Oqaluuserisassani immikkoortoq 43 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.
Siverth K. Heilmann, Atassut, apeqquteqaateqartoq:
Pingasunngornikkut apeqquteqaammi Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisumut imaattumik apequteqarniarpunga:
Siullermik Inatsisartunut ilaasortap Naimanngitsoq Petersen-ip 1996-imi upernaakkut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortitaa, Qimusseriarsuarmi killeqarfiup 18 kilometer-inik kujammut illikartinneqarnissaa pillugu aammalu siunnersuuteqartup nammineq februar 1998-imi ataatsimiinnitsinni apeqquteqaatitut saqqummiussaqarpoq akissuteqarfigineqarlunilu.
Eqqissisimatitsinermut ataatsimiititaliami ilaasortatut taamanikkulli siunnersuutip oqaluuserineqaqqaarnerani ataatsimiititaliamiit siunnersuut Inatsisartunit akuersaarneqarnissaa inassutigaarput, akuersaarneqarlunilu, ilaasortaq ataaseq kisimi pinnani.
Nalunngilara Qaanaap aammalu Upernaviup kommuniinut tusarniaasoqarsimasoq, Inatsisartulli siunnersuummut isummerneranniit ukiut marlunngulermata, paaserusunnarsivoq, suliap naammassineqavinnissaanut sunarpiaq amigaataanersoq, kommunet qulaani taaneqartut kisimik utaqqisitsinermut, imaluunniit allanik pissuteqarnerpa?
Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:
Apeqquteqaammut tunngatillugu oqaatigissavara februar 1997-imi Qaanaap Upernaviullu kommunii avatangiisinut eqqissisimatitsinermut ataatsimiititaliaq, Aalisarnermut Piniarnermut Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu pisortaqarfik aamma Avatangiisinut Pinngortitamullu pisortaqarfik ataatsimiipput.
Ataatsimiinnermi imaqarniliaq peqataasunut akuersissutigisassanngorlugu nassiussuunneqarpoq, taamatuttaaq Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu pisortaqarfimmiit kommunenut ileqqoralugu piniartarnerup qanoq paasineqarnissaanut siunnersuut nasssiunneqarluni.
Kommunenit marluusunit akissutit kingulliit Avatangiisinut Pinngortitamullu pisortaqarfimmit 1998-imi februar-ip naalernerani tiguneqarput, tamatuma kingornatigut Avatangiisinut Pinngortitamullu pisortaqarfiup suliamut tunngasut suliarisimavai, 1998-imi 1999-imilu aasaanerinut atuuttussamik Naalakkersuisut imatut aalajangiipput: Eqqissisimatitanut killeqarfiit allanngortinneqassanngillat, taarsiullugu imatut aaqqissuussisoqassaaq, kissaatigineqartumi, tassa 18 kilometerini avannarlerni ileqqoralugu piniarsinnaaneq ammaanneqassalluni.
Ataatsimut isigalugu annikillisitsineq eqqissisimatitsivimmi Qaanaap kommuneata ukiut 20-it matuma siornatigut akuerisaani taamaallaat tamaakkiisumik eqqissisimatitsiviup 60 procent-iatut annertussuseqalissaaq.
Tamatuma saniatigut piumasaqaatigineqarniarpoq kommunet eqqissisimatsitsivimmi angalanernik ataasiakkaanik tamanik nalunaarsuisarlutillu akuersissuteqartalissasut, tamakku saniatigut piniariarluni angalanerni ataasiakkaani tamani pisat nalunaarutigineqartalissapput, tamatumunnga ilanngullugu ileqqoralugu piniartarnertut taaneqartartunut piumasaqaatit immikkoortillugit suussusilersorneqassapput, kiisalu suliaq 1999-imi ukiakkut naliliiviginiarlugu suliareqqinneqassaaq, Naalakkersuisut isumaat malillugu tamanna pitsaasumik naaperiarneruvoq, isumannaarneqartariaqarpormi qilalukkanik qernertanik iluaquteqarneq piujuartitsinissamik tunngaveqarluni ingerlanneqartariaqarmat, peqatigitillugu qilalukkat qernertat piaqqiortarfii akornusersuutaasinnaasunut sapinngisamik illersorneqartariaqarput.
Ajornartorsiutit annersaat kiserngoruttoq tassaavoq tamakkiisumik eqqissisimatitsiviup ilaata isumannaarniarneqarnissaa, taanna piniartunit tatigineqarlutik tassani tamakkiisumik eqqissisimatitaasussaagaluami piniarsinnaatitaalersunit ataqqineqartariaqarpoq, tassami oqaatigineqarmat eqqissisimatitaalluinnaraluartumi siornatigut aamma piniartoqartarsimasoq, tamannalu Naalakkersuisut isumaat naapertorlugu eqqissisimatitamik ataqqinninnerunngilaq.
Siverth K. Heilmann, Atassut, apeqquteqaateqartoq:
Avatangiisinut Pinngortitamullu
Naalakkersuisup Marianne Jensen-ip apeqquteqaatinnut akissutaanut qujavunga,
oqaatigiinnassavarali suliap misissornerani takusinnaagakku ilaatigut
aallartinneraniilli arlaatigut ippinnartortaqalaarsimasoq, kisiannili una
apeqquteqaataaginnarmat kingusinnerusukkut sukumiinerusumik ataatsimiititaliami
ataavartumi misissorluarneqarnissaa kissaatigigakku, tassami suliaq taanna
aatsaat saqqummiunneqarsimanngilaq, siunnersuut taamatut isikkulik,
Inatsisartunilu ilaasortaasareersimasut taavanimiut saqqummiuttarsimavaat.
Akissuteqaat aatsaat ulloq qeqqalersoq
tigugakku qujagallarpunga taamatut akineqarninnut.
Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut
Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:
Oqaatigilaassavara akissuteqaatip aatsaat
ullup qeqqalersoq tiguneqarnut Naalakkersuisoqarfik pisuussuteqanngimmat,
kisiannili aamma ilannngullugu oqaatigissavara Naalakkersuisunit suliaq taanna
naammassisutut isumaqarfigigatsigu, Naalakkersuisuni aalajangiisoqarsimavoq,
aammalu tassani Qaanaami piniartut kommunellu kissaataat, tassa 18
kilometer-inik piniarsinnaaneq kujavarlugu ingerlatsisoqarsinnaanera taanna
ammaanneqarpoq, kisiannili oqaatigineqarluni taanna misigutitut piniarfiusuni
ukiuni marlunni taanna ingerlagallassasoq, taavalu 1999-imi
naliliiffigineqaqqikumaarluni.
oqaluuserisaq naammassivoq.