Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 14		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 19. maj 1998 nal. 14.34

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 14

 

Qeqertarsuup Tunuani Peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu nassuiaat.

(Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Immikkoortoq 14, tassalu Qeqertarsuup Tunuani Peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu nassuiaat, tassanilu siunnersuuteqartut siulliullutik saqqummiissapput.

 

Niels Màtâq, Siunnersuuteqartoq, Siumut:

Una siunnersuut saqqummiunneqarpoq qitiusumik napparsimavissualiornissamut siunnersuutip saqqummeqqaarnerani oqaaseqaat tunngavigalugu.

 

Inatsisartut Peqqinissamut Ataatsimiititaliaata Norge-ip avannaanut paasisassarsiorluni angalasi­manerata kingunerisaanik nassuiaateqarnerit saqqummertut tunngavigalugit matumuuna siunner­suuteqarniarpunga, qitiusumillu napparsimavissualeqarnissaata oqallisigineqarnerani annilaan­gassuteqartut amerlaqisut saqqummertarmata aamma uagut avinngarusimasumiittugut annilaan­ganartikkatsigu taamatut aaqqissuunneqassappat annertuumik eqqorneqartussaagatta. Matumuu­na tunngavilimmik oqallisigilluarneqarnissaa siunnersuutigaara.

 

Taamatut oqareerlunga oqaatigissavara qitiusumik napparsimavissuaqalernissaanik piviusorsior­tumik saqqummiisarnerit aaliangiiviisumik suli oqallisigineqanngimmata.

 

Kalaallit Nunarput isorartoqaaq isorliunerusuni illoqarfiit imminnut ungasipput nunaqarfippassu­aqarlutillu, ilaatigut suli napparsimaviit piorsarneqarlutik aningaasarpassuit atorlugit, ilaatigullu nutaanik atortorissaaruteqarluartunik napparsimaveqarluni, assersuutaara Upernavik. Qitiusumik napparsimavittaassagutta ullumikummi suli naleqquttuusorinngilara nunatta aningaasatigut inissisimanera tunngavigalugu.

 

Norge-ip avannaanut paasisassarsiornermi ataatsimiinnerit ilaanni, tassa Peqqinissamut Ataatsi­miititaliap paasisassarsiornerani, apeqqutigivara taamatut qitiusumik napparsimaviliornerit atuutilernerini qangatut ingerlassinermiit akikinnerunersoq. Tassami Norge-ip avannaani qitiusumik napparsimavissuaqarnikkut ingerlatsineq maannakkut atuummat.

 

Taakkunaniit akineqarpunga akikinnerunngitsoq, tassa akisunerujussuusoq. Aammami saqqum­miisarnerni ersarereerpoq annermi Kalaallit Nunatsinni taamak angallanneq akisoreertigisoq. Malugineqarsinnaavoq suli akissaqartinneqanngitsoq. Maanna akikilliliineq ingerlanneqassappat, aaqqissuulluakkamillu isumaqarpunga ajunnginnerusumik toqqissisimanartumillu suli ingerlaso­qarallassasoq.

 

Ersarissumillu oqaatigissavara uanga Kalaallit Nunatta immikkoortortaanik qitiusumillu nappar­simaveqalernissaa isumaqataaffiginginnakku, ajunnginnerutillugulu maannakkut napparsimave­qarfiit nakorsaqartuarnissai, tamannami tamanut toqqissisimanarnerussammat.

 

Taamaattumik qitiusumik napparsimavissualiornissaq kinguartittariaqartoq imaluunniit allatut isummerfigisariaqartoq.

 

Taassuma malitsigisaanik peqqinnissaqarfiit aningaasanik sipaarunnagit aningaasat nakorsanut pikkorissunut sulerusuttunullu atorneqartariaqartut.

 

Naggataatigut oqaatigilara inuuneq toqqissisimasoq inuunererusupparput nunatta suatunngaani­luunniit ikkaluarutta. Illoqarfiit avingarusimasumiittut ullutsinni sutigut tamatigut pisariaqartitsi­galuttuinnarneranni soorlu meeqqat atuartitaaneranni ilinniartitsoqarnerit atorfiit qulliunerusut inuttalersorneqarnerinik inuttassarsiornernilu atorfik peqqinnissakkut pisinnaalluartunik suliso­qartoq orniginarnerutinneqartarmat.

 

Ruth Heilmann, Siunnersuuteqartoq, Siumut:

Tassa aamma uanga april-ip 3-ani allaaserisaqarsimavunga, taassumalu assinga aamma Inatsisar­tut siulittaasoqarfikkoorlugu ingerlatissimallugu aammalu massakkut uunga oqaluuserisassamut ilanngunneqarsimavoq immikkoortoq 14-mut. Taamaatumillu aamma taamaaliorsimaneq qujassutigalugu maannakkut atuassavara.

 

Peqqinnissaqarfimmi ajornartoriutit oqaluuserisigit, taamatut qulequtsersimallugu.

 

Regionaliseringi aqqutigalugu napparsimaveqarfinni ajornartorsiutit aaqqinneqarnissaat ilima­ginngilara, akerlianilli ilimagaara ajornartorsiutit inuiaqatigiinni atukkavut annertunerulernissaat.

 

Maannakkut napparsimaveqarfiit piusut pigeriikkavut piorsartariaqarput, sulisussanillu annertu­nerusumik immikkut iliuuseqarluni ilinniartitsinerit ingerlanneqartariaqarlutik.

 

Napparsimaveqarfiit pillugit maannakkut iliuuseriniagaalersut toqqissisimananngillat. Maniitsu­mi nakorsaanerup Hans M. Johnson-ip nunatsinni sivisuumik sulillunilu misilittagartuup oqaaserisartagai allaaserisartagaalu qaangiinnagassaanngitsutut isumaqarfigiuaannarpakka.

 

Illuatungaatigullu Inatsisartuni Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap siulittaasuata Anders Nilsson-ip saqqummiuttagai assut eqqarsarnartoqartittarlugit isumaqarnarmat nunarput Norge-mut qallunaat nunaanulluunniit assersuunneqarsinaanngitsoq, tassani pissusiusut nunatsinnut eqqu­tiinnarneqarsinnaanngimmata.

 

Nakorsassaaleqinerujussuaq nalunngilarput, nakorsanngorniartarnerlu imaannaanngitsuusoq qanittukkullu nakorsassanik naammatitsinavianngitsugut aammami nunarsuarmi similuunniit nakorsat amigaataalluinnarmata. Kisiannilu annertuumik atugarissaasigut pitsanngorsaavigine­qartariaqarput, piusutuat ilaannaaluunniit pissarsiarisassagutsigit. Taamaattumik sutigut pitsann­guutaasinnaasunik nakorsat ujartuinerminnik oqaatigisartagaat tusaalluarniartariaqarpagut.

 

Suliaritinnissaminnik utaqqisut tupinnaannartumik amerliartorput amerlanerinullu tapertaaqaaq aamma allaat naartusut amerlasuut Sana-mut erniartortinneqartalermata, tamanna kinguariarneq peqqusiileqinartorujussuuvoq, unitsinneqartariaqarlunilu.

 

Erniartoritinneqartut ilaquttatik nunagisartik qimallugu allamut erniartortinneqartalernerat kinguariarneruvoq imaanaanngilluinnartoq.

 

Nunaqarfimmiut illoqarfimmut erniartortinneqartarnerannut tunngatillugu arlaleriaqaluta erniartortut ilaquttamik ilaginissaannulluunniit inissiigallartarfinnik pilersitiniarneq sulissutigi­saraluarlugu akissaqartinneqarneq ajorpoq. Taamaattumik siunnerfigineqartariaqarpoq piffimmi sumiluunniit naartusup anaanaasup toqqissisimalluni ernisarnissaa inooqatini, uini, qitornani allallu ilaquttani ikinngutinilu ilagalugit. Meerannguup aamma toqqissisimalluni silarsuarmut appakaattarnissaanik periarfissaqartinneqarnissaa tamanik allanik pingaaruteqarnerpaatut isigisariaqarmat.

 

Tamanna angussagutsigu juummuunik peqqissaasunik immikkut annertuumillu iliuuseqarluta ilinniartitsineq aalluttariaqarparput. Siusinnerusukkut immikkut ilinniartitsinernik iliuuseqaqqu­sillunga siunnersuutigisartagaraluakkakka allakkatigut akineqaannartarput, soorluuna annerusu­mik iliuuseqartoqarnianngitsoq. Tamanna qinikkatut akisussaaqataaffigalugu naammagiinnarne­qarsinnaanngilaq.

 

Nalunngilara soqtiginnillutik peqqissaasunngorniarlutik aallartittaraluartut ilarpassui kalaallisut oqallorissut kisiannili qallunaatut inorsartoorlutik malinnaaniarnertik ajornartorsiutigalugu ajoraluartumik amerlasuut ilinniarnerminnik unititsiinnartartut taavalu kalaallisut oqalussin­naanngitsortaat ingerlaqqittarlutik, tamanna assut ajuusaarnartuuvoq iliuuseqarfigisariaqartoq.

 

Juummuunik peqqissaasunillu kalaallinik oqaasilinnik peqaratta tamakkunnguilluunniit qiim­massarlugit atorfissaqarteqigatsigimmi, ilinniartinneqarnissaannik aaqqissuussiffigineqarsin­naannginneramik. Isumaqarpunga nunatsinni ineriartortumi qallunaat nunaanni iliuusaasut assiliinnarnagit allatut iliuuseqarnikkut ajornartorsiutinik qaangiiniartoqartariaqartoq.

 

Peqqinnissaqarfik pillugu maanaakkullu iliuuserineqartut naammaginanngitsut siunissamullu toqqissisimananngitsortaqaqisut pillugit innuuttaasut oqallitsinneqartariaqalerput.

 

Isumaqarpunga regionaliseringiluunniit pillugu innuttaasut Inatsisartut kommunilluunniit isummersoqataatinneqarsimanngilluinnartut, tamanna inuit oqartussaaqataanerannik qaangia­taarineruallaarsoraara akueriuminaalluinnartoq.

 

Inuit 55.000-iinnaagaluarluta suliaritinniarlutik utaqqilersut 3000-it allaat angumaleriartorpaat.

 

Angalaqqaarluni suliaritinniartarneq akisoorujussuusarpoq, inummut inuiaqatigiinnullu aningaa­sarpassuarnik atuiffiusoq. Taamaattumik najugarisami suliaritissinnaaneq sapinngisamillu nammineq kommunerisami ornitassaq qaninnerpaaq ornillugu suliaritissinnaaneq anguniartaria­qarluinnarpoq. Taamaalilluni angalanermut aningaasartuutit annertuumik annikillisinneqarsin­naammata.

 

Isumaqarpungalu pingaarnersiuisoqartariaqalersoq. Pingaarnersiuinermi ilinniartitaaneq pingaar­tinneqarnerpaasariaqarpoq. Nakorsat pigisavut erligingaakkavullu sulisorissaarunik aamma angusassaat annertunerungaartussaassammat, taamaalillunilu nakorsat nukinik atuinerat nalim­massarneqartussaalluni. Juummuunik peqqissaasunik taakkulu ikiortaannik amerlanerusunik annertunerusumillu iliuuseqarnikkut ilinniartitsisoqartariaqarlerpoq.

 

Oqareernittut nammineq nunagisami ernisarneq ernumananilu ernisalernissaq allatigullu soorlu inalugaaralukkaanni piaartumik aallarunneqanngikkaluarluni suliaritissinnaalernissaq anguniar­tariaqarpoq, taamaalilluni aamma inuit piffissaagallartillugu annaanneqartarnissaat aqqutissiuun­neqartussaassammat.

 

Ullumikkut suliffeqarfinnik siammarsaanerup aqqani apeqqutaatinneqartaqaaq ornitassaq peqqinnissaqarnikkut periarfissiissutaai pitsaasuunersut, tamattami Nuummi Aasianni Ilulissani­luunniit najugaqarsinnaanngilagut.

 

Taamaattumik regionaliseringi peqqinnissaqarfinnilu pissutsit pillugit annertuumik inuit peqataa­tillugit oqalliserineqartariaqalerput. Nunatsinnut tulluarnerusumik naammaginarnerusumillu peqqinnissaqarnikkut aaqqiissuteqarnissarput anguniartariaqarmat.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut 1996-imi upernaakkut ataatsimiinneranni peqqinnissaqarfiup nunap immikkoortuk­kuutaartumik aaqqissuunneqarsinnaaneranut isumaliutissat suliarineqarnerat ingerlateqqinneqas­sasoq Naalakkersuisut neriorsuutigaat. Inatsisartut 1996-imi ukiakkut ataatsimiinneranni suleqatigiissitap paasiniagassanik pisariaqartinneqartunik suliaqartussap sulinissaminut najoqqu­tassaatut siunnersuut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut saqqummiunneqarpoq. Peqqinnissa­mut Ataatsimiititaliap naggataarutaasumik allakkiamini suliassap ingerlateqqinneqarnissaa erseqqissumik tapersersorpaa.

 

Tamatuma kingorna peqqinnissaqarfimmik nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinis­saq peqqinnissaqarfimmi pisortatut suliallit Ilulissani 1996-imi ataatsimeersuarneranni sammine­qartut pingaarnerit ilagaat tamannalu aqqutigalugu ilaatigut paasinarsivoq nunap immikkoortui taamatut aaqqissuussivigineqarsinnaasutut piukkunnaateqartut marluusut, tassa Qeqertarsuup Tunua nunattalu Kujataa. Kaammattuutigineqarpoq suliaqarnermi aallaqqaammut Qeqertarsuup Tunua pineqassasoq. Nassuiaat manna suliarineqarpoq suleqatigiissitap Peqqinnissamut Ilisima­tusarnermullu Pisortaqarfiup aammalu sulisut naleqquttunik suliaqartut najukkanilu peqqinnissa­qarfiit sinniisuutitaannik inuttaqartinneqartup inassuteqaatai tunngavigalugit.

 

Tassunga atatillugu erseqqissarneqassaaq nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinissa­mi, nassuiaat manna inatsisartunit akuerineqassappat, aallartinneqarsinnaasumi innuttaasut kommunillu peqataatinneqarnissaasa pisariaqartinneqarnera naalakkersuisut tamakkiisumik akuersaarmassuk.

 

Sinerissami sumi inissisimaneq eqqarsaatigalugu nassuiaammi matumani Qeqertarsuup Tunuani, tassa Kangaatsiap, Aasiaat, Ilulissat, Qeqertarsuup Qasigiannguillu peqqinnissaqarfiini, nappar­simmaveqarnerup allatut aaqqissuunneqarnissaa pineqarpoq. Nassuiaatip imarai periaaseq siunnersuutillu arlallit, tunngavimmikkut imarisamikkullu ingerlaannaq Kujataani aaqqissuussi­nissaq pillugu suleqatigiissitassamut nuunneqarsinnaasut nuunneqartariaqartullu.

 

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut kaammattuutigissavaat nunatta Kujataani nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinissaq pillugu suleqatigiissitaliamik piaartumik pilersit­sisoqassasoq.

 

Najukkani nunaqarfinnilu peqqinnissakkut sullissineq marlunnut avinneqarsinnaavoq, tassa toqqaannartumik peqqinnissakkut sullissinermut aamma peqqinnissakkut sullissinermi uninnga­nertaqarsinnaasumi. Toqqaannartumik peqqinnissakkut sullissinermut ilaapput nalinginnaasumik nakorsanit isumagineqarneq, peqqissaaneq, angerlarsimaffinni napparsimasunik peqqissaaneq kigutilerinerlu. Peqqissaanikkut sullissinermi uninnganertaqarsinnaasumi ilaapput najukkani napparsimmavinniit sullinneqarnerit soorlu sumiiffinni napparsimmavinni, Dronning Ingridip Napparsimmavissuani imaluunniit nunami allami napparsimmavimmut peqqissagassatut unitsitaaneq. Nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinermi pineqartut siullermik tassaapput peqqissaanikkut sullissinermi uninnganertaqarsinnaasumut tunngasumik suliassat.

 

Tunngaviulluinnartumik pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinissamik oqallinnermut patsisaammat kalaallit nunatsinni peqqinnissaqarfiup maannakkut aaqqissuussaanerata qanganitsersimanera. Ullumikkut najukkani peqqinnissaqarfin­nut agguataarisimaneq, amerlanersaat eqqarsaatigalugit, 1925-mi pisimavoq. Taamaammat nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinissaq periarfissaannaajunnaarpoq pisariaqarluin­nalerlunili peqqinnissaqarfimmik pitsaassutsikkut qularnaariffiusumik ingerlatsisoqassappat, naalakkersuinikkut, aningaasatigut ulluinnarnilu periarfissanik ersersitsisumik.

 

Nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinerup naammassineqarnissaanut pingaartuulluni tunngavissaavoq ukiuni makkunani nunatsinni peqqinnissaqarfimmi sulisussanik pissarsiniar­nerup aalajangersimatitsiniarnerullu ajornartorsiutaalluinnarnerat, ilaatigut patsisaalluni nakorsat akornanni immikkut ilinniagaqartartut amerliartornerat, aammali patsisaaqataasoq alla pingaaru­tilik tassaavoq napparsimmavinni sullissinerit pitsaanerulersinneqarnissaannik kissaateqarneq, matumani ilaatigut pineqarluni pilattaasarnikkut sullissinerup pitsaassusaa.

 

Ilisimatuussutsikkut sullissivinnit assigiinngitsunit siunnersuinerit tunngavigalugit, assersuutiga­lugu Danmarkimi Peqqinnissamik Aqutsisoqarfiup, Sundhedsstyrelsip, inerniliussimavaa innuttaasut 200.000-250.000 akornanni amerlassusillit ikinnerpaaffiusariaqartut pilattaasarnikkut sullissinerup pitsaassusissaa qularnaassagaanni. Inuit taama amerlatigisut nunatsinni tunngavigis­sallugit soorunami qanillinavianngilagut, naalakkersuisulli isumaqarput nunatsinni innuttaasut aamma, pilattaasartunit sungiussilluarsimasunit sapinngisamik suliarineqarsinnaasariaqartut.

 

Taamaattumik nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinissap piaarnerpaamik aallartinne­qarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq, tassa imaappoq napparsimmavinni suliassat annertunerusu­mik katersorlugit. Tamanna massakkut napparsimmaviusut atorunnaarsinnissaattut paasineqas­sanngilaq, kisiannili taakku ilaasa toqqaannartumik  peqqinnissakkut sullissinermi ulluinnarni pilertortumik pisariaqarluinnartunilu katsorsaasinnaanissap isumagineqarnissaasa allanngortin­nissaattut paasineqassalluni.

 

Taaneqareersutuut tamatumunnga minnerunngitsumik patsisaavoq maannakkut atorfinitsitsiniar­nerup ajornartorsiutaanera siunissami aamma naatsorsuutigineqarsinnaasoq. Nunatsinni peqqin­nissaqarfimmi atorfinitsitsiniarnermi ajornartorsiutit  peqqinnissaqarfimmi sulisut akissaatitigut atorfeqartitaanermilu atugassarisaannut taamaallaat tunngajunnaarsimapput. Nakorsat eqqarsaati­galugit tamatumunnga ilanngullugu ullumikkut aamma ajornartorsiuterpiaalersimavoq, peqqin­nissaqarfiup ullumikkut aaqqissuussaanerata pisariaqartimmagit nakor­sat tamatigoortumik piginnaanillit. Nakorsalli ilinniartitaanikkut immikkut ilinniagaqartarnerat annertusiartorpoq, tamatumalu kinguneraa amerlasuut nunatsinni peqqinnissaqarfiup maannakkut aaqqissuussaa­nerata kingunerisaanik annertuumik akisussaaffeqarfiusumi atorfininnissaminnut tunuarsimaar­nerat.

 

Tassunga atatillugu ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq Peqqinnissamut ministeriaqarfiup apeqqu­tilliissuteqarfigineqarluni ilisimatitsissutigimmagu nakorsanik tamatigoortunik ilinniartitsisar­nerup aallarteqqinneqarnissaa ilimananngitsoq atorluarsinnaasuussananilu, taamaattumik naatsorsuutigisariaqarpoq nakorsanik atorfinitsitsiniartarneq aamma siunissami ajornakusoor­torujussuussasoq. Aamma teknikikkut ineriartorup pisariaqalersissavaa napparsimmavinni suliassat eqiterneqarnerulernissaat.

 

Nunatsinni peqqinnissaqarfik ukiorpassuit ingerlanerini najukkani pingaaruteqarluni sulilluarfiul­lunilu inissisimasimavoq. Taamaattumik innuttaasut akornanni oqallinnermi aaqqissuussaanerup allanngortinneqarnerata kingunerisassai amerlasuunit ernummatigineqarmata paasinarpoq. Nunatsinni tamarmi peqqinnissakkut sullissinerup nutarterneqarnissaa pitsaanerulersinneqarnis­saalu allannguinissatut eqqarsaatit siunertarigaat erseqqissassallugu Naalakkersuisut pingaartip­paat.

 

Taamaattumik nassuiaammi kaammattuutitsigut siunertarineqanngilluinnarpoq peqqinnissakkut sullissinerup ajornerulersinneqarnissaa, soorlu najukkani peqqinnissaqarfiit ilaasa nakorsaarut­sinneqarnerisigut - taamaanngilluinnarmammi.

 

Naluneqanngitsutut ukiup matuma ingerlanerani najukkani peqqinnissaqarfiit ilaannut nakorsas­sarsiortarneq piffissani sivikitsuni ajornartarsimavoq, naak Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik ilungersorsimagaluaqisoq. Pissutsit taamaannerat nunap immikkoortukkuutaartu­mik aaqqissuussinissaq pillugu suleqatigiissitap Ilulissani ataatsimiinnerani oqaluuserineqarpoq, tassani pisinnaasutut eqqarsaatersuutigineqartut ilagalugu nakorsanik taamaallaat Aasiannut Ilulissanullu pissarsisoqarsinnaalluni nunalli immikkoortuani peqqinnissaqarfiit allat allanngor­tinneqartariaqarlutik peqqissaavinnut peqqissaasunik sulisulittut. Tassami taama periuseqarneq Kangaatsiami ukiuni arlaqartuni atuussimavoq taamaattumillu piviusunngorsinnaasutut isigine­qarsinnaalluni.

 

Tamannali suleqatigiissitap imaluunniit Naalakkersuisut Qeqertarsuup Tunuani nutaamik aaqqissuussinissamut aaqqiissutissatut tikkuanngilaat. Naalakkersuisut isumaqartuarput Qasigi­annguani, Kangaatsiami Qeqertarsuarmilu nakorsaqartitsisoqassasoq, apeqqutaavorli taakku annertunerusumik pilattaanissamik, pilaallutik ernisitsinissamik il.il. aamma suliaqartinneqassa­nersut. Taamaattumik siunertaavoq piffissami ungasinnerusumi Qasigiannguani, Qeqertarsuarmi Kangaatsiamilu atorfinitsinneqassasut nakorsat assigiinngitsunik suliaqarsinnaasut.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput pilattaalluni suliassat pitsaanerpaamik isumannaan­nerpaamillu suliarineqarsinnaasut nakorsanit taama suliaqarnissamut sungiussisimasunit, pilattaanermi sinilersitsinermilu periutsit nutaat atorlugit. Naatsumik oqaatigalugu tamatuma kingunerissavaa inuit pilatsillutik suliaritittussat najukkani peqqinnissaqarfinni pineqartuneersut Aasiannut Ilulissanulluunniit nuunneqartassasut.

 

Nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussineq immini sulisussanik pissarsiniarnermi ajornartorsiutinik qaangiissutaasinnaanngilaq, tamatumunngami patsisaasut amerlaqimmata, kisianni pilattaasariaqartarnissamik nakorsanut ataasiakkaanut piumasaqarnerup annikillineqar­nera ajornartorsiutip aaqqiivigineqarnissaanut iluaqutaassaaq.

 

Suliarinnittarnermi teknikkikkut siuariaatit peqqinnissakkullu sullissisut ilinniartitaanikkut immikkut sammisaqaleriartornerat eqqarsaatigalugit nunani tamalaani ineriartorneq tunngaviga­lugu, Qeqertarsuup Tunuani napparsimmavimmi suliassat sumiiffimmi ataatsimi isumagineqaler­nissaasa anguniarneqartariaqarnera aammalu pilattaasarnermi suliatigut suliamut tunngatillugu akisussaaffiup Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut inissinneqartariaqarnera nalorninarto­qarsinnaanngilaq. Suliaritinnerit sumiiffimmut ataatsimut eqiterneqarnerisa nassatarissavaa napparsimasunik angallassisarnerup annertunerulernera, taamaattumik tamanna inissinneqartaria­qarluni nunap immikkoortuani angallannikkut qitiusumut.

 

Nunap immikkoortuani aaqqissuussinerup tamarmiusup inerneriniartussaavaa nunap immikkoor­tuani ataatsimik tunngaviusumik napparsimmaveqalernissaa tassanngaannartumik pilattaasaria­qarnermut upalungaarsimaffiusumik.

 

Tamatumani aqqutissaavoq pilersaarusiornermiit peqqinnissakkut sullissinermi ataatsimoortumik siulersuisoqarnerup aningaasaqarnerullu pilersinneqarnerat. Periuseq taanna aallartinneqassaaq najukkani peqqinnissaqarfiit napparsimmaviit anginerit marluk, Ilulissat Aasiaallu, ataannut piaarnerpaamik katersorneqarnerisigut. Tassunga atatillugu Naalakkersuisut malugeqqussavaat kaammattuutit ataatsimut isigalugu annerusumik maannakkut pissusiusunik naqissusiinerinnaam­mata, assigiinngissutillu annersarimmassuk siulersuinikkut eqaannerulersitsinissaq.

 

Assersuusiorlanga. Pissutsit maannakkutut itsillugit, tassa immikkoortuullutik aqutsiveeqqat namminerisaminnik aningaasanik aqutaqarlutik ingerlasut, aningaasaqarnikkut kajuminnarto­qanngilaq soorlu juumuup peqqinnissaqarfimmut sanilerisamut juumooqanngitsumut attartortin­nissaa. Akerlianik nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinikkut napparsimmaviup tunngaviusup juumooqarnikkut sullissineq akisussaaffigisussaavaa.

 

Ernisoqartarnera eqqarsaatigerpiarlugu siunertaavoq erninerit ulorianartorsiorfiusinnaasut Ilulissani pinngikkunik Aasianni Nuummiluunniit juumuunik ilinniarluarsimasunik sulisoqartuni aammalu ernumanartoqanngitsumik pilaanikkut ernisitsiffiusinnaasumi pisarnissaat. Taamaam­mat Qeqertarsuarmi, Qasigiannguani Kangaatsiamilu ernisoqassatillugu ajornartorsiutitaqanngit­sumik naartusimasut ernisinneqarsinnaassapput suliassamik tamatuminnga isumaginninnissamut peqqinnissamik isumaginninnermi ikiortit piginnaasaqarluartut naammattut aammalu nakorsaq tamatigoortoq erninerup ingerlanerani akisussaasuusinnaasoq pigineqaraangata. Taamaattumik Naalakkersuisut kissaatigaat ajornartorsiutitaqanngitsumik erninissat illoqarfik angerlarsimaffigi­saq qimanngikkaluarlugu sapinngisamik suli piuarsinnaasassasut.

 

Nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussineq Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsat immikkut ilinniagallit suliassaasa tunngaviusut pitsaanerulersinneqarnerannik, nunap immikkoortuani tunngaviusumik sulisut, atortorissaarutit pisariaqartitat ungasissumiillu nakorsi­artitsisarnerup, avataaniit ilisimasalinnik tapertalerlugu, pigineqarnerannik, ilaqartinneqartoq, peqqinnissaqarfiup suliarinninnissamut sullissinikkullu neqeroorutigisinnaasaasa patajaallisarne­qarnissaannik, peqatigitillugu suliarinninnerup pitsaassusaata qaffasinnerulersinneqarnissaanik qularnaarisumik, naalakkersuinikkut anguniakkatsinnik piviusunngortitsinissamut aqqutaanissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

Qeqertarsuup Tunuani napparsimmaviit akornanni suliassanik agguataarinerup allanngortinne­qarneratigut nakorsanik tamatigoortunik ilaatigut Kangaatsiamut, Qeqertarsuarmut kingusinneru­sukkullu Qasigiannguanut sulisussarsinissaq ajornannginnerulersissavaa tamatumalu nassataris­sallugu tunngaviusumik peqqinnissakkut sullissinerup ullumikkornit pitsaanerulernera. Tamanna aqqutigalugu innuttaasut nakorsamit ikiorserneqarnissamut periarfissaat ajornannginnerulersin­neqassapput.

 

Taamaattorli najukkani peqqinnissaqarfinni ataasiakkaani sulisut amerlassusiligaanerisa allan- nguuteqarnerata aningaasatigut kingunerisassaat, tamatuma malitsigisaanik angallassinikkut pisariaqartitsinerit, tamatumalu kingunerisaanik sullissinerit assigiinngitsut iluani angallassi­nerup aningaasartai misissoqqissaarnerusariaqarput naalakkersuinikkullu isummerfigisariaqarlu­tik.

 

Qeqertarsuup Tunuani nutaamik aaqqissuussinissaq pillugu kaammattuutit allaaserineqartut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu Lands­karsimut missingersuutitigut sunniuteqannginnissaat anguniarneqarpoq. Allanngortitserinerulli nalaani aningaasartuuteqarnerunissaq naatsorsuutigi­sariaqarpoq. Ilimagineqarpoq aningaasartuutiginerusassat 1998-imi 1,2 mio. kr.-inik 1999-imilu 2 mio. kr.-inik aningaasartaqarumaartut.

 

Nassuiaat manna tunngavigalugu Naalakkersuisut kaammattuutigaat Inatsisartut naalakkersuinik­kut aalajangiiffigissagaat periuseq nassuiaammi kaammattuutitigut siunnerfigineqartoq aallartin­neqassasoq. Nassuiaatip imarai nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinissap pisariaqar­tinneqarneranut tunngaviusut qulaajarneqarnerat, aammalu ilorraap tungaanut aallariarnissamut periusissat aalajangiinissamullu tunngavissanik sukumiisunik suliaqarnissamut tunngavisseeqa­taasut pillugit kaammattuutit.

 

Nassuiaat tusarniaanermullu akissutit tiguneqarsimasut tunngavigalugit Naalakkersuisut inassuti­gaat kinguliiniittut Inatsisartunit akuersissutigineqassasut:

 

Siullermik peqqinnissaqarfiup nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuunneqarnissaata pisariulluinnarnera, kisiannili aamma pisariaqarluinnarnera nukinginnarsilluinnarneralu, nassu­erutigalugu kaam­mattuutigineqarpoq Qeqertarsuup Tunuani peqqinnissaqarfimmi napparsimma­veqarnerup eqiterneqarnissaanik siunertamik nalunaarut Inatsisartut akuersissutigissagaat.

 

Tamatumunnga ilassutitut suliniummut pisortassamik toqqaasoqassaaq ikaarsaariarnerup nalaani nunap immikkoortuani suleqatigiinnermik, immikkut suliaqarner­­­­­­­mik/sulia­nik agguataarinermik annertusaasussamik aammalu ataaniittunik piviusunngortitsisussamik kiisalu pisortaqarfik suleqatigalugu nunap immikkoortuani tamatumani siunissami aaqqissuussaanerup allannguutis­saanik pilersaarusiortussamik.

 

Aappaattut kaammattuutigineqarpoq nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuussinissamik suliaq suleqatigiissitatigut ingerlaqqissasoq, Kujataani nunap immikkoortuatut aaqqis-suussinis­samut siunnersuusiortussamik kiisalu suleqatigiissitaliortoqassaaq kigutigissaanerup nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuunneqarnissaanut siunnersuusiortussamik piaartumik Inatsisartunut saqqummiunneqartussamik.

 

Pingajussaanik Ilulissani napparsimmavik najukkami napparsimmaviujunnaarluni illoqarfinnut Ilulissanut Qeqertarsuarmullu, Qasigiannguit ilanngunneqarumaarneran­nik pilersaarutitalerlugu, tunngaviusumik napparsimmavinngortinneqassasoq.

 

Sisamassaanik Aasianni napparsimmavik najukkami napparsimmaviujunnaarluni illoqarfinnut Aasiannut Kangaatsiamullu tunngaviusumik napparsimmavinngortinneqassasoq.

Tallimassaanik Qeqertarsuaq peqqissaavinngussasoq nakorsalik napparsimasunut ulloq unnuarlu paaqqutarineqartariaqartunut innanngavissartalerlugu, napparsimmaveqarnikkut allaffissornik­kullu sullissineq Ilulissaniit, missingersuutit katinnerisigut atorfiit amerlassusiligaanerannik aningaasaliissutinillu nuussivigineqartussamit, isumagineqartussanngorlugu.

 

Arferngat, Kangaatsiaq peqqissaavinngussasoq nakorsalik napparsimasunut ulloq unnuarlu paaqqutarineqartariaqartunut innanngavissartalerlugu, napparsimmaveqarnikkut allaffissornik­kullu sullissineq Aasiannit, missingersuutit katinnerisigut atorfiit amerlassusiligaanerannik aningaasaliissutinillu nuussivigineqartussamit, isumagineqartussanngorlugu.

 

Arfineq aappaat, Qasigiannguit ulloq manna tikillugu ingerlanermisut ingerlaqqissaaq ullumik­kusut suliaqarfiulluni, napparsimmavilli allaffissornikkut Ilulissani napparsimmavimmit tunnga­viusumit, missingersuutit katinnerisigut atorfiit amerlassusiligaanerannik aningaasaliissutinillu nuussivigineqartussamit, isumagineqalissaaq. Siunissami Qasigiannguit aamma peqqissaavinn­gortinneqassaaq nakorsalik napparsimasunut innanngavissalik.

 

Arfineq pingajuat, Dronning Ingridip Napparsimmavissuani pilattaanermut sinilersitsinermullu, arnat ilukkut napaataannut ernisussiornermullu nakorsat immikkut ilinniarsimasut Ilulissani Aasiannilu tunngaviusumik napparsimmavinni nakorsat pilattaasarnerinut pingaarnerusutigut immikkut suliaasartunut akisussaasunngortinneqassasut, immikkut suliassat pineqartut sulisuti­gut naleqqussaavigineqassasut Naalakkersuisoqarfiup 1999-imut aningaasaliissutit amerlineqar­nissaannik kissaataani allaaserineqartutut.

 

Qulaaluaat, paaqqinnittarfeqarneq peqqissaaveqarnerlu kattunneqarsinnaanersut qulaajarumallu­gu paaqqinnittarfeqarnikkut kommunini oqartussaasut aaqqissuussamik suleqatigineqalissapput.

 

Qulinga, peqqissaaviit, tunngaviusumik napparsimmaviit Dronning Ingridillu Napparsimmavis­suata akornanni ungasissumit nakorsiartitsisarnermut atortutigut attaviliisoqassaaq.

 

Isikkarngat, Uummannaq Upernavillu najukkami napparsimmavittut atuutiinnassapput. Juumuu­nik, nakorsanik, aaviisartunik peqqissaasunillu sinitsitsisartunik amigaateqartoqarnerani Ilulissat tunngaviusumik napparsimmavittut atuunnissaa pilersaarutigineqarpoq.

 

Isikkaneq aappaat, ataatsikkut annertuumik ingerlatsinerup iluaqutissartarisinnaasai, soorlu illutatigut atortutigullu, atorluarniarlugit nunap immikkoortuani suliassat agguataarneqarneruler­nissaat kaammattuutigineqarpoq, taamaalilluni tunngaviusumik napparsimmavik siunissami kisiartaalluni tunngaviusumik napparsimmavinngortussaq immikkut pilersaarusiukkanik pilattaaviusassalluni, tunngaviusumillu napparsimaviup aappaa angallannikkut periarfissaqaler­pat peqqissaavinngortinneqassalluni annertusisaq, assersuutigalugu tagiartuisarnerup pisinnaann­gorsaaqqinnerullu iluani suliaqartussaq.

 

13-niat: nunap immikkoortuani aaqqissuussinerup tamarmiusup inerneriniagassaatut kaammat­tuutigineqarpoq napparsimaveqarnikkut suliassat, nunap immikkoortuani tunngaviusumik napparsimavimmut ataatsimut katersorneqassasut, napparsimavillu taanna aallaavigalugu nunap immikkoortuanut ataatsimut aqutsiviliortoqassalluni. Taama oqaaseqarlunga Qeqertarsuup tunuani peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu nassuiaat, Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartunit aalajangiiffigisassanngortippara, aammalu oqallinneq kissaatigineqartoq taamatut aallartillugu.

 

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Qeqertarsuup tunuani peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu nassuiaat Naalakkersuisut saqqummiussaat, immikkoortunik 13-nik akuersissutigeqqusanik inassuteqaatertalik annertuu­mik Siumumiit oqallisigereerlugu imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Siumup suliniutigiuarpaa innuttaasut peqqinnikkut inooqatigiinnikkullu pitsaanerpaamik atugaqarnissaat anguniarneqartuassasoq. Peqqinnissaqarfiullu sullissinera Nunatsinni najugaqar­fiit tamarmik sapinngisamik assigiiaartumik sullinneqassasut. Aammalu nunaqarfiit isorliuneru­sullu sullinneqarnerat pitsanngorsarneqartuartariaqartoq eqaallisaavigineqartariaqartorlu. Passunneqarneq katsorsaanerlu ullumikkut Danmarkimi pisartut, minnerpaamik pitsaaqataanik Nunatsinni ingerlatsisoqalersinnaatillugu Nunatsinni periarfissat pilersinneqartassasut. Katsor­saaneq sapinngisamik najugaqarfik qanillugu ingerlanneqartassasoq. Periaatsit ilisimasanik pitsaanerpaanik tunngavillit atorneqartassasut. Peqqinnissakkut sullissinermi inuup, ilaqutariit nunaqqatigiillu piginnaassusii ilanngullugit iluaqutiginiarneqartassasut.

 

Peqqinnissaqarfiup aaqqissuunneqarnerani nangittumik nalilerneqassasoq, Nunatta immikkoor­tuini, Avannaani, Qeqqani Kujataanilu napparsimmaveqarnikkut isumannaallisaanerit annertu­nerusut aqqutigalugit. Aammalu ilanngullugit nalilersorneqassasut akisussaaffiit pisussaaffiillu peqqinnissaqarfimmi atuutsinneqartut, tamatumani ilaatigut kigutilerinermi pissutsit, pisariilli­saanerit, akikillisaanerit kiffartuussinerillu pitsanngoriartinneqarnissaat aallaavigalugit naliliiffi­gineqassasut. Siumumiit taakkartukkavut tunngavigalugit nalunaarusiaq imatut naliliiffiginiar­parput.

 

Nunap immikkoortuini peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu suleqatigiissitap oqaatigaa tassa, tamatuma tuaviuuttariaqalerneranut pissutaasoq, ullumikkut ajoraluartumillu siunissami naatsorsuutigineqarsinnaammat peqqinnissaqarfimmi nakorsat, juumuut, peqqissaasut il.il., atorfiinik inuttaliisarnissani ajornartorsiuteqartuarnissaq, tamanna Siumumiit tunngaviatigut paasilluarparput. Siumumiillu anguniartuarusupparput peqqinnissaqarfiup suliarinninnissamut sullissinikkullu neqeroorutigisinnaasaat patajaallisarnissaat, tassungalu peqatigitillugu suliarin­nittarnerup pitsaassusaata qaffasinnerulersinneqarnissaanik qularnaarinninnissaq, Nunatsinnilu innuttaasut aamma pilattaasartunit pikkorissunit sungiussilluarsimasunillu sapinngisamik suliarineqarsinnaasarnissaat. Ullumikkut suliaritissallutik utaqqisut ikiliartoratik amerliartornerat Siumumiit akuersaarsinnaannginnatsigu, neriuutigaarput Nunap immikkoortukkaartunik aaqqis­suussinerup siunertatut pingaarnertut suliassatut anguniassagaa, pilattaasarnerit nakorsanik immikkut ilinniagalinnik suliarineqartartut, ilaatigut atortorissaarutinik pisariaqartitanik pilersui­nikkut ataavartumik ingerlanneqalersillugit. Soorlu nalunngikkipput innuttaasunit assut iluarisi­maarneqartoq, ukiuni kingullerni nakorsat immikkut ilisimasallit, Avannaani Kujataanilu isileritittussanik napparsimmaviit arlaanni suliaritittussanik eqiterititsillutik passussisimasut aallaavigalugit. Siumumiillu pingaartipparput, passunneqarnerup sapinngisamik Nunatsinni ingerlanneqalernissaa, ingerlatsinerup qitiusumik Dronning Ingrid Napparsimmavissuaniit aqunneqarnissaa, Naalakkersuisunit sulissutigneqarnissaa Siumumiit kaammattuutigaarput. Passunneqartartussat Nunatsinni nunani allanulluunniit plattikkiartortassagaluarpata.

 

Siumup siunertarimmagu, katsorsaaneq sapinngisamik najugaqarfik qimannagu ingerlanneqartas­sasoq, taamaattumik massakkut Nunatsinni peqqinnissaqarfiit 17-usut, qujanartumik amerlaner­saat atortorissaareeqisut, suli annertunerusumik atorluarneqarnissaat ilaatigut nakorsat ilaatigut nakorsat immikkut ilisimasallit, passunneqarnissaminnut utaqqisunik piffinnut assigiinngitsunut suliarinnikkiartortarnerat, ullutsinni ingerlanneqareersoq, Siumumiit periarfissaqartillugu ingerlatiinnarneqarnissaa kissaatigaarput. Napparsimasormi ilaquttani qanillugit passunneqarnis­saminik pisariaqartitsisarpoq, ilaqutaasullu aamma pisariaqartittarpaat qanigisamik napparsima­nerani najussallugu. Siumumiillu aamma siunertarinngilluinnarparput, massakkut nakorsaqarfiit nakorsaarutsinneqarnissaat. Anguniartuarparput innuttaasut peqqissut suleqataarusuttut, taamaat­tumik tamatigut periarfissaqartariaqarput toqqissisimallutik najukkaminni inooqataanissaminnut. Aammalu meeqqat, utoqqaat, innarluutillit, naartusut eqqarsaatitgalugit periarfissaqartittuartaria­qarput, anniaateqarlutik peqqinngillutilluunniit misigunik nakorsiarnissaminnut, nakorsamillu misissorneqareerunik qanoq pineqarnissaminnik paasitinneqajaartarnissaminnik.

 

Taamaattumik Siumumiit Naalakkersuisut kaammattorusuppavut piaartumik sulissutigissagaat, peqqinnissaqarfinni 17-usuni aammalu nunaqarfinni peqqissaasunik atorfeqartitsiffiusuni, ungasissumut attaveqaatit atorlugit nakorsiartitsisinnaaneq siunertaralugu atortorissaarutinik pilersuinissaq. Peqqinnissaqarfinni sulisut nakorsiartunik sullissinermut sakkussatut atorfissaqar­tilluarmassuk, aammalu nakorsaqarniarnermut kajumissaataasinnaammat atorfinittussap nalunn­gikkuniuk, taamak ittunik sullissinermi atortoqartinneqassalluni, katsorsagassanilu nalornisoor­nermi piaartumik nakorsaqatiminik allami najugalimmik, ilaatigut immikkut ilisimasalimmik, attaveqapallassinnaalluni tamannalu sulisumut sullissamullu toqqissisimanarluinnartuussaaq. Naalakkersuisut inassuteqaataannut 13-usunut tunngatillugu Siumumiit isumaqarpugut, taakkar­torneqartut pilersikkiartuaarneranni peqqinnissaqarfinni sulisut, peqqinnissaqarfinni ataatsimiiti­taliat aammalu Kommuunit paaseqatigeqqissaarlugit suliarineqarnissaat. Suleqatigiissitat nassuiaammi aamma oqaatigaat, nassuiaat uppernarsaaserluakkanik tunngaveqarluni Naalakker­suinikkut sukumiisumik aalajangiinissamut periarfissiisunik, paasiniaanernik tamatumunnga pisariaqartinneqartunik imaqanngitsoq. Aamma oqallisissiartaqartoq, sumiiffinni assigiinngitsuni nunalu tamakkerlugu innuttaasut tamarmik peqataaffigisinnaasaannik, oqallittoqartuarnissaanik periarfissiissutaasunik imaqartoq. KANUKOKAp oqaaseqaatiminik aamma tamanna taasimavaa, pingaartillugulu innuttaasut paasitilluarneqarnissaat. Kiisalu suli allanik paasiniaanissanik pisariaqartitsineq, tamatumalu malitsigisaanik Naalakkersuinikkut isummernissat, najukkani assigiinngitsuni ataasiakkaani atorfiit tamakkiisut atortussanngortinnissaasa allanngortinnissaan­ni, aningaasatigut kingunerisassaannut tunngassuteqarput, tamatuma kingunerisaanik assartuisar­nernut pisariaqartitsineq, aamma tamatuma kingunerisaanik sullissinikkut tunngavissani assi­giinngitsuni assartuinikkut tamakkiisumik aningaasaqarniarneq eqqarsaatigalugit.

 

KANUKOKAp aamma tamakkununnga tunngasut aaqqinniarneqartussatut uparuarpai, aammalu eqitertitsinerup aningaasanik atuinerulersinnaanermik kinguneqarsinnaanissaa, soorlu napparsi­masunik angallassinernut, suliaritittussat peruluttut qanigisanik ilaquttanik ilaqarsinnaanerminnut qulakkeerinniffigineqarnissaat, aammalu angallannikkut periarfissat, kiisalu sila pissutaalluni angallanniarnerup ajornartorsiutaasarneri tikkuarsimallugit. Siumumiit Naalakkersuisut naliler­suilluarnissaat kaammattuutigissavarput, tassami peqqinnissaqarfiup aaqqissuunneqarnissaa aningaasartuutit amerlinerannit naleqarsinnaasoq piviusunngussagaluarpat, kisiannili suli sulisussanik amigaateqarneq ajornartorsiutaajuaannassappat, taava aperisariaqassaagut suna innuttaasunut sullissinermut naleqarnerunersoq. Aamma ilaatigut eqqarsaatigalugu massakkut pioreersut atorlugit, sulisuttalu sulisussattalu pinngitsoorata pisariaqartitatta, atugarisaasa atugarisassaasalu pitsanngorsarnissaannut aningaasaliinikkut sullissinitta pitsanngoriartinnissaa. Aammalumi nalunngereerparput peqqinnissaqarfimmi sulisut immikkut ilinniarsimasut, nunani allani aammattaaq amigaatigineqaqisut, uagullu aningaasarsiatigut unammillersinnaanngikkutta, piaartumik aaqqiiviginissaa pisinnaagunanngilarput.

 

Qeqertarsuup Tunuani peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut inassuteqaa­taat Siumumiit taperserpavut, paasigatsigu, sulisut akuerisaannik peqqinnissakkut sullissineq pitsanngorsarniarneqartoq, siunissarlu eqqarsaatigalugu nakorsaqarniarnikkut neriulersitsisoq. Aammalu Kujataani peqqinnissaqarfiup tulliulluni eqiterneqarnissaa pillugu suliap aallartinnis­saanut atatillugu, Siumumiit Naalakkersuisunut kissaatigissavarput, piaartumik Kujataani Kommuunit Suleqatigiit suleqataanissaannik kaammattuuteqarfigissagaat. Siumumiillu pingaar­tillugu ersarissaqqikkusupparput, peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu, piaartumik innuttaasunut tamanut paasititsiniaanerit aallartinneqarnissaat. Kiisalu misiliinerup ingerlanne­qarnerani Naalakkersuisut Inatsisartunut ilisimatitsisarnissaat. Taamatut oqaaseqarluta nassuiaat tusaatissatut tiguvarput.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Nuannaarutigalugu Atassutip paasivaa peqqinnissaqarfiup eqiteruffeqalernissaata massakkumit suliniutigineqalerniarnera. Aammalu nassuiaammi tunngavilersorluagaasumi maanna saqqum­miunneqartumi, peqqinnissaqarfiup ukiuni qaninnerni naleqqussarnissaa iluatsiffiusussatut isikkoqarpoq. Peqqinnissaqarfiup sullissinermini pitsaasumik innuttaasut piumasaqaataannut sakkortusiartuinnartunut naleqqussarnissaa pisariaqarpoq. Ajornartorsiutini angeqisuni angunia­gassat tassaapput, utaqqisut allattorsimaffiini maanna allatsissimasut napparsimasut 3.000-tit missaanniilersut. Soorluuna utaqqisuni allatsissimasut ukiumut 400-nik amerleriartartut. Pisaria­qalerpoq peqqinnissaqarfiup pissutsinut allanngortunut, ingammik nakorsat ilinniartitaanerinut, ukiuni kingullerni 10-lini - 15-ni allanngorsimasumut naleqqussarnissaa.

 

Kiisalu aamma utaqqisuniittut sulisunillu amigaatigineqartut ajornartorsiutaanerat, Peqqinnissa­mut Ataatsimiititaliap nassuiaammini ullumi kingusinnerusumi saqqummiunneqartussami tikippaa. Nassuiaat tunngavigalugu Naalakkersuisut immikkoortut 13-nit Inatsisartuni akuerisas­sanngorlugit inassuteqaatigaat, Atassutip taakku tunngaviusumik akuerissavai, tassami taakku nassuiaammi siunertarineqartunut naapertuummata. Eqiterinermi sumiiffiit imminnut suleqati­giinnerulernissaat siunertarineqarpoq. Immikkoortoq 11-tut siunnersuutigineqarpoq Uummannaq Upernavillu, Qeqertarsuup Tunuata eqiteruffittut pilersaarusiornerani ilaatitaanngikkaluarlutik, namminerisaminnik napparsimmaveqaannarnissaat. Sulisussaaleqilersarnerinili Ilulissani napparsimmaviup taakkununnga napparsimmavittut toqqammaviunissaa pilersaarusiorneqarpoq. Ilimagaarput taamatut atuunnissaa ima annertutigiumaartoq, napparsimmaviit taakku marluk Qeqertarsuup Tunuani eqiteruffimmut ilaalerumaarlutik.

 

Taamaattumik Atassummit siunnersuutigissavarput Qeqertarsuup Tunuata immikkoortulersorne­qarnissaa, taamaalilluni Aasiaat Kangaatsiamut, Qeqertarsuarmut Qasigiannguanullu tunngavit­tut napparsimmavinngorluni. Ilulissalli Uummannamut Upernavimmullu tunngavittut napparsim­mavinngorlutik. Aallaqqaataanit napparsimmavinni Uummannami Upernavimmilu sulisut eqiteruffimmi pigaartutut piareersimanissamut ilaatitaariissapput, pilersaarutaasumik nakorsiar­titsinermi atortorissaarutit (videokonferenceudstyr) pissarsiarineqarnerini.

 

Immikkoortoq 8-tut siunnersuutigineqarpoq Dronning Ingridip Napparsimmavissua immikkut pilaasartoqarfittut akisussaatitaalissasoq, Aasianni Ilulissanilu tunngavittut napparsimmavinni. Atassut isumaqarpoq, Dronning Ingridip napparsimmavissua taamaallaat pilaasarfittuinnaq ataavartinnissaa erniinnaq paasineqarumaartoq. Tamatumani nassuiaammi oqaaserineqartut innersuunneqarput, tassa pilattaasartunik piareersimasoqartarnermi, innuttaasuni inuit 250.000-tit tunngaviusartut, sulianik sungiusimanninneq pitsaassuserlu ataavartinneqassappata. Massakkut Dronning Ingridip Napparsimmavissuani, sulisunik immikkut ilinniagaqartunik naammattunik sulisoqarniarnerup isumannaarniarnera ajornartorsiuterpassuaqarfioreerpoq.

 

Eqqarsaatigigaanni Qeqertarsuup Tunuani tamakkiisumik pilaasartunik piareersimasoqarnissaq - aammalumi taamatulli Kujataani - tamanna takorluugarsornerinnaavoq. Najukkani napparsimma­vinni pilaasarfiit siunissami aalajangersimasunik suliassaqarfiusutut, tassalu immikkut ilisimasal­lit, utaqqisut ikilisarniarlugit ornigullutik suliassaannuinnaq atuuttarnissaat naatsorsuutigisaria­qassavarput.

 

Ernisut ajornartorsiutinut ilaapput puigorneqartariaqanngitsut. Danskit ernisut tungaasigut piumasaqaataat malissagaluarutsigik, Kalaallit Nunaanni naammassineqarsinnaanngikkaluarpul­luunniit. Ernisussiortup saniatigut - erniniapiloortoqartillugu - pilaasinnaasumik meeqqallu nakorsaannik aggersaagasuartitsisoqartussaasarpoq. Ajornartorsiut taanna iluarsiniarlugu peqqinnissaqarfinni ataasiakkaani sulisut pikkorissartinneqartariaqarput, pissusissamik ernisuk­kumaartut erninerliorsinnaajumaartullu piaartumik paasineqarsinnaanissaat siunertaralugu. Ernineq nappaataanngilaq,  ajornanngippallu angerlarsimaffimmi ilaquttat inigisaanni pisariaqar­luni. Aappaatigulli arnaq naalungiarsullu inoorlaaq erninermi pitsaanerpaamik sullinneqartus­saapput, tamannalu ilaanni aatsaat pisinnaasarpoq, napparsimmavimmut qaninnermut aallarussi­gasuarnikkut, immaqaluunnit allaat Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut ingerlas­sinikkut.

 

Taamatulli pisuni nakorsiartitsinermi atortorissaarutit - videokonference aammalu telemedicini­mik atortorissaarutit - pissarsiariniagaasut, sulisunik ataavartumik ilinniartitsinermut pitsanngori­artitsissutaasussaapput, aammalu pisariaqalerfiani immikkut ilisimasalinnut tusarniaaneq ajornaallissalluni. Taamatut oqaaseqarluta Atassummit nassuiaat pitsaalluartoq akueraarput.

 

Maliinannguaq Marcussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunap immikkoortuini qitiusumik napparsimmaveqarfiit piorsarnissaannut atatillugu, Jonathan Motzfeldt siunnersuuteqarmat, Inuit Ataqatigiinniit imaliinnarlugu akueriumasimanngilarput, taamaaliortoqassappalli kingunissaasa suusinnaaneri ersarissumik paaseqqaarnissaat kissaatigisi­mallutigit. Nassuiaammi maluginiakkatta ersarissut ilagaat, ima ilaatigut allassimasoq: "nalu­naarusiaq manna uppernarsaaserluakkanik tunngaveqarluni naalakkersuinikkut sukumiisumik aalajangiinissamut periarfissiisunik paasianiaanernik tamatumunnga pisariaqartinneqartunik imaqanngimmat." Matumanilu maluginiarlutiguttaaq manna oqallinneq suup tungaanut ingerla­nissamut tikkuussinerussasoq, tamannalu toqqammavigalugu pilersaarusiorneq sukumiinerusoq ingerlalerumaartoq, kiisalu innuttaasut peqataaffigisaannik oqallittuarnissaq periarfissinniarne­qartoq. Tamannalumi pingaaruteqarluinnartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititap eqiterinissamut atatillugu siorna Norgemi angalanerani malugini­akkat ersarissut ilagaat, aamma Norgemi sulisoqarniarnikkut ajornartorsiuteqartoqartoq, taakkulu aningaasaqarnikkut periarfissarissaarnerunertik toqqammavigalugu, napparsimmaveqarfinni sulisuminnut annertunerusumik neqerooruteqarsinnaasut. Norgep nunatut sananeqaataa eqqarsaa­tigalugu, illoqarfiillu avinngarusimaneri eqqarsaatigalugit Nunatsinnut annertuumik assiguvoq, tassanilu peqqinnissaqarnikkut ineriartortitsineq ukiorpassuit ingerlanneqarsimavoq ingerlalluar­lunilu. Napparsimmavissuaqarpoq qitiusumik, universitetimik nakorsanik ilinniarfittalimmik. Oqaatigneqarporlu nakorsanngorniat ilinniarfiat Norgep Kujataani Oslomi ataasiinnaangallarmat, tassani ilinniartartut Avannamut uterumassuseeruttarsimasut, taamaalillunilu Norgep Avannaani annertuumik nakorsassaaleqisoqartarsimalluni.

 

Maannali Norgep Avannaani napparsimmavissuarmi Trømsømi nakorsanngorniartoqalersinnaa­lermat, tamanna nakorsaqarniarnikkut pitsannguallaatigisimaqigaat. Taamaammat eqqarsarnann­gitsuunngilaq Nunatsinni nakorsassaaleqinerup atuuffiani, ajornartorsiut tamanna ilumut qaangersinnaaneripput, ilinniarnerup tamakkiisup Qallunaat Nunaanni ingerlattuarneratigut. Maannami qulakkeeqqaneq ajorparput Nunatsinniit nakorsanngorniat, ilumut Nunatsinnut uternissaminnik pilersaarnersut.

 

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, naak nakorsanngorniartut Nunatsinni ilinniarnerminnut atatillugu, nakorsaanermik peqartillugu praktikkernissamik periarfissaqaraluartut, eqqarsaatigi­lertariaqannginnersoq siunissami nakorsanngorniarluni ilinniarnerup, ilaata Nunatsinni ingerlan­neqalersinnaannginnera. Aammami kalaalerpassuaqartarmat nunarput sivisoorsuarmik qimaq­qarusunnagu, Qallunaat Nunaanni ilinniarnissamik tunuarsimaartartunik. Norgemi maluginiak­katta ersarissut ilagaat, napparsimmaviit sulisuisalu qanoq atorluarneqartigineri. Tassami napparsimmaviit utoqqaat illuinut atasut suliarineqarsimapput, utoqqaallu sapertut ujallumikkul­lu nappaatillit isumagilluarneqarlutik.

 

Tagiartuisarfiit, napparsimmavissuarmilu suliaritissimasut, sivisoorsuarmik illoqarfitsik qiman­nagu nukittorsarsinnaanissaat anguniarlugu, illoqarfigisaminni imaluunniit taassuma qanittuani uninngasinnaasarput nukittorsarneqarlutik. Aamma kræftimik nappaatillit qinnguartartittarnerisa inaarutaasup, tassani ingerlanneqarsinnaanerat periarfissiuunneqarsimavoq. Tamannalumi aamma napparsimallutik erloqissuteqartunut nukittoqutaasaqisoq oqaatigineqartarluni.

 

Ullumikkut uagut Nunatsinni utoqqaat illuisa napparsimmaveqarfiillu, annertunerusumik suleqatigiinnerat ingerlaneqanngilaq. Taamaattumik Nunatsinni napparsimmaviup tullinnguullu­ni suliarineqartussap, utoqqaat illuanut atasumik suliarineqarsinnaanissaa, periarfissiuunneqar­tariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut. Tamatumanimi sulisunik atorluaanerup saniati­gut, innuttaasunut sullissineq pitsaanerulersittussaammagu. Tamannalumi Naalakkersuisunit ilassilluarneqartoq maluginiarparput. Tassanilu Qeqertarsuup Kommunalbestyrelsiata misiliutitut atorneqarnissartik qinnutigisimavaat, piviusunngussappalli pisariaqavilluni napparsimmavissaq, allamut inissinnagu utoqqaat illuata qanittuanut inissinneqarnissaa.

 

Taamatut inissiinermi tagiartuisartoqarfimmillu pilersitsinermi, utoqqaannaanngitsut aammali innarluutilit sullinneqarnerat pitsanngoriartussaassavoq, taakkulu saniatigut napparsimmavinnut allanut oqilisaatitut, Qeqertarsuup Tunuani ikioqatigiilluarnikkut, immikkut tagiartuinermik pisariaqartitsisut nukittorsarneqarsinnaanngussallutik. Soorunami taamatut aaqqissuussiniarner­mi Kommuuni, peqqinnissaqarfiup, innarluutilinnillu immikkoortortaqarfiup ikioqatigiilluarnis­saat pisariaqarpoq. Nassuiaammimi aamma soorlu ersersinneqartoq, siunissami Nunatsinni utoqqaat amerligaluttuinnartussaapput, taakkulu ukiorpassuarni suleroruloreerlutik toqqissisimal­lutik utoqqalinissaat piareersimaffigalugulu qulakkeerniartariaqarparput. Pioreersut atorluarneri­sigut allanik nutaanik annertunngikkaluanik ilallugit.

 

Norgemiinnitsinni malugianiakkatta ilagaat, Norgemiut pingaartilluainnaraat sapinngisamik najugaq qimannagu ernisinnaanissaq, erninissaq ernumanartoqartinnagu. Tamatumammi nassatarisarmagu ernisussap toqqissisimanerunera, avatangiisit ilaquttallu takoriaannaallugit. Aammali tamatumani periarfissat sulisussallu qanoq inissisimanerat isginiarneqartartoq, allatullu ajornartumik ernisussap navianartorsiorsinnaanera aarleqqutigineqartillugu, napparsimmavissu­arnut ingerlanneqartartoq.

 

Inuit Ataqatigiinniit ungasissumut attaveqaatit atorlugit nakorsiartitsisinnaalernissat tapersersor­pagut, imaanngitsoq nakorsaarunnissaq siunertaralugu. Ungasissumut attaveqaatit atorlugit taakkulu iluaqutitut, nappaatit immaqa kingusinaarlutik ilisimaneqalertussaagaluit qulakkeersin­naassammagit atorluarnerusariaqarparput, taamaalillunimi aamma misissortikkiartorluni angala­sarnerit ilaat pisariaarutissagaluarmata.

 

Norgemilu maluginiakkatta ilagaat, Norgemiut napparsimmavii pilattaanissamut, assiliinissamut assigisaanullu atortorissaaruteqannginneri. Uagulli Nunatsinni napparsimmavinni tamani tamakku pigaavut, taamaattumillu siunissami atorluarnissaat aamma siunniuttariaqarluni. Soorlu suliaritittussat tikillugit suliariartortarneratigut. Norgemiut siuarsimanerannut ilaaqataalluinnar­poq napparsimmaveqarfiat, nammineq arlalinnik piareersimajuartunik timmisartuuteqarmat qulimiguulimmik, allaallu qulimiguulik nakorsiartarfiup qaanut missinnaalluni, tassa Trømsømi napparsimmavissuarmi. Uagut tamakku piginngilagut, taakkulu saniatigut, illoqarfinniit illoqar­finnut tassa Norgemi biilertoqarsinnaalluni.

 

Taamaattumik Norgemiut angallannikkut uagutsinnit periarfissarissaarneroqaat, taamaattumillu Nunatsinni qanorluunniit allanngortiteriniartigigaluarutta, Kommuuneqarfiit tamarmik minner­paamik ataatsimik nakorsaqartuarnissaat, siunnerfiusariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpu­gut. Aammalu qanoqluunniit ilisimatuussutsikkut sullissivinnit, soorlu Danmarkimi Peqqinnissa­mik Aqutsisoqarfiup, Sundhedsstyrelsip, oqaatigisimagaluarpagu pilattaasarnermik sullissiniar­nermi inuit 200.000 - 250.000-tiusariaqartut, qulaani taasatsitut erseqqissaatigisariaqarpoq, Europamiunut uagut nallersuunneqarsinnaannginnatta, avinngarusimanerput angallannikkullu pissutsit eqqarsaatigalugit.

 

Suleqatigiissitamit innersuussutigineqartut periarfissat 3-ngasut nalunaarusiamiittut tikitsinnagit, Inuit Ataqatigiinniit ajuusaarutigissavarput ilimasaarutigineqarsimagaluartutut, Peqqinnissamut Ataatsimiititap matumani ataatsimiinnerup ingerlanerani Qeqertarsuup Tunuanut angalasin­naannginnera. Tamatumanimi  sumiiffiit tikillugit tusarniaanissat pisariaqavimmata, Inuit Ataqatigiinniilli neriuutigaarput tamanna ukiamut ataatsimiitsinnata piumaartoq. Nunatsinni nappaatit ataatsimut isigalugit maluginiakkatta ilagaat, ullutsinni nappaataasartut annertuumik aamma qanoq inuuneqarnermik ulluinnarnilu atukkanik toqqammaveqartartut. Inuutisssarsiutit artornarneri, inilunneq, anartarfeqarnikkut eqqaaveqarnikkullu pissutsit, imeqarniarneq, suliffis­saaleqinerit, pujortarpallaarnerit imerpallaarnerit, eqqiluisaarnermullu attuumassuteqartut allat.

 

Inuit Ataqatigiinniillu maluginiakkatta ersarissut ilagaat, oqaatigineqarmat sumiiffinniit sumiif­finnut peqqinissakkut periarfissarititaasut assigiinnginnerujussui aamma tamatumani patsisaaqa­taasut. Tassa imaappoq inuit peqqissusaat pitsanngortinniarutsigu atugassarititaasut naligiissaar­nerusariaqarput. Nalunaarummi aarlerinartut ilagaat, Nunatsinni kræftimik nappaateqalersartut amerliartuinnarneri. Taamaattumik nappaaterpassuit assigiinngitsut akiorniarnerini, pisariaqar­luinnarpoq sumiiffinni Kommuunit peqqinnissaqarfiup innuttaasullu qanimut suleqatigilluinnar­nissaat.

 

Taamaattumik aammaarluta, sumiiffinni Peqqinnissamut Ataatsimiititat isumasioqatigiisinneqar­lutik pikkorissartinneqarnissaat qaqugu pissanersoq apeqqutigerusupparput, tassami tamanna 1996-mili Inuit Ataqatigiinniit Inatsisartunut siunnersuutigineqarmat, Inatsisartunit tamanit akuersaarneqarluni. Ilami peqqinnissaqarfiup innuttaasullu suleqatigiinnerunissaat anguniaraan­ni, tamakku ingerlalluarnissaat aqqutissiuunnissaallu pisariaqavissormat. Ukiut 10-lit qaangiup­pata inuttussusissatut naatsorsuutinut atatillugu aamma paaserusunnarpoq, suut toqqammavigalu­git tamakku eqqoriarneqarsimanersut. Tassami tassani ersersinneqarmat, Aasiaat, Qasigiannguit Qeqertarsuarlu inukilligaluttuinnassasut, Ilulissat Kangaatsiarlu inuttusiartorlutik.

 

Suut napparsimmaviit sorlernut atanissaannut tunngatillugu aamma apeqqutigerusupparput, suna patsisigalugu Qeqertarsuaq Ilulissat napparsimmavianut atasussanngorlugu inissinneqarsimaner­soq, uffa massa Qeqertarsuaq Aasiannut qaninnerungaartoq. Maluginiakkatta ersarissut ilagaat, taamatut pilersaarusiornermi aningaasaliissutit amerlinnginnissaat aamma aallaavigineqarsimam­mat. Suleqatigiissitanit siunnersuutaasut 3-ngasut qiviassagutsigit, tassani taaneqartoq pilersaarut annikinnerusoq, ernisitsisinnaanerit pilattaagasuarsinnaanerillu pisussaaffiit Qasigiannguaniit Qeqertarsuarmiillu peerniarneqarput,  ullumikkut inuttassaaleqinermi pissutsit erloqinartut patsisaatinneqarlutik. Oqaatigneqarporlu taamatut iliorniaraanni, eqiteruffiusuni atorfiit amerli­neqartariaqartut.

 

Siunnersuutip aappaatut nunap immikkoortuani eqiteruffiusussamik pilersaarummi oqaatigine­qarpoq, allaffissornikkut ingerlatsinerit ataatsimoorussamik eqiteruffiusuni ingerlanneqalissasut. Tassalu tamatumani pineqarlutik Upernavik, Uummannaq Qasigiannguit Qeqertarsuarlu. Tassanilu oqaatigineqarpoq, Qeqertarsuaq Qasigiannguillu nakorsaarullutik sygeplejerskinik ingerlanneqalissasut. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit akuersaarsinnaanngilluinnarparput. Qanoq ilillutik illoqarfiit 1000-tit sinnerlugit inullit nakorsaqanngilluinnarsinnaappat. matumanilu Norgep Avannaa eqqaaneqarsimammat eqqaasitsissutigissavarput, taakku napparsimmavii arlalinnik immikkut qulimiguuliuteqarlutillu, illoqarfiit aqqusinertigut imminnut attaveqarfigi­sinnaammata. Taamaammat nakorsaarutsitsiniarnermik siunnersuiniarneq akuersaarneqarsin­naanngilaq. Silarsuup qanoq ittarnissaa naalagaaffigigaluaraanni immaqa, kisianni arlaannik ajutoortoqartillugu nakorsamik piareersimasoqarnissaq, innuttaasut toqqissisimanerannut apeqqutaaqataalluinnarpoq.

Siunnersuutip 3-juattut, ineriartortitsinissamik pilersaarut Qeqertarsuup Tunuani nunap immik­koortuani aqutsisoqarfimmik pilersitsinissaq, ullumikkutulli inuttalersorneqarnikkut ingerlaan­narnissaq innersuussutigineqarluni. Tassanilu Peqqinnissaqarfimmi Iluarsaaqqinnermut Ataatsi­miititaliarsuarmik pilersitsisoqarnissaa aamma innersuussutigineqarpoq. Peqqinnissaqarfiup nutaamik aaqqissuunneqarnissaanut atatillugu, suliffiit 10,3 tassa atorfiit nuunneqarnissaat takorloorneqartoq oqaatigineqarpoq. Tamatumani atorfiit suut, suminngaanneersullu nuunniarne­qalersaarpat. Ukiuni kingullerni inuiaqatigiinni allanngortiterinerit, oqilisaanissamik pitsanngor­saanissamillu siunertaqartut annertuumik illoqarfiit ilaannut sunniuteqarnerluttarsimapput, ilaatigut illoqarfiit ilaasa inuerukkaluttuinnarnerinik kinguneqartartumik. Suliffiit illoqarfinnut ataasiakkaanut inissaaleqiffioqisunut, meeqqanullu paaqqinniffissaaleqiffioqisunut nutserneqar­tarsimapput.

 

Matuma siunnersuutip allaqqunneqarsinnaanngitsutut saqqummiunneqartup, aamma tamanna kingunerisussaavaa. Taamaattumik innersuussutigineqartut, ullumikkut nakorsaqarniarnermi sullissinikkut allannguuteqartussaanngikkaluartut, nakorsalli akisussaaffiinik oqilisaanermik siunertaqartut paasilluarlugit, Inuit Ataqatigiinniit akuersaassagutsigit isumaqarpugut, illoqarfiit allaffissornikkut inuttakillisaavigineqartussat, soorlu Qasigiannguit Qeqertarsuarlu, allatigut peqqinnissap iluani pitsanngorsaatinik ineriartortitsiviusariaqartut. Soorlu misiliutissatut Qeqertarsuup Kommuuniata kissaataatut ittumik. Tassami Inuit Ataaqatigiinnii isumaqarpugut, Norgemi periuseq assileqqissanngikkaluarlugu, atorsinnaasagut nunatsinnut naleqqussarlugit ingerlanniartariaqarigut. Taamatut allanngortiteriniarnerup ullumikkut sinerissami tamarmi sulisussaaleqinerujussuaq aallaavigaa, sulisunillu atorluaanissaq aallaavigineqartoq ilaatigut aamma oqaatigineqarpoq.

 

Soorunami tamanna Inuit Ataqatigiinniit paasilluarparput, matumanili allannguiniarnermi pingaarnerpaatut taasariaqarsoralugu uagut tungitsinniit nutarteriniaraanni, allannguiniarneq innuttaasunik sullissinermik  ajornerulersitsisoq ujartortariaqanngitsoq, illuatungaaniilli pitsann­gorsaatissanik nassataqartariaqarluni. Immikkullu innersuussinermi Inuit Ataqatigiinniit nuan­naarutigalugu oqaatigissavarput, Kangaatsiap Kommuuniata aamma nakorsaqalernissaa matuma­ni siunniunneqarsimammat. Ataatsimut tmakku tamasa isigalugit Naalakkersuisunut innersuus­sutaasuni, nakorsaarutinnginnissamik innersuussineq tapersersorparput, maannamullu pissusiviu­sut toqqammavigalugit innersuussutaasut, sumiiffiit pineqartut tikillugit oqallisigineqarlutillu nalilersorneqarnissaat innersuussutigissuarput. matumanimi Kommuunit eqqorneqartussat ernumaneri, Inuit Ataqatigiinniit paasilluaratsigit, innuttaasut tamakku oqallisigilluarnissaat pisariaqartutut isigaagut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Qeqertarsuup Tunuani Peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu nassuiaat soqutigalugu misissuataarsimavara. Peqqinnissaqarfiup nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuunneqar­nissaanik, suliap ingerlaqqinnissaanik Naalakkersuisut 1996-mi neriorsuutigisimasaat matumuu­na pisoq iluaralugu akuersaarpara. Paasivara, Ilulissat aamma Aasiaat peqqinnissaqarfii toqqar­neqarsimasut napparsimmaveqarnikkut eqiteruffissatut, isumaqarpungalu tamanna pissusissami­suuginnartumik toqqaanerusoq, tassa taamatut kaammattuuteqarnerit tassaammata pissutsinik ulluni makkunani atuutunik aalajangersaanerit. Isumassarsiaq ajunngivissoq tamakkiisumik taperserpara, tassa siunnersuutit isumassarsiallu arlaqartut tunngavigisamikkut imarisamikkullu, Nunatta Kujataani nunap immikkoortukkuutaartumik aaqqissuunneqarnissaanut nuunneqarsin­naassasut. Saqqummiussissummi immikkoortuni 1-miit 13-mut akuersissutigineqartussatut inassutigineqartut, tusarniaanermik tunulequtaqartut, saqqummiussissummi taagorneqareermata immikkut taagornagit oqaatigiinnassavara, tamakkiisumik isumaqatigigakkit taamaalillungalu nassuiaat tusaatissatut tigullugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Qeqertarsuup Tunuani Peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu nassuiaat soqutigalugu kattusseqatigiit sinnerlugit misissorsimavara imatullu oqaaseqarfigissallugu:

 

Kattusseqatigiinniit ilisimavarput Nunatsinni Peqqinnissaqarfiup iluani annertuumik ajornartor­siuteqartoqartoq, ukiunilu makkunani aamma annertuumik nakorsassaaleqisoqarlunilu sygeple­jerskinik, juumuunillu aamma annertuumik amigaateqartoqartoq. Taamaattumik Kattusseqati­giinniit isumaqarpugut, Peqqinnissaqarfimmi sulisussaaleqinermut patsisaasut pingaarnerit ilagigaat akissarsianut tunngasut, nalinginnaasumillu Nunatsinni atorfeqartitaanermut atatillugu atungassarititaasut, ilaatigut pitsaanerpaanut ilaanngitsut, naalakkersuinikkullu iluarsisariaqartut siulliullugit aaqqinniarneqartariaqartut.

 

Soorlu assersuutigalugu: pikkorissartitseqqittarnerit, meeqqerivinniititsisarnernut tunngasut, suleruluttitaasarnernut tunngasut, allallu peqqinnissaqarfiup iluani ajornartorsiuterpassuarnut, imaannaanngitsut ullutsinni atuutilersimasunut tunngasut. Kattusseqatigiinniillu aamma isuma­qarpugut, Danmarkimi pissutsinut assersuussiinnarluni Nunatsinni peqqinnissaqarfimmi pissutsi­nik iluarsiiniartoqarsinnaanngitsoq. Tassami Naalakkersuisunit assersuutitut ilaatigut atorniarne­qarput, Danmarkimi Peqqinnissamik Aqutsisoqarfiup, ilisimatuussutsikkut sullivinnit assigiinn­gitsunit siunnersuinerit tunngavigalugit inerniliussimasaa, tassa Danamrkimi innuttaasut 200.000-tit 250.000-tit akornanni amerlassusillit ikinnerpaaffiusariaqartut, pilattaasarnikkut sullissinerup pitsaassusissaa qularnaarneqassappat. Inuit taama amerlatigisut Nunatsinni tunnga­vigissallugit qanillineqarsinnaanngikkaluarpataluunniit, kisitsisinnaaneq naatsorsuisinnaanerlu pisariaqarput, tassami Danmarkimi inuit pineqartut Danmarkip inuisa 3-4 %-terivaat, taamaattu­millu taakku assersuutigineqassappata Nunatta inuisa 3-4 %-terivaat, tassalu illoqarfiit 1700-jut 2200-llu akornanni inullit, pilattaasarnikkut sullissinerup pitsaassusissaa qularnaatsumik tunaartaralugu, sullinneqarsinnaajuartariaqartut Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissuarput.

 

Tassami illoqarfiit minnerit, nunaqarfiillu minnerpaamilluunniit kissaatiginngilaat, Peqqinnissa­qarfimmit ullumikkut kiffartuunneqarnermik naammanngereeqisup ajorseriaqqinnissaa. Taa­maattumik kattusseqatigiinniit paasilluarsinnaavara, illoqarfinni mikinerusuneersut nunaqarfim­miullu ilaatigut, Peqqinnissaqarfimmiit kiffartuunneqarnissamikkut ajorseriartoqarnissaa aarloqqutigimmassuk.

Uangalu Anthon Frederiksen isumaqarpunga, peqqinnissaqarfimmi nakorsanik, peqqissaasunik, juumuunik il.il. atorfinitsitsiniartarnerup ajornartorsiutaanera, peqqinnissaqarfiup eqitertinneqar­nerinnaatigut qanngerneqarsinnaanngitsoq. Tassa eqitertitsineq ajornartorsiutinik qaangiiniarner­mi qulakkeerinngimmat. Ilanngullugulu eqqaasitsissutigissuara, qinersisartunik ataatsimiisitsisa­qattaarlunga angalaartarnerma ilaanni qinersisartut ilaasa, Naalakkersuisunut imatut apuusseqqu­simmannga: "allanngortiterivallaarunnaarniarlinngooq" - tassa sulisitsisugut taama oqariartoqqu­sipput. Taamaattumik Kattusseqatigiit ilungersortumik kaammattuutigissuara, Peqqinnissaqar­fimmi sulisunut atugassarititaasut, atorfinitsitsinermilu neqeroorutigineqartartut,  nalinginnaasu­millu sulisunut atungassarititaasut siulliullugit pitsaanerulersinniarlugit naalakkersuinikkut iliuuseqartoqassasoq.

 

Inuiaqatigiit suliffeqarfiutaanni naalakkersuinikkut allanngortiterinikkut kukkussutaasimasut milliard-tit pallillugit, kalaallinut inuiannguanut akeqartut ilinniarfigisariaqarpavut, taamaattu­mik apeqqusertariaqarpoq: allanngortiterinissap qanoq kinguneqarnissaa ilisimanngisarput, aamma qanoq akeqassanersoq ilisimanatigu akueriinnassanersugut - imaluunniit nakorsat, peqqinnissaqarfimmilu sulisunut atungassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaat siulliutissuaguut. Uanga miserratigissanngilara, Peqqinnissaqarfimmi sulisunut atungassarititaasut siulliullugit iluarsineqarnissaat sulissutigisariaqartoq kaammattuutigerusukkakku.

 

Nunaqarfinnimi, illoqarfinnilu mikinerusuni peqqinnissaqarnikkut kiffartuussinerup ajorneruler­sinneqannginnissaa sulissutigineqassappat, tamannami apeqqusertariaqanngilarluunniit, aammalu nakorsanik tamatigoortunik piginnaanilinnik pisariaqartinneqaqisunillu pissarsiniassaguta apeqqutit ikittuinaapput, tassalu aaqqiiniarnissamut aqqutissat siulliit ilagisariaqarpaat akissarsia­tigut, nalinginnaasumillu sulisunut atungassarititaasut naalakkersuinikkut iluarsiiviginiassallugit.

 

Peqqinnissaqarfiup sullissinerata eqaallisarneqarnissaa namminermini akornutissaqarsorinann­gikkaluarpoq, kisianni nakorsat isumasioqatigiisinneqarsimasut, sulisullu arlallit eqiterinissaq isumaqatiginngikkaat malunnarpoq, allaammi nakorsaanerit ilaasa maannakkut nakorsaqarfiusut nakorsaqarfittut inissisimajunnaarsinnaanerat, taamaallaalli niviarsiaqarfittut inissisimalersinnaa­nerat annilaangassutigigaat paasinarpoq.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit Qeqertarsuup Tunuani napparsimmaveqarfiit eqiterneqarnis­saannik pilersaarusiaq isumaqatiginanngilluinnarpoq, tassami taamatut akuersisoqassangaluarpat Diskobugtimi illoqarfiit amerlanerit napparsimmaveqarfii peqqissaasoqarfiinnanngortinneqarnis­saat aarloqqutigisariaqarmat, tamatuamlu kingunerisa qitiusumik napparsimmaveqarfimmiit nakorsatigut isumagineqarneq. Tamannalu illoqarfinnut pineqartunut toqqissisimananngilluinnar­poq. Qularnanngilarlu taamatut aaqqissuiniarneq illoqarfinnut, nunaqarfinnullu pinngitsoorani  eqquinerluttussaavoq, kiammi illoqarfik najorumassuaa, ulloq unnuarlu nakorsaqarfiunngitsoq. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit paasisinnaalluarpara, ilaatigut Qasigiannguani innuttaasut peqqinnissaqarfimmit sullinneqarnerup ajorseriannginnissaa, illoqarfimmi nakorsaqartuaannar­nissaa, illoqarfimmilu nakorsiarsinnaajuarnissaq qulakkeerniarlugit atsiornerit 560-sit katersorsi­mammatigit. Asuliinnarmi innuttaasut taamatut qisuariaateqarneq ajorput. Kattusseqatigiinniillu aamma akuersaanngilarput, ernisarnerit tamatigut eqiteruffiusumi pilersinnaanerat, tassami erninermi ilaqutaasut najuuttarnerat erniniartumut aamma annertuumik pingaaruteqartarmat. Taamaattoqassangaluarpammi erninermi, ilaqutaasut qanigisaasullu erninermi peqataasinnaa­nerat annertuumik killilerneqassammat, aamma anaanaasumut ilaqutaasunullu toqqissisimanas­sanani, taamaalillunilu pilersinneqassooq toqqissisimannginneq.

 

Taamaattumik tamakku tamaasa ilarpassuilu eqqaaneqanngikkaluartut ilanngullugit eqqarsaati­galugit, ullumikkut pissutsit ilaatigut ajoreeqisut ajornerulinnginnissaat qulakkeeqqaarnissaat Kattusseqatigiinniit kaammattuutigaarput.

 

Siuliani taagukkakka naammassineqarsinnaappata Kattusseqatigiinniit Qeqertarsuup Tunuani siunissami peqqinnissaqarfiup qitiusumik nunap immikkoortuini, ullumikkorniit pitsaanerusumik akikinnerusumillu sullissisinnaanera takorloorneqarsinnaasoq ilimagaarput. Tassami taamatut iliuuseqarniarneq najukkami pissutsinik ajornerulersitsissanngippat, aatsaat akuersaaqataasinnaa­vugut. Tamannalu aatsaat anguneqarsinnaasoq Kattusseqatigiinniit takorloorsinnaavarput - ullumikkut peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiutit amerlanerit aaqqiivigineqaqqaareerpata. Tassami aaqqissuussineq taamaattoq nakorsanik immikkut ilisimasalinnik, allanillu peqqinnissa­qarfimmi sulisussanik amerlanerusunik, Qeqertarsuup tunuani sulisussanik pisariaqartitsisussaa­voq.

 

Apeqqutaalluinnarumaarporlu aningaasat suminngaanniit aaneqarumaarnersut, tassami ullumi­mut suluusalinnut mittarfiliortiternernut, Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa illoqarfinniit illoqarfinnut uteqattaartillugit nooqattaartinneqaqattaarnerannut, naassaanngitumik allaffissornermut aningaasarpassuarnik atorneqarnerinut allannguallatsikkumaneqanngillat, uffa massa sunaluunniit alloriarneq aningaasatigut tamatigut naleqartartoq. Qitiusumimmi Avannaani Kujataaniluunniit napparsimmaviliortoqarsinnaanngilaq nakorsassaqanngippat, imaluunniit peqqinnissaqarfimmi sulisussaqartinnagu. Ilimananngilarmi siunissami takornarissanik nakorsa­qalersinnaanerput. Kiisalu Qeqertarsuup Tunuani peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu nalunaarusiami, ilaatigut Qasigiannguani nakorsaanerup uparuagai, Kattusseqatigiinniit tamak­kiisumik taperserpagut, taannami oqarmat napparsimalereersunik katsorsaaneq eqqarsaatigalugu pitsaassuseq, kiisalu ineriartornermut nukittuujunissamullu periarfissat siuariartissangai, kisianni tunngaviusumik peqqinnissakkut sullissineq pilliutigalugu. Ilaatigut aamma taanna oqarpoq, Qeqertarsuup Tunuani innuttaasut annerusumik oqallinnissamut periarfissinneqarsimanngitsut, pingartumillu napparsimmaveqarfiup tungaaniit oqariartuutigineqarsimanngillat suut allanngor­tinniarneqarnersut.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissuarput, innuttaasut tikillugit annerusumik oqallinnermut peqataatinneqarnissaat ingerlanneqaqqaartariaqartoq, immikkut allanngortiterinerit aallartinneqannginnerini. Ilisimavarpummi Peqqinnissamut Naalakkersuisoq, ukiarmi Qeqertar­suup Tunuani ataatsimiisitsisarsimasoq, kisianni oqallinnerup annerusup ingerlanneqarnissaa kissaatigaarput. Naggataatigut Inatsisartunut ilaasortat Ruth Heilmannip Niels Mátâllu siunner­suutaat paatsuunngilluinnarlugit tamakkiisumik tamaasa taperserpakka.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq:

Siullermik qujassutigerusuppara taama sukumiitigisumik, aammalu pitsaatigisumik tunniusimal­lunilu Inatsisartuni oqaluttuni una sammineqarmat, aammalu malunnarluni peqqissaartumik soqutigalugulu malinnaavigalugulu atuarneqarsimasoq. Maluginiarpara tunngaviusumik isum­mat, tassa aallartisarnissamut kissaateqarneq Naalakkersuisut kissaateqarnerat aammalu ineriar­tortitsiartuaarnissamut aallartisaanissaq massakkut, partiit oqaluttuininngaanniit isumaqataaffigi­neqartoq, aammalu paasilluarneqartoq tassunga suut taamaaliortariaqarnermut patsisaasut. Kisiannili maluginiarlugu aamma Kattusseqatigiinninngaanniik tamanna isumaqatigineqanngit­soq, kisianni tamanna kingusinnerusukkut uterfigiumaarpara.

 

Massakkut siullermik partiit ataasiakkaat oqaaseqartui oqaaseqarfigissavakka. Takisuuliorna-veersaarlunga annertoorujussuarmik oqaaseqarfigerusunnaraluartut, sapinngisamik naatsumik oqaaseqarfiginiarsarissavakka. Siumup oqaluttuaninngaannit ilaatigut pingaartinneqarpoq, passunneqartarnerup sapinngisamik Nunatsinni ingerlanneqarnissaa, aammalu ingerlatsinerup qitiusumik Dronning Ingridip Napparsimmavissuaniik aqunneqarnissaa, tamannalu Naalakker­suisunut kaammattuutigineqarpoq sulissutigeqqullugu. Tassa aamma naalakkrsuisut oqariartuu­taani tamannarpiaq siunertaavoq, taamaattumillu tassa tassuunakkut aamma suliap ingerlateqqin­nissaa uppernarsassavara, pilattarneqartussat immikkullu suliarineqartussat ataatsimik aqutsiso­qarfigineqarnissaat, taanna Naalakkersuisuni aamma orniginartinneqarnerpaatut isigigatsigu, tamatumalu piviusunngortikkiartuaarneqarnissaa aamma siunertaralugu.

 

Peqqinnissaqarfinni 17-usuni qujanartumik atortorissaartuni, sapinngisamik passussisarnerit aammalu pilattaasarnerit ingerlanneqaannartarsinnaanissaannik aamma Siumup oqaluttua oqariartuuteqarpoq. tassanilu aamma kingusinnerusukkut oqaatigalugu, periarfissaqartillugu tamatuma ingerlatiinnarneqarnissaa kissaatigineqarluni. Tassa taanna aamma Naalakkersuisuni uppernarsarsinnaavarput tamanna aamma siunertarineqarmat. Tassa kisianni tassani oqaatigissa­vara, ilaatigut atortorissaartorsuugaluarlutik napparsimmaveqarfiit assigiingitsutigut qinnguartaa­nikkut allatigullu, tassani paasineqartariaqarmat, aamma una ilisimajunnaartitsisarnikkut atortorissaarutit massakkut atorneqartut, nunani allani atorneqarunnaariartuinnarmata, aammalu assersuuttakkatsinni sanilliuttakkatsinni, soorlu Danmarmikkunni massakkut tamakkua atorne­qarunnaartutut oqaatigineqarsinnaapput.

 

Taamaattumillu nunatsinni napparsimmaveqarfiit tamaasa nutaanik ilisimajunnaartitsinikkut atortorissaarutinik, pilersussanngikkutsigit taava tassuunakkut aamma isummertariaqassaagut, suut allanik pielrsussallutigit aammalu suut immaqa massakkut atuutereersut sapinngisamik atorlugit ingerlatsiviusinnaassanersut. kisianni tamakkua aamma suleqqinnermi qulaajarneqas­sapput, kisiannili naapertuuppoq Naalakkersuisut kissaatigisaannut, tassa passussinerit nakorsiar­sinnaanerillu sapinngisamik angerlarsimaffimmut qanittumi suliarineqarsinnaalernissaat, tassanilu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani aqunneqarlutik aalajangerneqarsinnaassapput, suut najugaqarfinni ataasiakkaani suliarineqarsinnaassappat, suut immikkoortortami napparsim­maveqarfimmi suliarineqarsinnaassappat, suut Dronning Ingridip Napparsimmavianut ingerlan­neqartassappat, suullu Danmarkimut allaat ingerlanneqartariaqartassappat.

 

Tamanna nakorsatigut nalilersuinermik aaqqissuussinikkullu ingerlanneqartarsinnaanissaa siunnerfigivarput. Siumup oqaluttuata aama oqaatigivaa, meeqqat, utoqqaat, innarluutillit naartusullu anniaateqarlutik peqqinngillutilluunniit misigisimagunik nakorsiarsinnaanissaminnut periarfissaqartuarnissaat taanna pisariaqartoq. Tassa oqaatigisariaqarpara taanna naatsorsuutigi­gatsigu, allaat aaqqissuussinermi nutaami pitsanngorsaavigineqassasoq, tassami imaammat napparsimmavinnut saaffiginnittarnerit amerlanerpaartai tassa 85 %-tiisa missai, anniaateqarluni imannak unitsinneqanngikkaluarluni pilattartariaqanngikkaluarlunilu saaffiginninnerupput, ikiorneqarnissamik saaffiginnissutit assigiinngitsut.

 

Tassalu taakkuupput attatiinnarneqarusuttut aamma uani aaqqissuussinissami nutaami. Allaallu annertusaavigineqartussatut takorloorneqartut, soorlu assersuutigalugu aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuata oqaatigigaa, utoqqarneq paaqqutarinninneq allatigullu suliaqarnerit Kommuunit suleqatigalugit, siunissami aaqqissuussivigineqarsinnaanissaat tamakkua takorloorneqarlutik. Kisianni tassa tassuunakkut annikillisaaniartoqannginnera erseqqissumik oqaatigisariaqarpara, massakkullu allaat peqqinnissaqarfimmi sulisorpassuit ujartortagaat piffissaaleqiffigisagaat, tassa pinaveersaartitsinermik annertunerusumik sulinissaq innuttaasut qaninnerusumik attaveqarfigalu­git sulinissaq. Taanna aamma neriuutigaarput annertunerusumik allaat massakkut piffissaqarfigi­nerulerneqassasoq. Makkua pilattaasarnerit unitsitsisarnerillu allanut suliakkiissutigineqarnerisi­gut.

 

Teknikkit nutaat atorlugit atortorissaarutinik pilersuinissaq aamma partiinit tamanit ilalerneqar­poq. Ilaatigut aamma soorunalimi apeqqutigneqarsinnaasoq naatsorsuutigaara, tamakku aamma qanoq akeqassappat, soorunami akeqarput, kisianni oqaatigisinnaavara massakkut misissorneqar­mat Peqqinnissamut Pisortaqarfimminngaanniit, Landskarsimut aningaasartuutaanngitsoq nanertuutaanngitsumik taamatut Nunatsinni pilersitsiortortoqarsinnaanersoq. Tamannalu naatsorsuutigaarput qaammatialunnguit qaangiunnerini erseqqarinnerusumik paasissallutigu. Oqaluttunit tamanit aamma kissaatigineqarpoq innuttaasut Kommuunillu aamma susassaqartut allat, paasititsiniaavigineqarnissaat taannalu aamma Naalakkersuisut sinnerlugit neriorsuutigissa­vara. Tassani soorlu aamma arlariinnit oqaatigineqartoq, Diskobugtimi Qeqertarsuup Tunuani novemberimi angalaarsimavunga, tassani Kommunalbestyrelsit, Peqqinnissaqarfimmi sulisut, ilaatigullu innuttaasut ataatsimiisinneqarnerisigut eqqarsaatersuutit taamanikkut killiffii oqaloqa­tiginnissutigalugit.

 

Erseqqarinnerusumik innuttaasunik oqallisissiamik aatsaat massakkut pissarsivugut, tassa Inatsisartut oqallinnerisigut, taannalu aallaavigalugu paasititsiniaaneq oqallinnerillu annertusar­nissaat neriorsuutigissavara. Oqaaseqartunit tamaniit nakorsat kisimik pinnatik, kisianni aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut atugarisaat eqqartorneqarput, tassanilu aamma oqaatigisariaqarpara nuannaarutigigakku isumalluarfigalugulu partiinit maanna tamanit aammalu Kattusseqatigiin­ninngaanniit, sulisut atugarisaat pingaartinneqarlutik erseqqissumik oqaaseqarfigineqarmata, qularinngilara aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut oqaatsit taama ittut, nuannaajallaatigalugillu isumalluarfigissagaat. Suliassat taakkua qanoq piviusunngortikkiartuaarneqarsinnaaneri pillugit aamma suleqatigiilluarnissarput aamma neriuutigivara Naalakkersuisut sinnerlugit piffissami aggersumi.

 

Tassami una ilumoortutut oqaatigisariaqarpara, peqqinnissaqarfimmi sulisut aamma nakorsaan­naanngitsut, annertuumik ukiuni makkunani aamma suleqataapput eqqarsaqataallutillu, peqqin­nissaqarfimmi sullissineq qanoq pitsaanerusumik ineriartortikkiartuaarneqarsinnaanersoq. Kisiannili aamma erseqqissumik oqaatigissavara ernumassutiginngitsuunnginnakku, malunnaati­limmik sulisoqarnerup tungaatigut pitsannguuteqartoqanngippat qanittumi, taava sulisut ilai qasullutik suliamik saniatigut taama tunniusimatigalutik siuarsaaqataaniarlutik sulinerminnik kajumissuseerukkiartuaalissappata. Taamaattumik nuannerpoq tusarlugu, sulisut atugarisaatigut pitsanngorsaasoqartariaqarnermik paasinninneq annertooq maani malugalugu. Taamatut oqaase­qarlunga qutsavigissavara aamma naggataatigut Naalakkersuisut inassuteqaataat Siumumiit taperserneqarmata, kiisalu aamma tassa Qeqertarsuup Tunua eqqarsaatigalugu kiisalu aamma Kujataa pillugu ataatsimiititaliortoqarnissaanik aamma Naalakkersuisut kaammattuutaat aamma taperserneqarmat. Tassanilu aamma neriorsuutigissavara Qeqertarsuup Tunua kisiat pinnagu aamma Kujataani massakkut oqallisigineqartut tunngavigalugit, tikillugit aamma oqallinnissat paasititsiniaanissallu ingerlakkumaaratsigit.

 

Atassutip oqaluttuata aamma erseqqissarpaa, naleqqussaanissaq pisariaqarluinnartoq, aammalu ilanngulluni suliffittut kajungernarnerusunngortinneqarnissaa peqqinnissaqarfiup aamma Atassumminngaannit aamma oqariartuutigineqarpoq. Atassumminngaanniit maluginiarpara ilaatigut sullugineqapajaaraluartorluunniit massakkut Naalakkersuisut allannguutissatut siunner­suutaat, kisiannili aamma paasivara inooqataaffigineqarsinnaasutut oqaatigneqartoq, tassami ineriartorneq taamatut aallartisarneqarnissaanut Naalakkersuisut siunnersuutigaat, tassanilu aamma innuttaasut malinnaatinneqarsinnaanissaat kiisalu aamma arlaatigut kukkusoqartarsin­naassammat, kukkuiuitsuusoqanngimmat, aaqqittariallit annertusivallaannginnerini aamma aaqqiisinnaanissat tassani Naalakkersuisuni pingaartipparput, taamaattumillu tassanngaannaru­jussuaq suut tamarmik allanngortiterujussuarnissaat tikkuarsimanatigu.

 

Kisiannili allanngortitsiartuaarnissanik siunnerfeqarsimalluta. Kisiannili Atassummiit oqariartuu­tigineqartut aamma immikkoortukkuutaami napparsimmaveqarfiit, akisussaaffinnik agguataarif­figineqarsimanerannut tunngasut, taakkua suleriaqqinnissami aamma soorunami eqqarsaatersuu­tinut ilaanissaat oqaatigissuara. Atassumminngaannit aamma pingaartinneqarpoq, ilaatigut sulisut pikkorissartittuarneqarnissaat tamannalu aamma qujaruppara tusarlugu. Naalakkersuisuni sulisut aamma peqqinnissaqarfimmi pikkorissartinneqartarnikkut periarfissarissaarnissaat pingaarteqaarput, minnerunngitsumik ukiuni makkunani teknikkikkut allatigullu sukkaqisumik ineriartorfiusumi. Atassut aamma qutsavigissavara inassuteqaatinut tamakkiisumik tapersiimmat.

 

Inuit Ataqatigiit oqaluttuat Maliinannguaq Marcussen Mølgaard aamma qutsavigissavara oqaaseqaataanut annertuumut, aammalu eqqarsaatersuuterpassuarnik imaqartumut. Tassalu aamma una uteqqissallugu massakkut iliuuseqarniarneq Naalakekersuisuninngaanniit, aallarniu­taammat aammalu soorunalimi sillimaniarnissaq ineriartortitsinermi, taanna sapinngisamik kissaatigeqaarput, soorunalimi qanoq taamaalluni inerneqarumaassanersoq nalunartarpoq. Uani oqaatigineqarmat issuarmangu Maliinannguup Marcussen Mølgaardip aallaqqaataani: "sukumii­sumik aalajangiinissamut periarfissiisunik paasiniaanernik tamatumunnga pisariaqartinneqartu­nik imaqanngimmat". Tassa suna tamaat inernilereerlugu ilumoorpoq una suliaanngilaq, kisian­nili suliap aallatinneqarnissaanut aqqutissiuussisussatut innersuussutaalluni. Inuit Ataqatigiit oqaluttuaninngaanniit maluginiarpara, aammaarlunga sulisut sulinerminni atugassaqarnerat allaat aningaasaqarnikkut tunngasut taakkua eqqaaneqartut. Nakorsanngorniat nunatsinni ilaannakortu­milluunniit ilinniartinneqalersinnaanerannut tunngasumik oqaatigisariaqarpara, tassa taanna ilaatigut piviusunngoreernikuuvoq, tassa massakkut nakorsassatut naammassinerminni immikkut ilinniagaqarniarnerminni, ukiut siornaajunngikkuni siornaak, Nunatsinni ilinniarnerisa ilaata ingerlanneqarsinnaalernera taanna piviusunngorpoq, massakkullu nakorsaanernik ilitsersuisin­naasunik ilaatigut peqarneq aallaavigalugu, amerlassusaat taakkua aalajangerneqartarput.

 

Soqutigineqarluarpoq tamanna Nunatsinninngaanniit ilinniarnersiuteqarlutik nakorsanngorniar­tuinnaanngitsunik, kisianni aamma Danmarkimi nakorsanngorniartunik, kisianni taamatut Nunatsinnukartitsiniarnermi Nunatsinninngaanneersut taakkua soorunami salliutinneqartarput. Apeqqutaaginnarpoq nakorsanerit Dronning Ingridip napparsimmavissuani amerlassusaat aammalu sulinermikkut atugarisaat, qanoq amerlatigisunik ilinniartuuteqarsinnaanitsinnut. Massakkut marluk, pingasut sisamat akornanni ingerlasarput. Nunatsinnullu taakkua uternissaan­nut kaammattuiuarnissaq aamma Peqqinnissaqarfimmi Pisortaqarfimminngaanniit malinnaavi­gaarput siunnerfigalugulu, taamatullu aamma taakkuninnga qanimut attaveqarnissaq attaveqar­nerup ingerlatiinnarnissaa aamma tassuunakkut eqqanaariniarnermut aqqutissat ilaattut pingaar­tillutigu.

 

Norgemisuut utoqqaat illuanut atasumik suliarineqarsinnaanissaat periarfissiuunneqartariaqartoq, Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqarpoq aammalu Maliinannguaq Marcussen Mølgaardip eqqaavaa, Qeqertarsuarmi misiliummik ingerlatsisoqarniarnera, tassa taanna Peqqinnissaqarfim­minngaanniit aamma Naalakkersuisuninngaanniit soqutigalugu siunnersuut tigusimavarput aammalu suleqataaffigerusullutigu, suliaq paasiniaaneq nalunngilara taanna aallartisareersoq, tassuunakkullu aamma qularinngilara massakkorninngaanniit suleqatigiinneq annertunerusoq pisinnaasoq. Pissanganassooq suleqatigiissitat tassunga suliaqartut suleqatigiinnerup qanoq annertutigisumik ingerlanneqarsinnaanissaanik nalunaaruteqarumaarnera.

 

Kisianni uani Maliinannguaq Marcussen Mølgaardip oqaaseqarnerani aamma maluginiarpara, Qeqertarsuup napparsimavissaata sananeqartussap allamut inissinnagu, utoqqaat illuata qanittua­nut inissinneqarnissaa oqaatigimmagu. Tassa siullermik imminut atasumik suliarineqarnissaasa piumasaqaatigineqarnerat eqqaaneqartarmat. Kisianni taanna aamma Naalakkersuisuninngaanniit ammaffigilluinnarparput, kisiannili teknikkikkut qanoq periarfissaqartiginersoq massakkut misisorneqarpoq, kisiannili una oqaatigisinnaavara Naalakkersuisuniit utoqqaat illuanut miner­paamik qanittumik inissinneqarnissaa aamma taanna ammaffigilluinnaratsigu. Kommuuneqarfiit tamarmik minnerpaamik ataatsimik nakorsaqartuarnissaat siunnerfiusariaqartoq aamma Naalak­kersuisuni isumaqatigaarput.

 

Peqqinnisamut Ataatsimiititaliap Qeqertarsuup Tunuanut angalaarsinnaaneranut tunngasoq, taanna soorunalimi Inatsisartut qullersaqarfiat Ataatsimiititaliallu akornanni aalajangerneqartus­saavoq, kisianni tamanna piviusunngussappat oqaatigeriissavara, Peqqinnissamut Pisortaqarfim­minngaanniit aamma sukkulluunniit ikiuussinnaanermik aamma piareersimassagatta. Naggataata tungaani maliinannguaq Marcussen Mølgaardip periarfissatut tikkuarneqarsimasut siunnersuutit assigiinngitsut 3-ngasut aamma sammingaatsiarpai. Tassani ataasiakkaarlugit taakkartoqqinngik­kaluarlugit ataatsimut oqaatigiinnassavara, tassa siunnersuutit taakkua 3-ngasut suleqatigiissita­minngaanniit tikkuarneqarsimapput, kisiannili naggataarutaasumik siunnersuusiornermi Peqqin­nissamut Pisortaqarfimminngaanniit aamma Naalakkersuisuninngaanniit, taakkua siunnersuutit arlaannaalluunniit ataaseq pineqanngimmat kisiannili taakkua qanoq pitsaanerpaamik, uagut isumagut naapertorlugit, aaqqissuunneqarsinnaanersut aallaaviusimalluni. Aammalu paasivara taakkua eqqarsaatigalugit innersuussutaasut taamatut paasillugit tapersersornartutut Inuit Ataqatigiinninngaanniit pisariaqartutullu oqaatigneqartoq.

 

Akulliit Partiianni Bjarneq Kreutzmann oqaaseqarnermini, immaqa oqartariaqarpunga, 100 %-timik tapersiinera taanna qujassutigaara.

 

Kattusseqatigiinniit Anthon Frederiksen tassa oqaluttunut allanut naleqqiullugu tapersersuiner­mik eqqarsaatersuutinut annertunerusumik takujuminaattoqarpoq. Tassanilu aallaavigineqar­nerullutik sulisut massakkut aningaasatigut qaffaavigineqarnerisigut, sulisussarsiorneq aaqqittus­satut nalilerneqartutut uanga tusarpara. Kisiannilu uanga oqaatigisariaqarpara, soorunalimi aningaasarsiat taakkua aamma sulerusussuseqarnermut ilapittuutaapput ilaapput, kisiannili aamma taakkuinnanngillat. Nakorsanik allanillu sulisussarsiornermi ajornartorsiuteqarnitsinni.

 

Tassani pikkorissartitsisinnaanerit ataasiakkaartumi ikittunnguakkuutaarluni assigiimmik ilinniagaqarsimasuulluni inissisimanerit, kiserliortutut misigisimanerit akisussaaffinnik annertuu­nik tunineqarluni, tamakkua aamma ilaapput Nunatsinni atorfinitsitsiniarnermi ajornartorsiutaa­sunut. Taamaattumik akissarsiat qaffaaviginerinnaasigut ajornartorsiutit qaangernavianngilagut, taamaattumillu assigiinngitsut sulisunut oqilisaataasinnaasut aammalu innuttaasunik sullissiner­mut pitsaanerpaamik eqqanaarinnissinnaasut, taakkua ujartortariaqarigut Naalakkersuisuni isumaqarpugut. Aamma tamanna isumaqatigilluinnarpakkit Anthon Frederiksen oqaravit, Peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnerinnaatigut aamma qaangerneqarsinnaanngilaq, kisianni aamma aningaasat qaffaaviginerinnaasigut aamma qaangerneqarsinnaanngilaq. Tassani assigiinngitsut atorneqartariaqarput, sulisut pitsaanerusunik atugaqarnissaat anguniarlugu, innuttaasut patajaan­nerusumik nalorninannginnerusumillu sullinneqarnissaat anguniarlugu, pitsaassutsip sullinneqar­nermi pitsaassutsip eqqanaarneqarnissaa aamma anguniarlugu.

 

Ilanngullugu erseqqissaatigissavara tassa massakkut napparsimmavinni Diskobugtiinnarlunniit eqqarsaatigalugu, Uummannaq Upernavillu ilanngullugit, siniffippassuit atorneqanngimmata allaat pingajorarterutaat, ukiuni kingullerni atorneqaratik uninngapput. Taamaattumik aamma tassuunaannakkulluunniit, Anthon Frederiksenip oqaasia aningaasanik atorluaaniarnissamik eqqarsaatersuuteqarneq, aamma tassani massakkut atorluaanerunngilaq, taamatut annertutigisu­mik siniffeqartitsilluni atorneqanngitsunik.

 

Naggataatigut Qasigiannguani innuttaasut annilaangassutaat ernumassutaallu, taakkua aamma paasilluarsimavagut Naalakkersuisunit isumaqatigalugillu, tassani ernumammata nakorsaarutsin­neqarnissaminnik. Kisiannili tassa oqaatigeqqissavara taanna Naalakkersuisut siunnersuutiginn­gilaat. Aammalu oqaatigissavara nakorsaanermut allaat ilanngullu uani Anthon Frederikseni­minngaanniit taaneqarmat, tassani nakorsaanerup tungaaninngaanniit eqqasuutigineqartut aamma naaperiaaffigineqarsimasutut inuttaaniit isigineqarmata. Massakkullu taakkua peerneqarnerisigut tapersersuinini uani allakkatigut aamma nalunaarutigivaa.

 

Taamaalillunga qujassutigeqqippara matumani oqallinnermi tapersersuineq annertooq aallarteri­arnissamut oqaatigineqarmat, tassanilu sulinerup ingerlaqqinnissaanut paasititsiniaaneq annerto­oq, oqallitsitsineq, aammalu minnerunngitsumik Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap ataavartumik ilisimatinneqartarnissaa tassani neriorsuutigissavara.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Maannakkut oqaaserineqartut partinit tamanik annertuupput. Aamma tupinnanngitsumik massakkut nunap immikkoortortukkaartumik peqqinnissaqarnikkut aaqqissuussineq piviusunn­gortinngilaataani paaserusutat amerlasuut, aamma tassani saqqummiunneqartunut ilaallutik. Kiisalu aamma tamanna pillugu Naalakkersuisoq qujassutigissavara, takisuumik nassuiaateqar­mat, naak nammineq oqarneratuut piffissaq una sivikikkaluartoq aamma takinerusumik nassuiaa­teqarusukkaluarkuni.

 

Taamaattumik malunnarpoq eqqarsaatigisassat amerlaqisut, aamma uani saqqummiunneqartumi akineqarsinnaanngitsut aamma terfalapput, aammalu massakkut siullermeertumik Qeqertarsuup tunuani, peqqinnissaqarfiup eqiterneqarnissaanut akuersaartinniarluta massakkut taamatut saqqummiisoqarpoq. Taamaattumik piviusunngortinnginnerani aamma neriuppunga iluarsisassat  annertuut aamma iluarsaanneqarumaartut. Uani innuttaasut toqqissisimanngillat malunnartumik. Tassami sunaluunniit paasilluanngikkaanni aamma isummersorfigineq ajornartuummat, aammalu toqqissisimanarani paasilluarnagu maannakkut aaqqissuusseqqinniarnerup qanoq iluseqartumik ingerlanneqarnera, aammalu inunnut nakorsaqarfinnut napparsimaveqarfinnullu ajorseriaataann­gitsumik kinguneqassanersoq, imaluunniit qanoq inuttut inuunermut kinguneqassanersoq assut paaserusunnarsimalluni.

 

Uani saqqummiunneqartuni aamma ajornartorsiutitaqanngitsumik aaqqiinissaq ilimananngilaq. Ajornartorsiutit naapitassat amerlapput. Sulisussat ajornannginnerulernissaat anguneqartussatut oqaatigineqaraluartoq, taamaattoq ilimanarpoq aamma tassuunakkut pinngitsoorani ajornartor­siortoqassasoq.

 

Uani oqallinnermi siusinnerusukkulli, nakorsat allallu napparsimaveqarfiup nalusimanngilaa, taamatut aaqqissuusseqqittoqassamaartoq qangali eqqarsaatersuuteqartoqarluni. Tassa 90-ip qaangilaarneranili tunngaviatigut isummat taakku saqqummiunneqarsimammata. Kisiannili aappaatigut tupiginalaarsinnaavoq innuttaasut peqataatinneqarsimannginnerat, taamaattumik maannakkut uani saqqummiunneqartumi aamma isumaqatigisanni uanga, Lars Muldsgaardip ikinnerussuteqarluni oqaaseqarnermini oqaatigimmagu, aamma Peqqinnissakkut Iluarsaaqqinnis­sami Ataatsimiititaliarsuup assigisaataluunniit pilersaarutip ingerlannerani, innuttaasut oqartus­saaqataanissaat qulakkeersinnaagaluarpaat. Taamatut aamma oqaseqarpoq, tassa pingaaqimmat allannguinissarlu annertoqimmat, taamatut innuttaasut paasitilluarneqarnissaat tassani pingaar­timmagu. Uanilu naggataa=tungaatigut immikkoortuni marlunni issuaalaarusuppunga a-b-mik tunngavilersuuteqarluni oqaaseqarmat imatut:

 

Tunngaviusumik peqqinnissakkut sullissinerup assigiinngisitaartumik neqeroorfiusinnaasup, aamma siunissami ingerlaannarsinnaanissaa qulakkeerniarlugu, maannangaaq aallunneqarneru­sariaqartoq. Soorlu inuaqatigiinni nutaaliaasuni ineriartorluarsimasunilu tamanna ilimagisariaqar­toq, inuiaqatigiit atugarissaartuusut assigalugit.

B-tut: Nunap immikkortuini eqiterinissami pilersaarutit ingerlanneqarneri innuttaasut peqataa­tinneqarnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq.

 

Tassani isumaqatiginarluinnartunik oqariartuuteqarpoq, najukkami nakorsat qullersaata ilaat. Taamaattumik massakkut oqallinneq ingerlatinneqartussaq eqqarsaatigalugu, neriuutigaara aamma innuttaasut, aamma massakkut oqaatigineqarmat nunatta kujataani aamma taamatut aaqqissuussiniartoqarnera, aamma suleqatigiissitalianik pilersitsiffiuniarsarisoq, uangattaaq tapersersorpara Naalakkersuisoq taamatut saqqummiutaqarmat.  

 

Tassa massakkut nakorsaqarnitsigut aammalu ilinniartitsisoqarnikkut ilinniarsimasunik amigaa­teqarnitsigut killiffigisagut ilungersunartuupput, taamaattumik neriuppunga aamma uanga ilinniartitaanerit maani aamma aallartinneqareersutut ilaatigut oqaatigineqartut, nunatsinni annertusarneqartuarnissaa taanna Naalakkersuisut suliniutigiuartariaqaraat. Uani assersuuteqatu­mik Maliinannguaq Mølgaard Markussenip saqqummiussaqarnermini, Norgemi aammalu Islandimi ilaatigut aaqqissuussinerit tassani angallannikkut imminnut attaveqarluarnerat aqqusi­neqarlutik, kiisalu aamma inuttut immaqa atugaqarnermikkut uagutsinnit pisuunerungaarlutik, timmisartuuteqarlutik ilaalu ilanngullugit, taamaattumik uagut tassuunakkut inorsartorujussuus­saagut. Massakkut angallannikkut taamatut eqartigisumik periarfissaqartoqartillugu. Kisiannili soorunami mittarfeqalernitsigut isumalluarnartoqarpoq, kisiat tassani aamma eqqarsaatigisaria­qarunarpoq, immaqa pisariaqassagunartoq kommunet tamarmik immikkut timmisartoqarnissaat. Kisianni tamakku soorunami eqqarsaatissanik ilaasussaassapput.

 

Kiisalu uani aamma oqatigineqarpoq, piffinni nakorsaqartoqassasoq tamaginni ataatsimik kommuneni, taanna pingitsoorani pigineqassasoq. Kisianni uanga isumaqarpunga aamma inuttussuseq najoqqutaralugu nakorsaqarniarnikkut qassiussusissanik eqqartueqqittoqartariaqar­toq. Tassani annertuumik aamma Maniitsumi Naalakkersuisup Maniitsumiinnermini innuttaasu­nik ataatsimiititsineranni, taanna aamma ersarissumik paasineqartut ilagimmassuk.

 

Uani issuaaqqilaarusuppunga, tassa nakorsaanerup uani oqaaserisai aamma Hans Martin Johnse­nip issualaarusukkakkit, iluaqutaassammata aamma suleriaqqinnissamut uani saqqummiussat akornaniinngimmat. Tassa imatut oqarmat:

 

„Siunissami taamatut kukkusumik pinninnerit amerlasuut takuneqartarumaarput. Imaappoq napparsimasut pisariaqanngitsumik angallanneqartut, tamanna ilisimaneqarpoq akikitsuinnaan­gitsoq. Sulili ajornerusoq uaniippoq, ilaatigut pisoqartarumaarmat napparsimasut nappaataannik naliliinerlunnikkut kingusinaarlugit aallarunneqartunik. Tamannalu suli ajorneruvoq. Tamannalu Qeqertarsuup tunuani misilittagaqarfigineqarpoq, immaqa tassani misilittakkat naammassimann­gillat. Tassami taamak pisoqartillugu nakorsaq tassaammat, kingullerpaajulluni naliliinermi eqqortuuneranik eqqortuunnginneranilluunniit aalajangiisuusoq. Eqqortumik misissuineq, pilattaanerup pitsaasumik inerneqartinnissaatulli nalorninartigisarpoq”.

 

Tamakkua eqqarsaatigalugit, neruppunga aaqqiilluartoqarumaartoq, aammalu uani erniartortitsi­sarnerit sapinngisamik minnerpaaffiat anguneqartariaqarsoraara uanga aamma nammineq. Aammalu maannakkut napparsimaveqarfinni suliaasartorpassuit eqqarsaatigalugit, pingaartumik aamma inuusuttuaqqat aammalu inuusuttut naartuersittarnerat massakkut annertoorujussuaq, qanoq taassumap iluseqartumik aamma siunissaq eqqarsaatigalugu aaqqiiviginarneqarnera, aamma ilanngulluni eqqarsaatigineqartariaqarpoq. Tassanimi kingusinaaraanni aamma inuusuttu­nut qanoq  kinguneqartarnera tamatta nalunnginnatsigu.

 

Niels Mátâq, Siumut:

Siullermik oqaatigissavara siunnersuutima saqqummiunnerani, oqarpunga qitiusumik napparsi­mavittaartoqarnissaanik isumaq saqqummeqqaarmat, taamanikkut Inatsisartut Peqqinnissamik Ataatsimiititaliaata siulittaasuata saqqummiussaata imarisaani oqaatigineqarmat, qitiusumik napparsimavik atuutilerpat, illoqarfinni mikinerni tassa avinngarusimasuni allanilu pineqartuni, maannakkut napparsimaviit taamaallaat kilernernut poortuisarfittut atorneqassasut. Taamaammat siunersuutinut taamanikkulli allanneqarsimasoq, maannakkut saqqummiussanni oqaatigivara ersarissumik taamatut saqqummiinermi, illoqarfinni napparsimavilinni aammalu nakorsalinni, napparsimasunillu paarsisulinni annertuumik annilaangatigineqarsimammat.

 

kisiannili maannakkut oqarpunga aamma allanngoriartortoqarsimavoq. Nassuiaatit assigiinngit­sut saqqummiussorneqarsimapput. Maannakkullu taassumap Qeqertarsuup tunuani eqiterinissa­mut siunnersuummik saqqummertumi oqaatigineqarluni allaat napparsimaveqarfiit, imaappoq maannamut ingerlanneqartut, nakorsaqartuarnissaannik inatsiseqartoqarluni. Taanna uani immikkoortortat aalajangiutarineqattoq Uummannaq Upernavillu najukkami napparsimavittut atorneqaannassapput. Taavalu tassani ilaneqarsimalluni juumuunik, nakorsanik, aaviisartunik peqqissaasunillu (...) amigaateqartoqarani, Ilulissat tunngaviisumik napparsimavittut atuunnissaa pilersaarutigineqartoq.

 

Taanna tunngavigalugu uanga piumasarerusukkaluariga, sapinngisamik aalajangiiffigineqanngin­nerani, pineqartuni innuttaasut aammalu napparsimaveqarfinnilu nakorsat sulisullu paasitinniar­neqarnissaat aamma isumasiorneqarnissaat tikillugit. Isumaqarpunga taamatut iliornerit pisaria­qarluinnartuusut, aammalu uani oqaluttut ilaatigut pisariaqartitaat tunngavigalugit, isumaqatigil­luinnarpakka. Tassami maannakkut saqqummiunneqartoq, aammalu nassuiaat Naalakkersuisup saqqummiussaa, nalunanngitsumik partinit amerlanernit isumaqatigineqarmat. Maanna uanga siunnersuutinnut atatillugu siunnersuutigerusukkiga, soorunami isumaqataasariaqassagatta ersarinnerusumillu nassuiaaffigineqarnissai innuttaasut piumasaralugu.

 

Tassani taaneqartunut tamanut ornigulluni tusarniaanissaq pingaartillugu maanna oqaatigerusuk­kiga. Tusarniaaqqaarnissaq aalajangiinnginermi.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersuisup akissuteqaataanut qujavunga. Uanili Inuit Ataqatigiinninngaanniit apeqqutigisi­masagut akinngittuugai, soorunami massakkut akisinnaanngippagit, immaqa kingusinnerusukkut allakkatigulluunniit akisinnaappagit qujarutissavagut.

 

Tassa ilaatigut tassani apeqqutigivarput, oqaatigineqarmat sulisunit 10,3 taamatut nussuinissaq qitiusumik naleqartussaasoq. Taakku suminngaanniit sumut, aammalu sulerisut nuunniarneqar­nersut taanna apeqqutigisimavarput. Taavalu aamma kommunet inukilliartornissaanik oqariartuut suminngaanneersuunersoq, kommunet ilaasa, tassa Qasigiannguit,  Aasiaat Qeqertarsuillu inukilliartornissaannut tunngasut. Taavalu aamma apeqquteqaatigisimasatta ilagivaat Peqqinnis­samik Ataatsimiititaliat sinerissamiittut pikkorissartinneqarnissaannik tunngatillugu, Inatsisartut akuersissutigereersimasaattut pilersaarutit sumut killinnersut. Kiisalu Qeqertarsuup sooq Ilulissanut atatinniarneqarnera, Aasiaat uffa qaninnerusoq. Tassa taakku apeqqutigisagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit akineqanngimmata majuaqqippunga.

 

Unali nakorsaqarniarnermut tunngatillugu, aammalu nakorsanik ilinniartitsisinnaanermut tunngatillugu, aap, nalunngilarput immaqa naammassereeraangamik immikkut ilinniarsinnaaner­minnut atatillugu maani praktikkersinnaasartut, imaluunniit ilinniaqqinnissaminnut atasumik ingerlatsisinnaasartut. Kisianni unaana ilinniarniviup ingerlannerata ilaa, soorunami immaqa ajornakusuussooq ullumikkut pissutsit imaaliallaannarluni taamatut ingerlanneqarnissaa. Kisianni toqqammaviusumik atuagarsornertaata immaqa ilaminarataluunniit maani ingerlanne­qarsinnaanera, pilerisaarutitut aamma nakorsanngorniarnermut pilerisaarutitut immaqa takorloor­neqarsinnaasoq, siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu.

 

Oqaatigineqartutuut, aap, Inuit Ataqatigiinninngaannit tapersersuisutut oqaatigineqaratta. Tassa una erseqqissaatigissavara, taamatut allannguiniarnermik aammalu eqaallisaaniarnermik ingerlat­siniarnermik tapersersuiniarutta, erseqqissumik oqaatigigatsigu uagut isumaqarluta, sumiiffiit eqqorneqartussat allatigut taava pitsaanerusumik aammalu allatigut peqqinnissaqarfiup iluani sullissinermik pitsaanerusumik ingerlatsinissaq aamma ujartuinissat tassani ingerlanneqartaria­qartut. Tassami sulisoqarnikkut ikilisaasoqassappat, immaqa allaffissornikkut matumani pineqar­simanerput. Taava illu=tungaani innuttaasut sullinneqarnerata tamatumani ajorseriannginnissaa, illua=tungaanillu immaqa pitsanngoriarnissaa allatigut, immaqa kommunet suleqatigalugit ingerlanneqarsinnaanissaa, tassani erseqqissumik taakkartoratsigu aammalu taakkartortuassalluti­gu.

 

Ullumi maani aningaasaqarnermut ineriartornermut tunngasutigut nalunaarutit eqqartorneqar­nerani iserfigisakka naveersissutigisakkalu, uani eqqaalaarusuppakka naatsunnguamik. Tassa oqareernittuut peqqinnissamik ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaata kinguartinneqarnera ullumi oqaatigineqartoq assut ajuusaarutigigakku.

 

Tassani uterfigilaarniarpara tassa ullumikkut peqqinnissaqarfimmi pissutsit ajorluinnaqqissaar­nerisa aammalu erloqinarnerisa. Tassa nalunngilarput peqqinnissaqarfimmiit ilungersunartumik suliniartoqartoq aamma pissutsit tamakku aaqqiviginiarlugit. Kisianni massakkut killiffigisima­sarput utaqqisorpassuit 2800-ngorsimaneri aammalu niviarsiat nammineerlutik ajornartorsiuti­minnik, annertuunik ajornartorsiutiminnik saqqummiinerat isumaqarpunga tusaanngitsuusaagin­narsinnaanngikkipput.

 

Aammalu innersuussutigineqartut ilaatigut peqqinnissamut ataatsimiititaliamut innersuussutitta maannamut ingerlanneqarsimasut aammalu inatsisartunut agguaanneqarsimasut arlaatigut qanoq ilillugit ingerlateqqinnissaat isumaqarpunga pisariaqartoq.

 

Tassami aarlerinarluinnartumik inissisimanerput niviarsiat nammineerlutik oqariartuutigimmas­suk allaat massakkut ilaatigut pilattaavimmi sulisut 24-mi sulisariaqartarsimapput ingerlaannar­tumik. Aammalu sulisoreriikkat peqqissaasut sulisoreriikkat aamma annertuumik ilaatigut utoqqalillutik soraartitertussanngorsimapput.

 

Kisiat aarlerinartut ilaat unaavoq naammasseqqammersut allaat soraarniarlutik maannamut aalajangertalersimaneri. Taamaattumik tamakkua isumaqarpunga erloqinarluinnartuusut aamma­lu aaqqiivigineqartariaqartut aammalu eqqumaffigineqartariaqartut ilaatigut erseqqissumik taakkua akissarsiatigut tunngasut kisimik aaqqiissutaasussaanngikkaluartut kisianni immaqa alloriarnertut siullertut pitsanngorsaatitut ingerlanneqarsinnaaneri Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaatigissavarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Peqqinnissamut Naalakkersuisup akissuteqaataa pillugu oqaatigisariaqarpara 100 %-mik toqqissiallakkama. Minnerunngitsumik aamma maani oqaluttut tamarmik aammalu Kattusseqati­giinniit soorunami eqqartukkagut tassalu peqqinnissaqarfimmi sulisut atugaasa ullumikkut atugaasa ajoqisut iluarsaanneqarnissaat aamma ilanngullugu eqqaammagu.

 

Tassami oqaaseqarninni ilaatigut oqarpunga ullumikkut pissutsit ajoqisut iluarsaanneqareerpata, aammalu peqqinnissaqarfimmi sulisut atugaasa oqilisarneqareernerisigut taamatut katitertitsiniar­neq, eqitertitsiniarneq peqataaffigisinnaallutigu. Aammalu nuannerpoq tusarlugu suli innuttaasu­nik isumasiuineq annerusoq ingerlanneqassasoq peqqinnissamut Naalakkersuisup neriorsuuti­gimmagu.

 

Taamaattumik suliap ingerlariaqqinnissaanut aammalu qularnanngitsumik kingusinnerusukkut isumasiuisitsereernerup kingorna naatsorsuutigissavarput paasissutissat immaqa nutaartallit aamma kingusinnerusukkut saqqummiunneqarumaartut. Qujanaq.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut  Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq akissuteqaqqissaaq:

Tassa utaqqisorpassuit amerliartuinnartut aamma eqqaaqqajaaneqartarput. Ilumoorpoq amerliar­torput, kisianni utaqqisoqartuartussaavoq. Utaqqisorpassuaqarnera taanna immini ajornerunngi­laq. Apeqqutaavoq utaqqisut qanoq sivisutigisumik utaqqisariaqarnersut, nappaat sunaanersoq apeqqutaatillugu. Taakkua sapinngisamik sivikinnerpaamik utaqqisarnissaat taanna anguniartari­aqarpoq. Aammalu tassuunakkut massakkut aaqqissuussiniarnerup ilapittuutaasinnaanera isumalluarfigivaput.

 

Aamma taassumap tungaa peqqinnissamut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa sammilerutsigu uterfigeqqittissaagatsigu annertunerusumik oqaaseqarfigeqqissanngikkallarpara.

 

Aamma ilumoorpoq ilaatigut peqqissaasunik amigaateqaqigatta nakorsaannaanngitsut kisianni aamma sulisut allat amigaatigineqaqaat. Tassanili aamma ilanngullugu oqaatigissavara peqqis­saasunik massakkut siornamut naleqqiullugu atorfinitsitsisarpugut, atorfinitsitsisimavugut ataavartunik. Kisiannili aamma suli aamma amerlanerusunik taartinik aamma pissarsisimalluta. Tassa pissarsiornerput tassuunakkut oqiliallassimavoq. Amerlanerusunik aalajangersimasunik atorfinitsitsinikkut aamma amerlanerusunik taartaasussanik pissarsinikkut.

 

Kisianni taanna naammaginanngilaq amerlavallaarput suli taartaasartut.  Taamaattumik taassu­map tungaa pitsanngorsaavigineqarnissaa taakkua aamma nukinginnarpoq.

 

Maliinannguaq Markusseni Mølgaard-ip apeqqutigivaa inuttussusermut naatsorsuutit suminngaa­niit pineqarnersut tassa oqaatigissavara sulisunnit paasitinneqarama naatsorsueqqissaartarfik Grønlands Statistik tassani ikiortigineqarsimasoq.

 

Qeqertarsuup sooq Ilulissanut atasariaqarnera Aasiannuunngitsoq tanna massakkut angallannik­kut pissutsit minnerunngitsumik eqqarsaatigalugit taamatut taanna naatsorsuutigaara. Kisianni tassa taanna suleqatigiit, una eqqaasitsissutigisariaqarpara suleqatigiissitaq sulisimasoq inuttaler­sorneqarsimavoq ilaatigut Qeqertarsuup tunuani peqqinnissaqarfinniinngaaniit tamanit peqataaf­figineqartumik. Nakorsaanernit napparsimaveqarfinninngaaniillu aamma Qeqertarsuarminngaa­niit Aasianniit Qasigiannguaniit.

 

Taakkua suleqatigiissitami suleqataasimapput uuminngalu nalunaarusiami suliarinneqataallutik. Tassalu taakkua nalilersuineri oqariartuutaallu tunngavigalugit nalunaarusiaq suliarineqarsima­voq. Taamaattumik taakkortai suut sumut, aammalu sooq sulinermut tunngassuteqartut taamatut oqariartuutigineqartut uanga tatigalugit.

 

Aamma Naalakkersuisuninngaaniit inassuteqaatit taakkua ingerlateqqissimavagut. Kisianni oqareernittuut massakkut oqaatigineqartut suliap ingerlateqqinnissaanut soorunami aamma ilanngullugit suliarineqassapput.

 

Sulisutigut annikillisaasinnaneq 10,3-nik nuussisinnaanermut oqaatigissavara taanna assersuuti­tut taaneqarsimammat tassa sulisoqarnikkut inissitsiterinissamut siunnersuusiortoqarnikuuvoq ataatsimiititaliakkut ukiut marlussuit matuma siornatigut tassanilu oqaatigineqartut malinneqas­sappata oqaatigineqarpoq taava  kinguneqarsinnaavoq.

 

Kisianni taanna Naalakkersuisut inassuteqarnerminni uterfiginngilaat tassani pisariaqarmat massakkut aaqqissuusseqqinnermi sulisutigut ilaatigut pilattaanermut amerlanerusunik pisaria­qartitsinerit eqqarsaatigalugut ingerlattariaqarmata.  Unalu oqaatigeqqissavara sulisunik ikilisaa­niarnermik siunertaqartoqanngimmat. Qanimut innuttaasunik sullissineq taanna peqqinnissaqar­fimi napparsimaveqarfinni annertunerpaammik taanna suliarineqartoq.  Taanna innarlerniarne­qanngimmat.

 

Soorunami oqarsinnaanngilagut immaqa allaffissornikkut allatigulluunniik ataasiakkaanik nuussisoqarsinnaanera taanna massakkut nuussisoqanngivinnissaa taanna massakkut neriorsuuti­gisinnaanngilara.Kisianni annertunerusumik taamatut pisoqarnissaa takorluunngilara. Kisiannili erseqqinnerusumik taakku paasiniagassatta ilagivaat.

 

Ataatsimiititaliat, peqqinnissamut ataatsimiititaliat ataatsimeersuartinneqarnissaat taanna aningaasaliiffigineqarnikuunngilaq aamma taamatut erseqqaritsigisumik oqariartuuteqarneq uanga taamatut paasinikuunngilara. Kisianni paatsoorsimagukku taanna utoqqatsissutigissavara. Kisianni oqareernittuut aningaasaliissuteqarfigineqarnikuunngilaq.

 

Ukiut marlussuit matuma siornatigut pinaveersaartitsinermik siunnersortinik aammalu pitsaaliui­nermut siunnersuisoqatigiit pilersinneqarnissaanut atatillugu taakkua peqqinnissamut ataatsimii­titalianinngaaniit tamanit toqqarneqartarput. Taakkua eqqaamavara oqaluuserineqartut, taakkua toqqarneqarpata taava takkua peqqinnissamut ataatsimiititaliaminngaaniit toqqarneqartut nuna tamakkerlugu ataatsimiisinneqassasut. Taannalu massakkut ukiumoortumik pisarpoq.

 

Kisianni taanna peqqinnissamut ataatsimiititaliap tungaa taanna misissoqqissavarput.

 

Naggataarutigalugu oqaatigissavara tassa nakorsat nakorsaanerit aammalu allat sulianik ilisi­maarinnittut tusarniaanermilu nakorsat peqatigiiffiat ilaatigut suleqatigiissitaq sulisimasoq. KANUKOKA taakkua naliliinerat pisariaqartitsinermik allannguinissamik pisariaqartitsinermik paasinnillunilu aammalu pinngitsuuisinnaannginnermik oqariartuuteqarnerat isumaqarpunga uagut tusaanngitsuusaarsinnaanngikkigut. Aaamma Naalakkersuisuni isumaqatigigatsigit.

 

Taakkualu peqqinnissaqarfiup Nunatsinnut nuunnerinnaanit pinngilaq kisiannili ilaatigut ilinniartitaanerit allanngornerinik immikkuullarinnerusunit suliaqarsinnaalernermit, aammalu  minnerunngitsumik innutaasut sullinneqarnissamik pitsaassusissamik annertunerusumik kissaate­qarnerannik aallaaveqarpoq. Aammalu teknikkikkut ineriartornerup sukkaneranik.

 

Tamakkualu tamarmik pisariaqartitsipput ilinniartitseqqittarnissanik, pikkorissartitsiuarnissanik. Aammalu sulisut imminnut isumasioqatigiillutillu qanimut suleqatigiittutut misigisimannissaanik pisariaqartitsivoq. Qanga pissusiusimasut uninnga.. pissutsit massakkut allanngorsimaqaat, qanga pissusiusimasut uninngaffigiinnarsinnaanngilagut.

 

Taamaaliorutta isumaqarpunga akisussaassuseqanngitsumik pissusilersussasugut. Kisiannili sapinngisamik pitsaanerpaassaq anguniarlugu ilisimaarinnittut isummersueqataasinnaasut suleqatigalugit ingerlaqqeriarnissatsinnik oqariartuuteqarnerp.. pisinnaatinneqarnerput Naalak­kersuisunit taanna qujamasuutissavara.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortup 14-ip Qeqertarsuup tunuani peqqinnis­saqarfiup eqiterneqarnissaa pillugu nassuiaatip oqaluuserineqarnera tamaanga killeqarallarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.