Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 37		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasiinngorneq 11. Maj 1998 nal.16.15

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 37

 

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksenip siunnersuutaa aalajangiiffigisassaq:

Umiatsiaaqqanut piniartunit aalisartunillu tapiiffigineqarnikkut pisaarineqartartunut tapiissuteqarnermik aaqqissuussinerup allanngortinneqarnissaanik siunnersuut.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ilaasortaq Finn Karlsen.

 

Hans Enoksen, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Matumuuna Inatsisartunut siunnersuutiginiarpara umiatsiaaqqat, aalisartunik piniartunillu tapiiffigineqarlutik pissarsiarineqartartut tapiissutaasa allanngortinneqarnissaat.

 

Naluneqanngitsutut ukiut makku aalisartunut piniartunullu ukiuupput inuuniarnikkut atukkat eqqarsaatigalugit ilungersunarluinnartut. Kitaani kujataanilu umiatsiaararsorlutik inuutissarsiute­qartut killeqarluinnartumik atugaqarfiusumik ingerlaniarsariffiulersimalluni pinngitsooratillu ikiorsiiffigineqartariaqalersimallutik.

 

Matumuunalu siunnersuutiginiarpara umiatsiaarartaarniartunut tapiissutigineqartartoq 75 %-i qaffanneqassasoq 90 %-imut, tassami ukiut makku aalisartut piniartullu umiatsiaarartaarniartut akiliutissaq 25 %-i assut oqimaarsaatigalugu akiliiniarsarisarmata.

 

Inuutissarsiornikkut isumannaatsumik umiatsiaararsortut ingerlalernissaat illersorneqassappat, ullumikkornit pitsaanerusumik aaqqissuussiffigineqartariaqarput. Tassami ullumikkut akiliutis­saq minnerpaamik 30 - 40.000-it akiliutigineqartussaapput. Kikkullu akissaqarpat, ullumikkut taamak aalisagaqanngitsigisoq piffinni amerlanerpaani.

 

Nalunngilarput tunisassiornikkut piumasarisat sukakkiartuinnartut. Ullumikkorniillu pitsaaneru­sumik aaqqissuussinngikkutta, umiatsiaararsortorpassuarnut ilungersunarluinnartumik nalaassi­nerlussinnaavugut. Tamannalu pinngitsoorneqassappat, ullumikkornit aningaasat amerlanerusut immikkoortinneqartariaqarput umiatsiaarartaarniartunut.

 

Taamatut tunngavilersuuteqarlunga siunnersuutiga saqqummiuppara.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Qinnutigissavara immikkoortoq 32 37-lu tulleriissiinnarlugit akissuteqarfigissagakkit.

 

Inatsisartunut ilaasortap Naimanngitsoq Petersenip, umiatsiaaqqanik sanarlaanik pisaarniarnermi tapiiffigineqartarneq pillugu malittarisassat allanngortinneqarnissaanik siunnersuutaa, Aalisarner­mut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-imi, 31. oktober 1996-imeersumi, Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 19-ikkut, 6. november 1997-imeersukkut allannguuteqartinneqartumi, ' 8-mut tunngassuteqarpoq.

 

Siunnersuummi anguniarneqarpoq umiatsiaarartaarniarnermi nammineq aningaasaliissutissat 25%-inik annertussuseqartut appartinneqarnissaat aamma malittarisassani immikkut siunniunne­qassalluni qinnuteqartut nunaqarfinneersut isorliunerusuneersullunniit umiatsiaarartaarniarner­minni periarfis-saasa pitsaanerulernissaat.

 

Siunnersuummi tunngaviutinneqarpoq, maannakkut piumasaqaatigineqartup nunaqarfinni isorliunerusunilu naammassiuminaatsinneqarnerujussua.

 

Aallarniutigalugu Naalakkersuisunit oqaatigineqassaaq, malittarisassani tamanut atuuttumik misilittagarilikkanik tunngavissaqarneq pigineqartariaqarmat, malittarisassani taakkunani allanngueqqinnissap pinnginnerani.

 

1997-imi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni allannguutissat akuersissutigineqartut, 1. januar 1998-imi atuutilerput taamaattumillu taamaallaat qaammatit sisamat missaanni atuussimallutik. Taamaattumik ullumikkut tunngavissaqanngilagut oqassalluta allannguutit taakku kissaatigisatut angusaqarfiusimannginnerannik. Taamaattorli 1996-imiilli umiatsiaaqqanik angallatinillu mikinerusunik atavissunik motorilinnik pissarsisarnermi ineriartornerup takutippaa, umiatsiaaq­qanut angallatinullu atavissunik motorilinnut tapiissutisinissamut taarsigassarsinissamullu malittarisassat ataatsimut isigalugu ima pitsaatigisut, najugaqarfiit ilaanni aalisarnerup annertus­susiata aningaasaliiffigineqarpallaalernissaa aarlerinarsisimalluni. Tamanna uterfigissavara.

 

Kingullermik malittarisassanik allanngortitsinerup kinguneraa tapiiffigineqarnissami tunngavis­saajunnaarmat, umiatsiaaqqamit qimussimilluunniit aalisarnikkut piniarnikkulluunniit imaluun­niit qimussit imaluunniit snescooterit atorlugit aalisakkanik pisanilluunniit assartuinikkut, qinnuteqartup aalajangersimasumik ikinnerpaamik isertitaqarsimanissaa, kisiannili tamakku­nannga taamaallaat aningaasarsiat tamarmiusut minnerpaamik qinnuteqartup akissarsiaasa tamarmiusut ilanngaatitaqanngitsut ikinnerpaamik 50 % - erissagaat.

 

Tamatumunnga atatillugu aalajangerneqarpoq, qinikkatut pisortanillu toqqakkatut suliaqarnermit isertitat, aalisarnerunngitsumit piniarnerunngitsumillu isertitanut ilanngunneqannginnissaat. Taamaalilluni qinikkatut pisortanillu toqqakkatut suliaqarnermit isertitat, umiatsiaararsorlutik aalisartut piniartullu tapiissutisisinnaanerannut mattutissanngilaat.

 

Qinnuteqartut umiatsiaararsorluni aalisarnermit piniarnermilluunniit minnerpaamik 50 % - imik  isertitaqarnissamik piumasaqaatinik naammassinnissimasut, taamaalillutik ullumikkut 75 % - imik tapiissutisisinnaapput nammineq aningaasaliissutissat 25 % - iusut pigigunikkit.

 

Maanna assersuutissaqareerpoq, qinnuteqartut ikittuaraannannguanik isertitaqartut umiatsiaaqqa­mik pisinissaminnut tapiissuteqarfigineqarsimanerinik. Assersuutigalugu pisumi ataatsimi qinnuteqartoq akileraarutaasussanik paasissutissat pigineqartut malillugit, ukiup inaarutaasumik akileraaruteqarfiup kingulliup naanerani qinnuteqarnissaq sioqqullugu 5.000,00 kr. - it ataallugit isertitanik tamarmiusunik isertitaqarsimavoq. Naak aningaasarsiat akileraarutaasussat taama ikitsigigaluartut qinnuteqartup nammineq aningaasaliissutissani pissarsiarisinnaasimavai.

 

Naalakkersuisut arajutsisimanngilluinnarpaat, sumiiffinni arlaqartuni aalisarnermik piniarnermil­lu isertitaqarnissamut periarfissat killeqarluinnartarmata. Taamaattumik paasinarpoq, umiatsi­aarartaarnissamut landskarsimit tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatinik oqilisaanissaq kissaati­gineqarsinnaammat.

 

Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut isumaqarput eqqaasitsissutigissallugu, peqqussutip atuutiler­sinneqarneratigut siunertarineqanngimmat umiatsiaaqqanik aalisartut amerlisinneqarnissaat. Akerlianilli siunertarineqarpoq, maannakkut umiatsiaaqqanik aalisartut piniartullu periarfissaqar­tariaqartut umiatsiaaqqanik maanna pigisaminnik, umiatsiaaqqanik minnerpaamik teknikkikkut piumasaqaatinik umiatsiaaqqap pitsaassusissaanik isumannaatsuunissaanillu kiisalu pisanik angallammiititsinissanut piukkunnaateqartunut piumasarisanik, pisat tunineqarnerminni pitsaas­susissaannik qularnaarinnillutik naammassinnissimasunik taarsiinissaminnut.

 

Tapiissuteqarnissamik neriorsuuteqarneq siulleq junimi 1996- imi atsiorneqarmalli aaqqissuussi­neq aalisartunut piniartunullu iluatsitsiviulluarsimavoq. Ukiut marluunngitsulluunniit ingerla­neranni umiatsiaarartaarnissamut tapiissuteqarnissamik neriorsuutit katillugit 100 - it atsiorneqar­simapput. Ukioq mannaannaq piffissami matumani piffissami tamarmiusumi neriorsuutinit 110 - usunit neriorsuutit 18-  it atsiorneqarsimapput.

 

Naalakkersuisut naammagisimaarluinnarpaat, aalisartut piniartullu taama amerlatigisut peqqussut iluaqutiginiarsimammassuk.

Taamaattorli Naalakkersuisut tunngaviusumik isumagaat, aalisariutinik pissarsineq aamma matumani aammattaaq umiatsiaaqqanik pissarsineq, piujuartitsinissaq siunertaralugu aalisarner­mik piniarnermillu inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinneqarneranut ilaatinneqassasut. Taammaattumik naammattunik pisassaqarlunilu tunisinissamut periarfissanik naammattunik peqartariaqarpoq,  aalisarnermi piniarnermilu pisaqarsinnaassutsimut malunnaatilimmik aningaa­saliisarnikkut annertusisitsisinnaasut nutaat suliniutigineqassappata.

 

Ukiuni makkunani qujanartumik takuarput sumiiffiit ilaanni arlalinni qaleralinniarneq pitsaasu­mik ineriartortoq. Matumani pingaartumik eqqarsaatigaakka Qeqertarsuup Tunuata kiisalu Uummannap Upernaviullu eqqaat. Tamakkua saniatigut Naalakkersuisut ukiuni kingullerni Tunumi aalisarnermik misileraaneq ingerlassimavaat, tassuunalu paasineqarpoq qaleralinniarneq qularnanngitsumik akilersinnaalersinnaasumik ineriartortinneqarsinnaasoq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput, nunaqarfinni isorliunerusunilu maanna qaleralinniarnermik annertuumik ingerlatsivioreersuni nammineq aningaasaliissutissanut piumasaqaatinik oqilisaaso­qarnissaanut nalinginnaasumik pisariaqartitsisoqanngitsoq.

 

Sumiiffinni taakkunani nammineq aningaasaliissutissanut ileqqaagaqarnissamut pitsaasorujussu­arnik periarfissaqarpoq piumasarineqartunullu oqilisaanerup kinguneriinnassavaa pisuussutinik piujuartitsinnissaq siunertaralugu iluaquteqarnissamik kissaatigisamut naleqqiullugu aalisariuti­nut aningaasaliissuteqarpallaarnerup nalorninartorsiutaalersinnaanera.

 

Oqaatigineqartutut aalisartunut piniartunullu umiatsiaarartaarnissamut 110 - inik tapiissuteqarto­qareerpoq. Ilanngullugu ukiuni kingullerni marlussunni takuarput sinerissamut qanittumi aalisarnermut pingaartumik qaleralinniarnermut atugassanik angallatinik atavissunik motorilin­nik pisaarnissamut inuussutissarsiutinut tapersiisarfimmit taarsigassarsisitsinissamik neriorsuutit amerleriarujussuarsimanerat.

 

Matumani oqaatigissavara 1996 - imiilli ullumikkumut angallatit 21 fod - it 35 fod - illu akornan­ni angissuteqartunik pissarsinissanut, taakkunannga amerlanersaat qaleralinniarnermi atorneqar­tussanut katillugit 66 - inik taarsigassarsisitsisoqarsimasoq. Allatut oqaatigalugu piffissami taama sivikitsigisumi umiatsiaaqqat imaluunniit angallatit mikinerusut katillugit 176 - it pissarsi­arineqarnissaannut taarsigassarsisitsinissanullu tapiissuteqartoqarsimavoq.

 

Neriorsuutigineqarsimasut amerlassusiinut erseqqinnerusumik nalunaarsuusiamut taakkulu agguataarsimanerannut tunngatillugu, akissuteqaammut ilanngunneqartoq nalunaarsuusiaq agguaanneqartoq innersuussutigissavara.

Erseqqissaatigissavara umiatsiaaqqat angallatillu amerlanersaat sumiiffiit ilaanni annertuumik qaleralinniarfiusuni pissarsiarineqarsimanerat erseqqilluarmat. Umiatsiaaqqanut angallatinullu tapiissutinit taarsigassarsisitsinernillu katillugit 176 - iusunit, qinnuteqaatit Ilulissat, Uummannap Upernaviullu kommuuniineersut katillugit 100 - it akuerineqarsimapput allallu sinneruttut qinnuteqartunut kommunit amerlanersaannut allanut assigiiaakannersumik agguataarneqarsimal­lutik.

 

Inatsisartunut ilisimatitsissutaareersutut, Naalakkersuisut ukioq manna sinerissamut qanittumi qaleralinniarnermi pinngitsoorani akuersissuteqartarnissamik nalunaarut akuersissutigaat, taannalu 1. juli atuutilertussaavoq.

 

Nalunaarummi siunertarineqarpoq aalisarnerup annertunerulernissaata killilersimaarnissaa, taamaalilluni qaleralinniarneq piujuartitsinissamik tunngaveqarluni ineriartortittuarumallugu.

 

Ineriartornermut akerliulluinnartumik siuarsaassagaluarpugut umiatsiaaqqanut aningaasaliissute­qartoqarnermi malittarisassanik tamanut atuuttunik oqilisaaqqissagaluarutta. Aningaasalersuinis­sami malittarisassat oqinnerulersinneqarnerata pinngitsoorani umiatsiaaqqanik pisaarniarneq annertunerulersittussaassavaa aalisarnermillu annertunerulersitsisussaassalluni.

 

Tamatumunnga peqatigitillugu erseqqissaatigissavarput, piumasarineqanngimmat qinnuteqartut maannamut umiatsiaaraasa aalisarunnaarsinneqarnissaat. Tamaattumik qularnanngilaq umiatsi­aaqqat aalisarnermi atorneqartut umiatsiaaqqanut nutaanut tapiissuteqartarneq peqatigalugu amerliartornissaat.

 

Maanna ukiuni arlaqartuni annertunerusumik saarullinniartoqanngitsoormat, ajoraluartumik maannamuugallartoq aalisarfinni amerlanerni imminut akilersinnaanngitsuni umiatsiaaqqanut angallatinullu nutaanut aningaasaliissuteqartarneq aaqqiissuteqarfigisariaqarsimavarput, aalisar­nernik allanik imaluunniit  pisassanik allanik saarullinniarnerunngitsumik tikkuaassisinnaanngik­kutta.

 

Naak saattuarniarneq ineriartoraluartoq tamanna umiatsiaaqqanik ikkuttakkanik motorilinnik aamma angallatinik atavissunik motorilinnik mikinerusunik aalisarnermut naleqqutinngilaq.

 

Naalakkersuisut maanna Nanortalimmi suliffimmik, puisit neqaannik tunisinermik, suliareqqii­nermik avammullu nioqquteqartarnermik suliaqartussamut pilersaarusiorput.

 

Ingerlanniagaq naatsorsuutigineqartunik naammassinnissinnaassappat, piffissap ingerlanerani  kitaani sikuneq ajortumi umiatsiaararsorlutik aalisartut pitsaanerusumik isertitaqarsinnaanissa­minnut periarfissinneqassapput.

 

Maannali piaarpallaarpoq tamanna ingerlanniagaq aamma suliffissuarmut tunitsivissanullu pisariaqartinneqartumik aningaasaliissutissat inaarutaasumik naliliiffigissallugu. Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput, piffissami matumani ingerlanniakkamut tamatumunnga tunngaviu­sumik umiatsiaaqqanut angallatinulluunniit mikinerusunut annertunerusumik aningaasaliissute­qarnissanik aallarniisoqartariaqanngitsoq.

 

Isorliunerusuni Qaanaamut, Tasiilamut Ittoqqortoormiinullu tunngatillugu Naalakkersuisut Inatsisartunut ilaasortaq Naimanngitsoq Petersen isumaqatigaat, piniartut ileqquusumik piniar­nermut aamma immaqa aalisarnermik ilaqartinneqartumut umiatsiaarartaarniarnermut periarfis­saasa pitsaanerulersinneqarnissaannut immikkut pisariaqartitsisoqarsinnaammat.

 

Inatsisartut peqqussutaanni aalisartut, Qaanaami, Tasiilami Ittoqqortoormiinilu najugaqartut angallatinut atavissunik motorilinnik pisaarnissamut namminneq aningaasaliissutissanut piuma­saqaatitigut immikkut oqilisaaffigineqarsimapput.

 

Taamaattumik matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit neriorsuutigissavara, ukiamut ataatsi­miinnissami najugaqarfinnut taakkununnga tunngatillugu umiatsiaaqqanik ikkuttakkanik motorilinnik pisaarnissamut nammineq aningaasaliissutissanut malittarisassatigut oqilisaasoqar­nissaanik siunnersuut saqqummiutissagakku.

 

Ilanngullugu Naalakkersuisut eqqarsaatigissavaat, siusinnerusukkut ilisimatitsissutigineqartareer­sutut inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaannut aningaasanik taarsigassarsisitsisinnaanissamut kommunit periarfissaannik suliaqartoqarmat. Assersuutigalugu umiatsiaarartaarniartunut minnerusumilluunniit angallatitaarniarnermi ullumikkut kommunit ilaat namminneq aningaasa­liissutissanut 100 % - imik tapiissuteqartareerput.  Taama periaaseqarneq qinnuteqartunut kommunit ilaanneersunut kommuninut allaneersunut naleqqiullugu umiatsiaarartaarniarnermi angallatitaarniarnermilu landskarsimit ajornannginnerusumik tapiissutisinissamik taarsigassarsi­nissamillu angusisinnaalernermut periarfissiivoq.

 

Taamaattoq ajoraluartumik Naalakkersuisut isumaqarput, malittarisassat assigiinngitsut immin­nut ataqatigiinnerini periarfissaqalersoq, nammineq aningaasaliissutissanik toqqortereqqaanngik­kaluarluni umiatsiaarartaarsinnaanermut imaluunniit angallatitaarsinnaanermut. Taamaattumik taama ajornartorsiuteqarneq Naalakkersuisut umiatsiaarartaarniarnermi angallatitaarniarnermilu nammineq aningaasaliissutissanut malittarisassanik nutaanik isumaliuteqarneranni ilaatinneqas­saaq.

 

Naalakkersuisut ukiamut katersuunnissamut, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisaneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 8- ip 31. oktober 1996-imeersup allanngortin­neqarnissaanik siunnersuummik saqqummiussinissamik neriorsuutaat tunngavigalugu, matumuu­na Naalakkersuisut sinnerlugit siunnersuutigissavara, Inatsisartunut ilaasortap Naimanngitsosq Petersen-ip siunnersuutaanut aalajangerneq Inatsisartut ukiakkut katersuunnissaannut kinguartin­neqassasoq, taamaalilluni taamanikkussamut siunnersuut inaarutaasumik suliarineqarlunilu Naalakkersuisut peqqussummut allannguutissamik siunnersuutaannut atatillugu aalajangiivigine­qarsinnaaqqullugu.

 

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip umiatsiaaqqanik sanarlaanik pisaarniarnermi tapiiffigi­neqartarneq pillugu malittarisassat allanngortinneqarnissannik siunnersuutaa, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8 - imi, 31. oktober 1996-imeersumi, Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 19-kkut, 6. november 1997-imeersuk­kut allanngortinneqartumi, ' 8-mut tunngassuteqartoq.

 

Siunnersuutigineqarpoq umiatsiaarartaarnermi nammineq aningaasaliissutit 25%-usut 10 % - imut appartinneqarnissaat. Siunnersuut, qinnuteqartoq sumiluunniit nunaqaraluarpat umiatsi­aarartaarniarnermi nammineq aningaasaliissutissanut piumasaqaatinut tamanut atuuttumik allanngortinnissaatut ilusilerlugu, siunnersuutigineqarpoq.

 

Siunnersuut ilaatigut tunngaveqartinneqarpoq umiatsiaararsorlutik aalisartut sinerissami sumiif­finni amerlanerpaani aalisagaqannginneranik peqquteqartumik maannakkut piumasaqaatinik naammassinnissinnaanissaq ajornartorsiutigilluinnarmassuk.

 

Taamaalilluni siunnersuut Inatsisartuni ilaasortap Naimanngitsoq Petersen-ip oqaluuserisassani immikkoortumi 32-imi saqqummiunneqartutut siunnersuutaanit annertuneruvoq tassami ilaatigut tamanut atuuttumik ilaatigullu nammineq aningaasaliissutinik Inatisartunut ilaasortamit Nai­manngitsoq Petersen-imit siunnersuutigineqartumit annikinnerusumik imaqarami.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutaata suliarineqarnerani akissuteqaatiga innersuussutigissavara. Akissuteqaammi tassani umiatsiaaqqanik pisaarniarnermi nammineq aningaasaliissutissanut piumasaqaatit tamanut atuuttumik oqilisaavigineqarnissaannik siunnersuummut Naalakkersuisut isummernissaminnik tunuarsimaanertik oqaatigaat. Inatsisartu­nut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa oqaatigineqartutut tamanut atuuttussatut isikkoqar­mat, Naalakkersuisut siunnersuummut isummernissaminnut aamma maanna tunuarsimaarput, taamaattorli naalakkersuisut isumaqarput inatsisartuni ilaasortap Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutaa aammalu inatsisartuni ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa ataatsimoortillu­git siunnersuutip ukiamut katersuunnissami umiatsiaqqanik angallatinillu pisaarniarnermi nammineq aningaasaliissutissamut malittarisassat allanngortinneqarnissaannik naalakkersuisut saqqummiussinissaannut ilanngullugit saqqummiunneqassasut. Naalakkersuisut ukiumut katersuunnissamut aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu inatsisar­tut peqqussutaata nr. 8, 31. oktober 1996-meersup allanngortinneqarnissaanut siunnersuummik saqqummiuussinissamik neriorsuutaat tunngavigalugu matumuuna naalakkersuisut sinnerlugit siunnersuutigissavara inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaanut aalajangerneq inatsisartut ukiakkut katersuunnissaannut kinguartinneqassasoq, taamaalilluni tamanikkussamut siunnersuut inaarutaasumik suliarineqarlunilu naalakkersuisut peqqussummut allannguutissamut siunnersuutaanut atatillugu aalajangiivigineqarsinnaaqqullugu.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortap Naimanngitsoq Petersen-ip kiisalu Hans Enoksen-ip inuutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaannik allannguuteqartitsinissamik siunnersuutaat tunngavimmikkut assigiimmata ataatsimoortillugit Siumut-miit oqaaseqarfigissavagut.

 

Siullermik oqaatigissavarput siunnersuuteqartut tunngavilersuutaat paasilluaratsigit, maannak­kummi isorliunerusuni aammalu nunaqarfinni piniarnermik inuutissarsiuteqartut aningaasarsior­nikkut puisip amia suli annertuumik toqqammavigaat, tamannalu umiatsiaarartaarniarnermi nammineq akileqqaagassamut atugassanik katersinermi killiliisuusarput. Maannakkut umiatsiaat inuutissarsiornermi atugassat piumasarineqartumi naleqquttut assigiinngitsut sisamat nunatsinni sanaartorneqarput. Nunami suliassaqartitsinikkut taamatullu aalisarnikkut annertuumik iluaqu­taasumik kinguneqartut. Siumut-miit nuannaarutigalugu maluginiarparput umiatsiaaqqaanut tapersiisarnerup 1996-mi atuutilerneraniit ullumikkumut umiatsiaaqqat 110-nik kiisalu angallatit 21 fods-imiit 35 fods-imut angissusillit 66-nik amerlassusillit tapersiisarfik aqqutigalugu pissarsiarineqartut takusinnaagatsigit. Periarfissarli manna iluatsillugu angallatitaarnikut Siumut-miit pilluaqquniarpagut.

 

Tamatuma takutippaa umiatsiaaqqat nunatta imartaanut naleqquttut qanoq pisariaqartinneqartigi­sut, tamannalu suli aamma ingerlasariaqarpoq imaatigut isumannaatsumik angallateqarnissaq siunertaralugu. Maannakkut tapersiisarnermut peqqussutissat piumasaqaatitaanik naammasinnis­simasut umiatsiaaqqamik pissarsiniaruni ukiumut aningaasatigut isertitaasa 50 %-tiata nammineq aalisarnermi piniarnermilluunniit tunisatigut pissarsiarisimasussaavaai, tamannalu toqqammavi­galugu Namminersornerulluni Oqartussaniit akilersugassaanngitsunik tapiissuteqarfigineqassaaq pissarsiariniakkap 75 %-tianik namminerlu akileqqaagassat tassaassallutik pissarsiariniakkap 25 %-tia. Tamatuma takutippaa umiatsiaarartaarnissamut piumasaqaatit oqilisarneqaraluartut puisip amiata akia kisiat isertitaqaatitut isumalluutigitillugu nammineq akileqqaagassap 25 %-tianik pigisaqarnissaq suli nunaqarfinni isorliunerusunilu najugaqartunut unammiuminaatsuusoq. Naalakkersuisut saqqummiussaat peqqussummi arlalitsigut aaqqittariaqartunik nassataqartoq Siumut-miit maluginiarparput, peqqussutillu naapertuuttunngorsarnissaa siunertaralugu allann­gortinneqarnissaannik oqarneq taperserlutigu.

 

Maluginiakkattut ilaattut assersuutigilara ilanngullugu takussutissiami takuneqarsinnaammat illoqarfiit aalisarnermik ingerlalluarfiusut umiatsiaaqqanik amerlanerusunik pissarsiffiusimasut kiisalu oqaatigineqarmat naak aningaasatigut isertitat annikikkaluartut uani issuaaffigilaassavara oqaatigineqartutuut eqqaaneqarmat umiatsiaarartaartoqartoq, naak ukiumut isertitat agguaqati­giillugu 5.000 koruuniinnaagaluartut. Taamaatttoq umiatsiaaqqap akiata 25 %-tianik pigisaqartoq imaluunniit aningaasanngorlugu 40.000 koruuninik akissaqartoqarsinnaasoq. Tamanna eqqumii­ginarsinnaagaluartoq Siumut-miit isumaqarpugut tamatuma takutikkaa peqqussutip atuuttup nutarterlugu naleqqussarneqarnissaa pisariaqalersimasoq.

 

Taamaattumik Siumup inassutigaa tapersiisarnermut peqqussutip allanngortinneqarnissaa sulissutigineqassasoq aammalu siuliani oqaaserisagut innersuullugit ataatsimiititaliami susassa­qartumut makkua misissorneqassasut inassutigissavagut: Umiatsiaaqqanik tapiiffigineqartarner­mi maannakkut periusiusup akilersoriaatsillu tunngaviisa allanngortinneqarnissaat. Isorliunerusu­ni nunaqarfinnilu najugaqartut umiatsiaaqqanik pisaarniarneranni tapersiisarnermi oqilisaassinis­sat naleqquttut nassaarineqarnissaat, kiisalu: Sinerissamut qanittumi aalisariutini aalisartutut inuttaasut umiatsiaarartarnissamut periarfissaat misissorneqassasut.

 

Naggataatigut peqqussutip allangortinneqarnissaannut suliaqartussanut ilanngullugu Siumup inassutigissavaa peqqussutip allangortinnissaaannut tunngassutilimmik kattuffiit allallu susassa­qartut tusarniaaffigineqarnissaat, suliaq pitsaasumik angusaqarfiginissaa siunertaralugu. Siumut-miit taamatut oqaaseqarluta tapersiisarnermut peqqussutip siunertaasumut naapertuuttunngorsar­nissaa siunertaralugu ukiamut inatsisartut ataatsimiinnissaannut peqqussutip allangortinnissaan­nut siunnersuummik saqqummiisoqarnissaa inassutigaarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 8, 31. oktober 1996-meersup allanngortinneqarnissaanik Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuu­taanut Ataassut-mit imatut oqaaseqarniarpugut. Eqqaamaneqassaaq inatsisartut peqqussutaat siuliini oqaatigineqartoq inatsisartuni allangortinniarneqalermat Atassut-mit piniarnerinnarmik inuutissarsiuteqarfiusuni angallateerartaarniarnermi nammineq aningaasaliissutissap appasin­nerunissaanik siunnersuuteqarsimagaluaratta, tamannali angusinnaasimanngilarput amerlanerus­suteqartut tapersersinnaanngimmassuk.

 

Tassungaannarli uniinnarsimanngilagut. Inatsisartut 1997-mi upernaakkut ataatsimiinneranni piniarnerinnarmi inuutissarsiuteqarfiusuni, tassalu Qaanaami Illoqqortoormiuni, Tasiilamilu angallateerartaarniarnermi nammineq aningaasaliissutissap appasinnerunissaanik Atassut-mit saqqummiusseqqissimagaluarpugut aammali itigarsimallugu. Piniartoqarfinni angallateerartarni­arnermi nammineq aningaasaliissutissap appasinnerunissaanik siunnersuuteqarnitsinniit ukioq ataaseq qaangiuttoq siunnersuutip asserluinnaa aamma Naimanngitsoq Petersen-mit saqqum­miunneqaqqippoq, tamatumani paasineqarsinaalluarpoq piniartoqarfinni ikiorsiiffigineqarnissaq assorsuaq pisariaqartinneqartoq. 1990-ikkut qiteqqunneranni piniartoqarfinni aningaasarsiorneq nalunaarusiorfigineqarsimavoq, taamanikkulli takussutissaqareerpoq piniartoqarfinni ilaqutariit agguaqatigiissillugu ukiumut 20.000 - 35.000 koruunit akornanni isertitaqartoqartartoq, tassa paasissutissat eqqortut. Taamaattumik tupinnartuliornerunngilaq piniarnerinnarmi inuutissarsiu­teqarfiusuni angallateerartaarniarnermi nammineq aningaasaliissutissap nunatta sinnerani annikinnerunissaanik kissaateqarneq.

 

Eqqaamaneqassaaq piniarnerinnarmik inuutissarsiuteqarfiusut tassaanerummata Qaanaap, Illoqqortoormiut Tasiilallu kommuniini najugaqartut. Pinngortitami imaannaanngeqisumi puisip amia kisiat aningaasarsiutitut isumalluutigalugu inuutissarsiummik ingerlataqarput. Puisip amia piffissarujussuaq aatsaat atoqqaarlugu tunineqarsinnaasarpoq, piniartup nuliaanut assorsuat sulerulunnartoq, naak nunatta ilaani puisip amii qassaannarlugit tunineqarsinnaagaluartut, taamaammat piniartoqarfiit illoqarfinnut allanut naleqqiullugit inuuniarnermi ilungersunartor­siornerujussuupput. Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq akissuteqaamminut ilanngullugu ukiuni kingullerni, tassalu 1996-miit 1. maj 1998 ilanngullugu umiatsiaaqqat pisortanit tapiiffigineqarsi­masunut takussutissanut ilanngusaanik erseqqissumik takuneqarsinnaasoq piniarnerinnarmik inuutissasiuteqarfiusut umiatsiaarartaarniarnerminni nammineq aningaasaliissutissap naammassi­niarnissaa assut ajornartorsiutigisaraat.

 

Soorlu ilanngussami aamma takuneqarsinnaasoq umiatsiaaqqat piffissami qulaani taasanni 110 pisortaniit tapiiffigineqarlutik pissarsiarineqarsimasut, taakkunannga taamaallaat arfineq marluk illoqarfinni pingasuni, tassalu Qaanaami, Illoqqortoormiuni kiisalu Tasiilami pissarsiarineqarsi­mallutik. Ilumut takussutissap uppernarsarpaa piniarnerimmarmi inuussutissarsiuteqarfiusuni umiatsiaarartaarniarnermi nammineq aningaasaliissutissap nalilersoqqinneqarnissaa pisariaqar­tinneqartoq. Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Aalisarnermut, Piniarner­mut Nunalerinermullu Naalakkersuisup umiatsiaaqqat kiisalu angallatit pisortanit tapiiffigineqar­lutik pissarsiarineqarsimasut takussutissaannik ilanngussaqarnera Atassut-mit assut iluarisi­maaratsigu piviusut aallaavigalugit isummernissamut takussutissiimmat pitsaasoq. Siunnersuum­mut tunngatillugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup akissute­qaammini oqaatigaa Qaanaami, Tasiilami Illoqqortoormiunilu najugallit angallatitaarniarnermin­ni nammineq aningaasaliissutissanut piumasaqaatit immikkut oqilisaaffigineqarsimasut, tamanna ilumoorluinnarpoq aamma qujanarpoq angusinnaasimagatsigu, soorlu Tasiilami iluaqutigineqa­lereersimasoq.

 

Kisianni eqqaamassavarput Qaanaami Illoqqortoormiunilu angallatitaarniarnermi periarfissat immikkut oqilisaassiffigineqarsimagaluartut ullumimut suli angallatitaartoqarsimanngimmat, tamatumani aalisarnermik tapertaqarsinnaaneq suli naammattumik piorsaaffigineqarsimanngin­nera peqqutigalugu. Taamaattumik Qaanaami, Tasiilami Illoqqortoormiunilu angallateerartaarni­arnermi nammineq aningaassaliissutissat oqilisaassiffigineqarnissaannik anguniagarput Atassut-mit aalajangiusimavarput, illoqarfinni taakkunani pisortaniit tapiissutit piniartunut aamma iluaqutigineqarsinnaaqqullugit.

 

Piniartut angallateqanngikkunik inuutissarsiummik ilungersunartumik naammaginartumik ingerlatsisinnaanngitsut nalunnginnatsigit. Siunnersuummut tunngatillugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup akissuteqaammini siunnersuutip inatsisartut ukiumut ataatsimiinnissaanut kinguartinneqarnissaa innersuussutigaa, ukiamut siunnersuut suliarineqarluni naalakkersuisup peqqussummut allannguutissamik siunnersuutissaannut atatillugu inaarutaasumik aalajangiinissaq siunertaralugu. Atassut-mit piaartumik aalajangiinis­saq kissaatigigaluarlugu piniarnerinnarmik inuutissarsiuteqartunut naammaginartumik oqilisaas­sinissaq pingaartikkatsigu ukiamut peqqussutip allannguutissaa qanoq iluseqassanersoq pissann­gatigalugu qilanaarluta utaqqissavarput. Taamatut oqaaseqarluta siunnersuummut naalakkersui­sut inussiarnersumik akissuteqaataat Atassut-mit taperserparput.

 

Taavalu umiatsiaaqqat aalisartunit piniartunillu pissarsiarineqarsinnaasut tapiissuteqarfigine-qartarnerisa allanngortinneqarnissaannik Hans Enoksen-ip siunnersuutaa imatut oqaaseqarfigis­savarput. Atassut-mit siunnersuutip tunngavia paasilluarparput aamma ilisimariigarput umiatsi­aararsorlutik inuutissarsiuteqartut ullumikkut atugaat qanoq ilungersunartigisut.

 

Taamaammat Atassut-mit umiatsiaaqqat pisortanit tapiiffigineqarlutik pissarsiarineqartalernis­saat ilungersuullugu suleqataaffigalugu qujanartumik aamma anguneqarsimavoq. Aamma periarfissaq nutaaq taanna aalisartut umiatsiaararsortut qanoq atorluartsigigaat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutaanut akissuteqaamminut tapiliullugu umiatsiaaqqat pisortanit tapiiffigineqarlutik pissarsiarineqarsima­sunut ilanngussaanik erseqqissumik takuneqarsinnaavoq.

 

Kiisalu Atassut-mit maluginiarparput angallatit nutaat 21 fods-mit 35 fods-mut angissusillit piffissami 1996-miit 1. maj 1998-mut 66 pissarsiarineqarsimasunit taakkunannga taamaallaat tallimat avalliunerusunit, tassalu Tasiilami pissarsiarineqarnissaannik neriorsuutaasimammata. Atassut-mit Hans Enoksen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup akissuteqaataa isumaqatigalugu inatsisartut ukiamut ataatsi­miinnissaannut Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutaanut ilanngullugu nalilersorneqarnissaa suleqataaffigissavarput. Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutit taakku marluk immikkoortillugit Atassut-mit oqaaseqarfigaagut.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Uaguttaaq ukua siunnersuutit aammalu naalakkersuisup akissuteqaatigisai aamma ataatsimoortil­lugit oqaaseqarfigissavagut.

 

Inatsisartuni ilaasortap Naimanngitsoq Petersen-ip siunissami pingaartumik nunaqarfinni isorliunerusunilu piniartut aalisartullu umiatsiaaqqanik nutaanik pisaarniarnerminni namminneq akiliutigisartagassaasa appartittariaqarneranik siunnerfeqartunik siunnersuutaa Inuit Ataqatigiit paasilluarsinnaavarput, matumanilu tunngaviatigut isumaqatigigatsigu aamma nalunaarutigissal­lugu. Inuit Ataqatigiit maluginiarparput naalakkersuisut siunnersuutigineqartumut akuersaarpa­sittumik nipeqarlutik aamma maanna nalunaarutigimmassuk peqqussummut pineqartumut ukiamut ataatsimiinnissatsinnut allannguutissaminnik siunnersuuteqalersaarnerallutik.

 

Taamaattumik Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalak­kersuisup siunnersuuteqartumut paasinarluartumik akissuteqaateqarluni saqqummiussaa inner­suussutigalugu maanna nalunaarutigiinnarallassavarput, ukiamut tamakkiinerusumik oqaaseqaru­maarnissarput ilimasaarutigissagatsigu aammalu taamanikkornissaanut naatsorsuutigeqqugatsigu siunnersuutit taamak ittut, tassalu pingaartumik isorliunerusunit piniartukkormiunit oqilisaassi­nerusinnaasumik siunertaqarlutik aaqqissuussiniarnerit Inuit Ataqatigiit tapersersortuarumaaratsi­git. Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutigeriigaanut assingusinnaasumik, kisiannili aamma annertussusitsinerusumik kinguneqarsinnaasumik siunnersuuteqarsimaneranut atatillugu Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqarlutik saqqummiussaanut qaninneruratta. Taamaattumik aamma uagut pissusissamisoorsorineruarput matumani eqqartoriikkagut ataatsimoortillugit ukiamut uterfigeqqissinnaasuugutsigit naalakkersuisut peqqussummut allanguutissamut siunnersuutissa­minnik aamma taamanikkornissaamut saqqummiissallutik maanna kalerreereermata.

 

Taamatullu naakkaluamik oqaaseqarallaannarluta naatsorsuutigilluinnarparput naalakkersuisunit saqqummiunneqarumaartussat piareersarluagaallutillu taamanikkornissanut aamma tunngaviler­sorluagaajumaarmata.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiat-ninngaannit siunnersuutigineqartut marluk ataatsimut oqaaseqarfigiinnarlugit oqaaseqarfigissavakka, tassa uani oqaasissakka agguaanneqareermata. Naatsumilli ugguuna oqaatigiinnarlugu tassa siunnersuutit taakkua marluk nalakkersuisut saqqummiussereernissaan­nut oqaluuserisassatut kinguartinneqarnissaanik innersuutaasoq akuerigakku. Taamaalilluni annerusumik oqaaseqarfiginagu piareernissaata tungaanut utaqqiinnassaanga oqaaseqarfigalugil­lu saqqummiussisoqareerpat.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siullermik inatsisartuni ilaasortap Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutaa paasilluarlugu taperserpara, minnerunngitsumik aalisartut piniartullu nunaqarfinni isorliunerusunilu najugallit eqqarsaatigalugit. Aammami soorlu inatsisartuni siusinnerusukkut peqqussutip allangortinneqar­neranut atatillugu Kattusseqatigiinniit ajornartorsiutip inatsisartuni ilaasortap maannakkut siunnersuuteqarnermi eqqartugaa ilanngullugu taakkartorsimagiga, ilaatigut ajornartorsiut Kangaatsiami aalisartut piniartullu ajornartorsiornerannut assersuusiullugu oqaatigisimallugu, tassa assersuutigalugu 1996-mi Kangaatsiami aalisartut piniartullu ukioq naallugu agguaqatigiis­sitsinermi aalisartut piniartulluunniit ataatsip 4.000 koruunit inorlugit aningaasarsiaqarsimanera assersuutigalugu.

 

Taamaattumik peqqussutip allanngorteqqinneqarnissaa aalisartunut piniartunullu oqinnerusumik aaqqissuusseqqittoqarnissaa siunertaralugu suliap aalisarnermut piniarnermullu ataatsimiititalia­mi nalilersuiffeqqqinnissaa Kattusseqatigiinniit kaammattuutigaara. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup akissuteqaammini Qaanaap, Tasiilap Illoqqortoormiullu kommuniini aalisartut piniartullu najugaqartut umiatsiaaqqanik ikkuttakkanik motorilinnik pisaarnissaanut immikkut ittumik malittarisassatigut iluarsiinissaq siunertaralugu inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissaannut oqilisaassuseqarnissaanik siunnersuuteqarnissaminut saqqum­miussiniarluni neriorsuivoq.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpunga Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakker­suisup aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliaq qulaatiinnarluni nammine­erluni tamanna suliarisariaqanngikkaa, tassami naalakkersuisoq ataatsimiititaliamut kiffaaginnar­tussaammat ajornartorsiutimmi taamaallaat Qaanaap, Tasiilap Illoqqortoormiullu kommuniini atuutinngimmata nunaqarfippassuarnili aamma atuullutik.

 

Inatsisartuni ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa aamma Kattusseqatigiinnit tamakkiisu­mik taperserpara. Tassami inatsisartuni ilaasortap Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutaanut oqaaseqaatikka innersuussutigalugit inatsisartunut inassutigissavara suliassaq inatsisartunut ilaasortap Naimanngitsoq Petersen-ip siunnersuutaanut ilanngullugu inatsisartut aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliaani suliarineqassasoq.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga siunnersuutit taakkua aasilarnermut, piniarnermut nunaleri­nermullu ataatsimiititaliaanut suliarineqarnissaanut innersuussutigaara.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Annertuumik oqaaseqassanngilanga, tassa partiit tamarmik isumaqatigaat ukiamut suliarineqas­sasut siunnersuutit, taavalu taamanikkussamut nalakkersuisut allanguutissanik peqqussummut tassunga pineqartunut saqqummiussissapput. Tamatuma kingorna aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini oqaaseqarfigiumaarmagit. Taanna ileqquuvoq, taannalu Anthon Frederiksen-mut eqqaasissutigiinnassavara. Taamaattumik naalak­kersuisut ukiamut aalajangiiffigineqarnissaanut allannguutissanullu siunnersuutinut saqqum­miussinissaanut isumaqataasut tamaasa qutsavigissavakka.

 

Naimanngitsoq Petersen, Atassut:

Nuannaarutigaara siunnersuutigisara inatsisartunit naalakkersuisuniillu ilalerneqarmat. Pisariaqa­lersimavoq ikiorsiisarneq pillugu aaqqissuussinerup allangortinneqartariaqalersimanera isorliu­nerusut nunaqarfinnilu pissutsit eqqarsaatigalugit. Neriuutigaara naalakkersuisut ukiamut saqqummiussaqarnerminni siunnersuutigisara sorlaa allanngortinnagu saqqummiukkumaaraat. Qujanaq.

 

Hans Enoksen, Siumut:

Uangattaaq siunnersuutiga taamatut ingerlateqqinneqartussamut ajorinngilluinnarpara. Ukiamut saqqummiussisoqarnissaa qilanaarluta utaqqissavarput, taava tassani naaperiarsinnaanissatsinnut immaqa periarfissat pitsaasut nassaarineqarsinnaanissaa naatsorsuutigalugu annertunerusumik oqaaseqarnanga qujavunga taamatut ingerlaqqittussanngormat. Qujanaq.

 

Ataatsimiinnermikaqutsisoq, Atassut, Finn Karlsen:

Tassalu taamaalilluta ullormut oqaluuserisassat immikkoortut marluk 32 aamma 37 angallate­erarsortunut atorniarsinnaanermut oqilisaavigineqarnissamut siunnersuutit marluk oqaluuserine­qarnerat tamaanga naammassivoq. Ukiamullu inatsisartut ataatsimeeqqinnissaanut inatsisissamut saqqummiussineqartussaavoq naalakkersuisunut. Aammalu ullumikkut ataatsimiinnerput tamaanga naavoq.

 

Taavalu aqagu marlunngornermi 12. maj 1998 oqaluuserisassat ullormut immikkoortoq 2, ullormut oqaluuserisassaq pillugu nassuiaat immikkoortoq 9, umiarsualivimmi akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaat allangortinneqarnerani inatsisartuni inatsisaanni siunnersuut aappassaaneerneqarnera. Aammalu immikkoortoq 10 pappiaqqanik naqissusiliinermi akitsuut pillugu inatsisartut inatsisaat allangortinnerani inatsisartut inatsisaat siunnersuutip aappassaane­erneqarnera.

 

Taamaasilluni ullumikkut ataatsiniinneq naavoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.