Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 45		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 18. maj 1998 nal. 13.02

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 45

 

Inatsisartut suleriaasianni ' 41 naapertorlugu apeqqutteqaat toqqammavigalugu oqallin­neq: Pisortat namminersortullu akornanni ullumikkut suliassaritinneqartunik immik-koortitsinerup nalornisoorutigineqartartup atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Anders Nilsson)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Anders Nilsson, apeqquteqaateqartoq, Atassut:

Atassut sinnerlugu inatsisartut aalajangersaanissaanut siunnersuut manna saqqummiunniarpara. Namminersornerullutik aallarnisaaniartut, aningaasaliisartullu aallarteriarnerminni nalorninartor­siortarnerat peerniarlugu Naalakkersuisut pisortat suliassaqarfiini suliassat inatsisitigut allann­gunngikkaluarlutik namminersortunik isumagineqarsinnaasut pillugit takussutissanik nunap immikkoortuinut agguakkanut suliaqarnissamik pisussaaffilerneqassapput.

 

Matumani pisortat suliassaqarfii tassaapput allaffissornikkut ingerlatsiviit Namminersornerullu­tik Oqartussat ataanniittut. Suliffeqarfiit namminersortitat aamma Namminersornerullutik Oqartussat Aktieteqarluni ingerlatseqatigiiffiat kiisalu ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullu­tik Oqartussanik annertuumik sunniuteqarfigineqartut. Takussutissiaq tamanut saqqummiunne­qartassaaq inuusutissarsiutillu pillugit siunnersoqatigiinngorlaat suliassaannut ilaassalluni. Taamaalilluni inuussutissarsiutit pillugit siunnersuisooqatigiit Namminersornerullutik Oqartussat suliaat namminersorfiusut qulaani suussusaat taaneqartut allanngortinneqannginnerini atorun­naarsinneqannginnerinilu allanngortinneqannginneriniluunniit siunissami tusarniarneqartalissal­lutik.

 

Taamatuttaaq Naalakkersuisut pisussaaffeqalissapput pisortat soorlu qulaani suussusaat taaneqar­tut allaffissornikkut ingerlatsiviit Namminersornerullutik Oqartussat ataanniittut, suliffeqarfiit namminersortitat, Namminersornerullutik Oqartussat Aktieteqarluni ingerlatseqatigiiffiutaat, kiisalu ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit annertuumik sunniuteqarfigine­qartut kisermaassinissamik isumaqatigiissutaat allallu unammillernissamik killiliisumik isumaqa­tigiissutaat pillugit takussusiornissaminnik

 

Takussutissiaq taanna saqqummiunneqartassanngilaq kisianni inuussutissarsiutit pillugit siunner­suisoqatigiinngorlaat suliassaannut ilaassalluni. Taamaalilluni taakku pillugit siunnersuisoqatigiit pisortat soorlu qulaani suussusaat taaneqartut, allaffissornikkut ingerlatsiviit assigisaallu kiser­maassinissamik isumaqatigiissuteqannginnerani allallu unammilleqatigiinnermik killiliisumik isumaqatigiissuteqannginnerini tusarniarneqartassallutik.

 

Pisortat namminersortullu suliffeqarfiisa akornanni suliassat akulersuunneqarfiata peerneqarnis­saa siunnersuutikkut siunertarineqarpoq suliassaqarfinni namminersorlutik ingerlatsisunit suliarineqarsinnaasumik pisortat suliaasa anguniagaasa nutaanillu iliuusaasa nalornisitsisarnerat annertooq suliniutinut nutaanut aallartitsiniarnermut nukillaartaasarpoq. Suliffeqarfiillu inger­lareersut ingerlaannartinniarnerinut akornutaasarluni.

 

Tamatuma kingunerisarpaa kinguariartulerneq, suliffissat ikinnerusut aningaasallu pissusissami­soortumik nunami maani aningaasaliissutigineqarsinnaagaluartut Danmarkimut aallarussorneqa­lernerat.

 

Suliffeqarfiit pisortat pigisaasa landskarsimit annaanniarneqartariaqartarneri amerliartortullu aamma kingunerisarpai. Kiisalu ineriartortitsinikkut suliniutit qularnaateqartut Namminersor­nerullutik Oqartussanit suliatigut pisariaqaraluartumik ilisimasaqarfigineqartanngitsut angunia­gaasa ilaannillu ilisimasaqarfigilluarneqanngitsut peqataaffigineqartarnerat.

 

Siunissami pisortat inuussutissarsiornikkut tunniussarisartagaat taasariaqarput pilersuinikkut attaveqaateqarnikkullu naleqquttut ineriartortinneqarnerat.

 

Siunnersuut akuerineqarpat ilorraap tungaanut ingerlaneqarnerulissaaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Anders Nilssonip parti Atassut sinnerlugu kissaatigaa suliassat ullumikkut pisortanit akisussaaf­figalugit suliarineqartartut inatsisinik allanngortitsinani namminersortunit suliarineqarsinnaasut kiisalu sulisitsisunit neriorsuutit isumaqatigiissutillu allat unammilleqatigiinnermik killiliisut nunami sumiinnermut agguarlugit takussutissiornissaannik Naalakkersuisut suliassinneqarnissaat pillugu aalajangiussassamik siunnersuummik saqqummiussinissani. Anders Nilssonip siunner­suutigaattaaq Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut tamanna suliakkiissutigine­qassasoq kiisalu Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiit Namminersornerullutik Oqartussat inuussutissarsiutinik suliaasa allanngortinneqannginnerini tusarniaavigineqaqqaartas­sasut.

 

Naalakkersuisut ingerlatsinerminni anguniagaraat namminersornerullutik oqartussat niuernermik ingerlataqassanngitsut, suliassat nalinginnaasumik killilersugaanngitsumillu unammilleqatigiillu­ni tuniniaanikkut aqunneqarsinnaappata aamma inuiaqatigiit soqutigisaasa pingaarutillit suliari­neqartarnerat pingaartillugu ingerlanneqarsinnaassappat.

 

Taamaalillutik Naalakkersuisut isummiuppaat suliffeqarfiit namminersornerullutik oqartussanit pigineqartut namminersortunut pigisassanngortiortorneqassasut, tassa pisariaqartitat siuliini taaneqartut naammassineqarsimappata. Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut kissaatigaat siunissa­mi namminersortunut pigisassanngortitsiortornerit eqqarsaatigilluakkanik tunngaveqarluni ingerlanneqassasut tassa tassanngaannaq isummeriataarnernik tunngaveqaratik.

 

Suliffeqarfiit namminersornerullutik oqartussanit pigineqartut namminersortunut pigisassanngor­tiortorneqarnissaannik ilungersuuteqarnernut ilanngullugu suliffeqarfiit namminersortitat niuernikkut periarfissallit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngorlugit allanngortinneqarput. Alloriarneq tulleq aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinni arlaqartuni ingerlanneqartussaq tassaa­voq ingerlatseqatigiiffiit tamakku ingerlanneqarnerata pitsanngorsarneqarlunilu ineriartortinne­qarnera, taamaalilluni ingerlatseqatigiiffiit aaqqissuussaanermikkut aningaasaqarnermikkullu namminersortunit tiguneqarnissaminnut piareersarneqarsinnaaqqullugit.

 

Siullermik Anders Nilssonip siunnersuutigaa suliassat ullumikkut pisortanit akisussaaffigalugit imaluunniit suliffeqarfinni pisortanit pigineqartuni suliarineqartartut aamma inatsisinik allann­gortitsinani namminersortunit suliarineqarsinnaasut nunami sumiinnermut agguarlugit Naalak­kersuisut takussutissiussasut tamanullu saqqummiussillutik.

 

Aallaqqaasiullugu oqaatigineqassaaq namminersortunut pigisassanngortitsiortorneq apeqqu­taanngimmat namminersortut inatsisinik allanngortitsinani suliassanik aalajangersimasunik sulisinnaanerannut taamaallaat tunngasoq.

 

Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut aaqqissuussineq assigiimmik akeqartitsinermik taaneqar­tartumik aqutaavoq tamatuma kingunerisarlugu nioqqutissaq aalajangersimasoq Kalaallit Nunaanni sumiinneq apeqqutaatinnagu assigiimmik akeqartinneqartarluni. Suliffeqarfimmi assigiimmik akeqartitsinermik allaffissornikkut aqutsisuusumi inuussutissarsiutiminnik ingerlat­sisinnaassagaanni pisariaqarpoq suliat sinneqartooruteqarfiusartut amigartooruteqarfiusartullu akornanni paarlakaattumik tapiissuteqartoqartarnissaa imaluunniit suliat amigartooruteqarfiusar­tut suliarinissaannut Landskarsimit tapiissuteqartoqartarnissaa. Suliffeqarfiup namminersortunit pigineqartup suliassat amigartooruteqarfiusartut tapersersornissaat imaaliinnarlugu piumassuse­qarfigiunnanngilaa, kisiannili tamakku piiassallugit imaluunniit suliassat amigartooruteqarfiusar­tut akit qaffassallugit isorliunerusuni innuttaasunut ajoqutaasumik. Tassa periarfissai.

 

Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqarsinnaavoq Naalakkersuisut assersuutigalugu Tunumi helekopterimik  timmisartuussinermut tunngatillugu suliassat namminersortunut suliakkiissutigi­simammatigit Namminersornerullutik Oqartussanit akilerneqartillugit kisiannili Naalakkersuisut suliariumannittussarsiuussisarnerni annertunerusumik tamakku atorneqalersinnagit tamakku­nunnga tunngasutigut misilittakkanik tigussaasunik saqqummersoqarnissaat utaqqimaaqqaarni­arallarpaat.

 

Naalakkersuisut imaappoq pingaartippaat namminersortunut pigisassanngortitsiortornerit pillugit apeqqut assigiimmik akeqartitsinerup iluarsartuussivigineqaqqinnissaanut atatillugu isigineqas­sappat. Naalakkersuisut suleqatigiissitamik pilersitsipput tamakkuninnga suliaqartumik, tamakku pillugit 1998-imi ukiakkut katersuunnermi nassuiaammik saqqummiussinissaq naatsorsuutigalu­gu.

 

Aamma oqaatigineqassaaq Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseriaaserinngimmassuk ingerlatseqatigiiffiit namminersornerullutik oqartussanit pigineqartut angisuut Kalaallit Nunaanni namminersortut suliumassuseqarnerannut unitsitsiortornermut atussallugit, taamatummi ilaannik­kut pisuutinneqartamata. Paarlattuanik aallarnisaasartunik aaqqissuussinerit, inuussutissarsiutinut tapersiisarnernik aaqqissuussinerit, kinguaariit paarlaattarneranni ajornartorsiutit pillugit 1998-imi ukiuunerani katersuunnermi Inatsisartut oqallinnerata malitsigisaanik paasiniaalluni sulineq aallartinneqarpoq. 1997-imi Inatsisartut ukiakkut katersuunnerannut atatillugu ilaatigut inuussu­tissarsiutinut siunertanut akileraarutitigut iluaqutissartalimmik ileqqaagaqarsinnaaneq taamatut­taaq akuersissutigineqarpoq. Tamakku tamarmik pipput namminersorlutik inuussutissarsiortut ikiorserniarlugit.

 

Aappaatut Anders Nilssonip siunnersuutigaa sulisitsisut neriorsuutaannik isumaqatigiissutinillu allanik unammilleqatigiinnermik killiliisunik, pisortaqarfinnut suliffeqarfinnulluunniit Nammi­nersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut isumaqatigiissutaasimasut pillugit Naalakkersuisut takussutissamik suliaqassasut.

 

Oqaatigineqarsinnaavoq Inatsisartut ilaatigut suliassat taaneqartut suliarineqartarnissaannut unammilleqatigiittarneq pillugu inatsit ulloq 30. oktober 1992-imi akuersissutigisimammassuk.

 

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsisikkut siunertarineqarpoq unammilleqatigiittarnerup annertusarneqarnissaa taamalu nioqqutissanik sullissinernillu il.il. tunisassiornerup tuniniaanerul­lu eqaannerusumik nukittorsarneqarnissaat. Tamatuma saniatigut inatsisikkut tuniniaavinni sallersaalluni inissisimanerup atornerlunneqarsinnaanera pinngitsoortissavaa unammilleqatigiin­nermi pissutsit pillugit sapinngisamik annertunerpaamik paasiuminartuutitsinikkut aamma unammilleqatigiinnermik killilersuutit ajoqutaasumik sunniutigisinnaasaannut akiuunniarnikkut.

 

Tamatumunnga atatillugu Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartuulluni Ataatsimiititaliaq pilersinneqarsimavoq, inatsimmik allaffissornikkut ingerlatsisuusussaq. Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartuulluni Ataatsimiititaliap naammagittaalliuutit suliarisassavai imaluunniit inatsimmik unioqqutitsinerusinnaasut nammineerluni misissuiffigisassallugit. Inatsiseqalernerati­gut Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartuulluni Ataatsimiititaliaq piginnaatitaaffeqaler­poq suliffeqarfinnit isumaqatigiissutit tuniniaavinni sallersaalluni sunniuteqarfigineqartut sunniuteqarfigineqarsinnaasulluunniit pillugit suliffeqarfinnit paasissutissanik piumasaqaateqar­tarnissamut.

 

Pingajuattut Anders Nilssonip siunnersuutigaa Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiit Namminersornerullutik Oqartussat, Namminersornerullutik Oqartussat inuussutissarsiutitigut suliarisartagaannik allanngortitsinissaq pillugu aalajangiinialersillugit tusarniaavigineqartassasut taamatullu tusarniaavigineqartassallutik sulisitsisut neriorsuuteqalersinnagit aammalu unammil­leqatigiinnermik killiliisunik allanik isumaqatigiissuteqalersinnagit.

 

Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnik pinngitsoorani tusarniaasarnissaq isumas­sarsiatsialaasutut isumaqarfigineqarsinnaavoq kisiannili aammattaaq aalajangiiniartarnerni annikitsuunngitsumik kinguarsaataasinnaalluni. Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiit ilaasortaqarmata soqutigisaqaqatigiit nammineq piumassuseq malillugu ilaasortaatitaannik peqataasarnerlu akissarsiaqaataasanngimmat siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat naammaginartu­mik akuttussusilinnik ataatsimiittarnissaannik piumaffigineqarsinnaanngillat. Taamaalilluni ajornartorsiutaalersinnaavoq niuernermut tunngassuteqartunik suliaqarnissaat aatsaat akuersissu­tigineqarsinnaasoq piffissaq naapertuutissappat aamma siunertaasut tamanit ilisimaneqalereersi­mappata.

 

Kiisalu Naalakkersuisut Anders Nilsson isumaqatigaat unammilleqatigiinnermik killilersuineq pillugu isumaqatigiissutit tamanut saqqummiunneqartaqqunngimmagit tassuunakkut. Inuussutis­sarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortaasut unammilleqatigiinnermik killilersuinis­saq pillugu isumaqatigiissutinik tigusaqassappata tusarniaassutigineqartunik taava tamanut saqqummiunneqannginnissaat isumannaarneqarsinnaassanngilaq, tassami Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiit, siunnersuisoqatigiit sulinerat pillugu nipangiussisussaatitaallutik qilersugaasinnaanngimmata.

 

Ullumikkut inuussutissarsiutinut tunngassuteqartunik misissuilluni sulisoqalereersimatillugu Naalakkersuisut isumaqarput ukiakkut katersuunnissaq utaqqisariaqaripput oqallinnissatsinnut, taamanikkummi tamatigoornerusunik tunngaveqarluta pissutsit aamma oqallisigisinnaassagu­naratsigit.

 

Naggasiullugu oqaatigineqassaaq Naalakkersuisut Anders Nilssonip siunnersuutaata piviusunn­gortinneqarnissaa kaammattuutigisinnaanngimmassuk, kisiannili Naalakkersuisut inuussutissar­siornikkut ingerlatsineq pillugu sulianut ingerlareersunut aallartinneqartussanullu isummat taamaattut ilanngullugit aamma eqqarsaatissaqqitsilluinnarpaat.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik oqaatigissavara saqqummiutassatta assinga siumuminngaaniit erniinnaq agguaanne­qassammat.

 

Inatsisartunut ilaasortap Anders Nilsonnip atassut sinnerlugu siunnersuutigaa siullermik suliassat ullumikkut pisortanit akisussaaffigalugit imaluunniit suliffeqarfinnit pisortanit pigineqartuni suliarineqartartut aamma inatsisinik allanngortitsinani namminersortunik suliarineqarsinnaasut nunami sumiinnermut agguarlugit Naalakkersuisut takussutissiussasut tamanullu saqqummiussil­lutik.

 

Naalakkersuisut tassunga tunngatillugu akissutaanni nassuiaatigineqartut Siumumiit isumaqati­gaavut soorlu aatsaat siullermeertumik tunumi qulimiguulimmik timmisartuussinikkut nammi­nersortumik isumaqatigiissuteqarnikkut immikkut ittumik tapiisariaqarnermik malitsinneqartu­mik iliuuseqartoqartariaqarsimanera assersuutigineqarmat.

 

Tamakkunuunatigut misilittakkanik allanik tigussaasunik saqqummersoqarnissaanik utaqqi­maarinninnerit Naalakkersuisunit oqariartuutigineqartoq Siumumiit isumaqatiginartuutipparput.

 

Siunnersuutip aappaattut siunnersuuteqartup siunnersuutigaa sulisitsisut neriorsuutaannik isumaqatigiissutinillu allanik unammilleqatigiinnermik killiliisunik pisortaqarfinnut suliffeqar­finnulluunniit Namminersornerulluitk Oqartussanik pigineqartunit isumaqatigiissutaasimasut pillugit Naalakkersuisut takussutissamik suliaqassasut.

 

Naalakkersuisumit pineqartumut akissutigineqartut Siumumiit isumaqatiginartikkatsigit annertu­nerusumik oqaaseqarfigissanngilagut. Tamatumunngami atatillugu unammilleqatigiinneq pillugu aalajangiisartuulluni ataatsimiititaliaq pilersinneqarsimammat. Assigiinngitsutigullu unammille­qatigiinnikkut periuserineqartut  suliassaralugit aammalu ingerlallugit, paasissutissanillu siam­marterineq ilanngullugu ingerlattussaallugu.

 

Siunnersuutit pingajuattut siunnersuutigineqarpoq inuutissarsiorneq pillugu siunnersuisoqatigiit namminersornerullutik oqartussat inuussuttissarsiutitigut suliarisartagaannik allanngortitsinissaq pillugu aalajangiinialersillugit tusarniaavigineqartassasut. Taamatullu tusarniaavigineqartassallu­tik sulisitsisut neriorsuuteqalersinnagit.

Siumumiit Naalakkersuisut akissuteqaataat tassani aamma isumaqatigaarpu. Ilaatigut taamatut tamatigut pinngitsooranilu tusarniaasarnissaq pilissappat suliarineqartussap suli kinguartoorute­qaannarsinnaaneranik kinguneqarsinnaaneranik aarleqqutaasoq paasilluaratsigu.

 

Inuutissarsiutit annertusartuaannarneqarnissaannik siunnersuutinik imaqartut Siumumiit pingaar­titaraagut. Taamaattumillu inuutissarsiornermik tapersiisarnikkut aaqqissuusseqqillunilu nutar­terinerit aallartereersut ingerlattuaannarneqarnissaat eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut suliniute­qartuarnerat iluarisimaarnartuuvoq. Soorlu aamma kinguaariit paarlaattarnerannik ajornartorsiu­taalersartut aaqqinneqaqqullugit iliuuseqareersugut. Aammalu akileraarutitigut iluaqutissartaqar­tumik ileqqaagaqarsinnaaneq eqqaaneqarnikuulluni.

 

Tamatigoortumik inuutissarsiuteqarnerup annertusarneqarnissaa, eqaallisarneqarnissaa allatigullu inuutissarsiuteqarnerup misissuiffigineqarnissaa tamakkiisoq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut suleqatigiissitaliorlutik suliaqartitsinerat ukiamut tamakkiisumik saqqummiunneqartussaammat pissanngatigaarput.

 

Siumumiit taanna qilanaarigipput oqaatigissavarput. Tassanilu tamakkiinerusumik tunngavissa­qarluartumillu oqallinnerup pinissaa naatsorsuutigeriissallugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutigineqartut akissutaalu Siumumiit tusaatissatut tiguagut.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Partii Atassut aallarteqqaarnerminiilli inunnik namminersorlutik suliffiuteqarlutillu sulerusuttu­nik tapersersuiuarnermigut ilisarineqalersimavoq. Nunatsinni qinersisartunut erseqqissaatigiuar­tarparput eqqortuliornerunngitsoq pisortat suliffiisa inuiaqatigiit aningaasaataannik tunuliaqutser­lutik inuit ataasiakkaannguit suliffiutaannik unammillertinneqartarnerat.

 

Taamaattoqaleraangallu partiit Atassummiit eqqortumik assersuuttarparput soorlumi nukappiaraq tilluuteqqaartussaq tilluunnikkut ajugaajuartumut illuatungiulitsillugu tilluttarfimmut ungalusi­masumut isertittarigut, kiap arlaata ajugaanissa qularutiginnguarnagu.

 

Ukiut makkua imaannaanngillat Atassutip naalakkersuinikkut piumasariuagaa tusaaniarneqalersi­mavoq. Isertuutissanngilarpulli Atassutip nammineq iluani soorunami isummat assigiinngitsut saqqummertarmata pingaartumik pisortat namminersortullu illuatungeriissillugit oqallisigineqa­leraangata.

 

Partii Atassummi ilaqarpugut namminersortut naammaginanngitsumik ullumikkutut pineqartuar­nerannik qatsussisunik. Periarfissarsiuinnartunillu tamatigut siulliutinneqartarnissaannik periar­fissarsiuussisunik.

 

Ukiorpassuunngillat matuma siornatigut politikkerit ilaat taama ilimaginngeruttorlugu nunatsinni namminersortunut tusaruminaqqissaartumik suaarmat, issuarpara: "Namminersortut periarfissit­sigit", isuuaaneq naavoq. Ajoraluartumilli namminersortunut nikalluallannaqisumik taamak oqarnerugaluaq malitseqartinneqarpoq qarngit taamatut oqartut malitsiinnarlugu oqarmata, KNI niuernerpalaartumik ingerlatinneqalissasoq.  Taamanimiilli tilluuttarfimmi kikkut nukimmikkut assigiinngeqalutik unammissasut isiginnaassallugit nalujunnaareerpagut.

 

Nunatta inuisa sineriammi sumiikkaluarunilluunniit assigiimmik isumagineqartariaqarnerat politikkerit tamarmik pingaartippaat. Tamatumunngalu ilanngullugu siunertaraattaaq inuiaqatigiit ingerlataat ima ingerlanneqassasut aamma inuiaqatigiinnut ajunaarutaanngitsumik ingerlatinne­qassallutik.

 

Taamaattumik inatsisit assigiinngitsut inimi maani akuersissutigineqarput. Soorlu peqqussutit inatsisillu  aktieselskabeqarnermut atuuttussat. Tamakku tamarmik inatsisartunit akuersissutigi­neqarput politikkerinillu ilaasortaaffigineqarlutillu ilaatillu siulittaasulersorneqarput, sakkortuu­mik piumaffigineqarlutik selskabet ilaasortaaffimmik iluanaaruteqartumik ingerlannissaa eqqarsaatigalugu suliartik ingerlatissagaat.

 

Atassummiit politikkerertagut selskabenut ilaasortanngortillugillu siulittaasunngortissimasagut matumuunakkut pisuutinnianngilagut. Taakkunuunakkut landstinngip suliareqqusaa tunniussima­gatsigu, taakkulu suliartik ingerlatissagaat inatsisit landstingimit namminermit allanngortinneqar­nissaata tungaanut.

 

Hr. Anders Nilssonip siunnersuutaa Naalakkersuinikkut ingerlaatsimut liberalismemut taaneqar­tartumut eqqaanartorujussuuvoq. Piviusunngortinneqarsinnaagaluarlunilu, nunatsinni inoqarfiit Nuummisulli niuerfiusuuppata. Taamak oqarpugut Nuummi namminersorlutik ingerlataqartut amerlaqimmata sulilu amerliartorluarlutik.

 

Illoqarfimmi tassani pisortat namminersortullu isumaqatigiissuteqarsinnaapput pisisartunut naammaginartunik kinguneqarsinnaasunik. Ilami aamma maani namminersortut imminnut unammillerlutik niuerniarlersinnaanerat atuisut imaluunniit atuisunut akitigut oqilisaassisus­saammat.

 

Nuulli avataaniittut illoqarfiit eqqarsaatigissagaanni allatut ajornartumik suli oqartariaqarpugut akinik appartitsisimaartussamik tassalu KNI-mit suli pisariaqartitsilluta.

 

Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqaataa ataatsimut isigalugu Atassummiit isumaqarpugut ineriartornermi, tassa Atassutip isumai imaannaanngitsumik naapikkiartuaarneqartut. Qujanaq Naalakkersuisut anguniagaat ersarissumik ima oqaatigineqarmat issuarlara: "Namminersornerul­lutik Oqartussat niuernermik ingerlataqassanngitsut suliassat killilersugaanngitsumik unammille­qatigiilluni tuniniarneqarsinnaappata, kiisalu inuiaqatigiit soqutigisaat pingaartillugit ingerlanne­qarsinnaappata. Sulilu aamma Atassummiit qujarullugu manna tiguarput aatsaannguaq oqaatsit piumasaqaataasut naammassineqarsinnaappata imaluunniit naammassineqarsimappata. Naalak­kersuisut isumaqartut suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartut namminer­sortunut pigisassanngortiortorneqassasut.

 

Neriorsuut tamanna avammut nipikisaarunnagu oqaatigiortorneqartariaqarpoq. Avataanit selskabet kikkulluunniit nunatsinni ingerlataqarumallutik eqqarsartut periarfississagutsigit. Silarsuarmi sumiluunniit nunat naalagaaffimmit namminermit aqunneqarpallaartut avataanniit aningaasaliiffigissallugit namminersorlutik suliffiuteqartut nangaassutigisarmatigit.

 

Ukiuni makkunani oqarta qujanartumik KNI-p pisiarniarfini imannaannaq piorsarpai pisiassaa­taatigullu pisisartut naammagisimaarinnitsittuarlugit. Taamak pissusilersorneq takuinnarlugu namminersorlutik niuertarfiutilinnut annilaajallannanngitsoorunanngilaq. Niuertarfiummi kusassarnissaanut akissaqanngikkaanni unammillerneq, ila unammillerteq pitsanngorsaajuartoq paasinartumik pisisartut ornigartuartussaammassuk.

 

Akissuteqaammili ersarissoq Atassummiit Naalakkersuisut siulittaasuannit neriorsuutitut qaquguluunniit allanngortitassaanngitsutut manna qulakkeerumavarput. Oqarmat, taamak niuertarfinnik pisiassaataannillu  pitsanngorsaanerit ima siunertaqartut qaquguluunniit nammi­nersortut tamakkuninnga tigusisussaasut pisiassaat ima pitsaatigissasut ingerlateqqeeriarnissaat nalorninaatsumik tigoqqaarneranniilli qulakkeerneqareersimassalluni.

 

Taamak siunertaqarneq aamma aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinnut tamanut tunngavoq. Tassa namminersortunut tiguneqarnissaminnut piareersarluareersimaqqullugit.

 

Sineriak tamakkerlugu assigiimmik akeqartitsineq akissuteqaammi tikitsiarneqartoq qularinngi­larput siunissami assortorlugu illersorlugulu oqallisigilluarneqartussaasoq. Uaguttaaq paasilluar­simavarput namminersortunut pisassanngortitsiortornerit assigiimmik akeqartitsinerup iluarsar­tuussivigineqarnissaanut attuumassuteqartinneqassappat.

 

Tamannalu aamma pillugu ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarsimanera Atassummiinngaaniit qujarupparput. Anders Nilsson-ip ujartorpaa suut isumaqatigiissutaasimasut unammilleqatigiin­nermik killiliisuusimanersut qulaajarlugit Naalakkersuisut takussutissiissasut. Naalakkersuisut isumaqatigisinnaavagut tamakkorpiaat pillugit 1992-mi unammilleqatigiittarneq pillugu inatsisi­liorsimagatta. Taassumunngalu malitsigitillugu aamma piginnaatitaaffilimmik ataatsimiititaliuus­sisimalluta.

 

Uaguttaaq Atassummiit inuussutissarsiorneq pillugu siunnersuisoqatigiit tusarniaavigineqarsin­naanerat isumaqatigigaluarlugu taamaattoq suliassanik kinguartinneqarsinnaanatik piaartumik aalajangiivigisariaqartunut kinguarsaatitut isikkoqalersinnaasoq takusinnavaput.

 

Inuutissarsiutinut tunngassuteqartunik misissuineq aallartinneqareersimasoq Atassumiit inger­laannaqquarput suliaasalu inerneri ukiamut utaqqeqqaarumallugit. Soorunami Anders Nilsson-ip namminersorlutik inuutissarsiuteqartut atugaannik pitsanngorsaaniarluni isumaliutersuuteqarluni apeqquteqaateqarnera Atassummiit paasilluarparput.

 

Ilumoorpoq Namminersornerullutik Oqartussat suliffiutaasa namminersortullu akornanniittoqar­mat suliassanik qanoq ilillugit attorneqarsinnaanerinik nalorninaateqartunik. Namminersortup suliaq iluanaarutaasinnaasoq siulliulluni iluanaarutitut aallartissinnaagaluarpaa. Iluanaarnartuu­sorli paasineqaraangat pisortat unammillerlutik suliamik tassanngarpiaq aallartitsisinnaasarput, namminersortumillu naggataagut ipititsillutik.

 

Saqqummiussinermi oqaatsit taakkua illuatungilerneqaraluarput. Kisianni maani taamak erseq­qissumik akerlilerpagut. Suliat erseqqissumik ingerlareersut namminersortunit pisortanilluunniit ukiuni makkunani ingerlanneqartut siunissami sumut sammiveqartinneqalersimasut tassa namminersortunngorsaanermi ullumikkut ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu Naalakkersui­sut siulittaasuannit tusarparput. Assulliu Atassummiit qujassutigiumallugit. Taamaakkaluartorli suli nutaanik suliassaqassaaq isumaqatigiissutit atorlugit imminnut akornusersuutaanngitsunik. Tassaniipporlu apeqquteqaateqartup Hr. Anders Nilsson-ip paasiumasaasa qiterisaa.

 

Suliat ingerlareersut ilaasortat ilaannit apeqquteqaatigineqartarneri tamanik iluarineqaannarneq ajorput. Tamakkua ilagigajuppaat suliat inatsisiliuullugit inerniligassat suliluunnit ininngitsut ilaatigut allanngortikkumallugit siunnersuusiorfigineqartarneri.

 

Apeqquteqaammi matumani suliffeqarfiit assigiinngitsut pineqaraluarlutik taamaattoq KNI sammineqarnerusutuut immat naggasiullugu inassutigissavarput. Suliaq pitsanngorsarneqarluni ingerlasoq namminersortunullu kusanartunngorlugu pisiassatut takorloorneqalereersimasoq taamatut ilillugu ingerlatiinnarneqassasoq. Tassami taamatut inerisaallutik sulisitagut uagut namminerpiaq maani landstingimi naalakkerlugit suliassissimagatsigit.

 

Apeqquteqaat oqallisigitillugu paasivarput namminersortunngorsaanermik taallugu misissuisaria­qarneq annertuujusoq. Tamannalu tunngavigalugu Atassummiit Naalakkersuisut inanniarpagut tamatuminnga sulissutiginnittussanik atorfilinnik inuttalinnik ataatsimiititalioqqullugit. Taakku misissuinerisa inerneri atorfissaqartinneqassaqimmata soorlu aktieselskabetut ingerlassat assigiinngitsunik toqqammaveqartut tamatumuunakkut assigiimmik toqqammavilerneqarsin­naammata.

 

Taamatut oqaaseqarluta apeqquteqaat taassumunngalu akissutaasoq atassummiit tusaatissatut ukiamulli aamma uterfigineqarnissaa Atassummiit ammaffigalugu nalunaarutigaarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut ilaasortap Anders Nilsson-ip siunnersuutaanut Naalakkersuisut akissuteqaataat tunngavigalugu Inuit Ataqatigiit isumaqatigaat.

 

Siunnersuutip sunarpiaq siunertarineraa ersernerluppoq. Ilaatigut pisortat ingerlassiviutaasa inatsisartut aalajangigaat tunngavigalugit susassaqarfimminnik aallussiniarnerannut pasillerniu­taanerusutut paasineqarsinnaasorinarluni.

 

Ingerlassiviillimiuna ataasiakkaat susassaqaarfiminni asersuutigalugu annerpaajunerinnartik tunngavigalugu atornerlueriarsinnaanerat pitsaaliorniarlugu inatsisartut unammilleqatigiinnermut naliliisartunik pilersitsisimasut.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarput unneqqarissaarnerullunilu nunami maani pissutsinut naleqqunneru­soq, siunnersuutigineqartumit siulliullugu inuussutissarsiutinik aallartinniartunut qanoq taperser­sueriaaseqarnissamik kinguaariillu ingerlatatigut ingerlatseqqinnissaanni siunnerfinnik inatsisar­tut aalajangersaaqqaassappata.

 

Tamatuma  naammassineqaqqaarneratigut nunaqavissut nutaavinnillu aallartitsiniartut siunissami inuussutissarsiutitigut ineriartortitseqqinnermi peqataanerunissaat qulakkeerneqassasoq qular­nanngilaq.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit aalajangiusimavaat namminersortunngorsaaniaannarluni naamminersor­tunngorsaaneq nammineq sinnerfeqanngitsoq.

 

Aammalu eqqaamasariaqarsoraarput Naalakkersuinikkut qulangerlugu pilersinneqartoq pisorta­nillu kissumissiullugulusooq aallartisarneqartoq unammeqatigiinnivittut oqaatigineqarsinnaann­gimmat.

 

Aammami nunami maani ikeqaluta siammasissorujussuarmik nunaqartiternitta niuernikkut nukiit tamakkiisumik tunngavigineqarsinnaanerannut tamanna killiliisooreerpoq. Unammeqatigiin­nerullu pisortanit naalakkiutitut pilersinneqartup arlaannaannulluunniiit iluaqutaanissaanut tamanna suli qularnarnerulersitsivoq.

 

Unammilleqatigiinnikkulli ingerlassiviusinnaasunik, taamaattoqarmammi, unammilleqatigiinner­mi nukiit unamminermikkut angusarisinnaasaat tutsuviginarnerusut isumaqarpugut. Aammali tamakkunani pingaaruteqarluinnartutut Inatsisartut qulakkiigassaraarput inuiaqatigiit soqutigisaa­sa pingaarutillit isumannaatsumik ingerlanneqarnissaat, soorlumi naalakkersuisut akissuteqaam­minni tamanna aamma oqaatigigaat.

 

Naggataatigut oqaatigiinnassavarput killilersuiffiunngilluinnartumik suni tamani niuernikkut nunatsinni ingerlatsisinnaanermik takorluukkamik piviusunngortitsiniarneq pisortanik ikiorne­qarnikkut pilersinneqarsinnaasorinnginnatsigu, unammeqatigiittoqassappat unammissutissat unammeqataarusuttunit pikkorinneqqusaaffiusussaapput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Pisortat namminersortullu akornanni ullumikkut suliassaritinneqartunut immikkoortitsinerup nalornisoorutigineqartartup atorunnaarsinneqarnissaanik oqallisissiaq Akulliit Partiiat sinnerlugu soqutigalugu misissuataarsimavara. Siullermillu oqaatigilaassavara, tassa isumaqarnaraluarmat ukiassamut innersuunneqarmata taakkua pineqartut tamarmik, tassa ukiassamut suliassap kinguartinneqarsimasinnaanerigalua, kisianni oqaluuserisassatut ilaavoq, taamaattumik Hr. Anders Nielsson -ip siunnersuutaanut pingasunut naatsumik ima oqaaseqassaanga.

 

Siullermut: Nunatsinni aningaasaqarnikkut aaqqissuussaaneq assigiimmik akeqartitsinermit sunnersimaneqarluinnarpoq, taamaalilluni nunatsinni sumiluunniit najugaqaraluaraanni nioqqu­tissat sunaluunniit assigiimmik akeqarluni. Akullit Partiiat partiinit siullersaalluni suaarutigaa periaatsit taassuma allanngortittariaqarnera, tassa ingerlalluarnerusinnaanerigaluaq periaatsimik taassuman-nga pakkersimaarneqarmat, taamaalillunilu aningaasaaarsiornikkut ineriartorsinnaa­nerugaluaq tamatta ujartortuagarput killilersimaarlugu.

 

Kisianni soorluna suut tamarmik kinguarsarneqartuartut misissuiffigeqqaalaartinneqaannartarlu­tik, uanilu pineqartumi suleqatigiissitaq naalakkersuisunit pilersinneqarsimasoq ukiarulu nassuiaammik saqqummiussinissaa naatsorsuutigineqartoq, taanna assut saneqqukkuminaappoq.

 

Aappaanut: Sulisitsisunut immikkut ittumik isumaqatigiissutit isumaqatigiissutillu allat unam­milleqatigiinnermik killiliisut nalunaarsorneqarnissaannut tunngatillugu paasivara suliffeqarfiit isumaqatigiissuteqarneq naapertorlugu niueqatigiinnikkut allanik naqisimannittut, naqisimannis­sinnaasulluunniit paasissutissanik piumasaqarfiginissaannut unammilleqatigiinneq pillugu ataatsimiititaliaq inatsisiliornikkut piginnaatinneqartoq.

 

Pingajuannut: Namminersornerullutik Oqartussat inuussutissarsiutitigut suliarisartagaannik il.il allanngortitsinissaq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat aalajangiisinnagit Inuutissarsior­neq pillugu Siunnersuisoqatigiit isumasiorneqartarnissaannut tunngatillugu paasivara tamatuma oqallisiginissaa ukiaru ataatsimiinnissamut oqallisisigneqarnissaa Namminersornerullutik Oqartussat inassutigigaat. Taamaalilluta oqallinnissamut tunngavissaqarneruniassagatta.

 

Inuussutissarsiornikkut politikki pillugu suliamut aallartereersumut ingerlaqqittussamullu isumassarsiat ilanngunneqarnissaannik isumammut isumaqataavunga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Anders Nielsson -ip siunnersuutaa soqutiginartoq aammalu qularnann­gitsumik namminersortunik suli annerusumik periarfissiinissamut aqqutissiueqataasinnaasoq annertunerusumik maannakkut oqaaseqarfiginagu naalakkersuisut akissuteqaamminni oqallinnis­sap ukiamut Inatsartut ataatsimiinnissaannut paasissutissanik annerusunik tunngaveqarluni oqallinnissaq ilimasaarutigereermassuk taamatut saqqummiunneqartut tusaatissatut tigugallarlu­git, ukiamut oqallinnissap kinnguartinneqarnera Kattusseqatigiinniit akueriinnarallarpara.

 

Ullumikkummi naalakkersuinermi namminersortunik periarfissiiniarnermik oqaluttarneq annertunerusumik timitaqanngilaq, tassami naluneqanngitsutut namminersorlutik ingerlatsisor­passuit pisortat ingerlataannik annertoorujussuarmik unammillerneqartarput. Assersuutigiinnar­lugu Video-erniarfiit, nunaqarfinni nammineerlutik pisiniarfiutillit, RoyalGreenland -ip nioqqute­qarnerani unammillernerit aammalu allat taagorneqarsinnaagaluartut arlallit annertuumik pisortat ingerlataannik unammillerneqartut eqqarsaatigalugit.

 

Taamaattumik ukiamut annerusumik tunngavissaqarluni oqallinnissaq qilanaaralugu utaqqissa­vara.

 

Anders Nielsson, Atassut:

Naalakkersuisut akissuteqaataanni siunnersuutiga pisariaqarneranik annermik isumalersorpaat aamma oqaaseqartut taamaaliorput. Allatut ajoraluartumik erseqqisaatigisariaqarpara siunnesuu­tinni Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa namminersortunngorsarneqarnissaat pineqanngimmat. Namminersornerullutik Oqartussat naalakkersuinikkut ingerlatsinermut suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut namminersorlutik ingerlassaqartu­nik unitsitsiniartuunngimmata tamanna nalunngilluinnarpara. Taamaakkaluartoq inuussutissar­siorfinni suliffeeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartut sunik sammisaqarneri­nik sammisaqannginnerinilluunniit nalornissut, tassa taannarpiaavoq namminersortut eqeersi­maarniarnerinnik kigaallassaataasumik sunniuttartoq.

 

Uanga siunnersuutinni paasiuminaattut peerneqarnissaat kisimi pineqarpoq, paasiuminnaattut inuussutissarsiornermi sumi tamani malunniuttartut Namminersornerullutik Oqartussat suliffe­qarfeqarfigilersimanngisaanni aammalu suliassaqarfigilernavianngisaanniluunniit allaat.

 

Paasiuminnaatsut annikillilerniarlugit peerneqaqqullugilluunniit paasisitsiniaanissaq pisariaqar­poq, inunnik tamanik paasisitsiniaanissaq,  suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut imaluunniit aalajangersimasumik aningaasaliiffigineqarlutik imminnut aquttut sunik suliassaqarnissaminnik akuerissaasimanersut aammalu sorpianik suliaqartuunersut paasisitsi­niuutigalugu. Ullumikkut inuusukkaanni suliffimmillu aallartitsiniarluni apeqqutit marluupput tunuartinneqarsinnaanngitsut isaarissamilusooq kiisortutut inissisimasut apeqqullu siulleeeq imaappoq: Ingerlalluarpat Namminersornerullutik Oqartussat unammillerlutik aallartinnialissa­nerlutik? Apeqqutit aappaat tassaavoq: Aallartinniarnermi aningaasat aallarniutissat sumit pissarsiarissavakka?

 

Suliffeqarfinnut amerlanernut tunngatillugu nammineq sipaagaqarsinnaanneq aallarniutitut naammanngilaq, taarsigassarsineq pisariaqarpoq. Apeqqut siulleq aningaaserivinni apeqqutigine­qartartoq tamanna nalunngereerparput, ingerlalluarpat taava Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfimmik unammillertumik aallartitsissappat? Ullumikkut namminersorlutik inuussutis­sarsiuteqartuni aallartitsisuni aningaasaliisuniluunniit soqanngilaq ima oqarumasunik: Naamik,  Namminersornerullutik Oqartussat suliffimmik unammillertussamik aallartitsinavianngillat.

 

Taamatut nalornineq suliffissanut namminersortunik anginngikkaluamik angisuunilluunniit allartitsiniarnermut unittoorutaasarpoq. Aallartitsisartut isumassarsiaqartut ilinniarsimasut allanut saattarput, immaqa pisortat ingerlatassaanik toqqissisimanarnerorparsissuni sulisunngorniartar­put, immaqa Danmarkimut nuuttarlutik, immaqaluunniit kajumissuseerutiinnartarlutik. Aningaa­saliisartut nunatsinni aningaasaliinissamut nalornisoortut danskit obligation -iinik tassa pappi­araataannik nalilinnik pisisarput aningaasanilluunniit aningaaserivimmut ileqqaagassanngortittar­lugit pappiaqqanik nalilinnik pisissutissanik. Taamaappoq aningaasarpassuunngikkaluartunik ileqqaagaqarumagaanni, taamaappoq suliamut tunngasunik peqatigiiffimmi ilisimasakkalu naapertorlugit aamma SIK -mi taamaalluni.

 

Uanga siunnersuutiga suliaraara Kalaallit Nunaanni sulisistsisut peqatigiiffianik aamma niuerner­mut sullissinermut assartuinermullu peqatigiiffinnik oqaloqateqartarnera tunngavigalugu.Taakku siunnersuut isu...nerarpaat, massa namminersorluni inuussutissarsiornermut tunngavissarititaasut pitsanngoriaatissaattut ilorraap tungaanut annikitsumik alloriarnertut isigigaluarlugu. Taamaattu­mik akissuteqaammi tunngavilersuutit paasinngilakka, tassa Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat aalajangersimasumik ataatsimiittarnissaannik pisussaaffilerne­qarsinnaanngitsut. Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aperineqarsimanerpat? Assersuutigalugu siunnersuut una Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut tusarniaa­tigineqarsimanerpa? Suliffeqarfinni Namminersornerullutik Oqartussani pigineqartuni, niuerner­mut tunngaveqarnermut tunngatillugu suunuku suliniutit akissuteqaammi eqqaaneqartut, suuppat, suliniutit piviusunngoreernatik tamanit ilisimaneqarnissaminnut naleqqutinngitsut?

 

Ukiualunnguit matuma siorna taamanikkut naalakkersuisuni siulittaasoq Lars EmilJohansen oqarluartaarpoq namminersortut periarfissinneqarlik, uanga isumaga malillugu tamanna pine­qanngilaq, oqarluartaarnermi Landskarsi periarfissinneqarli tulluarnerusimassagaluapoq.

 

Landskarsi qularnaveqqusiinnernik uppernarsaasiinernik aammalu suliffeqarfinni aalajangersi­masuni aningaasaliiffigineqarlutik imminnut aquttuni, suliffeqarfinnilu Namminersornerullutik Oqartussani pigineqartuni pisussaaffeqarsinnaasariaqarfippassuarnik orsulipatsinneqarpoq. Tamakkorpassuit ataatsimut katillugit saqqummiutissagalurutsigit allaat aningaasanik niuerfinnik iluanaarniarpiluttutut qaannguusaanik tingititsisinnaasut. Landskarsi atorfissaanut atussavarput tassaasut peqqinnissamilu ilinniartitaanermi nunatsinnilu iluaqusersuutinut pisariaqartunut tamatta suliarisassatsinnut.

 

Aamma inatsisinik tunngaveqartumik aningaasartuutissarpassuaqarpugut isumaginninnermut tunngasuni, ukiuni aggersuni Landskarsimut piumasaqarfiujuartusanik, tamakuupput Landskarsip aningaasanik atuiffissaasut naatsorsuussat, tamakkuupput akileraarutit akitsuutillu allanillu Landskarsimut isertitaqaataasunik allanik atuiffiusussat. Namminersortut sulisunik naalakkerne­qassapput, suliniarnerit akornusersorneqassanngillat.

 

Siunnersuut una paasiuminaatsunik peersitsiniaaneq tunngavissamik pitsaanerusumik pilersitsif­fiussaaq, imminik pisortat namminersortullu suliassaataasa agguarsimanerinik massakkut ingerlasuni allannguiffiussanngilaq, siunnersuut malugissallugu una pingaartoq tassa Landskarsi­mut aningaasartuutaasussaanngilaq, tamanna taassallugu pingaartuuvoq, siunnersuummi kissaat anneq tassaavoq Namminersornerullutik Oqartussat namminersorluni ingerlassaqartunut killeqar­fiata suuneranik inunnut tamanut paasisitsiniaanissaq.

 

Oqallinneq ingerlanneqartoq immikulaaq ippoq, tassa qanorluunniit inerneqaraluaruni inuiaqati­giinni sunniuteqartussaagami assungaatsiaq. Paasiuminaatsut peerneqarnissaat isumaqatigiissu­taassappat nalornineq piissaaq, aammalu aallartisarneq siuarsarneqarlunilu Danmarkimit aningaasalersuiumaneq anguneqassalluni.

 

Siunnersuut tapersersorneqassanngippat maannamutut ingerlassaagut, inuillu namminersorlutik ingerlassaqartut oqassapput, tassa namminersortunngorsaaneq taama suusupagineqartigaaq, Inatsisartuni naalakkersuisunilu allaat Namminersornerullutik Oqartussat nammineq suliffeqar­fiutaat namminersorlutik ingerlassaqartut unammillersinaanerun......sanilliullutik susariaqarnersut susariaqannginnersulluunniit oqaatigiumanagu. Ullumikkut oqaatigineqartut aallaavigalugit ukiamut oqaluuserinninnissamut utaqqinnerusunnerussaanga.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujassutigaara partiit oqaaseqartuinit tamanit naalakkersuisut maani akissutigisaat isumaqatigi­neqarmat annertunerusutigut aammalu kisiat malugisinnaavara partiit tamarmik aamma uani siunnersuuteqartoq ilanngulluni Anders Nielsson oqaluuserisap ukiamut annerusumik sammine­qarnissaa tassani aamma piareersimaffigiiigaa.

 

Kisianni tassa qanorluunniit oqaraluaratta naatsumik oqartariaqarpugut aajuna, KNI.-ip ullumik­kut taanna annerusumik pineqarpoq uani. Aamma Namminersornerusut allanik aamma ingerlata­qarput. KNI-ip Landskarsimut nagguaatsutut sorlussuarminik manngussisimanera aningaasivim­mut taanna qaangiunnikuuvoq, KNI Niuerfik niuerfittut allatut ililluni aningaaserivinni attartorsi­mavoq, taakkulu akilersugassaralugit. Taassuma saniatigut inimi maani servicekontraktit aqqutigalugit nunaqarfinnut isorliunerusunullu pajuttuinissat, allallu ilanngullugit 140 milliuunit missaanik tapiissutit tunniunneqartarput suliassaq taakkunaniittoq naammaseqqullugu.

 

Piginneqatigiiffik alla Namminersornerusut aamma akisussaaqataaffiat Royal Greenland taama­torluinnaq aamma ingerlavoq, aamma attartornerit aqqutigalugit nammineq akisussaaffigisaminik aamma tassani aningaasarsiornikkut annertoqisumik imminnut ingerlapput.

 

Nagguaatsup sorlussuatut Landskarsimut suli attavimminik kipisinngitsoq tassaavoq Tele Greenland, taanna suli 360 milliuuninik Landskarsimut akiligassaqarpoq, tassanilu sorlussuaq ittoq naalakkersuisut aamma kipitinnissaa eqqarsaatigaat, taamaalilluni aamma nammineerluni ingerlalernissaaq aamma tassani siunnerfigineqarmat, taannalu pisinnagu aamma Tele Greenland-ip maani annertoqisumik kapacitet-mik pigisaqarmat, tassa nukimmik pigisaqarmat sinerissami atorneqarsinnaasumik, taassumalu nukii ilaannaralanngua atorneqarluni, nunatsinni annertunerusumik qaammarsaanikkut aammalu atuartitsinikkut atorneqarsinnaaneri periarfissat naalakkersuisut misissoorlugit ingerlappaat, Inatsisartunut aamma siunnersuuteqarsinnaanermut tunngavissarsiuutigalugit.

 

KNI-ip Inatsisartuninngaanniit peqquneqarluni akuerineqarluni selskabinngornera maannakkut ukiualunnguit qaangiuppoq ingerlasimammat, tassanilu maannakkut ukiut kingulliit marluk ingerlalluartutut oqaatigisariaqarpoq, aammalu tassani ingerlalluartutut nalilerneqarnerani imaaginnanngilaq naalakkersuinikkut anguniakkat tassani patsisaammata. Niuernikkut ingerla­voq  nammineq pisisartut perusutaat nioqqutigalugit, inussiarnersumik pisisartunut neqeroorute­qarnikkut, sulliviit pitsanngorsarnerisigut, sulliviit pisoqalisut pitsanngorsarneqarput, maannak­kut KNI -ip sulisuminut ilinniartitsinissaminut programmia allaat Danmarkikkunni malugineqar­tumik usorunneqarpoq, sulisuminut taamatut ingerlatsinissaminut piareersarnera.

 

Qanorluunniit oqaraluarutta suliffeqarfissuaq taanna inuiaqatigiit iluanni aningaasarsiornikkut, ilinniartitsinikkut allatigullu kiffartuussinikkut ajunngitsumik pisisartunut oqilisaassisuussima­voq, tassanilu namminersortut taama pitsaatigisumik ingerlatsisinnaanerat qularinngilara, maannali innuttaasuninngaanniit ukiulerlugu nalunaaaqutalerlugu tunniussinissaq qularnanngilaq tamatta tunuarsimaarfiigaarput.

 

Taamaattumik oqaatigissavara KNI siornatigut KGH suliffimmik aallartitsilluarnera ukiut kingullerni takusarput tunngaveqarpoq, nammineq aamma uagut tassani suliaqarsimasugut, KNI-mi malinnaalluaqqissaarluta suliaqarsimasugut takusinnaavarput, aamma eqqaasitsissutigissavara Atassut KNI siulersuisunik marlunnik politikkerinik aamma ilaasortaqarmat periarfissarlu qanittumut ammalu malinnaasut tassani, tassani takusimavarput siulersuisuni takusimallugu sulisut sulliverujussuarmi tassani peqatigalugit nutaamik aaqqissuussineq sulisunillu paasseqati­ginnilluni aallariarneq, ilinniartsitsinerillu aqqutigalugit paaseqatigiinniarneq sulisunut assorujus­suaq qiimmassaataasoq, aammalu sulisut tassani qiimmaannaratik kisianni aamma nammineq iluanaarneratigut aamma pissarseqataasinnaanerminnut periarfissaqartitaanerat aamma tassani tamarmi aaqqissuusinermi ilaatinneqarpoq.

 

Ukiut 200-it sinnerlugit kalaaleqaterpassuagut KGH-mi, ilaatigut imminnut inussiaatitut isigalu­tik, ukiorpassuarni sulisimapput. Pisiniarfiit kiassarneqangitsut issersuup ataani naneruut ataaseq ikillugu sulisarsimapput ukiorparujussuarni. Maannakkut sullivittut allatulli ilillugit kiassarne­qarsinnaasuni sulillutik aammalu niuernikkut iluanaarutiminnik aviffigineqarsinnaallutik periarfissanit ukiut 200 qaangiunneranni periarfissinneqarnerat, taanna isumaqarpunga periarfis­saq atorluaqqaartariaqartoq, taavalu aamma periarfissaq taanna nalilerluarneqareerpat kiffartuus­sinermullu maannakkut anguneqarsimasumik ajornerulersitsinngitsumik angusaqarluni privatinut tunniunneqasinnaanera nalliuppat, aap, taanna nalliuttoq taava akueriumaarparput.

 

Naggataatigut oqaatigilara una, ippassaanerujooq Ålborg-mi erhverskonference -mi inuussutis­sarsiornikkut konference-mi najuukkama oqalugiariartortunut aamma ilaallunga, tassanilu ilaatigut oqalugiartut tusarnaarlugit Kalaallit Nunaanni selskab-imut isiginninnerat aammalu piginneqataasinnaanerminnik qallunaat selskab -iisa nunatsnni periarfissaminnik noqqaanerat. Suleqatiginnikkumaneq tassaniittoq aamma maluginiarsimavara, aammalu iluatinnartutut isigalugu, ilaatigut nunatsinni qisunnik annertuunik atugaqarnitta nalaani neqeroorutit taagorne­qartut akornanni tamakkua illugissarnissatta tungaatigut pingaartumik iluarsaassinitta nalaani niuerfigeqatigiissinnaanerit ammaanniarneqartut tusarnaarpakka. Soorlu tamakkunatigut periar­fissat tusarnaarneranni Anders Nielsson ilumoorpoq, tassani Grå Zone-mik taasaq qanoq kalaallisut taaguutissaqaraluarnerpoq, kisianni ikaarsaariarfeqarpoq tassani, nalorninartut tullagassat tassaniipput, niuertut akunnerminni ilisimateqatigiittarneq naliginnaasoq aqqutigalugu paaseqatigiiffigisinnaasaat.

 

Aammalu qularnanngitsumik taassuma tungaatigut imminnut oqaloqatigiinnerit paaseqatigiissu­tissat pilersaarutillu qanoq innerannik. Aamma tassuunakkut KNI ikiorneqarsinnaavoq kaamma­torlugu, kisianni eqqaamassavarput aamma niuertutut allatulli maannakkut pisussaaffeqartitaa­voq illoqarfinni niuernermini. Privatillulli pitsaatigisumik niuissalluni, kiffartuussissalluni ilinniartitsissalluni allatigullu, tamakkunatigut periarfissamigut allatulli sakkortutigisumik aamma pisussaassusermik tunisisimavoq.

 

Taamaattumik tassuunakkut aamma ataqqisariaqartutut isumaqarfigaara, nammineq pitsaassusis­saq anguniakkani taanna tikippagu aamma siulersuisut tassani isummaminnik ersersitsippata, siulersuisullu tunngavissaqartumik saqqummiussippata, aap, Naalakkersuisuni uterfigineqarsin­naavoq.

 

Kisianni partiit allat oqaaseqartui, Siumup oqaaseqartuata aammalu Anders Nielsson-imut akissuteqarnermini Ruthip oqaatigisaa, tassa siunnersuuteqartup, tassa Anders Nielsonip siunner­suuteqartup aappaatut siunnersuutigigaa sulisitsisut neriorsuutaannik isumaqatigiissutinillu allanik unammilleqatigiinnermik killiliissunik pisortaqarfinni suliffeqarfinnulluunniit Namminer­sornerullutik Oqartussanit pigineqartunut isumaqatigiissutaasimasut pillugit Naalakkersuisut takussutissamik suliaqassasut, tassuunakkut akissutigisakka Siumup oqaluttuata Ruth Heilman­nip annertunerusumik isumaqatiginartillugit oqaatigimmagit, aammalu tassani Otto Steenholdtip oqaaseqarnermini aamma erseqqivissumik tunngavigisaasigut aamma tapersermagit taakkua qujassutigaakka.

 

Atassutip oqaluttuani taanna erseqqissut oqaatigineqartut Ottomingaanniit maluginiarpakka taanna skissutigisanni namminersortut periarfissaatigut tunngaviatigut isummerneq una: Taama­tut suliffik ittoq tunniukkiartuaarnissaa maannakkut oqaatigineqartoq utertinneqarsinnaajunnaar­simammat maanngaanniit aamma ilumoorpoq taanna.

 

Siunnerfik taanna akerlilersunngilarput.

 

Taamatullu aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqaatigisaat, taamatullu aamma nuannaritigaara, immikkullu allaat Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqartoq Josef Motzfeldt oqaatigisai, naggataatigut oqaatigineqartut isumaqatigilluinnakkakka aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit ullumikkut tusaavakka, tassa oqaatsimi naggataatigut Josef Motzfeldt oqaaseqarmat, naggataati­gut oqaatigiinnassavarput killersuiffiunngilluinnartumik niuernikkut ingerlatsisinnaannermik takorluukkanik piviusunngortitsiniarneq pisortanik ikiorneqarnikkut pilersinneqarsorinnginnatsi­gu, unammeqatigiittoqassappat unammissutissat unammeqataarusuttunit pikkorinnequsaaffiusus­saapput. Inuit Ataqatigiit tassuunnakkut oqaatigisaat Otto Steenholdtillu ullumikkut oqaaserisai imminnut qanittuarakasiupput, Siumullu tassuunnakkut taama oqartut akornanni oqarsinnaavugut tassuunakkut paaseqatigiiffissamik angisuumik ataatsimut aallaaveqarpugut, ukiaru apeqqutit itinerusumik aamma tunngavissaqarnerusumik uterfiginissaannut.

 

Tassalu taamaasilluni ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 45 Inatsisartut suleriaasianni paragraf 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqallinneq, Pisortat namminersortul­lu ullumikkut suliassaritinneqartunik immikkoortitsinerup nalornisoorugineqartartut atorunnaa­sinnissaannik siunnersuut oqallisigineqarnera tamaannga killippoq, tassani ukiamut erseqinneru­sumik tamakku tikeqqinneqarnissaat isumaqatigiissutigineqartoq paasivara.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.