Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 38		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 6. maj 1998 nal. 14.35

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 38

 

Inatsisartut suleriaasianni § 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqalin­neq:

Kalaallit sulisorineqarnerunissaannik aaqqissuussinerup siornatigornit annertunerusumik atorneqarnerulernissaa.

(Inatsisartunut ilaasortaq Finn Karlsen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartuut Siulittaasuat, Anders Andreassen.

 

Finn Karlsen, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Kalaallit sulisorineqarnerulernissaat anguniagaqarnermut tapertassatut siunnersuut, tassa kalaalinngorsaaneq kalaallit sulisorineqarnerulernissaat, kalaallit salliutinneqarnissaat. Pisortat suliffeqarfiutaani tamani kalaallisuinnaq oqaaseqartut saaffiginninnikkut oqaatsiminnik atuisunik akineqartarnissaat anguniagaqarnitta nalaani. Siuliani taagukkakka eqaallugit isumaqartuaannara­ma tamakku oqaasiinnaavallaartut. Nalunngikkaluarpara kalaallit ilinniagaqarsimasut amerliar­tortut, kisiannili uanga imaassorisarpara ineriartornerup tamakku nassatariinnarai oqarsimanngik­kaluaruttaluunnit kalaalinngorsaasoqassasoq ullummikkut kalaallit ilinniarsimasut taakkuusut pigisimassagaluarpagut. Ilumut pimoorullugu kalaalinngorsaaneq anguniassagutsigu malunnaati­limmik takussutissalimmillu, taava arlaatigut iliuuseqartariaqarpugut. Taamaattumik ilaatigut tapertaasinnaasumik siunnersuuteqarpunga imaattumik.

 

Suliffeqarfinni pingaartumik pisortat suliffeqarfiutaani ilinniagaqarsimallutik sulisuusut ilinniak­kaminnik qaffassaaniarlutik ilinniaqqinniartut inatsisitigut illersorneqarsinnaanngornissaat siunnersuutigaara. Tassa imatut paasineqassaaq, ilinniarsimasoq qaffasinnerusumik ilinniaqqin­niaruni ilinniaqqinninilu naammassiguniuk suliffigisimasaminut uteqqissinnaanissani pinngitso­orani qulakkeersimassagaa. Imaassorinartarmat maannamut ilinniarnerminni naammassigaanga­mik soorlulusooq naammagiinnartaraat ilinniarsimanertik. Isumaqarpunga ilinniaqqinnissamin­nut nangaasartut qaffasinnerusumik illinniareerlutik naammassigunik suliffissaarunnissartik arlerigalugu. Taamaattumik pisariaqalerpoq qaffasinnerusumik ilinniartut suliffigisimasaminnut uteqqinnissaasa qulakkeerneqarnissaa. Tassa naatsumik oqaatigalugu siunnersuut inatsisiliornis­samik siunnersuuteqarpunga.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Namminersornerullutik Oqartussat pimoorullugu sulissutigaat nunaqavissut sapinngisamik amerlanerpaat qitiusumik allaffissuarmi sulisorineqarnissaat. 1996 naanerani Namminersornerul­lutik Oqartussani sulisut tamarmiusut 3.000 missaaniittut maannakkut 96-mi akissarsiatigut malinnaaqqissaarneq najoqqutarigaanni 2.950-iusut kisitsisit taakkorpiaat iluarsissutigilaassavak­ka. Taakkulu amerlassutsimikkut amerliartorusaarput nunaqavissut akornanni ilinniarluarsimasut amerliartuinnarmata. Aamma ilassutigilaarlara tassani pineqarmata Namminersornerullutik Oqartussat suliffiutaanni tamani, imaanngitsoq maaniinnaq allaffissornermi, kisianni aamma immikkortortaqarfiini, napparsimavinni sulisut, ilinniartitaanermi sulisut taavalu aamma allatigut meeqqanik utoqqarnillu isumaginninnermi ilaasut. Taakku tamarmik ataatsimut taakku kisitsisit imarivaat.

 

Kalaallit Nunaanni suliffissarsiortut killilersimaarnissaat pillugu inatsisartut inatsisaanni nr. 27 30. oktober 1997-meersumi oqaatigineqarpoq sulisinnaasut maani najugaqartut atorfinnut siulliusussaatitaanerat qularnaarneqassasut, sulisinnaasut nunatsinniittut naammattumik pigin­naaneqartut pigineqarpata. Kalaallit Nunaanni sulisinnaasut suliffeqarnissamut siulliusussaatitaa­nerat qularnaarneqarpoq sulisitsisup sulisinnaasunik avataannersunik atorfinitsitsinissaminnut akuersissummik qinnuteqaqqaartussaatitaaneranut aammalu akuersissut taanna tunniunneqarsin­naalluni atorfimmut pineqartumut piginnaaneqartunik sulisinnnaasumik kalaallinik imaluunniit inunnik immikkut ittumik nunatsinnut attuumassuteqartunik innersuussisoqarsinnaasimanngik­kaangat. Matumani pineqanngillat atorfiit akademikeritut qaffasinnerusumilluunnit ilinniagaqar­simasut. Tassani taaku inatsimmi pineqanngillat.

 

Suliffeqarfiup iluarsaateqqinneqarnissaa sulissutigineqalerpoq suliffeqareersut suliffeqanngitsul­lu periarfissaannik siunissami pitsaanerusumik pitsaanerulersitsisussamik. Ilinniagaqarnissamut periarfissat amerlanerusut neqerooruteqalernerisigut sulisinnaassusillit ataavartumik suliffeqar­nissaminnut periarfissaat pitsaanerulersinneqassapput. Pissutsit imaapput inuit sulisinnaassuse­qaraluartut amerlaqisut atorneqaratik suliassaqartinnagit angerlasimatiinnarneqartartut isumagin­ninnikkut ikiuutinik tunineqaannartarlutik. Taamatut ilatsiinnalersitsisimaneq isumalluutaagalu­artunik turinnginneruvoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Tassami kingunerimmagu aningaasar­tuuteqarnerulerneq ilaatigut avataaneersunik sulisoqarnikkut tamatuma saniatigut inuit suliffis­saaleqinermi eqqugaasut iluaqutaanerminni aamma tutsuvigineqartutut misigissusiat eqqorneqar­tarmat. Pissusiilersimasut tamakku suliffeqarnikkut ingerlatsineq pillugu isumasioqatigiinnissa­mi pilersaarutaasumi oqaluuserineqassapput, tassami naalakkersuisut pilersaarutigaat tamatuma kingorna suliffeqarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaatit ukiakkut katersuunnermi saqqum­miunneqarnissaa.

 

Sulisut ilinniarteqqinneqarnissaanik pisariaqartitsinerisa misissuiffigeqqissaarneqarnerat Nammi­nersornerullutik Oqartussat aallartissimavaat. Misissueqqissaarnerit taakku tunngavigalugit Sulisoqarnermut Pisortaqarfiup aaqqissuussaanerminut ilinniartitseqqinnermullu immikkoortor­taa pikkorissaanermik aallartitsivoq. Sulisoqarnermut Pisortaqarfiup aaqqissuussaanermut ilinniartitseqqinnermullu immikkoortortaa qulakkeeqataassaaq assigiinngitsunik suliallit tamar­mik, sulisut nunaqavissut pingaarnerutillugit, siuneqarluartumik ilinniarteqqinneqarnissaasa pinissaannut. 1998-mi aningaasanik inatsimmi ataatsimoortumik ilinniarteqqinnissamut 2 mio. koruunit Namminersornerullutik Oqartussat immikkoortippaat. Sulisussanik nunaqavissunik sulisussarsinissamut periarfissat pitsaanerulersinniarlugit aammalu qitiusumik allaffissuarmi sulisut sulisoriinnarneqarnissaat anguniarlugu, taakkununngalu atugassarititaasut pitsaaneruler­sinniarlugit.

 

Aningaasat immikkoortinneqartut atorlugit Namminersornerullutik Oqartussat sulisorisatik tamaasa, tassa SIK-mi ilaasortat, Atorfillit Kattufianni ilaasortat, siunnersortillu aammalu AC-mi ilaasortat siuneqarluartumik ilinniarteqqinneqarnissaat aallartippaat. Tamatuma saniatigut pisortaaffeqartut siuneqarluartumik ilinniarteqqinneqarnerat aallartereerpoq. Aningaasat immik­koortinneqartut pingaarnerusumik siunertaraa sulisut piginnaanngorsarneqarnissaat, taamaalilluni nunaqavissut sulisorisat suliassanik ullumikkumit pitsaanerusumik isumagisaqarsinnaalernias­sammata aammalu nunaqavissut suliassanik ullumikkut sulisunik avataaniit tikisitanik isumagi­neqartunik isumaginninnissaminnut piginnaasaqarnerulernissaat qulaarnaarniarlugu. Naalakker­suisut pimoorullugu sulissutigaat sulisut tamarmik sulinerminni ineriartornissamut periarfissat eqqortut pissarsiarissagaat.

 

Taakkununnga ilanngullugu ilinniartitseqqinnissamut suliniutit annertunerulersinneqassapput, taamaalillutik sulisut ullumikkumit annerusumik Namminersornerullutik Oqartussani suliffissat siunissami suliffigisassamittut annertunerusumik isigilissammatigit. Ilinniartitseqqinnissami suliniuteqarnikkut naalakkersuisut qularnaarniarpaat sulisut aalajangersimalernerulernissaat, tamatumuunalu atamaannarnerulersitsinissat ulluinnarnilu sulinermi angusaqarnerunissap pilersinneqarnissaa. Sulisut ilinniakkaminnik annertusitsiniarlutik illinniaqqinniartut ilinniaqqin­nerminni sulinngiffeqarallarsinnaanissaannik inatsisartuni ilaasortap Finn Karlsen-ip siunnersuu­taa naalakkersuisut tapersersortariaqartutut isumaqarfigaat. Sulinngiffeqarallarsinnaaneq eqqar­saatigalugu sulisitsisup aalajangissavaa sulisoq ilinniarnermini aningaasarsiaqarani sulinngiffe­qarnissamut akuerineqassanersoq.

 

Isummerneq pisussaavoq suliffimmi suliassat mianeralugit, tassa sulisitsisoq sulisuminik killilimmik amerlassusilinnik ataatsikkut sulinngiffeqarallartitsisinnaammat suliffiutini inger­laannarniarsinnaaqqullugu. Taavalu piffissami aalajangersimasumi sulinngiffeqarallartoqartillu­gu sulisoq piumasaqaateqarsinnaavoq atorfigisami uterfiginissaanut, tamatumalu kingunerisaani atorfik sulinngiffeqarallarnerup nalaani taartaasumik tamaallaat inuttaqartinneqarsinnaavoq. Isi ilaanni uternissamut pisinnaatitaaffeqarneq imaassinnaavoq taamaallaat qularnaarneqarluni atorfigisamut naleqquttumut, tassa allamut, utertoqarsinnaalluni.

 

Tjenestemandit, tassa atorfillit, pillugit inatsimmi tunngavissaqarpoq sulisitsisup najoqqutassat naalakkersuisuni aalajangigaat najoqqutaralugit aningaasarsiaqartitsilluni aningaasarsiaqartitsina­niluunniit sulinngiffeqartitsisinnaalluni. Aningaasarsiaqarani sulinngiffeqarallarnerit tunngaviati­gut sunulluunniit sammisaqartitsinissanut atortinneqarsinnaapput. Aningaasarsiaqarluni sulinn­giffeqarallarnerit aatsaat akuerineqarsinnaapput tapertaasumik ilinniaqarnissamik siunertaqaru­nik. Ilinniaqqinissamut aningaasarsiaqarluni sulinngiffeqarallartitsisoqarnerani ilinniagaqarnermi piffissap ilaani atorfimmiiginnarnissami siumut nalunaaruteqarnikkut imminut pisussaatitsinissa­mut naalakkersuisut piumasaqaateqarnissamut tjenestemandit pillugit inatsimmi periarfissaqar­tinneqarput. Tjenestemandit pillugit inatsimmi periarfissaatitaasut atorneqarnissaanut aalajanger­sakkat suli naalakkersuisunit atorneqanngillat.

 

Aningaasarsiaqarluni imaluunniit aningaasarsiaqarani ilinniaqarniarluni sulinngiffeqarnerit pillugit apeqqut isumaqatiginninniarnermi pingaartumik tjenestemandit kattuffiini arlalinni oqaluuserineqartarsimavoq. Periarfissat illuatungeriit tunngaviatigut isumaqatigisassaat suliarine­qarsimapput taamaammat aningaasalersorneqarnissaanut tunngasut kisimik amigaataapput. Pingaartumik aningaasarsiaqarluni sulinngiffeqarnerit sulisitsisumut annertuumik aningaasartuu­tissaapput, tassami ilinniagaqartumut aningaasarsiaqartitsiitigaluni taartaasumut aamma aningaa­sarsiaqartitsisoqartussaammat.

 

Isumaqatigiissut malillugu sulisut eqqarsaatigalugit ilinniagaqarniarluni sivisunerusumik sulinngiffeqarsinnaaneq pillugu isumaqatigiissusiortoqarsimanngilaq, taamaallaat isumaqatigiis­susiorfigineqarsimavoq piffissami sivikinnerusumi pikkorissarnermi aningaasarsianut taartisia­qarluni taartisiaqaranilu sulinngiffeqarsinnaanerit. Aningaasarsiassanut tamakkiisumik taartisias­saqartitsisoqarnissaa isumaqatigiissutigineqarsimatillugu sulisut kattuffiit tamatumunnga aningaasalersueqataasarput siunertamik taamaattumik isumaqatigiinniuteqarnikkut angusat aningaasartaat atorlugit. Ilinniartitseqqinnermi suliniutit nutaat nassatarivaat avataaniit tikisitanut aningaasartuutit ullumikkut aningaasartuuteqarfiusaqisut annikillisinneqarnissaat, tamatuma peqatigisaannik il. il. sulisut aalajaatsumik sulisorineqarnissaannut ilapittuutaassalluni.

 

Ilinniartitseqqinnerit pikkorissartitsinerillu inunnut ataasiakkaanut immikkut aaqqissuussat qularnaassavaat Namminersornerullutik Oqartussani sulisunut maannakkumiit annertunerusumik aningaasalersuinissaat, tamatumuunalu qularnaarlugu sulisut suliffimminnut ilumoornerulersin­neqarnissaat. Tassami oqaatigineqarsinnaammat sulisut amerlasuut pisortaqarfiit il.il. akornanni nuttartuusut Pisortaqarfiit kommuni aammalu suliffiit allat ullumikkumiit annertunerusumik sulisuminnut aningaasalersuinerulerpata tamanna sulisut suliffimminnut ilumoornerulernissaanut aamma sunniuteqassaat. Ilanngullugu oqaatigineqarsinnaavoq kommunit ilaatigut KANUKOKA aqqutigalugu aamma kommuni sulisunik illinniartitseqqinninnernik pikkorissaqartitsinernillu ingerlassaqarmata, taamaalillutik kommunit qularnaajaaqataapput sulisut naleqquttunik neqero­oruteqarfigineqarnissaannut, taamaalillutik atorfiit sapinngisamik amerlanerpaat sulisussanik nunaqavissunit inuttaqarsinnaaqqullugit.

 

Taamaak oqaaseqarluta manna saqqummiussaq inatsisartunut apuunneqarpoq.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Aallaqqaatigalugu Siumut ukioq 2002 tungaanut partiitut anguniagaanni ataatsimeersuarnissami pisussami oqaluuserineqartussatut pingaaruteqartut allassimasut issuaavigilaassavakka qulequttat imaattut: Ilinniagaqassutsikkut piumasaqaatit naliliiffigineqassapput inuiaqatigiinnut pitsaasumik sullissinissamut pisariaqartitsinermullu naapertuuttumik. Aamma: Suliffeqarnermi ilinniartitseq­qittarnerit piginnaanngorsaqqinnerillu periarfissiissutaajuassapput suliffeqarfinnut pisariaqartin­neqartunut naleqquttuarnissaq pisariaqarmat. Tassa qulequttani ilaasussaapput Siumup oqallisigi­sassaanni.

 

Inatsisartuni ilaasortap Finn Karlsen siunnersuutimini qitiutippaa kinaluunniit ilinniakkaminik qaffaaniarluni ilinniaqqinniartoq suliffitoqqaminut uteqqissinnaajuartariaqartoq. Siunnersuut taassuminnga qiteqartillugu oqaaseqarfigissagutsigu Siumut-mit tamaat isumaqataaffigisinnaann­gilarput. Tapersersortuarparput sukkulluunniit sulinermi tunngatillugu kinaluunniit suliffeqartoq ilinniaqqinnissamut periarfissaqartinneqartuartariaqartoq, kisiannili isumaqarpugut suliffeqarfik sulisorisami pikkorissareerneragut atorfitoqaanut uterteqqissagaa inatsisitigut piumasarisaria­qanngitsoq. Tassami taamaaliornikkut killormut sulisoq pikkorissarsimasoq qaffasinnerusumik atorfeqalernissaanut aallaat killiliiffigineqaannarsinnaammat.

 

Siumut-mi isumagaarput kinaluunniit ilinniaqqittoq suliffeqarfigisaminut pikkorissaqqereerner­mini uteqqinnissaminut periarfissaqartinneqassasoq. Isumaqarpuguttaat suliffeqarfik sunaluunniit sunik pisinnaasalinnik sulisoqarnissaminut nammineerluni aalajangiinissaminut kiffanngissuse­qartariaqartoq. Siumut-mi isumaqarpugut pikkorissartarnerit akissaateqarnikkut pitsanngoriaatsi­nik aamma kinguneqartinneqartariaqartut, massakkummi pissutsit ilaatigut imaapput suliffeqar­finni assigiinngitsuni akissarsiatigut assigiinngitsunik atuisoqarluni, naak pikkorissutsikkut akisussaaffitsigullu piumasarisaasut assigiittaraluartut. Taamaattoqarnera Siumut-mit akuersaar­sinnaanngilarput isumaqaratta suliat assigiit assigiimmik akilerneqartariaqartut. Siunnersuutip qulequtaanut tunngatillugu Siumut-mi nalunngilarput Kalaallit Nunaanni suliffissarsiortut killilersimaarnissaat pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 27 oktober 30-ningaanneersoq 1992-meersoq nunaqavissut ilinniakkamikkut atorfimmut inuttassarsiuunneqartumut naapertuuttumik ilinniagaqarsimasut siulliunneqarnissaanut imaqartoq atorlugu kalaallit amerlanerpaat sulisorine­qalernissaat qulakkeersimaneqarsinnaasoq. Nalunngilarputtaaq inatsisip taassuma atuuttinniar­nerani arlalitsigut aamma ajornartorsiuteqartoqartoq.

 

Taamaattumik Siumup inatsik taanna toqqammavigalugu immikkut akuerineqarnissamik periarfissaqarnerup sukateriffigineqarnissaa pisariaqartippaa, ilaatigut immikkut akuersissuteqar­nermik atatillugu akiliutaasartut annertusineratigut. Siumut-mi pisariaqartutut isigalugu nuan­naarutigaarput sulisut ilinniarteqqinneqarnisaannut pisariaqartitsinera pillugu Namminersornerul­lutik Oqartussat misissuititsilersimammata. Aammalu erseqqissaatigineqartoq misissuinermi nunaqavissut pisariaqartitsinerat pingaartillugu misissuiffigineqartoq paasillugu Siumut-miit missuinerup takutikkumaagaai pissangalluta utaqqissavagut.

 

Naalakkersuisut ilinniartitseqqinissamik pilersaarutaat ukioq manna aallartinneqareersimasup takussutissaasoraavut naalakkersuisut aamma pimoorussamik sulisoqarnerup tungaa qanoq iliuuseqarfigigaat. Taamaalillutik nunaqavissut ullumikkornit pitsaanerusumik isumagisaqarsin­naalernissaat anguniarlugu kingunerissagaalu avataaniit tikisitanik suliassat isumagineqartut tigujartuaarneqarnissaat. Taamaattumik siunnersuuteqartup kalaallit sulisorineqarnerulernissaan­nik Aoqaasiinnaavallaartumik@ oqarnera naalakkersuisunik pimoorussisunik oqaasiinnaangitsu­millu qanoq iliuuseqarfigineqartoq isumaqarfigaarput. Siumut-miit maluginiarparput ukiuni kingulliunerusuni kommuninittaaq sulisorisat pikkorissartittuarnissaat assut pingaartinneqaleriar­tortoq, tamannalu minnerunngitsumik kommunit kattuffiata KANUKOKA-p aamma ilinniartit­seqqinnissamik pingaartitsineranik neqerooruteqarnermillu tunngaveqartoq siunissami ingerlaan­nassasoq Siumut-mi neriulluarfigaarput. Taamaalilluni kommuninittaaq takutinneqarpoq kommuni sulisorisaminnik pikkorissartitsinerit aqqutigalugit aalajaatsunik nunaqavissunik sulisoqarnissaminnik pimoorussamik pingaartitsinerat, tamannalu Siumut-mi nuannaarutiginngit­suunngilarput.

 

Naalakkersuisut qaammat ataaseq qaangiuppat sulisoqarnerup aaqqissuuteqqinneqarnissaanut suliaqarnermut atatillugu Qaqortumi ataatsimeersuartitsinissaat Siumut-mit neriulluarfigaarput peqatigissallugu immersueqataanissamut siunertaralugu.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Maani issiasunit naluneqanngilaq ukioq ataaseq sioqqullugu aamma Atassutip qulequtaq taannarpiaq oqaluuseritikkumallugu saqqummiukkaluarsimammagu akissuteqaalli oqaluuseritin­niakkamut tulluanngimmat oqaluusereqqusaq utertikkallarsimallugu. Taamanikkut naalakkersui­soq neriorsuimmat pineqartoq pillugu saqqummiussiumaarluni. Taamanikkut oqallisigineqartus­saagaluaq allatut ajornatumik kinguartittariaqaleratsigu siunnersuummik saqqummiussisutut avataanit tapersersuingaartut oqaatigisimavagut, tamakkualu ilagaat Sulinermik Inuutissarsiute­qartut Kattuffiat taassumallu allagaai taamanikkut ersarissumik oqaluttarfik manna atorlugu tamanut saqqummiullugit atuarsimavakka.

 

Aamma ullumikkut allakkat tusagassiuutinut nalunaarutitut nassiunneqarsimasut Atassummut apuunneqarsimasut issuarlugit atuarniarakkit inatsisartuni siulittaasorput qinnuiginiarpara allakkanik atuaanissara akuereqqullugu. Ima allakkat qulequtaqarput: Kalaallinik pisortanngortit­sisarneq kalaalinngorsaanermut aqqutissat pitsaanerpaat ilagaat. Tunngaviatigut taperserpagut inatsisartuni ilaasortap Finn Karlsen Qanorooq-kut 5. maj 1998 oqasii ilaatigut kalaallit pisorta­tut inissinneqartarnissaannik aqqutissiussinissamik imallit. Ataani atsiortugut sammineqartumut oqalliseqataanissamut qulaajaaqataanissamullu pimoorullugu akoorusuppugut siunertaralugu piffissami tulliuttumik pisortat atorfiisa amerlanerujartuinnartut kalaallinik inuttalerneqartalernis­saat.

 

Atorfinitsitsisartut kajumissaarusuppagut atorfinitsitsiniarnermi periaaserisarsimasatik naliler­soqqeqqullugit. Taamattaaq aamma kalaallit ilinniarluarsimasut piukkunnaatillillu kajumissaar­neqartariaqarput pisortatut atorfiit inuttassarsiuunneqaraangata qinnuteqartaqqullugit. Pisortanik atorfinitsitsisarnermi pingaarnerusutut isiginngilarput atorfinittussap atuagarsornikkut qanoq qullasitsigisumik angusaqarsimaneranik aalajangiisunngortitsisarneq. Periarfissatut isigaarput kalaallit aqutsinissamut sulisitsinissamullu piukkunnaraangata pisortassatut ikkunneqartarnissaat. Sulinermikkut misilittagaqalerlutik pikkorissartarnikkullu ilinniaqqittarlutik pisortanngortaru­maarmata kalaallit anguniagaannut naapertuunnerusumik aqutsisussat. Allagartik naggaserpaat: Kalaallit ilinniarsimasut qallunaanik inangerneqarsimasut amerlavallaaleqaat. Siunertaasinnaann­gilaq sulisussaaleqilerlunilu qallunaanik allamiunilluunnit tikisitsiinnartarneq. Atorfinitsitsisar­nikkut periaatsit pillugit erseqqissumik politikkikkut aalajangersaasoqarnissaa kissaatigaarput. Ataatigut allassimasut maani atuanngiinnarpakka. Tassa taamatut allagarsivugut.

 

Akissuteqaat manna tunngavigalugu oqallinnissaq ilinniaqqitsitaalernissamik eqqarsaat tunngavi­galugu ingerlanneqassaaq. Qularutissaanngilaq nunaqavissut ilinniaqqitsitaalernermikkut ikiorserneqarsinnaasut, ajunngilaq aamma taamaasiornissaq ajornartorsiummut imaannaanngitsu­mut iluaqusiisinnaavoq. Eqqumiigilaarlugu oqaatigissavara siunnersuut kalaallit sulisorineqar­nerat pillugu apeqquteqaataammat, akissullulli imaanneruvoq kalaallit ilinniarteqqittalernissaan­nik imaqarluni.

 

Akissuteqaat oqaaseqarfigilersinnagu, Atassummit piffissaq atulaartigu aamma kalaallit ilinniar­luarsimagaluit nunaminni atorluarneqanngitsut tusarsaajuarlutillu takussaajuarnerata Inatsisartuni eqqaamaneqartuarnissaa, Atassummit pingaartitariuaratsigu. Kalaallit inuusuttut politikerit piumasaannik ilinniagaqarluarnermik naammassinnissimallutik nunaminnut utertut atorfinitsi­taannginnerminnik ajorusullutik oqaaseqaatigisartagaat tusarsaajuarput. Ilaat Danmarkimut utiinnartarput, ajornanngivissumillu tappavani  atorfinittarlutik.

 

Taakkununnga erseqqissaatissaq uaniippoq, tamatta Danmarkimi ilinniarsimasugut naluneq ajoratsigu ilinniarnitsinnik iniinnavilluta atorfinnut qullerpaanut, aamma nunatsinni, atorfinitsi­taasinnaannginnerput naatsorsuutigereertaratsigu, ukiunilu aamma makkunani illoqarfiit ilaanni inissaaleqinerujussuaq nunatsinni atorfinikkaluanut aamma pakatsissutaalluni Danmarkimut utiinnartartunut pisooqataanngitsuunngimmat. Ajornartorsiut ersarereersoq Naalakkersuisunit eqeersimaarfigisariaqarpoq.

 

Inuusuttatta ilinniarluarsimasut atorluarneqarnissaat, tamatta maani pingaarteqigatsigu ukiuni aalajangersimasuni tikisitanik atorfinitsitsisarneq annerusumik eqqarsaatigilerniartigu. Tamatu­munngalu aamma ilanngullugu taakkua ilinniartitaqartuarnissaat ersarissumik aqqutissiullugu. (Isummat taakku marluk nutaajunngillat uagummi nutaajunngillat piviusunngortartussatut eqqarsaatiginiartigik.) Suliffiit suugaluartulluunniit kalaallit nunaminni sulisorineqarnerunissaat eqqaamajuassagaat innersuuttuarniartigu.

 

Isumagisimavarput, soorlumi aamma akissuteqaammi taaneqartoq, suliffiup suugaluartulluunniit sulisuni ilassagunigit nunatta sineriaani suliffissarsiortarfiit tamaasa saaffigissagai sulisussaq amigaataasoq sinerissami sumiluunniit nassaariniaqqaassallugu. Isuma tamanna ajunngeruttortoq ullumikkut nunatta iluani pissutsit pissutaallutik ilaatigut qarsupittuusaarneqartarpoq.

 

Sulisussaq sinerissami sumiluunniit nassaarineqaraangat nunaminit suliffittaassami tungaanut ingerlanera qujanartumik pisortanit kommuuninilluunniit akilerneqartartussaallunilu akilerneqar­tarpoq, tassa pisortat suliffeqarfiini tamanna atorneqarneruvoq, kisianni ajoraluartumik nammin­neq suliffiutilinnit ilaatigut tamatigut atorneqarani Danmarkimit tikisitsiinnarnissaq siulliunne­qartarluni.

 

Inatsisartut erseqqivissumik oqaatigisariaqarpaat sulisussarsiap nunaminit nunamut allamut atorfinikkiartorluni nuunnini nammineerluni akiligassarinngikkaa, taama oqarpugut erseqqissaru­mallugu piumasaqaat aamma namminersorlutik suliffiuteqartunut atuummat, aalajangersagarmi ilaatigut qarsupinneqaraangat allaat tamakku suliffiutillit kammalaatiminnik atorfinitsitsiuartut isornartorsiorneqarlutik taakkarsorneqalersarmata. Taakkuulluni aamma taamatut pineqarneq nuannernavianngimmat.

 

Suliffiit ukiuni makkunani aalajangersakkanik unioqqutitsillutik iliorsimasut akiliisinneqartarput, isumaqarnarsivorli suliffissaaleqinerup nalaani taama aalajangersakkanik soqutigitsaalliorneq misinnarnerumik kinguneqartinneqartariaqalersoq.

 

Taavalu siunnersuummut akissuteqaat tikeriartigu. Aatsaat nunatsinni sulisussaqanngivippat tikisitseqqusineq siuliani taariigarput erseqqissarneqarpoq. Inuit sulisinnaassuseqaraluartut atorneqaratik socialimit aalliinnartartunngorsimasut, ilatsiinnartunngorsarneqartullu akissute­qaammi taakkarsorneqarput, soorunalumi akuersaarneqarsinnaanngitsutut oqaatigineqarlutik.

 

Sulisoqarnikkut ingerlatsineq pillugu isumasioqatigiinnissaq, Naalakkersuisullu pilersaarutaat ukiakkut katersuunnermi saqqummiussassaq taakkarsorneqarput. Ilinniaqqitsitsisarnissaq taakkarsorneqartoq allamut Atassummit assersuussinnaanngilarput, soorlu Danmark-imi suliffis­saaruttut ilinniaqqitsitaasarnerat.Taaamatut Danmark-imi ilinniaqqitsitaasartut amerlanersaasa anniaatigiuarpaat, tamanna ilinniaqqitsitaaneq qaangiukkaangat ima ukioqalereersarlutik suliffinnit tamanit tigujumaneerutereersimasarlutik.Tamanna Naalakkersuisumut mianersuuti­geqquarput. Ilinniaqqitsitsineq sulerusuttunut sinnassaatitut atorneqassanngilaq, ilinniagaqarsi­manngivissunut suliamilluunniit nangitsisariaqartunut ajunngilaq, kisianni suliamut ilinniaga­qareersimasut sineriammili suliaqaratik sanioqquataaginnarneqartut siulliullugit sulisorineqarnis­saat sakkortuumik sulissutigineqalerniarli, landsråditoqqap aalajangersagai allat kingumut qaqeqqillugit eqqarsaatigeqqissinnaassapput, sulisussallu suliffissarsiorfiit innersuutaat atorlua­lerlugit sinerissami sumiikkaluartuniluunniit taakkua akissaajaatiginngisaannik tamatigut illoqarfik  suliffissaq ornitsittalerlugu.

 

Ilinniaqqinniartut pitsaasumik pineqarnissaannik Naalakkersuisup eqqarsaatai Atassummit ajoriffissaqartinngilagut. Suliffiit periaasii maani uagut attussanngilagut akissarsiat pigiinnarlu­git, akissarsiaqaraniluunniit sulinngiffeqartarnerit annerusumik minnerusumilluunniit malittari­sassaqareermata. Tamatumunngali tunngatillugu assut pingaartipparput suliffimmut pikkorissare­ernerup kingorna utersinnaaneq.

 

Assortunngilarput Naalakkersuisoq oqarmat ilinniaqqitsitsisarneq iluatsittumik inerneqalerpat tikisitat akisoqisut atorneqarnerat minnerulissasoq, kingumut paaseqquvarput uteqqillugulu: Ilinniartitseqqittalernissaq sapinngisaq tamakkerlugu sinnassaatitut atornaveersaaqqullugu.

 

Neriorsuutigikannerneqarpoq pisortat, kommuunit aammalu suliffiit allat annertunerusumik sulisuminnut aningaasalersuileratarsinnaasut, tamatumalu kinguneriumaaraa, sulisut suliffimmin­nut ilumoornerulernissaat. Naalakkersuisunut eqqaasitsissutiginiarparput, kalaaleqatitta suliffim­minnik paarsinerlunnerarneqartarnerat Atassummit upperinngilluinnaqqissaaratsigu. Soorunami immaqa ilaatigut taamaattoqartarsimassaaq akisussaaffimmik ersarissumik tunineqarsimanngit­suni, tamannami inunni tamani pingaartinneqartaqimmat, aammalu Atassummit ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu tamanut paaseqqusarput aajuna: Inuit silarsuup ilaani sumiluunniit inunngorsimasut manna tamarluinnarmik assigiissutigigaat tassalu: Namminneq nunaminni inuiannit allanit tamatigut sallersaatinneqarlutik suliffinni tamani sallersaatinneqarlutik sulisori­neqarnissartik, tamannalu kimilluunniit assortorneqarsinnaangilaq!

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Atassutip oqaaseqartuanut piumasarissavara allakkani issuarneqartoq piaartumik maani inimi aamma agguaanneqassasoq.

 

Mannasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartartuat:

Lars Sørensen maaniissinnaasimanngimmat saqqummiussassaa saqqummiutissavara.

 

Inatsisartunut ilaasortap Finn Karlsen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Naalakkersuisut akissuteqaataat Inuit Ataqatigiinniit ataatsimut isigalugu  naammagisimaarparput.

 

Isumaqarpugut siunnersuut allakkatigut akineqaannarsimasinnaagaluartoq, tamanimmi ilisimane­qarpoq, Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerisa naalaani sulisoqarnermut Naalakkersuisup nassuiaatigimmagu aasaru Qaqortumi pisussami, Finn Karlsenip siunnersuutaatut ittut nangeqat­tartumik Inatsisartuni oqaluusigineqartuartut sulisoqarnikkut ingerlatsineq pillugu isumasioqati­giinnissami  sulisoqarnermut attuumassutilinnit peqataaffigineqartumik nalilersorneqarumaartut. Tamatumalu kingorna Naalakkersuisut Inatsisartunut ukiakkut ataatsimiinnissaanni nassuiaam­mik saqqummiussaqarumaartut, tamanna Inuit ataqatigiinniit qilanaarilereerparput.

 

Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput, Inatsisartut Siulittaasoqarfiata siunissami Inatsisartunit nangeqattaartumik siunnersuutigineqartut pillugit eqqumaffiginerullugit suliniuteqalermat.

Ilaatigut maluginiarparput Inatsisartuni ilaasortat ilaasa nangeqattaartumik siunnersuutitik allakkatigut akineqartariaqaraluartut Inatsisartut siulittaasoqarfiani ilaasortaanertik aqqutigalugu siunnersuutitik Inatsisartunut oqaluuseritinniarlugit immikkut ilungersuuteqartartut.

 

Tamanna Siulittaasoqarfimmiit qimanniarneqarmat pissusissamisoortutut pisariaqartutullu isigaarput. Inatsisartummi Siulittaasoqarfiata suliassaasa pingaarnersaraat Inatsisartut assigiim­mik sullinneqarnissaat.

 

Naggataatigut Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput nuannaarutigigatsigu sulisitsisut sulisutik ilinniartitseqqinnernik pikkorissartitsinernillu neqerooruteqartarnertik ingerlannerulersimagaat.

Isumaqarpugut tamanna aqqutip ilagisariaqaraa kalaallit atorfinnut qaffasinnerusunut tigusiartu­aarnerannik.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Ilinniaqqittarneq ilinniarnermillu nangitsisarneq ajunngitsoqutit ilagaat, tamatumunnga kinaluun­niit akerliussanngilaq. Nunatsinnilu pimoorullugu ilinniagaqarsimasut ajoraluartumik amerlagi­sassaanngeqimmata taamatut ilinniaqqittarneq amerlasuunut ikiorsiissutitsialaavoq pikkorissaq­qinnissamut.

 

Ima isumaqanngikkaluarpinga ilinniaqqikkaanni taava Aatorfik pitsaanerusoq@ taamaalilluni pissarsiarineqassasoq, ilinniaqqinnermili anguneqartussaq tassaavoq sulisut pineqartut atorfitik pitsaanerungaartumik ingerlassinnaalertarmatigik. Aamma ilinniarnerup nalaani ilinniartitseriaat­sit allanngorarnerat taamaalillunilu ilinniagassanik pilersaarutit nikerarnerat pissutigalugu pissarsiarinngitsoorsimasat ilinniaqqinnikkut pissarsiarineqarsinnaasarput. Ajoraluartumik taanna sillimaffigereerneqarajunngilaq. Tamanna kingullermik takuarput, ataasinngormat isumaginninnermik perorsaasunut ilinniarnerup oqallisiginerani, tassa ilinniarneq allanngortinne­qarmat taamaallaallu oqaatigineqarluni, taamatut ilinniagaqareersimasut ilinniaqqittariaqassagu­nartut, tassa angusat pitsaanngissimappata.

 

Atorfik pitsaanerusoq anguniassagaanni taava tassani ilinniaqqinneq pineqartussaanngilaq ilinniarnermilli nangitsineq, tassunga atatillugu pisortatut ilinniarneq maanna ingerlanneqartoq piillugu Naalakkersuisup oqaasii maluginiarpakka.

 

Aammattaaq maluginiarpakka sulisoqarnermik politikki isumasioqatigiisitsinissamik Naalakker­suisup oqaasii ilaatigut tamanna sukumiisumik oqallisigineqartussaassalluni.

 

Ilinniarnermik nangitsinermut atatillugu sulinngiffeqartarneq pisortaqarnermik politikkiuvoq, matumuuna inassutigiinnagassarput isumaqatigiinninniarnermi illua`tungeriit aappaagu oqallisis­sagaat, taamaattorli Namminersornerullutik Oqartussani sulisunut 3000-it missaaniittunut sulisitsisutut erseqqissumik kaammattuutigerusuppara, apeqqut taanna akuersaartumik oqallisi­geqqullugu. Akissarsiat pigiinnarlugit sulinngiffeqartoqassanersoq imaluunniit akissarsiaqaatigi­nagu sulinngiffeqartoqassanersoq aamma AEB-mit aningaasat qanoq amerlatigisut matusissutigi­neqassanersut, tassani ilaatigut apeqqutaassaaq pisariaqartitsinerup qanoq annertutigineranik misissueqqissaarneq ilaatigullu apeqqutaassalluni sulisoqarnermik politikki pillugu isumasioqati­giinnissamut matumani siuliini taaneqartumit qanoq nalunaaruteqartoqarumaarnersoq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsiarsartut suleriaasianni ' 41 naapertorlugu Inatsisartunut ilaasortap, Finn Karlsen-ip, kalaallit sulisorineqarnerulernissaannut aaqqissuussinerup siornatigornit annertunerusumik atorneqarnerulernissaanik siunnersuutaanut imatut oqaaseqassaanga:

 

Ukiut 20-t sinnerlugit qaangiusimalerput, nunatsinni namminersulernissaq oqallisigineqarluni aallartinneqarmat. Taamanikkullu nunatsinni naalakkersuisumik aqutsisuusut, aammalu ullumik­kut suli aqutsisuusut ilaatigut oqarput:@ Kalaaleq nunamini naalagaassaaq, kalaallit salliutinne­qarlutik sulisorineqassapput@. Ilarpassuilu allat isumalluarnartut ilanngullugit.

 

Kisianni namminersornerulersimaneq ajunngitsorpassuarnik nassataqarsimagaluartoq aamma ajortorpassuarnik nassataqarpoq, tamanna miserratissaanngilaq. Kalaallit inuiaat namminersor­nerulersimanertik ilimagisamiit akisunaarsimaqaat. Allaat ilaatigut oqartoqartarpoq, namminer­sornerulerattagooq aatsaat taamak tikisitat amerlatigisut nunatsinnut tikisinneqartalerput, tamanna qanoq paasisariaqarlunilu qanoq isumaqarpa? Pereersut pisimasullu uterfigineqarsin­naanngitsut takutereerlutalu oqaluttuuppaatigut misiariartoqarsinnaajunnaarlugu.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartoq, Inatsisartunut Ilaasortaq, Finn Karlsen, ilumoorluinnarpoq ilaatigut oqarami, kalaallit salliutinneqarnissaannik anguniagaqarluni oqalunneq oqaasiinnaaval­laartoq. Taamaammat Naalakkersuisut Kattusseqatigiinniit inakkusuppakka kukkussutit nasseru­tigalugit ilinniarfiginerusariaqaraat, nassuernermi kanngunanngilaq.

 

Tassami naalakkersuinermik ingerlatsinermi aqutsisut nassuerutigisariaqagaasa ilagimmassuk ukiuni 19-ini namminersornerulersimanermi suliassanik pingaarnerit ilaat naammaginartumik suliniutigisimanngimmassuk, tassalu kalaallinik sulisorisanik ilinniartitaanikkut, piginnaanngor­sarnikkut atorfeqartitsinikkullu tatiginninnermik salliutitsinissamillu annertuumik suusupaginnis­simanertik pissutigalugu maannamut tikisitat ilaat pisariaqartivissorneqartussaanngikkaluartunik allaat suli taama amerlatigisunik sulisoqarnermik kinguneqarmat.

 

Aap, tikisitsisarneq killilersimaarniarlugu inatsiseqaraluarpoq, kisianni sumut iluaqutaassava inatsit atuuffissaminut atortinneqarani assiliaataaguni? Tamannami ilaatigut sulisoqarneq pillugu nassuiaat siusinnerusukkut inimi maani Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarmat uppernarsarne­qarpoq.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit taperserniarpara, sulisoqarneq pillugu kiisami kingusikkaluar­tumik misissuinerit suliniutillu ingerlanneqarlermata, tamannami siusinnerujussuakkulli inger­lanneqarsimasariaqaraluarmat.

Finn Karlsen, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Siunnersuutigisara naatsuaqqamik oqaaseqarfigilaarniarpara. Tassa assortuussutigineqarlu- sinnaavoq, ilumoornersoq kalaalinngorsaanerit piviusumik ingerlanneqarneri(sut) imaluunniit oqaasiinnaavallaarnera(sut) uanga qanorluunniit oqartoqaraluarpat taanna isumagaara, oqaasiin­naavallaartoq. Soorlu Anthon Frederiksen-i oqartoq. (nalinginnaavallaarujussuarpoq?) ullumikk­kut uanga isumaga malillugu, maani qaqisoqarpat aamma qanorluunniit oqartoqaraluarpat  uanga tassa isumagivara taanna, taamaattumik Inuit Ataqatigiit oqarnerat, allakkatigut akiinnartariaqar­simagaluartoq taanna utikulunneqarmat, kisianni isumaqarpunga aatsaat taamaattumik saqqum­mertoqartoq. Kalaallit ilinniaqqillutik suliffimminnut uteqqinnissaat qulakkeerneqarnissaa siunnersuutigaara.

 

Isumaqarpunga aatsaat taamaattumik saqqummertoqartoq, taamaammat isumaqanngilanga uanga allakkatigut akineqaannartariaqartoq, ilaatigut pasillerneqarpunga siulittaasoqarfimmi ilaasortaa­nera iluaqutigalugu taanna qaqissimagiga, taamaattoqanngilaq. Kisianni tassa uani qitiuvoq, kikkulluunniit ilinniarlutik naammassigunik immaqa ukioq ataaseq marlulluunniit sulisimallutik suliffimminni sulereerlutik ilinniaqqinnissaminnut uteqqinnissaminnut qulakkiissagaat sumi suleqqinnissartik, soorlu maani assersuutigiinnarlugu Namminersornerullutik Oqartussani. Suleqqinnissartik qulakkiissagaat, tassa taanna pivara. Kisianni tassa paasivara tamanna anneru­sumik tapersersorneqanngitsoq, ajoraluartumik. Kisianni tassa partiit ilaasa paasivakka Atassutil­lu Kattusseqatigiillu tapersersoraat. Taakku qutsavigissavakka.

 

Paasinarpoq tapersersorneqanngitsoq tamanna, kisianni tassa isumaga malillugu maangaannaq killinnianngilanga, kalaallit sulisorineqarnerulernissaannut oqalunnerput timitalertariaqaratsigu.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujassutigaakka akissuteqataasut. Aammalu ilumoortumik oqassaguma akissuteqartuni isumaqa­tigilluinnaqqissaarpara, Mannasse Berthelsen-i oqarmat, allakkatigut taanna akisimaannartaria­qaraluartoq. Inatsisartut nalunngimmassuk ilumut, Mannasse Berthelsen-i oqarneratut apeqqut taannarpiaq juunimi ataatsimeersuassutigineqarluni ukiarulu aamma saqqummiisoqassammat apeqqutit taakkua pillugit, kalaallit sulisorineqarnerannut tunngasunik apeqqutit.

 

Erseqqissaatigilaassavara aallaqqaasiininnut tunngatillugu oqaatigigakku inuit Namminersor­nerullutik Oqartussat ataani oqaatigissavara aamma pisortaqarfiit tungaani atorfeqartitsinerit kommunit Namminersornerusut taakkuupput uagut annertunerpaamik akisussaassuseqarfigisa­gut. Namminersortunik ingerlatsiviusut privat-imik ingerlatsiviusut inatsit aamma malitassaraat kisianni aamma taakkua malitassaqartarput, inimi maani akuerisanik illuliassat ukioq manna naammassisassat pilerngunneqarlutik ingerlanneqartut tamatigut inuttassaqarneq ajortut aamma maanngaanniit piffissaq eqqorlugu inissappata aningaasartuutissat taakku pineqartut iluani amerlaqisutigut aamma avataaninngaanniit sulisussaminnik suli aallertuartariaqartut.

 

Pissutsit taamaammata eqqaamassavagut inimi maanngaanniit aalajangikkat sanaartugassarparu­jussuit aasap ingerlanerani naammassisassat naammassissappata avataaninngaanniit amerlaqisu­nik aallertoqartariaqartarpoq suli. Taamaattumik tamakku ilanngullugit aamma eqqarsaatigisaria­qarput, amerlaqisutigut uagut aamma inimi maani aammalu sinerissami innuttaasuut piumasaat naammassiniarlugit oqartaratta ima amerlatigisunik ukioq manna sanaartortoqassaaq, taakkulu piniarlugit avataaninngaanniit aamma tikittoqartariaqarluni. Oqaatigissavara qujanaqaaq avataa­ninngaanniit maanga aamma suliartortoqartarmat suli. Aamma taamaappat ininngitsuukkat amerlanerussagaluarmata.

 

Mianersuutigeqquara oqaasiinnaat atorlugit oqarluartaarnerujussuarnik kisimi taaneqartarmat maani manna tikillugu suliassat ingerlanneqarnerinik taarsiiartorneq, taamaattoqanngilaq: Namminersornerullutik Oqartussani akissarsisartut 2950-iusuni taakkunani uagut allaffeqarfitsin­ni sulipput, 1996-ip naanerani inuit 376-t taavalu taassuma ataani immikkut siulersuilluni  sulisitaasut inuit 278-it, taavalu meeqqerivinni, napparsimavinni, atuarfinni allanilu sulisut 2296-it katillugit  2950-it taakkunanilu immikkoortiterissagaanni kikkunik qernertunik nuaqarnersut tungujortunillu iseqarnersut allallu misissuiumasut misissorsinnaavaat, kisianni tamarmik sulilluarput. Tamarmik suliassaminnik naammassinnilluarput, tassalu pingaarnerpaaq.

 

Aammalu taakkua sulisorisagut piginngikkutsigit amerlaqisut ingerlasinnanngillat. Taamaatumik qujassutigissavara qallunaajuppata kalaaliuppataluunniit inuit 2950-it suliassaminnik paarsilluar­mata.

 

Siumukkut oqaaseqartuata oqaatigaa ilinniartitseqqittarnerni isumaqarpunga periusissaq ajunn­gitsoq tikkuarneqartoq, taamatut ilinniaqqittarnerit sullivinni pikkorissarnerit aamma ilaqartinne­qartariaqarput akissarsiatigut aamma pitsannguallaatinik, tamanna aamma kinguneqareersus­saammat suliffinnut annertuunerusunut aamma pilerngussinernut ilanngussinnaanermut. Taanna isumaqatigilluinnarpara taama eqqarsarneq, sunaluunniit aamma pikkorissartitsineq pisortaninn­gaanniit ingerlanneqarpat, kommuni imalunniit Namminersornerullutik Oqartussani taava aamma qallunaat oqartarnerattut gulerod-eqartariaqarpoq, pinngitsoorani aamma tassuunakkut inuup pikkorissartup aamma aningaasatigut pissarsiaqaatigisinnaasaanik soorunami aamma atorfimmigut pikkorissarnermigut iluaqutigalugu  pilerngussinernut ammaanneqarnissani, tassuunakkut periarfigissagaa. Aamma taanna isumaqatiginarpoq, Siumukkut maani saqqum­miussaminni oqaatigisai.    

 

Atassutikkut oqaatigisai issuarneqartullu allakkat saqqummiuneqartut tusagassiuutitigut saqqum­mersut tamakku annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka. Assortuussutaanngisaannarmat oqaluttarfimmi maanngaanniit, kalaallit sulisui sulisorineqarnerisa aammalu kalaallit nunatsinni amerlanerpaat suliffinnik tigusiartornissaat siunertaajuarmat.

 

Aamma apeqqutit maani piareersarnerani arlaleriarluta apeqqut tikissimasarput aamma misissorusutarput taalaarusuppara. Namminersornerulerneq atorlermalli aamma ajunngitsunik pisoqartarsimavoq ila! Tamarmik suut ajortuunngillat, aamma taanna Kattusseqatigiit oqaluttar­fik atorpaa manna suut tamaaviat qernertumik qalipallugu isigisarput, uagut nunarput taamak isiginngilarput,- inuilu, inuit kalaallit inuiaat maannakkut ukiunit 19-ini namminersornerulersi­masut ingerlavissaminnut ajunngitsumik ingerlapput.

 

Ullumikkut eqqartuinitsinni apeqqutit tikinneqalerneranni ajunngitsut angusimasatta ilaat maannakkut ilinniarnertuut nunatsinni nammineq inerarsimasut qularnanngilaq maannakkut 100-t arlalipparujussuit immaqa 2000-it tungaanut ingerlasut ilaatigut apeqqutigineqarput tamakku sumiippat maannakkut? Oqarpunga uanga neriuppunga aamma ilaatigut nalunngilara ilinniaqqin­nerminni maannakkut suliaqartut ulappupput tamarmik. Ilinniarnertuutut angusaqarsimasut pikkorissarnerlu mannakkut aallarteruttorpaat, taamaattumik ullut arlaanni aamma inerlutik nunatsinnut aamma uterniartut, aamma taamaalillutik amerlanerusut pissarsiarissagigut qularinn­gilara.

 

Tatigilluinnarpara inuit inuusuttut maannakkut periarfissinneqarsimasut namminersorneruler­nerup kingornatigut namminneq nunaminni ilinniarnertuutut ilinniarsinnaanngorlutik aammalu taamatulli avatangiisimittut pitsaatigisumik ilinniarsimallutik, maannakkut uteralersut, pinngitso­oratik aamma taakku isumalluutaapput annertoorujussuarmik. Tassaniippoq aamma periarfissaq tikkuagassaq ilinniartitaaneq aqqutigalugu tassuunakkut periarfissagut pitsanngorsassagatsigit.

 

Naggataatigut aamma oqaatigilaarusuppara qilanaarluta ataatsimeersuarnissaq ornittussaagatsigu juunip qaammataani, Naalakkersuisut aamma arlallit peqataasussaagatta apeqqummilu tassani neriukkama ammalluinnartumik Kalaallit Nunaanni apeqqutini ima ittuni sammineqartut oqalliffiujumaartut, ukiamullu siunnerfimmik erseqqinnerusumik aamma siunnerfeqarumaarluta. Tassani ataatsimeersuarnermi siunertaavoq ilaatigut tikkuarneqartoq suliffissaarunnermi inunnik isumagineqarnikkut kisiat isumagineqarnerit pinnagit kisianni pikkorissaqqinnertigut assigiinn­gitsutigut sullivinnut pulatinneqarnissaanerat aqqutissarsiussallugit. Aamma tamakkua periarfis­sat tikinneqarumaarput.

 

Immikkullu aamma ataaseq taarusullugu aamma puiguleraluagara oqaatigilaarlara. Uagut pisortaninngaanniit ilinniartitsiniarnigut maannakkut amerlaqisut inuusuttunut neqeroorutaapput, aatsaat taamak amerlatigisunik neqeroorutinik nunatsinni peqalersimavoq, inuusuttut ilinniarfis­saannik. Uagulluunniit utoqqarsuunngitsugut nalugisatsinnut qiviassagutta ullumikkut ilinniarfis­sat tungaatigut usoruppagut inuusuttut isumalluarfigalugillu aamma taakkua atorluassagaat aamma taamaaliorput, atorluarpaat.

 

Maannakkut aamma nuannaarutigaara privatilluunniit maannakkut nammineerlutik ilinniartitsi­nissaminnut pilersaarusiorneri, takuinnarlugu KNI-p nalunaarusiamini aamma maani agguaanne­qartuni niuertut pikkorissarnissaannut aningaasarpassuit atorlugit aamma pikkorissaanissaminut sulisuminut takutitaa nuannaajallannarpoq. Taamak ittut maannakkut malugilerpaat namminneq aamma peqataanissartik. Ippassaaniinnaq AG-kkut Sermitsiakkkutigullu takusinnaavarput Danmark-iminngaanniit allaat ussassaarisoqartoq, kalaallit uuliasiornermik ilinniarumasut neqeroorfissaanik namminersortut allat nammineq ikiuukkumallutik neqeroorutaat. Inuusuttuul­luni pilerinat! Soqutiginat, neriuppunga aamma tigulluarneqarsimassasut tamakku.

 

Taamaattutigut aamma neqeroorutit kaammattuutigisariaqarput, atorluarniarlugit, ippassaq radiukkut tutsiuppoq ilaatigut atorniarneqarsimasut, tamakku. Qujanaq.

 

Aamma nuannaajallannartutut oqaatigissavara namminersornerusut allaffeqarfiini maannakkut neqeroorutit pikkorissartitsinissanut ullaaq tungaani misissoqqissaarneqarmata, paasineqarpoq nuannersumik sulisorparujussuagut pikkorissarnissamut nalunaarsimasut amerlaqisut, taamaattu­mik tamakkua tamarmik qiimmaallannertuupput.

 

Kattusseqatigiit, tujorminersi qaangerlugu nuannaaqatigisassavatsigut inuit tamakku tungaatigut aamma qiimallutik ilassinnittarmata ilinniarnermut neqeroorutinik, atuarfinni sullivinni allanilu, pikkorissarneq maani sakkussatta pitsaanerpaat ilagaat, aamma sulilluarnermut taanna tunngaviu­sarmat.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Siullermik Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata aammalumi Naalakkersuisut Siulittaasuata assut uggoraat  manna oqallinneq taamatut iluseqarluni oqallinninngormat. Oqallinneqarani allakkati­gut akineqaannarnissaanik eqqarsaataat isumaqatiginngilluinnarpagut. Nammineq oqartarsima­gaanni sulisartoqarneq sulisullu eqqarsaatigalugit partiitut ingerlaarluni 1. maj-imi aappaluttunik erfalasulersarluni aqqusinikkut pisuttarsimagaanni suulluunniit sulisartoqarnermut sulisartullu pillugit oqallinnerit assupilorujussuaq ilaaffigerusunnassapput, allakkatigoornagit oqallisigalugit sunaana pineqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit oqaluttua pakatsiffigikujuppara taamak oqarmat. Aamma siunnersuuteqartoq nammineq neriulluinnarlungalu aamma Inatsisartut Siulittaasuata pisuutitsinerit Siulittaasoqar­fimmut anisitai akuersaarneqarsinnaanngitsut. Aamma uanga siulittaasoqarfimmi ilaasortatuut Inuit Ataqatigiit siulittaasoqarfimmi aallartitaat ilisimalluaqaara, inuk una pitsassuaq, taamatut nipilimmik oqartillugu tusarsimanngisaannarpara, ajoqaaq taamanikkut taanna aalajangeratsigu siulittaasoqarfimmi aallartitarisimasarsi taamatut kissaateqarsimanngimmat. Pitsaasuugami oqallinnermillu Inatsisartuni nuannersumik kajungerisaqartuugami tassa taama oqarpunga eqqortut pissusiviusut aallaavigalugit.

 

Tassa taamatut nuannaarutigaarput maani oqallisilaarsinnaagatta. Aamma taamatut sulisartoqar­neq eqqaatsiaratsigu illuliornerit ataatsimeersuarnissaq assorsuaq uatsinninngaannit aamma taperserneqarpoq, illuliassat piffissaq eqqorlugu tunniutassat, ilumoorluinnarpoq tassa tamakkua suliarineqassapput illuliortut amigarpata tikisitsinissaq akerlerineqanngilaq. Kisiannili siulleq atoqqaarneqarnissaa eqqarsaatigaarput ujaarlilaaqqaaritsi! Ilumut nunatta sineriaani illuliorsin­naasunik aamma peqanngivinnersoq, atorfissaqartikkatsigit illuliassarpassuit inertariaqarmata. Ataatsimilluunniit amigartoorsimagaanni sulisussanik qanorsuaq amerlatigisunik tikisitsinissaq pissusissaq eqqorlugu atorneqarsimappat ataatsilluunniit uparuagassarinngilaa. Ilumut qujana­qaaq taamaattunik avataaniit aggeqqusisaratta, atugarineqartarlutalu.

 

Tassungali aamma ilanngullugu oqaaserisartakkagut Atassummiit uteqqitsigit, taamatut pisaria­qartigimmat avataaniit tikitsisarnissaq iluamik pineqassapput tamakku. Nakorsat pillugit oqallitsiarnermi taanna eqqaasarput (Atassummit) erseqqissarlugu maangartiinnarlugit inilutsillu­git meeraasa atuarsinnaanerat apeqquserneqartussanngortillugu imaluunniit allat iluarineqanngit­sut tikisitanut takussutissanngorlugit nunatsinniitittarutsigit ataatsimilluunniit avataaniit orninne­qarnissarput ilimagineqassanngilaq. Aamma illulioriartorniaraluartut taamatut pineqarunik utaqqineqassanngillat maani paggattorsuullutik maanngarnissaat.

 

Oqarluartaarnermik Atassumminngaannit oqaaseqarunannginnatta maani erseqqissaatigissavara, oqarluartaarnerunngillat, taamaallaalli ukiup uuma kingulliup ingerlanerani siornatigullumi radiukkut oqallinnipilorujussuaqarsimavoq ilaatigut Siumup ilaasortaata saqqummiutaa allaat qernaluttumik ameqarnermut tunngatillugumik saassutaarineqartoq uagut isumaqatigisimanngil­luinnaratsigu. Taamatut uparuaallatsiarneq illua`tungaanut piaarnerpaamik saatinneqartarnerat pissusissamisuunngilaq, suliffiit pillugit Hans Enoksen-i saqqummiimmat oqallinnipilorujussuit tusarsimavagut, kikkut tamarmik oqalliseqataasimanerat uatsinnut ilinniutaasimaqaaq.

 

Atassummit oqaaseqarnitsinni oqarpugut upperinngilluinnarparput kalaaleqatitta suliatik paarinngilluinnaraat, nangillutali immaqami ilaatigut taamaattoqarsimassaaq. Taakku 2950-it paarsilluartut ataatsimilluunniit uatsinninngaanniit assuarnartoqanngillat, oqaaserput eqqormat kalaaleqatittaana aamma sullivik paarisaraat, naak ilaatigut immaqa taamaattoqartuarneq ajoraluartoq, kisianni oqaaseq taanna kingumut uteqqipparput.

 

Uagut aamma Atassumminngaanniit ajortortaannai oqallisigerusunngilavut, Naalakkersuisut Siulittaasuat ilumoorpoq, aamma ajunngitsoqaqaaq, utoqqatserpugut taakku ajunngitsortarpassui uagut iluarinermit (....?tilaaratsigit) kisianni iluarinngisavut erseqqissumik oqaaseqarfigalugit.

 

Aaamma oqaaseqarnitsinni ilinniarnertuut sukkulluunniit ajoriffissaqartinngilavut, atorfissaqarte­qaavut. Oqaaseqarnitsinnili kisianni erseqqissaapput aana, ilinniarnertuujunngitsut sulinerinnar­milli inuussutissarsiuteqartut ilaatigut ilinniagaqanngitsut, tassa taakkuupput taamatut oqalunnit­sinni ersersinniakkavut oqarluartaarutaanngitsut. Kisiannili nilliajuartut, unnerlulaartuartut, soorlu saqqummiussinitsinni aamma saaffiginnissutinnguaq ilanngutilaaripput.

 

Tassa ilinniarnertuujunngitsut aamma pinngitsoorata eqqarsaatigissagatsigit. Assorsuaq qujanar­poq ataatsimeersuarnissaq, tapersersoqaarput, tassani aamma oqallittoqarumaarpoq.

 

Pikkorissarnissat ilalersorpavut oqaaseqarnitsinni tassani neqeroorutit kalaaleqatitsinnut amerlaqaat, nuanneqaat, kisiannili pileritsakkaluarluni oqarfigineqarneq "allap taanna tigoreer­paa" imaluunniit "inissaqanngilatit", taama oqarfigineqarluni ajuallannassaaq, naak nammineq aamma angusaqarluni sulerusullunilu nunamini ikkaluartilluni.

 

Assorujussuaq KNI-p aamma ilinniartitsiniarnera nuannaraarput tamatta, privatillu aamma taamaaliorniarnerat. Tassami saqqummiussap akissutaani tamakkua tamarmik erseqqaarimmata.

 

Oliasiornermullu tunngatillugu aamma ataatsimiititaliaq ilaasortaaffigineqartoq partiinit anginer­nit pingasunit, tassani aamma inatsisartuni aallartitaaneq aallaavigalugu  (?eqatigiillutik) oqartuarmata "Kalaallit sulisorineqarnissaat tassani ilumoorussiuk!" Qujanaqaaq tusarneqarsima­gatta. Tassa Kalaallit Nunaanninngaanniit nipi tutsiuttoq, avataaniillu tusarneqartoq.

 

Aamma sulisorpassuit maani suliffinni pikkorissarusullutik nalunaareersimasut assupilorujussu­aq nuannaajallaatigaavut. Qanortoruna aamma maani sulisuunngitsut avataanili ilinniarnikittunn­guugaluit sulerusullutik suliffissaqanngitsut ilanngunneqarlit, taamaalippat maani oqallitsiarneq allagaannartigut akineqarnerminngaannit annipilopilorujussuarmik angusaqarfigaarput.

 

Lars Sørensen , Inuit Ataqatigiit:

Finn Karlsenip Inuit Ataqatigiit uparuarmagit ilaatigut Finn Karlsen uterfigitilaarniarpara, ilaatigut Finn Karlsen inatsisartuni Isumaginninnermut Suliffeqarnermilu Ataatsimiisitaliami siulittaasutut, ilisimasariaqaraluarpaa siunnersuutigisani ,siunnersuutimi qitia, aammalu siunner­suutini aallavigalugu eqqartuiniarnermi, tamakkua aasamut Qaqortumi sulisoqarneq pillugu ataatsimeersuarnissami eqqartorneqartussaammata.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit ukiut ingerlanerini ataasianngeqaluta kalaalinngorsaanermut tunngatillugu aamma suliffeqarfinni amerlasoorparujussuarnik siunnersuuteqartarnikuuvugut. Tamakkulu pitsaanerpaamik piviusunngortinneqassappata saneqqunneqarsinnaanngitsoq unaa-voq, maannakkut iliuuseqarnissaq, taanna saneqqunneqarsinnaanngilaq. Taannaavorlu aasami kiisami susussanngortoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigivarput oqallin­nerinnaat pinnagit kisiannili kiisami tamakkuninnga attuumassuteqartut peqatigalugit siunissami ingerlaqqinnissaq pisariaqarpoq.

 

Finn Karlsenimut aamma eqqaasissutigissavara 1992-miilli sulisoqarneq pillugu inatsit, inatsit maani inatsisartut akuerisaat, imatut oqarmat atorfiit appasinnerusut pinngitsoornani akademi­keritut atorfii tikillugit inatsiliortoqarnikuuvoq. Maannakkulli naatsorsuutigivaa taakkua qulaal­lugit inatsisiliornissaq siunissami siunertaralugu aasamut ilaatigut isumasioqatigiittoqarnissaa. Taamaattumik oqaatigivarput suliat maani asuli oqaluuseriinnarnagit taava iliusissaq siunertara­lugu maannakkut pisoqartariaqarpoq, taamaattumillu oqaatigaarput suliaq aallartereermat ingerlareermat siunnersuuteqartunut taanna allakkatigut nassuiaanissaq naammaannaraluarpoq.

 

Ilaatigut aamma Finn Karlsenip tikillatsiarpaa pikkorissaanermut atatillugu arlaatigut inatsisilior­toqartariaqartoq, uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigissavarput pisariaqarsorinngikkipput pikkorissaareernerup kingornatigut uternissamut tunngatillugu inatsisiliortoqarnissaa. Massakkut KANUKOKA annertoorujorujussuarmik sulisuminik pikkorissaalluni aallartinnikuuvoq, aammalu taanna ukiut tallimat ingerlaneranni ilaatigut anguniarngartalimmik ilalerlugu ingerlan­niarneqarnikuuvoq.

 

Tamatuma aamma saniatigut ilisimagaluarpat aamma soorlu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigereera, maani sulisut eqqarsaatigalugit iliuusissat annertuut massakkut aallartinneqarput. Tamatumalu pinngitsoornani kingunerisussaavaa siunissami kalaallit amerlanerusut sulisorine­qarnerat. Isumaqarpugut inatsisiliornissaq taanna pisariaqanngitsoq, aatsaammi oqallinnerit assigiinngitsunik ilisimasalinnik peqataaffigineqartut aallartittussaapput, taanna erseqqissaati­giinnarparput.

 

Inuit qatsuppaat maani oqallisiinnartugut, assigiinngitsunilli piviusunngortitsissanata, kiisami taanna periarfissanngorpoq ilisimasallit assigiinngitsut oqallinnerisa kingornatigut taava ukiami nassuiaammik saqqummiussereernerup kingornatigut inatsisit assigiinngitsut maleruagassallu peqqussutillu assigiinngitsut suliarineqarlutik aallartittussaammata. Tamanna inatsisartut kingullermik sulisoqarneq pillugu ukiakkut ataatsimiinnermi tamarmik ilisimareerpaat taamaat­tumillu taamatut uagut oqarpugut suliaq ingerlareermat allakkatigut akineqaannartariaqarsimaga­luarpoq aamma taanna isumarput allanngortinngilarput.

 

Laannguaq Lynge, Siumut:

Siunnersuuteqartup Finn Karlsenip oqaaserineqartunut naliliinermini una eqqaasaa isumaqarpu-nga akisariaqarlugu. Tassa oqarmat qulequtaq una, oqaluuserisatsinnut qulequtaasoq "Kalaallit sulisorineqarnerunissaannik aaqqissuussinerup siornatigornit annertunerusumik atorneqalerneru­nissaa" pillugu siunnersuut isumaqatigineqanngitsoq amerlanernit.

 

Tamaattoqanngimmat uanga taanna erseqqissaaffigerusuppara tassa Siumumi uagut aamma pingaarteqigatsigu kalaallit sulisorineqarnerulernissaat aamma uani eqqarusuppara siunnersuute­qartoq nammineq tunngavilersuinermini ilaatigut oqaatsit makkua atormagit, issuaavunga: "Tassa ilinniaqqinniartut inatsisitigut illersorneqarsinnaanngornissaat siunnersuutigaara, tassa imatut paasineqassaaq ilinniarsimasoq ilinniakkaminik qaffaaniarluni ilinniaqqinniartoq suliffigi­saminut ajornartorsiuteqarnani uteqqissinnaanngorlugu".

 

Taanna oqaaseqarfigigatsigu siunnersuutip tunngavilersuutaata ilaa Siumuminngaanniit imatut oqaasertalerparput, taanna imatut paasigipput, ilaaqqilaarpara, issuaaqqilaarpunga Siumup oqaaseqaataata ilaaninngaanniit: "Inatsisartuni ilaasortap Finn Karlsenip siunnersuutimini qitiutippaa kinaluunniit ilinniakkamik qaffaaniarluni ilinnaqqinniartoq suliffitoqqaminut uteqqissinnaajuartariaqartoq" Taannalu siunnersuut qiteritillugu oqaaseqarfigissagutsigu Siumu­mit tamakkiisumik isumaqataaffigisinnaanngilarput. Tassani taava tunngavilersueqqippugut taamatut oqaasertalersimanera tunngavigalugu uagut siullermik oqaaseqaratta. Kisiannili taanna tunngavilersorlugu oqarpugut, taamaaliornikkut killormut sulisoq pikkorissarsimasoq qaffasin­nerusumik atorfeqalernissaminut allaat killiliiffigineqaannarsinnaammat. Tassa inatsisiliorutta una ilinniaqqittoq pinngitsooruni atorfitoqqaminut utertariaqarpoq, soorlumi periarfissaarullugu qaffasinnerusumut inissittariaqaraluarluni uteqqittariaqartoq.

 

Kisiannili ingerlaqqippugut oqaaseqarnitsinni aamma Siumumi isumagaarput kinaluunniit ilinniaqqittoq suliffeqarfigisaminut tassa uumap suliffeqarfimmut atorfeqafimminut atorfimmi­nuunngitsoq kisianni suliffeqarfimmut, pikkorissaqqereeruni pikkorissarnermi kingornatigut uteqqinnissaminut periarfissaqartinneqartuartariaqarpoq. Tassa tassani tunngavilersuutivut asigiinngitsut marluupput, soorunami Siumumi uagut aamma pingaarteqqarput kalaallit sulisori­neqarnerata inatsisitigut aamma periarfissaqareersup suli annertunerusumik angujartuaarneqar­nissaa, sukkanerusumillu aamma taassamu pinissaa soorunami tamatta taamatut neriuuteqarfi­gaarput.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Isumaqartoqassanngilaq suna tamaat tamaviat ajortuinnarmik takorlooriga aamma suna tamaat qernertumik qalipanniariga. Naagga, oqaaseqarninni ilaatigut oqarpunga namminersornerulerneq

ajunngitsorpassuarnik kinguneqarsimavoq. Kisianni aamma ajortorpassuupput, Kattusseqatigiin­niillu tamakkua ajortut ersissutiginagit ajunnginerusumik qaangerneqarnissaat anguniarlugu eqqartorneqartariaqartut isumaqarpugut. Ajortut kukkussutaasimasut nipangiutiinnaraluaraanni pitsaasumik kingunilimmik qaangerneqarsinnaanngimmata.

 

Tupigusuutiginngilluinnarpara Namminersornerullutik Oqartussani sulisut ukiormanna pikkoris­sartinneqartussat arlalipparpassuit nalunaarsimasut oqaatigineqarmata. Qanorlumi taakkuulluni utaqqikatannarsimatigaa ukiuni 19-ni pikkorissartitsisarnerit taama akuttusimatigippata, taannaa­na ilaatigut eqqarsaatigalugu tamakkua pikkorissartitsinerit ilinniartitseqqittarnerit, siusinneru­sukkulli ingerlanneqarsimasariaqaraluarneri ilaatigut aamma oqaaseqarninni eqqaagikka.

 

Sulisussanik avataaneersunik tikisitsisarneq killilersimaarniarlugu inatsit qiviaannarutsigi aammalu inatsisartuni sulisoqarneq pillugu nassuiaat saqqummiunneqarmat, allaat saqqummius­sami nassuiaammi tassani takuneqarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussat nammineerlu­tik, nammineerlutik inatsimmi tassani tassannga inatsimmik unioqqutitsisut. Ilumut taamaappat pissutsit ajorput aaqqittariaqarlutillu. Oqaaseqarninnilu iluarisara aamma tassaavoq, maannakkut suliniartoqalermat, kiisami suliniartoqalermat pissutsit ajortut qaangerniarlugit. Taamaattumik suna tamaat qernertumik qalipannianngilluinnarpara, aamma suna tamaat ajortutut takorluunngi­lara. Suleqataaruukkatta ajortut ajunngitsunngortinnissaannut, tamakkua aamma eqqartornissaat isumaqarpunga pissusissamisoorluinnartoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuata akissutaa:

Kalaallinik sulisoqarneq "Grønlandsk arbejdskraft"-imik aamma taaneqartartoq, kalaallinik sulisoqarneq, taanna inatsisini aamma 1992-minngaanneersuni taanna tunngaveqartipparput.

Tassanilu aamma erseqqissaatigisimavarput kalaallinik sulisoqarneq tassaasoq Kalaallit Nunaan­ni inunngortut Kalaallit Nunaannilu najugaqartut inunngornerminnilu ukiut siulliit tallimat. Aammalu kalaallit inuit Kalaallit Nunaannut immikkut ittumik pitussimasutut aalajangersimasu­mik inooqataasut. Taavalu aamma ilanngunneqarsipput tassani aamma pineqarsinnaasut inuit ukiuni arfineq marlunni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasut. Aammalu taavalu aappariinnikkut allatigullu ukioq ataaseq minnerpaamik inooqateqarsimasut, inooqatigiinnermikkullu taava aamma immikkut Kalaallit Nunaannut attaveqarnertik tikissimagaat.

Tamakkua tikikkaangatsigit taavalu aamma uagut kalaallinit sulisoqarneq eqqartuleraangatsigu, erseqqiivissumik aamma naalakkersuisuninngaanniit isumaqarpunga maannakkut atuutereersut pisariaqassappallu nalornisoqassappat, kina kalaallinit sulisorineqartutut isigineqassanersoq, erseqqissumik maani suliarisariaqarparput inerlugu. Maani ammit qalipaataannik sumilluunniit tipissinnaasut tamaasa peerlugit, maani nunami najugaqarnini inunngornini najugaqarnini inuppassuupput aamma ilaatigut inuunermmi annersaani aamma maani najugaqartut, taamaalillu­tillu aamma qanorluunniit nujaqaraluarunik maani nuna inuusaasut akuerisimagaat, Nuuk sapaatit akunneri marluk pujuinnaraluarpalluunniit asallugu inuulersimasut uagutsitulli. Taama ittut inuit maanga nunamut tummaqataasut inooqataasullu eqqarsaatigalugit, taanna kallaallinik sulisunik taaneqarsinnaanerat.

 

Ataatsimeersuarnerup kingornatigut isumaqarpunga erseqqissumik nalorninaatsumillu tamanit paasisassanngorlugu Kalaallit Nunaanni innuttaaqataanermut taaguuserneqarnermik isikkoq taava naalisittariaqartoq. Una Inuit Ataqatigiit isumaqatigigakkit maannakkut oqallisigineqar­nera, imaanngikkaluarpoq uanga aamma ajorigiga maannakkut aamma oqallinneq. Nassuiaatissa­gut tamakkerlugit tunniussinnaasimanngilagut maannakkut, apeqqutit inerneqatussat amerlaqim­mata junimi oqallisereernermi, tassa taanna pivarput.

 

Maannakkulli kisianni aamma oqallinneq nuannarivara,  taanna aamma oqaatigerusuppara, nuannariva, aamma taanna Kattusseqatigiinnut oqaatigerusuppara aamma nuannarivara, ajortuin­narnik isiginnittoqanngitsoq aamma ullumi paasigakku, taanna aamma nuannarivara. Tamaattu­mik oqallinneq aamma ullumikkut pissusissamisoorpoq.

 

Una aamma oqatigilaarlara junimi oqallisereernerup kingornatigullu maannakkut aamma naalakkersuisuninngaanniit suli ilusissaanik oqaloqatiginnissutigerusutarput, tassaavoq pisorta­nut atorfinitsittakkavut. Namminersornerulernitsinni allaffeqarfinnut, kommuninut, aamma suli ilaqarput inunnik maanga tikikkangamik atorfinillutillu taava aqaguinnannguaq pilissavarput allamut aamma suliffissarsiorsimasut, pisortaqarfiit iluini imaluunniit aamma immaqa ilaatigut namminersortunut aamma suliffissarsiortarlutik. Aalaakkaanerusumik sullivimmut atorfinitsitsi­sarnissat kommunimi taava qanoq sivisutigisumik avataaniiit taama suliortortaatsimut aamma uatsinni taamatut, tassunga aamma ilanngullugu oqaatigaakka maannakkorpiaq ukiuni qaninner­paani qularnanngitsumik suli pisariaqassaaq avataaninngaanniit aamma tikisitsisariaqartarnissaq pingaartumik maani namminersornerusut allaffeqarfigisaani, suliffeqarfigisaanilu assigiinngitsu­ni.

 

Kisianni aamma taama tikisitsinermi pingaartumik pisortatigoortumik danskit naalakkersuisui paaseqatigalugit inunnik tappavani sungiussareersimasunik suliffinnut assersuutigalugu maani namminersornerusut immikkoortortaasa ilaaanni taava attartugaqarsinnaanermut periarfissavut oqaloqatiginnissutigigatsigit maannakkut, aamma taannaa periarfissatut oqaatigissavara atorniar­serigatsigu maani.

 

Aamma isumaqatigaara oqaatigillatsiareerlugulu nuannaarutigalugu aamma Lars Sørensenip erseqqissaataa aamma Siumup oqaseqartuisa erseqqissaatat, kommunit annertoorujussuarmik kommunit aamma tassuunakkut peqataapput, KANUKONA-p kommunillu ataasiakkaat ilinniar­titsineranik ingerlassinerit naammagisimaarnaqaat. Maannakkut aamma tamakkua maani najugaqavissunik uteqattaartuunngitsunik Atlantikoq ikaarlugu maani najugaqavissunik taamaa­lillutik ilinniartitsinerummata, sulisussanillu nutaanik avataanit tikisitsinngikkaluarni pikkoris­sartitsinerummata.

 

Taama oqarlunga aamma qujassutigeqqissavara oqaserineqartut, kisiannili oqassaanga ukiaru inersimanerusunik saqqummiinissaq qilanaarigatsigu oqallinnerlu tassani aamma peqataaffigisar­put ullumi aamma nangeqqikkumagatsigu.

 

Knud Sørensen, Atassut:

Ullumikkut ullormut oqaluuserisassat pillugit nassuiaat aallartikattali pingajussaanik oqaluu­seraarput. Sooq aallartikattali uparuarneqarsimanngila immikkortoq taanna allakkatigut akiinnar­tariaqarsimagaluartoq? Periarfissaqarsimapput inatsisartut pingasoriarlutik oqaluuserisassat assigiinngitsut uparuarneqarnissaannut, paasisariaqarpoq inatsisartut taanna oqaluusererusussi­mavaat, ullumikkullu oqaluuserineqarpoq.

 

Tamaattumik oqaannartoqarsinnaanngilaq allakkatigut akiinnartariaqarsimagaluartoq. Nammineq inatsisartut oqaluuserisassatik akuersissutigisarpaat. Taamaattumik taamatut pisuutitsiniartarnerit imaluunniit suunngitsutut isiginninniartarnerit oqaluuserisassanik pissusissamisuunngillat maanaannaq. Siulittaasoqarfiup siunnersuutigigaangangit taava inatsisartut nammineq oqaaseqar­figisussaavaat akuerissanerlugit imaluunniit allatut isummerfigissanerlugit. Taamaattumik siunissami isumaqarpunga tamakkua aamma eqqaamaniarneqartariaqartut.

 

Kisianni oqaluuserisaq nammineq ajoquteqanngilaq minnerpaamilluunniit. Upernaamut imaluun­niit ukiamut ataatsimeersuartoqarniarpoq, taamaattumik sumut ajoqutaava ullumikkut pissutsit qulaajarneqarpata, taamanikkumut sakkussat amerlanerusut suli saqqummersillugit oqallisissaqa­leqaat, toqqammavissaqaleqaat taamanikkut ataatsimeersuartussat. Paasissutissat assigiinngitsut tunniunneqarput ullumikkut, taamaattumik neriuutigissuarput akornutaasimanngitsoruna taamatut saqqummiussineq aamma akornutaanngilaq. Amerlaqaat immaqa siulittaasoqarfik piumasaraluarpat, inussiarnersorsuusanngikkaluarpat, allakkatigut akiinnagassaagaluartut.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Tassani erseqqissaatigeqqiinnassavarput Inuit Ataqatigiinni isumaqaratta taanna allakkatigut akineqaannarsimasussaagaluaq, ilaatigut tassani aamma nalilerniarsimavarput siunnersuutigine­qartut allat isumarput malillugu inatsisartuni oqaluuserineqartariaqarsimagaluit allakkatigut akiinarneqarsimasut. Taaanna tunngavigivarput, ilaatigut aamma ilisimagatsigu sulisoqarnermut taamatuttaaq aamma isumaginninnermut ataatsimiisitaliarsuup tamakkua aamma samminikuum­magit. Maannakkullu taamatut inassuteqarnitsinni oqaaseqarnitsinnullu tunngavigivarput, ukiakkut ataatsimiinnermi Sulisoqarnermut Naalakkersuisup ersarilluinnartumik oqaatigimmagu sulisoqarnikkut ingerlatsineq pillugu Qaqortumi ataatsimeersuarnerit ingerlanneqassasut, ilaatigut siunnersuutit nangittaqattaartut piunnaarlugit maannakkut iliuuseqarnissaq siunertaralu­gu.

 

Taanna erseqqissaatigiinnarpara aamma oqaatigissavara siulittaasoqarfik tallimanik ilaasortaqar­mat aammali suleriaaseq tunngavigalugu allatuulli udvalgitut ingerlammat, tassa imaappoq amerlanerussuteqarneq aallaavigalugu aalajangerneqartarput aamma siulittaasoqarfimmi apeqqu­tit sorliit allakkatigut akineqartariaqarnersut, taamatuttaaq aamma oqaluuserisitsineq kikkunnut ingerlattariaqarnersoq. Taamaattumik Sørensen oqarfigiinnassavara soorunami Inuit Ataqatigiin­ninngaanniit taamanikkut oqaatigisimavarput una siunnersuut aallartereermat, taava allakkatigut akineqartariaqartoq.

 

Finn Karlsen, Atassut:

Siullermik siulittaasoq isumaqatigaara oqarmat paatsuuisoqassanngitsoq. Taava uanga  isuma­qarpunga uanga siunnersuutinnut tunngatillugu allarparujorujussuit (?illuiartiternerit) allallu saqqumiussuunneqarput. Uanga tassani siunnersuutigaara uteqqissavara:

 

Sulisut ilinniarfinni naammassisimagunik suliffimminni sulereerlutik ilinniaqqikkumagunik pikkorissarneq eqqarsaatigalugu, kursus taanna eqqarsatiginngilara, ilinniaqqikkumagunik ilinniaqqissinaasut qulakkeertariaqaraat suliffimmut uteqqinnissaminni. Tassani aamma qaffasin­nerusumik atorfittaarnissaminnut qulakkeerinnissinnaanngorlugit.

 

Kisiat tassa taakkua oqaluuserisat pillugit ataatsimiinnitsinni uanga isumaga malillugu ataatsi­milluunniit akerliusoqanngilaq allakkatigut oqaluuserisassanngortinneqarnissaanut maanga. Taamaattumik qanorluunniik oqaluttoqaraluarpat uanga isumanga allanngortinnavianngilara tassa, kisianni nuannaaqaanga oqallisigineqalermat, ilaat naak oqaraluartut allakkatigut akiinnar­neqartariaqarsimagaluartoq, kisianni paasivara qanoq oqaasissaqartigisoqartoq, qujanaqaaq.

 

Knud Sørensen, Atassut:

Nuannarinngikkaluarpara qaqeqqissallunga, kisianni Lars Sørensen-ilu aamma ukiut marluk suleqatigiissimavugut aamma nalunngilaa amerlanerussuteqartut ataqqineqartarnerat aamma uannit pingaartinneqartoq. Taamaattumik amerlanerussutertut oqarsimappata ullormut oqaluu­serisassanut ilanngunneqassasoq taava ilanngunneqassooq. Inatsisartullu akuerisimappassuk ullormut oqaluuserisassaniissasoq taava tassaniissooq. Taamaattumik iluaqutaanngilaq ullumik­kut oqassalluni allakkatigut akineqaannarsimasariaqaraluartoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.