Oqaluuserisassani immikkoortoq 35 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.
Anthon Frederiksen, apeqquteqaateqartoq, Kattusseqatigiit:
Ajornartoresiuterpassuatta ilagivaat peqqinnissaqarfimmi sulisussaqarniarnikkut ajornartorsiutit, taamaattumillu Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik apeqquteqarniarpunga, Nunatsinni nakorsassaaleqineq kigutillu nakorsassaaleqineq annertuumik ajornartorsiutaavoq. Nakorsassaaleqineq kigutillu nakorsassaaleqineq akiorniarlugu naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarpat? Aammalu siullertut atorfillit qulaani pineqartut, akissarsiaqartitaanermikkut qanoq iliorfigineqassappat? Nakorsat kigutillu nakorsaasa ilinniartitaaqqittarnerannut tunngatillugu qanoq suliniartoqarpa?Aammalu qaqugu naatsorsuutigineqarpa nakorsanik amigaateqarnerup qaangerneqarnissaa?
Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq:
Anthon Frederiksenip apeqquteqaataa Peqqinnissamut Naalakkersuisumit akisassanngortinneqarpoq, apeqqutit isumaqatiginninniarnermut tunngasut, soorlu akissarsiat ilaalu ilanngullugit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akisussaaffisa ataaniimmata, apeqquteqaammi apeqqutigineqartut allat matumani pingaarnerusutigut akissuteqarfigineqassapput.
Aallaqqaasiullugu naalakkersuisut naqissusissavaat inatsisartuni ilaasortaq isumaqatigigatsigu, ullutsinni nunatsinni peqqinnissaqarfimmi nakorsanik kigutillu nakorsaanik atorfinitsitsiniarnermi sulisorinniinnarsinnaanermilu, ajornartorsiutit annertuut ernumassutissaalluarmata. Ajornartorsiutit paasineqassappata pissutaasut tamakkua tunulequtaat maluginiassallugit pingaartuummata, taakku naatsumik saqqummiunneqassapput.
Nakorsat eqqarsaatigalugit ilaatigut makku pissutaapput:
Nunatsinni peqqinnissaqarfiup ilusilersugaanerani atuuttumi toqqammavigineqarput nakorsat tamatigoortumik ilinniagaqarsimasut. Ilinniartitaanerulli allanngorsimanerata kingunerisaanik m,aanna taamatut ilinniartitaasarunnaarsimasut. Tamatuma kinguneranik peqqinnissaqarfimmi suliassanik tamatigoortumik ingerlatsisinnaanermut tunuliaquteqanngillat. Nakorsassamut ilinniartitaanermi allanngorsimasumi immikkut ilisimasaqarnerujartorneq aammalu peqqinnissaqarfiup maannakkut ilusilersugaanera kinguneqarput annertunerujartuinnartumik ilisimasatigut aaqqissuussaanikkullu avinngarusimasutut kiserliortutut misigisimaneq.
Pissutsit qulaani taaneqartut nakorsat ataasiakkaat napparsimasut amerlanerusut naammagittaalliorsinnaanerannik ernumassuteqalersippaat. Atorfiit amerlasuut inuttaqannginnerisa kingunerisaanik pingaartuusariaqartarnerit akulikippallaalersarput. Nakorsat kigutillu nakorsaat eqqarsaatigalugit makku atuupput:
ilisimasatigut aaqqissuussaanikkullu avinngarusimasutut inissisimaneq immikkut ilinniarsimasanik attassiinnarsinnaanermut ajornarnerulersitsivoq.
Pigaartuukulasariaqartarnerit eqqarsaatigalugit akissarsiat amerlasuunut nunanut allanut peqqinnissaqarfimmut qaffasissumik ilinniarsimasunik aallerfigisariaqakatsinnut unammillertariakatsinnullu naleqqiullugit annikinnerungaatsiarput.
Inissaqarniarneq akuttunngitsunik ajornartorsiutaasarpoq. Nuliaasut uiusulluunniit suliffissaqarnerat ajornartorsiutaasinnaasarpoq. Meerarisat paarineqarsinnaanerat ajornartorsiutaasinnaasarpoq.
Danmarkimi nunanilu avannarlerni arlaqartunissaaq nakorsanik kigutillu nakorsaannik amigaateqarnerit unammillerneq annertunerulersippaat, taamatullu ilinniagallit akissarsiassaminnut sulinerminni atugassaminnut, inissaqarnikkut inooqatigiinnikkullu tunngasunik piumasaqaatitik nalinginnaasumik annerulersippaat.
Atorfinitsitsisinnaaneq pitsaanerusumik periarfissikkusullugu naalakkersuisut aamma suliffeqarfinni allani nalinginnaasoq, tassa Danmarkimi naqitat aqqutigalugit inuttassarsiuussisarneq piinnarnagu, aamma nunani avannarlerni allani inuttassarsiuussisalersimapput. Tamatuma saniatigut naalakkersuisut sulisut peqatigiiffiisigut aammalu inuit ataasiakkaat nunatsinnik soqutiginnilluartut suleqatigalugit isumagivaat, soorlu naqitani tulluartunik allaaserinnittarnerit, nakorsatut imaluunniit kigutit nakorsaattut atorfininnissamut soqutiginnissinnaasunut maluginiaqqullugit suliassat tamatigoortut, ilinniarfissaalluartut, soqutiginartut piumaffiginnittullu nunatsini atorfininnikkut misigineqarsinnaasuuneri.
Taakku saniatigut naalakkersuisut soqutiginninneq annertusarusullugu arlariinnik nalinginnaanngitsunik suliniuteqarput. Assersuutitut taaneqarsinnaapput Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup sulisut peqaigiiffiitigut suleqatigalugit attaveqaatinik pilersitsineq suliniutigaat aamma nakorsat kigutillu nakorsaat eqqarsaatigalugit. Attaveqaatit tassaapput inuit ataasiakkaat piumassutsimikkut suleqataasut, taamatullu toqqaannartumik attaveqarnikkut soqutiginnissinnaasunut saafiginnittartut, aammalu Pisortaqarfimmut soqutiginnittut ilisimasatigut inuttullu piginnaanerinik paasissutissiisartut. Peqqinnissamut Naalakkersuisoq attaveqaatitut suleqatinik ataatsimeeqateqarnerni arlaleriarluni peqataasarpoq.
Januar 1997-mi naalakkersuisut Islandimilu Peqqinnissamut ministeri isumaqatigiissummik atsioqatigiipput, tamatuma kingorna isumaqatigiissut suliassaqarfitsigut arlalitsigut pisortatigoortumik tigussaasunik malitseqartinneqarpoq itisilerneqarlunilu. Aammattaaq qanittukkut Islandimi ussassaaraluni sulisussarsiorluni ataatsimiisitsisoqassaaq.
Inissaqartitsinikkut ajornartorsiutit akuersaaruminarnerusumik tatiginarnerusumillu aaqqiiffigineqarnissaat naalakkersuisunit ilungersuutigineqarpoq. Naalakkersuisut peqqinnissamut naalakkersuisutigut kommunit tamaasa kingornalu KANUKOKA allaffigivai malugillaqqullugu inissaqarnikkut, meeqqanik paaqqinninnikkut, aappaasullu suliffeqartinnissaanut periarefissat nunatsinnut qinnuteqarsinnaajumaartut soqutiginninerannut pingaaruteqarmata.
Minnerunngitsumik nakorsat nunatsinneereersut nunatsinniiginnarnissaat alajangiusimallugu isumaqatigiissutitigut nutaatigut, naalakkersuisut ilinniariikkanik pigiliusseqqinniarluni ingerlatseqqinniarlunilu suli ilinniaqqittarnissanut pisussaaffilersorsimapput. Tamakkua assipaluinik ilaatigut kigutit nakorsaannut pilersitsiniarlutik naalakkersuisut aningaasassarsiornissaq sulissutigivaat.
Peqqinnissamik ingerlatsivinni sulisut ilisimatusarluni sulianik peqataasarsinnaanerminnut periarfissaat naalakkersuisunit pitsaanerulersinneqarput. Aningaasaateqarfimmut qinnuteqaatit akuersissuteqarfigineratigut peqqinnissaqarfik pillugu paasissutissanik videokkut aallakkaatitassiortoqarpoq, aamma taanna sulisussarsiornermi atorneqartussaavoq.
Kalaallit Danmarkimi peqqinnissami ingerlatsivinni sulisussatut ilinniartut oqaloqatigisarnerisigut paasissutissiillunilu ataatsimeeqatigisarnerisigut naalakkersuisoqarfimmiit toqqaannartumik attaveqarfigineqarput.
Kingullertigut kigutik nakorsaat Bella centerimi Kĝbenhavnimiittumi ukiumoortumik ulluni pingasuni ataatsimiimmata pisortaqarfik imminut nittarsaappoq aammalu tamatumani Peqqinnissamut Naalakkersuisoq nammineerluni peqataavoq. Ukiami nakorsat aamma Bella centerimi ataatsimiilerpata assigusumik iliuuseqartoqassamaarpoq.
Naalakkersuisut danskit Peqqinnissamut ministerertaavat isumaqatigiissuteqarfigisimavaat nalinginnaasumik nunatta Danmarkillu akornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarnissaq piareersarneqalissasoq. Tamatumuuna suliffeqarfiit ilaatigut peqqinnissamut sullissisut pillugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarnissamut periarfissaat ajornannginnerulersinniarlugit. Naatsorsuutigineqarpoq isumaqatigiissut kingusinnerpaamik septemberimi Peqqinnissamut ministerip pilersaarutaasumik nunatsinnut tikeraarnissaanut atatillugu atsiorneqassasoq.
Nunap immikkoortuini napparsimaveqarnerup aaqqissuunneqarsinnaanera pillugu nassuiaammi ataatsimiinnermi matumani saqqummiuneqartussami, aaqqissuusinertigut allanngortitsisoqarnissaa atortinitsitsiniartarnernik oqilisaasussaq, atorfininnianullu ataasiakkaanut piumasaqaatinik nalimmassaanissaq, kiisalu ilinniakkatigut nakorsaqarnermilu aaqqissuussinernik pitsaanerulersitsisussaq eqaannerulersitsisussarlu inassutigineqassaaq.
Nunap immikkoortuini napparsimaveqarneq piviusunngussappat atorfiit imarisaat allanngortitertariaqassapput, taamalu akissarsiat sulinermilu atugassat nalilersoqqittariaqalissallutik.
Suliassat nutaat ilaattut Danmarkimi napparsimavinni ikinngutinik ataavartumik atassuteqartarsinnaanissaq Pisortaqarfimmiit misissorneqalerpoq. Immikkut paasisimasallit ikiortiginerisigut naalakkersuisut misissorumavaat sulisussarsiorneq nukittorsarneqarsinnaanersoq.
Sulisussarsiornermi allatigut immikkut ittumik iliuuseqarsinnaanerit aningaasaliiffigineqarnissaat, naalakkersuisuniit isumaliutersuutigineqarpoq. Peqqinnissamut Ataatsimiisitaliap ilaatigut peqqinnissami ingerlatsivinni sulisoqarneq pillugu ingerlaavartumik ilisimatinneqartuarnissaa naalakkersuisut annertuumik pingaartippaat.
Nakorsanik kigutillu nakorsaanik nunatsinni atorfinitsitsiortornissap annertuumik ilungersuutigneqarnera siuliini taaneqartutigut paasissutissivigisimanissaa naalakkersuisunit neriuutigaarput.
Taamaattorli naggataagut ajuusaarutigalugu nalunaarutigissavara ajornartorsiornerup qaqugu aaqqinneqarsimanissaanik naalakkersuisut ajoraluartumik neriorsuuteqarsinaanngimmata. Nunanimi allani ineriartorneq nunatsinni aalajangiisarnerit tassa inatsisartuni kommuninilu tamatumani apeqqutaasut ilagimmatigit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, apeqquteqaateqartoq:
Akissutigineqartunut qujavunga, kisianni apeqquteqaatigisanni ilaatigut nakorsat kigutillu nakorsaasa ilinniarteqqittarnerannut tunngatillugu akissutigineqartut tassani amigarilaarpakka, erseqqarinnerusumik nassuiarneqarsinnaasuuppata immaqa qujanassagaluarpoq.
Pikkorissartitseqqittarnermut tunngasut, taakkuami nakorsat kigutit nakorsaasalu ilaasa ernummatigisarmatigit, sivisunerusumik Kalaallit Nunaanniikkunik, taava Europa-mut uternerminni atorfineqqissinnaanermut tunngatillugu aamma pikkorissartitsisarnermut unittoortoqartarnera aarleqqutinut ilaatinneqartartoq malunnnarmat.
Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:
Erseqqissaatigiinnassavara, oqaarigineqareeraluartoq, tassa ilinniartitseqqittarnerit aamma peqqinnissaqarfimmi sullissisunut aamma nakorsanut kigutit nakorsaannullu tunngasut Naalakkersuisunit pingaarteqaagut aammalu immikkut ukiuni makkunani suliniutigalugit.
Oqaluuserisaq naammassivoq.