Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 30		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 5. maj 1998 nal. 16.31

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 30

 

Inatsisartut suleriaasianni § 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqal-linneq: KNI-ip allanngortiterneqarnerata ingerlanneqarnera.

(Inatsisartunut ilaasortaq Manasse Berthelsen.)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Manasse Berthelsen, apeqquteqartoq Inuit Ataqatigiit:

1997-mi upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni KNI-p aggulunneqarnissaa akuersissutigine­qarpoq. Allanngortiterinerillu kingunerisassaat inuiaqatigiinnut annertuumik eqquisussaammata matumuuna siunnersuutigissavara Naalakkersuisut Inatsisartunut nassuiaateqarnissaat allanngor­titerineq qanoq inerneqarsimanersut. Nassuiaammi ilanngunneqarsinnaasutut ilaapput; atorfiit qassit atorunnaarsinneqarsimasut qassillu pilersinneqarsimasut. Nunaqarfinnut inunnik nassius­sanillu assartuinerup qanoq isumannarsimaneqartiginera. Allakkeriviup Tele Greenland-mit tiguneqarnerani allannguutit, nunaqarfinni aningaasiveqarnerit allallu.

 

Qularugitinngilara allannguinerit annertummata Inatsisartunut nassuiaatigineqarsinnaasut arlaqarnissaat.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaati­nullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Manasse Berthelsen KNI-p allangortiterneqarneranut tunnga­sunik arlalinnik apeqquteqaateqarpoq. Inuiaqatigiinnik sullissinerup, nioqqutissanik nunaqarfin­nut isorliunerusunullu pilersuinermi sullissinerup pitsanngorsarnissaa ilanngullugu, pitsanngor­sarnissaa ineriartortinnissaalu qularnaarumallugit 1997-mi upernaakkut KNI-mi ingerlatseqati­giiffiit allanngortinneqarnissaannut pilersaarummik annertuumik Naalakkersuisut saqqummius­saqarput. Inatsisartut isumaqatigiillutik allanngortiterinissaq akuersissutigaat. Allanngortiterineq KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit nioqqutissanik pilersuinerisa aammalu KNI Pilersuisoq A/S-ip uuliamik pilersuinermik suliaasa ataatsimoortumik erseqqissumik aaqqissuussamik aqunneqaler­nerannik kinguneqarpoq. Ingerlatseqatigiiffik aqutsisoq KNI A/S pilersinneqarpoq ingerlatanik ataatsimoorussamik soorlu ingerlatseqatigiiffissuup siulersorneqarnerani, pisiortornermik, naatsorsuuserinermik, aningaasaqarnermik il.il isumaginnittussamik.

 

Nioqqutissanik pilersuinerit siunissami ingerlatseqatigiiffinnit aqutanit KNI Pisiffik A/S-mit aamma KNI Pilersuisoq A/S-mit suliarineqassapput. Tamakkua saniatigut aalajangiunneqarpoq KNI-iip ingerlatsinermini qitiutillugit pingaarnertut isumagisassai, suliffeqarfiup iluani niuernik­kut nioqqutissanillu pilersuinermut tunngasortai.

 

Taamaalilluni suliffeqarfik 1997-ip sinnerani allanngortitsinerup taasumap piviusunngortinnis­saani suliaqarsimavoq. Ilaasunik imaatigut angallassineq  bilittileriffiillu ingerlanneqarnerat taamaalilluni ullumikkut ingerlatseqatigiiffimmit namminersortumit Artic Umiaq Line A/S-mit isumagineqarput. Usinillu nunaqarfinnut assartuineq ingerlatteqatigiiffimmut Royal Artic Line A/S-mit aqunneqartumit nutaamut Royal Artic Bygdeservice A/S-mut nuunneqarluni. Kiisalu kalaallit allakkerivianni allakkerinermit il.il suliat KNI Pilersuisoq A/S-miit Tele Greenland A/S-mut nuunneqarput.

 

KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit ingerlatsinerminni tunngaviisa allanngortinnerat aammalu suliat Tele Greenland A/S-mut, Royal Artic A/S-mut il.il nuunneqarnerini tunngaviit pingaarnerit sisamat aallaavigalugit piviusunngortinneqarput.

 

Siullermik allanngortitsinerit aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsimmi sinaakkusius­sat iluanni piviusunngortinneqarput. Pingajussaanik KNI A/S-ip aamma Royal Artic Line A/S-ip aaqqissuusaanikkut aningaasaqarnikkullu namminersornerat qularnaarneqarpoq. Taamaalilluni ingerlatseqatigiiffiit annerusumik niuernikkut aningaasarsiornermik tunngaveqarluni ingerlatsi­nissamut atugassarititaasut atorlugit ingerlanneqarsinnaalerlutik. Sisamaatut naggataatullu KNI A/S-ip aamma Royal Artic Line A/S-ip Namminersornerullutik Oqartussat suliassaataannik ingerlatsinerannut atatillugu, kiffartuussinerup qaffasissusianut nukissanullu atuinermut tunnga­tillugu, Namminersornerullutik Oqatussat akisussaanerat aalajangiisinnaatitaanerallu erseqqin­nerulerpoq.

 

Naalakkersuisut isumaat malillugu allanngortitsinerup nalilernissaata 1998-ip naanissaa sioqqul­lugu isumatuumik ingerlanneqarsinnaanera ajornakusuussaaq, tassami ingerlatseqatigiiffiit tamarmik aatsaat januarip aallaqqaataani 1998-imi naatsorsuusserinikkut imminiit avissaartinne­qarmata, naak ingerlatseqatigiiffinnik allanngortitsinerit siulliit julip aallaqqaataa 1997-imi atuutsilersumik pigaluartut.

 

Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoqarfiup ullumikkut KNI-ip suliffeqarfii Namminersornerullutik Oqartussanit ingerlatsinermut tapiiffigi­neqartartut, tassalu KNI Pilersuisoq A/S, Artic Umiaq Line A/S-lu pisortat sinnerlugit oqartus­saasutut akissussaaffigai. Taakkua saniatigut Naalakkersuisoqarfik Rolyal Artic Bygdeservice A/S-mut oqartussaasutut akissussaavoq. Ingerlatseqatigiiffinnut tamakkiisumik ilaannakuusumil­luunniit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut piginnittutut sinnerlugit Naalakker­suisut Allattoqarfiat Naalakkersuisut siulersuisuini ilaasortaatitat pillugit allattoqarfiat allattoqar­fiuvoq. Matumanilu ingerlatseqatigiiffissuarmi KNI A/S-mi allanngortitserinermut akisussaallu­ni.

 

Inatsisartuni ilaasortap Manasse Berthelsenip paaserusuppaa atorfiit qassit atorunnaasinneqarsi­manersut qasillu pilersinneqarsimanersut. Nunaqarfinnut ilaasunik ingerlassineq nassiussanillu assartuineq qanoq isumannaartigineqarsimanersoq, allakkeriviup Tele Greenland-mit tiguneqar­nerani allannguutit nunaqarfinni aningaaseriveqarnerup allallu.

 

Naalakkersuisut isumaqarput, allanngortitserinermut atatillugu, sulisunik annertunerusumik taarsersuisoqarsimanngitsoq. Tele Greenland A/S-ip ilisimatitsissutigaa Kalaallit Allakkeriviata Tele Greenland A/S-mut nuunneqarnera sulisunik soraarsitsinernik ikililerinermilluunniit kinguneqassanngitsoq. Allakkerinermik sulersuinerup Qasigiannguaniit Nuummut nuutsinneqar­nera 1997-ip naalernerani aallartippoq aammalu 1998-mi aasartinnagu naammassinissaa iligine­qarluni.

 

Aasami sulinngiffeqarnerup kingorna Qasigiannguani attaveqartnermik sullissinermut allaffim­mik pilersitsisoqassaaq, ilaatigut pingaarnertut attaveqaatinut tunngasunik ajoqutit pillugit nalunaarutinik isumaginninnermik, normunik paasissutissiisarnermik, nunanut allanut oqaluussi­niarnermik sullissinernik aamma oqarasuaatikkut ataatsimiinnernik inniminniisarnernik suliaqar­tussamik. Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu kiffartuussiviup ungasissumi suliffinnik pilersitsi­nermik misilittakkanik katersuinissaa pilersaarutaavoq, taamaallilluni suliffinnik taamaanngajat­tunik aaqqissuusserusuttunut siunnersuisoqartalersinnaaniassammat. Attaveqarnermi sullissiner­mik allaffik 13-nit 15-nillu missaanni sulisoqassaaq, siunissaq isigalugu Qasigiannguarmiunis­saat naatsorsuutigineqarluni.

 

 Ingerlatseqatigiiffissuarmik KNI A/S-mik pilersitsinerup nassataraa sulisut aqqanillit soraar­nerat, sulisullu nutaat qulit atorfinitsinneqarsimallutik. Soraartunit aqqaniliusunit atorfiit sisamat qullersat atorfigaat inuttaleqqinneqanngitsut. Suliffeqarfiup ingerlanerata pisariillisaaffigiuar­neranut aamma allanngortitserinernut siunertat pingaarnerit ilaannut atatillugu ukiuni aggersuni sulisut arlaqarnerusut atorfimminnit tunuarumaarnissaat avaqqunneqarsinnaagunanngilaq.

 

Royal Artic Bygdeservice A/S januarip aallaqqaataa 1998 aallarnerfigalugu nunaqarfinnut usinik assartuinermut tigusivoq. Sulisut ANK-mut ilaasortaasut tamarmik siusinnerusukkut KNI Rederi A/S-mi sulisuusut, nunaqarfinnut usinik assartuinermut atatillugu suliinnarnissamik neqoroorfi­gineqarput. Taamaalilluni angalatit inuttat umiarsuarni qulinnguluani 1998-mi angallassisussatut pilersaarutaasunut naammassinninnissaq qularnaarumallugu inuttatut atorfinitsinneqarput, kisianni angallatit nunaqarfinnut usinik assartuutit 15-it missaanniit qulinngiluat qulit missaannut amerlassusilerlugit ikilisinneqarput.

 

Umiarsuaaqqat angalasut ikilisinneqarnerat inuttat atorfeqartitat amerlassusaannik annikitsumik naleqqussaanermik kinguneqarpoq. Katillugit inuit 36-it immikkut isumaqatigiissuteqarneq tunngavigalugu atorfinitsinneqarput. Tassunga ilanngunneqassapput inuttat nalinginnaasut 26-it angallaffiunerata nalaannaanni atorfeqartussat atorfinitsinneqarnerat.

 

Royal Artic Bygdeservice A/S-ip qullersaqarfiani Nuummiittumi sulisut qulinnguluat allaffissor­luni aqutsisutut atorfinitsinneqarput. Aammalu Qaqortumi Aasiannilu nunaqarfinnut tunngatillu­gu ataqatigiissaarisartussat marluk atorfinitsinneqarlutik. Artic Umiaq  Line A/S-ip ilaasortaataa­ni inuttat allanngortitserinermit kalluarneqanngillat, ilaasortaatini inuttat qaamammusiallit katillugit 80-upput, taakkunanngalu 32-it tjenestemanditut atorfeqarlutik.

 

Umiarsuartigut angallassinermik ilaasunik nassiussanillu assartuussanik avissaartinneqarput, taamaalilluni Royal Artic Bygdeservice A/S annerusumik nassiussanik assartuilerluni aammalu  Artic Umiaq Line A/S-ip ilaasunik angallassilerluni. Taamaattorli 1998-mut Royal Artic Bygde­service A/S-ip aammalu Artic Umiaq Line A/S-ip akornanni isumaqatigiissutigineqarpoq, kujataa kisiat pinnagu,  Royal Artic Bygdeservice A/S-ip nunaqarfinnut nunaqarfinniillu assartui­neranut atasumik ilaasunik angallassisoqartassasoq.

 

Artic Umiaq Line A/S-ip nunap immikkoortuinik 1998-mi angallaviginninnissamik pilersaaru­siorneqarneranut sikuusartunik angalasarnerup aallartinneraniit aasap qaammataani Taateraap Tuulliullu taartissaqartinniarnerisa ajornartorsiutaanerat sunniuteqarsimavoq. Umiarsuaateqar­fiup angallatit sukkasuut akuersissutigitinniarlugit suliniuteqarsimagaluarpoq, kisiannili Danmar­kimi imarsiornermik aqutsisoqarfik Søfartsstyrelse isumaqarsimavoq, angallatit immikkoortiter­nerat pillugit Kalaallit Nunaanni aasaanerani  immakkut angallassinermik sakkukinnerpaamik sikusiornissamut piumasarisaanik, angallatit pineqartut naammassinnissimanngitsut. Angallatit taakku marluk umiarsuaateqarfiup nutaanik sanaartortitsinermik pilersaarutaanut ilaasimagaluar­put.

 

Taamaattumik nutaanik sanaartortitsinissaq imarsiornermik aqutsisoqarfiup aalajangiinerata kingunerisaanik naleqqussarneqarpoq. Umiarsuaateqarfik aammattaaq sinerissami angallataatillit namminersortut 1998-mi angallassisarnissamik pilersaarutit eqqortinneqarnissaat siunertaralugu, naammattunik angallatissaqarnissaq angujumallugu, angallassisartutut ilaatinneqarnissaat pillugu suliniuteqarpoq.

 

Angallassisartut namminersortut angallataateqarput, ataasiakkaat kisimik pinnatik, aqqaneq marluk qaangernagit ilaasoqarsinnaasunik. Angallataatillit ilaatigut ullumikkornit ingerlatsiner­mikkut isumannaannerulernissaannut aammalu ingerlatamikkut patajaannerulernissaannut periarfissinniarlugit, angallataatillit namminersortut aammalu Artic Umiaq Line A/S-ip akornan­ni isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqarsimapput. Isumaqatigiinniarnerit kingunerisimavaat suliassanik katilugit 26 mio. kr-nik nalilinnik suliariumannittussarsiussineq.

 

Taamaaliornikkut Naalakkersuisut qularnaarpaat namminersortut siunissami ingerlatsinerminnut tapertassaqalernerat. Tassuunakkullu siunissami ilaassunik angallassinermi tamarmiusumi atortussaqarnerup eqaatsumik ingerlattuarnissaa qularnaarlugu.

 

Naalakkersuisut isumaqarput, Namminersornerullutik Oqartussat Artic Umiaq Line A/S-mut aamma Royal Artic Bygdeservice A/S-mut suliassiissutaasa aamma akiligaasa, naammassineqar­nissaanut naammattunik ilaasoqarsinnaasunik pissarsisoqartoq.

 

Kalaallit Allakkeriviat januarip aallaqqaataa 1998 Tele Greenland A/S-mut nuunneqarpoq aammalu Kalaallit Allakkeriviat januarip aallaqqaataa 1998 ateqalerpoq Post Greenland. Tele Greenland A/S-ip tigusinerup kingorna misissueqqissaarnermik paasissutissiinermillu peqqis­saartumik suliaqarsimavoq, Tele-p aamma Post-ip ataatsimuulernissaata pitsaanerpaamik eqaannerpaamillu pinissaa qularnaarumallugu. Taamaaliortoqarpoq siunissaq ungasinnerusoq isigalugu, periusissat pilersaarummik suliaqarnikkut, kingusinnerusukkut Post-ip Tele-p periusis­sat pillugit pilersaarutaannut pilersaarutit marluutillugit ataqatigiissumik ataatsimuulersinneqar­nissaat siunertaralugu.

 

Suliffeqarfiup pisortaasa nalunaarasuartaaserisoqarfiit allakkeriviillu tamaasa angallavigaat, ataatsimuulersitsinissamik suliaq namminneerlutik ilisimasitsissutigiumallugu. Taamaaliorner­mut atatillugu kommunit aamma pulaarlugit ilisimatinneqarput. Sulisut tamarmik ataatsimuuler­sitsinissaq ilassilluarpaat.

 

Post Greenland pingaartumik nunaqarfinni allakkerinermik aningaaserivitsigullu ingerlatsineq pillugu KNI Pilersuisoq A/S-mik arlalitsigut isumaqatigiissuteqarsimavoq. Tunngavigineqartoq tassaavoq, kiffartuussinerup Tele Greenland A/S-p Kalaallit Allakkeriviannik tigusinngikkallar­neratut minnerpaamik pitsaassuseqarnissaa. KNI Pilersuisoq A/S-ip Post Greenland sinnerlugu nunaqarfinnik aningaaserivitsigut ingerlatat, ukiumut 5,8 mio. kr-nik akilersilluni suliarisarpai.

 

Nunaqarfinni aningaaaserivitsigut sullissineq Post Greenland-imut isertitatigut matussuserneqar­neq ajorpoq, taamaattumillu allakkanik ingerlatsinermik isertitat, tassa allakkat poortukkallu akiisigut nalinginnaasutigut isertitat, tassaallutik KNI Pilersuisoq A/S-ip nunaqarfinnik aningaa­serivinni sullissineranni aningaasartuutinut matusssutissiisussat.

 

Nunaqarfinni qarasaassiat kuponsystem atortorissaarutaasa ikkussorneqarnerat kinguaattoorsima­voq, naatsorsuutigineqarlunilu nunaqarfiit sinnerutttut 20-it Knit atorlugu sullissinermik suli ingerlatsiffiugallassasut, 1998-ip ingerlanerani PBS-inik atortorissaarusersorneqarumaartut.

 

KNI A/S allanngortitsinermut atatillugu Pilersuisup ingerlataanik niuertunut ilinniartitsinermik ineriartortitsinermillu annertuumillu suliniuteqarluni aallartitsivoq. Taamaaliorneq pissuteqar­poq, paasinnittoqarmat sulianik assigiingitsunik qaffasissulinnik tamanik isumaginninnermik siunissami isertitat amerliartornissaannut pitsaassutsip sullissinerup ineriartornerullu  pitsanngor­sartuarnissaanut sulisut ilinniarluarsimasuunissaasa tunngaviunera.

 

Taamaattumik KNI Pilersuisoq aggersuni sulisunik ilinniartitseqqinnermut ilinniagaqaqqitsitsi­nermullu aningaasanik amerlasuunik aningaasaliisarniarpoq. Pilersaarut taaguuteqartoq: Niuer­fissanngorpoq, aallartinneqarpoq. Anguniagaavorlu sulisut pisortallu anguniakkat siuliini taaneqartut angunissaannut tunngatillugu qularnaarneqassasoq piginnaassutsip pisariaqartut pigilerumallugit ilinniartitsissutigisinnaalernissaat.

 

Naalakkersuisut qularutiginngilaat allanngortiterineq kingulleq aqqutigalugu ingerlatseqatigiiffiit tapiissutinik pisariaqartitsisut tapiissutinik pisariaqartitsinngitsunit avissaartinneqartut. Taamaa­lilluni suliffeqarfiup naatsorsuutaasa erseqqinnerulernerat paasiuminarnerulernerallu anguneqas­saaq aammalu siunissami angallanikkut, pilersuinikkut niuernikkullu aaqqissuussaanerat siunissami aningaasaqarnikkut atorfissaqartitat erseqqissut aallaavigalugit ingerlanneqarsinnaa­lissallutik. Paasissutissat pisariaqartinneqartut pigineqaleriarpata Naalakkersuisut 1999-mi KNI-mi allanngortiterinerup qanoq ingerlanera pillugu nassuiaammik sukumiinerusumik saqqum­miussinissaq siunertaraat.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Aallaqqaatigalugu Atassummiit oqaatigissavarput Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsen-ip siunnersuuteqarnera periarfissiilluarmat Inatsisartut peqqussutaata nr. 4-ata 1997-mi juni 6-neersup Inatsisartuni tamanit isumaqatigineqartup pilersinneqarnerata eqqortuunera uppernarsassallugu.

 

Aaliangersakkap piviusunngortinniarnera sulisunut tamanut annertuumik suliakkiisimavoq, naallu aaqqitassat kingulliit inissereeraluartut suliassat agguataarnerisa ulluinnarni sulinermut inissilluarnissaannut suliassat suli annertupput. Taamaattumik Atassummiit Naalakkersuisunut ilaasortap KNI-p eqqissilluni allangortiterinerminik eqqissilluni aaqqiiniarnissaanik periarfisse­eqqusinera isumaqatigilluinnarparput, pingaartumik ulluinnarni sulineq eqqarsaatigalugu. Takussutissat siulliit pingaartumik KNI-mi ingerlatsiviit 1997-mi naatsorsuutaat eqqarsaatigalu­git takutippaat ingerlatsineq ilorraap tungaanut ingerlasoq, tamakkulu takutippaat Inatsisartut siorna upernaakkut ataatsimiinnerminni eqqortumik aaliangiisimasut.

 

Naalakkersuisunut ilaasortap saqqummiussaanut aalajangersimasunik makkuninnga taasassaqar­pugut:

 

Allanngortiterinerit sulisoqarnermut kingunerisimasai pillugit Naalakkersuisunut ilaasortap saqqummiussaanut Atassut isumaqataavoq, tassami ersarimmat allangortiterineq sulisoqarnermut annertunerusumik kingunerlussimanngitsoq. Taamaakkaluartorli oqaatiginngitsoortariaqanngilaq nunaqarfinnik pilersuinermi angallatit ikilisinneqarnerat umiartortunik sulisoqarnermut sunniute­qassammat.

 

Naalakkkersuisup saqqummiussaani takusinnaanngilara sulisut qanoq amerlatigisut pineqarner­sut, taamaattumik Naalakkersuisunut ilaasortaq aperissavara nunap immikkoortortaani nunaqar­finni pilersuinerup Royal Arctic Bygdeservice A/S-ip ingerlanneqarneratigut ukiumut sulisut qanoq amerlatigisut sulisorineqartalissanersut naatsorsuutigineqarnersoq.

 

 Naalakkersuisunut ilaasortap aamma oqaatigaa KNI-mi ingerlaqqittumi ulloq manna tikillugu suli annertunerusumik sulisut ikileriarsimanngitsut, kisiannili ilimagineqarsinnaasoq taamatut pisoqarsinnaanera. Tassunga tunngatillugu Atassummiit oqaatigissavarput maani Inatsisartuni eqqaamasariaqaripput annertoorsuunngikkaluartumik taamatut pisoqarsinnaanera. Uagummi maani Inatsisartuni aalajangernikuuvarput KNI naliginnaasumik niuernermi pissusiusut tunngavi­galugit ingerlanneqassasoq.

 

Nioqqutissanik atortussanillu nunaqarfinnut assartorneq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisunut ilaasortaq oqarpoq, angallatinik nutaanik sanatitsiniarneq eqqarsaatigissanngikkaanni annertu­nerusumik ajornartorsiuteqartoqanngitsoq. Nunaqarfinnut atortussanik assartorneq maannakkut Royal Arctic Bygdeservice A/S-mit ingerlanneqartoq pillugu Naalakkersuisunut ilaasortap oqaatigisai erseqqarlupput. Uanga ilisimasaqarpunga ajornartorsiuteqartoqartoq. Nunatta qeqqani Aqqaluk Ittuk, Anders Olsen-imit taarserneqarnera naammassimanngilaq amigaateqarlunilu. Atassummiit inassutigaarput nunatta qeqqani nunaqarfinnik pilersuineq ataavartumik aaqqiivigi­neqassasoq.

 

Nioqqutissanik asiujasunik nunaqarfinni pilersuineq aaamma taamaappoq. Ulluni internet-ip naliginnaalerfiani naatitanik asiusimasunik nunaqarfinni pilersiuineq pisariaqanngilaq. Ingerla­taareersut atorluarnissannut naammattunik nunaqarfinnut asiujasunik pilersuinissamut periarfis­saqareerpugut.

 

Kujataani aserortoorneq kinguaattoornernik nunguutsisoornernillu kinguneqarsimavoq. Pajuttaa­tip atorunnaarsinneqarnissaanik aalajangersimaneq tusarsimasara aamma eqqarsarnartoqarpoq.  Pajuttaat KNI-p angallataanit tassatuaavoq atortunik oqimaatsunik nunaqarfinnut assartorsinnaa­soq.

 

Tamakku tunngavigalugit Atassummiit Naalakkersuisunut ilaasortaq inassavarput nunaqarfinnut assartorneq malinnaaffigilluaqqullugu, qulakkeeqqullugulu annikillilerisoqaranilu aserortoorner­mi angallatissaruttoqassanngitsoq, tamannalu qulakkeerniarlugu namminersortunik suleqateqar­nissaq eqqumaffigineqassasoq.

 

Nunaqarfinni bankeqarneq eqqarsaatigalugu paasivarput annikillilerisoqarani PBS-mik piorsaa­neq ukioq manna naammassiniarneqartoq. Tamanna Atassummiit naammagisimaarparput.

 

Pisortat ingerlataannik namminersortunngorsaanermi Atassut sallersaavoq aamma KNI eqqarsaa­tigalugu, kisianni tamanna silatusaartumik ingerlanneqassaaq. Pilersaarusiorluarluni, tuaviupilu­gani ingerlanneqassaaq.

 

Naggasiilernermi oqaatigilara Atassummi isumaqaratta ingerlatsineq ajunngitsumik ingerlalersoq taamaakkaluartorli allanngortiterinerit inissilluarnissaannut ingerlatsiviigut periarfissittariaqari­vut peqqussutip aalajangersimasatta kingunerisai tamakkiisumik nalilersulersinnagit.

 

Naggataagit KNI-mi tassalu Pisiffimmi Pilersuisumilu sulisunut tamanut qujanarsuaq suliluarsi­manissinnut. >97-mi pitsaasumik angusaqarnissaq aqqutissiuussimagassiuk. Sulisorisammi sulilluarsimanngippata taama pitsaatigisumik angusaqartoqarnavianngikkaluarmat.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik utoqqatsissutigissavara siulliullunga oqaaseqartussagaluarlunga peqquteqavissumik maaniinngitsoorama.

 

Siumumiit Naalakkersuisut KNI pillugu nassuiaataat pitsaasoq erseqqissorlu qujassutigaarput. Tassami tusaaneqarsinnavoq KNI-p aaqqissuuteqinnera maanna siunnerfimmut ajunngitsumut aallarsimasoq, tamannalu takussutissaavoq KNI-p siulersuisuisa Naalakkersuisullu Inatsisartut piumasarisaat naapertorlugit KNI-mik ingerlatsineq sammiveqartilersimagaat. Tamannalu KNI-p annertuumik allanngortiterneqarnermigut sammivilerneqarnera siorna pisoq pitsaasutut ingerla­tiinnarneqartariaqartutullu Siumiit isumaqarfigaarput.

 

Ingerlatsivik KNI-tut ittoq aningaasarsiornikkut innuttaasunik kiffartuussinikkut  ullutsinnullu naleqquttunik ilinniartitsinikkut pitsanngoriaatsinik ingerlatseqqikkumasoq erseqqippoq. Tamanna Siumumi tapersersorluinnarparput. Aammattaaq KNI ullumikkut iluarsartuuteqqinner­mini killiffigisaani eqqissilluni ilumini imminullusooq naniniarnissaanut Siumumiit periarfissik­kumavarput.

 

Isumaqarpugut annertuumik ukiuni kingullerni iluarsaaqqiffigineqareernermigut ikaarsaaarianer­mini sulisuminut pikkorissaajuarniarnera nersortariaqartoq aammalu piffissaqartariaqartoq suli patajaatsumik aningaasaarsiornerlu eqqarsaatigalugit ingerlaqqinnissaminut avataaniit akulius­suuffigineqarpallaanngitsumik.

 

Tamatuma saniatigut Siumut pingaartitaraa, nunaqarfinnut nassiussanik ilaasunillu angallassi­nerup aammalu inoqarfiini taakkunani innuttaasunik kiffartuusinerup pitsaasumik qularnaarsima­juarnissaa. Tamannalu anguniarlugu  nunaqarfinni niuertut pikkorissarnerisigut allanillu pisorta­nik ilaasunillu kiffartuussinermik isumagisaqartunik ilinniartitseqqittarnertigut anguniarneqar­tariaqartoq Siumut isumaqarpoq. Tamanna maana siunertaasunut ajunngitsunut ilaatittariaqarpoq. Tassami KNI-p saniatigut kommuni allaffeqarnera, napparsimavik atuarfeqarfillu suleqatigalugit pissutsinik pisariillisaasinnaammata. KNI-imi pissutsit taamak pitsaasutut nalilerlugit Siumut tungaanniit KNI-mi sulisut qutsavigalugit, kaammattorusuppavut taamak ingerlaaseqalernermi takutitsilluarnerat ingerlateqqeqqullugu, tamannami ingerlalluarneq Siumut tungaanniit qularinn­gilarput sulisut peqatigalugit nangeqqissinnaasoq.

 

Taamatut Siumut-miit oqaaseqarluta 1999 KNI pillugu Naalakkersuisut tamakkiisumik nassuiaa­teqarnissaat qilanaaralugu suleqataaffigissavarput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aap, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit saqqummiussissaanga. Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsenip siunnersuutigisimasaata tunngavigalugu KNI-p allanngortiternera pillugu nassui­aammik Naalakkersuisut saqqummiussinerat Inuit Ataqatigiinniit ilassilluarparput, annertuneru­sumillu nassuiaat oqaaseqarfigilugu makku Naalakkersuisumut apeqqutigerusuppavut.

 

Siullermik ukioq tusagassiuutitsigut tusarparput Tasiilami Uummannamilu KNI-mi assartuutinik usilersuisartut/usingiaasartut ikinngitsut soraarsinneqartut. KNI-p allangortitserneqarnera pillugu Niuernermi Ataatsimiititaliami sulinitsinni ataatsimilluunniit eqqaaneqarsimanngillat sissami sulisunik soraarsitsiortornissaq. Taamaammat paaserusunnassagaluarpoq suna tunngavigalugu soraarsitsiortortoqarsimanersoq, qanorlu kommuneni taakkunani eqqorneqartuni suliffinnik nutaanik pilersitsiniarluni iliuuseqartoqarsimanersoq. Allanngortitserinerummi suliarineqarnerani oqariartuutigineqarpoq, illoqarfiit eqqorneqartut suliffinnik allanik taarsiiffigineqartariaqartut sapinngisaq tamaat atorlugu.

 

Ungasinngitsukkullu qeqqani nunaqarfinni pilersuineq pissusissamisuunngilluinnartoq aamma takuarput, sivisungaatsiarsuarmillu nunaqarfiit ataasiakkaat tikinneqartarsimanngitsut. Sapaatip akunnerami allortarlugu nunaqarfiit tikinneqartarput, tassa assartuullu ataatsip Maniitsup Nuullu kommuneni nunaqarfiit assartuiffigisarpa, taamaalilluni silap ajornerani kommunep aappaaniittut tikinneqanngitsoortarsimallutik.

 

KNI allanngortitserneqarniarnerata suliarinerani aalisakkanik assartuineq Royal Greenland-mit isumagineqassasoq oqaatigineqarpoq. Taamaammat Naalakkersuisoq aperissavakka, aasarluar­nerani  aalisarneq aalartilluarpat nunaqarfinniit aalisakkanik assartuisarnissat suut pilersaarutaa­nersut. Ingammik nunaqarfinni tunitsiviinnalinni.

 

Inuit Ataqatigiit-niit naggataatigut oqaatigiinnassavarput, Naalakkersuisut paasissutissat naam­mattut pigilerunikkut 1999-mi nassiaammik sukumiisumik saqqummiussiniarnerat qilanaaralugu utaqqissavarput, Inuit Ataqatigiit-nilu piumasarissavarput, sulisorisat qanoq katitsigaanerat ilannguteqqullugit, maannakkummi KNI-p pisiniarfiini ulluinnarni sivisunerusumik ammasaler­nerisigut meeqqat atuarfianni atuartut sulisutut atorneqartarneri takornartaajunnaarmata.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

KNI-p allanngortiterneqarnissaa Inatsiartuni 1997-mi upernaakkut akuersissutigaarput. Allann­gortiterinissaq ilaasortat tamarmiulluta akuersissutigaarput, tamatumalu naluneqanngitsutut makkua pilersinneqarnissaat kingunerisimallugu:

 

Siullermik ingerlatseqatigiiffik aqutsisoq KNI A/S, taassuma isumagissallugit ingerlatat ataatsi­moorussat, soorlu ingerlatseqatigiiffissuup siulersorneqarnera, pisiortortarneq, naatsorsuuserineq, aningaasaqarneq il. il.

 

Kiisalu ingerlatseqatigiiffiit aqutat, tassaasut KNI Pisiffik A/S aamma KNI Pilersuisoq A/S, taakkua isumagissallugu nioqqutissanik pilersuineq.

 

Aappassaanillu ilaasunik imaatigut angallassineq bilitsileriffiillu ingerlanneqarnerat isumagine­qassalluni Arctic Umiaq Line A/S-mit.

 

Kiisalu usinik nunaqarfinnut assartuineq nuunneqarluni Royal Arctic Line-mut.

 

Allanngortiterinerup nalilernissaata 1998-ip naanissaa sioqqullugu isumatuumik ingerlanneqar­sinnaanerata ajornakusoornissaanik Naalakkersuisut isumaqarnerat tusaatissatut tiguara - tassa ingerlatseqatigiiffiit tamarmik aatsaat 1998-mi januar-ip aallaqqaataani naatsorsuuserinikkut imminnit avissaartinneqarmata.

 

Manasse Berthelsen-ip apeqquteqaataanut akissutit aamma tusaatissatut tiguakka - taamatuttaaq ingerlaseqatigiiffiit tapiissutinik pisariaqartitsisut tapiissutinik pisariaqartitsinngitsunit avissaar­tinneqarnerannik ilisimatitsissut.

 

Taamaalillunga nassuiaat akueraara tusaatissatullu tigullugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit pissusissamisoorluinnartutut isigaara, Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsen-ip KNI-ip allanngortiterneqarnera pillugu paasisaqarusummat. Taamaaliornikkummi paasissutissat, aamma uvagut inatsisartuni ilaasortaangaluartutaluunniit ulluinnarni naliginnaasu­mik pissarsiarisinnaanngisagut, pissarsiarisarpagut.

 

Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsen-ip apeqquteqaataanut akissutigineqartut ilaasa, apeqquteqarnissannut pissutissaqalersippaannga, tassalu KNI A/S-mik pilersitsinerup kinguneri­saanik inuit isikkanillit soraarsinneqarnerat, taakkunanngalu pisortat sisamat, tassalu soqutiginar­tua uvaniissoraara, soraarsitsinermi pingaartumik pisortaasimasunik, aammalu allanik qulinik atorfinititsinermi qanoq inuiaqatigiinnut naleqarsimanersoq - tassami ilaqutariit atorfinititsiner­mut atatillugu nuuttarnerat, pingaartumik inissaaleqineq aamma ilanngullugu eqqarsaatigissan­gaani akikitsuinnaanngimmata. Pisortaasimasut sisamat soraarsitsinermut atatillugu immikkut aningaasartuuteqarfigineqarpaat?

 

Taamatut paasisaqarusunninnut soorunami pissutaavoq, Inatsisartut sunilluunniit suliffeqarfinnik Namminersornerullutik Oqartussat pigisaannik allanngortitseriniarlutik aaliangeraangamik allanngortitserinerup kingunerisaanik inuiaqatigiit amerlanertigut akiliiseqqinneqartarmata.

 

Allanngortitserinerup kingunerisaanik umiartortut arlalissuit suliffissaarutinneqarput, aammalu ilai taamaallaat angallaffiup nalaani atorneqartussaallutik, piffissammi sinnerani? - umiarsuarni, kilisaatinilu Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni allani, suliffissaaruttinneqartut ilaasa atorfinitsinneqarnissaat, tikisitat ilaannik paarlaallutik anguniartariaqartoq Kattusseqati­giinniit kaammattuutigissuara.

 

Aammalu allaffissornerujussuup millisarneqarnissaanik oqaluttuannguarluta, paasilinnguarparput Bygdeservice A/S-ip qullersaqarfiani Nuummiittumi sulisut qulaaluat allaffissornermi aqutsisu­tut atorfinitsinneqartut.

 

Ilumut allanngortiterinersuaq ingasaanneqarlerpoq, inuiaqatigiinnullu akisuallaaqaaq. Aammalu allanngortiterinermut atatillugu Inatsisartut, sulisoqarnerup tungaatigut, allaffissornermut, ilaqutariit nutsertinneqarnerannut allarpassuarnullu aningaasartuutitsigut kingunerisinnaasai pillugit erseqqinnerusunik paasitinneqarsimasariaqaraluarput.

 

Kalaalinngorsaanerup aqqani nunaqarfinnut usinik assartuinermik ingerlatsivik kalaallisut atserneqarsimasinnaanngikkaluarnerluni?

 

Naggataatigut Naalakkersuisunut kaammattuutigissavara nunaqarfinni nioqqutissanik ilaasunillu kiffartuussinerup ajorseriannginnissaata aaliangiussimaneqarnissaa.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga oqallissaarummut akissuteqaatinullu qujavunga, qilanaar­pungalu KNI-mik allanngortiterinerup qanoq ingerlanera pillugu sukumiinerusumik nassuiaam­mik saqqummiisoqarnissaanut.

 

Peter G. Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Inatsisartunut Ilaasortap Manasse Berthelsen-ip apeqquteqarnera tunngavigalugu Naalakkersuisut akissuteqarnitsinnut partiininngaaniit oqaaserineqartunut qujassuunga, ataatsimut asigalugu malugisinnaavara maannakkut Inatsisartuni partiinit oqariartuutigineqartoq ersarissoq, tassalu siorna aasakkut Inatsisartut aaliangernerat tunngavigalugu KNI-ip nutaamik aaqqeriarneqarnerata maannakkut ingerlasup tamalikaartumik sammivilersornagu maannakkut inissikkiartornissaa taanna periarfissaqaqquneqartoq.Tamannalu inuiaqatigiinnut Inatsisartunut piinnarani aamma minnerunngitsumik KNI-mi sulisunut 2.000-it pallillugit sulisuusunut taanna pingaaruteqaqaaq.

 

Ukiut tallimat ingerlanerani maani Inatsisartuni assigiinngitsutigut aaliangertarsimanigut ilaqutariippassuarnut sunniuteqarsimapput, taamaammat soorunami nuannaarutiginngitsuunngi­lara maannakkut aaqqissuussinerup allarparujussuarnut ilaaqqunnagu maannakkut inissiffissaa­nut inissikkiartornerata ingerlanera aaliangiussimaneqassasoq. Aamma qujarutigingilara KNI-mi siulersuisut piginnittut sinnerlugit ulluinnarni sulinerminni tamanna pisariaqartikkaat.

 

Ukiut kingullerpiaat eqqarsaatigalugit tassami aamma 1997-ip ilaa maanalu 1998-mi siullerme­erutaasumik KNI-ip suliassaqarfii assigiinngitsut eqqarsaatigalugit ersarilluinnartumik isumaqa­tigiissusiortoqarluni aningaasaliissutit Inatsisartuninngaanniit tunniunneqarlutik atugassanngorti­taasimapput.

 

Tassa servicekontrakt-it atorlugit suliassat KNI-ip ilaata aaliangersimasup inuiaqatigiinik kiffarsuussineranut atugassat, imatut imatullu atorneqarnissaat immikkuualuttortanngui tamaasa ilanngullugit isumaqatigiissutigineqarsimapput. Taakkulu ukiumoortumik isumaqatigiissutigine­qartarput Inatsisartut aningaasaateqarneri aallaamavigalugit.

 

Tassalu akissuteqarninni naggasiussanni ersersinniangara KNI-ip suliffeqarfiisa immikkoortui imminut akilersinnaasumik ingerlanneqartut, taakkua imminnut ingerlassapput. Kisiannili Inatsisartuninngaanniit aaliangikkat tunngavigalugit suliassaqarfinnut aningaasaliissutigineqar­tut, taakkua servicekontrakt-it atorlugit ilusilerneqarsimasut taava ukiumoortumik misilittakkat tunngavigalugit nalileqqinneqartarsinnaapput aningaasaliissutit atorfissaqartitsippata, imaluunniit sullissineq ingerlanneqartoq taanna naammaginanngittortaqarpat taava uterfigalugu Inatsisartuni aningaasaliissutit aqqutigalugit servicekontrakt-llu, taakkua isumaqatigiissutit aqqutigalugit iluarsiivigineqartarsinnaapput. Tassa isumaa, isumaqarpunga taamaalilluta aamma qinikkat tungaaninngaanniit  aningaasaliissutitsigut sunniuteqarsinnaanerput erserissarneqarsimasoq.

 

Taamaammat apeqqutigineqartut aammalu maannangaaq iluarsiivigineqarsinnaasutut oqaatigine­qartut, taakkua Naalakkersuisunut tusaatissatut tigussuagut aammalu suliffeqarfinnut taakku­nunnga pineqartunut apuullugit.

 

Partiininngaanniit apeqqutit aaliangersimasut immaqa tamakkerlugit toqqaannartumik maan­gaanniit akisinnaanngikkaluarlugit ilai oqaaseqarfigillatsiassuakka. Inatsisartunut ilaasortamit apeqqutigineqartut taakkua akiniarsimavagut kisiannili apeqqutit maannakkut arlallit saqqum­mertut akisinnaanngikkukkit isumakkeerfigineqarnissara taanna qinnutigissuara. Aamma kisianni aaliangersimasut eqqarsaatigalugit maannakkut akingikkaluarukkilluunniit taakkua allakkatigut akineqarsinnaaneri imaluunniit inummut aperisumut apuullugit eqqarsaatigisinnaa­gakkit.

 

Siullermik Atassut-ip oqaluttuanut Peter Ostermann-ni aperimmat arlalinnik, taakkua siulliutissa­vakka. Tassa siullermik nuannaarutigaara Atassut-minngaanniit aamma Naalakkersuisuni akissuteqaaterput ilassilluarneqarmat aamma nunaqarfinnik pilersuineq eqqarsaatigalugu ilaatigut oqallinnermi tutsiuttartut aammalu partiininngaannit allanit tikkuarneqartut, taakkua soorunami suliffeqarfiit pineqartut peqatigalugit eqqumalluinnarlugit malinnaaffigineqarput.

 

Sulisoqarnermut tunngasut taakkua soorunami nutaamik aaqqissuusseqqinnermi aammalu angallatinik taakkuninnga piginnittut nikinnerisigut soorunami atorfinititsinermi isumaqatigiissu­tit nikisinneqarsimassapput, soorunami aamma taamaanngippat eqqumiippallaassaqaat, taamaat­tumik suliassat ataatsiakkat eqqarsaatigalugit allanit isumagineqartussaanngoraangata taava sulisut nikisinneqartarput, tassanilu atorfinititsinermi allagartat soorunami nikisinneqartarlutik. Taakkuppullu aamma annerpaamik oqallinnermi tutsiuttarsimasut, tassa neqoroorifigineqartut sulisorineqarsimasut KNI Rederi-mi, Arctic Umiaq-mi atorfininnermut taavalu aamma Royal Arctic Bygdeservice-mi atorfininnermut.

 

Taavalu aamma Peter Ostermann-ip apeqqutigaa Bygdeservice-mi sulisut qassiunersut, taassuma suliffeqarfiup angallatit qulaaluat ingerlappai ukioq manna, taakkulu sulisoqarput Skibsfører-nik 13-nik, aquttunik 9-nik, maskinist-nik 14-nik taavalu umiartortunik 26-nik sulisoqarluni.

 

Taavalu aamma Atassut-ip oqaluttuata Peter Ostermann-ip oqaatigaa pingaartumik nunatta qeqqa eqqarsaatigalugu AAqqaluk Ittuk@ aamma AAnders Olsen@, taakkua angalasuusut naammagineqar­simanngitsut, tamannalu aamma pissutigalugu Naalakkersuisuni Maniitsoq Kommunea ataatsi­meeqatigisarneratigut namminersortumik angallammik ikkussisimavugut pingaartumik ilaasut eqqarsaatigalugit, ilaasunik angallassineq eqqarsaatigalugu. Taannalu aamma soorunami naatsorsuutigaarput pitsanngoriaatsinut ilaassasoq, kisianni tassa angallatit tassani pajuttuutigine­qartut silap pissusia eqqarsaatigalugu naleqqunnerpaajusutut taanna pingitsoq nassuerutigisaria­qarpoq, naatsorsuutigaaralu aamma naliliinissami aamma taanna isiginiarneqarumaartoq umiar­suaatileqatigiiffik eqqarsaatigalugu aamma.

 

Aamma Internet-ip ukiuni inuuffitsinni naatitalik asiuisunik nunaqarfinnut pajuttorneq taanna iluarsineqartariaqartoq oqaatigineqarpoq ilumoorpoq aamma taamaattumik KNI-minngaanniit angallatinik sukkasuunik pisisoqarsimavoq aasamullu angalatilerneqartussaallutik tassani pineqarluni pingaatumik nioqqutissat asiuisut piaartumik nunaqarfinnut annguttarnissaat pilerssarutigineqarluni. Naatsumik oqaatigalugu oqaatigineqartut partiininngaanniit nunaqarfin­nut pilersuinermut atatillugu isumaqatigiilluinnarpugut aamma iluarinanngitsortai nunarterinerup soorunami taakku iluarsiniartariaqarput.

 

Ilaatigut umiarsuaaqqanik pajuttorneq angalasunillu tikittoqartuartarnera eqqarsaatigalugu ilaatigut nioqqutissanik amigaateqartoqartarnera oqaatigissagaanni soorunami KNI-ip nutaamik aaqqissuunneqarnera aallartimmalli pisuuteqattaarnerit tusagassiorfitsigut tusarsaajuarsimapput, kina ilumoornerassallugu nalunarsilluni. Kikkunukua pisuusut, angallatillu tikittarlutik.

Kisianni tassa KNI-ip angusai eqqarsaatigalugit sisamanngorpat ataatsimeersuartussaavoq aamma tassani siulersuisuninngaanniit oqariartuutigineqartoq piginnittunut noqqaassutigineqar­toq paasilluinnarlugu tapersersorparput tassalu sulissutigut pikkorissartitsinerit piginnaanngorsar­titsinerit taakkua annertuumik suliniutigineqarnissaat pilersaarutigineqartoq Naalakkersuisunit sisamanngormat ilassillualersaarparput. Taamaattumik suliniutit tassaniittut aamma naatsorsuuti­gikkunnartariaqarpugut sullissinermut kiffartuussinermullu pitsaasumik kinguneqarumaartut.

Soorumani silap ajornera pissutigalugu angallatit pilersaarutaasumik allaasumik tikittassappata taanna uangaanniit aaqqiivigisinnaanagu, taanna nassuerutigisariaqarpara, sila ajorpat ajussaaq, taavalu angallannikkut piumasaqaataasut malillugit angallassisut sulisullu imarsiortut taakkua sulisariaqarmata.

 

Siumut-minngaanniit oqaaserineqartut taamatut aamma nassuiaatigineqarallartumut, taamatut oqaatigalugu, qujassutigaakka.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqartumut, aperisumut, oqaatigissavara pingaartumik usilersuisartunik usingiaasartunik soraarsitsiortorneq eqqaallugu imatut oqaatigilara nutaamil­luunniit aaqqissuussineq pinngikkallarmat pingaartumik sikusartumi ilaatigut sulisut ukiuunera ikilisinneqartariaqartarput.Aamma nutaamik aaqqissuussinerulluunniit nalaani aamma tamaattu­artariaqarpoq. Kisianni tassa pingaartumik nalunaaquttap akunnermusiaqartitaallutik sulisut, taakkua eqqarsaatigalugit, tassa taamatut qanga naajaqarnerata nalaanisulli sulisorineqartarput, kisianni soorunami sulisoqartuartarpoq aamma atorfeqartunik aaliangersumik.

 

Apeqqutinut allanik, Manasse-ip apeqqutigisaanut oqaasereriikkakka innersuussutigijumavakka, soorlu qeqqani pilersuinermut tunngatillugu oqaaserisakka innersuussutigerusullugit.

 

Taavalu kisianni ukiup ataatsip ingerlareerneratigut nutaamik aaqqissuussinerup aallartinnera­ninngaanniit tassa ukioq manna januar-ip allaqqaataaninngaanniit piffissaqalaariarluta taava ersarinnerusunik misilittakkat tunngavigalugit aammalu sullissinermut isumaqatigiissutit nutaat sananeqarnissaannut atatillugit maannakkut uparuartorneqartut, aammalu tutsiuttarumaartussat, taakkua tunngavigalugit iluarseeriarnissat piumaartut ilaatigut tunngavigalugit Naalakkersuisut tamakkiinerusumik nassuiaateqarumaarnissaat taanna unnersuussutigalugu.

 

Sulisoqarnermut tunngasut taakkua soqutigineqarmata oqaatigilaarsinnaavakka soorlu oqartunga suliffeqarfiit taakkua eqqartukkatta iluini sulisut 2.000-it pallillugit sulisorineqarput. Arctic Umiaq Line A/S eqqarsaatigalugu tassani sulisorineqarput 220-it, taakkuninngalu 45-it tikisitatut oqaatigineqarlutik.

 

KNI A/S-mi sulisorineqarput 1.740-it taakkunannga 984-it nalanaaquttap akunnermusiaqartinne­qarlutik atorfeqartitaallutik taassumalu saniatigut qaammammusiallit 756-it sulisorineqarlutik. Aamma nalunaarutigineqarsimavoq KNI tamaat eqqarsaatigalugu sulisut 5 %-ii tikisitaasut, taamaalilluni 95 %-it nunaqavissuullutik.

 

Tele Greenland eqqarsaatigalugu sulisut 553-put, tassa katillugit tassa Tele-mi 351-it Post-milu 152-it, tassani aamma nunaqavissut sulisorineqarnerat annertuvoq.

 

Soorlu oqartunga annertunerusumik sulisutigut siornaminngaanniit maannamut nikisitserisoqar­simanngilaq erseqqissumik oqaatigineqarsinnaasoq tassaavoq KNI tamaat eqqarsaatigalugu aaliangersumik atorfeqartitat eqqarsaatigalugit 11-it suliffittik qimassimavaat, 10-llu nutaat atorfinitsinneqarsimallutik.

 

Qujavunga oqaaserineqartunut aamma soorlu oqartunga toqqaannartumik maannakkut akisin­naanngisakka taakku kingusinnerusukkut inuttaannut apuukkumaarlugit.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersuisumut qujassuteqassaanga siunnersuutimma naammassiniarneranut siliniutigisima­sai nassuiaammullu KNI-p allanngortinniarneranut massakkut suliat qanoq ingerlanneqarneri.

 

Royal Bygdeservice, tassa qallunaat immaqa selskab-at naluara, kisianni Namminersornerullutik Oqartussat pigigaluarpaat, qallunaatut atserluagaq, qullersaqarfeqarnerarpoq maani illoqarfimmi Nuummi qulingiluanik sulisoqarluni, tassani apererusuppunga suut akorngotaassanersut sineris­samiinnissaanut. Tassami takusinnaangilanga toqqaannartumik imaluunniit pingaarluinnartumik pissutaasumik maaniittariaqarneranut Nuummi.

 

Aamma nassuiaammi akisinnaanngisani qujanartumik allakkatigut akissallugit neriorsuuteqar­poq, aamma tassani paaserusunnassagaluarpoq, ingammik ilaasartaatit nunaqarfinnut, illoqarfin­ninngaanniit nunaqarfiillu akornganni suut selskab-it imaluunniit suut firma-t, sunik assigiingit­sunik qanorlu pisimanerat paaserusunnassagaluarput, immaqa tassunga atatillugu paasissutissiis­sutigineqarsinnaavoq.

 

Qeqqani angalaartutut oqaatigineqarpoq AAqqaluk Ittuk@ aamma Peter Ostermann-tut oqarnera­tuut aammalu AAnders Olsen@. Kisiannili tusatsiakkat imaluunniit tusakkat najoqqutaralugit avannaani sikuverpat angalaartussatut naatsorsuutigineqarpoq. Pilersaarutaanerluni qeqqaniigin­nassasoq. Taavalu Uumannami angalaatussatut naatsorsuutigineqartoq sumik taarserneqassaner­soq apeqqutigerusunnarpoq.

 

Taavalu ukua ingammi Upernavimmi sineriartoqquumi ilaasunik angallassineq aammalumi nunaqarfeqqortuuni soorlu Uumannakkuni ilaasunik angallassinissaq isumannaarneqarnera paaserusunnassagaluarpoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut:

Taamaalilluni oqaluttussaarummat ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 30, tassalu KNI-i allanngortitserneqarnerata ingerlanneqarneranut tunngasoq tamaanga killeqarpoq aammalu ullumikkut oqaluuserisassagut tamakkerpagut.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.