Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 30-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 21. maj 1997, nal. 15.05

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 30.

 

Imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Hans Enoksen, Siulittaasoqarfik.

 

Marianne Jensen, Avatangiisinut, Pinngortitamut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Ukiut kingulliit ingerlaneranni Kujataani tuttunik nujuitsunik toqoraanermi eqqagassat eqqarne­qartarnerat ajornartorsiutaaleriartorsimavoq. Tamanna ilaatigut nunaminertanik eqqagassanik assaallugit matoorussiviusinnaasunik nassaarniarnermi ajornartorsiutinik, ilaatigullu ukiuunerani toqoraanermi eqqagassat matoorniarneqarneranni ajornartorsiutinik pissuteqarpoq. Taamatuttaaq Narsap illoqarfiani nersutinik toqoraavimmit perlukunik pinngortitami uumassulinnit pisunik annertoorujussuarmik assaassilluni matoorisoqartarpoq.

 

Avatangiisit eqqarsaatigalugit pingaarnerusutigut isigalugu perlukunik pinngortitami uumassusi­linnit pisunik assaassilluni annertoorujussuarmik matooriuartarnissaq eqqarsarnartoqartipparput, tassami perlukut uumassusilinnit pisut asiujartuaartarnerat Kalaallit Nunaanni arriitsuinnarmik pisarmat. Tassani aamma ilaavoq toqoraanermi perlukut matoorussat teriannianit neriniarfigine­qalersarmata, taamannalu perlerornermik nappaateqarnerisa akiorniagaanerannut atatillugu kissaatiginartuunngilaq.

 

Nunami matoorussisarnermut taarsiullugu imaanut kiversaasarneq periarfissaavoq, kisianni tamanna imaani avatangiisit pillugit inatsit tunngavigalugu massakkut inerteqqutaavoq. Taamaat­tumik allannguutissamik siunnersuuteqarnermi siunertaavoq aalisakkat perlukuinik imaanut kiversaasarnermi akuersissuteqartarnerup pissuseqataanik nersutinik toqoraanermi perlukunik imaanut kiversaasinnaanermut Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaanerannut inatsisitigut tunngavissiiniarneq.

 

Inatsimmut oqaaseqaatini erseqqissarneqarsimavoq kiversaanissamut akuersissuteqartoqanngin­nerani eqqagassat taakku allanut atorneqarnissaannut periarfissaqannginnersoq nassuiaatigineqar­tassasoq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu inatsisip allannguu­tissatut siunnersuummi avatangiisit pitsanngorsarneqarnissaannik pingaarnerutitat salliutinneqar­tut.

 

Allannguutissatut siunnersuut Allattoqarfimmi Inatsisileriffimmut, Piniarnermut, Aalisarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, Inuussutissarsior­nermut, Angallannermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmut, KANUKOKA-mut, KNAPK-mut RAL-imut aamma KNI-mut tusarniaatigineqarsimavoq. Ilanngullugu oqaatigineqarsinnaavoq allannguutissatut siunnersuut nunat tamat akornanni isumaqatigiissutinut akerliussanngimmat.

 

Tusarniaanermi oqaaseqaatigineqartut tamarmik malinneqarsinnaapput Naalakkersuisut akuersis­suteqannginneranni kommunit KNAPK-lu akuliutsinneqartarpata.

 

KNAPK-p nalunaarutigaa tusarniaanermi akissutini 28. april sioqqullugu nassiussinnaanagu siulersuisut nutaat toqqarneqareernissaannut. KNAPK ilisimatinneqarpoq tusarniaanermut akissutaa utaqqineqarsinnaanngitsoq, allannguutissatut siunnersuut ataatsimiinnermi maana naammassillugu suliarineqarsinnaassappat.

 

Siunnersuut oqaaseqaatitaalu Naalakkersuisut sinnerlugit innersuussutigissavakka, siunnersuuti­gaaralu siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut Avatangiisit Eqqissisimatitsi­nerlu pillugit Ataatsimiititaliaannut oqaluuserisassanngortinneqassasoq.

 

Niels Mattaaq, Siumup oqaaseqartua:

Aallaqqaammut Siumumiit oqaatigissavarput, Kalaallit Nunatsinni pinngortitap eqqiluitsuutinne­qarnissaa suliniutigiuaratsigu, taamaattumillu sukkulluunniit pinngortitamut mingutsitsinaveer­saarnissaq tapersersorlugulu suliniutigiarniaratsigu.

 

Taamaattumik Avatangiisinut pinngortitamullu Naalakkersuisup Inatsisartut peqqussutaata allanngorinneqarnissaanik siunnersuuteqarnera Siumup isumaqatigaa.

 

Matumuunalu oqaatigineqartoq kujataani tuttunik nujuitsunik toqoraanermi eqqagassat nunamut matuuinnarneqartartut isumaqatiginngilluinnarpavut isumaqaratta taamaaliornikkut pingortitaq annertuumik mingutsinneqassasoq.

 

Kiisalu Naalakkersuisoq isumaqatigaarput oqarmat perlukut asiusut nersutinik, nerisassanik ujarisaqanngitsunik, tassalu teriannianit nerineqartartut, taakkulu nersutit nappaataannik, perlerornermik, nappaateqalersarnerat tamakkuninnga aallaaveqartarsinnaasoq qularineqanngim­mat, nersutinummi nujuitsunut qimmit atorneqartartut tamatumuuna navianartorsiortinneqartar­mata.

 

Kiisalu Naalakkersuisup peqqussutissamut siunnersuummi eqqaavaa perlukunik imaanut kiversaaneq periarfissaasoq, kisiannili tamanna avatangiisit pillugit inatsit tunngavigalugu inerteqqutaavoq.

 

Matumuunalu Siumup Naalakkersuisoq isumaqatigaa, oqarmat peqqussutissamut siunnersuummi tunngavigineqartoq aalisakkat perlukuinik imaanut kiversaasarnermi akuersissuteqartarnerup pissuseqataanik, nersutinik toqoraanermi perlukunik imaanut kiversaasinnaanermut Naalakker­suisut akuersissuteqarsinnaanerannut inatsisitigut tunngavissiiniarneq.

 

Kiisalu Naalakkersuisoq isumaqatigaarput erseqqissaateqarmat perlukunik kiversaanissamut akuersissuteqartoqannginnerani eqqagassat taakku allanut atorneqarsinnaanerat misissorneqaq­qaartassasut.

 

Siumumiit Naalakkersuisut isumaqatigaavut oqarmata, avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu inatsisit allannguutissaattut siunnersuummi avatangiisit mingutsaaliornissaannut illersuinissaq salliutinneqartuassasoq.

 

Allannguutissatut siunnersuut allattoqarfimmi inatsisileriffimmut, kiisalu pisortaqarfiit pinginne­qatigiifissuillu, Naalakkersuisup saqqummiussinermini taakkartoriigaanut, tusarniaatigineqarsi­masoq oqaatigimmagu. Aammattaaq Naalakkersuisoq Siumumiit isumaqatigaarput oqarmat, allannguutissatut siunnersuut nunat tamat akornanni isumaqatigiissutinut akornutaasaanngimmat.

 

Imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnis­saanik siunnersuut Siumumiit siullermeerneqarnera akuersaarparput.

 

Siumumiit taama oqaaseqarluta, inassutigissavarput aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut Avatangiisit Eqqissisimatitsinerlu pillugit Ataatsimiititaliami oqaluuserineqassasoq.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuut Atassummit imatut oqaaseqarfiginiarparput. Nunami imaanilu uumasunik inuuniute­qarnerput aningaasarsiuteqarnerpullu tunngavigalugit pisariaqarluinnarpoq, illoqarfimmiikkutta nunaqarfimmiikkutta, immami imaluunniit nunami asimiikkutta pinngortitarsuup avatangiisitta mingutsinnaveersaarneqarnissaa tamatta ilungersorluta suleqataaffigisariaqaratsigu.

 

Nunatsinni takornariaqarnerup annertusarneqarnissaa tamatta ilungersorluta anguniarparput siunissami aningaasarsiornitsinnut annertuumik iluaqutaasussaammat. Nunatsinni takornarissat amerlanerulernissaannik suliniuteqarnitsinnut nunatta alianaassusersua, imartamigut silaannarta­migullu, silarsuarmi minguinnerpaanera takornarissanut ussassaarutigalugu tusaqqusaarutigi-sarparput. Taamaattumik takornarissat nunatsinnut tikittartut allarluinnarmik naapitassaqartis­sanngikkutsigik nunatta alianaatsup eqqiluitsuutinnissaa pisariaqarluinnarpoq.

 

Naalakkersuisup imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaani saqqummiussaqarnermini nunatta kujataani, tassalu Narsap illoqarfia­ni, savanik toqoraavimmi nersutit toqorakkat perlukuinik nunamut matoorisarnerup ajornartor­siutinngorsimasup, pinngortitamillu mingutsitsisinnaanera pinaveersaartinniarlugu pitsaanerusu­mik nersutit perlukuinik eqqaasarnissaq pisariaqalersoq oqaatigaa.

 

Atassmiit isumaqarpugut nersutit perlukuisa eqqaannarnagit allatut iluaqutigineqarnissaat pimoorullugit misissorneqartariaqartut soorlu qimminut nerukkaatissatut allatulluunniit iluaquti­gineqarsinnaanersut. Soorunami iluaqutigineqarsinnaanngippata taava ullumikkornit isuman­naannerusumik perlukut iginneqartarnissaat pinngitsoorneqarsinnaassanngilaq. Soorlu aalisakkat perlukuinik imaanut kiversaasarnermut periutsit pissuseqataanik periarfissiinikkut.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutip allannguutissaanik siunnersuut pisariaqavissutut paasillugu Atassummit akuersaarparput, aammalu pisariaqassappat aappassaaneerneqannginnerani ataatsi­miititalimi sammineqarnissaa ajoriffissaqartinngilarput.

 

Evald Brønlund, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilaat nunami uumasut perlukuinik inatsit tunngavigalugu imaanut eqqaasoqarsinnaanera inerteqqutaasoq. Taamaattumik paasilluarsinnaavarput kujataani tuttunik nujuitsunik toqoraareernerup kingunerisaanik perlukut nunamut assaanneqartarnerat annertuumik ajornartorsiutaalersimammat.

 

Ilisimaneqareerpormi uumasut perlukuinik pisut Kalaallit Nunatsinni arriitsuararsuarmik asi-ujartuaartartut, taamaattumik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nunamut matooriuaan­narnissaq eqqarsarnartoqalersimavoq.

 

Tamatumalu aamma ilaatigut ajoraluartumik kingunerisinnaasarlugu teriannissat perlerorsin-naasarnerannik, taakkulu perlerorneri aamma qimminut tuniluussinnaasartoq naluneqanngilaq.

 

Naalakkersuisut inatsisip allanngortinneqarnissaanut tunngatillugu susassaqartut saqqummiussa­mik taakkartorneqartut tusarniaavigineqaqqaarsimanerat Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortutut isigaat.

 

Inuit Ataqatigiit pingaartitariuarparput nunatta pisuussutaanik sunilluunniit atorluaanissarput, taamaattumik innersuussutigerusupparput perlukut eqqagassat allanut atorneqarsinnaanngin-nersut nalilersuiffigineqaqqaartarnissaat. Taamatut nalilersuinermi aammattaaq uumasut amii ullumikkut tamakkiisumik atorneqanngitsut nalilersuinermissaaq ilaatinneqartarnissaat kis-saatigaarput.

 

Inatsisissamut allannguutissaq atortuulersinneqassappat Naalakkersuisut kaammatorusuppavut kommunit pineqartut KNAPK-lu akuliutinneqartarnissaat pisariaqartassasoq, tassani Namminer­sornerullutik Oqartusat kommunillu akunnerminni pitsaasumik suleqatigiissinnaanerat eqqarsaa­tigalugu.

 

Tamatta nalunngisatsitut nunatta sumi inissisimanera eqqarsaatigalugu upernaakkullu aputip sikullu aakkiiartulernerani sukujuppassuit saqqummeralersartut takornartaanngilaq, ullutsinni- lu takornarissat amerliartortinneqarnissaannik sulissuteqaleruttornerup nalaani nunatta tamarmi eqqiluitsuutinneqarnissaa qinikkat sulissutigiuartariaqarpaat innuttaasullu nunatta eqqiluitsuu-tinnissaanut peqataajuarnissaat pisariaqarluinnarpoq, angajoqqaallu meeqqaminnut maligassi-uillutik nunatta eqqiluitsuutinnissaanut pisussaaffeqarput.

 

Nunattami avataanit minguitsutut tusaamaneqarnera tamatta illersugaraarput, taamatut avatangii­sinut tunngasut naggataatigut eqqaallatsiariarlugit imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pil-lugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaannut siunnersuut, Inatsisartut Avatangiisit Eqqissisimatitsinerlu pillugit Ataatsimiititaliaanut oqaluuserineqaqqaarnissaa Inuit Ataqatigiit innersuussutigaat.

 

Bjarneq Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiata paasivaa, avatangiisit illersorneqarnissaat ataatsimut isigalugu perlukut pin-ngortitami uumassusilinnit pisut annertoorsuanngorlugit matoorunneqartarnerat nangaanartinne­qartoq.

 

Taamaattumik aalisakkat perlukuinik imaanut kiversaasarnerup pissuseqataanik nersutinik toqoraanermi perlukunik imaanut kiversaasarnermut Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaa­nerannut inatsisitigut tunngavissiinissamik siunnersuut Akulliit Partiiata taperserpaa.

 

Aamma pisortaqarfiit arlallit isumasiorneqartut isummamut tapersersuimmata, Akulliit Partiiata inassutigissavaa, siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut Avatangiisit Eqqissisi­matitsinerlu pillugit Ataatsimiititaliaanut oqaluuserisassanngortinneqassasoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siunnersuut Kattusseqatigiinniit akuerisinnaanngilara. Nunat tamat akornanniluunniit isumaqati­giissutinut akerliussanngikkaluarpat. Tassami oqaluttuarpugut nunatta imartaa nunarsuarmi minguinnerpaajusoq, tamannalu avammut niuernermut iluaqutigaarput. Taamaattumik taman­naannarluunniit pissutigalugu imartattali, ajoraluartumik illoqarfinni suliffissuaqarfiusuni, sissap kangerluillu illoqarfinnut qanittut tippaaffigisaligaannik mingutsinneqartut eqqarsaatigalugit - mingutsitsineq sunaluunniit naaggaartariaqarpoq.

 

Taamaattumik mingutsitsineq akiorniarutsigu nersutinik toqoraanermi perlukunik immamut eqqaasinnaanerup peqqussutikkut aammaanneqarsinnaanera itigartittariaqarpoq. Aammami kalaallit qangaaniilli piniakkanik atorluaasut anersaavannut tamanna naapertuutinngilaq.

 

Tamannalu ataqqillugu eqqaamasariaqarpoq, taamaattumik siunnersuutigerusuppara peqqussut allanngortinneqassanngitsoq, kisiannili uumasunik toqoraavimmiit perlukut Sisimiut Food A/S-imi qimminut nerukkaatissiorfimmut akuutissatut nassiunneqartarnissaat misissuiffigineqassa­soq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini Avatangiisinut Eqqissi­simatitsinermullu Ataatsimiititalimi suliarineqassasoq paasiniagassallu paasiniarneqassasut innersuussutigerusuppara.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujassutigerusuppara partiit oqaluttui Naalakkersuisut siunnersuutaannut akuersaarmata isuma­qataallutillu, tassanilu saqqummiunneqartut assigiinngitsut tamaasa eqqarsaatigalugit. Kisianni soorunalimi malugivara aamma Kattusseqatigiinninngaanniit Anthon Frederiksen siunnersuum­mut tassunga akerliusoq.

 

Nuannaarutigaara partiinit tamanit isumaqatigineqarmat maluginiarneqarluni erseqqissarneqarlu­nilu perlukunik kiversaanermut akuersissuteqartoqannginnerani eqqagassat taakku allanut atorneqarsinnaanerat misissorneqaqqaartassasut, aammalu tamannarpiaq sapinngisamik annertu­nerpaamik anguniarusullugu Namminersornerullutik Oqartussat, KANUKOKA aammalu KNAPK suleqatigillutik isumasioqatigiillutillu Naalakkersuisut siunnersuutigigatsigu. Tamanna­lu aamma malugivara isumaqatigineqartoq neriuppugut taamaasiornikkut eqqanaarneqassasoq eqqumaffigineqartuassasorlu ilumut eqqagassat atorluarneqarsinnaanerat isigiumaneqartuassa­soq.

 

Taannalu aamma taamatut eqqarsartariaaseq aatsaannguaq oqaluuserisatsinnut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup saqqummiussaani aamma naapertuulluinnar­poq, tassanilu aamma tusareerparput qanoq Inatsisartuni ilaasortanit pingaartinneqartigisoq sapinngisamik annertunerpaarpaamik atorluaanissaq sulissutiginiartuartariaqartoq.

 

Taassuma saniatigut maluginiarpara aamma pinngortitap eqqiluitsuutinnissaa illersornissaalu oqaluttunit tamanit pingaartinneqarluni erseqqissaavigineqartoq. Tassanilu aamma maluginiarlu­gu Atassutip ilaatigut oqaluttuata oqaatigimmagu pisariaqarluinnartoq illoqarfimmiikkutta nunaqarfimmiikkuttaluunniit immami imaluunniit nunami asimiikkutta pinngortitarsuup alia­naatsup avatangiisitta mingutsinnaveersaarneqarnissaata tamatsinnit ilungersortumik suleqataaf­figinissaa.

 

Taamatut oqaaseqarneq nuannaarutigivara aammalu Inuit Ataqatigiit taanna erseqqissarlugulu-sooq aamma oqaatigisaa ilanngullugu issualaarusuppakka ima ittut: ANunatta tamarmi eqqiluit­suutinneqarnissaa qinikkat sulissutigiuartariaqarpaat innuttaasullu nunatta eqqiluitsuutinnissaa­nut peqataajuarnissaat pisariaqarluinnarpoq, angajoqqaallu meeqqaminnut maligassiuillutik nunatta eqqiluitsuutinnissaanut pisussaaffeqarput@.

 

Oqaatsit taakku imartuut pingaaruteqartullu qujassutigivakka maluginiarlugulu aamma inuiaqa-tigiit akornanni taamatut pingaartitsineq ersarinneruleriartuinnartoq aammalu massakkut Ina-tsisartut, inuiaqatigiit sinniisaasa, oqariartuuteqarnerminni tamannarpiaq aamma ersersippaat.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Hans Enoksen, Siulittaasoqarfik:

Taamasilluni oqaluuserisassaq immikkoortoq 30, Imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanik siunnersuut naammassivoq, taassanngaan­niillu Avatangiisinut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassaaq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.