Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 29		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 19. maj 1998 nal. 12.50

 

Oqaluuserisassani imikkoortoq 29

 

Inatsisartut suleriaasianni ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqallin­neq:

Nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaa pillugu aqqutissanik misissuititsi­nissaq.

(Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit)

 

 

 

Hans Enoksen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassani apeqquteqassaaq Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaanut aqqutissanik misissuititsinissamut siunnersuut. Ukiuni kingullerni nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaata anguni­arnissaa taakkartorneqartualersimavoq. Tamannalumi ukiuni tulliuttuni qulini anguniarneqassa­soq naalakkersuisunut siulittaasup ilaatigut oqaatigisimavaa, tassa una maluginiaqquvara juni 20-iani siorna allagaammat taamanikkullu naalakkersuisup siulittaasua aamma allaalluni, taassumal­lu oqaatigisaa toqqammavigalugu taanna allataalluni. Inuiattummi imminut tatigaluni napatittutut inuunissaq kikkulluunniit kissaatigisarpaat, uagulli kalaallit tamanna suli angusimanngilarput.

 

Aningaasanik qallunat nunaanniit suli taperneqartariaqartarpugut, maannalu piffissanngorpoq erseqqissumik paasissallugu qanoq iliorutta siunertalimmik anguniagalimmillu tapiissutaasartut annikkilliartortissinnaanerigut. Periuseq suna atussavarput tamatumanilu inuiaqatigiit uagut sukkut peqataasinnaavugut. Aningaasarpassuit nunatsinniit aniasarput, taakkulu sapinngisamik nunatsinniiginnarnissaat qanoq ilillugu anguniarsinnaavarput. Naqqaniit piginnaanngorsarniarut­ta, soorlu meerartavoq aamma eqqarsaatigalugit qanoq iliussaagut suullu aaqqiivigisariaqarpavut. Nammineq inuttut ataasiakkaatut qanoq iliuuseqarutta nunarput ikiorsinnaavarput.

 

Nalunngilarput imminut napatissinnaalernissami avammut tuniniaanissat aatsitassarsiulernissarlu apeqqutaaqataalluinnartuusut. Taakkuli utaqqiinnarnagit maanna aningaasarsiornerup ingerla­nerani sutigut nukilaannerluta taakkulu aaqqiiviginiarlugit qanoq suliniassanerluta toqqammavis­satsinnik nassaarniartariaqalerpugut. Imminummi tatigisutut imminullu napatittutut inuunissar­put pimoorullugu anguniartariaqaratsigu.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Inatsisartunut ilaasortaq Malînánguaq Mølgaard-ip nunatta aningaasatigut imminut napatissin­naalernissaanut aqqutissanik misissuisitsinissamik siunnersuuteqarsimavoq. Ataatsimiinnermi

matumani apeqquteqaat taanna Naalakkersuisut siusinnerusukkut akissuteqaateqarfigisimavaat, siunnersuuteqartulli apeqqutip taassuma akineqarnera naammaginanngitsutut isigisimallugu. Inatsisartut Siulittaasoqarfiata immikkoortoq taanna ullumikkut akineqassasoq innersuussutigaa. Tamanna tunngavigalugu itisileraluni akissuteqaammik Naalakkersuisut sinnerlugit saqqum­miussissaanga.

 

1979-imi namminersornerulerattali apeqqutini nunatsinnut tunngasuni nunarput oqartussaaffe­qarneruleriartuaartinneqarsimallunilu aamma an­nertunerusumik sunniuteqartinneqalersimavoq. Nunatta nammineq aalajangiisinnaassuseqarnera tamatumunnga pisariaqartitsineq naapertorlugu annertusineqarnissaa Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat.

 

Tamatumani soorlu aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup saniatigut inuussutissarsiutit aningaasarsiornikkut tunngaviusinnaasut allat pingaartumik aatsitassarsiornermut tunngasut eqqarsaatigalugit  ilorraap tungaanut ineriartortinneqaleraluartut Naalakkersuisut isumaqarput inuussutissarsiutit taakku ataatsimoortumik tapiissutit ikiliartuaartinneqarnerannik kinguneqartu­mik Kalaallit Nunaannut isertitaqaataasalernissaasa tungaannut, ukiorpaaluit suli ingerlaqqaar­tussaasut.

 

Naalakkersuisut isumaqarput Malînánguaq Mølgaard-ip nunatta aningaasatigut imminut napatis­sinnaalernissaanut aqqutissanik misissuisoqarnissaanut siunnersuutaa misissuinerit taamaattut pingaarnerusutigut apeqqutit ullumikkut nunatsinni ajornartorsiutinut attuumassuteqanngitsut kisiisa pillugit oqallinnissamik naatsorsuutiginnilersitsisutut ilusilersorneqarsimasoq.

 

Aammattaaq Naalakkersuisut isumaqarput Namminersornerullutik Oqartussani nukitsigut atugassarititaasut anguniakkanik erseqqinnerusunik innuttaasunut ataasiakkaanut iluaqutaaneru­sunik malersuinissamut atorneqartariaqartut, nukiit taakku eqqarsaatersuutit naalakkersuinikkullu qanoq "qalipaateqarneq" tunngavigalugit oqallinnernut atornagit.

 

Naalakkersuisut taama oqareerlutik aningaasat sapinngisamik amerlanerpaat nunatsinni kaaviaar­tinneqarnissaannik fru Malînánguaq Mølgaard-ip isummersornera isumaqatigaat. Anguniakkap taassuma anguniarneqarneranut tunngavik pingaaruteqartoq tassaavoq nunatsinni inuussutissar­siornikkut tunngavissamik tamatigoornerusumik pilersitsinissap tunngavissinneqarnissaa, matumani nunami inuussutissarsiutinik pilersitsineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

 

Ajornartorsiutinut tamakkununnga atatillugu assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneqarnissaa pillugu misissueqqissaarnissaq Naalakkersuisut ilaatigut aallartissimavaat. Misissueqqissaarner­mi tassani assigiimmik akeqartitsinerup allanngortinneqarnissaanut periarfissanik paasiniaaneq siunertarineqarpoq, allanngortitsinermilu tassani nammaqatigiinneq, naammassisaqarsinnaassu­seq, aningaasartuutikillisaaneq aningaasarsiornerullu siuarsarneqarnissaa qulakkeerniarlugu iliuusaalluni.

 

Illoqarfinni aningaasartuuterpiaat suunersut aallaavigalugit akit assigiimmik akeqartitsinermik akinit appasinneruffianni inuussutissarsiutinillu ineriartortitsinissamut periarfissaqartuni assi­giimmik akeqartitsinerup allanngortinneqarnissaa, kiisalu massakkut assigiimmik akeqartitsi­nerup nunatta sinnerani atuutsiinnarneqarnissaa siunertaraarput.

 

Taanna aamma taavara uani siullermik aamma saqqummiussinermi ilassutitut maannakkut maani ilaliunneqarmat.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortap Malînánguaq M.Mølgaard-ip nunatta aningaasatigut imminut napatissin­naalernissaa pillugu aqqutissanik misissuisitsinissamik siunnersuutaa Siumumiit imatut oqaase­qarfigissavarput.

 

Siumumi nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaa anguniagaraarput, tamatullu piviusunngortinnissaa anguniarlugu Inatsisartut pilersinneqarmatali suleqataasimavugut suleqa­taajuassallutalu, soorlumi aamma partiit allat tamatuma anguniarnerani suleqataasimasut suleqataasullu.

 

Naalakkersuisut akissuteqarnerminni aningaasaqarneq pillugu nassuiaat, uuma oqaluuserisatta siuliani saqqummiummassuk, tassani  innersuussutigineqartut arlaqarput, tamanna Siumumiit isumaqatigaarput.

 

Siumup inuutissarsiornikkut politikkiata siunertaraa nunatta aningaasarsiornikkut nammineersin­naalernissaa, kiisalu Kalaallit Nunaanni innuttaasut sulinermik tunngavilimmik inuuniuteqarnis­saat nunatta pisuussutaasa akisussaassuseqartumik pinngortitamullu aseruutaanngitsumik atorluarnerisigut.

 

Siumumit aallaqqaasiinitsinni pingaartillugu ilanngukkusupparput maannakkut nunatsinni kommunit pillugit aqutsinikkut allanngortitsinissani pilersaarutaasut isumalluarfigigatsigit tassani pineqarmat kommunit imminnut qanittorisut allaffissornikkut siunnersuinertigut teknik­kikkut allatigullu pisariillisaataasumik sullinneqarnissaat aamma tamanna nunatsinni aningaasa­tigut ileqqaaruteqarnermik nassataqartussaammat.

 

Taamaattumik siunnersuutigineqartuni pingaarnerpaatillugu oqariartuutigineqartoq nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaanik aqqutissanik misissuisitsinissamik siunnersuut, siunnersuutigineqartutut misissuisussanik pilersitsinngikkaluarluta; Siumumit pingaartipparput siunissami aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaalernissarput aqqutissiuutissallugu.

 

Siumumit aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaanitta patajaallisarnissaanut iluaqutaasinnaa­sutut isumaqarfigisavut taakkartorusuppavut:

 

Nunatsinni aningaasaqarnikkut aalisarnikkut inuussutissarsiornermik taamaallaat toqqammave­qarnera ikorfartorniarlugu takornariartitsinerup aatsitassarsiornerullu siuarsarneqarnissai pisaria­qarluinnartutut Siumumiit isumaqarfigaavut  taamaattumillu nunatsinni ineriartortitsineq taperserlugu, nuannaarutigalugulu maluginiarparput ukioq kingulleq aatsitassarsiornermi misissueqqissaarnerit aatsaat taamak annertutigimmata tamatumalu nassatarisaanik suliassaqar­nikkut aamma iluaqutaanera annertusigaluttuinnarmat.

 

Aalisarnermik killiffik qiviaraanni maannakkut raajanik avammut niuerneq tutsuiginartuuvoq, aamma  avammut niuernermi qaleralik annertuumik isumalluutigaarput qujanartumillu avannaani ima qaleraleqartigaaq ukiumut tulaanneqartartut suli ullumikkornit annertunerusumik tulaassor­neqarsinnaallutik.

 

Taamaakkaluartoq Siumup aalisakkanik isumalluuteqarnermi pingaartillugu  tikkuarusuppaa, niuernermi oqimaalutaaviup oqimaaqatigiissaarnissaa isiginiarneqassasoq, tassa avammut niuerfigisatta pisarisinnaasat qummut qaangerlugit tulaassuissagutta tamanna aningaasatigut pitsaanngitsumik nunatsinnut sunniuteqassammat.

 

Inuussutissarsiutit, aalisarnerup, takornariartitsinerup aatsitassarsiornerullu ineriartortinneqar­nerisa saniatigut nunatta iluani niuertut periarfissaasa, pisortat namminersortullu nunat tamalaat akornanni niuernerup tungaatigut periarfissaasa pitsaanerulersinneqarnissaat Siumumit Naalak­kersuisunut suliassiissutigerusupparput.

 

Nunatta iluani atortussatigut imminut pilersortuuneq annertusartuartariaqarpoq matumani Siumup ilanngullugu pingaartippaa nukissiuuteqarnermi uulia kisiat isumalluutiginagu periarfis­sat allat atorneqalersinnaanerisa misissortuarnissaat, ineriartortinnissaallu. Kiisalu aamma matumani nunatta nunarsuarmi inissisimanermigut immikkuullarissuunera puigornagu, Siumu­mit ujartorneqartariaqarsoraarput, avammut unammilleqatigiinneq naliginnaasoq aqqutigalugu avammut tunissassiortut tamarmik immikkut assigiimmik tapersersorneqarnissaat.

 

Pisortat namminersortullu suliffeqarfiisa akornanni niuernikkut unammillernermi periarfissat illuinnaasiunngitsumik oqilisaavigineqarnissaat Siumumit pingaartipparput,  soorlu assartuinermi akit akileraarutillu tungaasigut aaqqissuussinerit kiisalu imermik innaallagissamillu oqilisaassi­nikkut assigiimmik periarfissaqartitsinissamik Naalakkersuisut suliniuteqarnissaat Siumumit kaammattuutigissavarput.

 

Nunatta iluani nammineq ingerlallugit nioqqutissat suulluunniit nunatsinni atuisartunit suliffe­qarfinnillu atorluarneqarnissaat qulakkeerniarneqartariaqarpoq, ilaatigut taamaaliornikkut nioqqutissanik avataanit tikisitsisarnitta killilersimaarniarnissaa periarfissaqaqqullugu.

 

Nunatsinnit nunanut allanut nioqqutissiarineqarsinnaasut suulluunniit aningaasarsiornitsinnut iluaqusiisinnaasut annertusarniarnissaat pitsaasumik aaqqissuussaasumik Siumumit isumaginiar­tariaqarsoraarput.

 

Nunat allat akitsuutitigut nioqqutissanillu ataasiakkaanik eqqusseqqusinnginnerisigut aaqqis­suussinerit nunatta nunallu inuiisa aningaasarsiorfissaannik killilersimaarinnittut unitsinnissaat siunertaralugu naalakkersuinikkut attaveqaatit tamasa atorlugit oqaloqatiginnissutiginissaat piaartumik aallartinneqassasut Siumumit pingaartipparput.

 

Assigiimmik akeqartitsinerup qimakkiartuaarneqarnissaa pillugu illoqarfiit sisamat misiligutaa­nissaat unitsinnagu tamatuma nutaamik nalilerlugu naalakkersuinikkut annertunerusumik oqallittoqarnissaa Siumup inassutigaa.

 

Illoqarfinni nunaqarfinnilu aalisakkanut suliffissuit atorluarnerulernissaat siunertaralugu - Amutsiviit allanngortiterneqarnerannut naapertuuttumik nalilersuiffigineqarnissaat Siumup pingaartillugu Naalakkersuisunut misissoqqussavaa.

 

Timmisartunut suluusalinnut mittarfiit arfineq marluusut sanaartorneqarnerat naammassippat inunnik usinillu angallassinerit pilertornerusumik akikinnerusumillu ingerlalersinnaalissapput, mittarfiit tamakkiisumik atulernissaat utaqqinagu, aalisakkat nutaatillugit nunanut allanut tuniniartalernissaasa aqqutissiuunneqarsnissaat Siumumit  Naalakkersuisunut periarfissarsiuuteq­qussavarput.

 

Siumup ukiuni 19-ini namminersornerulernerup nunatsinni ingerlannerani peqataanermigut  inuiaqatigiit ineriartornerat  aningaasanillu aqutsineq ilinniarfigiuarpaa. Akisussaaffiit annertusi­artornerannut ilagitillugu innuttaasut inuuniarnikkut oqilisaanneqarnerat annertusarneqartuarpoq naak nunap aningaasatigut atugassarisai malunnaatilimmik qaffaateqanngikkaluartut tamanna pisinnaasimavoq sanaartornermi akit aammalu akissarsiat qaffakkiartornerisa killilersimanerisi­gut, tamatumallu aalajangiusimaneqarluni nalilersorneqartuarnissaa Siumumit Naalakkersuisunut inassutigissavarput.

 

Siuliani taakkartukkavut innersuussutigalugit Siumumit taamatut oqaaseqarluta Malînánguaq M.Mølgaard-ip nunatta aningaasatigut napatissinnaalernissaa pillugu aqqutissanik misissuisoqar­nissaanik siunnersuutaa Siumumit oqaaseqarfigaarput.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Aningaasatigut imminut napatinnermut atavoq Danmarkip ukiumoortumik ataatsimut tapiissu­taasa ikililernissaat. Ataatsimut tapiissutit  3 mia. kr.-inik suut tamaasa ilanngullugit angissuse­qarput uagut nammineq isertittakkatta  60 % - iisa missigaat.

 

Ataatsimut tapiissutit saniatigut Danmarkimut qanimut atassuteqarneq allatigut aningaasanik iluaqutissaqarfiuvoq - assersuutigalugu killilersugaanngitsumik akeqanngitsumillu danskit iliniarfiinut isersinnaatitaaneq.

 

Danmarkimut ataatsimut tapiissutit marlutsigut peersinnaavavut:

 

Allatut isertitaqarneq pilersissinnaavarput. Tassalu: nioqqutissiat nutaat nunatsinnit avammut nioqqutiginerisigut ilanngaaseereerlugit 3. mia. -it nalinginut.

 

Inuunermi atugarissaarnerput appaallatsissinnaavarput.

 

Martin Paldam-ip atuakkiamini " Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornikkut ineriartorneq"-mi naliliivoq uagut Danmark-imit ataatsimut tapiissutinik pisarunnaarnitsigut inuunermi atugaris­saarnerput Portugal-imisut ilissasoq.

 

Uagut Atassummit periarfissaasoq siulleq piviusunngorsinnaasorinngilarput aappaalu kissaatigi­nartinnagu.

 

Siullermut atatillugu, siunissami qaninnermi ataatsimut tapiissutinut taartissamik avammut nioqqutissiornitsinnik qaffaasinnaalerumaarnerput sunnguamik ilimanaateqanngilaq.

 

Aatsitassanik piiaalersinnaaneq aatsaat piviusunngorsinnaavoq 120-nik aat­sitassarsiorfeqarpat Marmorilimmisut angitigisunik.

 

Takornariaqarnermi uagullu inuussutissarsiutitta pingaarnersaanni aalisarnermi piniarnermilu taamatut angissuseqalersumik isertitaqarsinnaalernissarput ili­mananngilluinnarpoq.

 

Aatsitassarsiorlualernissaq neriuutaaqaaq, soorlu imaani uuliasiornermik imaluunniit qaqqani diamantisiornermik, kuultisiornermik platin-isiornermilluunniit. Kisianili taamatut lotto-millus-

ooq eqquisinnaarusussuseqarneq siunissamut tunngaviusinnaanngilaq.

 

Ulluinnarni atukkanik malunnaatilimmik appariaallatsitsineq ingerlaannartumik ilinniarluarsima­sut nunatsinnit qimagussulernerinik kinguneqassaaq. Tamannami Savalimmiuni aningaasarlior­neqalermat pisoq takoreerparput.

 

Danmarkimullumi nuuttarneq nunatsinni takornartaanngilaq. Kalaallit 10.000-t missaanniittut Danmarkimi najugaqarput. Taakkuuppullu nunatsinni innuttaasut agguaqatigiissinnerini arfini­lerarterutaat. Taakkulu amerleriarujussuartussaassapput nunatsinni ulluinnarni atukkavut appariaallatsikkutsigit.

 

Ataatsimut isigalugu ullumikkut pissusiusut naammaginiaannartariaqannguatsiarput Danmark-ip ukiumoortumik ataatsimut 3 milliardit missaannik tapiissuteqartarnini ingerlatiinnassagaa neriuutigalugu.

 

Qanoq issava namminersorneq annertusillugu avissaarlunilu - tapiissutillu in­gerlaannartillugit ?            

Tassani sianiilliussanngilavut. Qaammatini kingullerni Savalimmiut sammineqarnerujussuannit isummat nutaat danskit Folketingianni takkussorput, uagut maluginiartariaqakkavut.

 

Savalimmiuni sapaatit akunneranni kingullermi qinersinerup kingorna danskit Folketing-ianni ilaasortat Savalimmiut annerusumik namminersulernissaannut isiginninnerat Jyllandspostenimi atuarneqarsinnaavoq:

 

"Savalimmiuni naalakkersuisunngorumaartussanik nutaanik suleqateqalernissaq pillugu danskit naalakkersuisui isumaqatigiinniarnissanut soorngunami piumassuseqarput," oqarpoq statsmini­ster Poul Nyrup Rasmussen.

 

Savalimmiormiut siunissartik nammineerfiginerujumammassuk - aammalu aningaasatigut nammineernerujumassuseqarnerat - Radikalit gruppeformandiata Jørgen Estrupip ajunngitsutut isigaa.

 

Taamatuttaaq konservativit nunanut allanut oqaaseqartua Per  Stig Møller oqaaseqarpoq. Namminersornerup annertusineqarnissaa nammineq akornutissaqanngilaq, kisiannili namminer­sornerup annertusinera ilutigalugu ataatsimut tapiissutaasartut ikiliartortinneqartariaqarsorinartil­lugit.

 

SF-imeersoq Steen Gade aamma Enhedslistemeersoq Søren Søndergaard allasulli isumaqarpoq, qanoq atsigisumik nammineersinnaanissaq savalimmiormiut namminneq aalajangissagaat, aammali aningaasanik qanoq amerlatigisunik Danmarkimit pisarnissartik  aalajangiiffigisariaqar­lugu.

 

Tassalu danskit Folketing-imi ilaasortaasa Savalimmiut pillugit isumaat. Uagullu Kalaallit Nunaanni pissutsinut isumaasa allaanerungaarnissaat naatsorsuutigissanngilarput.

 

Kalaallit Nunaannut ukiumut taama aningaasanik amerlatigisunik Danmarkimit tapiiffigineqar­tarnerput uagutsinnut nuannaarutaanngitsoorsinnaanngilaq, taakkulu saniatigut danskit ilinniar­fiinut killilersugaanngitsumik isersinnaatitaalluta. Tamannali taamaattuaannarsinnaanngilaq. Ataatsimut tapiissutaasartut qaffannialaarnissaat immaqa isumaqatigiinniutaasinnaavoq. Aappaa­tigulli appariartinneqarnissaat immaqa anguinnarsinnaallugu-assersuutigalugu Danmarkimi EU - milu aningaasatigut isumakulunnartorsiulernermut atasumik.

 

Ataatsimut tapiissutit appartissinnaavagut, tassa uagut tamanna kissaatigigutsigu. Soorli taamaa­liussaagut ?

 

Avataanit tapiiffigineqartanngikkutta Portugal-imiutut atugaqaliinnassaagut - tamanna neriulluar­nerinnaavoq. Afrikami nunani piitsuunerpaani siornatigullu Sovjet Union-iusimasumi pissutsit tikeriaannaavagut.

 

Ilumut ataatsimut tapiissutaasartut atorluarnerusinaannginnerpavut, ineriartorneq annertusarlugu, taamaaliornitsigut imminut ikiorluarsinnaalerumalluta.

 

Pissutsini ullumikkut ingerlasuni ataatsimut tapiissutit annermik inuussutissarsiutinut pissarsif­fiusunut unammillernermi atortarpavut. Ataatsimut tapiissutit ineriartornermut kigaalaaqutaann­gillat - uagulliuna taakkuninnga atuinerput silatusaartumik ineriartornissaraluatsinnut kukkulut­tuutigisaripput, massa nammineernerulernissatsinnut atorsinnaagaluarlugit.

Naalakkersuisooqatigiit nunatsinni assigiimmik akeqartitsinerup atorunnaarsinnissaa sulissuti­gaat, tassa ingerlassani suliffissuaqarnermik ineriartortitsiffiussinnaasuni.

 

Naalakkersuisooqatigiit inuussutissarsiornermi naliginnaasumik aningaasartuutinik appariartitsi­nissaq sulissutigaat, tassuunalu suliffeqarfinnik nutaanik aallartitsinissaq ammaassiffiginiarlugu.

 

Naalakkersuisooqatigiit KGH-toqqap sinnikoriligaasa peeriartuaarnissaat sulissutigaat, taak­kuummatami niuernermik tunisassiornermillu pisortatigoortumik naqisimannittut.

 

Namminersornersortunngorsaanermik taaneqarpoq, kisiannili aallartitserusuttut aningaasaleeru­suttullu periarfissaqalersinniarnerat tassani pineqarpoq. Isummat pitsaasut piupput, aningaasat piupput - minnerunngitsumillu - nutaanik tunisassiulersinnaaneq.

 

Inatsisiliortutut taamatut ingerlallualersinnaanermut peqataassaagut. Tassaavoq Atassutip Siumullu Naalakkersuisuni suleqatigiinneranni pingaarnertut pineqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit taamatut naalakkersuinikkut ingerlatsinermut qularinnipput, massa allamik taasassaqarunanngitsugagaluarlutik.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortap Malînánguaq M.Mølgaard-ip oqallisissiaa innuttaasunit soqutigineqartoq  ataatsimiinnermi matumani siusinnerusukkut oqaluuserineqartussaagaluartoq siunnersuut uniorlugu sullunaqisumillu Naalakkersuisunit akissuteqarfigineqarsimanera tunngavigalugu ullumikkumut kinguartinneqarpoq.

 

Matumuunalu Naalakkersuisut akissuteqaataat siulittaasuata saqqummiutereerpaa. Naalakkersui­sut siusinnerusukkut akissuteqaataat siunnersuuteqartup pissutissaqarluni sullugalugu akuerisin­naanngimmagu Inatsisartut oqaluuserisassap kinguartinneqarneranut akuersipput.

 

Taamaattumik naatsorsuutigisimagaluarparput apeqqut Naalakkersuisunit sukumiisumik isumasiorneqarluni ullumikkut akissuteqarfigineqarsimassasoq.

 

Kisianni Naalakkersuisut tamakkiullugu siulittaasumikkut akissuteqaataatigut malunnarpoq apeqqutilluunniit ersarissut siunnersuuteqartup saqqummiutaasa oqaaseqarfiginissaat ornigine­qanngitsut, naalakkersuisooqatigiit isumassaaleqinerat tassa taama annertutigilersimavoq, ataatsimoorussamilluunniit apeqqummi  pingaaruteqartumi isummersorsinnaaneq annaaneqarsi­malluni.

Imaluunniit tamanna ersiutaanerunerpoq Naalakkersuisut Siulittaasuata partiiata tusagassiuutiti­gut oqartoorneratut isumaqarfigisimagaluakkatta ilumoorunneqarneranut, namminnermigooq namminersornerulerneq kisimiillutik siuttuuffiginikuugamikku aamma nunatta namminersulivis­sinnaanera kisimiillutillusooq siuttuuffigisussaallugu.

 

Taamatut partiitut imminuinnaq pingaartuutinneq inuiannut taakkulu assigiinngisitaartorpassuar­nik isummersorsinnaanerannut mianerinninnginnermik ersersitsineruvoq.

 

Aamma matumuuna pisariaqarpoq erseqqissaatigissallugu siunnersuummi matumani namminer­sulivinnissaq Naalakkersuisut partiivisa qanoq isumaqarfigissallugu suli paasisimanngisaat pingaarnertut siunertarineqanngimmat. Taamaallaat pingaarnertut aningaasat killeqareeqisut ilaat amerlanerusut nunatsinni qanoq kaaviaartunngortissinnaanerannik siunnerfeqarluni.

 

Apeqqutit imaannaanngitsut Naalakkersuisunit attorumaneqanngimmata, tamanna Inatsisartut uniffigiinnartariaqanngikkaat isumaqarpugut. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut akissuteqaraluarnerat pissutsinut naleqqutinngitsutut nalilerparput.

 

Siunnersuutigineqartutullu suleqatigiissitaliortoqarnissaa partiinut allanut taperserneqassasoq kaammattuutigaarput. Manna tikillugu partiininngaanniit oqaatigineqartut aamma tamanna pisariaqaqisoq ersersippaat.

 

Taassumalu saniatigut Siulittaasoqarfik matumuuna kaammattorumavarput Savalimmiuni pissusiulersut qanimut malinnaavigineqarnissaat isumannaarniaqqullugu. Siulittaasoqarfiup tamanna nammineq isumagisinnaagaa naatsorsuutigaarput imaluunniit Inatsiseqarnermut Ataatsimiitsitaliaq tamatuminnga suliakkerneqarsinnaavoq.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Apeqquteqaat aamma akissuteqaat atuareerlugit taamaallaat erseqqissumik nalunaarutigissavara Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqaataa tusaatissatut tigugakku.

 

Akissuteqaatip oqaasiliornera naapertorlugu sumilluunniit oqallissutissaqanngilaq. Ukiut ingerlaneranni sunniutigisarsimasatta oqallittarsimanitta aalajangiisarsimanittalu tamarmik siunertarigaat aningaasaqarnikkut nammineernerulernissarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Malînánguaq M.Mølgaardip siunnersuutaa nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaanut aqqutissanik misissuisitsinissamut tunngasoq paasilluarpara, kisiannili Naalakkersuisup akissuteqarniarsarigaluarnera nassuiaaniarsarinermini akissutituaa tassaasoq:"Aningaasaqarnikkut nammineernerulernissamik pingaarnerutillugu anguniagaqarneq siunissaq ungasinnerusoq isigalugu anguniagaavoq." Kattusseqatigiinniit naammaginngilara.

 

Tassami akissutiginiagaa maannamut pisunik nassuiaanerinnaavoq nutaartaqanngitsoq.

 

Apeqqutimmi arlallit akineqanngillat. Naalakkersuisup apeqqutit nammineerluni akisinnaanngik­kunigit atorfilittani sulisittariaqarpai.

 

Apeqqutigineqartut ilaannut Kattusseqatigiinniit akissutissat arlallit, iliuusissallu arlallit pigere­eraluarpavut, kisianni Naalakkersuisut sinnerlugit akissuteqartussaatitaannginnama tamanna tikissanngilara.

 

Kattusseqatigiinniillu Naalakkersuisunut kaammattuutigissavara, apeqqutigineqartut atorfilitta­nik misissorneqarlutik akissutissartai Inatsisartunut anngunneqassasut.

 

Jonathan  Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naammagalugu tiguara oqaatigineqartut tassa naammaginagu akissutiga ilaatigut oqaaseqarto­qarmat, aammalu oqaatigissavara apeqqut akiuminaappoq, pingaartumik uagut Naalakkersuisut  ullumikkut koalitioni eqqarsaatigigaanni Danmarkimut attaveqarneq arlatta annertuumik sammivigisaraat.

 

Uagulli Siumumi Hjemmestyre ullumikkut atuuttoq 100 % -imik akisussaaffigisutut aamma misigisimavugut, maani aamma inoqarmat Hjemmestyremi aamma tapersersuinertik 100 %-mik suli oqaatigisimanngikkaat.

 

Uagut 100 %-mik Hjemmestyre ullumikkut atuuttoq taanna illersorparput, aamma innuttaasut taasinermikkut amerlanerusut mandat-imik tunivaatigut Hjemmestyre ullumikkut ittoq suliarissa­gipput aammalu taanna tunngavigalugu sulivugut.

 

Taamaattumik nunap aningaasatigut ingerlanissaanut tunngatillugu ippassaani tikillugu danskit Naalakkersuisui isumaqatiginiarpavut Hjemmestyre ullumikkut atuuttup ingerlanerani

2,6 mia. -it ukiumut tikillugit Danmark-ip innuttaasut uagutsinnut tapiissutissaat isumaqatigin­niutigalugit.

 

Oqaluttuaralugit demokratiske forudsætning-inik taaneqartartut, innuttaasut inuunerisa allanngo­eriartorneri, inuusuttut ilinniartut amerliartorneri, utoqqaat amerliartorneri najoqqutaralugit Danmark-ip Naalagaaffiata iluani Grundlov-ip ataani tamatta ataatsimut danskit innuttarimmati­gut aamma tassani uagut danskit pisussaaffigisaannik assigiinngitsunik nammaqatigiinnissarput ilusilersorlugu.

 

Taamaattumik utoqqatsissutissaqarnata danskit Folketing-ip amerlanerpaartaasa innuttaasullu maani taamatut peqqummatigut innuttaaqatigiinnerput Hjemmestyre-p ataani atuutissasoq, aningaasallu pisariaqartitavut ukiut pingasukkaarlugit Danmarkimut isumaqatiginniutigisassangi­vut, taanna ullumikkut aaqqiineq pitsagalugu naammagalugu ingerlavugut, taassumallu saniati­gut aningaarsarsiornitsigut periarfissatsinnik pitsanngorsaaniarnivut saqqummiussanni oqaatigi­sakka, taakku tunngavigalugit aningaasatigut nammineersinnaanerulernissarput anguniarparput.

 

Aningaasatigut nammineersinnaanerput maannakkut ullumikkut tikitarput eqqarsaatigalugu oqartariaqarpugut pitsaanngilaq.

 

Aalisakkat qiviarutsigit naammattunik aasassaqanngilavut, aatsitassarsiorneq ullumikkut nungunnikuuvoq, aatsaallu maannakkut nunarput ammaruttorsimavarput, ammarsimavarput avataani selskab-inut oqarluta suleqatigaluta maani aatsitassarsiornikkut, uuliasiornikkut periarfissat ammarumallugit ammarsimallugillu.

 

Taakkunatigut aningaasarsiornikkut periarfissat nalerorluarpata aningaasarsiornikkut nammineer­nerulernissaq aamma tikissavarput.

 

Tassanilu aatsitassarsiornikkut tikitsinissami aningaasat nunatsinnut isertinneqartussat siulliit naluneqanngitsutut 500 millionit avinneqartussat 50 % -mik tamarmik Naalagaaffimmut uagut­sinnullu, taassuma sinnera pillugu aamma Malînánguup Mølgaard-ip partiiata siunnersuutaa siusinnerusukkullu aamma tusarnaarlugu akuersaarsimavarput uagut aamma siunnerfitsinnut naleqqulluinnarmat, aningaasat 500 millionit sinnerlugit isertinneqartut taakkua nutaamik isumaqatiginniutigineqartussaapput qanoq aviffigeqatigiinnissat aatsitassatigut isertitat pissutiga­lugit.

 

Tamakkua tamarmik aningaasarsiornikkut nammineernerulernissami alloriarnissami  nipilersoqa­taapput.

 

Ajuusaarutigaara taamatut naammattumik tamakkiisumik akisinnaasimannginnama, tassani ullumikkut killiffigisarput aammalu Danmarkimut isumaqatiginninniarnitta allallu nalerornerat eqqarsaatigalugu piffissaq ajortoq nalerorsimavarput oqallisigissallugu aamma una, aammalu uagut politikkikkut tunngavigisatsinnut Hjemmestyremi aaqqissuussinermi maannakkullu suleqatigiinneq Danmarkimut aqqutigalugu ingerlanermut, aamma eqqarsaatigalugu naammaga­lugu kusagalugulu pissusissamisoortutullu isigalugu eqqarsarnitsinni, taava aningaasatigut allatigut periarfissat erloqinassusiat eqqarsaatigalugit, annerusumik akisinnaanngitsutut misigisi­manarpoq.

 

Lutheri issuarnianngikkaluarlugu Worms-imi oqarneratut oqartariaqarpoq:"Maani qeqarpugut, tassa allatut iliorsinnaanngilagut, tassa taamaappoq." Pissutsit ullumikkut tassa taamaapput.

 

Malînánguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik oqaatigissavara  siunnersuutima toqqammavigerpiarmagu siornaak namminersulivin­nissaq anguniarlugu misissuitsinissamik siunnersuuteqarsimagaluarnera, maani partiinit allanit  tamanit tassa Atassummit, Siumumit aammalu Akulliit Partiianit itigartinneqartoq. Ilaatigut oqaatigineqarluni tamanna maanna piffissaanngitsoq. Tassanilu soorlulusooq siunnersuutigisima­giga aqagu namminersulivittoqassasoq.

 

Taamanikkulliuna alloriarnissamik tikkuussisussanik misissuisoqarnissaa siunnersuutigigaluari­ga imaanngitsoq aqagu kisianni ukiorpaalussuit suli ingerlasussatut piareersarnissaq tassani takorloorsimallugu.

 

Tassami isumaqarama suliaq taamak annertutigisoq aqanguinnaq naammassineqarsinnaanngitsoq tamannali taamanikkut paasiumaneqarsimanngilaq, allaat taamani imminut saqqarmiulersorniar­tutut pasillerneqarsimalluga.

 

Tassungali uniinnarniannginnama siorna tassa juli- p 20-ani siunnersuut namminersulivinnissa­mik ataatsimilluunniit oqaasertaqanngitsoq nassiuppara, maluginiarakku oqaaseq "namminersuli­vinnissaq" taassalluguluunniit maani inimi orniginartinneqanngitsoq.

 

Kisianni tassa Folketing-imut qinersineq kingulleq qiviassagaanni partiit taakku itigartitsisimasut paggatiinnavillutik namminersulivinnissaq qineqqusaarutigaat. Taamaammat matumani nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaa anguniarlugu misissuisitsinissamik siunnersuute­qarninni assut isumalluarsimagaluarpunga.

 

Naamilli Naalakkersuisunngooq isumaqarput nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaaler­nissaanik aqqutissanik misissuisoqarnissaanik siunnersuutiga :"Misissuinerup taamaattup pingaarnerusutigut apeqqutit ullumikkut nunatsinni ajornartorsiutinut attuumassuteqanngitsut kisiisa pillugit naatsorsuutiginnilersitsisutut ilusilersorneqarsimammat."

 

Taanna oqariartorneq kalaallisut qanoq isumaqarpa ? Ajuusaaraluarpunga paasinnginnakku.

 

Siunnersuutinni apeqqutit saqqummiussakka ullumikkut nunatsinni ajornartorsiutinut attuumas­suteqannginneramik ?

 

Aningaasarpassuit nunatsinnit aniasartut sapinngisamik nunatsinniiginnarnissaat qanoq ililluta anguniassavarput ? Ullumikkut taanna ajornartorsiutaannginnerami ? Nammineq imminut napatissinnaalerniarutta piginnaanngorsarniaruttalu qanoq iliussaagut ? Aamma meerartavut eqqarsaatigalugit maanna suut aaqiivigisariaqarpavut, suunuku sanngiiffigigivut, taakku aaqqii­viginarlugit aamma qanoq iliussaavut ?

 

Aammami ullumikkut inuppassuupput imminut napatissinnaalernissamik soqutiginnittut peqataarusuttullu. Taavami taamatut misigisimagaanni inuttut ataasiakkaatut qanoq iliortoqarsin­naava aamma ikiuuteqataasoqarsinaava ? Aap, namminersulivinnissamik suleqatigiissitamik peqarpoq kisianni toqqammaviusumik ingerlariaqqinnissamik oqallisissanik amigaateqartoqar­poq.

 

Taamaattumik isumaqarpunga apeqqutikka ersarikkaluaqisut Naalakkersuisut oqarnerattut tamakku ullumikkumut ajornartorsiutinut attuumassuteqanngippata  soormitaavaana suli imminut napatissinnaalersimanngitsugut ?

 

Nunatsinni aningaasarpassuit kaaviiaartussaagaluit aniaannartarput, taakkuli pitsaanerusumik atuipilunnerunngitsumik nunattalu iluani kaaviaarnerusumik ingerlatinneqarnissaat sukumiisu­mik pimoorussamillu anguniartariaqarput. Kukkusumik aningaasalersuisarnerit allaffeqarfippas­suit amerligaluttuinnarneri pimoorussamillu inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit peqatigalugillu aaqqissuussinissaq pisariaqarluinnalersimavoq.

 

Matumani assigiimmik akeqartitsinerup atorunnaarsinneqarnissaa ataatsimilluunniit taputartuut­tariaqanngitsoq, tassamimi ilaatigut pisiniarfitsigut allan-ngortitserinerit annertunerusumik pineqarput, siunnersuummili uani inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit peqatigalugillu iliuusissat ujartorneqarlutik, tassanilu isumaqarpunga aamma qulaanin-ngaanniit naalakkiiginnarani immaqa inuiaqatigiit peqatigalugit toqqammavissamik taamatut misissuisitsinissap saqqummius­sai tunaaralugit ineriartortitsinissaq aqqutissiuunneqarsinnaammat.

 

Tassunga tunngatillugu naalakkersuisup oqaaseqarnermini ilaatigut oqaatigisaa saqqummiussi­nermini ataatsimoortumik tapiissutit ikiliartuaartinneqarnerannik kinguneqartumik Kalaallit Nunaannut isertitaqaataalernissaassa tungaannut ukiorpaaluit ingerlaqqaartussaassasut, aap, taanna ilumoorpoq, kisianni piffissanngunnginnerpa maannangaaq tamakkua piareersarfigileerii­sallugit.

 

Aammalu naggataasumik oqaaseqarnermini oqaatigisaa ukiuni aggersuni Landskarsip angingaa­saqarnerata patajaallisartuarnissaata qularnaarneqarnissaa anguniarneqassaaq. Tamanna tunnga­vigalugu nassuerutigineqartariaqarpoq ukiuni aggersuni tapiisarnernik aaqqissuussinerni tamanik pitsannguallatsitsinissaq ajornassasoq. Naalakkersuisullu isumaqarluinnarput aningaasat taakkor­piaat atorlugit innuttaasut inuuniarnerminni atugaat, suliffeqarfinni suliaminni amerliartortitsinis­saminnut atugaat pitsanngorsarneqarsinnaassut.

 

Taakkumi qanoq anguniarneqassappat? Tassa taanna qanoruna ililluta tamakku anguniarniarigut?

 

Misissuisitsisunik pilersitsigaluarutta oqallisissamik tunngavissaqarluta ataatsimoorussamik siunnerfeqarluta isumaqarpunga ingerlasinnaagaluartugut. Aamma ukiuni makkunani ataatsimii­titaliarpassuit siunnersuisoqatigiit assigisaallu pilersinneqartarput, piffissanngunnginnerpalu nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaa anguniarlugu ataatsimiititaliamik misis­suisussamik pilersitsinissaq. Isumaqarpungalu nunarput inuiaqatigiillu taamaattumik pilersitsis­salluta pisussaaffigigipput aammalu piffissanngortoq.

 

Imanna eqqarsarata una partiip allap siunnersuutigivaa, eqqarsarluta ataatsimoorluta - ataatsimo­orluta nunami maani ingerlatsinissaq eqqarsaatigalugu. Aamma siunissarput ungasinnerusoq isigalugu allanik isumaluuteqartuarnissaq kikkulluunniit inuiaat imminut ataqqillutik imminullu tatigalutik ingerlarusuttut avaqqussinnaanngilaat - qanorluunniit Atassummiit oqaluttoqartigiga­luarpat ersisaarisoqarluni nunatut pitsuunnerpaatut inissinneqassasugut, isumaqarpunga uani oqallinnermi tamanna pineqanngitsoq, una pineqartoq massakkut aningaasat kaaviiaartitagut qanoruku ilillugit nunatsinni aaqqissuussaanerusumik atorluarsinnaagigut.

 

Aningaasarpassuit aniatit allaami oqartoqartarpoq kaaviiaartitatta 75 procentii aneqqittartut. Taamaattumik taakkua oqaatigalugit naggasiutigalugu isumaqarpunga Naalakkersuisut akissum­minni - ajuusaarpunga oqassaguma - kisianni takutiinnaraat nutarterinissaq, nutaamillu eqqarsar­tariaaseqarnissaq taanna ornigineqanngitsoq aammalu piffissaq ungasinnerusoq isigalugu piareersareerluni ingerlanissaq ornigineqarani. Aqagu pisussat uungaannannguarlu isigalugu ingerlatsiuaannertoqarsinnaanngilaq. Aamma sattarlunilusooq ingerlaneq isumaqarpunga ullumikkut naammalersoq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, tassalu partiip Atassutip oqaasiinut taamaallaat annikitsunnguugaluartumik.

 

Taamaassorinninnerit najoqqutaralugit Atassutikkut ersisaarutaat takornartaanngillat. Taamaas­sorinninnerit ilaatigut qularnartut, qulaajaaviginiarlugit siunnersuuteqartup siunnersuutaa ersarissorujussuugaluarpoq, misissuinissamik pisariaqartitsisoqarneranik.

 

Martin Paldamikkulluunniit qanoq oqalukkaluarpata bloktilskudit Danmarkiminngaanniit tapiissutaasartut aningaasaliissutaasartut naasaanngitsumik atuuttussaannginnerisa periareersarlu­arnissaq pisariaqartippaat. Naatsorsuutigineqartariaqanngilaq inuiannit uagutsitut ittunut Danmarkimin-ngaanniit aningaasaliissutaasartut kisiisa toqqammavigalugit ingerlatsinissarput naassaanngitsumut. Sunami pingaarneruva tuniorarneqarnerinnakkut pisoorsuaassaarneq imaluunnit nammineq nalilinnik pilersitsinermik tulluussimaarutiginninneq?

 

Ersinartut bloktilskudit - ersisaarutaasut tapiissutit Danmarkimit aningaasaliissutit peerneqarpata qimarrattussarpassuarnik oqalunnerit - taamaattoqassajunnarsivoq, sanngiitsunik. Aamma ersisaarutigineqassanngilaq aningaasaliissutit peerneqarpata aamma Danmarkimut ilinniariartor­sinnaannerit tamarmik peerneqassasut. Ajortortaannaviinik oqalulluni Anders Nielson Atassut sinnerlugu oqalulluni qallunaat folketingiani Martin Paldamikkunnut issuaaqqattaarnera naleq­quttuungilaq, tassami Atassutip oqaluttuata oqaatigaa Naalagaaffimmit taamatut tunissutisisarneq pilluarnerinnartut nalilerneqartariaqarpoq, tunissutisisanngikkutta Portugalimiutut Afrikami nunani piitsuunerpaatut Sovjet Unionisut pissutsit atuutilissaqaat.

 

Kia akerlerissavaa inuussutissarsiutit periarfissatta iluani siuarsaaneq? Kia inuussutissarsiutit uummaarissumik ineriatortinnerat inimi maanni akerleraa. Akikillilerinernik imaluunniit aningaasartuutinik apparsaanermi suliniuteqarneq inimi maanni akerlerineqarpa, Anders Niels­son?

 

KGH-jusimasup sinnikui nungusarniarneqartunik oqalupputit. KGH-jusimasoq kingumut qiviaraanni ullumikkumut sanilliullugu qanoq isornartoqartigigaluarpalluunniit pissutsit taama­nikkut atuuffigisimasaannut najoqqutaralugit nalilerneqartariaqarput, aamma ajoriinnagassaassi­magunanngilaq pissutsit taammanikkut atuuttut 1700-ikkunni eqqartoratsigit, KGH-ip atuuffigi­simasai.

 

Taamaattumik paatsoorneqarujussuarluni oqaluuserisap matuma, sualummik Atassutip oqaluttu­aniit oqaaseqarfigineqarnera ajuusaarnarpoq aammalu ilaatigut Naalakkersuisut siulittaasuata oqarneratuut ilumoortut mannaavoq, apeqqut akiuminaappoq, maanni arlaannattaluunniit imaasiallaannaq akissutissaqartinngilaa, taamaattuminguna nalorninata nunatta ingerlaqqinnissaa qulakkiisagutsigu ilaatigut tamakkua ilisimasariaqakkat pingaaruteqartut siunnersuuteqartup angorusukkaluarai.

 

Atassutip oqaluttua oqarpoq assigiimmik akeqartitsineq aturunnaarsinniarneqartoq Naalakkersui­sooqqatigiinnit. Siullermik misissuiffigineqarpoq, tassami Atassutip oqarneratuut Inuit Ataqati­giit naggataatigut pisuutinneqarput akikillisaanerni allanillu siuarsaanerni akerliunerarlugit, allanillugooq taartissaqartitsinata.

 

Assigiimmik akeqartitsinerup misissorneqarnerata siunertaraa taartissaqartinnagu peerneqarsin­naanngimmat, taartissaanillu misissuineq, misissuinertutulli pingaartigaaq nunatta aningaasaqar­nikkut namminiilertariaqarneranik siunertaqarluni sulinerup pataajaatsumik ingerlanneqarnissaa.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Siunnersuuteqartumut oqaatigeqqissavara una Naalakkersuisuninngaanniit suliassiissutigineqas­sappat aningaasarsiornikkut nammineersinnaannerup qanoq annertutigisumik misissorneqarsin­naanera, taanna nassaarfiginiassallugu maannakkorpiaq periarfissat tikkuaannarlugit aammalu aaqqiivigisassat, taanna ajornakusoortipparput aamma ajornakusoortingaatsiaqaarput, aammalu danskit Naalakkersuisuinut maannakkut ilumoortumik unneqqarissumillu pissuseqarnissarput pissutigalugu, soorlu isumaqatiginninniarnermi aallaavigisagut 2,6 milliardit taavalu qaavisigut allanillu aamma aviffigeqatigiinnerit tunngavilersuutigisagut najoqqutaralugit erseqqippoq ullumikkut aningaasatigut Kalallit Nunaata killiffiat tassa taamaappoq, nammineerluta akilersin­naangisagut tassa taama nalilerpagut. Taavalu kisiat nammineq uagut aamma akilersinnaasagut tassunga aamma ilanngullutik.

 

Ataatsilluunniit maanni kissaatiginngilaa inimi aammalu qulornanngilaq Kalallit Nunaanni, ullumikkut inuussaatitsigut killiffigisarput levestandarderput appaallatsinneqarnissaa, taanna kissaatigineqanngilaq. Ullumikkut pissutsit anguneqarsimasut najoqqutaralugu ingerlaqqinnissar­put taanna siunnerfigisimavarput.

 

Una oqaatigissavara oqartoqassanngimmat uanga aammalu partiima aammaluunniit allat uagut Kalaallit Nunaata namminersortunngornissaa takorloorparput ullut aamma arlaanni piumaartoq, neriuutigiuarlugulu taanna piumaartoq aamma. Taanna kialluunniit uagut uummatitsinninngaan­niit aamma peersinnaangilaat neriuutitta taanna ilagimmagu. Kisianni una piffissaq eqqortoq sunaasoq oqaatigissallugu isumaqarpunga ullumikkuusoq taanna piffissaasoq taanna taassaasillu­gu, tassuunakkut eqqunngitsumik imminut oqarfigissaagut avammullu.

 

Naggataatigut una oqaatigissavara politikkikkut inimi maanni isersimasugut qinigaavugut anguniakkagullu tunngavigalugit qinigaalluta. Uagut qinigaaniarnitsinni aammalu maannakkut oqaluttarfimmiinnitsinni suli tunngavigaarput Namminersornerulersimanerput, taanna inuian­ninngaanniit aalajangiineq ataqqillugu maanni inimi sulissagatta, aammalu taanna tunngavigaar­put. Taasinikkut allamik tungavissamik tunineqarutta aammalu taanna qineqqusaarutigisimagut­sigu, taava taanna allat suliariumaarpaat, imaluunniit allamik tunngavilimmik, mandatimik allamik tunisisoqarsimappat, taava taanna aallaaviussaaq. Kisianni ugguuna una assorujussuaq Maliinannguaq oqaasii naaperiarfigisinnaassatut uani taangikkaluarlugu Naalakkersuisut saqqummiussaanni, politikkikkut allanullu oqaloqatigiinnerni, siullermik Hjemmestyremi inatsisitta sukkulluunniit naleqquttunngorsarnissaa uagutsinnut, tassuunakkut oqallisissaq aamma matup silataanniippoq.

 

Oqaatigereerparput ilaatigut nunanut allanut tunngasutigut nammineernerulluta periarfissaqarti­taanerulluta atorumallugu, ilaatigut taamaareermat aalisarnikkut isumaqatiginniarnerni allanilu nammineersinnaassuserput annertoqaaq, sooq aamma taava, taava taanna aamma Danmarkimi Naalakkersuisut nalunngilaat oqartaratta, sooq taava akitsinnut aamma sanilitsinnut Canadamut USA-mut nammineerluta aamma Naalakkersuisunut oqaloqatiginnissinnaasanngilagut? Tassani akornutaasoqarpat politikkikkut taama ittutigut qaangertariaqarparput, nammineq saniligut toqqaannartumik oqaloqatigisinnaallugit, taanna periarfissat taamaattut politikkikkut ikioqatigiif­figisinnaagutsigit maannakkut Hjemmestyrep iluani, taama ittutigut iliuuseqarnissat kajungernar­tuupput aammalu nammineernerusumik aammalu niuernikkut taamaalilluta ammanerusumik sanilitsinnut nammineernerusumik niuernikkut inuussutissarsiornikkullu ammanerusunik suleqatiginnissinnaannigut ammaanneqarsinnaammata.

 

Apeqqutit taama ittut politikkikkut oqallisigissallugit aamma uagut Naalakkersuisuninngaanniit piareersimavugut peqataasalluta. Tassaniippoq ajornartorsiut ataatsimoorluni kivinniarneqarsin­naasoq, Hjemmestyremik inatsit iluarsisariaqarnera najoqqutaralugu uani oqallinerulluunniit kingornatigut politikkikkut oqaloqatigiissutigeqqissallugit taama ittut, nunanut allanut tunngasu­tigut sukaammiinnerit allallu uterfigineqarsinnaaneri tunngavissaqarluinnartutut isumaqarfigi­sariaqarput.

 

Anders Nielson, Atassut:

Martin Paldami issuarpara ataatsimoortumik tapiissuteqaatisisanngikkutta Portugalimiutut inuulissasugut. Taava Ilisimatusarfik aamma misissuisimagaluaruni immaqa aamma taamatut angusaqarsimassagaluarpoq, qularinngilara aamma taamaaliorumassasut. Paasinngilara maani Inatsisartuni iliuuseqarpugut pitsaanerusumik angusaqarniarluta, tassa tassani nammineersinnaa­nerulernissarput oqaluuserisarparput, uagut tassa nammineq akisussaavugut nammineersinnaa­leriartornissatsinnut. Akisussaaffik ataatsimiititaliornertigut assigisaatigullu pilersitsinikkut piiginnarsinnaanngilarput,uagut nammineq akisussaaffik pigaarput.

 

Inuit Ataqatigiit attanneqarsinnaasunik siunnersuuteqarunik saqqummiussillik, taava maani oqaluuserissavagut, tassami Inatsisartut taanna suliassaraat.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

..laaginnassavara, aatsaaginnaq aamma Naalakkersuisut siulittaasuata matumani oqaaseqarnermi­ni tikitsiagaa, tassalu aatsitassarsiornermit isertitat avitseqatigiissutigineqartarnerannik maanna­mut aaqqissuussisimaneq.

 

Ilumoorpoq Inuit Ataqatigiit arlaleriarluta tamanna aatsitassarsiornermik aningaasatigut isertitsis­sutigineqartartut eqqarsaatigalugit danskit naalagaaffiannik avitseqatigiitarnerput taanna allann­gortinniarlugu siunnersuuteqartarsimagaluaratta maani Inatsisartuni, kisianni tassa ajoraluartu­mik aammalu paasisinnaanngisatsinnik ikinnerussuteqarfigisartakkatsinnik.

 

Ila isumaqarpugut tamanna periarfissatsialassuusoq allanngortinniassallugu. Ungasinngitsukkut folketingip aatsitassat pillugit allattoqarfiup maani nunatsinnut nuutsinneqarnissaa pillugu inatsit inatsisiliassaq folketingimi suliarineqarmata partiit ilaannit allaat ima oqartoqarpoq: Atagu piffissaagallartillugu avitseqatigiittarnermut aaqqissuussineq ila qanortoruna kalallit allanngor­tinniarlissuk, annertuumimmi piiaasoqaleriarpat naatsorsuutigissanngilluinnarpaat kalaallit taava avitseqatigiittarnerup allanngortinneqarnissaa. Tassami piiaasoqarnialeriarpat aatsaat soqutigilis­savaat taassuma avitseqatigiittarnerup allanngortinneqanngilluinnarnissaa.

 

Taamaattumik isumaqarpugut nunatta aningaasatigut imminut napatilersinnaannissaa anguniarlu­gu iliuusissat eqqartoraanngatsigit aamma taava kingumut qivialaartariaqartassasugut maanilu Inatsisartuni qanoq aamma amerlanerussuteqartut namminneq nunatta imminut aningaasatigut ingerlatsilersinnaanissaa napatilersinnaalernissaalu qanoq namminneq qanoq akornusersortar­neraat.

 

Ila naalagaaffeqatigiineq taama qajannartiginngilaq, ila suna ajornarami nunatta aningaasatigut imminut napatilersinnaanissaa pillugu aqqutissiuussisussamik kommissioniliorluta aamma misissuisitsigutta, ila suna ajornassagami?

 

Aatsaaginnaq Atassutip oqaaseqartuata Martin Paldami issuaqattaarpaa, kisianni Martin Paldami maani nunatsinni najugaqanngilaq, nunatta avataaniittuuvoq Århusimi universitiitimi ulluinnarni ilinniartitsillunilu aamma ilisimatusarniarsaraluni. Ila maani nunatsinni inupassuaqarpoq aamma maani Inatsisartuni eqqartortakkatsinnut sunniuteqaqataallutik oqaasissaqaqataallutillu aamma aalajangersaarusuttut, Ilisimatusarfimmi ilinniartitsisut, Ilisimatusarfimmi ilinniartorpassut, inuiaqatigiinni inuppassut oqallinnermi maani aamma peqataarusupput aammalu aallartereerput.

 

Taamaattumik una aalajangiussimavarput nunatta aningaasatigut imminut napatilersinnaannissaa eqqarsaatigalugu misissuisussanik kommissioniliortoqartariaqartoq, maani nunatsinni nammineq innuttaaqqatitsinnik katitigaasumik, Martin Paldamikkut tamakkua allallu eqqarsaatiginnguarna­git.

 

Taamaattumik matumani aamma aqqartinnanga una siunnersuutigerusupparput Inuit Ataqatigiin­ninngaanniit, Inatsisartut suleriaassissaani paragraf 43 malillugu Inatsisartut ima aalajangiussa­qarlutik oqaluuserisassap tullianut ingerlaqqissapput, taannalu aamma Siulittaasumut tunniutissa­vara:

 

Nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaa anguniarlugu Inatsisartut aalajangerpaat kommissionimik pilersitsisoqassasoq. Taassuma suliassarissavaa aningaasat sapinngisamik nunatsinnit aniaannaratik kaaviiaarnerulernissaannik toqqammavissamik misissuinissaq. Taman­nalu anguniarlugu inuiaqatigiit inuttut ataasiakkaatut qanoq iliuuseqarnissaannik aqqutissiuusis­salluni. Taamatullu Inatsisartut aalajangeereerlutik oqaluuserisassap tullissaanut ingerlaqqipput.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Aalajangiinissamik siunnersuut agguaanneqanngitsoq oqaasissakka piareersarsimagakkit, periarfissinneqarnera qujassutigaara.

 

Avataatungaani tusarnaalaartuulluni eqqarsarnarpoq Inuit Ataqatigiit sunaanna ajornartorsiutigi­gaat? Pingaartumik oqaluttuat siunnersuuteqartorlu tusaallugit. Soorlu ulloq manna tikillugu suliniartoqarsimanngitsoq. Susoqarsimanngitsoq. Aatsitassarsiornermik misissuinerit, uuliasior­niarnerit allarpassuillu, suna siunertarigamikku? Aningaasarsiornitta pitsaannerulernissaa, tassa siunertaat. Aamma Namminersornerulerneq aallartimmalli ulloq manna tikillugu sulineq, sulinerup suna siunertarigamiuk? Suna Siunertarigamiuk? Nammineernerulernissarput suli. Kinguaassagut immaqa namminiilivinnissamik aalajangernissaannut tunngavissaannik aqqutis­siuutissallugit, tassa suliarput.

 

Ullumikkut killiffigisatsinni, aningaasatigullu ilungersunartorsiorfitsinni aallaavik aana: Amerla­vallaat aalisarnerinnarmik tunngaveqartumik inuutissarsiummik ingerlatsiniarsimapput maani aatsitassarsionerit allallu ersigalugit, maannakkullu pissutsit ilungersunarsimmata nillialerput, susoqanngilaq, susoqanngilaq, uffali suliat taama annertutigisut.

 

Soorlu massakkut Namminersornerulernitsinni politikkikkut ingerlatsinermi angusagut imaan­naanngillat, soorlu siulittaasup oqaatigigaa, nammineq toqqaannarlugu aalisarnikkut isumaqati­giinniarsinnaavugut, Bruxellemi ambassadeqarpugut, ungasinngitsukkut aamma Ottawami ambassadertaasuugut. Taamatut piorsaaneq siunissaq isigalugu piorsaanerunnginnami? Inuit Ataqatigiit isummernerat assorsuaq uanga eqqumiigivara, maanimi ukiut arlallit suleqatigisima­vagut, tamakkorpassuit ulloq manna tikillugu pilersinneqartarsimasut tamatigorluinnangajaq isumaqatigiilluta pilersittarsimallugit.

Taamaattumik ima isumalimmik oqartoqarsinnaanngilaq: Ulloq manna tikillugu susoqanngitsoq. Taamaaqqajanngilaq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Ullumikkut nunatta killiffigisimasaa tassa aporfimmik annertuumik killiffeqarpoq aamma Naalakkersuisoqatigiit Siumup Atassutillu tamanna takutippaat, tassalu annerpaaq tassaavoq Danmarkiminngaanniit tapiissutigineqartartut 2,6 milliardit.

 

Isumaqarpunga uanga Kattusseqqatigiinninngaanniit danskit naalagaaffiat nuannaassasoq paasissaguniuk kalaallit aamma piumassuseqartut nammineernerulernissaminnik suliniuteqassal­lutik, mannalu siunnersuut saqqummiunneqartoq tassaavoq misissuinissaq, paasiniaanissaq, nunatsinniukua aningaasarsiornikkut qanoq ittut atoniarigut?

 

Isumaqarpunga ullumikkut pisartakkatta annaaneqarnissaannut aqagumut tamanna kinguneqarna­vianngitsoq, tassami danskit naalagaaffiata nuannaarutigissaqaa qaqugumut paasiguniuk 2,6 milliardit nunatsinnut tapiissutigisarunnaassallugit.

 

Qinnuuloortaqattaarneq namminiilivinnissamillu oqalunneq paasisariaqarput imminnut assor­tuummata. Soorunami taakkua 2,6 milliardit ullumikkut pisariaqarteqaagut, aamma oqartoqann­gilaq taakkua peerlugit massakkut misissuiniarta qanoq ililluta aningaasat pitsaanerusumik nunatsinni atorsinnaassanerigut. Naagga piumassuseq ingerlanniartigu, nammineq qanoq ililluta pitsaanerusumik ingerlariaqqissinnaanerput ujartorlugu, uniinnarata, ersiinnarata oqaannaratalu danskit tapiiffigisarunaaqqinammatigut misissuinianngilagut, paasiniaannianngilagut. Isumaqar­punga taamatut killiffik Naalakkersuisoqatigiit nalorninermik aporfimmillu taamannak aporfe­qarnerat akuersaaginnarneqarsinnaanngitsoq.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit killiffimmik siunnersuutigineqartoq uanga taperser­lugu taaseqataaffigissavara, tassalu Kattusseqatigiinniit piumassuseqaratta alloriaqqinnissamik, tamanna malugisaqariaqarparsi.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Tassa apeqqummut tassunga tunngasut oqaasissakka amerlanerusut oqaatigereerpakka aamma immikkoortilluinnarpara taanna uanga maannakkut oqallisigisaq una Maliinannguup saqqum­miussaanut tunngatillugu oqaaserisakka, taakku tunngavigalugit naggataatigut oqaaseraakka, naammaginnisatsinnik maannakkut aaqqissuussinerup iluani Naalakkersuisut periarfissaannik innersuuneqarpata Namminersornerulernitsinnik inatsiserput misissoqqitsissallugu taama ittumik ataatsimiititaliornikkut imaluunniit katititsiniap misissugassaattut isumaqatigiissuteqarnissaq taanna orniginarpoq ammalu taanna isumaqarpunga naleqqunnerujorujorussuusoq piviusorsor­niornerullunilu Inuit Ataqatigiit, piviusorsorniorneruvoq oqassalluni Namminersornerulersima­nitsinni inatsit tassani iluarsisariaqartut iluarserusuppagut, misissorusupparput taanna. Piviusor­siornerput ungasingaatiaqaaq maannakkut aningaasarsiornikkut nammineersinnaassutut imminut nittarsaatiginissarput. Ilumoorluni oqassagutta ullummikkut 2,6 milliardinit nerriviup qaanut ilisassaqanngilagut aamma levestandarderput angusimasagut inuusaastitigut appartinnianngilagut tassani.

 

Taamaattumik annoraaq atugarput taanna Hjemmestyrep annoraava eqarnarpat suatigut silissi­laarnissaa allallu isumaqatigiinniutigissallugit taanna pissusissamisoorneruvoq, ilaatigut tassani taavagut ilinniartitaanikkut aammalu utoqqaat amerliartorneri allatigullu Kalaallit Nunaata inuiaqatigiit allanngorsimaneri ukiuni taakkunani 19-ini, taanna piviusorsiorneruvoq, isumaqar­punga taamaalilluni oqallinnerup naggataatigut innersuussut tikitara uanga tunginninngaannit aalajangiussimavara, kisianni oqaaseqarfigissagukku una maannakkut agguaanneqartoq, taanna gruppip isummerfigisassarimmagu uanga oqaasissaqarfiginngilara, kisianni naleqqunnerusoraara aatsaannguaq Maliinannguamut oqaatigisakka taakkua Namminersornerulernitsigut periarfissat ullumikkut atuuttut pitsanngorsaavigisassat ilaatigut nunanut allanut tunngasutigut allatigullu, taakkua tikinneqassasut.

 

Aamma ajornanngilaq Johan Lud Olsenip oqaatigisaa siusinnerusukkullu aamma Johan Lund Olsenip taakku nassaarinngilai. Taamanikkut 500 millionit tikillugit iluanaaruteqarsinnaanneq isumaqatigiissutaammalli ilanngullugu akuersissutigineqarpoq 500 millionit qaangerlugit isertoqassappat aatsitassatigut, taakku isumaqatigiinniutigineqassasut danskit uagullu akornatsin­ni. Taamaareerpoq, aamma pissutsit tatigalugit eqaasissavagut taama pitsaatigilissappata pinngit­soorata isumaqatigiinniutigisussaagatsigit taamatut. Aamma oqaatigissavara sumilluunniit ajornartoqanngilaq aamma Savalimmiormiutut aaqqiineq ullut arlaanni Kalaallit Nunaata qinissappagu. Ullumikkut taanna uagut Fællesrådemik aaqqiisimanerput atuutsipparput, ajornar­toqanngilaq aamma ullut arlaanni tamaviat Savalimmiormiutut aaqqiineq danskit Naalakkersui­suinut saqqumiutissallugu, kisianni aamma uagut aatsitassat tungaatigut Danmark suleqatigalugu qinersimavarput tassani aningaasartuutitigut naalagaaffimmik aamma nammaqatigiinnikkut suliassami tassani aamma allani allatigullu immikkut paasisimasalinnik ikiortissatsinnik noqqaa­sarnitsinni nalagaaffiup periarfissai aamma atorniaratsigit. Tamakkua maannakkut ilanngullugit taasariaqartut, ullumi allami aamma oqallinermut sangutitaaqqunagit allanut, kisianni siunner­suutit ima ittut nikuiinnarlunga uanga isummerfissarinnginnakkit, gruppini taanna isumerfissaa­soraara.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Uunga tunngatillugu Siumuminngaanniit oqaaseqaatitsinni assigiingitsunik tikkuartuiugut nunatta aningaasatigut ingerlanneranik patajaallisaataasinnaasunik, aammalu oqaaseqarnitsinni oqaatigereerlugu misissuisussanik pilersitsinngikkaluarluni tamakkua patajaallisarneqarsinnaa­sut, taamaatumik uani innersuussutigineqartoq IA-minngaanniit, soorunami ataqqivarput taanna malillugu taasissaagut, kisianni naaggaarnissarput Siumuminngaanniit naatsorsuutigeriissavarsi.

 

Uagut isumaqarpugut qinikkat pisussaafigalutigu nunatta aningaasaqarnerani akisussaaqqataanis­saq, nunatta aningaasaqarnerata patajaallisarnissaa ataatsimiititaliornikkut suliakkiissutigissagut­sigu tassani immitsinnut tatiginassutsimut apeqquserujussuassaagut, taamaattumik Naalakkersui­sut siulittaasuata oqaasia orniginartinnerullugu uani taasissutiginiarneqartoq Siumuminngaanniit akuersaarnavianngilarput.

 

Knud Sørensen, Atassut:

Atassummingaanniik erseqqisumik oqaatigissavarput uagut apeqqummut imaluunnit suliamut pineqartumut erseqqissunik qanoq isumaqarnitsinnik oqaaseqareeratta amma taakku uteqqissan-ngilagut aamma aalajangiussimavagut. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit manna siunnersuutigineqartoq naaggaarlugu taasissuugut. Tassa oqariartuutiga, taakkua 2,6 milliardit eqqartorneqartut eqqartorusunnaraluaqaat, kisianni ullumikkut uagut annaarusunngeqaagut aammalu siunissami.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Aap, siullermik Atassutikkormiunut, atassutikkormiut oqaaseqartuat oqarpoq ataatsimiititaliaq sumut atussagatsigu? Aamma tassunga atatillugu aperisoqarsinnaavoq Naalakkersuisut qanittuk­kut ungasippallaanngitsukkut pilersitsipput Inuussutissarsiornermik Siunnersuisoqatigiit nuna tamakkerlugu, taava aamma aperisoqarsinnaavoq: Sumut atussagatsigit tamakkua? Inuutissar­siornermik tunngassutilinnik isumassarsigaanngata maannga qaqiinnarsinnaavugut. Taamatut ataatsimiititalianik atuinerup isumaata taama ikkatsigisumik paasineqarsimappat Inuit Ataqatigiinnin-ngaanniit ajuusaarutigissavarput, tassami una massakkut taasissutissatut siunner­suutigisarput taannaasussaavoq qanoq nunatta aningaasaqarniarnera pitsaanerusumik ingerlassin­naavarput, aamma oqaaseqarnerminni oqaatigaat una, issuassavara: Ataatsimut tapiissutit ineriartornermut kigaalaqutaanngillat, uagulliuna taakkuninnga atuinerput silatusaartumik ineriartortinnissaraluartinnut kukkuluttuutigisaripput, massa nammineernerulernissatsinnut atorsinnaagaluarlugit.

 

Tassa tamakkuupput ataatsimiititaliap suliassai, Atassutikkormiut ajoraluartumik tikkuussinngil­lat, suunnukua kukkuluttuutigigigut? Tassa ataatsimiititaliap aalajangersimasumik inuttaqarluni, suliarlu aalajangersimasoq suliaralugu tassa tikkussisussaralui.

 

Siumukkormiunut oqaaserisaannut oqassaguma nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaan­nissaanut qanoq ililluni, tassa takornariaqarnerup inerisarniarneqarnera, aatsitassarsiorneq, raajanik nunanut allanut tuniniaaneq, qalerallit, inuutissarsiornerup nunatta iluani ineriartortinne­qarnera, taavalu nunanut allanut niuerneq taavalu nukissiuutitigut pisariillisaaneq. Oqartariaqar­punga ajuusaarnaqaaq taakkuinnaappata Siumukkunni isigineqartut aningaasatigut immitsinnut napatilernissatsinnut tunngavigisassagut. Nalunngilagut taakkua ingerlatereerpagut, kisianniuna assersuulluguttaaq Juntaat oqarneratut, annoraaq tattulerparput aamma, naammaginngilarput taakkuinnaat inerisartinneqarnissaat, kisianniliuna aningaasat kaaviiaartitatta allatut atorneqarsin­naannerat ujartoripput, niuernikkut ingammik maannakkut niuernerput nunanut allanut imaluun­niit taamatut taaneqarsinnaavoq, taamaallaat Danmarkimut ingerlavoq, allanut saariarnissat, tikkuartuinissat, sumi akikinneruppat, sumi pitsaaneruppat, tamakkorpassuit tassaasussaapput misissugassaqqissut.

 

Taavalu aamma Naalakkersuisut siulittaasuata inorsarnerminik oqalunnera paasisinnaanngilara, tassami uani ataatsimiinnermi suaarutigaat nunarsuarmi meeqqat atuarfiat pitsaanerpaaq, uffalu ilinniartitsisut pingajorarterutaat amigaatigalugit, uagut taanna inornarnerujussuartut isigissallugu tulluartuutinneruarput.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Maanga qaqininnut peqqutigaara Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuisa arlalissuit Atassut saassutta­taarujussuarmassuk, qaqissamaanngikkaluarama kisianni qaqivunga pisariaqarmat.

 

Siullermik maluginiarpara IA-p formadiata kisimiigani Atassut annertuumik Atassut saasuttaqat­taaraa aammalu oqaluttup kingulliup aammalu ilaasa, taamaakkaluartoq kukkusumik aallaave­qarput. Aallaaviit ilagaat oqatoqarmat maannakkut Kalaallit Nunaat taamaallaat Danmarkimut niuertoq, taamaanngilaq. Tunisassiatta amerlanerpaartai aalisakkatigut isertittakkavut aamma nunanut allanut minnerunngitsumillu EU-mut tunisarpavut. Taakkua qaavanullusooq ilillugit aningaasat 283 mill. kronit isertitakkavut. Taassuma saniatigut aningaasat eqqartussagutsigit taamaalilluta aningaasat avataaniit isertittakkavut katillutik 62 - 64 %-upput, illuatungaatigut akileraarutigut nammineq isertittakkavut taamaallaat 500 milliuunit missaaniillutik.

 

Taanna paasissutissatut oqaatigiinnariarlugu oqassaanga neriuppunga Savalimmiuni ullumikkut pissutsit aqugu uagut iserfigissanngikkivut, tassami Savalimmiuni pissutsit imaapput nunanut allanut akiitsui Kalaallit Nunaata tamarmiusup akiitsunit marloriaammik amerlanerummata, Landskarsip akiitsuinut assersuutigissagutsigit akiitsuvut Savalimmiunut naleqqiullugit nunatsin­ni 881 milliuuniupput, Savalimmiuni 6 milliardit sinneqarlutik.

 

Aamma ujartorneqarpoq naalakkersuisoqatigiit qanoq iliorniarsimanngitsut. Eqqaasitsissutigissa­vakka qaammatini kingullerni tallimani ukioq februarimi aammalu taassuma siuningaatigut ilaatigut avataaninngaanniit aningaasaliinissamut neqeroorutit qanoq iliuuseqarfigineqarnissaan­nik siunnersuuteqarnikkut partiit tamarmik aamma akerlerinngisaannik iliuuseqartoqarmat. Tassuma saniatigut ilaqutariit kinguaariit suliffinnik tigusinissaminnut periarfissaat pitsanngor­sarniarlugit aningaasallu nunatsinniittut kaaviaartitsuarnissaat siunnerfigalugu inatsisilioratta februarimi aamma Inuit Ataqatigiit isumaqatigisaannik, aammalu taassuma saniatigut inuutissar­siutinut aqqutissiuussineq ukiarmi Aningaasanut Inatsit akuersissutigigatsigu iliuutsit aamma taaseqataaffigaat aammalu maannakkut ukioq manna neriuppunga suli naalakkersuisut iliuusis­saannut aamma Inuit Ataqatigiit taaseqqissasut.Tassapput iliuutsit aningaasaqarniarnissamut siunertaqartut.

 

Eqqaaqqajaavara ilaatigut politikkerit pitsassuit ilaat ima nipilimmik anersaaqarluni oqarnikuum­mat: Nunat ilinnut qanoq iliorpa, imaluunniit illit nammineq nunat pillugu qanoq iliorpit? Taamatut nipi uunga taamatut oqarnikkut una eqqarsaatigaara maannakkut Inuit Ataqatigiit ataatsimiilluunniit siunnesuuteqanngillat qanoq ililluni aningaasaqarniarnerput aaqqinneqassas­soq. Tikkuartuipput kisianni soorlulu tassa qiviimiannguarlutik utaqqerusaartut, siunnersuute­qanngillat qanoq iliornissamik aningaasaqarniarnerput pitsanngortinniarlugu, kisianni maannak­kut naalakkersuisut siunnersuuteqartarput.

 

Aamma qaammatit marlungajaat matuma siornatigut folketingimut qinersineqarpoq. Partiit qineqqusaarutigaat Danmarkiminngaanniit bloktilskud -i amerlineqassasut, maannakkut illuatu-ngaanut nipeqartumik oqartoqarpoq. Taanna eqqaasitsissutigilaaginnarpara. Kisianni tassa anersaaq taanna qaammatit marlussuit siornatigut nipigineqarpoq. Qujanaq.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgård, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Aap, Daniel Skifte anersaaq taanna qaammatit marlussunnguit matuma siorna nipigine­qarpoq, aamma ullumikkut nipigineqarpoq, kisianniuna ullumikkuinnaq isiginata qaqugumut pissutsit aaqqikkiartuaarnissaat isiginiaripput. Unatsiaannaarannguaq  isiginagu. aamma uani partiit allat Siumukkut aammalu Atassutikkut oqariartuutaat immaqalu aamma Akulliit Partiaata oqariartuutaa massakkut sulivugut maani Inatsisartuni uagut siunnersuuteqarsinnaavugut, qanoq iliorsinnaavugut udvalgitut isikkoqarpugut inuiaqatigiinnut, aap, kisianni aamma ima aaqqittaria­qartutut isigisavut kommissioninik ataatsimiititaliarsuarnik pilersitsissutigineqartarput, soorlu eqqartuussiveqarnermut ataatsimiititaliarsuit, isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuit sooq? Maani oqallisigiuaannarsinnaannginnatsigut ataatsimut oqariartuutilinnik uagutsinnut innersuus­sisisussanik oqallisigisassatsinnillu toqqammavissatsinnik pisariaqartitsigatta.

 

Usornaqaasi ilissi kakkaqigassi, massakkut nunatta imminut napatissinnaalernissaa anguniarlugu qanoq iliornissarput tamaat nalunngereerassiuk. Isumaqarpunga matumani piffissaq ungasinneru­soq eqqarsaatigalugu taamatut aaqqissuussinissamik siunnersuuterput Daniel Skifte -p oqarnera­tuut oqartoqarsinnaanngilaq, assuarinniinnarpugunngooq qanoq iliuuseqarniarata, qanoruna iliuuseqarniaratta siunnersuuteqartugut. Ila siunnersuut ima ersaritsigaaq nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaa anguniarlugu Inatsisartut aalajangerpaat kommissionimik pilersitsoqassasoq, tassa alloriarnissamut siunnersuut nunatta iluani aningaasat kaaviiaartut qanoruna pitsaanerusumik nunatsinni atorniarivut, qanoruna aniatiinnarnagit 75 % -i aniaatiin­narnagu qanoruna allatut eqqarsarluta iliuuseqarniartugut.

 

Aap. Daniel Skifte, nammineq nunama qanoq iliorfiginiarpaanga, taanna oqaaseq piinnarnagu, uangaana qanoq iliorniartunga, isumaqatigilluinnarpakkit. Taannaana pissutigalugu inuiaqatigiit inuit ataasiakkat namminneq qanoq iliorsinnaanissaannik aqqutissiuussinissaq pillugu misissui­titsinissamik siunnersuuteqartugut, soorlu aamma allat pisariaqartitsoqaleraangat misissuititsinis­samik siunnersuuteqartoqartartoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq. Eqqaasitsigissavara imaluunniit taasissutissamik maanga saqqummertoqareermat, taavalu aamma taanna aamma erniinnaq taasissutigissagatsigu oqaaseqartussat kingulliit oqaase­qarteriarlugit.

 

Bjarne Kreutzmann, Akullliit Partiiat:

Siunnerfigineqarmat taasinissaq saqqummertoqarnera pissutigalugu tassunga tunngatillugu oqaatigiinnarniariga Siumukkut Atassutikkullu taaseqatigissagakkit, tassani aamma erseqqissu­mik oqaaseqaatinni taareerakku tassa isumaqartunga ukiut ingerlaneranni suliniutigisimasatta, oqallittarnitta aalajangiisarnittalu nammineq tamarmik siunertarigaat aningaasaqarnikkut namminneernerulernissarput, taamaattumik maannakkut nalunaarutigaara sorlermut taaseqataa­nissara.

 

Taavalu formandi qinnuigissavara issuaalaarnissamik, tassa uani torrutiinnarlugu inuup passuma toqoreersut ataqqinartut oqarsimanera issuaaffigimmassut eqquinnagu, oqaasi eqquissut isuualaa­ginnarlugit, tassa Kennedy oqarsimammat, apeqqutigeqinagu nunat illit pillutik qanoq iliorniar­toq, kisianni apeqqutigiuk illit nunat pillugu qanoq iliorniartutit. Taanna eqqortumik issuaaneru­voq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Isumaqarpunga ilaatigut taaneqartoq ilumuuvissoq una nammineq partiip kialluunniit suliarisin­naavaa siunnersuuteqarluni qanoq ittumik aaqqiissutissamik, aamma ilaatigut Atassutip oqaluttu­ata taanna taavaa. Inuit Ataqatigiit oqaraluarput oqartoortoqarsimasoq Siumukkormiunut taanna uagut nammineq misissorniaratsigu aamma periarfissavut taakku tassani atorniarivut. Aap, Siumumi uagut taanna pilersaarutigaarput aammalu ilanngutiivillugu pilersaarutigaarput Kalaallit Nunaata nammineerluni ingerlaniarnissaannut nammineq misissorniarlugu qanoq isikkoqartoq uagut takorloorsinnaaneripput. Taanna isertuutissanngilarput taamaattumik aamma pilersaarute­qaratta.

 

Una aatsaannguaq agguaassap sanngeequtaa aajuna, suut misissorneqassasut kommissoriami taaneqartarpoq Qassimimiortut, kommissoria taanna amigaataavoq, qanorpiaq suut oqallisisat erseqqissumik nalunaarsorneqarsimanngimmata. Qanoq ammatigaa? Sumut killilerneqassava? Attorneqarnngitsoorsinnaanavianngillat niuernikkut attaveqarfivut tamaavimmik ilaatigut Japan -i ilaatigut EU. EU-mut attaveqaatigit tamarmik attorneqanngitsoorsinnaanngillat, qanoq silitsigisumik tamakkua eqqartugassaassapput uani misissugassami, imaluunniit isarussat sumut killilerneqassappat, taamaattumik tamakkua oqallisigereersimatinnagit nikuiinnarluni oqartoqar­sinnaanngitsutut isumaqarfigaara: Kommissiuuniliorniarta.

 

Ataatsimilluunniit partiit uani isersimasut tamatta pinngitsaalisaanngilagut taamaattumik suliaqarnissatsinnut, kisianni kiffaanngissuseqarpugut partiitut nammineq uagut misissuinivut ingerlassinnaallugit, aamma assortuussutigineqanngilaq, assortuussutaanngilluinnarpoq Kalaallit Nunaata aningaasatigut nammineerluni angusariaqariartornissaa. Kialluunniit maani isersimasut taanna assortuussutiginngilaa, aamma anguniakkavut tassaniittut erseqqissumik aqqutivullu ilisimaneqarput, kisianni aqqutinut nutaat atornialussagutsigit immaqa ilaatigut maannakkut atorumanngisavut EU -mut allaat apeqquterput aamma tikinneqarsinnaammat, eqqaamassavarput aamma. Aamma taanna tikillugu qularnanngilaq partiit tamarmik eqqarsaateqarsinnaapput.

 

Kisianni pingaarneruvoq maannakkut uagut nammineq Hjemmestyre nammineq iluani periarfis­savut tamakkiisumik aamma periarfissaqarneri tikinniarsinnaagatsigit, eqqarsaatigalugillu.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Annikitsunnguamik, tassa uanga aamma oqaaseqalaarusuppunga, tassa suna tamaat pigereerlugu inunngorneq ajorpugut, aamma ulloq ataaseq atorlugu Rooma suliaanngilaq. Naalagaaffeqatigiin­nitsigut ukiorpassuarni ingerlasimanerput malitseqarsimavoq 1979-imi Namminersornerulersi­manitsinnik, ukioq mannalu ukiut 19-it tassanngaannit ingerlareersimapput.

 

Inuttut atukkatigut imaluunniit atukkagut ineriartupiloorsimaqaat, allaat ilaat oqartarput sukka­vallaammik ineriartortoqarsimanerarlugu. Taamamikkut IA Namminersornerulernissatsinnik IA naaggaarsimavoq, massakkullu namminersulivinniarneq alloriarfiginiarlugu suaartaateqarpoq, soorlulusooq taamanikkut naaggaarsimanertik uggoralugu eqqasuutigalugulu maannakkut nalimmassaaniarlutik taamaaliorniarsarisut. Siumumi Namminersornerulersimanerput ataqqivar­put aammalu Naalakkersuisut siulittaasuata oqarneratuut Namminersornerulersimanerput malitseqartussaavoq aamma nammineernerulernissamik, taannalu suliniutigiuarparput, ilinniarti­taanikkut atuartitaanikkut, inuutissarsiornikkullu annertusaajuarnikkut.

 

Aamma aatsaannguaq pappiaqqami agguaanneqartumi misissuititsiniarlutik aamma IA kommi­sorialiorniarsarisut namminersulernissartik eqqarsaatigalugu, tassani misissuititsiniaannarnata aamma politikkikkut akisussaaffigaarput akileraarutitigut aamma isertitassatigullu annertusaaju­arnissarput, ullumikkut taanna aamma Naalakkersuisut aningaasatigut killiffimmik nassuiaate­qarnerani tunngatillugu qanoq alloriaqqinnissaanik annertuunik oqariartuuteqarpugut. Taamaat­tumik taamatut pitsaasumik ineriartornerput ingerlajuartussaavoq aammalu ullut ilaanni piariissa­qaagut, aamma namminiilivinnissatsinnut imaluunniit namminersornerulernissatsinnut.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Paasivara ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu IA-p eqqarsaat uteqattaaraa. Uanga taanna ajoriffis­saqartinngilara, allatut ajornaqaaq tamaaliorneq inerteqqutaannanilu atorneqartarpoq. Kisianni ullumikkut periarfissaqarluarpugut pilersaarummik, oqarta Namminersornerunerput massakkut sumik ajoqqutaarullugu aningaasatigut aaqqeriarnissaa siulliunneqartuuppat, taanna ajoqqutissa­qassanngilaq, ippassaaniinnannguaq aningaasaqarneq pillugu oqallikkatta aningaasassaaruterut­toratta Anthon Frederiksen oqarpoq, taavami timmisartoqarfiit ilarsui peeqqalugit, allatut ajornaqaaq ooriuteqanngilagut, atuarfeqarnissaq pileratsigu aamma taanna tikipparput ooriute­qanngilagut, ajornaqaaq, tassa Namminersornerulernitta iluaniilluta.

 

Taanna aallaqqaataasuuppat IA siunnersuuteqartuuppat aningaasat kaaviiaartitagut avammut taamannarsuaq aallararmata, siunnersuuteqalaaritsi namminersulivinnissaq pinngikkaluarlugu uani aningaasassaaleqinerujussuarput tamatta aallaavigimmagu, siunnersuutigilaarsiuk qanoq ilillugu taakku aningaasat kaaviiaartinneqartut avammut unitsinneqarsinnaanersut. Taanna siunnersuutigisinnaavarsi, kisiannili namminersulivinnerput qimallugu suli ingerlaqqissimassa­gutta, sooruna taanna qaquguluunniit taanna piumaartoq naatsorsuutigissavarput, uteriarfissaqar­nani periartarneq tassa kukkunerit annersaat, aqqutigisassaq uterluni ikuallareerlugit ingerlaso­qarsinnaanngilaq.

 

Ajunginneruvoq Namminersornerulernitsinni aningaasatigut ajornartorsiutigut ippassakkunili taama amerlatigisut oqallisigisaratsigit, taakku aaqqissinnarlugit, imannak ingerlalluartigilerutta aamma uanga ilaasaanga oqarlunga, tassa una ajunngilaq tullianullu aallaqqinniarta. Kisianni taama ajoreertigisoq qulaatiinnarlugu alloriarujussuarnissaq uanga tassa oqaatigissavara soorlulu ingerlaarneq aqqutisallu tamaasa kipereerlugit uteriaqqissinnaajunnaarnermik kingunilik. Taanna uanga politikkeritut aqqutigerusunngilara.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Siunnersuutigineqartoq sangutinneqarusukkaanngami sangutinneqartarpoq aammalumi maannak­kut taamaalivoq, tassa namminersornerulivinnissamut sangutinneqarluni, kisiannili siunnersuute­qartup una aallaavigaa, tassa nunatta aningaasatigut imminut napatinnissaa. Imatut oqartoqanngi­laq namminersulivinnissaq. Siornami taamatut siunnersuutigineqaraluarmat atorneqarumanngil­luinnarporluunniit.

 

Otto Steenholdt, Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut siunnersuutigineqartoq atuaqqittariaqarit, qularutiginngilarpulli Inuit Ataqatigiinni atuaqqikkukku paasillugulu siunnersuuterput tapersissa­git. Taannarpiaavoq oqaatigisat siunertaralugu siunnersuutigineqarmat.

 

Taavalu naggataatigut, Ruth Heilmann ilinniartitsisuuvutit imaluunniit ilinniartitsisutut ilinniar­nikuuvoq, ilinniartitsisunullu pingaaruteqartoq oqaluttuarisaanerup eqqortumik oqaluttuarinissaa kinguaatinnut. 79-imi pivoq, aap kisiannili tusarnaartorpassuaqarpoq taamanikkut pisimasunik  nalusunik. Taamaattumik eqqortumik oqaluttuarisaaneq kinguaatsinnut ingerlateqqinnissaa aamma ataqqinarnerpaajuvoq ilinniartitsisut piginnaanigissallugu. Aap naaggaarpugut taamani, naammaginnginnatigu Namminersornerullutik Oqartussat, namminiilivikkusunneq taanna pigerusunnerugatsigu, tassa oqaluttuarisaanerup eqqortumik ingerlateqqinnissaa.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Inuit Ataqatigiinningaanniit oqaaseqartup Josef Motzfeldtip oqaaseqarnermi siullermi oqaatigaa imaluunniit kaammattorpaa siulittaasoqarfik ullumikkut pissusiulersut Savalimmiuni Siulittaaso­qarfimminngaanniit malinnaavigineqarnissaat isumannaaqqullugu. Aap, malinnaavigissavarput aamma qularutiginngilara politikkimik suliaqartut tamarmik maani inersuarmiittut aamma aattanit qinigaasimasut tamanna soqutigalugu malinnaavigijumaaraat, uaguttaaq aamma soquti­galugu malinnaavigissavarput.

 

Taavalu taasissutigineqartussatut siunnersuutigineqartoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit, tassalu kommision-mik pilersitsinissaq siunnerfigalugu. Taanna taasissutigissavarput, apeqqutigissavara­lu kommission-mik pilersitsinissamut kikkut isumaqataanersut, taakku nikueqqussavakka. 6.

 

Qassit akerliuppat? 22.

 

Taaseqataanngitsut?Taaseqataanngitsoqanngilaq.

 

Taamaalilluni oqaluuserissaq soqutigineqartoq immikkoortoq 29, tassalu Inatsisartut suleriaasi­anni  ' 41 naapertorlugu apeqquteqaateq toqqammavigalugu oqallinneq. Nunatta aningaasatigut imminut napatissinnaalernissaa pillugu apeqqutissanik misissuisitsinissaq. Oqaluuserineqarnera tamaanga killeqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.