Oqaluuserisassani immikkoortoq 41 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Lars Sĝrensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq.
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit, apeqquteqaateqartoq:
Upernaakkut ataatsimiinnissamut matumunnga oqaluuserisassatut siunnersuutiga ima nipeqarpoq:
Siusinaarlutik pensioninik pisartagaqalersut, siusinnerusukkut innarluuteqarnersiutilinnik taaneqartartut, utoqqalinersisartut, soraarnerussutisiallit allallu pisortanit aningaasanik pisartagaqartut, pisartagaqarnerminni pisinnaatitaaffiisa aammalu akileraarutitigut pisussaaffiisa pisariillisaaffigineqarnissaannik, nunarpullu tamakkerlugu assigiimmik atuutsinneqarnissaa siunertaralugu kommuneni pineqartuni sullissisut siunnersuinerminni najoqqutassaannik sukumiisumik peqartariaqarnermut siunnersuut, makkulu tunngavilersuutigaakka:
Nunatta akissaqannginnnera patsisiliullugu innuttaasut utoqqalisut assigiinngitsunik nalilerneqartarput, soorlu aappariit tamarmik tamakkiisumik suliffeqarsimallutik soraarninngorunik aappaa soraarnerussutisiassaqartussatut atorfeqarsimalluni, soraarnerussutisiaqarnissamut pisinnaatitaaffimmisut pisartagaqarpat, nuliaasoq uiusorluunniit utoqqalinersiassaagaluaminik ilanngartuiffigineqartarpoq, imaluunniit pisartaqagartinngitsuuinneqartarluni.
Suliffeqarnerup soraarnerussutisiaqaataanissaa kattuffiit sulisitsisullu isumannaagassaraat, ullumikkumulli nunatsinni soraaarnerussutisiaqarfiusinnaasutuaq tassaavoq tjenestemand-itut atorfiliuneq, taamatulli atorfeqartitaasarnerup ullussani aamma naammatsilerunarpai.
Soraarnerussutisiassaqanngitsutut atorfiliusimasut, soraarnerussutisiassaqartumik aappaqarsimallutik, inuiaqatigiinnit utoqqalinersiutinilluunniit pisartagaqarsinnaannginnertik soorngunami suunnginnerusutut nalilerneqarnerut misigiffigisarmassuk tupinnanngilaq, tamanna inuup kialuunniit utoqqanngoraluaruniluunniit suunnginnerusutut nalilerneqartarnera naapertuilluarnerunngilaq, misissueqqissaareernikkullu aaqqiivigineqartariaqarluni.
Aqqutissaasinnaavoq naalagaaffeqatigiinnerup nutaamik isumaqatigiinniutigineratigut, kunngeqarfik Danmarkimi innuttaasut atukkamikkut minnerpaamik ima imalu atugaqarnissaannik aalajangersaaneq, soorlu utoqqalisut, innarluullit il.il. pinngitsoornatik aningaasanik pisartagaqartussanngorlugit.
Tamatuma saniatigut utoqqalinersiaqartut taama pisartagaqarnerminni suut pisinnaatitaaffigineraat, soorlu sutigut ikiorteqarnikkut, ineqarnermut allanullu akiligassanut oqilisaanneqarsinnaanermut assigiimmik atortinneqartariaqarnerata erseqqissaavigineqarnissaa pisariaqavissorinarpoq, maannakkummi ajunngitsorsiassat tamakku atortinneqarnerannut kommunet ataasiakkaat qanoq inuttaqarnerat aammalu aningaasaqarnikkut qanoq inissisimanerat annertuumik aalajangiisuutinneqartartoq ilisimaneqarpoq, tamannalu inatsisinik aalajangersakkanillu nalaatsornerinnakkut atuutsitsinertut oqaatigineqartariaqarpoq.
Ajoraluartumillu assigiinngisitsineq tamanna aamma utoqqarnut inissialiortiternermi annertuumik atuuppoq, utoqqarnut illuliani, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami siorna misissuisitsinermi paasineqarpoq, utoqqartatta kommunemi sumi najugaqarnerat apeqqutaalluni qanoq ineqartitaanermikkut atugassaqartitaanerisa assigiinngissuteqarnerujussuat, marlussunnik assersuutinik taasaqassaanga: Utoqqarnut illuliat kingulliit kisimiittunut inissiartaat 12,5 m2-imiit 25,7 m2-mut assigiinngissuseqarput, nutaatullu utoqqarnut illuliat imminnut sanilliukkaanni ineqartup ataatsip inissaata sananeranut akigitinneqartut 479.000 krone-niit 1,3 mio. krone-nut nikingallutik.
Isumaqarpunga assersuutitut taaneqartut takutikkaat assigiinnerusunik utoqqarnut inissialiortiterneq siunertaralugu najoqqutassanik piumasaqaatinillu pisariaqartitsisoqartoq, soorngunami kommunet pigissaarnerusut kusanartumik isumaginnissinnaanerat qujarunnaraluartoq, pisariaqavissorinarpoq pisortatigoortumik sanaani assigiinnerusunik inissaqartitsinissaq, tamannalu aningaasalersueqatigiinnikkut KANUKOKA-mik isumaqatigiissuteqarnikkut anguneqarsinnaasorinarpoq.
Aappaattut siunnersuutigaara utoqqalinersisartut, utoqqalinersiaqartut allanillu pisortanit pisartagaqartut pisartakkamik saniatigut isertitaqarsinnaanerisa pisartagaannut sunniutigisinnaasaat pisariillisaanissaq siunertaralugu naliliiffigineqassasut.
Inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuusimasup ukioq ataaseq matuma siornagut isumaliuutissiissummigut Inatsisartunut saqqummiutai innersuussutigalugit, tamatuma naliliiffigineqarnissaa Naalakkersuisut maannamut suli naammassinngisaat Inatsisartuni isummerfigineqartariaqarpoq, Inuit Ataqatigiit isumaqarput utoqqalinersiaannarnik isumalluuteqartut saniatigooralugu akileraarutitigut utoqqalinersiaannut sunniuteqanngitsumik isertissinnaasaat malunnaateqarluartumik ukiumut qaffanneqartariaqartut.
Tamakkulu tamarmik saniatigut innuttaasut matumani pineqartut periarfissamikkut pisortanit siunnersorneqarnerat amerlasuutigut nalaatsorneruallaarlunilu amigaateqartorujussuusoq paasinarpoq, tamatuma anigorniarneqartariaqarnera mersernartorsuartut isumaqarfiginanngilaq, isumaginninnermut pisortaqarfimmit kommuneni sullissisut najoqqutassaannik pisariaqartitsineq najoqqutaralugu ullut ingerlanerini nutartertuarneqarsinnaasunik mappersagaliortoqarsinnaavoq, tamatumalu saniatigut inunnik isumaginninnermi allaffeqarfinni sulisut pikkorissartinneqartarnerinik tamatuma pingaartinneqarnerulernissaa aamma periarfissaavoq.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Isumaginninnermut, Suliffissaqartitsiniarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq Mikael Petersen sinnerlugu akissuteqartoq:
Inatsisartunut ilaasortamut Josef Motzfeldt-imut takoqqussavara nassuiaat annertungaatsiartoq, tassa maannamut utoqqaat pillugit ataatsimiititaliap suliarisaanik nassuiaassinerusoq, taavalu uanngaaniit erseqqissaatigissallugu utoqqaat pillugit suleqatigiissitaliaq arlaleriarujussuarluni oqalliffiusarsimavoq, suliarlu suli naammassineqarsimanani, kisianni pitsanngorsaatissatut periarfissat malittarisassanik assigiinngitsunik arlalinnik sunniuteqarnissaa qularnaateqanngilaq. Taamaattumik inatsisiliornermik tamatumalu kingunerisassaanik misissueqqissaarnermik suliat annertoorujussuupput.
Inatsisartut 1998-imi ukiakkut ataatsimiinneranni pensionisiat utoqqarnillu paaqqinniffiit pillugit peqqussutip allannguuutissaanik aaqqiissutissanillu Naalakkersuisut saqqummiussiniarput, tassa ukiaru, tassami peqqussut massakkut atuuttoq 1990-imeersuummat, peqqussutissatut siunnersuummi utoqqaat atugaasa suli pitsaanerulersinneqarnissaat ilanngunneqassaaq, aammattaaq inatsisit paasiuminartuunissaat pisariillisarneqarnissaallu pingaartineqassaaq, taamaalilluni malittarisassat nutaat aqukkuminarnerusinnaaqqullugit, inatsisitigullu illersugaaneq pitsanngoriartinneqarluni.
Isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup naligiisitaanerup annertunerusumik qulakkeerneqarnissaa tikkuarsimavaa, tamanna inummut tapit eqqarsaatigalugit uuttuutit aalajangersimasut atulersinneqarnersigut pisinnaavoq, inummut tapit, suliassani ataasiakkaani pension-isiaqartup atugai ataatsimut isigalugit naliliinikkut tunniunneqartarput, kisianni paasinarsisimavoq inummut tapinik tunniussisarnermi kommunep aningaasaqarniarnikkut atugai sunniuteqartorujussuusut, aammattaaq inummut tapinik tunniussisarnermi uuttuutit aalajangersimasut atulersinneqarnerat aqutsinermut oqilisaataasinnaavoq.
Utoqqarnut siunnersuisarneq eqqarsaatigalugu tamatuma tamakkiisuunnginnera Naalakkersuisut eqqumaffigaat, tamatumunnga ilaatugut kommunet isumaginninnermi ingerlatsiveqarfiini isumaginninnermut siunnersortit amigaataanerat, ilaatigullu sulianik ingerlatsisorpassuit naammaginartumik siunnersuinissaminnut ilinniagaqarnermikkullu tunuliaqutaqannginnnerat pissutaanerarneqarpoq.
Aamma oqaatigissavara, utoqqaat peqatigiiffii maannakkut nunatsinni sulilluaqisut, taakkua suleqatigalugit kommunet ilaanni utoqqarnut konsulent-imik aamma pilersitsisoqarsimammat, atugarisamikkut periarfissaannik paaseqatigiinniarnernut aammalu suut aqqutissaanerinik ikioqatigiinnermut ilitsersuisarsimasunik, taanna suliaq assut nuannersuuvoq.
Taamaattorli malugeqquneqarpoq, isumaginninnermi ingerlatsivinni sulisut, sulinerminni atugassaat pigineqarmata, aammattaaq peqqussut atuuttoq pillugu quppersagaaqqat suliarineqarsimapput.
Inatsisiliornermi suliat annertuut isumaginninnermi suliaqarnermut ilitsersuutinik malitseqartinneqassaaq, taamaalillutik isumaginninnermik ingerlatsiviit sulianik ingerlatsinermik pitsaasunik sakkussaqarsinnaaqqullugit, aammattaaq tamatumunnga atatillugu nutaamik quppersagaaraliortoqassaaq.
Utoqqarnut paaqqinniffiit sanaartorneqarneri eqqarsaatigalugit 1997-imi aningaasanut inatsimmi utoqqarnut paaqqinniffiit sanaartorneqarneranni inissamut ataatsimut naatsorsuullugu aningaasartuutit assigiinnginnerujussuannut pissutaasut aamma ilisimatitsissutigineqarput, aammattaaq isumaginninnermut iluarsaaqqinnissamut ataatsimittitaliarsuup isumaliutissiissutaanut malitseqartitsinermi utoqqarnut paaqqinniffiit ilusilersugaaneranni ataatsimut isigalugu piumasaqaatit aalajangersarneqarnissaat innersuussutigineqarpoq, aamma tassani pitsaanerusumik assigiissaarnerusumillu aaqqissuussisoqarnissaata pisariaqartinneqarnera Naalakkersuisut isumaqatigaat.
1997-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni isumaginninnermut iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanut malitseqartitsineq pillugu nassuiaat siulleq Naalakkersuisut saqqummiuppaat, tassani oqaatigineqarepoq suliassaq annertoorujussuussasoq, pisortaqarfiillu allat, KANUKOKA susassaqartullu suleqataasut allat ilaatinneqassasut, aammattaaq erseqqissarneqarpoq ataatsimiititaliarsuup kaammattuuterpassui, inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat, aqutsinikkulluunniit pissutsit pissutigalugit tamaasa ataatsikkoortillugit suliarineqarsinnaassanngitsut.
Naggasiullugu malugeqqussavara isumaginninnermut iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata suliarineqarnerani pissutsit nassuiarneqarnissaat ajornartorsiutit qulaajarneqarnissaat kiisalu pissutsit allanngortinneqarnissaannik pitsanngorsarneqarnissaannillu kaammattuutit pingaartillugit isiginiarneqarsimammata, ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa, ataatsimiititaliarsuup kaammattuutaasa inatsisilerinikkut aningaasaqarnikkullu kingunerisassaanik misissueqqissaarnernik nalilersuinernillu imaqanngilaq.
Inatsisilerinikkut aningaasaqarnikkullu kingunerisassanik misissueqqissaarneq nalilersuinerlu massakkut ingerlanneqarpoq, taamaalillutik siunnersuutit Inatsisartuni saqqummiunneqartussat suliarilluagaasinnaaqqullugit, aamma aalajangiinerit kingunerisaannik kikkut tamarmik ilisimatinneqarsinnaaqqullugit.
Naggataatigut ilassutigilaassavara, ukiarmi 1997-imi ukiakkut punkt 36, tassani Naalakkersuisut nassuiaataat ataatsimiititaliarsuarmit isumaliutissiissut saqqummiunneqarmat, aammalu ukiarmi upernaarlu ataatsimiinnermi nalunaarusiaq, tassa timimikkut innarluuteqartut pillugit isumaginninnissamut tunngavissaq aamma nalunaarutigineqarmat, aammalu maannakkut punkt 19-imi immikkut aamma suliassat assigiinnngitsut isumaginninnnermut tunngasut tassani suliarineqartut saqqummiunneqarsimammata.
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit, apeqquteqaateqartoq:
Naalakkersuisut massakkut suliniutiminnik saqqummiutaat ilaatigut utoqqarnut illuliortiternerni assigiinnik nuna tamakkerlugu najoqqutaasinnaasunik nalunaarusiulersaarlutik suliniuteqalersimanerat qujanaqaaq.
Aammalu inunnut tapiliutitut taaneqartartut uuttuutit nutaat, nuna tamakkerlugu assigiissumik sananeqarnissaat pingaartinneqassasoq kaammatttuutigissavara, kiisalu suliniutit isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup innersuussutai annertoorujussuummata, ilisimavara ataatsikkut tamarmik piviusunngortinneqarsinnaanngitsut, taamaattumik Naalakkersuisut ilumoorput una uiguleriiaarlugit pilersiortorneqassasut, tamatumanili pingaaruteqartussaavoq ataqatigiissumik imminut assortuuttuunngitsumik, tassami ilaatigut isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsinermi siunnerfiit ilagimmassuk najoqqutassat pisariillisaaffiginissaat.
Sulinermi, suleqqinnermi Naalakkersuisunut kaammattuutigissavara naggataatigut, sapinngisaq tamaat utoqqaat tamarmik pisartagaqarsinnaanerat aapparisap soraarnerussutisiaqarnera imaluunniit suliffeqarluni aningaasarsiaqarnera aporfigivallaarnagu piviusunngortissinnaanera ilungersuutigeqqullugu.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Isumaginninnermut, Suliffissaqartitsiniarnermut pisortallu suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq Mikael Petersen sinnerlugu akissuteqartoq:
Inatsisartunut ilaasortamut Josef Motzfeldt-imut oqaatigissavara aningaasatigut malitsigisassaanik aamma naliliinerit maannakkut piffissani makkunani ukiamut saqqummiussinissaq tunngavigalugu misissoqqissaarneqarmata.
Assigiimmik iliuuiseqarnissamut periarfissat nalilersorneqassapput, taavalu maannakkut saniatigut isertitarineqartartut aamma innersuutigineqarput Josef Motzfeldt-ip tungaaninngaaniit, annertunerusumik eqaannerusumillu aaqqiivigineqaqqullugit, tassa tunngaviusumik utoqqalinersiat eqqorneqanngikkaluartut, taamaattumik ullumikkut kisimiittununut 14.000 krone-t angullugit saniatigut isertitsitsisinnaaneq periarfissaqartitaavoq, aappariinnullu 21.000 krone-t tikillugit saniatigut isertitsisinnaaneq periarfissaqarluni, kisianni taakku aamma innersuussutigineqartut apeqquteqartup tungaaniit ilanngullugit misissugaapput.