Oqaluuserisassani immikkoortoq 34 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.
Otto Steenholdt, siunnersuuteqartoq, Atassut:
Massakkut aaqqissuussisimaneq takkutinngikkallarmat illoqarfinni tamani qillertuusakkut eqqaannarneqartut upernaleraangat takkuttartut nalunngilagut. Ajoriliivikkatsigit pissuseq tamanna qimapparput, taavalu utertittakkanik puiaasanik pissarsiortorluta. Taamaaliornitsinnili nunaqarfiit ungalliunerusut ilanngusimanngilavut, ullorlu manna tikillugu marloqiusanik puulinnik ilaatigut imeruarsaatinik immiaaqqanillu peqarput. Ajoqutaa uaniippoq, tamakkua nunanit allaninngaanniit pissarsiasaramik puui utertissinnaannginnatsigit, tassalu ajoraluartumik aamma uatsitulli soorlu taamaaliorsimasugut katersornagit eqqaannartarlugit. Tamanna pisimasoq eqqarsaatigalugu siunnersuusiorpunga Inatsisartunut eqqarsaatigillaqqullugu, tassa siunnersuutiginiarakku immiaaqqat puuisa utertittakkat ukioq kaajallallugu angallatinik tikinneqarneq ajortuni, qillertuusanik aamma utertinneqarsinnaasunik taarserneqarnissaat.
Tassa siullermik manna eqqarsaatigalugu: Qillertuusanik naqitsissummik imaluunniit naqitsissutinik peqalissasoq, tassa puukoq naqinneqassaq inikittoralaannguanngorlugu, utertinneqareernerata kingorna.
Aappassanik: Tassa taama naqinneqartut inikillutik aammalu tuneqqinneqarsinnaannatik piffinni uninngatinneqarsinnaapput. Maannakkut sikuneq ajortumiittut eqqarsatigigaanni, immiaaqqanut quiusut piffinni assartuinermilu inituallaarujussuarput, naluneqanngilaq. Quersuapilorujussuit imaqanngitsunik, ilaatigulluni aamma imalinnik imaqartitserput, akissaajaataaqqaat aamma paariniarnaqalutik. Silataata tungaanut ilillugit ungalusarujussuanngorlugit paarineqartarput, assartornerilu akisoqalutik. Tassa kisianni sikuneq ajortuni ajornartorsiupput, taanna pineqan-ngilaq, kisiannili ungalliunerusunik sodavandit pooqqarmata suli igalaaminernik miloriunneqarlutik aserortartunik, qimmeqarfinnilu tamakkua aamma akuersaarneqarsinnaanngillat.
Taamaatuumik ajornartorsiut taanna ilissinnut tunniuppara, qanoq ilillugit aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu ungasinnerusuni sikusartunilu ajornartorsiut taanna qaangersinnaanneripput.
Taanna siunnersuut ilissinnut saqqummiuppara.
Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitalerinermullu Naalakkersuisoq:
Siullermik Inatsisartunut ilaasortaq siunnersuut pillugu qutsavigaara. Siunnersuutip immiaaqqat imeruarsaatillu kulsyrimik akullit puuisa utertinneqartarnerat eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut ingerlatsinerata nassuiarnissaannut periarfissippaanga.
Tamakkununnga tunngasut immiaaqqat imeruarsaatillu kulsyremik akullit puui pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunarutaanni nr. 8-mi 11. marts 1998-imeersumi nakkutigineqarput. Nalunaarummik allanngortitsineq kingulleq naluneqanngitsumik nalunaarummut ilanngussap annertusineranut tunngavoq, taamaalilluni imeruersaatit kulsyremik akullit maannakkut puiaasaaqqani utertittani liiterit affaanik imaqarsinnaasunik tuniniarneqarsinnaanngormata.
Nalunaarut naapertorlugu immiaaqqat imeruersaatillu kulsyremik akullit puiaasaaqqani assigiinngitsuni tallimani pooqqaartillugit tuniniarlugillu sassaalliutigineqarsinnaapput.Puiaasaaqqat tamakkua utertinneqartartut procentiat 98-99 procentiuvoq. Puiaasaaqqat igalaaminiusut ullumikkut atorneqartut amerlanerit periaatsip 1989-mi atulerneraniit atorneqarsimapput. Utertitsisarnermi tassani Tunup Avanersuulluunniit ilaatinneqarnissaannut periaatsitigut periarfissaqarsiman-nginnera peqqutigalugu naalakkersuisut akuersissutigigallarsimavaat sumiiffnni immiaaqqat imeruersaatillu ataasiaannarlugit atortakkanik puullit tuniniarneqarsinnaanerat.
Ukioq kaajallugu angallatinik tikinneqarneq ajortuni utertitsarneq atulersinnaassappat tassani immiaaqqat imeruersaatillu qillertuusanik pooqqartillugit tuniniarlugit qillertuusat nunani allani tuniniartassagaluarput aammalu maqitsinerit sioqqullugit imaqartinnagit nunatsinnut eqqunneqartassallutik, kingornagullu tunineqarlutillu katersorneqarlutillu naqqinneqarlutillu utertinneqartassallutik nunani allani atoqqinneqarsinnaasunngorlugit. Periarfissaasinnaasoq alla tassaavoq qillertuusat Danmarkimi immerneqarsinnaagaluarneri, tamanna apeqqutaatinnagu periaaseq akisussaqaaq nunatsinni suliffissaqartitsiniarnermut pitsaanngitsumik kinguneqartussaq.
Maannakkut utertitseriaaseq toqqarneqarsimavoq aammalu oqaatigineqartariaqarluni atorluarsinnaallunilu avatangiisinut naleqquttuusoq. Immiaaqqat puuisa qillertuusat atoqqinneqarsinnaasut ukioq kaajallallugu tikinneqarneq ajortuni atorneqalernissaasa nassatarissavaat utertitseriaatsit maannakkut atorneqartut annikillinissaa. Naalakkersuisut utertitsisarnerup maannakkut atorneqartup annikillinissaa isumatusaarnerunngitsutut isigaat, akerlianik naalakkersuisut misissulerpaat utertitsisarnerup maannakkut atorneqartup Tunumi Avanersuarmilu aammattaaq atorneqarsinnaanera imaluunniit kommunini taakkunaanni pingasuni pineqartuni atoqqiisinnaanermik aaqqissuussinerup atulersinnaanera.
Elisa Kristiansen, Siumup oqaaseqartua:
Siumumi siunnersuutigineqartoq sukumiisumik eqqartorsimavarput imatullu isummerfigaarput. Immiaaqqat imeruersaatillu kulsyremik akullit puui ulluinnarni puiaasaaqqanik taakkartortakkatta utertinneqarsinnaanngikkallarmata illoqarfitta qanoq isikkoqartarneri tamatta eqqaamagunarpagut. Ilami illoqarfiup iluani nunanilumi puiaasaaqqat sumi tamaanni aserornikut taamani takussaapput.
Maannakkut puiaasaaqqanik utertitsisinnaanngornitta kingorna mingutsitsineq tamanna unitsinneqarsimavoq - qujanartumik. Utertitsisarnerlu avatangiisitsinnut naleqquttumik mingutsitsiffiunngitsumillu maannakkut ingerlanneqarnera Siumumiit nuannaarutigaarput.
Siumumiit maluginiarparput siunnersuummi ullumikkut puujusut inituallaarnerat assartuinermilu akissaajaataanerat toqqamavigalugu siunnersuuteqartoq taamatut siunnersuuteqarmat.
Siumumi tunngavilersuutigineqartut paasilluaraluarlugit allarluinnarmik toqqammaveqarluta siunnersuut ilassilluarumavarput. Siumumimi siunertaraarput nunatta mingutsaaliorneqarnissaa nunatsinnilu pinngortitap mingueqisup innarlitsaalineqarnissaata annertunerpaamik sulissutigineqarnissaa. Taamaatuumik siunnersuut inussiarnersumik ilassilluarumavarput.
Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput isorliunerusuni illoqarfinni nunaqarfinnilu sikusartuni qillertuusanik nioqquteqarfioreersuni periarfiussasut qillertuusat puukuinik illoqarfinni nunaqarfinnilu taakkunani utertitsisoqarsinnaanngorlugu. Tamatumani takorloorparput KNI niuertullu allat paaseqatigiissinniarneqarsinnaassasut. Pisariaqarfiatigullu kommuni suleqatigalugu tamanna piviusunngortinniarneqarsinnaassasoq, ilaatigut maskiinanik aserorterutinik atortoqalernikkut.
Naimanngitsoq Petersen, Atassutip oqaaseqartua:
Inasisartuni ilaasortaq Hr. Otto Steenholdt puiaasat ukioq kaajallallugu umiarsuarnik tikinneqarneq ajortuni utertitsinneqarsinnaasunik taarserneqarnissaat apeqquteqaataa Atassummiit soqutigalugu eqqartorsimavarput, pingaartutullu suliassatut isigilluinnarparput.
Inatsisartunut eqqarsaatigeqquarput, puiaasaaqqat imallit imaareernikulluunniit qanoq paariniarneri ilungersunarlutillu assartuinermut akissaajaataatigisut.
Imaqarpata imaqanngikkaluarpataluunniit tamanit tigorusunneqartarput, imallit quersuarni initoqalutik paarineqartarput, imaareersimasut silami imannaannaq ungalukkerlugit tigutsaaliorlugit qaleriisinneqartarput, umiarsuarni initoqalutik assartorqarnissaassa tungaannut. Pingaartumik umiarsuaqartartuni tamanna naammagineqapalaarsinnaavoq.
Kommunit ilaanni utertitsineqarsinnaanngilaq suli puiaasanik atuisoqarmat pinngortitamullu annertuumik kinguneqartumik ajornartorsiutaallutik, soorlu Tunumi aammalu Qaanaap kommuniani.
Atassumiit isumaqarpugut piaartumik aaqqiisoqartariaqalersoq. Isorliunerusuni ajornartorsiutaat allarluinnaavoq. Nuummiit tamakkuninnga pilersorneqannginnatta, puiaasat utertinneq ajorpagut. Imaaraanngamillu asanarunnaartarmata tamatigut katersorneqarneq ajorput, ajoraluartumillu maanngaannaq eqqaaneq ukiuni kigullerni avatangiisinik mingutsitsinnginnissamik eqqarsaatinut akerliulluinnarluni, pingaartumik upernalernerani takussaalersarpoq.
Immiaaqqat puukkui qillertuusat utertinneqarsinnaannatik sumi tamaani takussaasalersarput, sodavandillu puui igalaamiusut aamma utertinneqarneq ajortut kilernartut uloriasutsitsijuarput.
Ilumullimi siunnersuuteqartup eqqarsaatai piviusunngortinneqarsinnaassuuppata ajornartorsiutigut anigorneqarsinaalissagaluarput. Ilumut ajornavinnerpa sinerisatta sinneratulli Nuummiit pilersorneqalersinnaanerput? Qangatut qillertuusat isorliunerusunukartussat Danmarkimiit tikisillugit isorliunerusunullu ukiukkut nassiullugit? Imaaraanngata utertinneqarsinnaasunngorlugit, utertitsivinnilu singartillugit naqillugit inikitsunngorlugit kujammut ingerlatissinnaalersillugit? Kiisalu Danmarkimi qillertuusat tamakku sananeqarsimappata, sananeqarfianut apuullugit?
Eqqarsaat iluamik eqqarsaatigisariaqarpoq, qanga sinerissami immiaaqqat puukkuinik ajornartorsiut anigorniarlugu allarluinnarmik iliuuseqarsimavusi, ajornartorsiut nalunngisarsi uagut maanna ajornartorsiutigilerparput. Siunnersuut manna aallaavigalugu qanoq iliornissamik eqqarsaatigilluaqquara.
Atassummiit naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpavut misissuillutik aallartitsinerat Tunumi Qaanaamilu puujaasanik utertitsisinnaaneq sulissutigineqalermat.
Evald Brĝnlund, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartuni ilaasortap Otto Steenholdt upernaamanna ataatsimiinnissamut siunnersuuteqarsimavoq illoqarfinni nunaqarfinnilu ukioq kaajallallugu angallatinik tikinneqarneq ajortuni immiaaqqaat puuisa qillertuusanik taarserneqarnissaannik. Taakkulu qillertuusanik taarserneqarpata utertinneqarsinnaassanngussapput naqitsissutinillu pisaarnermi angallanniarneq eqqarsaatigalugu inikillisarneqarsinnaassallutik. Tamatumalu kingunerisussaavaa nunatsinni suliareqqinneqarsinnaannginnamik nunanut allanut nassiunneqartariaqartanerat. Tamatuma siunnersuutip Tunumi Avanersuarmilu atorneqarsinnaanera orniginartutut nalilerneqarsinnaavoq, tassami Tunumi Avanersuarmilu imeruersaatit tikisinneqartartut amerlanersaat qillertuusanik pooqartinneqartarmata, Danmarkimilu maqitsiseriarlugit nunatsinnut nassiussorneqartarlutik. Aammalu imeruersaatit ilaat puujaasaaqqanik pooqartinneqartartut naluneqanngilaq. Ajoraluartumilli ulloq manna tikillugu Tunumi Avanersuarmilu imeruersaatit puuisa utertinneqartannginnerat pissutaalluni ajornartorsiutaanerat Inuit Ataqatigiiniit arajutsisimanngilarput. Taamaattumik nunarput tamaat ataatsimut isigalugu eqqiluitsuutinneqarnissaa avataaniillu tikikkuminartuunissaa kiisalu meerartatta siunissami maanngaannaq eqqaasannginnissaat tamatta akisussaaffigalugulu pisussaaffigaarput.
Upernaakkut aputip aattalernera kommunini pineqartuni, tassalu Tunumi Avanersuarmilu puukut sumi tamani asimilu naammattuugassaajuartarput avatangiisinut kusanarsaataanngilluaasartarlutik. Tamatumani kingunerisaani aamma upernaakkut saliisitsinermi kommuninut aningaasanik naleqartarlutik. Taamaattumik kissaatiginarpoq piaartumik Tunumi Avanersuarmilu aaqqiisoqarnissaa sulissutigineqartariaqartoq. Inuit Ataqatigiinni maluginiarparput naalakkersuisup akissuteqaataani ukioq kaajallallugu angallatinik tikinneqarneq ajortuni imeruersaatit puuisa qillertuusanik taarserneqassappata kisiat qillertuusat taakku nunani allani sanaartorneqartariaqartut imaqartinnagillu nunatsinnut nassiusuunneqartariaqarlutik. Tamanna Inuit Ataqatigiinni akuersaarsinnaanngilarput suliffinnilumi aamma nunatsinni ikilisaataasussaammat. Akissuteqaamittaaq eqqaaneqarpoq ullumikkut puuiaasaaqqat atorneqartut 98-99 procentii utertinneqartarsimammata. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut ullumikkut aaqqissuuseriaaseq ingerlatiinnarneqartariaqartoq.
Naggataatigut Inuit Ataqatigiit nuannaarutigalugu oqaatigissavarput naalakkersuisut misissuilersimammata utertitsisarnerup ullumikkut atuuttup aamma Tunumi Avanersuarmilu atuutilersinnaaneranut imaluunnit kommunini pineqartuni atoqqiisinnaanermik aaqqissuussinerup eqqunneqarnissaa suliassaminut ilanngussimammassuk. Tamannalu piaartumi atulersinneqarnissaa naalakkersuisunut kaammattugissavarput.
Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:
Siunnersuut misissuataareerlugu matumuuna
innersuukkusuppara akissuteqaammi immikkoortoq kingulleq ima oqaasertalik. Issuaaneq
aallartippoq: Maannakkut utertitseriaaseq toqqarneqartoq aammalu
oqaatigineqartariaqarluni atortuarsinnaallunilu avatangiisinut naleqquttuusoq
immiaaqqat puuisa atoqqinneqarsinnaasut ukiukkut sikuusartuni
atorneqalernissaasa nassatarissavaa utertitseriaatsip maannakkut atorneqartup
annikillinissaa naalakkersuisut utertitsisarnerup maannakkut atorneqartup
killilernissaa isumatusaarnerunngitsutut isigaat, issuaaneq naavoq.
Maluginiarparattaaq siunnersuut
malinneqassappat tamanna akisussaasoq nunatsinnilu suliffissaqartitsinarnermut
pitsaanngitsumik kinguneqassalluni, taamaattumillu isuma tapersersornartinnagu.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Kattusseqatigiinniit siunnersuut
annerusumik oqaaseqarfiginagu eqqumiigilaarpara imaluunniit paasilluarsinnaanerussagaluarpara
siunnersuuteqartup siunnersuutini Savissivimmiit imaluunniit
Illoqqortoormiuniit aallassimappagu, kisianni tassa SAS hotelersuaniit
Stockholmimiit allassimavaa, taamaattumik annerusumik oqaaseqarfiginagu
naalakkersuisut akissuteqaataa isumaqatigaara.
Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut,
Avatangiisinut Pinngortitalerinermullu Naalakkersuisoq:
Oqaaseqartuniit maluginiarpara nunatsinni
suliffissaqartitsineq aammalu minnerunngitsumik avatangiisinut tunngassuteqartut
pingaartinneqartut aammalu aaqqissuussinerit tamatumuunakkut sapinngisamik
tulluartut atuuttinneqarnissaat sulissutigiuarnissaallu ujartorneqartoq aammalu
maluginiarlugu tamanit oqaaseqartuni amerlanerussuteqartuni kissaatigineqartoq
massakkut oqaloqatigiinnerit aallarnisarneqareersut naalakkersuisuninngaanniit
taakkua piaartumik naammassineqarnissaat, taanna neriorsuutigissavara
naalakkersuisut sinnerlugit.
Suliniutit taakkua tassa periarfissat
marluusut tassa massakkut aaqqissuussineq puuiaasanik utertitsisarnermut
tunngasoq aamma nunap sinneranut atuutilersinnaanersoq misissuiffigissallugu
aammalu taassuma saniatigut taanna ajornarpat taava qillertuusanik immikkut
aaqqissuussisimaneq massakkumut atuuttoq qanoq ililluni avatangiisinut
maannamumiit illersuinerusumik aaqqiisoqarsinnaanersoq, tamanna misissuineq
aallartereersoq sapinngisamik piaartumik naammassinissaa
naalakkersuisuninngaanniit neriorsuutigissavarput. Oqaatigissavara tassa Nuuk
Imeq, Royal Arctic Line, KNI Pilersuisoq saaffigineqareersimapput periarfissat
qanoq ittuuneranik aamma oqaloqatigiumallugit paasissutissanillu
piffigiumallugit aammalu taassuma saniatigut periarfissat allat, tassa
qillertuusat avatangiisinut illersuinerusunik aaqqissuussivigineqarsinnaanerat
aamma misissuiffigineqarluni aallartereersimalluni.
Taamaattumik nuannaarutigivara
amerlanerusunit tamanna isumaqatigineqarmat ammalu tuavisaarutigineqarnera
naalakkersuisunit tusaatissatut tigullugu naammassiniassavarput. Tassami aamma
tassani eqqarsaatigisariaqarpoq nunatsinni sodavandinik immiaaqqanillu
pilersugassat amerlassusii imaluunniit ikissusii eqqarsaatigalugit
imeruersaatinut puut assigiinngitsut qanoq amerlatigisut iluarinartunik
aaqqissuussivigineqarsinnaasut attanneqarsinnaanersut.
Kisianni naggataatigut
pinngitsoorusunngilara oqaatigissallugu arlariinnit aamma oqaatigineqarmat
nunamut mingutitsisarneq allaallu ulorianarsinnaasumik eqqaasarneq tamanna
uparuarneqarluni tassungalu ilanngullugu oqaatigerusuppara tassa puuiaasat
qillertuusalluunniit imminik ajoqutaanngimmata, kisiannili ajoqutinngortartut
inuit uagut inuit ataasiakkaat sumut tamaanga eqqaleraangatsigit taamaattumik
tassuuna manna aamma iluatsillugu innuttaasut aamma kaammattoqqikkusuppakka
tamaanga eqqaanersuat unitsillugu eqqagassat eqqaavinnut igittarnissaat taanna
tamatta akisussaaqataaffigigatsigu tamannalu aamma neriullunga
akisussaaqataaneq malunnartumik annertusiartortoq suli aamma
ilungersornerusumik ilungersuutiginerussagipput innuttaaqataasugut nunatsinni.
Otto Steenholdt, Atassut:
Kingullermik oqaaseqartumut nuannaartoq Kattusseqatigiinninngaanneersoq oqarfigissavara ilumoorpoq taanna siunnersuutiga uanga allassimavara Stockholmimi. Tassa imaappoq ungasikkaluaraangaluunniit ajornartorsiut nunatsinniittoq eqqarsaatiginngitsoorneq ajornarmat, soorlu Atassutip aamma oqaluttuata ersersikkaa namminneq nunaminni qanoq ajornartorsiutigitigalugu, tassa taamaaginnarpoq. Taavunnarlunga allassinnaasimannginnakku maani oqaatigitsiaannarpara.
Kisianni tamakku qillertuusat nunani allani sananeqartassappat? Taanna akissummi oqaatigineqartoq eqqumiigilaarpara, tassa qallunaat immiaaqqanik avammut niuernerminni assupilorujussuaq qillertuusat atormatigit. Uanga naluvara taakkua qillertuusat atortagaat Danmarkimi sananeqartarnersut, uanga taamaassorigakku. Eqqarsaat uaniikkaluarami avalliunerusunut ingerlatassat Danmarkiminngaanniit nassiunneqassasut Danmark tamakkuninnga peqaqimmat poortoriikkanik imaqareersunik avammut nassiuttakkami ilaat taava ungalliunerusunut nunatsinniittunut nassiussinnaagaat, ukiumut naammattut, tassani singartiterneqareerpata utertinneqarnissaat eqqarsaatigalugu aamma Danmarkimi tamakkua qillertuusat saneqartarfiannut utertinneqarsinnaasut kingumullu atoqqinneqarnissaat tusaamagakku aamma tassani atoqqinneqarsinnaasartut naqinneqareersimagaluarlutik. Eqqortuunersoq naluara, tusatsiagaannaq taanna maani eqqartorpara.
Aamma uanga nuannaarutigissavara maani oqaatigisakka ilalersorneqarmata pingaartumik nunatsinni mingutsitsinermut aallaaviusarmata, taakkua arlalinnit oqaatigineqartut pingaartumik isorliunerusut tungaaninngaanniit oqaaseqartinneqartut ersersilluinnarmassuk ajornartorsiut taanna ajornartorsiutaasoq. Neriullunga suliniut massakkut aallartereersimammat maani oqaatigisakka Danmarkimi sananeqarlutik imaluunniit Danmarkimi avammut nassiuttagaasa ilaat atorlugit nassinneqassasut. Naggataatigut eqqaarusuppara oqaaseqartut ilaasa oqaatigimmassuk suliffeqartitsiniarnermut sunniuteqanngitsutut. Naagga, isorliunerusuni immaqa inuit marluk atorfissaqartinneqalissapput, tassa taakkua naqitsisartunik taasariaqassanerpavut, taakkua suliassarissavaat utertinneqartut naqillugit poortorlugillu suliarinissaat immaqa inunnik marlunnik ikinnerpaamik suliffissanik aamma pilersitsisinnaagaluarmata.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Qujanaq. Tassa massakkut oqaasissaqartussaarummat, taava immikkoortoq 34 oqaluuserineqarnera tamaanga killeqarpoq.
Oqaluuserisaq naammassivoq.