Oqaluuserisassani immikkoortoq 16 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortanullu Naalakkersuisoq sinnerlugu saqqummiutissavara amminik mersortarfiit maskinarsortut siunissaat pillugu nassuiaat ullumikkut saqqummiussassatut pilersaarutigineqareersimammat.
Amminik mersortarfiit maskinarsortut siunissaat pillugu nassuiaat Qaqortumi 1997-mi amminik mersortarfiit maskinarsortut siunissaat pillugu isumasioqatigiisitsinermi kaammattuutit tunngavigalugit suliarineqarpoq. Isumasioqatigiinnermi "Siunissami amminik mersortarfiit" qulequtaritinneqarpoq. Isumasioqatigiinnermilu tassani amminik mersortarfiit maskinarsortut siunissaat kisimi oqaluuserineqarpoq, taamaalillunilu amminik mersortarfiit kultureqarnermut suliaqartartut siunissaat pineqarani. Amminik mersortarfiit kultureqarnermut suliaqartut pillugit isumasioqatigiisitsinissaq pisariaqartinneqassappat tamanna siunissami aggersumi ingerlanneqarumaartoq pilersaarutigineqarpoq.
Amminik mersortarfiit maskinarsortut tunisassiorfittut aningaasatigut imminnut napatittut, tapiiffigineqarneq ajortut annikinnerpaaffiatigulluunniit taamaallaat tapiiffigineqartartut qanoq iliorluni ineriartortinneqarsinnaanerisa oqaluuserineqarnissaat Naalakkersuisut pisariaqartutut isigaat. Aammattaaq amminik mersortarfiit maskinarsortut ineriartortinneqarnissaat Naalakkersuisut pingaartutut isigaat, taakkumi inuussutissarsiutigalugit aningaasaqarnikkut imminnut napatittutut ingerlalernissamut periarfissaqarmata. Taamatuttaaq tapiissutaasartut suliffissaqartitsinermut periarfissat nutaat ineriartortinneqarnerannut atorneqarnissaat Naalakkersuisut kissaatigaat.
Amminik mersortarfiit maskinarsortut siunissami ineriartortitsinissamut periarfissat pillugit isummamminnik qulaajaanissaat isumasioqatigiinnermi siunertarineqarsimavoq. Aammattaaq isumasioqatigiinnermi tassani pissutsit avataaneersut ammeriviillu iluanni pissutsit ingerlatsinermut pitsaanngitsumik pitsaasumillu sunniuteqartartut qulaajarneqarput.
Isumasioqatigiinnermi amminik mersortarfinnit maskinarsortunit kommuninit namminersortunillu pigineqartunit 14-iusunit peqataasut katillugit 27-iupput. Taakku saniatigut KNAPK-mit, KANUKOKA-mit, Great Greenland-imit, Sulisa A/S-mit, amminik immikkut ilisimasalinnik, atisanik ilusilersuisartunik kiisalu namminersorluni inuussutissarsiortunit saqqummiisunik aamma qaaqqusisoqarsimalluni. Inunnik Isumaginninnermut Suliffeqarfimmullu Pisortaqarfik isumasioqatigiinnermik ingerlatsisuuvoq, isumasioqatigiinnissarlu pillugu Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmeersut aamma Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmeersut kiisalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmeersut pilersaarusioqaltigalugit.
Isumasioqatigiinnermi peqataasut oqaluuserisaat kaammattuutaallu nassuiaammi allaaserineqarput.
Assigiinngitsorpassuit oqaluuserineqarput, assersuutigalugu ammit pitsaassusaat, tunisassiornermik pilersaarusiorneq, tunisassiornermik pitsaassutsimillu ineriartortitsineq, tuniniaaneq, aningaasaqarneq ilinniartitaanerlu.
Naggataatigut saqqummiussisussatut qaaqqusat qinnuigineqarput isumasiueqatigiinnermi peqataasut kaammattuutaat tunngavigalugit ajornartorsiutit qimakkallarlugit amminik mersortarfiit maskinarsortut ukiumi 2010-mi qanoq isikkoqarsinnaanerat pillugu takorluukkaminnik saqqummiusseqqullugit.
Isumasioqatigiinnerup takutippaatigut amminik mersortarfinnit maskinarsortunit atuisut suliffimminnik aningaasatigut imminut napatittunngortitsinissamut suleqataanissamut piumassuseqarluartut, inuussutissarsiummik pilersitseqataarusullutik pisortanit tapiiffigineqartanngitsunik annikinnerpaamilluunniit tapiiffigineqartumik. Amminik mersortarfiit marskinarsortut pisortanit pigineqarunnaarlutik namminersortunit piginneqataaffigineqartunngorlugit allanngortinneqarnissaat kissaatigineqarpoq.
Amminik mersortarfiit maskinarsortut suliffeqarfiupput suliffeqarfittut aningaasaqarnikkut imminnut napatittutut iluanaaruteqarfiusartutut ineriartortinneqarnissaminnut periarfissaqartut. Tamatumanili piumasaqaataavoq suliffinni taakkunani nukissat ineriartortinneqassasut, tassalu sulisut pikkorissarneqarnerisigut tunisassianillu pilersuinerup pitsaanerulersinneqarneratigut. Amminik mersortarfinnut tapiissuteqartarnerup allanngortinneqarnissaa amminillu mersortarfinnik piginnittuussutsip allanngortillugu aaqqissuunneqarnissaa pingaartuupput. Amminik mersortarfiit kattuffiliornissaat aamma pingaartuusoq erseqqissarneqarpoq.
Siunertaq iluatsissappat mersortarfinni sulisut sulinermi tamarmi peqataatinneqarnissaat pingaartuuvoq.
Nassuiaammi amminik mersortarfiit maskinarsortut pillugit ilisimasat iluatinnarluinnartuupput, taakku namminneq misilittagaannik isumaannillu tunngaveqarlutik saqqummiunneqarlutik.
Ukiut ingerlaneranni suliami tassani inuppassuit sulisorineqartarsimapput. Taamaattumik nunatsinni inuppassuaqarpoq suliamut tassunga tunngasunik ilisimasaqartunik piukkunnaateqartunillu.
Amminik mersortarfiit suliffeqarfiupput inuussutissarsiutinik aningaasaqarnikkut imminnut napatissinnaasunik siuarsaanissamik aamma suliffinnik ataavartunik pilersitsinissamik kissaateqarnitsinnut kateriffiusullusooq, tamatumunngalu peqatigitillugu amminik mersortarfiit maskinarsortut kulturitta immikkullu ilisarnaatitta ilagaat pingaaruteqartut.
Amminik mersortarfiit maskinarsortut namminneq ajornartorsiutiminnik aaqqiinissamut nunatsinnilu amminik mersortarfinnik allanik suleqateqarnissaminnut piumassuseqarlutillu kajumissuseqarput.
Isumasioqatigiinnermi peqataasut iluaqutissartalinnik suliaqarsimaneri pillugit qutsavigaavut, nunatsinnilu amminik mersortarfiit aamma suleqatigilluinnarnissaat ingerlateqqikkumallugu.
Nassuiaammi eqikkaalluni naliliinerit tunngavigalugit pisortaqarfiit arlallit peqataaffigisaannik suleqatigiissitaliap isumasioqatigiinnermi aaqqissuisuusup isumasioqatigiinnermi kaammattuutaasut tunngavigalugit suliareqqinnissaa Naalakkersuisut isumagissavaat.
Suleqatigiissitaliaq taanna KANUKOKA-mit amminillu mersortarfinnit maskinarsortunit aallartitanit aammattaaq ilaasortaaffigineqalissaaq.
Taava suleqatigiissitaliap siunertaa tulleq tassaavoq iliuusissanut pilersaarusiussalluni, aningaasaqarnermut tunngasutigut isumaliutersuutinik ilaqartinneqartumik. Isumasioqatigiinnermi peqataasut kaammattuutaat suleqatigiissitamut suliakkiutigineqartumi pingaartinneqarlutik ilanngunneqassapput.
Taama oqaaseqarluta Naalakkersuisut nassuiaat Inatsisartunut oqaluuserisassanngorlugu matumuuna saqqummiuppaat.
Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:
Nassuiaat Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq takisuuliuutaanngikkaluarluni erseqqissunik oqariartuuteqartoq Siumumi peqqissaartumik misissoreerlugu ima oqaaseqarfigissavarput:
Amminik mersortarfiit maskinarsortut ukiorpaalunngortuni kommunini amerlanerpaani ingerlanneqareersimapput. Tamannalu ingammik ukiuunerani suliffissaqartitsiniarnermut annertuumik ikorfartuutaasarsimavoq. Manna tikillugu ammeriviit taamaattut ingerlanneqarnerat mandetimit atorlugit pisarsimammat, suliffissanik ataavartunik pilersitsisinnaanerigaluat pissutsinit taamaattunit killilerneqartarsimavoq. Taamaattumik siunissami iluarisimaarparput siorna 1997-mi mersortarfinni sulisut, Namminersornerullutik Oqartussani Pisortaqarfiit allallu amminik tunisassiornermut attuumassuteqartut peqataaffigisaannik ammasumik isumasioqatigiittoqarsimammat siunissamilu maskinarsorlutik mersortarfiit qanoq ingerlanneqarnissaannik isummersortoqarsimalluni.
Malunnarluarpoq isumasioqatigiinnermi peqataasut inuit suliaminnik ilisimaarinnilluartuunertik ilaatigut peqqutigalugu aamma siunissami qanoq ingerlariaqqinnissamik tikkuussinissaminnut nangaanngilluinnarsimasut. Tamanna Siumumi maluginiarlugu nuannaarutigaarput.
Naalakkersuisut isumaqatigaavut amminik mersortarfiit maskinarsorlutik ingerlasut suliffissaqartitsiniarnerup siuarsarneqarnerani pingaaruteqartutut nalilermatigit, aammalu ineriartortinneqarnissaannik Naalakkersuisut kissaateqarmata.
Siumumi isumasioqatigiit ulluinnarni ingerlatsinikkut sunniuteqarnerluttarsimasunik pitsaasumillu sunniuteqartarsimasunik misilittakkaminnik tikkuartorsimasaat, sulisuusut suliffimminnik pingaartitsilluarnerannik ersiutaasutut tigujumavagut. Sunniuteqarnerluttutut nalilerneqarsimasut tunisassiornermi pilersorneqarnermik ajornartorsiutit, ilinniartitaanermik amigaateqarneq, siunnersorteqarnissamik amigaateqarneq aammalu init atorneqartut pitsaannginnerannik ilaatigut imaqartoq, Siumumi siunissami qaninnermi aaqqiiffigigasuarneqartussatut pilersaarusiuukkasuarneqartussatullu isumaqarfigaavut. Siumumi pingaartipparput suliffiit suli pitsaanerusumik siuarsaaffigineqarsinnaasutut nalilerneqartut tulleriiaarinermi pingaartillugit piorsaaffigineqarnissaat - soorlu taamatut amminik mersortarfiit maskinarsortut nalilerumagivut.
Naalakkersuisut isumaqatigaavut oqarmata ammeriviit maskinarsortut imminut napatittutut iluanaarfiusartutullu ineriartortinneqarsinnaasutut isigimmatigit aammalu tamanna pisinnaassasoq sulisut siunissami pikkorissartinneqartuarnerisigut tunisassiaasinnaasunillu nutaanik ujarlertuarnikkut. Massakkut ammeriviit maskinarsortut mandetiimiinnarnik isumalluuteqaarlutik ingerlanerat immini sulisunik aalajaatsunik peqarniarnermut killileeqataasoq Siumumi isumaqarfigaarput. Taamaattumik tamanna siunissami qimanniarneqartariaqarpoq tamannalu aamma isumasioqatigiinnermi erseqqissumik piviusunngortinniarneqarsinnaasutut naliliiffigineqarsimammat nuannaarutigaarput.
Aammattaaq Siumumi pingaarluinnartutut isigaarput mersortarfinnik piginnittuunerup aningaasalersuinerup allanngortinneqarnissaanut ilanngullugu allatut aaqqiiffigineqarnissaa sulisuusut peqatigalugit pisinnaasoq anguniagassanut ilaasariaqartoq.
Massakkutut mersortarfiit aningaasanik atugaasunik toqqaannartumik aqutsisitaannginnerat siunissami mersortarfiit aaqqissuuteqqinneqarnissaanni qimanneqassasoq Siumumi isumaqarfigaarput. Taamaaliornikkut mersortarfiit massakkornit pilersaarusiornerni tamakkiisumik akisussaanissaat isumannaarneqassammat. Ilanngutinngitsoorusunngilarput aningaasatigut ingerlatsinikkullu tamakkiisumik mersortarfiit akisussaatinneqalernissaanni sulisorisat pikkorissartinneqartarnissaat Siumumi pingaartikkatsigu.
Isumasioqatigiit Great Greenlandip mersortarfiit amiutaannik qitulisaasinnaasarsimannginneranik misutitsisinnaasarsimannginneranillu ugguuteqarlutik oqariartuutaat Naalakkersuisunut pimoorullugu qanoq iliuuseqarfiginiaqqullugu Siumumiit inassutigissavarput. Periarfissinneqarpammi suliffiit suli amerlanerusut nunatsinni pilersinneqarnissaannik kinguneqarsinnaalluarmat.
Great Greenlandimut isumasioqatigiit oqariartuutaat amminik pitsaanngitsunik pilersorneqartarnermik imalik Siumumi paasilluarparput, tamannalu tunngavigalugu ajornartorsiutip taassuma qanoq qaangerneqarsinnaanera iliuuseqarfigeqqussallugu. Tamatumunnga ilanngullugu isumasioqatigiit Great Greenlandip sinerissami immikkoortortaqalernissamik tikkuussinerat ilanngullugu isumaliutigeqqullugu.
Isumasioqatigiinnermi mersortarfiit maskinarsortut siunissami kattuffeqalernissaannik eqqarsaat Siumumiit tamakkiisumik taperserumavarput aamma taamaappoq qitiusumik ilisimasanut katersuiffeqalernissamik siunnersorteqalernissamillu kissaatigisaqarnerit pillugit oqariartuutit. Ilisimasanik katersuiffiup aamma saniatigut suliassaatut isumaqarfigaarput avammut tuniniaavissanik pitsaasunik ujarlertuarnissaq.
Taama oqaaseqarluta inassuteqarlutalu Siumumiit suleqatigiissitap KANUKOKA-mit mersortarfinnillu peqataaffigineqartup isumasioqatigiinnermi kaammattuutaasunik suliaqaqqinnissaanik Naalakkersuisut inassuteqaataat taperserparput nassuiaallu ataatsimut isigalugu tusaatissatut tigullugu.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:
Nunatsinni amminik mersortarfiit maskinarsortut siunissaat pillugu nassuiaat Atassummit qujarupparput, ullumikkut suliffissaqartitsiniarneq eqqarsaatigalugu mersortarfiit suliffissaqartitsiniarnermut pingaaruteqartumik inissisimanerat tamatumani eqqarsaatigalugit.
Mersortarfiit siunissaat eqqarsaatigalugit isumasioqatigiissimanermut kaammattuutigineqartut pingaartutut isumaqarfigisavut Atassummit oqaaseqarfigissavavut.
Mersortarfiit maskinarsortut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliffittut imminnut napatittutut tapiifiigineqaratik ( ....paappulluunniit) tapiiffigineqarlutik ingerlanneqalernissaat isumasioqatigiit siunnerfigisimavaat.
Atassummit isumaqarpugut mersortarfiit imminut aningaasatigut napatittumik ingerlanneqalissappata, tunisassiat ataavartumik tunitsivissaqalernissaat qularnaarneqaqqaartariaqartoq taamaaliortoqanngippat mersortarfiit akilersinnaasumik ingerlanneqalernissaat qularnaarneqarsinnaanngimmat. Aammalu nunatsinni mersortarfiit tunisassiaat sapinngisamik assigiiaartuunnginnissaat qularnaarneqartariarpoq.
Amminik mersortarfiit kulturimut tunngasunik suliaqartartut kalaallit qangaaniilli ammerisaasiat atorlugu suliaqartarput. Taamatut suliaqarneq piffissartornartorujussuusoq nalunngilarput, taamaattumik mandetimitigut pisortaniillu tapiiffigineqartarnerat pissusissamisoortuuvoq, suliat peqqissaarullugit piffissaq sivisooq atorlugu suliarineqartariaqartarmata.
Amminik mersortarfiit maskinarsortut tunisassiornerat imminut akilersinnaanerusoq nalunngilarput, suliat maskinat atorlugit suliarineqartartut assassorluni sulianinngarnit pilertornerusumik naammassineqarsinnaasartut misilittagaqarfigigatsigit. Taamaattumik Atassummit isumaqarpugut mersortarfiit maskinarsortut puisit amiinik suliat kisiisa eqqarsaatiginagit annoraaminernit atisalianik nunatsinnut naleqquttunik aamma tunisassiorsinnaanerat aqqutissiuunneqartariaqartoq, soorlu illoqarfiit ilaanni pitsaalluartunik atisaliortoqartartoq.
Nunatsinni amminik mersortarfiit kulturitoqqatsinnik tammatsaaliuinermik tunngaveqarlutik ingerlanneqartut siunissami pinngitsoorneqarsinnaanngilluinnarput, taamaattumik siunissami ingerlaannarnissaat eqqarsaatigalugit assassorluni mersortarfinni sulisuusut isumasioqatigiinnissaat Atassummit pisariaqartipparput. Kalaallit assuutivut kalaallisuut assigisaalu piumaneqaleriartornerat eqqarsaatigalugit misilittakkanik atortunillu assigiinngitsunik katersinissaq pisariaqavissutut isumaqarfigigatsigu.
Nunatsinni amminik mersortarfiit maskinarsortut pisortanit ingerlanneqarunnaarlutik namminersortunit piginneqataaffigineqarlutik ingerlanneqalersinnaanissaannik siunnerfeqarneq Atassummit taperserparput, taamatut siunnerfeqarneq pilersaarusiorluarnikkut qularnaarneqarsinnaappat pissusissamisoortutut isigigatsigu. Aamma namminersortut piumassuseqartut pisinnaasullu periarfissiuunneqartariaqarmata.
Amminik mersortarfiit maskinarsortut imminut napatittunngortinneqarnissaat qulakkeerneqassappat sulisunik pikkorissaajuarnissaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Mersortarfinni sulisut pikkorissarluarnermikkut tunissassiat pitsaasut suliarilluakkallu aatsaat tunisassiarilissammatigit.
Sanaluttartut mersortarfinnik qanimut suleqatigineqarnissaannik isumasioqatigiinnermi siunniunneqarsimasoq Atassummit tamakkiisumik taperserparput. Sanalukkanik tunisassiat ullumikkornit pitsaanerusumik (?...nnarissanut) ussassaarutigineqarnissaat pingaartorujussuummat.
Aaalisakkat amiinik kiisalu puisit amiinik qitulisaavinnik pilersitsisoqarnissaa siunnerfinnut ilaatillugu innersuussutigineqartoq Atassummit taperserparput, pingaartumik puisit amiinik qitulisaaviit tamatumani sallerpaatillugit pilersiortorneqarnissaat Atassummit piumasaraarput.
Mersortarfiit maskinarsortut puisit amii qitulisakkat tunisassiornerminni assorsuaq amigaatigisaraat nalunnginnatsigit.
Isumasioqatigiit sammisaasa ilagisimavaat amminik mersortarfiit maskinarsortut kattuffeqalersinnaanissaat. Isumassarsiaq Atassummit soqutigaarput, ataatsimoorluni isumasioqatigiittarnikkut isumassarsiat iluatinnaatillit, soorlu tuniniaasarnermut ussassaarisarnermullu tunngasut ataqatigiissaakkamik nunarput tamaat eqqarsaatigalugu ingerlanneqartalernissaat aqqutissiuunneqassammat.
Isumasioqatigiinnermi eqqartorneqarsimasut allat Atassummit isumaqatigigatsigit annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilavut, taamatut oqaaseqarluta mersortarfiit maskinarsortut siunissaat pillugu nassuiaat Atassummit soqutiginartillugu taperserparput.
Maliinannguaq Markussen Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
1995-imili inatsisartunut nutaat aallartinneraniit Inuit Ataqatigiinniit ammit mersortarfiillu pillugit arlaleriarluta siunnersuuteqartarsimavugut. Siullermik upernaakkut ataatsimiinneq siulleq sinerissami amernik mersortarfiit aaqqissuussaanerusumik imminullu akilersinnaanerusumik ingerlalernissaat anguniarlugu, qitiusumik ingerlanneqartumik siunnersuisunik atisanillu ilusilersuisartunik atorfinitsitsisoqarnissaa siunnersuutigisimavarput.
Kiisalu amernik nioqqitissiornermik ingerlatsinikkut tuniniaanermilu periaatsinik pikkorissartitsisoqartassasoq. Mersortarfiimmi ullumikkusut mandetiimit nungukkaangata uniinnartartutut ingerlajuassagunik siunissami imminut akilersinnaalerunnanngimmata. Qujanaqisumillu inatsisartunut siunnersuutivut taakku ilalerneqarsimapput.
Taakku saniatigut aamma siunnersuutigisimavarput amernik mersornerup meeqqat atuarfiini pinngitsoorani aqqusaarneqartalernissaa periarfissiuunneqassasoq, tamannali ilalerneqarsimanngilaq, maannangooq piumasuni periarfissaareermat. Kisiannilu tamatumani aperisoqarsinnaalluni, taannamita periarfissaq qassit atorpaat? Matumanilu atuarfinni siulersuisut kommunillu pisinnaasartik malillugu periarfissaq tamanna eqqumaffiginiassagaat kaammattuutigissavarput. Tamatumanilumiaasiit akissaqassuseq apeqqutaasussaassaaq.
Taakku saniatigut immikkut pisoqanngimmat upernaaq 1996 siunnersuutigisimavarput ammit mersortarfiillu pillugit oqallittoqassasoq, tassami inatsisartuni ammit pillugit ersarissumik politikkeqarnissaq pisariaqarmat. Tamannalu pivoq ukiakkut 1996-imi. Tassani ammit pillugit nalunaarut ersarissoq saqqummiunneqarpoq, inimilu maani oqallisigineqarluni.
Tassungalu atatillugu apeqqutigissavarput ammit pillugit sulineq sumut killinnersoq, tassami ukiuni kingullerni ajornartorsiutaasartut imaannaanngitsut ilagisimavaat assartuinikkut ajornartorsiutit. Tamakku aaqqiivigineqarsimappat? Amernik tarajortikkanik nioqquteqarneq qanoq pineqarpa aammalu qanoq ingerlanneqarpa? Ammerinermut atatillugu oqilisaaniarneq sumut killippa, ammillu pillugit Naalakkersuisut suleqatigiissitaat qanoq ingerlava?
Sinerissami amernik mersortarfiit siorna martsimi isumasioqatigiisinneqarneranit pissarsiarineqartut Inuit Ataqatigiinniit apuunneqarnissaat assut qilanaarisimavarput. Ukioq ataaseq qaangiutileriillartorlu takkummat soorunami qujassutigaarput, naak siusunnerusukkut takkussimasinnaasutut naatsorsuutigisimagarluarlugu. Ilami ullumikkut inuutissarsiornikkut ineriartortitsinissarput tamatta kissaatigaarput, aaqqiissutissallu oqaluuseriinnarnagit timitalersorneqartariaqarput.
Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput sinerissamiit mersortarfiit 14-it katillugit 27-inik aallartitallit, kiisalu soqutigisaqaqatigiit attuumassutillit peqataatinneqarsimasut. Maluginiarparpullu innersuussutigineqartut ersarissut suliniutigissallugit pingaaruteqaqisut tikkuartorneqarsimasut.
Isumasioqatigiinnit anersaaruluutigineqartut ilagaat amernik pitsaasunik Qaqortumi ammerivimmiit pissarsisinnaanissartik ajornakkusoortarmat. Taakkulu saniatigut piniaraangamik sivisuallaamik utaqqisarnertik naammagittaalliuutigalugu. Allaammi allatut ajornartumik nunanut allanut amernik piniartariaqartarlutik oqaatigisimavaat.
Kiisalu namminneq Qallunaat Nunaannut amernik garverisitsisariaqartarlutik, tassa qitulisaatitsisariaqartarlutik, taakkunani imissuteqartarneq akikinnerummat. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput, tassami puisissaaleqinngeqaavut, allaammi nunatta sineriaani puiserpassuit aalisagartassanut akornutaasutut oqaatiginiarneqartalersimammata.
Taamaattumik isumaliutissiissummi oqaatigineqartoq isumaqatigilluinnarparput, ammeriviup tassa Qaqortumiittup nunap immikkoortuinut aggornissaa pisariaqarpoq, ammit tunitsivii tikillugit qanillillugillu ingerlanneqarniassammata. Aammami Inuit Ataqatigiinniit 1996-imi upernaakkut ammeriviup avannaani immikkoortortaqalernissaa siunnersuutigisimavarput.
Taamaalillunimi ammit aqquterujussuaq atorlugu kujataanukaattarneri pisariaarutissaaq, pitsaassutsimikkullu iluarseriaatigissallugu. Taakku saniatigut amernik tarajortikkanik suli annerusumik tunisisinnaaneq periarfissiuunneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.
Tassami naak suli qapiarnissamik piumassuseqarluartunik ingerlatsisoqaraluartoq, ullumikkut ammit ilarpassui igiinnartariaqartarput, ilaatigut qapiartussaqannginneq pissutigalugu. Piniartummi nuliaasa nersornaqisumik namminneq nukitik atorlugit imertartorlutillu imeq annertooq atortariaqartarpaat.
Ilaatigullu taamatut ukiorpassuarni sulerulunnerup kingunerisaanik peqqiilliornerit pilersinnaasarlutik, immikkut ajunngitsorsiassartannguaqanngitsut. Nersortariaqaqaallu taama napatitsiniartut.
2000-imut ikaarsaalerpugut, teknikkikkut atortorissaarneq aatsaat taama siuarsimatigilersimavoq, taamaattumik taakku sutigut tamatigut oqilisaaviginissaat pimoorullugu sulissutigineqartariaqarpoq.
Inuit Ataqatigiinniit nalunaarummi innersuussutigineqartoq isumaqatigilluinnarparput, puisit amii kisiisa pinnagit savat, umimmaat, tuttut minnerunngitsumillu avannaani qimmit amii atorluarnerusariaqarput. Ilami siorna tupaallaatiginngitsoorsimanngilarput mersortarfiit ilaat kangianiit qimmit amiinik atortariaqartarsimammata.
Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Avannaani qimmit amii kusanarluinnartarput sorpassuarnullu atorluarneqarsinnaallutik. Taakku saniatigut aalisakkat amiisa kiisalu saarngit kukiillu aamma atorluarnerunissaanik innersuussineq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput. Tamatumanimi aamma suli annertunerusumik takornarianut neqeroorutigisinnaasagut amerlissammata.
Ataatsimoorussamik ingerlatsinissaq ataatsimoorussamik pilersaarusiorluakkamik neqeroorussinikkut, kikkullu sunik suliaqarnissaannik aaqqissuussaasumik pilersaarusiorfeqarnikkut ingerlatsinissaq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput, taamaalillunimi ataqatigiissaakkamik imminullu unammillernerunngitsumik ingerlatsinissaq anguneqarsinnaassammat.
Mersortarfiit ingerlallualissappata suliat ineriartortinneqarnerannik kiisalu niuernikkut periutsinik ingerlatsisinnaanermillu pikkorissaasarnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq. Taakkulu saniatigut ammit atorneqarneri pillugit ilinniartitaanerit aallartinneqartariaqarput.
Aallaqqaammut atuarferujussuarmik pilersitsinngikkaluarluni ammeriviit mersortarfiillu pioreersut atorluarlugit nunatsinni ilinniartitsinermik aallartitsisoqarsinnaagaluarpoq. Tassami ammit atorluarnissaat ineriartortinneqartuarnissaallu pimoorutissagutsigu, ilinniartitsineq avaqqunneqarsinnaanngilaq.
Aammami nalunaarusiami ersersinneqartut ilagaat maanna mersortarfinni sulisut naammassiniaajutigalutik piffissangaatsiarsuaq nutaanut sulilersunut naqqaniit ilinniartitsineq atortariaqartarsimavaat piffissaajaataaqisumik. Taamaattumik sulilersussat toqqammaviusumik immikkut ilinniartittarnissaat ingerlanneqartariaqarpoq. Mersortartuunerlu ilinniarsimasutut allatut ataqqisaalluni akissarsiatigullu malinnaalluni ingerlanneqartariaqarluni. Aatsaammi taamaaliorutta ineriartortitsineq pimoorussaq pilersinnaammat.
Mersortarfiit imminut napatillutik ingerlalersinnaanissaat ukiunimi makkunani nunarsuarmioqatitta pinngortitap piviinik pisisinnaanissartik pingaartikkaluttuinnarpaat. Sunik akuutissaqanngitsunik assingusuliaanngitsunillu peqarnissaq pingaartinneqaraluttuinnarpoq. Uagullu Kalaallit Nunaannit nioqqutigisinnaasagut suulluunniit pinngortitameersuupput immikkut akuusersorlugit suliaanngitsut. Tamannalu suli annertunerusumik atorluartariaqarparput aamma ammit eqqarsaatigalugit.
Mersortarfiit imminut napatillutik ingerlalersinnaanissaat anguniartariaqarpoq, immaqa sulisut piginneqatigiiffiisut namminersorlutilluunniit ingerlalersinnaanissaat anguniarlugu. Ilinniartitsinerit pikkorissaanerillu sumiiffinni STI-p atuarfiini ingerlanneqarsinnaalluarput.
Maannami eqiteriartuinnarnerup kinguneranik STI-mi ilinniarfiit ilaat atorunnaariartuaartinneqarput, taakkulu tamakkununnga pikkorissaanernut atorluarneqarsinnaapput, ingammik atuagarsornertaa eqqarsaatigalugu. Ullutsinni ammerinernik atisaliortartutut ilinniarsinnaaneq Qallunaat Nunaanniinnaq pisinnaavoq, ammerivinnilu sulisut tamarmik taqqavunga ilinniariartorsinnaanissaat takorlooruminaappoq.
Mersortarfiit siunissaat imminullu napatittutut ineriartortinnissaat imaaliallaannaq pisinnaanngilaq, kisianni kingusinaalerpugut, ukiunimi makkunani ammit piumaneqarneri annertusigaluttuinnarput, taamaannerilu atorluartariaqarparput. Taamaattumik ukiuni suli arlalinni tapiissuteqarlutik ingerlanissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq.
Taakkulu
maannaannaq unittaratik ingerlajualernissaat anguniarlugu mersortarfiit
ataasiakkaat pilersaarusiorluakkamik ingerlanneqartariaqalerput. Kikkut suut
tunisassiarissavaat? Qanoq amerlatigisut? Ukioq kaajallallugu suliniaraanni
qanoq tamanna ingerlanneqassava? Sumut tunisassiat tuniniarneqassappat? Neqeroortarneq qanoq
ingerlanneqassava? Apeqquterpassuit tamakku sulissutigalugit piaartumik
aallartittariaqarpugut.
Siusinnerusukkut Inuit
Ataqatigiinniit aamma soorlu oqartareersugut, nunatta avataanut tunisinissaq
pingaaruteqaqaaq. Kisianni aamma nunatsinneersunik oqortussanik
annertunerusumik atugaqalernissarput anguniartariaqarparput. Nunattami
avataaniit oqortussanik tikisitsisarnitsigut aamma aningaasarpassuit
nunatsinniit aniatittuaratsigit. Amernik atisat akisoorsuunngitsut aamma
periarfissiuunneqartariaqarput kusanartuliarsuunngikkaluarlutik oqortut,
taakkuuppummi uagut atugasssagut nunatsinnut naleqquttut pingortitarsuattalu
tunniussinnaasaat. Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinniit suleriaqqinnissaq
isumalluarfigaarput, nassatassai aningaasartassaasalu kingunissaasa
nassaariniarnissai neriulluarfigalugit. Aamma neriulluta oqaluinnarneq
piunnaarlugu tigussaasumik naammassisaqarnissaq anguneqarumaartoq tamannalu
suleqataaffigissavarput.
Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:
Akulliit Partiiat sinnerlugu
nersualaarusuppara taamatut suliniuteqarsimaneq. Tassa maskiinarsorluni
amminik mersortarfiit 14-niusut 27-nik peqataatitaqartut aamma pisortaqarfinnik
assigiinngitsunik attuumassuteqartunut peqataaffigineqartut
isumasioqatigiisinneqarsimammata. Naggataatigullu eqikkaalluni naliliisoqarsimalluni amminik
mersortarfinnik maskiinarsorluni piginnittuuneq allanngortikkiartuaarneqartoq,
tassa mersortarfiit pisortanik pigineqartut allanngortittariaqartut, amminik
mersortarfinngorlugit ilaatigut namminersortunit pigineqartut. Aamma
naliliisoqarsimavoq pisariaqartoq suliffinni taakkunani nukissat
ineriartortinneqarnissaat, tassa sulisut pikkorissartinneqarnerisigut
tunisassiassanillu pilersuinerup
pitsaanerulersinneqarneratigut. Neriuutigalugu taama suliniuteqarnerup
kingunerissagaa, inuussutissarsiutimik imminnut napatissinnaasumik
ataavartumillu suliffeqarfiusunik pilersitsinissaq. Nassuiaat una naatsoq
soqutiginartorli taama naatsumik oqaaseqarfigalugu tusaatissatut tiguara.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Amminik mersortarfiit maskiinarsortut
siunissaat pillugu nassuiaat Kattusseqatigiinniit soqutigalugu
misissorsimavara, imatullu oqaaseqarfigissallugu:
Ilisimaneqartutut Kommuuneqarfinni
mersortarfiit siunissami tapiissutitaqanngitsumik nammineernerullutik
ingerlalersinnaanerat, aamma naalakkersuinikkut anguniakkanut ilaavoq. Taamaattumik
nuannerpoq tusarlugu isumasioqatigiinnermi peqataasut, tassalu atuisut
suliffimminnik aningaasatigut imminut naapertuuttunngortitsinissamut
suleqataanissaminnut piumassuseqarluartut. Kiisalu mersortarfiit
maskiinarsortut pisortanit pigineqarunnaarlutik namminersortunit
piginneqataaffigineqartussanngorlugit allanngortinneqarnissaannut
kissaateqarsimammata. Nalunngilarput mersortarfiit pineqartut ilaat amiinnarnik
suliaqartuunngitsut, aammali annoraaminernik suliaqartartut. Mersortarfiit
suliffissaqartitsinermut annertuumik pingaaruteqarput. Nalunaarusiami
oqaatigineqarpoq inuit 100-jut sinnillit amernik mersortarfinni
sulisorineqartut.
Aamma nalunaarusiami oqaatigineqarpoq
amminik mersortarfiit imminut akilersinnaanngitsumik ingerlanneqartut
tunitsiviusinnaasunilluunniit peqaraluaraanni. Tapiissutit aningaasartai mandetiimillu
amerlassusai qiviaraanni nassuerutigisariaqarpoq, mersortarfiit pineqartut
tamarmik imminut napatittut tapiiffigineqaratik, ullumikkutullu amerlatigisunik
sulisoqarlutik ingerlalersinnaanerat nalorninartoqarpoq. Tassami kialuunniit
niuernermik ilinniagaqarsimasup takusinnaavaa, suliffiit 46-rut tamarmik
assigiimmik tunisassiortut, nunami 56-tusintiinnarnik inulimmi, imminut
akilersinnaasumik ingerlasinnaanerat nalorninartoqassammat. Ataasiakkaat
iluatsissinnaanerat qularnanngikkaluartoq, kisianni ajoraluartumik
tamarmiunngitsoq. Assersuutigalugu suliffeqarfiit 17-nit kommuuneqarfinni
tamani, tamarmik immikkut matserfinnik tunisassiorlutik aallartikkaluarpata,
ilimagineqarsinnaanngilaq tamarmik iluatsissinnaanerat. Taamaattumik
suliffissaqartitsiniarneq eqqarsaatigalugu, aammalu mersortarfiit
nammineersinnaasunngorlugit piorsarneqassappat, pisortat
tunitsivissaqartitsinermik aammalu qitiusumik tuniniaanermi ussassaarinermilu
ingerlatitsivimmik, pingaartumik nunanut allanut tunitsiveqarnissamik, pikkorissartitsinermik,
ilinniartitaanermik, siunnersuisoqarneq, amminik pitsaasunik pilersorneqarnissamik
il.il. suli annerusumik suleqataaffigalugulu
aningaasaliiffigisariaqarallartassavaat.
Tassami malunnarpoq isumasioqatigiinnermi
peqataasut pingaartumik amminik Nunatta Ammerivianiik pilersorneqarneq
annertuumik naammagittaalliuutigigaat. Annerusumik ilinniartitaaneq
amingaatigineqarpoq, atortussanik amingaateqarneq ajornartorsiutinut ilaavoq.
Tunisassiornermut pilersaarusiorneq amingaatigineqarpoq il.il.
Naammanngilluinnarpormi amminik mersortarfiit, Nunatta Ammerivianiit,
kiffartuunneqarsinnaanngimmata, imaluunniit pitsaasumik
suleqatigineqarsinnaasimanngimmata, tassami eqqortuusinnaanngilaq mersortarfiit
allatut ajornartumik Danmarkimi ammerivinnut imittariaqartarsimanerat. Aammalu
isumasioqatigiinnerup uppernarsarpaa ilumut ammeriviup nunatta immikkoortuini
immikkoortoqalertariaqarnera pisariaqartoq, soorlu tamanna siusinnerusukkut
ammit pillugit nassuiaat inimi maani oqallisigineqarmat, ilaatigut
Kattusseqatigiinniit aamma KNAPK qangaaniilli taamatut kissaateqartarnera
tunngavigalugu ujartorsimaginga. Mannalu iluatsillugu Naalakkersuisunut
apeqqutigissuara, suliassaq tamanna sumut killinnersoq, tassami taamanikkulli
Inatsisartut aalajangiutereersimammassuk, Nunatta Ammerivia, nunap
immikkoortuini allami immikkoortortaqartariaqartoq, tamannami aamma
mersortartunit annertuumik amingaatigineqartoq malunnarmat.
Kattusseqatigiinniit mersortarfiit
nammineernerulernissaasa tapersersorneqarnissaat aammalu imminnut
napatilersinnaanerat tamakkiisumik tapersersorparput. Tassami sulisut
pikkorissut misilittagallillu sulisorineqareerput, taamaallaalli mersortarfiit
isumannaatsumik ingerlariaqqinnissaannut aaqqissuussineq pilersaarusiorluarnerlu
amingaataaginnarput. Mersortarfiit suleqatigiiffissaminnik kattuffimmik
amingaateqarlutik ujartuipput, taamaattumik kaammattuutigissuarput
pisortaqarfimmi kaammattorneqarluarlutik tamatuma pilersinneqarnissaanut
tapersersorneqartariaqartut. Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga amminik
mersortarfiit imminnut napatilersinnaanerat anguniarlugu suliniutit
kaammattuutillu tamaasa taperserpakka, mersortarfiillu tamaasa
ingerlalluarnissaannik kissaallugit.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:
Qujassutigaara maani nassuiaat
ilassilluarneqarmat partiinit tamanit, allaat maluginiarpara qaqutigoormat
Kattusseqatigiit oqaluttarfimmi maani oqaaseq atortagaat nammineq allassimasaat
issuassavara: "nuannerpoq tusarlugu", taanna aamma paasivara aamma
tassanngaanniit manna nassuiaat ajunngitsumik aamma ilassineqarsimasoq, tamanna
qujassutigaara.
Siumup oqaluttuaniit oqaatigineqartutut
ukua malugisakka isumaqatigisakkalu aamma, maannakkut ammeriviit
maskiinarsortut imminnut napatittut iluanaarfiusartullu
ineriartortinneqarsinnaanerannut naliliiniarnermi, tassani aamma ilaatigut
allat oqaluttut oqaatigaat, mandetiimiinnarnik ingerlatinneqarnerat
ingerlaniarsarinerallu tamanna killileeqataasutut Siumup oqaluttuata aamma
oqaatigisaa ilumoorunarpoq. Tassa siulleq aammalu qularnanngitsumik uani
oqaaserineqartut partiinit tamanit ataatsimiititaliami suliareqqinneqarneranni
tunngavigineqartussaammata, taanna aamma maluginiarneqanngitsoornavianngilaq.
Mersortarfiit maannakkut ingerlanneqartut nunatsinni tamarmik Kommuunenit
annerusumik minnerusumilluunniit ingerlanneqarput. Taamaattumik Kalaallit
Nunaata Ammeriviata Great Greenlandimut tunngasut tassani amigaateqarnermut
tunngasut eqqaassagaanni, ammerivik taanna isumalluutaavallaarsimannginneranik
oqaaseqarnerat isumaqatiginarput, aammalu Great Greenlandip tassani sulinermi
annertunerusumik attaveqarfiginissaa suleqatigiissitaq aqqutigalugu
ilusilersorneqarnissaa qinnutigneqassaaq. Kisianni naatsorsuutigaara
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisup ammerivimmut tunngasuni tassani
susassaqarfiit erseqqinnerusumik ilassuteqarluni oqaaseqarfigiumaarai.
Taamaattumik partiininngaannit Siumumit aammalu allat oqaaseqarfigisassanni
erseqqissumik oqaatigineqarpoq, ilinniartitseqqinnermi suliassat
pilersaarusiornerat naammassiniarneqassasoq tapersersornarpoq tamanna, aammalu
ilinniartitseqqinneq piinnarnagu, aamma tunisat sumut ingerlateqqinneqarnissaat
aaqqissuussamik paaseqatigiiffigineqassasoq. Aamma suleqatigiissitami tassani
maannakkut pilersinneqarluni ingerlalersussami, ilaatinneqartussat
naalakkersuisoqarfiit ilaat peqataasussaapput. Taassuma saniatigut aamma
peqataasussat KNAKP KANUKOKA-lu aamma taasimavarput.
Kisianni aamma ilaatigut oqaatigineqartoq
turisteqarnermut atatillugu taamatut ittumik nunatsinni ingerlassiviit,
turisteqarnermut nioqqusiornikkut maskiinarsorluni taamatut nioqqusiorneq
turisteqarnermut tunngatinneqartumik aaqqissuussinissaq, pisortatigoortumik
suliassanut misissuiffigineqarnissaanut innersuussutigerusunnarpoq.
Taamaattumik aamma Atassutip
oqaaseqartumini una aamma tikillatsiagaa aamma oqaaseqartut tikikkaluarpaat,
taamatut amminik mersortarfiit maskiinarsortut saniatigut aamma nammineq
kulturitta, assassornikkut kulturikkut kingornussatta annertunerusumik aamma
taassumannga minnerutinneqarani pilersaarusiornermi aamma ilanngunneqarnissaa
innersuunneqarmat, aamma ilumoortortaqarpoq. Tassanilu aamma Inuit
Ataqatigiinnut oqaaseqarfigisassannut ilanngullugu aamma oqaatigissavara,
taamatut ittunik ingerlassinermi ilaatigut unnukkut inersimasunik
atuartitsinermi neqeroorutissanut ilaatinneqarluni, taamatut
periarfissaqartitsineq maannamut ingerlanniarneqarsimammat, unali
aningaasarsiutinut ilanngullugu aamma atorneqarnissaa inunnit
ataasiakkaaninngaanniit aalajangiiffigineqartarluni. Inuit Ataqatigiit
oqaatigisaannut tunngatillugu oqaatigissavara ilumoormat, Maliinannguup
oqaatigisaa maannakkut arlaleriarluni, apeqqut taanna tikinneqartarsimammat
aamma Inatsisartut siuliini aammalu maannakkut ingerlasuni. Arlaleriarluni
taanna tikinneqartareernikuuvoq aammalu apeqqutit tassaniittut ajunngitsumik
Inuit Ataqatigiinninngaanniit taperserneqarmata, ilaatigullu aamma apeqqutit
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisuminngaanniit akineqartussat saniatigut
oqaatigissavara, maani ilinniartitsivinnik soorlu oqaatigineqarpoq
atisaliornermut allaat titartaanikkut ilusilersuinikkullu ilinniartitaanerit
aallartinneqarsinnaanerat aamma eqqarsaatigalugu. Taakkua marluk
oqaaseqarfigilaassavakka Maliinannguup Mĝlgaardip oqaatigisai.
Siullermik ilumoorpoq Maliinannguup
oqaatigisaa ammerineq kalaallit arnartaannut perulunnarpallaaqaaq, taanna
ilumoorluinnartuusoq oqaatigineqarpoq. Oqilisaassutissanik taassuma tungaatigut
misiliisoqartarsimavoq ilaatigut iluatsittunik ilaatigullu iluatsinngittunik.
Aammalu nunaqarfinni illut sullivissat tungaatigut aallartitsiniarnermi
ilaatigut tamakkuninnga aamma ilalinnik, tassa ataatsimut puisit amiinik
saliiviusinnaasunik aammalu suliffiusinnaasunik eqqarsaatit aamma
puigorneqassanngillat tassaniimmata aamma.
Taavalu ilinniartitsinerup tungaatigut
oqaaseqarfigitinnagu una oqaatigissavara, aamma kalaallit arnartaasa taama
suliaqarlutik naammagittarlutillu sulinerat, uagut sungiusimaannalersimasarput
meeraanitsinnit takusakkagut najoqqutaralugit, maannakkut oqilisassutinik aamma
taamaattunik assigiinngitsunik periarfissinneqarnissaat ilanngullugu
misissorneqarnissaat ajunngilaq. Uanga nammineq ersissutiginngilluinnarpara
ilusilersuilluni amminik atisaqarnermi nioqqusiornissami atuarfiit nunani
allaniittut nassaarineqarsinnaappata suleqatigineqassappata, maani immikkut
atuarfilinngikkaluarluta. Piaartumik aallartissinnaagutta inunnilluunniit
naammattunik ukioq manna nassaarsinnaagutta, nassiukkusussinnaavagut taama
ittunut atuarfimmut aallartinneqarsinnaanerat pissarsiarineqarsinnaappat.
Taama ittutigut inunnik soqutiginnittunik kalaaleqatitta akornani
ilinniarusullutik nalunaartoqarneranik, neriuppunga minnerpaakkullunniit
akornusersorneqanngitsumik taamatut periarfissinniarneqartarumaartut.
Aamma ilanngullugu taalaassavara atuarfiit
maannakkut annertunerusumik pulatinneqarnissaanit eqqarsaatit uani aamma
nalunaarummi taaneqartut ilanngullugit, sunngiffimmi ilinniartitsinermi aammalu
susassaqartitsinermut ilanngullugu aatsaannguaq taasannut ilanngukkaanni
periarfissat suli tassaniittut atorneqarsinnaapput. Kisianni tunisassiornikkut
ammit iluaqutigineqarnissaannut tamarmi aamma tunngaviussaaq. Pisiassaqarneq
Maliinannguup ilaatigut aamma taanna tikillatsiagaa, aammalu pisiat
pitsaasumik nalilerneqarsimanersut atorneqarsinnaasutut. Tassani
taalaassavarput KNI-p niuertuisa nunaqarfinni aamma taanna suliassaq
atugarliutimittut taasimammassuk, massa ukiorpassuarni KNI-p niuertarfiini
niuertoruseqarallarmat taamatut saaffiginnissutit aamma tamarmik
isumagineqartut, maannakkut KNI-p niuertuisa suliartik tassaniittoq, uagut
tungitsinninngaanniit aamma isigalugu Naalakkersuisuni suliaasoq
pissusissamisut ingerlanneqaruni aamma inunnit taakkuninnga immikkullu aamma
paasisimasalittut isigigatsigit isumagineqarsinnaasoq.
Kisianni suliffimminni
eqqissisimatitaasannginnertik pissutigalugu ilaatigut Royal Greenlandimut
allaat ingerlanneqarsinnaaneranik taaneqartarsimasut. Neriuppunga erseqqissumik
oqaatigissallugu, niuertut neriukkama tassani Kalaallit Nunaani
suleqataajuassasut. Ammit pitsaassusiinik naliliisarnermi nunaqarfinni
pingaartumik avinngarusimasunilu saaffissatuaammata amerlaqisutigut. Tassani
suleqatigineqarnerat neriuppunga aamma ingerlatiinnarneqassasoq, ammit
pitsaasut tassuunakkut pissarsiarineqarneri anguneqarsinnaaqqullugit.
Taava partiit allat oqaaserisaat aamma
qujassutigereerakkit taava annertunerusumik taanngikkaluarlugit, aammalu
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisup ilaatigut Great Greenlandimut tunngasut
akissuteqarfigissammagit, naggataatigut una oqaatigiinnarniarlugu aamma
eqqaamaniassavara, Naalakkersuisoqarfiup maannakkut taamatut saqqummiussaa ima
paasisariaqarmat, pilersaarutit maannakkut pimoorullugit aallartinneqassasut
suleqatigiissitamik aallartitsilluni. Aammalu suleqatigiissitaq taanna
imaassanngimmat ukiuni tulliuttuni qulini sulerusaassasoq, aamma ilaatigut
suleqatigiissitat sulerusaartarmata, ilaatigut Grĝnlandsrċdeqarallarmalli
sulisut suli immaqa ilaatigut suliaat ingerlapput. Taamatut pissuseqaleqqunagu,
taava naatsorsuutigissavarput ukiup ataatsip ingerlanerani maani taamatut
suliassaq ittoq naammassiniarnissaa Naalakkersuisuninngaanniit uagut
noqqaassutigissagipput. Taassumalu eqqortinniarnissaa aamma
naammassiniarneqarumaarpoq.
Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut,
Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:
Naalakkersuisut siulittaasuata
akissutaanut erseqqissunut ilassuteqalaassaanga. Kisianni siullermik
innersuussutigissallugu amernik mersortarfiit maskiinarsortut siunissaat
pillugu una nassuiaat nassuiaataammat. Kisianni tassunga tunngassuteqartut
tassa ammerinermut tunngasut uanga akisussaaffimma ataaniittut
oqaaseqarfigilaassavakka apeqqutigineqartut arlaliummata. Ataatsimullu
akissuteqassaanga imaattumik.
Siullermik pitsaassutsit
ajornartorsiutaasarsimasut ukiut siuliini. 1996-mi ukiakkut ammit pillugit
nassuiaateqarnerup kingornatigut annertuumik pisoqarsimammat. Tassa siullermik
tarajortikkat eqqarsaatigalugit, taamanikkut ilaatigut 85 %-ti angullugu
ingittariaqartarsimagaluartut ammerivimmut apuussereernermi. Massakkut
annertoorujussuarmik appariartoqarsimavoq, tassa igittakkat 6 %-timut
inississimapput. Tassa imaappoq taamanikkorniit annertuumik pitsanngorsaanerit
pisimapput qujanartumik, Ammeriviup aamma Royal Greenlandimit aammalu KNI-mik
suleqateqarnermini aamma assartuisarnerit eqqarsaatigalugit
suleqatiginninnermigut. Kisianni annertuumik aamma tassunga tunngatillugu
qutsavigisariaqarput namminersortut, ilaatigut sinerissami tigooraasalersimasut
amernik tarajorterillutik ilaatigut, assorujussuaq ammerivillu
suleqatigiilluarlutik. Ammerivimmut apuuttartut ammit taamarsuaq pitsaassusaat
ilorraap tungaanut aallarteriarneqarsimavoq.
Massakkut ammeriviit tamavinniit
skindcenterinik taasartakkagut, oqaloqatigiinnerit massakkut ilaatigut
ingerlapput ilaatigut aamma Sulisa peqatigalugu, sumiiffinni ataasiakkaani
skindcenteriliortiternikkut ilaatigut orsuiaatinik aammalu maskiinanik orsuiaatitalinnik
pissarsinikkut, suli pitsanngorsaaneq ingerlanniarneqarmat tamannalu suliaq
aamma suli ingerlalluni.
Siusinnerusukkut aamma uani oqaaseqartut
ilaasa oqaatigivaat ilaatigut nunanit allaninngaannit eqqussisoqartarsimasoq
ilumoorpoq. Kisianni ilaatigut aamma tamatigut pitsaasunik misilittagaqarfiunngillat.
Assersuutigalugu Norgeminngaannik pissarsiarineqartarsimasut mersortarfinninngaanniit
ilaatigut aamma utertinneqartarsimammata atorsinnaanagit. Kisianni manna
tikillugu naammassisinnaasat imaluunnit siorna tikillugu ammerivimmi
naammassisinnaasat 70.000-tit missaanniissimapput.
Massakkut nutaamik ammerivimmi
Qaqortumiittumi maskiinatigut nutarterineq suleriaatsimik pitsanngorsaanerit
kingunerisaanik oqaatigineqarpoq, ukiumut 120.000-tit naammassineqarsinnaalissasut.
Taamaalilluni aamma ammerivik massakkut tunineqartartut 70.000-tit missaanniimmata
ammerivik periarfissaqalerpoq qitulisaasinnaanissamut immikkut
qitulisaatitsinissamut kissaateqartunut, aammalu qalipaasersuisinnaanissamut
kissaateqartunut aamma periarfissaqalerpoq massakkut taamaaliornissaminut.
Taamaammat 1996-mi ukiakkut Inatsisartut ammit pillugit oqallinnerata kingorna,
siuariarneq ammerivimmi pisimasoq aamma Naalakkersuisut nuannaarutigisaat
matumuuna aamma oqaatigissavara. Tassa naatsorsuutigineqarpoq siornatigornit
annertunerungaatsiartumik ajornartorsiutigineqartarsimasut
amigaatigineqarsimasullu aaqqiivigineqarsinnaasut, tassa siullermik
qitulisaasinnaaneq aammalu amernik qalipaasersuisinnaaneq aamma
periarfissaqalerpoq. Siornatigornit ajornartorsiutaasarsimasut aammalu
pitsaassutsikkut ammit Qaqortumut apuuttartut pitsanngoriartornerata
kingunerisaanik. Minnerunngitsumillu ammeriviup nammineq naammassisinnaasai,
maskiinatigut piorsaanikkut aammalu suleriaatsikkut pitsanngorsaanikkut
anguneqarsimasut kingunerisaannik.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Soorunami tusarnerpoq nuannerlunilu
tusarlugu kiisami ammit qangarsuarli ajornartorsiutaasimasut pimoorullugu
qanoq iliuuseqarfiginiarneqalermata. Allaat tupigusuutigaara ukiorpassuarni
naalakkersuinermik suliaqarsimasut ilaat paasinnissinnaasimanngippat,
Kattusseqatigiit nuannarigaat tusarlugu maannakkut iliuuseriniarneqartoq.
Tassami apeqqutigisariaqarpoq ila naak taakku Kineserit nasassarpassui amminik
suliarineqartussat, ammerivinni utaqqikatappaat sumunuku killittut,
piffissanngorpoq ammerivinni suliassaqartitsineq aamma avammut niuerneq
ilanngullugu eqqarsaatigissallugu. Oqaluttarfik nuannerpoq atorlugu kisianni
aamma oqaatigineqartut piviusunngortinneqarnissaat pimoorullugu
sulissutigineqartariaqarpoq, qujanaq.
Maliinannguaq Markussen Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit:
Naalakkersuisut akissuteqaataannut
qujavunga. Uani ilanngullugu apeqqutigerusutara uani saqqummiussami
ilanngutinngittoorsimasara apeqqutigilaarusuppara, tassa ukua nalunaarusiat
malillugit, mersortarfiit nalunaarsorneqarsimasut ingerlassat 46-ruusimapput
1996-mi. Taava massakkut paaserusunnartoq unaavoq qassit ullumikkut 1998-mi
qassimmita ingerlappat, tassa nalunngisatsituut aamma ilaatigut arlaqartut
uniinnartariaqartarsimammata.
Taava mandetiiminut tunngatillugu 1995-mi
ilaatigut siunniunneqarsimagaluarpoq mandetiimit ukiuni tulliuttuni tallimani ikilisarneqassasut,
taavalu imminut napatikkiartuaarnissaat siunertarineqassasoq, kisianni tassa
ullumikkut ukiut tallimanngornissaannut ukiup ataatsip affaannanngungajalerpoq.
Tassanilu imminut napatissinnaasut amerlanatik aammalu immaqa namminersortuunerusut
ataasiakkaannguit nammineq ingerlallutik imminut napatinniarsaralutik. Tassani
kukkussut annerpaaq unaasimavoq, taamatut oqarnermi mandetiimit
ikiliartornissaannik oqarnermi taanna kissaat malitseqartinneqarsimanngimmat.
Imminut aperisoqarsimanngilaq qanoq ilillutamiuna taanna ikiliartortinnissaa
anguniarniaripput, qanoq ilillugu imminut napatissinnaalernissaat taanna
anguniassuarput, taanna amigaataasimavoq aammalu matumani tamanna nalunaarummi
erseqqissumik ersersinneqartoq maluginiarparput. Taamaattumik pikkorissaanissat
ilaatigut tassani nalunaarummi erseqqissumik oqaatigineqartutuut
ilusilersuinermut tunngasunik aamma ilisimasaqarnerunissaq aamma
kissaatigineqarluni.
Uani unnukkut sunngiffimmi
sammineqarsinnaaneranut tunngasumik Naalakkersuisut siulittaasuata
oqaatigisaanut tunngatillugu oqaatigerusuppara, tassa nalunaarusiami
takorluuitinneqarsimapput ukioq 2010-mi ilinniartitaaneq qanormita
takorloorneqarpa mersortarfiit tungaasigut. Ilaatigut ima allanneqarsimavoq:
ilinniartitaanermik pilersitsisoqarsimassasoq siunertaalu amminik
mersortarfinni ingerlanneqartarluni, ilinniartitaanerup teknikkikkut
atuagarsornermullu tunngasortaa ilaatigut STI-mi Niuernermullu Ilinniarfinni
ingerlanneqartassooq. Kiisalu qarasaasialerinermik ingerlatsisoqartassooq
tamannalu Kalaallit Nunaanni pikkorissarnertut ingerlanneqartarluni. Inuttut
ineriartornermi tunisassiornermi pilersaarusiornermut tassunga ilanngullugu
piffissamik atuinermik, pitsaassutsimillu ilisimaarinninnermik sivikitsumik
pikkorissartitsisoqartarluni.
Taavalu pikkorissartitsinerit taakku
mersortarfinni suliffinniluunniit ataasiakkaani ingerlanneqartarlutik. Uani
paatsoorneqaqqunagu uagut oqaatsitsinni isumaqannginnatta, ilinniarfissuarnik
pilersitsisoqassasoq ilaatigut titartaasartut atisanik ilusilersuisartut
eqqarsaatigalugit, kisianni taamatut ammerinermik suliaqartut
ataatsimoorussamik ingerlatsinermut tunngasumik aammalu mersornermut
tunngasumik taamatut, sumiiffiit periarfissai atorluarnerisigut
takorloorsimavarput. Uanga nuannaarutigivara aamma Naalakkersuisut
siulittaasuata oqaatigimmagu, oqaluinnarani qanoq
iliuuseqartoqartariaqalersoq, ilaatigullu aamma oqaatigalugu immaqa ukiup
ataatsip ingerlanerani taamatut ingerlatsinissaq immaqa aningaasatigut
kingunissai, aammalu taamatut ingerlariaqqinniaraanni periusissat pillugit,
Naalakkersuisut saqqummiussinissaat ukiup ataatsip ingerlanerani
naammassineqarumaartoq isumalluarfigarput.
Isumaqarpugut imaalisariaqanngittoq
massakkut amminik tunisassiat piumaneqartorujuupput, taavali aappaani
ukiulluunniit marluk qaangiuppata aasinaasiit takkuttoqassooq ajattorneqalereersimallutik,
taamanikkussamut taava inortuereersimassagatta. Taamaattumik piaartumik aaqqissuulluakkamillu
mersortarfiit ingerlanneqarnissaat sulissutigineqartariaqarpoq. Taava
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumut apeqqutigilaassuara, aamma ilaatigut
tarajortikkat maanaannartinneqartartut siorna allaat 25 %-tiusut, siornaak
allaat 85 %-tiusimasut, taakku assorsuaq ajuusaarnartumik taama
qaffasitsigisimammata, maannakkullu 6 %-tiinnanngorluni, taanna tusarlugu
assorsuaq nuannerpoq.
Aammalu uani apeqqutigerusullugu, taamatut
tarajortikkanik tunisisarneq aammalu tuniserusunneq nunaqarfiit aamma allat
kissaatigisimagaat ilisimagakku, aammalu Inatsisartuni ilaasortatut
angalaartarnermi tamakku avoqqaarliutigineqartarsimammata, nammineq
periarfissaqannginnertik pissutigalugu. Kikkut massakkut taamatut
periarfissaqartinneqarnersut, aammalu tamatumap annertusarnissaanut siunissami
qanoq eqqarsaatersuuteqartoqarnersoq.
Taavalu nuannaarutigaara Siumup
oqaaseqartuata aamma ammeriviup kujataaniiginnarani aamma sinerissamut
aggulussinnaanissaa immikkoortortaqalernissaa orniginartillugu oqaaseqaatigimmagu,
tamannami ukiulli siuliini aamma uagut kissaatigiuartarsimagatsigu.
Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut,
Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:
Maliinannguaq Marcussen Mĝlgaardip
apeqqutaa akitinnagu, una oqaatigilaassavara aamma siullermik oqaaseqarninni
minitsiarakku, tassa ammit allat tassa puisip amerinngisai aamma
periarfissaqartussatut oqaatigineqarpoq ammerivimminngaanniik, qitulisarlugillu
aamma qalipaasersorneqarsinnaanissaannut periarfissanissimammat. Tassani
ammeriviup suleriaatsiminik aammalu naammassisinnaasaminik maskiinakkut
piorsaasimanerata kingunerisaanik.
Taava apeqqut tikissagukku oqaatigissuara,
aamma nammineq uanga taanna tikittarsimavara kisianni tassa oqaatigisartagara
unaavoq, ammerivik isumaqatiginiarneqassasoq tassami massakkut ammit 70.000-tit
tikillugit tunineqartarsimapput, pisinnaasaalu massakkut annertusivoq ilaatigut
marloriaatinngungajalluni, tassa 120.000-tit tungaanut ukiumut
naammassisinnaallugit qitulisarlugit ammeriviup oqaatigivaa. Taamaattumik aamma
allat periarfissaqarsinnaanissaat takusinnaanngilara mattunneqassasoq. Tassami
uanga oqaatigisarpara aamma nunaqarfinni pingaartumik aamma
siunnersuutigisarlugu ammerivik attavigineqassasoq, taamaalillutillu aamma
suleqatigiinnikkut amernik tunisisitsineq ingerlasassasoq, aammalu aamma
ajoqutaasut ammerivimmut apuutereeraangata aamma oqaloqatigiissutigalugit
pitsanngorsaanerit ingerlanneqartassasut.
Tassa taamatut ingerlassimavoq ukioq
kingulleq ammeriviup aammalu tunitsiviit namminersortut ilaatigut ataasiakkaat
akornanni, tamatumalu kingunerisaanik tarajortikkat annertuumik
pitsanngoriarsimapput. Neriuppunga apeqqut naammaginartumik akillugu.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Tassa ukua 46-rut maannamut
ilisimaneqartut tassaapput mandetiiminik maannakkut taakkua pisortatigoortumik
tapiiffigineqartartut imaluunnit aaqqissuussinermik attorneqartut. Tassa
taakkua 46-rut ilisimaneqarput maannamut taamatut ingerlanerat. Kisianni
annersaat amerlanerit aamma taamatut aaqqitaagaluarlutik, imatut Kommuunet
ingerlaviattut aaqqissuutaallutik ingerlagaluarlutik aamma namminersortunik
aamma ilaqarmata aamma puigussanngilarput. Una takorluukkersaarut ukiut 2010
aamma soorunami atuaraluarpakka uanga
tassaniittut, kisianni aamma taama sivisutigisumut takorluuisinnaannginnama,
uani ullumikkut pissutsit qiviarnerullugit taanna ukiup ataatsip ingerlanerani
piviusorsiorpaluttutut isigalugu naammassiniagassatut isigivara, maanngaanniik
akulerulluni naammassiniagassaappat kinguarteqqinnagu. Aammalu oqaatigilara taamatut
namminersorlutik ingerlaniartut aammalu nammineerlutik mersortarfinnik
ingerlaniartut assorujussuaq tapersersornartutut isigigikka, aammalu
taamaalillutik namminneq sullivinnik taama ittunik atatitsiniarpata,
pisortatigoortumik taperserneqarlutik ikiorserneqarlutillu ingerlassappata,
periarfissat tamakkua ilagaat aamma SULISA, pilersitaagami aamma taanna
siunertaanut ilaavoq SULISAp tamakkunatigut aamma suliffinnik mikisunik,
nunatsinni ingerlasinnaasunik ikiuunnissaa pilersaarusiornerannilu aamma siunnersueqataasinnaanera,
pingaartumik qanoq ingerlatsinermini aningaasartuutissaasa tungaatigut aammalu
tunitsivissaasa tungaatigut assigiinngitsunik ikiuunniarsinnaanermi.
Aamma neriorsuutigissavara aamma SULISA
tassuunakkut aamma attaveqarfigineqarumaartoq, suliassap taassuma
ingerlanneqarnera anguniarlugu. Taamaattumik aamma sinerissamut nuunneqarsinnaaneri
apeqqutit eqqarsaatigalugit, maannakkut Great Greenlandip nammineq niuerfigisani
aalajangersimasut aamma aqqutigalugit tamakkuninnga pilersuisuuvoq. Uanilu
allamik ingerlatsisinnaanermut suna pillugu aamma ilaatigut pisortaannaat
utaqqillugit pisarnerput taanna kinguarsaataasarmat, namminneq piffinni
assigiinngitsuni ammerivinnilluunnit privatinik aallartitsisinnaasut
kaammattorusuppakka, taamaattunik aallarniiniarnerminni saaffiginnissutit
Kommuunet peqatigineqarsinnaappata imaluunnit inuinnaat aallartinniarpata,
ukiamut aamma inussutissarsiornikkut tapiissuteqartarneq
allaanerulersinniarparput. Aalisarnerinnarmik ingerlasuujunnaarsillugu kisianni
aamma niuernermut sumulluunniit taarsigassarsiniartarfinngorlugu.
Tamakkunatigut pilerpata ammeriveeqqanilluunniit ingerlatsinerit privatimik
ingerlallutik aallarniiniartut, nunaqarfinniippata allaniluunniit,
taamaalilluni tapersersornissaannut periarfissat ammaakkusunnarput. Aamma
isumaqarpunga tassuunakkut taanna periarfissatut aamma tikkuarniarneqarumaartoq
naammassiniagassatut.
Ja, Aantuut oqarfigissavara Kineserit
nasaliassaannik uanga aamma utaqqisimagaluarpunga, kisianni taakkua puisit amiinik
amerlavallaarujorujussuarnik akeqartussaammata naammassisinnaagunannginnatsigit,
Kineserit panertuliatsinnik pĝlsiliatsinnillu maannakkut niuerfiginissaat
taanna piviusorsiortumik aallartinneqarpoq. Tassanilu aamma niuerneq maannakkut
aallartittoq Kineserinut malersoqqinniarparput, taanna Kineserinit
ilassilluarneqarsimammat. Aammalu taakkunatigut tunisassiornerit maannakkut
aaqqilluariarpata tassuunakkut periarfissat isumaqarpunga ajunngitsoq,
Kineserinut aamma ammarneqartoq malikkumaarlugu.
Otto Steenholdt, Atassut:
Utoqqatsissaanga taanna oqallisigineqartoq tassaniimmat maskiinarsortut eqqarsaatiginerullugit taanna oqallisaammat. Kisianni ammit tikinneqariaraangata allamut aamma pulasuulaartaratta. Taamaattumik uanga pulalaarniarpunga taakkununnga. Uanga eqqarsaatigisarakkit Nunatta Ammerivia tassaavoq taassuma suliarisassai ammit suliareriaannnanngorlugit. Taava eqqarsaatigisarpara taassuma aamma nammineerluni suliareriaannanngortitani ammerivinnut nassiuttassagai assigiinngitsut. Taakku maskiinaqarmataa qanoq iliorumagunik ammit suliareriikkat ilaat qalipatat qitulisariikkat taqqavanngaaniik, tassa taassuma suliassai pilersorlugit. Taanna amigaataavoq, ilaatigut taakku suleqatigiinnerat annertusartariaqarpoq. Ammeriviit maskiinallit mersugassaat ajornasaarunnagit pilersuisuusariaqarpoq taqqavanngaanniit. Taavali taanna ammerivik Qaqortumiittoq tunitsivigineqartuassaaq arnat tamarmik qapiarsimanngisaannagaannik, taanna qasseriarlugu uanga utilissanerpara. Tunisassat tamaavimmik orsuiinnarneqarsimassapput ammerivimmullu aallartillugit.
Naalakkersuisut siulittaasuata eqqaatsiarpaa, niuertut tamakkuninnga amernik suliumajunnaarmata, ila paasinarluinnassusia, qangarsuarli maani oqallikkaangatta uanga aamma utertagara. Massakkut arnat qapiarsinnaasut saarloqanngitsunik, saarluttunik taasaramikkit saanaarpallaaraangangu, saarlullit akikittoralaralaarsuanngortarput. Angutip akissarsilluarusuttup Nr. 1-mik tuniserusuttup aningaasat amerlanerit perusukkunigit, niuertup tunitsivissami seqernup tungaanut saatillugu qimerlooriarlugu oqarpat, taanna ameq Nr. 3-tut suli massakkut taama immikkoortiterisarunik, aningaasamininnguamillu tunissavaa. Uiusup kamaammernermini eqqaasassaa siulleq tassa, nuliapalaarsuarma qapiarnerlunneruusarsua pissutigalugu tassa taamatut akissarsiakippunga. Tamannaluunnit aallaqqaatigalugu oqarniarta qapiarneq asu, ameq taamaatillugu tunineqassaaq soorlu aamma massakkut taamaattoqalereersoq, tarajortigassat, panertitassat qerititassalluunniit eqqarsaatigineqarpata. Kisiannili suli Kommuunet ammeriveerannguaqartiterput ilaatigut maskiinarsunngilluinnartunik, taakku oqallisigigatsigit aajuna aallaavipput, kultooretoqarput taakku ingerlanniarlissuk taakku qapiartassapput namminneq natermut ingillutik qapiarfinnguartik allaallugu, taavalu tassanngaanniik namminneq isumagissavaat innerneri, uuttorneri tamaasa mersorneri, ajunngilaq, kultoorimut taanna tunngaviuvoq.
Kisiannili arnat namminneq massakkut pingaartumik issittumi avannaani, tassaajuarput atisaliortussat angutitamik issittumi atorsinnaasaannik ammeriviit suliarisinnaanngisaannik taakku allarluinnaapput. Taamaattumik taakkununnga oqanngilanga qapiassanngitsut, taakkuami tuniniaatitsissanngillat namminneruku atugassaminnik sulisussat. Issittumi atugassat eqqaaleriarakkit uagut nunatsinni aamma atorluaanngippallaarpugut. Qanga Siorapalummut pillunga suaarneqarama angut nuannersorujussuaq japanimiunnguaq naapippara. Pileriallarakku aamma sunaaffa ammerinermik taama pitsaatigisumik sulialik. Taamaattuminguna uanga taanna angut Iku Ushima-mik atilik attaveqarfigilaarsiuk, immaqa oqaluttuassaqarpoq nunatsinni ammeriviit kalaallit uagut pissusigut atornagit ammereriaatsit aamma taakku ilanngullugit. Immaqa nutaarsiassaateqarpoq atorluarneqarsinnaagaluarlunilu, ammit mersugassat kusanartut eqqarsaatigigatsigit, taamaattoq atorluarniartigit uanga assut msisilikkusussangaluarpara taassuma nammineq nassaani, nunatsinnilu atorluarsinnaasoq atulereersimammagit, qanoq ilillugit iluaqutiginiarneqarsinnaanersoq. Naaggaarumaguni naaggaassaaq misiliigaluarluni ajornavianngilaq.
Finn Karlsen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Taamaasilluni ullormut oqaluuserisassaq
immikkoortoq 16, amernik mersortarfiit maskiinarsortut siunissaat pillugu
nassuiaat oqaluuserineqarnera naammassivoq.
Oqaluuserisaq naammassivoq.