatigineqanngillat, kisiannili inuit allat nunani allani najugaqartut aamma soqutiginnissinnaasut periarfissinneqarnis­saat aamma eqqarsaatigineqarpoq.

 

Qarasaasiat atorlugit avammut attaveqaatit sukkasoorujussuarmik ullutsinni ineriartortinneqar­put, qularnanngilluinnartumillu piffissami ungaserujussuanngitsumi sineriassuatsinni inuit ikittuunngitsut, allaammi meeqqat atuartut ilanngullutik, qarasaasiaq atorlugu nunatta avataanut paasissutissanik pissarsiniartarnerat nalinginnaasunngorumaarpoq.

 

Paasissutissat nunatta avataaneersut qarasaasiat atorlugit pissarsiarineqarsinnaasut amerlanertigut tuliut oqaasii atorlugit allataagajupput, taamaattumik pingaaruteqarluinnartuuvoq meerartatta tuluit oqaasiinik atuinissaannik suli annersumik piginnaanngorsarneqarnissaat. Uanilu periarfis­sat ilagisinnaavaat meeqqat atuarnerminni tuluit oqaasiinik ilinniarlutik aallartittarnerisa ukiumik ataatsimik siuartinnissaat, tassa 7. klasse-miit 6. klasse-mut.

 

Meeqqat atuarfiini qarasaasiaqarneq aammalu ungasissumut atuartitsineq immikkoortoq 38, 39-milu imikkut sammineqartussaammata uani annerusumik saqqummiinianngilagut. Taamaakkalu­artorli pingaartillugu taanngitsoorusunngilarput ungasissumut atuartitsinermut atatillugu atortut allanit pisariaqartitsisunit aamma atorneqarsinnaaneri soorunami ammaffigilluinnartariaqaratsi­gu. Ammassallup kommuneani misilittaanerup takutippaa nappaateqarlutik peqqiilliortunut misissuinermut aamma atorneqarsinnaasut, allaallumi aamma sanasunit allanillu inunnit suliner­minni atortussaminnik nalornisaarfigisaminnik ilitsersuussiffigineqarnissaminnut piukkunnar­luinnartoq atorluarneqarsinnaasarlu paasineqarsismavoq.

 

Inuit amerlanerpaat periarfissinnissaat eqqarsaatigalugu Siumut-miit piukkunnartutut taarusup­parput inoqarfinni atuakkanik atorniartarfilinni atorniartarfiit qarasaasianik tamanit atorneqarsin­naasunik pilersuinissaq. Inoqarfinni atuakkanik atorniartarfeqanngitsuni atuarfiit atorneqarsin­naanerat aamma tikkuarusuppparput. Tamakkunani attaveqarnermi qitiuffiusuni inunnik ilitser­suisinnaasumik pisariaqartitsisoqassammat atorfinitsitsisinissat aamma eqqumaffigalugit piareersimaffigisariaqarpavut.

 

Tele-ip kisermaassisutut ingerlataasa ilaannik namminersortut ingerlatsilersinnaanerat eqqarsaa­taavoq soqutiginarlunilu pissanganartoq. Taamaakkaluartorli Siumut-iit mianersuutigeqqussavar­put namminersortunngorsaaneq piinnavillugu namminersortunngorsaasoqassanngimmat. Nunarput isorartoqaaq, inuillu ikittunnguuvugut, taamaattumik suliffeqarfinnut ataasiakkaanut, inuillu ilaannut namminersortunngorsaaneq iluaqutaasinnaagaluartoq annilaanganalaanngit­suunngilaq inuit ilaasa, pingaartumik isorliunerusut nunaqarfimmiullu namminersortunngorsaa­nermi eqqornerliorneqarnissaat, ilaatigut akit qaffassinnaaneri kiffartuussinerillu ajorseriarsin­naaneri eqqarsaatigalugit.

 

Taamakkaluartoq Siumut-miit Naalakkersuisunut inassutigissavarput misissoqqullugu Tele-ip ingerlatai sorliit tamanut iluaqutaasumik namminersortunik tiguneqarsinnaanersut.

 

Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarnerup ineriartortinnerata kingunerisaanik inuit amerliartuinnartut pasissutissiisarfinnut assingiinngitsunut isersinnaaneri nalinginnaalera­luttuinnartussaavoq. Taamaattumik Siumut-miit matumuuna erseqqissaatigissavarput pingaarute­qarluinnarmat, ilaatigut inuit ataasiakkaat illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugu, qarasaasiatigut ineriartortitsinerup malitsigisaanik inatsisit assigiinngitsut, soorlu pinerluttoqarnermut inatsit nalunaarsuinermullu inatsit, nutartertuarnissaat. Taamaaliunngikkuttami qarasaasiatigut periarfis­sat aqqutigalugit atornerluisut killilersimaaruminaatsorujussuussammata.

 

Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarneq sammitillugu tusagassiutit eqqaane­qanngitsoorsinnaanngillat. Uanilu Siumut-miit immikkut taalaarusupparput siunissami ungasis­sorsuunngistumi nuna tamakkerlugu aallakaatitsisartut radio-ut marlunngorsinnaaneri.

 

Tamatta nalunngilarput sinerissami illoqarfinni radio-ut qujanartumik amerliartorneri. Qular­nanngitsumillu ineriartornerup nassatarissavaa tamakkua suleqatigiillutik nuna tamakkerlugu aallakaatitsisalerneri. Siumut-mi isumaqarpugut tamanna ilassilluarneqartariaqartoq, pisariaqas­sappallu aallarnisarnerini ikiornissaat ammaffigisariaqarparput, aamma aningaasatigut.

 

Teknikkikkut atortulersuutit ikiortigalugit napparsimasut najunngikkaluartlugit nakorsat misis­suisinnaanerat (telemedicin) periarfissaavoq pissanganartoq, ajunngistumillu ineriartortinneqaru­ni nunatsinnut naleqqulluartoq. Maannakkullu misilittagaagallartut takutippaat tamanna nunat­sinni iluatsittumik atorluarneqarsinnaasoq siunissaqartorlu, taamaattumik Siumut-miit pissagallu­ta aamma malinnaaffigissavarput. Telemedicin iluaqutaalluassappat pisariaqarluinnarpoq sulisut atuisussat pitsaanerpaamik atugaqartillugit ilinniartinneqarnissaat, taamaattumik Siumut-miit ammaffigaarput ilinniartitsinissamut aningaasat naammattut immikkoortinneqarnissaat.

Pingaartilluguttaaq oqaatigissavarput pisariaqarluinnarmat teknikkikkut atortuleruutit atorlugit paasissutissiisarnermi inuit atuisussat atuisartullu ilinniartilluarnissaat pikkorissartittuarnissaallu. Tamatumani atuarfiit assigiinngitsut ilinnarfiillu qaffasinnerusut annertuumik akisussaaffeqarput.

 

Ineriartornerup ilutigisaanik pikkorissartitsinissamut neqeroorutit pilersittuarnissaat ullutisnni pingaaruteqarleraluttuinnarput, pingaartumik qarasaasiatigut periarfissat atornissaat eqqarsaatiga­lugit. Taamaattumik uagut politikeriusugut pisussaaffeqarpugut atuarfiit allallu ilinniarfiit, kiisalu pikkorissartitsiffiit sapinngisamik pitsaanerpaanik atugaqartinnissaat sulissutgissallugu.

 

Naggataatigut Siumut-miit oqaatigissavarput innutaasut suliffeqarfiillu eqqarsaatigalugit paasissutissiisarneq tamakkuninngalu atuinerup sapingisamik pitsaanerpaamik ineriartortinnissaa pingaaruteqarluinnartoq, taamaattumik paasissutissiisarneq atuinerlu pillugit ineriartoritseqataa­sussamik immikuullarissumik naalakkersuisoqarfimmik pisortaqarfimmiilluunniit pilersitsinissaq Naalakkersuisut nalilersullaquarput, isumaqaratta ineriartornerup nunatsinnut siunissami pingaaruteqalersussap politikkikkut aqunneqarnissaa taamaalilluni qulakkeerneqarsinnaasoq.

 

Naggaterpiaatigut Siumut-miit oqaatigissavarput teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissu­tissiisarneq pillugu nassuiaat assorujussuaq naammagisimaaratsigu. Suliaq annertusimavoq, qularnanngitsumillu suliarinissaa imaannaasimassanani, taamakkaluartorli peqqissaarullugu kusartumik suliarineqarsimavoq, siunissamullu sapinngisamik eqqortumik pilersaarusiornissa­mut sakkussaalluni pitsaasoq.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarneq ukiuni makkunaniinnaanngitsoq - qaammatinili makkunani pilertortumik ineriartorpoq. Qaammatit tamaasa nutaanik pingaarute­qartunik pilersitsisoqartarpoq. Imaassinnaavoq atortulersuut mikisuararsuaq (microchip) sukka­nerusoq, naqitsineq atorlugu tamanut naleqqussaaneq (komprimeringsstandard), attaveqaatit sakkortunerusut imaluunniit tamarmik qanoq ateqaraluarnersut.

 

Maani Kalaallit Nunnanni Tele Greenland radio-kkut atassuteqaammik (radiokæde) digital-inngotitsisimavoq, tamatuma nassataralugu ineriartornermi uagut siuarsimangaatsialersinerput. Tele Greenland maanna piareersimavoq - aningaasaliinerit annertunerpaajunngikkaluartut atorlugit - Tele atorlugu aallakaatitsinermi piumasaqaatissatut ilimagineqartut qanoq annertuti-ginissaannut naleqqussaassalluni.

 

Tele Greenland-ip Naalakkersuisut suleqatigalugit suliassaasa ilaat tassaavoq akiliisitseriaatsit minutsimut naatsorsorneqartarneranninngaanniit data-kkut atukkanik naatsorsuisarnermut allanngortitsinissaq. Tassalu imaappoq - takussaasumik assersuusiorlugu - siunissami erngup qipisaataaniit imeq maqitaq qanoq annertutigisoq naapertorlugu akiliisoqartalissalluni, imaan-ngitsoq erngup qipisaataa qanoq sivisutigisumik ammatinneqarsimanersoq naapertorlugu.

 

Eqqarsariaallannarpoq ineriartorneq peqataaffigisarput, tassami IT pillugu suleqatigiissiitap ukioq ataaseq affarlu matuma siornatigut suliassarititaasut aqqutissiuummagilli qarasaasiat nammineq pigisat akii affaannanngorsimammata. PC Internet-mut atassuserneqarsinnaasoq ullumikkut fjernsyn-mit pitsaasumit assiliivimmilluunniit video-liuummit akisunerunngilaq.

 

Ukiualunnguit qaangiuppata inuiaqatigiinni paasissutisseeqatigiittarneq nutaaq imatut sungiun­neqarsimatigilissaaq, ukiuni makkunani paatsiveqanngitsumik tulluusimaarutiginninneq paasine­qarsinnaajunnaarsimassalluni.

 

Tulluusimaarutiginninnerup ilarujussua aammalu paatsiveerusimaarnerup tamatuma ilamernga IT pillugu nassuiaammi saqqummiunneqartumi matumani naneqqinneqarsinnaavoq. Oqaatigiga­suassavarali nassuiaat aammattaaq pitsaalluinnartuummat.

 

Eqqarsariaallannarportaaq ineriartorneq peqataaffigisarput, tassami maani Kalaallit Nunaanni Internet 1. januar 1996-mi ammaanneqarmat - IT pillugu suleqatigiissitaq pilersinneqarmalli qaammatit pingasut qaangiuttut.

 

Ullumikkut ukioq ataaseq affarlu qaangiutinngitsiartut inuinnaat 700-it Internet-mut atassuser­tereersimapput, aammalu taamatut amerlatigisut suliffeqarfiit anginerusut assigiinngitsut aqqutigalugit atassusertissimallutik. Kalaallit Nunaat ullumikkut inuiaqatigiinni paasissutisseeqa­tigiittarnermi nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu sunniuteqarluartunut ilaalereersimavoq.

 

Ineriartorneq tamanna IT pillugu politikkeqarani pilersimavoq. Ineriartornerullu annertunersaa siunissamissaaq politikkikkut aqunneqanngitsumik ingerlasussaavoq. Aammalumi taamaattus­saavoq - suliffeqarfiit amerlanersaat inuinnaallu nammineerusunnerupput aammalumi pitsaaner­paalluni nammineersinnaagunik.

 

Uagut Inatsisartuni politikkikkut suliassarissavarput suliassaqarfiit killeqarfii, aammalu teknik­kikkut oqariataaseq atorlugu maskiinat tigooraaviit, ledning-it atorlugit attaveqarneq, station-it tigusigallartarfiit, qaammataasatigut atassuteqaatit ilaallu ilanngullugit isumannaarniassallugit.

 

IT pillugu nassuiaammi saqqummiunneqartumi kingullermi nunarsuarmi tamarmi nalunaarasuar­tarnikkut sullissinerit namminersortunit tigujarttuaarneqarnerat, nalunaarasuartanikkut sullissi­nermi akit apparnerannik kinguneqarsimasoq. Pissusissamisoorpoq manna matumuuna erseqqis­sassallugu, nalunaarasuartarnikkut atassuteqaatit sumiifinni arlaqanngitsuinnarni tamakkiisumik namminersortunut isumagisassanngortinneqarsimammata.

 

Danmark-mi sullissinerit namminersortunit tunniunneqarnissaannut atatillugu akitsuut atulersin­neqarpoq nalunaarasuartaatileqatigiiffinnit tamanit akilerneqartartussaq. Akitsuut taanna Tele Danmark-mut akilerneqartarpoq, tamatumalu peqatigisaanik Tele Danmark-ip nalunaarasuartar­nermi atassuteqaatit akiisa dansk-it qeqertaararpassuini aammalu sumiiffinni inukinnerusuni naleqquttuunissaat nalinginnaasunnissaallu isumannaarniartussaallugu.

 

Danmark-mi qeqertararpassuit sumiiffiillu inukinnerusut tamakkua nalunaarasuartaateqarnikkut niuernermut tamarmiusumut naleqqiullugit suunngitsoralannguupput, taamaattumillu akitsuut annertugisassaanani.

 

Maanili Kalaallit Nunaanni tamanna paarlattorluinnaavoq. Maani nalunaarasuartaaateqarnikkut niuernerup 80 %-ia anguniarneq ajornakusoortutut atuutsinniarneralu akisuutut oqaatigisariaqar­poq. Kalaallit Nunaanni namminersortunut tunniussisinnaagaluarpugut, akitsuulli annertoorujus­suannngortussaavoq. Allaat namminersortunut tunniussinissaq pineqalissappat immaqa soqutigi­neqanngivissalluni.

 

IT pillugu nassuiaammi takuneqarsinnaasututtaaq Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaateqarnermi maskiinat tigooraaviit siuariartortinneqarluarsimapput atorluarsinnaallutillu. Allilerinissamuttaaq pilersaaruteqartoqarpoq, taamaalilluta nalunaarasuartaateqarnikkut tigooraanerup ukiuni aggersu­ni annertuserujussuarnissaa akuersaarsinnaallutigu.

 

Taamaaallat suliassarilissavavut suliassaqarfiit sinaakkutaasa isumannaallisarnissat, siullermik qarasaasialerineq aammalu IT meeqqat atuarfianni klasse-ni minnerpaaninngaanniilli ABD-t peqatigalugit inissineqassapput.

 

Aappassaattut Namminersornerullutik Oqartussat inatsisinik paasissutissarsiuviffigeqatigiittarneq aammalu Internet-mi atuakkanik atorniartarimmut isersinnaaneq ineriartoqtissavaat.

 

Pingajussaattut pisortattaaq allagaannarniit fax-niillu elektronik atorlugu allagaqariaatsimut allanngortiterineq ilimagineqartoq malinnaaffigissavaat.

 

Sisamassaattut, kiisalu suliassamut tunngatillugu inatsiseqarneq naleqqussagaajuassaaq.

 

Aammalu soorlu suliffeqarfiit namminersortut pinerattut, peqqinnissaqarfimmi pisortallu sulif-feqarfiutaanni allani ineriartorneq kiisalu periarfissaasinnaasut tamatuma nassatarisai eqqummaf­figisussaavavut.

 

Nalunaarasuartaatitigut attaveqaatit atorlugit katsorsaaneq eqqarsaatigissagaanni Norge-ip avannaanisut sumiiffinnilu arlaqanngitsunisut siuarsimatiginngilagut, kisiannili nalunaarasuartaa­titigut attaveqaatit atorlugit katsorsaanermi periarfissanik misiligaanermi Danmark-mingarnit siuarsimanerulereersimavugut.

 

Nalunaarasuartaatitigut attaveqaatit atorlugit katsorsaanerup eqqunneqarnissaani kikkulluunniit sumi najugaqarneq apeqqutaatinnagu peqqinnissakkut sullinneqarnissat periarfissikkumarvarput. Tamanna tassaavoq suliaqarfiit ineriartortitassat Atassut-ip assorsuaq pingaatitaasa ilaat.

 

Naggasiutigalugu Atassut-minngaanniit mianersoqqussutigissarvarput paasinarmat IT atorlugu ineriartortitsineq, ukiuni makkunani miluuffigigaluttuinnargarput, akisoorujussuummat. Oqaati­gineqarpoq million-nik pingasunik kisitsisitalinnik akeqartoq.

 

Atassut-mi qularutiginngilarput, siunnersorterpaasuit million-passuit taakkua ilaannit akissar­serusussasut. Inuiaqatigiinnili paasissutisseeqatigiittarneq nioqqutissatut akikitsutut nioqqutissa­nut ilisivinniitutut, soorlu pinngussatut iliorartakkatut Lego-tulli ajornanngitsigisumik katiterne­qarsinnaagaluarpoq. Taavalu akimigut appariartuinnavilluni.

 

Uatsinnullu maani Kalaalit Nunaaniittunut immikkut nuannaarutissaavoq teknikkikkut atortuler­suutit atorlugit paasissutissiisarnerup Kalaallit Nunaat nunarsuanngortikkumaarmagu elektronik atorlugu nunanut allanut qanittoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta nassuiaat saqqummiunneqartoq Atassut-miit tapersersussavarput.

 

Mannasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarnerup eqqartornerqarnerani eqqaanngitso­orneqarsinnaanngilaq ATeknikkikkut atorulersuutit atorlugit paasissutissiisarnerup aqqusinersua@ taanna taaseqarnerartarpoq Ainformationsmotorvejen@ ukiuni makkunani paasissutissat ingerlaa­ginnarfianni imaluuniit imaaginnarfianni.

 

Nalunaarasuartaaateqarfiimmi siulliit pilersinneqarmatali ineriartorneq sukkaqisumik ingerlasi­mavoq, maannakkullu Aaqqusinersuanngorsimalluni@ paasissutissanik sukkaqisumik ingerlaartit­siviusoq. Taassuuna Aaqqusinersuaq@ illoqarfiit akornanni sulinermi pisariillisaataaginnanngilaq, pinngitsoorneqarsinnaajunnarsimallunili ullumikkut inuunitsinni, qularutissaanngilarlu atorne­qarnera annertusiartuinnartussaasoq.

 

Ineriartornerlu maannakkut ima inissisimalersimavoq, inuit ataasiakkaat aalajangersinnaanngor­simallugu suut paasissutissat Aaqqusinersuaq@ atorlugu aasinnaanerlugut. Nunatsinniinnaanngit­soq, aammali nunarsuarmi sumiikkaluartunilluunnit aallersinnaalersimapput. Paasissutissallu imaaginnarfianni paasissutissanik pigisaqartoq pissaanermik annertuumik pigisaqalersitsisartoq ullumikkut qularutissaajuunnaareerpoq.

AAqqusinersuullu@atorneqarnerulernissaanut uani ataatsimiinnitsinni eqqartortussaavagut meeqqat atuarfianni qarasaasiat atorneqarlernissaat, ungasissumut atuartitsineq kiisalu ataatsi­miittarnerit, nakorsiartarneq ungasianit aqutaq allalu. Internet-llu atorneqarnerani nunatsinni pisiassanik allatsitsisinnaalereerpugut, naatsorsuutigissavarpullu nunatsinni internet-i atorlugu pisiniarfiit saqqummeraluerumaartut, tassanilu apeqqutaassanngilaq illoqarfimmi sumiinneq. Ungasissorsuunngitsukkut ilimagissavarput internet-i atorlugu kilaalimernik pisiniartalernissar­put.

 

AAqqusinerup@ atornissaanut periarfissat killeqanngitsutut oqaatigineqarsinnaapput, taamaallaat isumassariullaqqinneq aningaasallu killiliisuujumaarput.

 

Aalajangiisartullu tassa politikerit aalajangiiffigisassaraat qanoq annertutigisumik inuit ataasiak­kaat paasissutissanut pissarsisinnaanerat. Inuit Ataqatigiit-niit pingaartitaraarput inuit ataasiak­kaat paasissutissanik pissarsisinnaanerat ammaanneqaannarani, aammali inuit tamarmik ilinniar­tinneqarnissaat qanoq ilillutik paasissutissanik aallersinnaanerisa isumannaarneqarnissaa, kiisalu minnerungitsumik pisortaqarfiit allallu paasissutissiisartut sapinngisamik annertunerpaamik paasissutissanik tamanut iluaqutissanik aariaannakkanik ilisisarnissaasa isumannarneqarnissaa.

 

Tamanna qularnaarneqassaaq qarasaasianik atuisinnaaneq tunngaviusumik pinngitsoorata ilikkartariaqakkatsinnut ilaatilerneratigut, oqaatitsinnik allamiullu oqaasiinik atuartitsisarnigut assigalugit atuartitsissutigneqarneratigut.

 

Ilinniartitaanermi ilinniartunut paasissutissanik siammarterineq aalajangiisuusarpoq qanoq pitsaatigisumik ilinniartitsinerup ingerlanneqarneranut, nassuiaammilu ilisimatitsissutigineqar­poq nunatsinni ilinnarfiit qarasaasiat atorluarlereersimagaluaraat, amingaataallunili akunnerminni paasissutissanik paarlaateqatigiinnissamut periarfissat, tassa Aaqqusinersuaq@ atorneqanngitsoq. Ilinniarfiit imminnut attavilersornerat pitsanngorsaavigineqaraluarpat ilinniartitsisuniit ilinniartu­nut paasissutissanik tunioraaneq annertusineqarsinnaavoq, ilinniartoq ilinniartitsisorlu sumiinneri apeqqutaatinnagit. Tassa ungasissumik ilinniartitsineq. Nassuiaammi ilinnartitaanermi iliuusissa­tut siunnersuutigineqarpoq tulleriiaarinissami ilinnartitaanermi ineriartortitsinissaq salliutinne­qassasoq, tamanna Inuit Ataqatigiit-niit isumaqatigaarput, piviusunngortinnissaalu sulissutigeq­qullugu.

 

Paasissutissat imaaginnarfianni aamma pingaaruteqarpoq paasissutissat inunnut ataasiakkaanut tunngassuteqartut isumannaatsumik paarineqarnissaat, tassa isumannaassallugu inunnut apuuffis­sarinngisaminnut apuutinnginnissaat. Soorlumi siuliani eqqaagipput paasissutissat pissaanermik tunissartut, susassarisat susassarinngisallu pigigaaluaraanni.

 

Nassuiaammi oqaatigineqarpoq inatsisitigut suliassat annertuujusut paasissutissanik mianernartu­nik illersuinissamut tunngasut. Taamaammat pingaaruteqarpoq Danmark-mi ungasissorsuungit­sukkut inunnut ataasiakkaanut paasissutissiisarnermut inatsisiliassaq malinnaaffigeqqissaarne­qassasoq, ajornangippallu nunatsinnut atuutilernissaa piaartumik Inuit Ataqatigiit kaammattuuti­gissavarput. Kiisalu Internet-kut pisinniartarnerup aningaasanillu nuussisarnerup isumannaan­nerusumik ingerlalertornissaa, tassunga ilanngullugu maliginiarquarput.

 

Inuit Ataqatigiit-niit nuannaarutigaarput kiisami Namminersornerullu Oqartussat-ningaanniit teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarnermut siunnerfeqarnialerneq, naalakkersui­sullu eqqartukkatsinnut attuumassuteqartut piviusunngortinnissaannut sulilluaqquagut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Aallaqqaammut oqassaanga qujallunga sammisamut taama pissanganartigisumut nassuiaat soqutiginartoq pillugu. Teknikkikkut atortorissaarutit atorlugit paasissutissiisarneq siunissami aqqutissaavoq.

 

Upernaaq manna ataatsimiinnermi siusinnerusukkut allanilu ataatsiliittarnerni oqaluusserisarsi­mavagut namminersortunngorsaaneq aamma suliffeqarfiit assigiinngitsut pisortanik pigineqar­nerat. Matumani nalunaarasuartaateqarnikkut periaatsit nutaat aallarnisarneqarnerannut atatillu­gu, Akulliit Partiiata isumaa naapertorlugu erseqqissumik pisariaqartinneqarpoq pisortat peqataa­sariaqarnerat.

 

Nalunaarasuartaateqarnikkut periaatsit nutaat niuernerpalaartumik tuniniarneqassappata, taava akit assigiinngitsorujussuit naammattuugassaapput - imaangitsoq tamanna eqqortuunngimmat - tassami taama akitigut assigiinngitsigineq ersiutaammat aningaasartuutaasisamsut qanoq annertussuseqarnerannut, akit aningaasartutivinnik aallaaveqartariaqarput.

 

Kisianni akit taama assigiinngitsiginerisa malunniutigissavaat, kikkut atortorissaarutinut ta-makkununnga periarfissaqarnersut annertuumik apeqqutaanissaa, tamannalu inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit naammanginanngilaq, imaluunniit naammaginarsinnaanngilaq. Inuiaqatigiit soqutigisarilluinnassavaat, kikkulluunniit tamarmik atortorissaarutinik tamakkuninnga sungiussi­artonissaat, tassami tamakku sakkussaammata nunatsinni attaveqaqatigiinnerup nukittorsarnis­saanut, siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aqqutissaasinnaallutik sineriassuarmi taama siammasitsigisumik inissisimanitta apeqqutaajunnaarnissaanulluunniit.

 

Tassani pingaarnerpaaq tassa periarfissaqartitaaneq. Atortorissaarutit tamakku kikkunnut tamanut ammarneqartariaqarput, aamma akii naammaginartuusariaqarlutik. Nunatsinni Tele-kkut attaveqarneq nunanut allanut naleqqiukkaanni takuneqarsinnaavoq nunatsinniit avammut atassuteqarneq akisunerujussuusoq, kikkullu tamarmik periarfissaqassappata taava akit paarlattu­anik appasinneralaarakasiusariaqarput.

Teknikkikkut atortorissaarutit atorlugit paasissutissiisarneq assut qujaruttariaqarparput sapinn­gisarpullu tamaat ineriartortittariaqarlugu, taamaalilluta allanut tunngasutigut maanna ajornar­torsiutaasut qaangersinnaaniassagatsigit.

 

Teknikkikkut atortorissaarutit atorlugit paasissutissiisarneq sakkugissagutsigu pisariaqarpoq tamatta ilinnartitaanissarput, aamma meeqqat atuarfianni ilinniarnissamut periarfissiinissaq, ilinniaqqinnissamullu periarfissat allat aqqutigalugit ilinniarsinnaanissaq (ikittuunngilagummi meeqqat atuarfianni atuarunnarsimasut). Tunaartaqartumik suliniuteqarnissamut maanna piffissanngorpoq, taamaalilluta teknikkikkut atortorissaarutitigut kinguaattooqqanerput qaanger­sinnaaniassagatsigu, ineriartornemullu malinnaasinnaaniassagatta.

 

Taama oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatitut tiguarput, oqaatigeriikkattullu naammagisimaaqalugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarneq pillugu nassuiaat, Kattuseqatigiinniit soqutigalugu misissosimavara.

 

Ullumikkut nunatsinni ingerlatsinermi ingerlanneqartut arlalitsigut, nunami allamiut ingerlatseri­aasiat, pingaartunik danskit iingerlatseriaatsiat malillugu ilaatigullu issuaannarlugu amerlasuuti­gut atorneqarpoq, naak ilaatigut nunatsinni atuutsissallugit ilaat naleqqutinngikkaluartut.

 

Taamaakkaluartorli nunani allanisuulli teknikki atorlugu atortulersuutit atorlugit nunatsinni ingerlatsineq siuarsimasutut, atorluarneqarlersimasutullu oqaatigisariaqarpoq. Taamaattumik nunani allamiunut sutigut tamatigut nallersuutissangutta ullutsinni teknikkikkut atortulersuutit atorlugit ingerlatsineq pinngitsoorsinnaanngilarput, taakkununnnatigullu siuarsaanissaq naleq­qussaanisarlu pisariaqarluni.

 

Taamaattumik teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarnerup nunatsinni, nunarsuar­nullu allanut sammitinneqarluni atorneqarlernissaa pisariaqarluinnarpoq, pisariillisaanerit piffissarlu sivikitsoq atorlugu siunissami ingerlaaseqalernissaq piviusunngortinneqassappat.

 

Aammami nunani allamiut siuariartornertik ilutigalugu annertoorujussuarmik atugarilereersima­vaat, pingaartumik attaveqaqatigiinnerit minnerunngitsumillu niuernermik ingerlatsinerit eqqarsaatigalugit, taammaattumik kingusinaartinnata nunatsinni nunatsinniillu teknikkikkut atortulersusutit atorlugit iluaquteqarnerulernissarput naammassinarneqartariaqarpoq.

 

Tassami inuiaqatigiinnut sukkasuumik ineriartorfiusumi pitsaasumik ajunngitsumillu paasissutis­siisarneq pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Taamatumillu atortorissaarusersuinermi pisariaqarluinnarpoq naallakersuinikkut kukkuluttorto­qannginnissaa qulakkiissallugu, tassami qulakkiingassat ilagilluinnartariaqarpaat, atortulersuutit atorlugit atornerluisoqatannginnissaata inatsisitigut qularnaatsumik iluarsiivigineqarnissaa. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq inatsisartunut paasissutissat eqqortut sukumiisumillu suliarineqarsimasut saqqumiunneqarnissaat. Taamaammat suleqatigiisitap nalunaarusiaata saqqummiunneqarnissaa, aammalu nutaamik nassuiaasiortoqarnissaa, kiisalu immikkut isuma­sioqatigiisitsinissami saqqummiisoqarnissaa qilanaarluta utaqqissuarput.

 

Aarlerissutigineqartut ilaattut oqaatigineqarpoq teknologip sallinngoriartornerata nassataasa ilagisinnaagaat inuiaqatigiinnut nuimanernut, nuimannginnerusullu akornanni avissaartortinne­qarsinnaanerat.

 

Taamatut pisoqalinnginnissaa Naalakkersuinikkut eqqumaffigilluinnartariaqarpoq, pinaveersima­tinneqarluinnartariaqarluni. Taamaattumik tamanna pinngitsoortinneqassappat pisariaqarluinnar­poq innuttaasut amerlanerpaat teknikkikkut ineriartortitsinermi peqataatinneqarnissaat, ilinniarti­taanerit pikkorissarnerillu sukkulluunniit ingerlanneqartussat peqataaffigisarnerisigut, tamannalu Naalakkersuinermik suliaqartuusugut tamatta eqqumaffigisariaqarparput peqataaffigalugu.

 

Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnerup ineriartornerata nunatsinni atuartitsinermi sapinngisamik piaarnerpaamik tamakkiisumik akuulersinneqarnissaa pinngitsoor­neqarsinnaanngilaq, taamaattumillu oqaluuserisassami tullermi eqqartorneqartut tapersersorne­qarnissaat pisariaqarpoq, tassami Kalaallit Nunatsinni teknikkikkut siuarsaanermi sukumiisumik malinnaatinneqartariaqarpugut, tamannalu atuartitaanikkut pisariaqarpoq.

 

Aammalu siunissami sungiussilluarsimasunik pikkorissunillu nunatsinneersunik sulisoqassagutta pinngitsoorneqarsinnaanngilaq ilinniartitsisussanik teknikerinillu pikkorissunik peqarnissarput, taamaattumik Kattusseqatigiinniit pilersaarutigineqartut piviusunngortinneqarnissaat naatsorsuu­tigilluinnarlugu tapersersornartippakka.

 

Suliaq ingerlanneqalersoq imaannaanngitsuuvoq pisariusuullunilu, nunatsinni inuiaqatigiinnullu annertuumik sunniuteqartussaanera qularutigisariaqanngilaq, taamaattumik suleqatigiisitamik pilersitsisimaneq pissusissamisoorpoq.

 

Suleqatigiisitap sulilluarnissaanik kissaallugu, qilanaaraarput ukiamut Inatsisartunut ataatsimiin­nissamut nutaamik nassuiaasiortoqarnissaa, tassanimi aamma ilanngunneqartussaammata, aningaasatigut kingunerisassai pillugit qulaajaanissat.

 

Aammalu soorunami ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaat sioqqullugu isumasioqatigiissitsinis­sap ingerlanneqarnissaa tapersersornarpoq, naatsorsuutigaarpullu suliamut pingaaruteqartumut attuumassuteqartut susassaqartullu tamarmik peqataatinneqarumaartut.

 

Kiisalu Naalakkersuisut siunnersuisussamik suleqatigiisitaliornissamut tunngatillugu misissui­nerat pissusissamisoorpoq tapersertariaqarlunilu, suliassarmi imaannaanngitsuummat pisariaqar­poq immikkut paasisimasalinnik pilersitsinissaq.

 

Aammalu Naalakkersuisut teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutisseeqatigiittarnermut tunngasutigut ataqatigiiaarisussamik atorfinitsitsiniarnerat, isumaqatiginarpoq tapersertariaqarlu­nilu.

 

Naggataatigut oqaatigisariaqarpoq ilumoormat Naalakkersuisup oqaatigisaa, tassalu teknologi nutaaq taanna politikkikkut kukkuluttorfigineqarsinnaasut annerpaat ilagaat - aammalu naalak­kersuinikkut suut aningaasaliiffigissallugit aalajangerniarnitsinni kukkuluttuutaasinnaasut sipaarutaasinnaasullu milliunerpassuarnik naleqarsinnaammata. Tassami eqqaaginnarsinnaavagut nioqqutissiorfiit taamanikkut KTU aammalu KNI allanngortiteriffigineqarneri inuiaqatigiinnut aningaasarpassuarnik suliffippassuarnillu naleqartut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat pissanganartoq tusaatissatut tiguara, qilanaaralugulu ukiamut saqqummiussisoqaqqinnissaa.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naa-lakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit partiit tamaasa, Kattusseqatigiillu, qutsavigigaarpakka. Teknikkikkut atortulersuutit pillugit nassuiaatip ullumikkut ilassilluarneqarneranut Inatsisartuni aammalu oqaatsit isumaqatiginartorpassuit aninneqartut pillugit, aammalu nuannarinninnerit qujaniarneril­lu takkua Naalakkersuisut IT pillugu suleqatigiisitaliarisimasaanut sulilluarsimaqisumut aamma apississallugit neriorsuutigissavara.

 

Silinnerusumik oqaaseqarusunnartorujussuugaluarpoq kisianni saqqummiussarput ersarimmat, ersarissumillu oqaaseqarfigineqarmat tamanna pisariaqassanngilaq. Ataasiakkaat partiininngaan­niit oqaatigineqartut taakku oqaaseqarfigillatsiaannassavakka.

 

Oqareernittut nuannaarutigeqaara nassuiaat taama pitsaatigisumik ilassilluarneqarmat aammalu ukiaru nangittumik, soorunami aamma ullumikkut oqaluuserisassatta tulliit marluk aamma taakkua oqaaseqarfigineqarumaarput. Taavalu pingaarnersiuinissaq oqaatsitta ullumikkut anitatta timitsersornissaat tullinnguukkumaarmat aamma eqqaasitsissutigissavara, taakkua aningaasaka­siit piumassusermut sanilliullugit ilaatigut amikkitsoornartartut aamma oqaloqutaajumaarmata ukiaru ukiunilu aggersuni.

 

Siumuminngaanniit oqaaseqartup Karl Lyberth-ip oqaasii ilaatigut ikittunnguulluta nunarujussu­armik atueqatigiinneq pisariaqartikkipput, taanna ilumoorluinnarpoq aammalu taamatut teknik­kikkut atortulersuutit suut, sumut qanorlu atussanerlutigit tassaasariaqaratta kalaallit inuiaqati-giit aalajangiisuusut teknikkip aalajangigassarinngisai.

 

Tele nersortariaqarpoq, ilumoorpoq, tassami aningaasatigut ingerlalluarnera atortulersuutinillu nutaanik ineriartortitsinera nersortariaqarpoq. Kisianni taamatut oqareerlunga oqarusuppunga aamma imatut uunga killissannginnatta Tele-minngaanniit oqariartuutigineqartut tamarmik taamaallaat kisimik ilumoortutut uniffigisariaqannginnatsigu. Tassami silarsuarmi periarfissat allat tamarmik ima sukkatigisumik ineriartorfianni ilumoortut arlaqarmata. Soorunami Tele-p illersornissaanut inatsisitigut tunngavissaqarpugut, tassalu nunatta isorartunerata aammalu innuttaasut sumut nunassissimarnerata naalakkersuinikkut pingaartikkatsigu. Kisiannili suut kisermaanneqassanersut suliassallu sorliit namminersortunit ingerlanneqarsinnaanersut tamatu­munngalu tunngatillugu inatsisitigut aalajangersakkatigullu periarfissiissutigisariaqarsorisagut eqiiganeruffigalugit ilusilersortariaqarpagut piffissap ingerlanerani.

 

Aamma attaveqaatit internet-ilu eqqartortillugit, Inuit Ataqatigiinnersup Manasse-p oqarneratut, paasissutissigaasarnerup aqqusinersuani, oqagajappunga tassuunaqqunnerit tamaasa, innuttaasut kalaallit tamatta kørekortitaartariaqaraluarpugut aqqusinersuarmi tassani. Tassalu kørekorti taanna tassaassaaq atuisinnaanermut periarfissinneqarnerput nunatsinni kikkuugaluaruttaluunniit. Tassalu taanna oqaluuserisarput aammalu periarfissaqarnerput najoqqutaralugu periarfissittaria­qagarput.

 

Kalaallit oqaatsitta kulturikkullu eriagisavut eqqarsaatigalugit aqqusinersuaq taanna atorlugu atuilluarsinnaanerput avammullu pitsaasumik kiinnersinnaanerput, ilumoorpoq periarfissittaria­qarpoq, avataaneersut kisiisa eqqarsaatiginngikkaluarlugit immitsinnut qiviarutta kalaaleqatigiit qassimmitaava nunatta atuagaateqarfiani Groenlandica isersimanngilaat. Kalaallit qassimmitaava nunatsinni katersugaasivik Nunatta Katersugaasivia isersimavaat, imaluunniit isinngisaannartus­saavaat. Sumiiffinni ataasiakkaani katersugaasiviit kalaallit eriagisaatitsinnik katersuiffigisavut iluaqutiginerussagutsigit nuannaarutiginerussagutsigillu nunatsinni sumiikkaluaruttaluunniit aamma internet aqqutigalugu aamma pulaarsinnaasariaqarpugut.

 

Groenlandica-mi oqaluttuaatitoqqavut immiunneqarsimasut, allanneqarsimasut, kalattuut nipilersuutit nalunaaquttap akunnerpassuinik sivisussusilimmik immiunneqarsimasut immiuteq­qaarnerinut allaat tusarsimanngisaannakkavulluunniit qanormitaava nuannertigissava internet aqqutigalugu pulaffigisinnaagutsigit takullugillu tusarnaarlugillu. Aatsaat immaqa taamaasippat

suliffeqarfiit taakkua perruualaarutiginerpaanngussagaluarpagut.

 

Karl Lyberth-ip Siumumeersup oqaatsini naggaserpai ilaatigut noqqaassutigalugu pisortaqarfim­mik IT pillugu pisortaqarfimmik pilersitsisoqarnissaa nalilersullaqqullugu. Tassa Inuussutissar­siornermut, Angallannermut Pilersuinermullu attaveqaatit pillugit suliaqarpugut aammalu Naalakkersuisuni isummerpugu IT pillugu ataqatigiissaarisumik tassani atorfinitsitsinissarput, tassalu aamma taanna oqaluttunit taperserneqartoq tusaasinnaasoraara. Taamaattumik ataqatigiis­saarineq taanna pingaaruteqaqimmat aammalu siunnersuisartussanik pilersitsisoqarnissaa eqqarsaatigalugu Namminersornerullutik Oqartussat tassuunakkut nukitsorsarneqartussaammata isumaqarpunga tamanna aallarniutigissallugu ajussanngitsoq.

 

Atassummiit Anders Nilsson-ip oqaaserisaanut qujassaanga. Oqaasi ersarilluinnarput ilaatigut aamma IT politikkeqarnissami suut politikerit isumagisariaqaraat aammalu suut akuleruffigisari­aqanngikkaat erseqqissumik oqaatigimmagu, aammalu maluginiarlugu Tele Naalakkersuisut peqatigalugit pilersaaruteqartoq pingaartumik paasissutissat annertuut eqqarsaatigalugit akigitin­neqartut, tassalu matumani pingaartutut taasariaqarluni inuussutissarsiortut, Tele-mik atuinerisa akitigut pitsanngorsaaffigineqarnissaannik malitseqartussamik eqqarsaatersortoqartoq. Taanna Naalakkersuisuninngaannit ilassilluarusupparput, Naalakkersuisuni oqaluuserisimagatsigu ilaatigut Tele-p, aqagu generalforsamlingeqarnerani, erseqqissumik oqaatigerusullutigu akigititat eqqarsaatigalugit namminersorluni suliffiuteqartut inuussutissarsiornermut atatillugu pitsaaneru­sumik periarfissinneqarnissaat tikkuarusukkatsigu. Malugisinnaavaralu taanna taama naapertuut­tumik Atassut oqariartuuteqartoq.

 

Inuit ataasiakkaat illersorneqarnissaat Inuit Ataqatigiinninngaanniit ersarissumik oqaluttunillumi aallanit aamma oqariartuutigineqartoq isumaqatigilluinnarparput, aammalu taanna oqareernittut inatsisit tungaasigut naleqquttunngorsaanissaq Naalakkersuisut tungaanit sulissutigalugu aallartereeratsigu pisariaqarmat, tassami paasissutissat mianernartut aqqusinersuarmi tassani siumugassaasartussaammata siumugassaalereersimallutillu, taavalu pinaveersaartariaqarluinnar­luni apuuffissarinngisaminnut apuunneqarnissaat, taanna eqqumaffigilluinnarneqarnissaa soorunami isumaqqatigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann-ip Akulliit Partiianinngaannit oqaasii tigulluarpakka. Tassani Bjarne Kreutzmann-imit tikkuartorneqarpoq kikkut tamarmik periarfissinneqarnissaat akit naammagi­narnerusut angujartorneqarnissaat, ilinniartitsisussat tamattalu ilinniartariaqarnerput IT pillugu atuinissamut, qujanaq tapersiinermut. Taamatuttaaq Anthon Frederiksen-imut Kattusseqatigiin­niit.

 

Anthon Frederiksen-ip ilaatigut oqaatigaa, oqaaseq uani nutserneqarnerani nuimanernut nui­mannginnerusunullu oqaatigineqartoq tassa A amma B-hold-inut, tassunga magguttuunnginnis­sarput, tassalu pingaarpoq paasissutissiinermi periarfissat kikkunnut tamanut ammaakkiartorne­qarnissaat - taanna ornittariaqarparput.

 

Ukiaru aggustusimi imaluunnit septemberimi IT pillugu isumasioqatigiisitsinissami susassaqartut aap, peqataatissavagut aammalu nammineerluta Naalakkersuisuninngaanniit pingaartikkatsigu Inatsisartut Attaveqaatit pillugit Ataatsimiititaliaani ilaasortat aammalu tassani ilaasortaariinngip­pata Attaveqaatit pillugit partiit oqaaseqartartuisa isumasioqatigiinnermi tassani peqataatinnissaat siunniussimavarput.

 

Siunnersuutit soorlu siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqarnissaanik, ataqatigiissaarisumik atorfinitsitsisoqarnissaanik sinerissamilu attaveqaatitigut iseriarfissanik pilersitsisoqarnissaanik tunngaviusumik tapersiinerit qutsatigaakka, timitsersorneqalerpata ilusilerlugit kingusinnerusuk­kut saqqummiunneqarumaarput.

 

Taamaalillunga qujaqqillunga neriorsuutigissavara Inatsisartut Attaveqaateqarneq pillugu Suleqatigiisitaliaa Naalakkersuisuni suleqatigissagatsigu uumap suliap suliassartaqarnarunaqisup ingerlateqqinnissaanut. Taavalu partiininngaaniit oqaaserineqartut ilanngullugit suleriarnissatsin­ni eqqaamassallutigit tunngavigissallugillu.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.